Finfanfun.fi

HP-ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: tirsu - 21.10.2016 16:26:27

Otsikko: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2021
Kirjoitti: tirsu - 21.10.2016 16:26:27
Nimi: Oma paikka
Kirjoittaja: tirsu
Beta: Word
Genre: slice of life, fluffy
Päähenkilö: Matami Rosmerta
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Ei vielä ainakaan mitään
Summary: Työurakka tulisi olemaan melkoinen, mutta hän oli valmis tekemään mitä vain saavuttaakseen unelmansa… melkein mitä vain.
Disclaimer: Tämä ficci on kirjoitettu pelkästään viihdytystarkoituksiin. Harry Potter- maailma hahmoineen ja paikkoineen kuuluu J.K. Rowlingille, minä vain lainaan hänen upeita hahmojaan. En hyödy tästä rahallisesti lainkaan, kunhan kirjoitan omaksi ilokseni (ja muiden iloksi).
A/N: Tämä tulee olemaan tällainen pikkuraapalesarja, en tosin osaa sanoa vielä, että kuinka monta osaa on tulossa. Niin monta kuin tämä vaatii kattaakseen kaiken tarpeellisen, sen kaiken mitä tämä tarina tarvitsee.
Tämä on myös syntymäpäiväficci (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=42215.msg804526#msg804526) Fiorellalle. Iloista syntymäpäivää! Toivottavasti sulla on upea päivä! :)


Oma paikka


1.

Rosmerta kirjoittaa nimensä koukeroisilla kirjaimillaan pergamenttiliuskalle. Leveä hymy kapuaa hänen täyteläisille huulillensa, kun viimeinenkin kirjain on raapustettu päivämäärän alapuolelle.

>> No niin >>, Rosmerta sanoo laskien sulkakynän kädestään. >> Talo on nyt kokonaan sinun. Tai siis, teidän. >>
>> Kiitos sinulle. Ja tässä on koko summa >>, Jacob ojentaa kolmea pussukkaa – kaksi isohkon puoleista ja yksi pieni – hänelle.
>> Loistavaa! >> Rosmerta huudahtaa voimatta peittää iloaan - mutta eipä hänellä siihen tarvetta olekaan, sillä Jacob kyllä ymmärtää samoin kuin Annelise.

Jacob hymyilee siskonsa riemulle. Tilanne on heille molemmille suuri onnenpotku ja voitto: hän saa perintötalon kokonaan itsellensä ja perheellensä ja Rosmerta saa puuttuvat rahat kokoon. He molemmat saivat haluamansa.

(sanoja 100)

Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 1/?
Kirjoitti: Fiorella - 21.10.2016 17:46:40
Suuret kiitokset sinulle tästä ihanasta yllätyksestä, se teki hyvästä päivästä vieläkin paremman! :)

Rosmerta on eräs suuria suosikkejani HP-fandomin sivuhahmoista ja hänestä kirjoitetaan aivan liian vähän. Toivottavasti aihe inspiroi sinua niin, että jatkat tarinaa vielä monen osan verran lisääkin. :)

Lainaus
Jacob hymyilee siskonsa riemulle. Tilanne on heille molemmille suuri onnenpotku ja voitto: hän saa perintötalon kokonaan itsellensä ja perheellensä ja Rosmerta saa puuttuvat rahat kokoon. He molemmat saivat haluamansa.

Rosmerta saa tässä nähtävästi alun omalle yritykselleen. Ja mikä sen suurempi ilo, kuin että kaupankäynti sujuu molemmille osapuolille mieluisasti. Odotan ilolla ja uteliaisuudella, kuinka Rosmerta lähtee etenemään, kun perintö on nyt jaettu ja uusi tulevaisuus avautuu edessä. 
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 1/?
Kirjoitti: tirsu - 26.10.2016 22:23:03
Kiitos kommentistasi, Fiorella! Kiva, että tykkäsit tästä! Onpas hauska sattuma, että Rosmerta on eräs suosikki HP-sivuhahmoistasi. Kyllä kävi hyvin! :D Tuli vain sellainen olo, kun miettisin millase synttärificin kirjotan, että haluan kirjoittaa jotain Rosmertaan liittyvän. Aikomuksenani on jatkaa tätä ainakin muutaman osan ja epäilen vahvasti, ett tästä tulee kyllä melko pitkä.

Ja juu, Rosmerta tosiaan saa tässä oman yrityksensä alulleen. Seuraava askel onkin nyt tässä seuraavassa luvussa, toivottavasti tykkäät siitäkin! :)

Kiitos vielä kerran kommentistasi!




2.

Korkojen kopina kaikuu suuressa ja korkeassa salissa illan hämärtyessä ulkona. Pankin ovet sulkeutuisivat kohta, minkä vuoksi muita asiakkaita ei pahemmin ollut – vain kaksi muuta mattimyöhäistä hänen tapaansa. Ehkä heilläkään ei ollut aikaa vierailla asioillaan päivällä niin kuin muilla, ehkä heillekin ilta on ainoa paras mahdollinen aika hoitaa asioitaan.

Rosmerta pysähtyy vapaana olevan palvelutiskin edustalle. Terävänenäinen maahinen ei kiinnitä häneen mitään huomiota ennen kuin hän rykäisee pienesti. Loretta (kyltin mukaan se on virkailijan nimi) siirtää hitaasti mustat silmänsä häneen ja mutristaa suutaan.

>> Niin? >> tämä lopulta kysyy naputellen pitkiä sormiaan tiskinsä graniittipintaan.
>> Hei >>, Rosmerta sanoo välittämättä Lorettan luotaantyöntävästä käytöksestä, >> haluaisin nostaa rahaa holvistani. >>
>> Vai niin. Ja paljonkohan matami Brewer-Belcher mahtaa haluta nostaa? >> Loretta kysyy.
>> Kaiken. Tai no, jätetään holviin kuusikymmentä kaljuunaa >>, Rosmerta täsmentää ja laskee avaimensa tiskille.
>> Selvä >>, Loretta toteaa käännellen avainta kädessään. >> Hollowster saattaa sinut holvillesi. >>

 Saatuaan avaimen takaisin Rosmerta kiittää ennen kuin lähtee seuraamaan Hollowsteria holveille.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 2/?
Kirjoitti: tirsu - 05.11.2016 12:59:31
3.

>> Se on virallista nyt >>, harmaahapsinen mies sanoo nostaen silmälasejaan ylös koukkunenäänsä pitkin. >> Kiinteistö on teidän tästä hetkestä lähtien. >>
>> Loistavaa! >> Rosmerta huudahtaa innostuksen kupliessa hänen äänessään.
>> Jos ette laita pahaksenne, niin saanen sanoa, että te olette hullu, hyvä matami >>, mies toteaa ojentaen avainnippua hänelle.
>> Ihan rauhassa vain, ette te ole ainoa, joka on niin minulle virkkonut >>, Rosmerta lausahtaa loukkaantumatta – hulluhan hän on, on ollut aina.

Avainnippua kädessään tiukasti pitäen hän poistuu ankeasta toimistohuoneesta. Hän laskeutuu kierreportaat askel kerrallaan. Hänen olonsa on leijuva ja kevyt, mutta myös malttamaton. Hänellä on kiire päästä ulos, jotta hän voisi ilmiintyä – Kiinteistövelhoissa kun ei saanut ilmiintyä taikka kaikkoontua.

Ulos päästyään Rosmerta ei hukkaa aikaakaan. Hän kuvittelee mielessään täysin erityistä paikkaa. Hän ajattelee sitä sellaisella innolla, että hän miltei näkee sen jo silmiensä edessä. Muutama sekunti ja kohta hän näkisi rakennuksen oikeasti silmiensä edessä.

Jalkojen ollessa jälleen turvallisesti maankamaralla Rosmerta avaa silmänsä ja huokaisee ihastuksesta. Suoraan hänen edessään kohoaa kulta-aikansa aikoja sitten taakse jättänyt rakennus, joka on erittäin ränsistynyt. Kuntonsa vuoksi rakennus ei ollut kelvannut kenellekään, mutta kun hän oli nähnyt sen ensimmäisen kerran, se oli ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Silloin hän oli tiennyt, että hänen oli saatava rakennus omakseen, sen avulla hän toteuttaisi unelmansa.

>> Vihdoinkin >>, Rosmerta henkäisee.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 3/?
Kirjoitti: tirsu - 13.11.2016 21:47:57
4.

Pintoja peittävät kaikkialla paksut pölykerrokset: jalanjäljet jäävät lattiaan kuin lumihankeen. Nurkkia, leipävartaita ja palkkeja koristavat hämähäkkien kutomat seitit, ikkunat ovat tahraiset ja halkeilleet, joistakin on särkynyt lasia, ja koko rakennus haisee ummehtuneelta.

Kaikki siellä huutaa sitä ilmiselvyyttä, että rakennuksen sisällä ei ole käyty hyvin pitkään aikaa. Viimeksi elo rakennuksessa oli ollut joskus kolmekymmentäluvun alussa, jonka jälkeen paikka oli vain jäänyt hylätyksi. Se ei ollut kiinnostanut ketään paitsi lapsia ja nuoria toisinaan kurpitsajuhlan aikoihin.

Rakennus oli vain saanut olla ja rappeutua rauhassa, kunnes Rosmerta oli löytänyt sen. Ja nyt hän aikoisi kunnostaa paikan loisteliaaksi. Kohta paikka tulisi olemaan taas täynnä elämää.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 4/? - jatkoa 13.11.-16!
Kirjoitti: Paquette - 13.11.2016 22:30:21
Mukavan erilainen aihe, en ainakaan muista juuri lukeneeni fikkejä yrityksen perustamisesta. Rosmerta on ihailtavan itsevarma alusta alkaen, vaikka kuvittelisin että hän on ehkä saanut joiltain muiltakin kuin tältä kiinteistövelholta hieman epäileviä kommentteja. Hänen perheensä tosin onneksi vaikuttaa täysillä kannustavan häntä, mikä on hienoa. Rosmertan innostus tulevaisuudensuunnitelmista on tarttuvaa! En nyt tällä kertaa keksi oikein muuta sanottavaa, mutta jään seurailemaan tätä kyllä. :)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 4/? - jatkoa 13.11.-16!
Kirjoitti: Fiorella - 14.11.2016 00:07:48
Tämä on aivan ihana, voin hyvin samaistua Rosmertan tunnelmiin, innostukseen uuden alun edessä ja tulevaisuuden haaveet!

Lainaus
ette te ole ainoa, joka on niin minulle virkannut
Oikeastaan jos käytetään puhumisen merkityksessä virkkoa-sanaa, niin se varmaankin taipuisi tässä "virkkonut"? Ihan vain näin virkkauksen harrastajana pitää mainita. ;)

Mutta on ihanaa, että Rosmerta ei ole moksiskaan, vaikka häntä pidetään enempi vähempi hulluna, kun moiseen uhkarohkeaan yritykseen rupeaa. ;) Tätä ficciä on kiva seurata.
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 4/?
Kirjoitti: tirsu - 19.11.2016 12:40:15
Paquette: Kiitos kommentistasi! :) Mua rupesi tässä yksi päivä mietittymään, että miten Rosmertan yritys oli saanut alkunsa, ja koska Pottereista ei asille selitystä löytynyt, aattelin itse kirjoittaa oman näkemykseni siitä (ja Fiorellan synttärificci toive vähän raremmasta hahmosta sai mut sitten tarttumaan toimeen).
Joo, Rosmerta on tosiaan saanut muiltakin epäileviä kommentteja paikan oston suhteen kuin kiinteistövelholta, mutta se ei häntä haittaa. Kirjoista mulle jäi sellainen kuva, että Rosmerta itsevarma ihminen. Tukeva ja kannustava perhe on parasta ikinä maailmassa. :)

Fiorella: Kiitokset kommentistasi! :) Oho, oli päässyt näppäilyvirhe silmien ohi, kun lukua lueskelin virheiden varalta. Korjasin sen! Kiitos, että huomautit siitä!
Rosmerta tiedostaa itsekin sen, että hän on vähän hullu, minkä vuoksi hän ei pahemmin laita pahakseen vaikka muut sitä hänelle sanovat. Tosin, Rosmerta pitää itseään hulluna ehkä vähän eri syystä kuin muut. :P



5.

Jacob nyrpistää nenäänsä katsellessaan ympärilleen. Ei tämä paikkaa inhoa tai pidä siskoansa hulluna – tai no, pitää kyllä – koska tämä osti kyseisen paikan itsellensä. Ei, tätä häiritsee se, että hänen siskonsa haluaa heidän olevan rakennuksen sisäpuolella tekemässä suunnitelmia ja muutoksia. Rakennus saattaisi murtua hetkenä minä hyvänsä ja Rosmerta istuu rauhassa puhtaaksi pyyhkimänsä pöydän edessä tutkiskelemassa pergamentteja – siksi tämä siskoaan hulluna pitääkin.

Rosmerta oli aikonut viettää yönsäkin rakennuksessa, mutta Jacobin onneksi tämä oli uskonut häntä ja hänen perustelujaan, miksi se ei ollut viisas idea. Tai oikeastaan, sisko oli suostunut nukkumaan yönsä yhä edelleen vuokra-asunnossaan ihan vain veljensä mielenrauhan vuoksi.

>> Rauhoitu nyt, ei tämä sorru yhtäkkiä päällemme >>, Rosmerta sanoo.
>> Älä sano tuollaista! >> Jacob älähtää ja läimäyttää käsiään neljästi yhteen.
>> Anteeksi, anteeksi. Rauhoitu kuitenkin ja istu alas, veli hyvä >>, Rosmerta koettaa peittää nauruaan. >> Tarvitsen neuvojasi. >>

Jacob vilkaisee nopeasti ympärilleen tyytymättömänä, mutta istuu kuitenkin siskonsa viereen.

Rosmerta hymyilee tälle leveästi ja siirtää kasan pergamentteja tämän tutkittavaksi. >> Mitä mieltä olet tuosta? Onko se hyvä ja toimiva ratkaisu vai ei? >>
>> Katsotaanpas >>, Jacob sanoo korjaten silmälasiensa asentoa.

Veli syventyy tutkimaan pohjapiirroksen luonnosta, jota Rosmerta oli väsännyt yötä myöten. Heti, kun veli antaisi hyväksyntänsä, tämä tekisi kunnon pohjapiirustuksen hänelle. Mittakaavoineen kaikkineen. Kyllä hänellä vain on mahtava veli, yksi parhaimmista.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmertaslice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 5/?
Kirjoitti: tirsu - 22.11.2016 11:47:15
6.

Ensimmäinen ongelma tulee nopeasti vastaan. Pohjapiirustusten valmistuttua mittakaavoineen sekä rakennuksen ulkonäön suunniteltua uuteen uskoon, Rosmerta tajuaa, etteivät hänen rahansa riitä rakennusvelhojen – ja noitien palkkaamiseen. Rahapulan vuoksi hänen on muutettava pois vuokra-asunnostaan, jotta hän voisi niin säästää ainakin vuokramaksuun ja muihin asunnon kuluihin menevät rahat.

 Jacob ja Annelise ottavat hänet luoksensa asumaan, ilmaiseksi. Rosmerta yrittää kieltäytyä ilmaismajoituksesta, hän haluaa maksaa. Hänen veljensä on kuitenkin yhtä jääräpäinen kuin hän itse, eikä siten suostu kuuntelemaan mitään maksamisesta – tästä Rosmertan pitäisi säästää jokainen killinkinsä unelmansa toteuttamiseen.

Ennen kuin kaksikko saa aiheesta aikaiseksi riidan Annelise puuttuu asiaan. Rosmerta muuttaa heille asumaan ja maksaa vasta sitten, kun pystyy, haluamansa summa, josta Jacob ei saisi valittaa ollenkaan. Se sopii sisaruksille vaikka tiukkaa sekin tekee.

( >> Ylpeitä pässinpäitä kumpikin >>, Annelise nauraa.

Ja tottahan se on. Ylpeitä pässinpäitä kumpikin, se kulkee heidän suvussaan.)

Kerätäkseen rahaa kokoon Rosmerta alkaa myydä tavaroitansa. Ei mitään henkilökohtaista, ainoastaan muutamia huonekalujaan ja vaatteita, joita hän ei ollut pitänyt enää vuosiin.

 Jacob koettaa ehdottaa suuren summan lainaamista, mutta siihen Rosmerta vetää rajan uhaten muuttaa asumaan epävakaaseen rakennukseensa. Sen jälkeen veli ei mainitse enää kertaakaan rahojen lainaamista vaan lupaa kunnostaa rakennuksen vanhoja kalusteita uuteen uskoon, jospa joku silloin haluaisi ostaa niitäkin. Rosmerta on erittäin kiitollinen veljelleen avusta.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 05.12.2016 21:28:23
7.

Rosmerta puhdistaa laseja pyyhkeeseen ja kuuntelee puolella korvalla humaltuneen asiakkaan kertomuksia. Päivä ei ole edes päässyt kunnolla alkamaan, mutta siitä huolimatta muutamat ovat jo reippaassa humalatilassa.

White Rose Inn on jästipubi Lontoon rajamailla. Huomattuaan pari viikkoa sitten paikan etsivän uutta työntekijää Rosmerta oli päättänyt kokeilla onneaan, sillä lisätulot olivat tervetulleita. Pari päivää haastattelun jälkeen hänelle oli ilmoitettu, että paikka oli hänen. 

Arkipäivät hän työskentelee White Rosen tiskin takana tarjoilemassa olutta ja ruoka-annoksia. Viikonloppuisin hän koettaa raivata rakennustaan Jacobin ja Annelisen avulla, ellei häntä sitten velvoittanut epämääräiset vuorot Säilä & Imupaperissa, jossa hän on työskennellyt parin vuoden ajan aina silloin tällöin, kun häntä tarvittiin.

Pubin ovi käy tuoden sisälle kymmenisen henkilön porukan. Kaikki muut paitsi yksi suuntaavat juuri valmiiksi laitetun ruokalinjaston luokse rönsyilevässä jonossa. Lyhyt ja hieman tanakka viiksekäs mies tulee tiskille.

Rosmerta jättää juomalasit oman onnensa nojaan ja menee miehen luokse kasvoillaan leveä hymy. >> Päivää! Lounasta saisi olla…? >>
Mies nyökäyttää päätään.  >>Jepulis. Lounas yhdelletoista. >>
>> Lounas yhdelletoista… Se tekee… 97,90 puntaa >>, Rosmerta sanoo naputellessaan kassakonetta.

Mies kaivaa taskustaan lompakon, josta kaivaa esille rypistyneen sinertävän lappusen ja melko sileänä pysyneen valkoisen lapun. Sinertävä paljastuu etuseteliksi ja toinen shekiksi.

Rosmerta ottaa etusetelin ja lyö sen kassaan. >> 87,90, kiitos. >>
Mies ottaa kynän takkinsa taskusta ja kirjoittaa shekkiin loppusumman. >> Kas näin. >>
>> Kiitoksia. Maistuvaa ruokailua >>, Rosmerta toivottaa tarjoten kuittia.

Mies nyökkää ottaessaan kuitin vastaan, jonka jälkeen tämä lähtee jonon jatkeeksi. Rosmerta katselee miehen takin takamuksessa olevaa logoa pää kallellaan - Rakennus J. Johnson.

Hän ei ehdi keskittymään logoon kauaakaan, kun humalainen tiskillä viittoo häntä luokseen täyttämään lasiaan. 

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 27.12.2016 12:01:42
A/N: Tässä on ollut muutamia kiireisiä viikkoja, minkä vuoksi uuden luvun ilmestymisen kanssa on nyt kestänyt, mutta tässä uusin luku nyt kuitenkin olisi. Jatkon suhteen täytyy todeta sen verran, että muutan julkaisutahtia viikon sijasta joka toiseen viikkoon toistaiseksi.



8.

Jästifirman palkkaaminen vaatii erikoisvalmistelua. Rosmertalla oli ollut viikko aikaa pohtia niitä veljensä ja kälynsä kanssa. (Jacob oli pitänyt häntä aivan kajahtaneena – palkata nyt jästejä kunnostamaan rakennusta taikamaailmaan!)

Muutamia pieniä (tai oikeastaan isohkoja) loitsuja ja kaikki tulisi toimimaan täydellisesti. Jästit eivät huomaisi mitään heidän normaalistaan poikkeavaa. Ainoa, mikä saattaisi mennä pieleen, olisi se, että Rosmerta vahingossa loitsisi työmiesten nähden. Mutta senkin saattoi korjata muistiloistulla, jonka Annelise hoitaisi, sillä nainen taisi sen huomattavasti häntä paremmin.

Suurin pulma oli ollut se, miten työmiehet saataisiin paikanpäälle Tylyahoon. He olivat miettineet eri kuljetusvaihtoehtojakin, mutta lopulta he olivat päätyneet vuokraamaan mökin (jonka maksut Jacob hoiti) työmiehille. Heidän oli pitänyt loitsia myös sinne ja sen ympäristöön harhautusloitsuja. Kaikki tulisi vaikuttamaan siellä juuri siltä kuin pitäisi työmiesten silmissä.

Annelise oli ystävällisesti lupautunut huolehtimaan työmiesten lounastunneista sekä mökin muonavalikoiman ylläpitämisestä. Sen ansiosta heidän ei tarvinnut miettiä sitä, miten piilottaa taikayhteisö jästeiltä ruokatuntien ajan. 

Kaikki tulisi varmasti sujumaan kuin tanssi.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 10.01.2017 12:29:39
9.

Rakennus alkaa pikku hiljaa näyttää paremmalta. Ulkoseinästä on revitty parhaat aikansa ikuisuuksia sitten nähneet laudoitukset. Uusia laudoituksia aletaan asentaa parin päivän kuluttua, jos hyvin käy.
   
Sisältä rakennusta ei tunnista enää samaksi. Sieltä on purettu kaikki mahdollinen pois. Ikkunalasien tilalla on paksua muovia aina siihen asti, että uudet ikkunalasit saapuisivat. Niiden saapumiseen menee vain aikaa, sillä Rosmerta on tilannut hieman erikoisemmat lasit. Ei kaiken tarvinnut olla aina samaa ja tuttua, uusi ja erilainenkin voisi olla hienoa ja ihanaa. Kunhan niille vain antaa mahdollisuuden.

Työn edistymistä on ilo seurata. On jotenkin ihmeellistä huomata kuinka vanha ja ränsistynyt vaihtuu pikku hiljaa uuteen.

Aikataulua kurotaan umpeen melkoisella vauhdilla. He ovat jäljessä enää vain viikon verran. Hyvällä tuurilla Rosmertan ei tarvitsisi muuttaa suunnitelmiaan lainkaan. Tätä vauhtia avajaiset voitaisiin pitää juuri sinä päivänä kuin hän on suunnitellut (päivämäärä onkin ainoa, jota hän on avajaisiin liittyen suunnitellut, mutta kyllähän tässä on siihen aikaa, joten ei mitään kiirettä).

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 9/? - jatkoa 10.1.-17!
Kirjoitti: Fiorella - 10.01.2017 21:57:52
Tätä on kiva seurata, ja oikeastaan aika mukava, kun nyt oli tullut useampi uusi jakso sitten viime näkemäni. :)

 >> Nämä merkit  >>  ovat edelleen vähän hankalat hahmottaa, mutta niihinkin alkaa jo tottua vähitellen.

Tuntuu mukavalta seurata, miten rakennustyöt edistyvät hiljaksiin ja jännää, avajaiset alkavat viimein lähestyä. :)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 9/? - jatkoa 10.1.-17!
Kirjoitti: tähtitaivaanmaalari - 16.01.2017 15:52:37
Heips! Löysin tämän juuri äsken, ja tunnustan että Rosmerta on minunkin lempihahmojani! Silti en ole kyllä ikinä törmännyt yhteenkään Kolmen Luudanvarren perustamisesta kertovaan fikkiin, joten tämä on kyllä todella kaivattu kirjoitus! Enpä osaa muuta sanoa kuin että toivottavasti kuulemme pian lisää talon edistymisestä ja avajaisista!
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 9/? - jatkoa 10.1.-17!
Kirjoitti: Paquette - 16.01.2017 17:07:20
Hei taas! Minun oli tarkoitus käydä jättämässä jonkinlainen kommentti jo pari osaa sitten, mutta niinpä vain olen onnistunut jälleen kasvattamaan viestinkirjoituskynnystäni turhan korkeaksi. :-\

Jacob ja Annelise ovat oikein miellyttävän oloisia ja on hienoa, miten paljon he ovat valmiit auttamaan Rosmertaa suunnitelmien toteuttamisessa. Tykkään myös siitä, että Rosmerta joutuu tekemään jonkin verran uhrauksia saadakseen rahat riittämään, se tuo tarinaan mukavaa realismia. Jossain välissä mainittiin rakennusvelhot ja -noidat, mikä sai minut miettimään, onko taikamaailmassa tällaisille aloille erillistä koulutusta. Sinänsä tuntuu ihan järkevältä, että rakennusmateriaalien edistynyt käsittely vaatisi nimenomaan tuohon tarkoitukseen kehitettyä taikuutta. Tästä taasen herää kysymys, miksi Tylypahkassa ei opiskella käsitöitä (tai esim. kotitaloutta). :D

Seitsemännen osan alussa vähän hämmennyin, että jokos se baari nyt ehti valmistua, mutta jästipubissahan siinä oltiinkin. Mielenkiintoista että Rosmerta päätyy palkkaamaan jästifirman, ovatkohan he halvempia, vai jostain muusta syystä hänen suunnitelmiinsa paremmin sopivia. Viimeisimmässä osassa minua vähän suretti se, että kaikki vanha purettiin pois (tykkään itse vähän vanhemmista taloista ja kalusteista), mutta kai se on uskottava, että tämä kyseinen rakennus oli liian huonossa kunnossa. :) 
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 9/?
Kirjoitti: tirsu - 27.01.2017 14:11:54
Fiorella, kiitos kommentistasi!:) Kiva kuulla, että alat pikku hiljaa tottua käyttämiini replamerkkeihin. Avajaiset lähestyvät hiljalleen, mutta kyllä siihen menee vielä aikaa. Eivät ole luvassa ihan lähiaikoina.
*
tähtitaivaanmaalari, kiitokset kommentistasi! :) Tulipa nyt mieleen, etten ole kyllä itsekään törmännyt Kolmen luudanvarren synnystä kertovaa ficciä. Selailin Potterwikistä Rosmertan sivua ja huomasin, ettei siellä kerrottu laisinkaan Kolmen luudanvarren taustoista (huhuja enempää). Eikä ollut paljoa Kolmen luudanvarren omallakaan sivulla. Siitä sitten syntyikin aihe tälle Rosmertasta kertovalle ficille.
Lisää rakentamisen edistymistä on luvassa ja avajaisetkin ovat jossain hamaantulevaisuudessa.
*
Paquette
, kiitos kommentistasi! :) Mulla on ihan sama homma: onnistun myös kasvattamaan kommentoimisen jättämiskynnystä liian korkeaksi. Otan kommentin jättämisestä kauheat paineet.

Kiva kuulla, että tykkäät Jacobista ja Annelisesta. Tykkään kirjoittaa paljon sellaisista perheistä, joissa ollaan läheisiä ja autetaan toisia.

Remontoiminen maksaa paljon, joten siinä on pakko tehdä uhrauksia (varsinkin, jos on ottanut lainaa) saadakseen rahat riittämään. Ja Rosmertahan käytti aika lailla kaikki rahansa, kun hän paikan itselleen osti. 60 kaljuunalla ei pitkälle pötkitä. Mitä tulee rakennusvelhoihin ja -noitiin, niin mietin itse samaa, kun kirjoittaminen alkoi lähestyä sitä pistettä, että mahtaakohan heitä taikamaailmasta löytyä. Päädyin siihen tulokseen, että pakko on löytyä. Ei kaikki vaan millään voi olla niin hyviä, että rakentaisivat itse talonsa. Ei se nyt sauvan heilautuksella käy. Tuo on muuten hyvä kysymys, olen itsekin välillä miettinyt samaa.

Mun piti eräässä luvussa asiasta mainitakin, ja se olikin jossain vaiheessa lukua mukana, mutta poistin sen lopulta, syy siihen miksi Rosmerta palkkasi jästifirman. Syynä oli siis tosiaan se, että he olivat halvempia, jonka lisäksi rakennusvelhot ja -noidat olivat aika kiireisiä. Eivätkä he olisi ehtineet aloittamaan töitä Rosmertan toiveiden mukaisesti.

Rakennus tosiaan oli niin huonossa kunnossa, että sieltä piti purkaa kaikki vanha pois. Turvallisuusriski se olisi jäänyt, jos kaikkea ei olisi purettu pois.
*
Vielä kerran kiitokset teille kolmelle ihanista kommenteistanne! :)



10.

Lounasaika on ohitse. Rosmerta pyyhkii pöytiä Errolin tyhjentäessä linjastoa vihellellen. Rosmerta naputtaa jalkaansa kärsimättömänä lattiaa vasten, työt loppuisivat vartin päästä ja hänellä on kiire. Tarkastaja oli ilmoittanut tulevansa käymään työmaalla varmistaakseen kaiken olevan kunnossa. Jos yksikin asia olisi päin prinkkalaa, se tietäisi töiden seisahtumista. Tai enemmänkin purkamista ja kaiken uudelleen aloittamista – siihen ei todellakaan olisi aikaa.

Rosmerta haluaa päästä mahdollisimman nopeasti työmaalle, tarkastamaan ennen tarkastajaa sen, että kaikki on tiptop. Jos Errol ei olisi paikalla, Rosmerta käyttäisi taikaa pöytien puunaamiseen. Mutta Errol on paikalla, joten taikasauvan on hyvä pysyä piilossaan.

Ei auta muu kuin olla ripeä ja pyyhkiä pöydät kiltisti käsin. Ripeyden lisäksi on oltava huolellinenkin, yhtään murusta tai tahraa ei saisi jäädä pöydälle, muutoin vuoropäällikkö tykkäisi kyttyrää.

Saatuaan viimeisen pöydän puhtaaksi Rosmerta huokaisee. Hän ehtisi. Nyt hän voisi lähteä muutamaa minuuttia aikaisemmin ja…

>> Rosie, olet valmis – voitko auttaa kattamaan kapinetin? >> vuoropäällikkö huutaa keittiöstä.

Rosmerta kiroaa mielessään. Niin hänen tuuriaan.

(sanoja: 150)

Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 09.02.2017 14:03:00
11.

>> Älä huoli, karibu >>, matala ääni sanoo.

Rosmerta hätkähtää ajatuksistaan. Hän suoristaa asentoaan ja katsahtaa viereensä tullutta miestä, joka nojaa rennosti höyläpenkkiä vasten. Missä välissä mies oli siihen ehtinyt tulla?

>> Tulevaisuuteni riippuu tästä >>, Rosmerta toteaa ja puree alahuultaan – tarkastaja häärii ulkona työmiesten joukossa.
>> Kaikki sujuu hyvin, usko pois. Meidän laatu on täydellistä >>, mies, Emrys taisi olla tämän nimi, vannoo.
>> Toivon todella niin >>, Rosmerta pureksii peukalonsa kynttä.
>> Jos olen väärässä, niin syön hattuni >>, Emrys lupaa.
Rosmerta ei voi estää itseään naurahtamasta. >> Muistan tuon. >>

Emrys hymyilee hänelle ja nyökkää pienesti. Sitten tämä poistuu paikalta jatkamaan töitään.

Rosmerta katsoo miehen perään. Hän uskoo tätä.

(sanoja 100)


Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 27.02.2017 11:52:00
12.

Tarkastaja juttelee hetken työpäällikön kanssa. Rosmerta tuntee hermostuksen kiristävän vatsaansa: hetki sitten hän oli tuntenut olonsa täysin rauhalliseksi, mutta sitten äkkiä...

Hän valpastuu, kun tarkastaja tulee hänen luoksensa. Solakka nainen tutkii papereitaan vielä hetken ajan ennen kuin kohdistaa katseensa häneen. Naisen silmissä on pistävä katse.

>> Matami Brewer-Belcher >>, olen tutkinut koko paikan hyvin tarkkaan ja tullut siihen tulokseen, että kaikki on täysin kunnossa. Voitte jatkaa töitänne rauhassa seuraavan tarkastukseen asti >>, tarkastaja ilmoittaa.
Helpotus täyttää Rosmertan. >> Tuo on hyvä kuulla! >>
>> Olette myös varsin uskalias >>, tarkastaja sanoo vilkaisten merkittävästi ympärilleen, >> työmiesten suhteen. Varsin uskalias. >>
>> Niin, kaipa minä olen >>, Rosmerta myöntää.
Tarkastaja nyökkää. >> Aivan niin. Näkemiin, matami Brewer-Belcher. >>
>>Näkemiin >>, Rosmerta sanoo ja saattaa tarkastajan ulos.

Tarkastajan kadottua näkyvistä Rosmerta huokaisee syvään. Kaikki on kunnossa. Töitä ei tarvitsisi lopettaa. Miten ihana uutinen!
 
>> Mitä minä sanoinkaan? >> ääni kysyy aivan Rosmertan korvan vieressä.
>> Hattusi säästyy näemmä >>, Rosmerta virnistää.

Emrys hymähtää. Rosmerta puristaa huulensa tiukasti yhteen, jottei nauraisi.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 12/? - jatkoa 27.2.-17!
Kirjoitti: tirsu - 24.03.2017 11:48:30
13.

Pehmeä puuvillapyjama tuntuu mukavalta ihoa vasten, Rosmerta tuumaa istuutuessaan lattialle seuraamaan veljenlastensa puuhia. Viisivuotias Tyler makaa tyynykasaa vasten lukien kirjaa, joka ei todellakaan ollut lastenkirja. Poika oli oppinut lukemaan kaikkien yllätykseksi vuosi sitten. Sarah leikkii teekutsuja nukkejensa kanssa – tämä on vienyt teekupin jopa Tylerille, joka aina silloin tällöin on hörppäävinään juomaa lukemisen ohella. Kolmikosta nuorin, Timothy, piirtelee pöydän alla.

Rosmerta rakastaa veljenlapsiaan suuresti. Hän rakastaa olla näiden siisti ja rento täti, joka on helppo puhua mukaan leikkeihin ja joka antaa herkkuja ja lahjoja. Jacobin mielestä hän hemmottelee lapset pilalle, mutta juuri sitähän varten tädit ovat. Veli aina vain hymähtää, kun hän sanoo niin.

Sarah tuo Rosmertalle vaaleanpunaisen teekupin, jossa on ruusukuvio. Hänen eteensä lasketaan myös leikkilautanen, jossa on Annelisen aikaisemmin päivällä leipomia pikkuleipiä.

>> Kiitoksia paljon >>, Rosmerta sanoo ja on juovinaan kulauksen teetä. >> Mmm, herkullista. >>

Sarah hymyilee kasvot loistaen ja palaa nukkejensa luokse hihitellen. Rusetti tämän päässä keikkuu puoliksi irti.

Timothy konttaa pöydän alta esiin puristaen oikeassa nyrkissään vahaliitua. Pienokainen pysähtyy tätinsä kohdalla ja näyttelee veikeää hymyään paljastaen muutamat hassut hampaansa. Samalla pieni käsi käy kuin salaa pikkuleipälautasella. Rosmerta ei viitsi paljastaa Timothylle huomanneen tämän ottavan pikkuleivän itselleen, hän kohottaa vain kätensä ja silittää pojan vaaleita suortuvia.

Rosmerta tuntee olonsa kevyeksi. On vain mukavaa olla, kun ei tarvitse hetkeen murehtia remonttia ja sen etenemistä eikä tarvitse varoa jäävänsä jästeille kiinni taikomisesta työmaalla tai työpaikalla.

Istuessaan siinä lattialla ja katsellessaan veljenlastensa touhua, Rosmerta päättää pitävänsä vapaata seuraavana päivänä. Hän ilmoittaisi pubiin olevansa kipeä eikä kävisi työmaallakaan lainkaan.

Hän voisi viedä veljenlapsensa vaikka piknikille. Hän voisi kysyä haluaisiko Annelise tulla mukaan vai nauttia vapaahetkestä ilman lapsia rauhassa. Hän tekisi eväät itse heille mukaan, mutta he voisivat myös piipahtaa ostamassa jäätelöt. Uimaankin olisi kiva päästä, jos sää sen vain sallisi.

Idea kuulostaa oikein hyvältä. Niin hän tekisi. Päivä veljenlasten kanssa tekisi hyvää hänen mielelleen.

(sanoja 300)



14.

Tyler ja Sarah peuhaavat keinujen luona, Timothy on nukahtanut äitinsä syliin. Rosmerta haukkaa palan kinkkuleivästään katsellen uinuvaa veljenlastaan. Tämä on erittäin suloinen näky.

Hän kertoo mietteensä myös ääneen. Annelise hymyilee ja sivelee poikansa pulleaa poskea.

>> Niin on, he kaikki ovat. >> Äidinrakkaus paistaa kälyn äänestä. >> Ja kohta heitä on yksi lisää. >>
Rosmerta katsoo silmät suurina Annelisia. >> Mitä? Todellako? Aivan upeaa! Onnea! >>
>> Kiitos. Saimme asian selville pari viikkoa sitten >>, Annelise sanoo vieden kätensä vielä litteältä näyttävälle vatsalleen.
>> Koska laskettuaika on? >> Rosmerta kysyy innoissaan.
>> Ensi maaliskuun loppupuolella >>, Annelise kertoo.
>> Ihanaa, yksi uusi veljenlapsi lisää hemmoteltavaksi >>, Rosmerta lausahtaa.

Annelise purskahtaa nauruun. Rosmerta tietää, että Jacob (hänen pitäisi onnitella tätä myös!) olisi huokaissut raskaasti hänen sanomisilleen.

Ajatusten päätyessä veljeen, Rosmerta ei voi olla pohtimatta kumpaa tuleva vauva mahtaisi muistuttaa. Sarah ja Timothy ovat tulleet äitiinsä, Tyler taasen isäänsä. Tasapuolisuuden nimisissä vauvan pitäisi siis tulla Jacobiin.

Rosmerta tunkee loput voileivästä suuhunsa ja nousee pystyyn. Nielaistuaan suunsa tyhjäksi, hän hiippailee vanhempien veljenlastensa luo säikäyttääkseen nämä. Hän ei kuitenkaan onnistu, sillä Sarah huomaa hänet juuri hiukan ennen kuin hän on perillä.

>> No niin lapsukaiset, pelataanko kuka pelkää mörköliiniä ennen kuin pulahdetaan järveen uimaan? >> Rosmerta kysyy.
>> Joo! >> Sarah hihkuu Tylerin nyökytellessä vieressä päätänsä hyväksyvästi.
>> Selvä >>, Rosmerta sanoo koskettaen Tylerin käsivartta, >> Tyler on mörköliini! >>
>> Hei, epäreilua! >> Tyler huudahtaa, mutta Rosmerta ja Sarah juoksevat jo täyttä häkää karkuun.

Päättäväinen ilme kasvoillaan tummapää lähtee tätinsä ja pikkusiskonsa perään. Hän aikoo päihittää nämä ja tehdä kaksikosta alta aikayksikön mörköliinejä. Ja palkinnoksi hän aikoisi vaatia suuren jäätelöannoksen, siihen hän olisi oikeutettu tädin huijattua häntä.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 14/? - jatkoa 24.3.-17!
Kirjoitti: Fiorella - 24.03.2017 12:02:03
Vaikka onkin ollut mukava lukea rakennuksen edistyksestä, tykkäsin erityisen paljon näistä uusimmista tunnelmista lapsukaisten parissa. :)

Lainaus
Rosmerta tuntee olonsa kevyeksi. On vain mukavaa olla, kun ei tarvitse hetkeen murehtia remonttia ja sen etenemistä eikä tarvitse varoa jäävänsä jästeille kiinni taikomisesta työmaalla tai työpaikalla
Näin juuri. Pieni levähdys on ihan paikallaan! :)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 14/? - jatkoa 24.3.-17!
Kirjoitti: Gernumbli - 24.03.2017 12:31:55
Hei! Ihana tunnelma tässä, pidän Rosmertan yritteliäisyydestä ja projektin etenemisestä hurjasti! Myös Jacob ja jästimiehet vaikuttivat lepposilta. Hyvä idea kyllä. Eipä mulla oikeestaan muuta, jään odottamaan mielenkiinnolla jatkoa 😄

T. Gernumbli
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 17.04.2017 13:26:21
Fiorella, ymmärrän täysin. Vaikka ficci keskittyykin pubin rakentamiseen, niin ajattelin että on hyvä kirjoittaa muustakin mitä Rosmertan elämään kuuluu. Veljenlapsista tullaan kuulemaan vielä lisää tulevissa luvuissa samoin kuin muusta remontin ulkopuolelle kuuluvasta elämästä. Kiitos kommentistasi!
*
Gernumbli
, kiitos kommentistasi! Kiva kuulla, että tykkäät tästä. Jatkoa olisi tässä nyt vihdoin ja viimein!


A/N: Ai jai jai, kyllä on nyt mennyt luvattoman kauan, että sain julkaistu uusimman luvun tänne. Tässä on ollut vähän kaikkea, mikä on sitä viivyttänty. Koetan saada seuraavan luvun julkaistua jälleen normaalissa aikataulussa eli kahden viikon päästä. Toivottavasti onnistun siinä! :P


15.

Rosmerta nojaa kyynärpäitään höyläpenkkiä vasten yrittäen pidätellä haukotustaan - eilen oli mennyt myöhäiseksi. Lasten mentyä nukkumaan hän oli jäänyt vielä valvomaan Jacobin ja Annelisen kanssa. He olivat puhuneet tulevasta vauvasta, remontin edistymisestä ja tulevaisuudessa siintävästä avajaisista aina puoli kahteen asti yöllä.

Oli hyvä, ettei hänellä ollut sinä päivänä vuoroa pubissa (paikan käytäntö oli, että terveenä piti olla ainakin kaksi päivää ennen kuin töihin sai palata). Hän ei olisi millään selvinnyt työvuorostaan. Työmaallekin hän saapui vain pakottavan velvollisuuden tunteen takia.

Rosmertan silmäluomet alkavat tuntua raskailta. Ei menisi kauankaan ennen kuin ne alkaisivat lupsahdella kiinni. Hän tarvitsisi jotain, mikä virkistäisi hänen oloaan.

Hän vei käden suunsa eteen piilottaakseen haukotuksensa, jota ei pystynyt estämään, sen taakse. Ääntä se ei ihan kyllä vaimentanut.

>> Mitäs sitä on tehty, kun noin väsyttää? >> tuttu ääni kysyy.
>> Valvottua pitkään eilen, aivan liian pitkään >>, Rosmerta kertoo.
>> Ai, ai. Ehkä olisi parempi poistua työmaalta ja ottaa päiväunet, ettei sattuisi mitään isompaa, jos täällä nuokutte >>, Emrys ehdottaa pilkettä silmäkulmassaan.
>> Saatat olla oikeassa >>, Rosmerta sanoo.
>> Niinhän minä aina >>, Emrys naurahtaa.

Rosmerta pudistaa päätänsä suoristaessaan selkänsä. Hän venyttelee hieman, nappaa sitten kuluneen laukkunsa lattialta ylös ja lähtee kohti ovea.

>> Hei karibu >>, Emrys huutaa hänen peräänsä. >> Sanokaa miekkosellenne, ettei valvota teitä ensi yönä yhtä pitkään! >>

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 09.05.2017 21:30:03
A/N: Eihän tässä mennyt kuin melkein kuukausi. Hupsista. ::) Aika kuluu niin nopeesti, etten taho pysyy perässä. Uskallataakoha sitä luvata seuraavasta luvusta mitään? Katsotaan sitä kahden viikon päästä.




16.

Jacob oli halunnut tulla katsahtamaan miltä työmaalla näytti, kun enää ei tarvinnut pelätä paikan romahtavan niskaan. Rosmerta oli luvannut esitellä veljelleen paikkoja, mutta tämä oli kuitenkin lähtenyt katselemaan paikkoja omin päin (eipä niin, että paikkoja olisi ollut vielä hirveästi). Sen vuoksi hän nyt seisoskelee ulkona seuraamassa työmiesten työskentelyä.

Hänen vihreät silmänsä hakeutuvat yhä uudelleen yhden tietyn työmiehen, joka osoittaa vasarallaan toisen työmiehen jaloissa olevaa työkalupakkia, kohdalle. Vapaalla kädellään mies työntää kulunutta lätsäänsä enempi takaraivoille paljastaen niin paremmin auringon vaalentamat hiukset. Työhaalarin yläosa on sidottuna vyötärölle, joskus täysin valkoisen olleen t-paidan hihan alta pilkistää arpi, joka ylettyy kyynärpäähän asti. Mistä lie tullut?

Miehen hartiat ovat leveät samoin kuin rintakehä, lantiota kohden leveys kapenee hieman, mutta ei mitenkään liiallisesti, jotta se olisi näyttänyt naurettavalta. Pituutta tälle on suotu melkoisesti, erityisesti miehen jalat ovat pitkät. Mittasuhteessa alavartaloon, ylävartalo vaikuttaa lyhyemmältä...

>> Hei Rosmerta, kuuletko sinä? >> Jacob heiluttaa kättään hänen kasvojensa edessä
Rosmerta riistää katseensa työmiehestä. >> En, olin ajatuksissani. Anteeksi. Mitä sanoitkaan? >>
>> Että täällä näyttää ihan hyvältä. Olette tainneet pysyä aikataulussa? >> Jacob selittää.
>> Olemme pysyneet >>, Rosmerta myöntää. >> En olisi uskonut, että saisimme alussa hukatun ajan näin nopeasti kiinni. >>
>> Palkkasit oikeat tyypit hommaan >>, Jacob sanoo.
>> Tietysti palkkasin! Kuka muka luulee muuta? >> Rosmerta huudahtaa.
Jacob jättää kysymyksen huomiotta. >> Mennäänkö syömään Vuotavaan noidankattilaan? Minä tarjoan. >>
>> No jos sinä kerran tarjoat >>, Rosmerta sanoo hymyillen.
>> Loistavaa >>, Jacob puhkuu hyväntuulisuutta ja lähtee kävelemään syrjemmäs rakennusmaalta, jotta he voisivat ilmiintyä ilman, että jästit huomaisivat.

Rosmerta katsahtaa vielä kerran Emrystä, joka keskustelee parhaillaan työmaan johtajan kanssa. Päätään pudistaen hän juoksee sitten veljensä kiinni.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 04.06.2017 12:36:14
17.


Rosmerta nojaa tiskiä vasten ja tuhertelee pienelle talouspaperin palaselle. White Rose Innissä on hiljaista, asiakkaita on vain pari hassua. Errol täyttelee suolapurkkeja keittiön puolelle, vuoropäällikkö on tupakilla. Huivipäinen Shaima järjestelee juomalaseja uudelleen, koska ei keksi muutakaan tekemistä.

On erittäin harvinaista, että siihen aikaa päivästä on hiljaista. Errol arvelee sen johtuvan siitä, että parin korttelin päässä avattiin uusi kahvila. Ihmiset hakeutuvat sinne maistelemaan ja nauttimaan avajaistarjouksista – tarjolla on kuuleman mukaan ilmaisia maistiaisia.

Shaima kurkkaa Rosmertan olan ylitse. >> Kuka on Emrys? Poikaystäväsi? >>
Rosmerta läimäyttää kätensä töherryksensä päälle vaikka se onkin liian myöhäistä. >> Mitä? Ei! Ei ole. Minä… Näin vain nimen jossain ja se jäi mieleeni. >>
>> Vai niin >>, Shaima kuulostaa epäilevältä, mutta antaa asian kuitenkin olla.

Rosmerta raottaa sormiaan sen verran, että näkee hitusen verran töherrystään. Vain muutama ympyrän yläosan pienistä kukkasista ja E-kirjaimen ylin viiva näkyvät.

Kuinka hän sellaista meni töhertelemään? Aivan kuin ihastunut hupsu teini! Vain sydämet puuttuivat – luojan kiitos siitä!

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 26.06.2017 20:02:17
A/N: Viime viikolla oli vähän kaikkea paskaa, minkä vuoksi julkaiseminen siirtyi viikolla. Pahoittelut.


18.

Rakennuksen sisällä näyttää hyvältä. Remontti on edennyt reippain askelin. Ei menisi kauaa, kun Rosmerta pääsisi aloittamaan sisustamisen. Ehkä kuukausi tai korkeintaan kaksi, yläkerran kanssa saattaisi kestää kauemmin.

Rosmerta väistää vankkarakenteista naista, joka kantaa paksunpuoleista lankkua, suunnatessaan vilkaisemaan miltä keittiö näyttää. Aloitettuaan työnsä White Rose Innissä, hän oli tehnyt muutoksia aikaisempiin suunnitelmiinsa keittiön suhteen tultuaan siihen tulokseen, että jästipubin keittiön tyylinen ratkaisu olisi järkevämpi.

Keittiö on alkutekijöissään, sillä sen remontoimisen aloittaminen myöhästyi putkistojen uudelleenasennuksen ja –sijoituksen takia. Seinät ovat saaneet uuden päällysteen. Kulahtanut ruusutapetti on vaihdettu keraamiseen laattaan, että pinnoitettuun betoniin. Muovimaton asennusta lattialle on aloitettu.

>> No, karibu, mitä tykkäät? >> tuttu ääni kysyy Rosmertan selän takaa.
Hän kääntyy ympäri leveästi hymyillen. >> Näyttää hyvältä. >>
>> Niin sinäkin >>, Emrys iskee silmää.
>> Hahaa, tarkoitin keittiötä, en sinua >>, Rosmerta tuhahtaa vaikka tunteekin pientä mielihyvää.
>> Kuka muka niin luuli? >> Emrys hymähtää.

Rosmerta ohittaa kysymyksen sekä miehen. Samalla hän vetää nenänsä täyteen tämän tuoksua – remontin hajua sekoittuneena lievään hien hajuun ja santelin tuoksuun. Mahtaisikohan mies tuoksua pelkältä santelilta puhtaana?

Oviaukolle päästyään Rosmerta kääntyy vielä vilkaisemaan Emrystä. Tämä kyykistelee ja tuijottelee lattiaa mietteliään näköisenä. Rosmertan katse käväisee miehen takamuksessa.

>> Ei sinussakaan ole valittamista >>, Rosmerta tokaisee.
>> Kiitosta vain! >> Emrys huikkaa ja äänestä kuultaa nauru.

Voi luoja, mitä hän päästikään suustaan.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.07.2017 10:25:51
19.

Rosmerta tuntee olonsa häkeltyneeksi. Hän oli puoli tuntia sitten saapunut töistä työmaalle katsomaan työn edistymistä - kuten joka päivä. Ensin kaikki oli mennyt kuten ennenkin, mutta sitten oli tapahtunut jotain ja jotenkin hän oli päätynyt ahtaaseen koloon yhdessä Emrysin kanssa.

Hän on aivan liian lähellä miestä. Heidän kehonsa ovat vain millin päässä kosketuksesta. Pieni liikahdus, tahaton tai tahallinen, ja he olisivat kiinni toisissaan. Miltähän se tuntuisi?

Emrys on raamikas ja leveäharteinen. Rosmertan tekee mieli nostaa kätensä tämän rintakehää saadakseen tietää, onko se lihaksikas niin kuin näyttää. Emrysin poskia ja leukaa peittää tumma sänki. Huulilla on se tuttu virnistys - haihtuukohan se koskaan tämän kasvoilta? Ehkä suudelma pyyhkäisisi sen pois ja toisi tilalle yllättyneisyyden?

Rosmerta henkäisee ja puree alahuultansa nolostuneena. Emrysin virnistys tuntuu vain levenevän. Tilanne näyttäytyy tälle näyttävästi hauskana. Ehkä Rosmertan pitäisi sanoa jotain hauskaa, joka rikkoisi jännitteen - jota hän tunsi yksinään.

Hän ei ehtinyt miettiä, mitä sanoisi, kun Emrysin käsi nappasi häntä hellästi leuasta kiinni. Tämän silmät ovat kullanruskeat ja niiden katse on kiinnittynyt Rosmertan huuliin. Hän raottaa huuliaan pienesti kuin esittäisi kutsun vaikka oikeasti vain myöntyy toisen hiljaiseen pyyntöön.

Hän sulkee silmänsä, kun Emrys kallistaa päätänsä, laskee suunsa hänen suullensa…

Rosmerta avaa silmänsä säpsähtäen. Ympärillä on pelkkää pimeyttä. Rinnassa sydän pamppailee hulluna. Yöpöydällä kello näyttää puolta neljää. Hän on veljensä kodin vierashuoneessa. Yksinään.

Unta. Se oli unta.

Rosmerta ei osaa sanoa tunteeko hän olonsa kiitolliseksi siitä tosiasiasta vai pettymystä. Rintaa kaihertaa. Hän tuntee kaipuuta, mutta mitä kohtaan?

Huomaamattaan sitä itse, Rosmerta vie kätensä huulillensa, joissa tuntuu poltetta.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 06.08.2017 10:56:26
20.

Sen yön jälkeen Emrysistä oli tullut melkein jokaöinen vieras hänen unissaan vaihtelevalla sisällöllä. Ensi alkuun Rosmerta oli koettanut vältellä miestä rakennuksella tuntiessaan olonsa kiusalliseksi, mutta tajuttuaan sen olevan melko mahdotonta, hän oli luovuttanut ja… No, ihan vain nauttinut miehen seurasta (mikä oli aiheuttanut pienen muutoksen unien sävyyn).

Matkallaan White Rose Inniin, Rosmerta poikkeaa pikaisesti työmaalla. Hänelle oli äkisti aamulla tullut hinku nähdä Emrys, jotenka… Niin.

Emrystä tosin ei löytynyt mistään. Hän käyskentelee muina noitina ympäri alakertaa miestä etsien, mutta tätä ei vain näy missään. Ohittaessaan asiakkaille tarkoitetut saniteettitilat, Rosmerta kuulee rakennusmiehen kiroavan sitä, että Emrys meni ja sairastui.

Sen kuullessaan huoli täyttää Rosmertan ja - hänen yllätyksekseen - samoin hoivaviettikin. Suunnatessaan keittiön puolelle hän on tyytyväinen siihen faktaan, ettei tiedä missä Emrys asuu. Jos hän tietäisi, hän saattaisi hyvinkin mahdollisesti rynnätä miehen luokse. Ja se vasta olisi noloa.

Ajatella, jos hän ryntäisi huolissaan sinne ja oven avaisikin Emrysin rakastettu. Siinä olisi noloa selitellä, että hän on (periaatteessa ainakin) Emrysin työnantaja, joka halusi tietää missä kunnossa mies on. Kukaan ei varmasti uskoisi sellaista selitystä, se on niin läpinäkyvä. Puhumattakaan siitä, että sellainen välikohtaus saattaisi aiheuttaa ongelmia Emrysin parisuhteeseen.

Ajatus siitä, että Emrysillä saattaisi olla rakastettu, tuntuu Rosmertasta pahalta. Rinnan päälle putoaa raskas paino pelkästä ajatuksestakin. Miltä hänestä tuntuisikaan sitten, kun hänelle selviäisi Emrysin olevan varattu oikeastikin?

Järkytyksen aalto hyökyy Rosmertan lävitse. Ei voi olla totta! Hän on mustasukkainen.

Asian tajuaminen saa Rosmertan poistumaan työmaalta kiireen vilkkaasti. Töissä hän saisi harhautettua ajatuksensa muualle. Pois Emrysistä ja tämän rakkaasta. Pois yllättävästä mustasukkaisuuden tunteesta. 

(sanoja 250)


A/N: Rosmerta parka, kun ei muista, että he vuokrasivat työmiehille mökin. Siellähän Emrys sairastaa. Ei tulisi törmättyä puolisoon.
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 20/? - jatkoa 6.8.-17!
Kirjoitti: DragonHeart58 - 06.08.2017 13:52:59
Tykästyin hirmuisesti tämän otsikkoon, ja koska Matami Rosmertasta ei ole tullut luettua hirveästi ficcejä, uteliaisuuteni heräsi ja päätin tulla vilkaisemaan, millaisesta ficistä on kysymys :)

Ilahduin kovasti tämän aiheesta! En ole törmännyt vastaavanlaiseen ennen, mikä on kiinnostavaa. On jännä lukea, millaista Kolmen Luudanvarren perustaminen on voinut Rosmertalle mahdollisesti olla. Rosmerta on tässä ihanan huoleton ja rento, eikä hän vaikuta huolehtivan sellaisista asioista jotka eivät ole sillä hetkellä ajankohtaisia. Tämä tulkinta Rosmertan luonteesta sopii minusta hänelle hyvin, ja se antaa kerronnallekin mukavan kepeän ja hyväntuulisen sävyn. :)

Minusta on myös kiva, että vaikka yrityksen perustaminen ja rakennustyöt ovat keskeisiä asioita tämän tarinan juonen kannalta, siinä lomassa on aikaa keskittyä muuhunkin, kuten vaikka Jacobin lapsien tätinä olemiseen :). Myös Emrys-kuvio on mielenkiintoinen ja tuo kivaa vivahdetta tähän, odotan mielenkiinnolla miten hänen ja Rosmertan suhde kehittyy ja millaisia mutkia matkaan saattaa tulla - Emrys kun on jästi ja Rosmerta noita :)

Tykkään siitä, ettei tämä ole (ainakaan vielä) kamalan vakava, vaan tätä lukiessa ainakin minulle on tullut hyvä mieli :) Minusta on ihanaa, että Rosmertalla ja Jacobilla on hyvät välit, samoin kuin Rosmertalla ja Jacobin perheellä :) On mukava huomata, että he tulevat todella hyvin toimeen keskenään, ja sekä Jacob että Annelise auttavat mielellään Rosmertaa toteuttamaan unelmaansa.

Pidän kovasti myös kerronnasta. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, ote kerronnasta on hyväntuulinen ja mukavan keveä. Rosmerta on minusta onnistuneesti kirjoitettu, pidän kovasti hänestä tässä! Itse en ole tottunut lukemaan enkä käyttämään dialogissa näitä >> merkkejä, mutta totuin niihin kyllä nopeasti, eivätkä ne minun lukemistani ole oikeastaan häirinneet. :P Pidän erityisesti Emrysin ja Rosmertan välisistä dialogeista, heillä on hauskaa huulenheittoa keskenään :D

>> Ei sinussakaan ole valittamista >>, Rosmerta tokaisee.
>> Kiitosta vain! >> Emrys huikkaa ja äänestä kuultaa nauru.

Tämä oli hauska kohta, nauroin sille ääneen :D :D :D

Kaiken kaikkiaan tämän on minusta persoonallinen ja hyväntuulinen ficci, jota on tosi kiva lukea! :) Pakko vielä kerran sanoa, että otsikko on minusta kerrassaan ihana, se sopii todella hyvin tämän raapalesarjan otsikoksi! :)

Kiitos tästä! :)

-DH58
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 20/? - jatkoa 6.8.-17!
Kirjoitti: tirsu - 14.08.2017 13:07:49
Kiitos kommentistasi, DragonHeart58. :) Kiva kuulla, että tykästyit tämän otsikkoon. Se on yksinkertainen, mutta kertoo kuitenkin aika hyvin, mistä tässä ficissä on kyse. Ainakin omasta mielestäni.

En ole itsekään törmännyt kovin moneen ficciin, jossa Rosmerta seikkailee. Ainakin parissa Fiorellan ficissä Rosmerta on ollut mukana. Suosittelen vilkaisemaan, jos kiinnostaa lukea enempi Rosmertasta.

Pottereista mulle jäi Rosmertasta sellainen kuva, että hän on huoleton ja rento tyyppi, joten luonnollisesti tuli sitten Rosmertasta kirjoitettua tähänkin sellainen. Ja jotenkin sellainen asenne on juuri omiaan pubin omistajalle, mun mielestä ainakin. Silloin tulee varmasti asiakkaiden kanssa toimeen.

Kuten tuossa jo aiemmin Fiorellalle totesin, niin vaikka tämä ficci nyt pääsääntöisesti keskittyykin Kolman luudanvarren syntyyn, on mukana myös Rosmertan elämää pubin ulkopuolella. Ne antavat lisää syvyyttä ja näkökulmaa Rosmertaan, ainakin toivon niin. :D Perhesuhteet on parhaita - ja halusin antaa Rosmertalle perheen, jonka kanssa hän tulee toimeen hyvin ja joka on hänelle todella rakas.

Juoni tulee enimmäkseen pysymään kepeänä, mutta jossain välissä mukaan tulee vähän vakavuuttakin. Elämä ei kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista. Mutta ei siitä sen enempää, koska spoilereja.

Kiva kuulla, että olet tottunut jo nuihin käyttämiini replamerkkeihin. Ne tosiaan vaikuttavat ensi alkuun oudoilta, mutta kyllä niihin lopulta tottuu.
Musta on ollut hauskaa kirjoittaa Rosmertan ja Emrysin välistä kanssakäymistä. Heidän välillään kaikki tulee niin luonnollisesti, harvoin tarvitsee miettiä, että mitäs he nyt mahtaisivat...

Vielä kerran kommentistasi! :) Tässä olisi nyt jatkoa.




21.

Työaikaa on jäljellä vartti. Sen pitäisi sujua nopeasti, sillä asiakkaita on kourallinen.

MuotiNoita-sarjan kirjoittaja oli ollut vierailulla Säilä ja Imupaperissa, jonka vuoksi Rosmertaa oli pyydetty töihin sinä päivänä. Greta Sähikäinen oli vetänyt muodista innostuneita noitia ja velhoja liikkeen täydeltä kuuntelemaan pätkiä muoti-ikonin uudesta kirjasta ja jonottamaan nimikirjoitusta ties mihin omaisuuteensa.

Sähikäinen oli poistunut liikkeestä puoli tuntia sitten. Monet asiakkaat olivat lähteneet liikkeestä pian sen jälkeen, mutta muutama oli jäänyt tutkailemaan tarjontaa.

Kello kilahtaa oven auetessa. Rosmerta katsahtaa ovelle, jossa Annelise vilkuttaa sormiaan heiluttamalla. Hän nyökkää kälylleen pikaisesti takaisin ja kiinnittää huomionsa takaisin palveltavaan asiakkaaseensa.

Keski-ikäiseltä vaikuttava nainen puhisee innostuksesta. Kertomansa mukaan hän on vasta löytänyt Sähikäisen muodikkaan maailman ja se on avannut hänen silmänsä aivan uudelle maailmalle - paremmalle sellaiselle. Siksi asiakas onkin latonut kaikki Sähikäiseltä ilmestyneet kirjat tiskille. Taskusta pilkistää lista, jonka kanssa asiakas oli käynyt lävitse kirjavalikoimaa.

Uutuuskirjan lisäksi Sähikäisen nimikirjoitusta on pyydetty kaulahuiviinkin. >> Ostin huivin hänen neuvojensa mukaan. >>
>> Aivan, se on todella hieno >>, Rosmerta kehuu.
>> Eikö olekin >>, asiakas huokaa ihastuneena.

Maksun jälkeen Rosmerta auttaa naista pakkaamaan kirjansa. Varmistettuaan, että tämä pärjää kantamuksiensa kanssa yksin, hän tervehtii uutta asiakasta. Samalla hän vinkkaa Emilyä tulemaan kassoille, sillä hänen vuoronsa on muutaman minuutin päästä ohitse. Sitten hän voisi lähteä Annelisen kanssa.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 28.08.2017 20:56:45
22.

He poistuvat Viistokujalta Vuotavan noidankattilan kautta. He aikovat ostoksille jästi-Lontooseen; Annelise haluaa katsastaa vauvaliikkeiden tarjonnan. Suunnitelmissa on myös käynnit Harrodsilla, Victoria Placessa sekä lelukauppa Hamleyssa.

He eivät ole vielä päättäneet, että käyvätkö he syömässä vasta ostosten jälkeen vai niiden välillä. Paikka, jossa he aikoisivat syödä, on kuitenkin päätettynä: he menisivät syömään Annalisen enon omistamaan lounasravintolaan.

>> Mihin menemme ensimmäiseksi? >> Rosmerta kysyy.
>> Little Fellaan, se on lähimpänä >>, Annelise kertoo.
>> Little Fella? Mikä nimi >>, Rosmerta ei voi olla nauramatta.
>> Onhan se mielenkiintoinen >>, Annelise myöntää. >> Se on avattu vastikään ja haluan käydä katsomassa millaisia vaatteita ja muuta siellä on vauvoille. >>
Rosmerta nyökkää. >> Mennään vilkaisemaan. >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 11.09.2017 21:30:59
23.

Rosmerta ottaa tangolta pienen vaaleankeltaisen röyhelömekon, jossa on kukkakuviointi. Mekko on oikein suloinen ja näyttäisi ihanalta vauvan päällä. Hän kuitenkin laittaa mekon takaisin paikoilleen, sillä hän ei tiedä sopisiko mekko vauvalle. Potkupuku olisi mitä varmin valinta tai sitten jokin söpö lelu.

Jos hän olisi taitava käsistään, hän voisi kutoa vauvalle jotain, Rosmerta miettii hipelöidessään pienen pieniä sukkia. Mutta hänelle ei ole suotu taitoa käsitöissä, hän on paljon parempi keittiön puolella. Ikävä kyllä, vauvalle ei voi oikein tehdä kakkua lahjaksi, sillä niin pieni ei saa vielä kakkua edes maistaa.

Ihastuneena vaaleahkon liiloihin sukkiin, jossa on söpö pöllökuviointi, Rosmerta nappaa ne käteensä. Ne eivät sopisi vauvalle kuin pienen hetken, mutta ei se haittaisi. Varsinkin jos hän ostaisi jotain muuta vielä. Jotain mikä kestäisi hyvällä lykyllä pikkuisen koko elämän ajan.

Hän siirtyy nurkkaukseen, jossa on esillä vauvoille tarkoitettuja leluja helistimistä uniriepuihin. Kaunis ja heleänvärinen norsupäinen uniriepu vetää Rosmertan huomion puoleensa, mutta hän ei kuitenkaan aio ostaa sitä vauvalle. Hän ei ihan usko, että aikuiseksi kasvettuaan hänen veljenlapsensa nukkuisi uniriepu kainalossaan.

Löytämättä mitään muuta mieleistä kyseisestä nurkkauksesta Rosmerta lyöttäytyy Annelisen seuraan. Hän saa heti toimia makutuomarina, kun hänen kälynsä esittelee kolme erilaista vaihtoa huppupyyheliinasta vauvalle. He päätyvät yhteistuumin valitsemaan lopulta ihastuttavan kaakaonruskean pyyheliinan nallekorvilla.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 25.09.2017 12:36:55
24.

Lelukauppa Hamleys on suuri ja avara runsaalla valikoimalla leluja, pehmoleluja, marmorikuulia, pelejä, käsinukkeja… Sieltä löytyisi aivan varmasti jokaiselle jotain.

Ensi alkuun Rosmerta ja Annelise kulkevat kaupassa yhdessä, mutta erkanevat jonkin ajan kuluttua toisistaan. Annelise suuntaa vauvalelujen luokse, kun taas Rosmerta etsii pehmolelut.

Hänellä menee aikaa käydessä läpi pehmoleluvaihtoehtoja. Hyllyiltä löytyy perinteisiä nallekarhuja että kirahveja, pupuja, koiria, kissoja, norsuja, yksisarvisia (ne eivät tosin näytä aidoilta yksisarvisilta sateenkaarin värisine harjoineen) ja monia muita mahdollisia eläimiä. Pehmonukkejakin löytyy monia erilaisia.

Rosmerta pohtii tovin verran kermanvaalean nallukaisen että vaaleanharmaan norsun välillä. Hän päätyy kuitenkin ostamaan norsun, sillä se tulisi ainakin erottumaan joukosta. Monet tuovat varmasti uudelle tulokkaalle jos jonkinmoisia ja -kokoisia nalleja (tai sitten pupujusseja).

Kierrellessään kauppaa uteliaana Rosmertan matkaan tarttuu vielä herttainen teeastiasto, litteä metallirasia, joka sisältää kaksikymmentäneljä erilaista väriliitua, suuri linna, joka pitää itse koota pienen pienistä palasista ("Lego" paketissa lukee – mitä se sitten tarkoittaakaan), hauskalta näyttävä peli että pari karkkipussia. Ne olisivat tuliaisia Tylerille, Sarahille ja Timothylle. Jästilelut ja karkit olisivat lapsista varmasti tavattoman hauskat ja mielenkiintoiset. Ne toisivat aivan varmasti vaihtelua heidän tavallisiin leluihinsa.

Annelise vilkuttelee hänelle kassojen lähettyviltä. Tyytyväisenä Rosmerta laittaa huomiolle kälyänsä lähestyessä, ettei hän ollut ainoa, joka innostui lelukaupan valikoimasta - tämänkin ostoskorista löytyy yllätyksiä isommille lapsille.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 24/? - jatkoa 25.9.-17!
Kirjoitti: Paquette - 25.09.2017 23:18:34
Onpa tämä kommentointi jäänyt luvattoman pitkäksi aikaa, vaikka olenkin lukenut uudet osat lähes tuoreeltaan. Piti oikein kerrata koko sarja alusta alkaen muistaakseni milloin viimeksi jotain raapustelin. Eipä sillä, mukavahan tätä oli uudestaan lueskella, koska tunnelma on pääosin niin leppoisa. :)

Perhe-elämän kuvaus sopii hyvin tuomaan vaihtelua rakennustöiden lomaan, Jacobin ja Annelisen lapset vaikuttavat kivoilta ja Rosmerta on varmasti heille hauska täti. (Annelise on muuten vaihtunut näissä viimeisissä osissa välillä Annaliseksi.) Hamleys! Olen käynyt siellä kauan sitten, jolloin olin kyllä jo vähän yli otollisimmasta leluiästä, mutta se oli silti hieno paikka.

Toki ravintolan valmistumista on edelleen mukava seurata. Rosmertalla on varmaan välillä haastavaa toimia jästien kanssa, kun kaikki kätevä taikuus pitää jättää käyttämättä heidän seurassaan. Hyvä että tarkastuksessa ei ilmennyt mitään ongelmia, vaikka niinhän Emrys vakuuttikin.

Emrysin ja Rosmertan välien kehittyminen on kivaa seurattavaa myös. Selvästi heidän välillään on kipinää jo alusta alkaen, mutta tykkään siitä ettei mihinkään suhteeseen ole heti ryhdytty, vaan pysytty pitkään kevyen flirttailun tasolla. Siksi yllätyinkin 19. luvussa, kun yhtäkkiä oltiinkin noin lähekkäin. ;D Saa nähdä pääsevätkö nämä kaksi joskus sille asteelle muutenkin kuin unessa.

Multa varmaan nyt unohtui tästä kommentista kaikenlaista, kun yritin huomioida niin monta osaa kerralla, mutta seuraan tarinaa joka tapauksessa edelleen mielelläni. :D
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.10.2017 21:06:05
Paquette, kiitokset kommentistasi! :)

Perhe-elämän kuvaaminen on hyvä tapa tuoda esille, ettei Rosmertan elämä pyöri ainoastaan remontin ympärillä. Ja eiköhän myöhemmin nähdä hieman muutakin Rosmertan vapaa-ajasta kuin perhe-elämää, vaikka perhe hänelle tärkeä onkin.

Voi luoja! On ollut näemmä jokin ajatuskatko, kun olen kirjoittanut Annalise Annelisen sijasta. :o Kiitos kun huomasin, minulta olisi varmaan mennyt se muuten kokonaan ohitse! Korjasin asian ja nyt pitäisi Annelisen olla ihan Annelise joka kohdassa, kun hänet mainitaan.

Itse en ole Hamleyssa käynyt. Mutta se näyttää mahtavan upealta, mitä sitä googlettelin. Mikä suuri valikoima siellä onkaan!

Joo, on se Rosmertalle välillä hankalaa, kun ei voi taikoa jästien ollessa paikalla. Siitä on enemmän tulevissa luvuissa, näin btw.

Rosmertan ja Emrysin välit kehittyvät hitaalleen - jos kehittyvät. ;) Rosmertalla nyt ainakin on hieman syvempiä kuin toverellisia tunteita Emrysiä kohtaan, mutta miten lie Emrysin laita. Ehkä tämä tykkää vain flirtailla.

Hehhe. Oli hauskaa kirjoittaa tuota uni-kohtausta. Halusin sillä vähän huijata. Olisihan se ollut aika randomia, jos he olisivat yhtäkkiä oikeasti päätyneet tuollaiseen tilanteeseen. Ja se olisi ollut ehkä vähän kliseistäkin... Tosin, mitä ovat rakkaustarinat ilman kliseitä?

Kiitos kommentistasi! Seuraava osa olisikin nyt tässä.



A/N: Poikkeuksellisesti uusi osa tulee jo viikon sisään. Seuravaa pätkä tulee normaalisti kahden viikon kuluttua. Ja silloin onkin vuosi siitä, kun aloitin tämän ficin. Hui!



25.

He istuvat toisiaan vastapäätä nurkkaloosissa. Ostoskassit he ovat asettaneet viereensä penkille. Jalat huokaavat helpotuksesta saadessaan levähtää kaiken sen kävelemisen jälkeen.

Annelise tunkee suunsa täyteen ranskalaisia. Tämä oli tilannut annoksensa tuplasuurena valittaen kovaa nälkäänsä. Rosmerta oli saanut osakseen murhaavan mulkaisun kysyttyään tiesikö käly syömisen kahden edestä olevan oikeasti myytti.

Omaa annostaan Rosmerta tökki haarukallaan vaikka hänellä onkin hirveä nälkä. Mutta hän miettii miten ottaisi esille asian, josta haluaisi keskustella Annelisen kanssa. Nyt siihen on täydellinen tilaisuus, kun he ovat kaksin – eikä Jacobia ole missään salakuuntelemassa ja veljellisiksi väittämiään neuvoja jakamassa.

Hän toivoo kovasti, ettei Annelise pidä häntä tyhmänä hölmönä. Tai pitäkööt, kunhan ei sanoisi sitä ääneen. Tällä hetkellä hän tarvitsi eniten kuuntelevaa korvaa ja ehkä jopa neuvojakin.

>> Eikö maistu? >> Annelise kysyy saaden Rosmertan sätkähtämään.
>> Maistuu kyllä mutta… >>, hän aloittaa.

Annelise laskee lasin kädestään ja katsoo kysyvänä Rosmertaa. Hän ei kuitenkaan saa heti sanaa suustansa.

>> Tiedäthän, että voit kertoa minulle mitä vain? En tuomitse – paitsi jos se on rikollista, älä kerro silloin >>, Annelise rohkaisee.
Rosmerta naurahtaa. >> Ei se ole mitään rikollista. Minä vain… Minä olen ihastunut. >>
>> Niinkö? >> Annelise näyttää ilahtuneelta. >> Kuka on se onnellinen henkilö? >>
>> Tuota niin. Se tässä on vähän niin kuin se ongelma. Se on Emrys >>, Rosmerta paljastaa hiljaisella äänellä.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 21.10.2017 12:04:43
A/N: Tänää tulee tasan vuosi siitä, kun aloitin tämän raapalesarjan. Se myös tarkoittaa sitä, että tänään on Fiorellan syntymäpäivä. Hyvää syntymäpäivää! Toivottavasti vielä nautit tästä lahjaficistäsi! Raapaleen lopusta löytyy pieni lahja.  ^ ^



26.


Annelisella menee hetki ennen kuin tämä tajuaa ketä Rosmerta tarkoittaa. >> Ai siis rakennusmaan Emrys? >>

Rosmerta nyökkää ainoastaan. Mitä muuta siihen sanoisi.

>> Onko hän kiinnostunut sinusta? >> Annelise kysyy.
>> En minä vain tiedä. En ole puhunut hänelle mitään. Enhän minä edes tiedä onko hän varattu vai ei! >> Rosmerta huokaisee.
>> Se olisi hyvä selvittää >>, Annelise mumisee ja työntää muutaman ranskalaisen suuhunsa.
>> Miksi? >> Rosmerta kysyy vuorostaan.
>> No ethän sinä varatun kanssa halua aloittaa mitään juttua >>, Annelise vastaa niin kuin asian pitäisi olla itsestään selvyys.
Rosmerta kauhistuu. >> Pyhä Merlin! En kai minä voi alkaa häntä tapailemaan! >>
>> Miksi et? >> Annelise kurtistaa kulmiaan.
>> Koska hän on jästi >>, Rosmerta hiljentää ääntään.
>> Niin, entä sitten? Et ole ainoa, joka on löytänyt rakkauden jästin kanssa >>, Annelise tokaisee.
>> En puhunut mitään rakkaudesta! >> Rosmerta melkein huudahtaa.

Annelise ei vastaa heti, tuijottaa häntä vain mietteliäänä. Rosmerta nielaisee vaikeasti ja tuntee olonsa ääliöksi. Enemmän kuin vähemmän.

>> Voi kultaseni >>, Annelise sanoo lopulta, >> ei siinä ole mitään väärää. Se on täysin luonnollista. Ei maailma siihen kaadu. >>
>> Mutta minä olen noita. Millä siitä kertoo? Hän pitäisi minua hulluna! >> Rosmertan pää on painuksissa.
>> Ainahan on olemassa muistiloitsu >>, Annelise tarjoaa laihan lohdun.
Rosmerta pyöräyttää silmiään. >> Ja minä muistaisin loppuikäni sen, että hän piti minua hulluna – torjumisesta nyt puhumattakaan. >>
>> Kuule, Rosmerta. Nyt on kysymys siitä, haluatko sinä tehdä asian suhteen jotain? Eihän Emryksen tarvitse koskaan saada tietää ihastumisestasi >>, Annelise toteaa. >> Tällä hetkellä tärkein kysymys siis onkin, että haluatko sinä jotain enemmän Emryksen kanssa kuin mitä teidän välillänne nyt ikinä onkaan. Joten, haluatko sinä? >>

Rosmerta ei tiennyt. Hän ei yksinkertaisesti tiennyt.

(sanoja 250)



(https://78.media.tumblr.com/df82da2b1fc3b3bcf7c23460f13c7cef/tumblr_oy6156XZlO1shgalzo1_500.jpg)
Rosmerta
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 26/? - jatkoa 21.10.-17!
Kirjoitti: Fiorella - 24.10.2017 18:16:39
Pitkästä aikaa kerkisin taas tämänkin ficin pariin ja mitä huomasinkaan! <3 Kiitos ihanasta piirroksesta! :) Rosmerta näyttää hilpeän hyväntuuliselta hippitytöltä, onpa kiva nähdä ficciin istuvaa kuvitusta!

Kutkuttavan kielletyn tuntuinen suhde Emrysiin lähtee ihanasti etenemään. Ainakin heidän keskinäisestä sanailustaan tulee lämmin tunnelma ja uskonpa, että ei ihastus ole ihan yksipuolista, vaikka Rosmerta sitä hirvityksellä miettiikin.

Tykkäsin myös kotoisasta shoppailukohtauksesta ja yleensäkin Rosmertan ja Annelisen välittömästä ja ystävällisestä suhteesta. :)

Lainaus
Ne olisivat tuliaisia Tylerille, Sarahille ja Timothylle. Jästilelut ja karkit olisivat lapsista varmasti tavattoman hauskat ja mielenkiintoiset.
Tämä oli aivan ihana oivallus! Olen varma, että velholapsille jästilelut ovat jotakin kovinkin eksoottista ja jännää! :)

Nyt taas mielenkiinnolla jatkoa odottelemaan. :) Minä olen välillä ihan tarkoituksella odotellut että tulee pikkuisen enemmän tekstiä kerralla luettavaksi, mutta voisihan sitä koettaa olla ajantasaisempikin. :) Kiitos tästä ficistä vielä kerran, sitä on ollut kiva seurailla tässä vuoden mittaan!
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.11.2017 11:40:34
Kiitos kommentista, Fiorella! :) Raapalesarjaa on (periaatteessa) helpompi kommentoida, kun odottaa että raapaleita ilmestyy enempi. Teen sitä itsekin välillä.

Miettisin ensi alkuun (ennen kuin aloin kirjoittamaan), että lisäisinkö tähän romanssia mukaan vai en. Veisikö mahdollinen romanssi huomion pois siltä, mistä tämä tarina kertoo. Mutta sitten päädyin siihen, että kyllä romanssikin mukaan mahtuu. Etupäässä tämä ficci kuitenkin kertoo Rosmertan elämästä, joten pieni romanssi sopii kyllä joukkoon.

Saapa nähdä saako Rosmerta ollenkaan kerrottua tunteistaan Emrysille. Taikuus on suurin syy, miksi Rosmerta pitää suhteen aloittamista mahdottomana, mutta taka-alalla on myös ensimmäinen velhosota (aika riskialtista kuitenkin palkata jästifirma hoitamaan remontin, hei).

Ajattelin ihan samaa. Varsinkin tuohon aikaa (tapahtumat sijoittuvat tällä hetkellä vuodelle 1972) jästilelut olivat todella mielenkiintoisia. Nykyään asiat saattavat olla hieman eri tavalla. Tai no, se on enempi oma ajatukseni, että toisen velhosodan jälkeen jotkut jästijutut (ei ehkä niinkään elektroniikka) tulivat velhomaailmaan.


Olen kamalan surkea vastaamaan kommenteihin. Pahoittelut!




27.

Annelise oli luvannut olla kertomatta Rosmertan paljastuksesta Jacobille, mikä oli helpotus. Hän ei ollut todellakaan valmis siihen, että hänen veljensä saisi tietää hänen tunteistaan. Mitä luultavimminkaan Jacob ei tulisi koskaan edes saamaan tietääkään asiasta. Miksi kertoa, kun asiasta ei koskaan tulisi mitään suurta rakkaustarinaa. Ajan kuluessa hänen tunteensa laimistuisivat.

Rosmertasta tuntuu siltä kuin hän valehtelisi itselleen ajatellessaan niin. Hän oli ilahtunut luvattoman paljon, kun Emrys oli palanut töihin tervehdittyään. Ei sellainen voinut olla ihan normaalia.

Ulospäin suuntautumisesta ja lörpöttelevästä sekä hieman flirttailevasta luonteestaan huolimatta Rosmerta ei ollut oikein koskaan ollut hyvä käsittelemään sellaisia tunteita. Mikä johtuu pitkälti siitä, ettei hän ollut erityisen kokenut rakkauden saralla (vaikka hän on nyt vain ihastunut, ei rakastunut!). Tylypahka aikoinaan hän seurusteli kolmisen kuukautta erään tupatoverinsa kanssa – siinä se sitten olikin.

Ostosreissun jälkeen Rosmerta on viettänyt monta päivää pohtien asiaa Annelisen ehdotuksesta. Halusiko hän tehdä tunteensa tiettäviksi vai ei.

Mitä enemmän hän asiaa miettii sitä turhautuneemmaksi hän itsensä tuntee. Melkein jokainen tunti hänen päivässään menee asian parissa, mikä on näkynyt töissäkin, minkä hänen työkaverinsa White Rose Inn:ssä olivat huomanneet. Shaima oli useasti kysynyt oliko hänellä jotain vialla ja voisiko hän auttaa. Joka kerta hän oli kieltänyt ja väittänyt kaiken olevan hyvin. Niin kuin olikin. Periaatteessa.

(sanoja 200)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 25.11.2017 10:59:11
28.

Rosmerta seisoo ikkunan edessä. Hän on väsynyt, enemmän kuitenkin henkisesti kuin fyysisesti.

Rakennustarkastaja oli käynyt taas. Nainen oli tällä kertaa löytänyt pari kohtaa, joihin puuttui. Keittiöstä pitäisi purkaa yksi kohta ja saniteettitiloissa ei ollut otettu huomioon liikuntaesteisiä, mikä olisi myös pakko muuttaa.

Rosmerta oli käynyt asioita läpi työnjohtajan kanssa. Lisätehtävät toisivat muutoksia aikatauluun ainakin päivällä. Työurakka tulisi olemaan vielä siis melkoinen, mutta hän on valmis tekemään mitä vain saavuttaakseen unelmansa… melkein mitä vain. Jopa siirtämään avajaisia vaikka vuodella, jos niikseen tulisi.

Työnjohtaja oli myös pahoitellut useamman kerran, että rakennustarkastaja oli löytänyt huomautettavaa. Harmaahapsinen mies oli luvannut etsiä henkilöt, jotka virheistä oli vastuussa.

>> Vahinkoja sattuu, ei kenellekään siksi potkuja saa antaa. Onneksi tarkastaja huomasi virheet ajoissa >>, Rosmerta oli sanonut.

Nyt hän toivoo, että työnjohtaja ei antaisi potkuja kenellekään vaikka näin oli uhannutkin. Tietysti häntä itseäänkin harmitti todella paljon kaikki se ylimääräinen vaiva, mitä muutoksista nyt tulisi koitumaan, mutta minkäs niille enää voi. Virheet olivat sattuneet, niin olivat. Ei siinä auttanut kiukutella vaan korjata ja olla tarkka, ettei vastaavaa sattuisi enää jatkossa.

Rosmerta kääntyy katsomaan ympärilleen salissa, joka on pientä viimeistelyä vailla valmis.
Ulko-ovi aukeaa ja ruokatauolta palaava Emrys astuu sisälle. Tämä heilauttaa kättään Rosmertalle pikaisesti ennen kuin katoaa keittiöön.

Yllätyksekseen Rosmerta huomaa mielialansa kohenneen hieman miehen näkemisen ansiosta. Kuinka pienestä sitä voi ilahtuakaan.

Suostumatta ajattelemaan asiaa enempää Rosmerta päättää laittaa pillit pussiin siltä päivältä ja lähteä Jacobin luo. Hän on pitkän, kuuman kylvyn tarpeessa, jonka jälkeen hän voisi ehkä lahjoja Sarahin lakkaamaan hänen varpaankyntensä. Iloiset värit varpaissa saisivat hänet rentoutumaan takuulla.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 11.12.2017 11:27:52
29.

Ei. Ei voinut olla totta.

Rosmerta hautaa kasvonsa käsiinsä. Hän oli juuri saanut kuulla, että yritys, jolta hän oli tilannut baaritiskin, oli mennyt konkurssiin eikä hän niin ollen saisikaan baaritiskiään. Eikä hän saisi rahojaankaan takaisin. Miten helvetin hienoa sekin on! Ei hänellä olisi ollut varaa menettää yhtään enempää rahaa.

>> Tulin niin nopeasti kuin pääsin >>, Jacob henkäisee pöllähtäessään paikalle.  >> Mikä hätä? >>
>> Baaritiski >>, Rosmerta vastaa vetäen kättänsä kasvojaan pitkin alas hitaasti.
>> Mitä siitä? >> Jacob kurtistaa kulmiaan.
>> Yritys, jolta tilasin sen, on mennyt konkurssiin, mikä tarkoittaa sitä, että olen ilman baaritiskiä. Pubi ilman baaritiskiä! >> Rosmerta selittää.
>> Rauhoitu sisko hyvä, ei mitään hätää >>, Jacob sanoo.
>> Ei mitään hätää? Jacob, en saa edes rahojani takaisin! Miten voin hankkia uuden tilalle? >> Rosmerta puhisee. >> Pakko varmaan pyytää lisää työvuoroja pubista että Säilästä. >>
>> Oletko unohtanut ammattini? >> Jacob kysyy.
Rosmerta vilkaisee veljeään. >> En. Mutta enhän minä voi sinua käyttää hyväkseni. >>
>> Et käyttäisikään >>, Jacob toteaa. >> Me olemme perhe ja perheenjäsenien kuuluu auttaa toisiaan. >>
>> Niin. Jos sinä sitten teet baaritiskini. Minä maksan kyllä >>, Rosmerta vakuuttaa.
>> Ihan miten vain, jos kerran haluat. Ihme, ettet pyytänyt minua heti alkujaan, varsinkin kun meiltä saa parasta laatua >>, Jacob sanoo.
>> Kiitos paljon! >> Rosmerta huudahtaa ja kiepsahtaa veljensä kaulaan.
>> Eipä kestä, sisko hyvä >>, Jacob rutistaa häntä takaisin. 

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 04.02.2018 21:18:18
A/N: Pahoittelut kahden kuukauden tauosta, mutta oli vähän kaikkea. Piti juosta lääkärissä useaan otteeseen ja sitten joulukiire. Käsikin oli tuossa muutaman päivän paketissa, mitä ennen vaivanani oli pitkittynyt kivulias kausi.
Mutta, tässä nyt olisi uutta osaa. (Seuraavan osan pitäisi ilmestyä kahden viikon päästä ellei tule esteitä...)



30.

Rosmerta on hermostunut, hänen pinnansa katkeaminen on lähellä – ja siihen vaaditaan paljon. Hänen stressitasonsa ovat aivan liian ylhäällä. Onneksi Jacob oli luvannut tehdä hänelle baaritiskin, joten hänellä olisi yksi huoli vähemmän. Mutta muita ongelmia riitti silti. Työjohtaja oli ilmoittanut kesken työpäivän hänelle, että keittiössä oli tapahtunut vesivahinko.

Mitähän seuraavaksi? Rosmertalla on ilkeä tunne siitä, että jokin muukin menee vielä pieleen. Kun kerran on jo yksi asia mennyt, niin miksei samalla menisi muutama muukin. Eikö se ollut vähän niin kuin luonnonlaki? 

Työmaan aiheuttaman stressin lisäksi on vielä Emrys. Hän on vatvannut asiaa edestakaisin mielessään jo monen päivän ajan. Ottaisiko hän selvää olivatko hänen tunteensa yksipuolisia? Vai olisiko se hullun riskin ottamista.

Rosmerta hieroo ohimoitaan kulkiessaan kohti työmaata. Työpäivä White Rose Inn’ssä on takana, jossa oli ollut vielä omat kriisinsä. Eräs asiakas sai raivokohtauksen, mistä oli syntynyt pienoinen käsirysy.

Astuessaan sisälle rakennukseen Rosmerta näkee ensimmäiseksi Emrysin, joka seisoo tuijottamassa kattoa. (Rosmerta ei huomaa katossa mitään erikoista.)

Äkisti kaikkiin kriiseihin kyllästyneenä Rosmerta saa tarpeeksensa. Hän ratkaisee edes yhden ongelmistaan nyt ja heti häntä vaivaamasta. Hän tarvitsee hieman mielenrauhaa, jottei hän vain pamahda rikki.

Hän harppoo Emrysin luo. Mies nostaa katseensa häneen ja hymyilee.

>> Kas karibuhan se siinä >>, Emrys sanoo.

Mies meinaa jatkaa lausettaan, mutta Rosmerta ei anna tälle siihen mahdollisuutta. Hän nostaa kätensä kieltävästi pystyyn. Emrys näyttää vähän kummastuneelta, mutta pysyy hiljaa. Tämän kullanruskeissa silmissä on kysyvä katse.

Okei, Rosmerta ajattelee, se olisi menoa sitten. Hän vain sanoo sen ja sitten se olisi siinä. Se olisi täysin yksinkertaista.

>> Olen ihastunut sinuun >>, Rosmerta tokaisee.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 12.02.2018 21:34:18
31.

Uskomatonta.

Uskomatonta, että hän meni todella sanomaan sen. Ääneen. Emrysille.

Emrys oli näyttänyt hieman pöllähtäneeltä. Rosmerta ei ollut antanut tälle edes mahdollisuutta vastata: hän oli loikkinut heti karkuun. Todella aikuismaista käytöstä.

Ja nyt hän ei ollut pariin päivään uskaltautunut käymään työmaalla. Hän oli laittanut Jacobin puolestaan tarkistamaan, miten siellä sujuu. Vielä aikuismaisempaa käytöstä.

Hän oli kuvitellut, ettei hänen tarvitsisi stressata asiaa enää enempää, mutta kuinka väärässä hän olikaan ollut. Nyt hän stressasi sitä entistä enemmän.

Hänen mielessään pyörii koko ajan se, mitä Emrys mahtaa ajatella hänestä nyt. Hän vain laukoi sellaista ja ryntäsi pelkurimaisesti karkuun. Tuskin pitää häntä minään loistosaaliina.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 31.03.2018 14:45:58
32.

Shaima tuijottaa häntä mietteliäänä.

Pubissa on hiljaista. Lounas on ohitse. Seisovapöytä on tyhjennetty ruuista, pöydät pyyhitty.

Pitkähiuksinen ja –partainen mies on ainoa asiakas. Tämä on valloittanut yhden nurkkapöydistä. Mies lukee kirjaa kahvia hörppien (ilman maitoa, kolme pientä pussia sokeria). Välillä tämä laskee kirjan käsistään kirjoittaakseen jotain kiihkeästi paperille, kunnes tarttuu toiseen kirjaan.

Errol väittää miehen olevan opiskelija. Sillä kuka muukaan lukisi ja kirjoittaisi mitään sellainen hullunkiilto silmissään.

Louisa, uusi tarjoilija, väittää vastaan. Mies saattoi hyvinkin tehdä jotain töihinsä liittyvää tutkimusta.

Errol ja Louisa olivat siirtyneet keittiönpuolelle jatkamaan kinasteluaan, sillä heillä oli ollut vaikea pitää ääniään kurissa. Eikä kukaan heistä halunnut asiakkaan saavan tietää olevansa kinastelun pääosassa.

>> He voisivat vain kysyä häneltä >>, Rosmerta tuumaa rikkoen hiljaisuuden, joka tiskin taakse oli syntynyt.
>> Se olisi helpointa, muttei hauskinta >>, Shaima myöntää kohentaen huiviaan. >> Onko sinulla kaikki hyvin, Rosie? Näytät hyvin väsyneeltä, olet näyttänyt monen päivän ajan. >>

Rosmerta pitää naamansa peruslukemilla vaikka hänen tekisi mieli irvistää. Ei ole mikään ihmekään, että hän on väsyneen näköinen. Hän on nukkunut monta yötä putkeen huonosti. Rakennusmaa stressaa häntä vaikka siellä alettiin pikku hiljaa saada jälleen aikataulusta kiinni. Mutta hän ei voinut itselleen mitään, hän pelkäsi uusia vastoinkäymisiä. Minkä hän toivoo johtuvan vain siitä, että hän on niin väsynyt.

Se on kai silti normaalia. Olisi varmaan kummallista, jos hän ei stressaisi lainkaan rakennuksen edistymisen vuoksi. Se on kuitenkin iso projekti. Ja hänen koko loppuelämänsä on siinä kiinni. Tietysti sitä siis stressaa.

Sitten on tietenkin vielä Emrys. Siitä oli puolitoista viikkoa, kun hän tunnusti tunteensa. Hän oli käynyt pari kertaa työmaalla, mutta hän oli vältellyt miestä (melko onnistuneesti). Hän oli siis edelleen pelkuri.

Mutta ei hän voinut mitenkään kertoa Shaimalle ongelmistaan. Kukaan hänen työpaikallaan ei tiennyt hänen projektistaan, koska... no, taikamaailma.

Rosmerta ei ehdi vastata mitään, kun Shaima viheltää pienesti. Tämä tuijottaa hänen selkänsä taakse.

>> Ah, Rosmerta >>, Emrys kuuluu sanovan. 

(sanoja 300)

Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 32/? - jatkoa 31.3.-18!
Kirjoitti: Gernumbli - 01.04.2018 14:48:53
Voi Rosmertaa, toivottavasti stressin aiheet vähenevät... Huh mihin kohtaan jätit! Ei mulla muuta, pidän niin paljon tästä arkisesta jännitysnäytelmästä :-)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 16.04.2018 11:03:40
Gernumbli, kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että pidät tästä. Remontoiminen voi olla hermoja kiristävää, mutta eiköhän Rosmertan stressi hellitä pian, ainakin joksikin aikaan.


33.

Voi paska. Paskan paska.

He seisovat pukuhuoneessa. Se on ainoa paikka, jossa he voisivat puhua rauhassa.

Rosmertan tekee mieli tuijottaa jalkojansa, mutta niin pelkuri hän ei sentään ole. Hän kohtaa rohkeasti Emrysin silmät, jotka ovat viirulla.

Rosmerta nielaisee. Hänen pitäisi varmaan sanoa jotain, mutta hän ei oikein tiedä mitä. Ehkäpä pahoittelu olisi paikoillaan.

Pahoitella äkillistä tunnustustaan, pakenemistaan ja välttelemistään, pahoitella sitä, ettei hän osannut käyttäytyä kuin aikuinen. Niin, se olisi parasta. Ehkä he sen jälkeen voisivat jättää koko asian taakseen ja olla kuten ennen.

Kerättyään lisää rohkeutta Rosmerta uskaltautuu viimein avaamaan suunsa. Emryskin aukaisee oman suunsa saman aikaan sanoakseen jotain.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 33/? - jatkoa 16.4.-18!
Kirjoitti: Fiorella - 19.04.2018 23:56:06
Kommentoinpa pitkästä aikaa tähänkin jälleen. Luvut ovat sen verran lyhyitä, että on mukava lukea, kun niitä on useampi valmiina. :)

Minusta oli ihana, miten perhe oli Rosmertan tukena ja kuinka Jacob auttoi mielellään vaikeassa tilanteessa. Stressi sitten lopulta sai Rosmertan tunnustamaan ihastuksensa Emrysille, vaikka se jälkikäteen nolostuttikin. :)

Kylläpä jäi taas jännään kohtaan, mitähän se Emrys nyt sanookaan! :D Vai ehtiikö Rosmerta ensin? (Toivon että ei, ettei päästä suustaan mitä sattuu... ;) )
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 17.05.2018 21:22:39
Kiitos kommentistasi, Fiorella. :)
Tiiviit välit perheessä on parasta. Jacob ja Rosmerta ovat todella läheisiä, olleet lapsuudesta asti. He ovat aina toisiaan varten, he voivat luottaa toisen tukeen ja apuun.
Rosmerta tosiaan saattaisi päästää suustaan mitä tahansa, jos hän ehtii ensimmäiseksi sanomaan sanottavansa. Siinä vaiheessa ei Emrys kyllä saisi puheenvuoroa lainkaan.  ::)



34.


Baaritiski on tehty tummasta tammesta. Sen etupuolen pintaan on kaiverrettu yksinkertainen viiniköynnös, muutaman lehden alle on veistetty kerällä oleva gäätä. Alas on asennettu krominen jalkatuki.

Tiskin pinta on sileä ja se kiiltää kauniisti. Rosmerta liikuttaa sormeaan syykuviota pitkin ihaillen veljensä tekelettä. Jacobin käsiala näkyy siitä selvästi.

>> Kiitos >>, Rosmerta sanoo.
>> Ole hyvä vain, mutta se on kesken vielä >>, Jacob sanoo. >> Allas täytyy asentaa, yläpuolelle tulee vielä lasiteline… >>
>> Aivan, aivan. Mutta silti, kiitos. Tämä on paljon parempi kuin mitä tilasin >>, Rosmerta taputtaa tiskin pintaa.
>> Tietysti. Meiltä saa vain laatua >>, Jacob toteaa ylpeänä. >> Ja se on erittäin pitkäikäinen. Parempaa saa hakea koko maailmasta. >>

(sanoja 100)




A/N: Tiedän, olen ilkeä.
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 28.05.2018 13:38:55
35.

Rosmerta istuu Annelisen kanssa keittiöpöydän ääressä. Heidän edessään pöydällä on levällään kansio, vihko ja sisustuslehtiä.

Annelise kääntää laiskasti lehden sivua ja katselee uutta aukeamaa tarkkaavaisena. Rosmerta pureskelee pehmeästi alahuultaan. Ympyröityään pari koristetyynyä hän taittaa oikeanpuoleisen sivun koirankorvalle.

>> Katsopa tätä >>, Annelise sanoo kääntäen lehden kälyänsä kohti.

Rosmerta nostaa katseensa lehdestään. Annelise osoittaa sormellaan taulua, jossa on maalattu kuva yksisarvisesta ottamassa aurinkoa.

>> No johan on! >> Rosmerta pärskähtää.
>> Eikö olisikin hieno pubiin laitettavaksi >>, Annalise sanoo kasvot vakavina, mutta silmissä näkyy nauru.
>> Onhan se hauska, mutta joku raja minullakin on! >> Rosmerta sanoo nauraen.
>> Mutta ajattele, siinähän asiakkaan silmä lepäisi heti aamutuimaan >>, Annelise virnistää.
>> Juu toki, minä saisin nopeasti syytteen kuolemantuottamuksesta >>, Rosmerta vetää kynällänsä rastin taulun päälle. >> Ehdoton ei! >>
>> Voi, voi. Se olisi ollut niin hauska >>, Annelise nauraa.
>> Kyllä minä haluan jotain hauskaa ja piristävää, mutta tuo on jo liikaa! >> Rosmerta huudahtaa mukamas järkyttyneenä.
>> Hyvä on. Jatkakaamme vakavasti >>, Annelise lupaa.
>> Ei liian vakavasti >>, Rosmerta huomauttaa.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 16.06.2018 21:38:51
36.

Annelise napauttaa sauvallaan viimeisen kuvan vihkoon kiinni. >> Se oli sitten siinä, tältä erää. >>
>> Luuletko, että päädymme tekemään paljonkin muutoksia kaupoilla? >> Rosmerta pohtii.
>> Ehkä jonkin verran >>, Annelise toteaa sulkiessaan vihkon kannen. >> Sitä paitsi, nämähän ovat enemmän sellaisia suuntaa antavia. Mutta olisihan se mahtavaa löytää juuri sellaisia tavaroita, joihin ihastuimme. >>
Rosmerta nyökkäsi. >> Olet oikeassa. Koska sinulla olisi aikaa tulla ostoksille kanssani? >>
>> Hmm, Jacobilla on vapaata vasta ensi viikolla. Miten olisi, kävisikö sinulle tiistai? Mutta vasta yhdentoista jälkeen, meillä on aika lapsenpäästäjälle >>, Annelise kertoo.
>> Minulla on iltavuoro silloin, joten ehdin silloin ihan hyvin. Minua odotetaan töihin vasta neljäksi >>, Rosmerta hymyilee. >> Nyt maistuisi tee. >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 05.07.2018 20:55:30
37.

Rosmerta painautuu kaulaansa myöten lämpimän veden alle. Hieman vettä läikkyy ammeen reunojen ylitse, mutta sen saisi myöhemmin kuivattua nopealla kuivausloitsulla.

Lämmin vesi rentouttaa hiljalleen hänen jännittyneitä lihaksia. Jäykät lihakset eivät voineet tehdä kenellekään hyvää. Kylpy on oivallinen keino saada lihakset vapautumaan jännityksestä. Tosin, kylpyä parempi vaihtoehto olisi, että olisi joku, joka hieroisi jäykkyydet pois.

Rosmerta tietää mihin ajatus saisi hänen mielensä kääntymään, joten estääkseen sitä hän päättää harhauttaa itseään ajattelemalla tulevaa veljenlastaan. Kuinka mahtavaa se olisikaan, kun pienoinen syntyisi. Hänestä tulisi nelinkertainen täti!

Hymy kaartuu Rosmertan huulille, kun hän ajattelee veljenlapsiaan. Kuinka ihania nämä ovatkaan ja kuinka syvästi hän heitä rakastaa. Hän tulisi rakastamaan myös uutta tulokasta yhtä paljon kuin tämän sisaruksia.

Pienokainen tulisi nopeasti oppimaan kasvaessaan isommaksi, kuinka siisti ja rento täti hän on ja kuinka paljon hemmottelua on luvassa. Sen lisäksi pienokainen tulisi oppimaan, että häneen saattoi luottaa, että hänellä on aina avoin syli ja hän olisi aina valmis antamaan neuvoja, jos niitä tarvittaisiin. Pienokainen tulisi oppimaan myös sen, että hän oli valmis kuuntelemaan aina samoin kuin sen, että hänelle voisi kertoa sellaisia asioita luottamuksella, joita ei uskallettu puhua vanhemmille. Jossain vaiheessa tämä tajuaisi isojen sisarustensa lailla, että kun tilanne sitä vaatisi, hän osaa salakavalasti ohjata nämä itse kertomaan vanhemmilleen asiasta, joka kyseessä sitten sattuisikaan olemaan.

Kun pubi olisi valmis, niin Rosmerta aikoo kutsua veljenlapsensa sinne yöpymään. Se olisi näille seikkailu – ja Anneliselle ja Jacobille antoisa koti-ilta kahden.

Rosmerta pudistaa päätänsä, kun tajuaa ajatustensa karanneen pubiin. Se on kielletty suunta ajatuksille!

Tyytymättömänä itseensä Rosmerta painaa päänsäkin veden alle.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 04.08.2018 10:59:51
38.

Sarahin ilme on keskittynyt. Se saa lempeän hymyn nousemaan Rosmertan huulille.

Hän istuu veljentyttärensä hyvin oranssissa huoneessa yllään kylpytakki. Tarkkaavaisesti Sarah lakkaa hänen varpaansa kynsiä. Sormet tyttö oli jo lakannut ruusunpunaisiksi.

Tultuaan kylvystä Rosmerta oli suunnannut huoneeseensa (jona vierashuone hänelle toimii), kun Sarah oli pyyhältänyt hänen luokseen ja kysynyt voisiko hän lakata tätinsä kynnet. Rosmerta oli suostunut ilomielin, sillä hän tietää kuinka paljon Sarah puuhasta pitää.

Lakattuaan viimeisen kynnen persikan väriseksi Sarah sulkee kynsilakkapullon. Rosmerta nappaa sauvansa voidakseen kuivattaa märän lakan nopeasti.

>> Kiitos kultaseni. Niistä tuli ihanat >>, Rosmerta sanoo ihailevaisesti.
>> Ole hyvä >>, Sarah on innoissaan. >> Saisinko tehdä sinulle hienon kampauksen? >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 23.08.2018 09:35:55
39.

Rosmerta vilkaisee itseään peilistä pikaisesti. Hän on laittanut hiuksensa löysälle sivuponihännälle. Hän näyttää ihan hyvältä ja nätiltä.

Sarah oli harjannut hänen hiuksensa ja asetellut monenmoisia pinnejään hänen hiuksiinsa. Oltuaan tyytyväinen tulokseen tyttö oli päättänyt mennä leikkimään kampaajaa nukeillaan. Rosmerta oli irrottanut pinnit, mutta vain hetkeksi. Saatuaan hiuksensa kiinni hän oli asettanut pinnit takaisin hiuksiinsa. Niiden lisäksi hän oli laittanut päähänsä kukkaisotsakorun.

Tyytyväisenä siihen miltä näyttää Rosmerta sammuttaa valon huoneestaan. Kulkiessaan rappusia alas hän työntää taikasauvansa laukkuunsa.

Jacob tulee keittiöstä teekuppi kädessään. Tämä vilkaisee pikkusiskoaan, joka on pukeutunut taivaansiniseen löysähköön mekkoon, jossa on valkoinen kukkakuviointi. Mekon hihat ovat ylisuuret ja helma ylettyy puoliväliin reisiä.

>> Minne sinä olitkaan menossa? >> Jacob kysyy silmäillen siskonsa jästivaatteita.
 >> Tapaamaan ystäviä edelleen >>, Rosmerta kertaa. >> On minulla yhä elämää, joka ei liity tulevaisuuteeni. >>
>> Hmm, vai niin >>, Jacob yrittää kuulostaa paheksuvalta.
Rosmerta pidättelee tyrskähdystään. >> Älä huoli velikulta, tulen kotiin ajoissa. Valvo, jos haluat. Minä aioin pitää hauskaa! >>
>> En aio, en todellakaan >>, Jacob vannoo.
>> Ihan miten vain >>, Rosmerta sanoo ja suikkaa suukon veljensä poskelle.
>> Pidä hauskaa >>, Jacob virkkaa.

Rosmerta menee eteiseen. Vedettyään mustat saapikkaat jalkaansa hän kääntyy veljensä puoleen.

>> Hei sitten. Ja rentoa iltaa! >> hän huikkaa.
>> Sitä samaa >>, Jacob mumisee kadoten olohuoneeseen.

Leveästi hymyillen Rosmerta astuu ovesta ulos pimenevään iltaan.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 39/? - jatkoa 23.8.2018
Kirjoitti: Fiorella - 23.08.2018 22:17:43
Viimeisimmissä luvuissa on ihanan leppoisa ja rento tunnelma, yhdessäoloa ja kotoisia hetkiä. :) Veikkaan, että vielä se Emrys siellä Rosmertan mielen pohjalla kummittelee, vaikka miten yrittää pysyä kiireisenä muiden puuhien parissa. ;)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 06.09.2018 09:50:04
Kiitos kommentistasi, Fiorella. Kotoisat hetket ovat ihania samoin kuin yhdessä oleminenkin. Vähän taukoa Rosmertalle pubin remontoimisesta, se tekee hyvää.
Ja tosiaan, eiköhän se Emrys siellä mielen sopukoissa lymyile. :D




40.

Bubble Bar näyttää ulkoa yksinkertaiselta. Baarin nimikyltti on värikäs ja nimi välkkyy neonväreissä. Se on ilmiselvästi se, joka kiinnittää ihmisten huomion baariin. Se saa Rosmertan pohtimaan oman pubinsa kylttiä, ehkä senkin tulisi olla huomiota herättävä, jotta paikka jäisi mieleen. Pian hän kuitenkin pudistaa päätän. Tänään ei ajatella työasioita, ne saisivat odottaa huomiseen.

Syvään henkäisten Rosmerta tarttuu metalliseen ovenkahvaan ja avaa oven. Kun hän astuu sisälle baariin hänet ottaa vastaan raskas tupakansavu (hänen pubissaan ei poltettaisi!) ja melu, jonka alle musiikki melkein hukkuu.

Rosmerta astelee hitaasti baaritiskille. Hän katselee ympärilleen ja nyrpistää nenäänsä. Paikka ei ole ihan hänen mieleensä, mutta kai hän sen yhden kerran viihtyisi siellä.

Baaritiskin luona hän tarttuu listaan, jossa luetellaan erilaisia juomia, mukana on myös hieman syötävää. Ei mitenkään erityisen paljon, ja nekin ruoat, jotka listalla ovat, ovat perusmättöä, joita yleensä syödään myöhäisiltojen jälkeen, kun juomia on tullut kumottua yksi jos toinenkin.

Rosmerta laskee listan kädestään. >> Yksi Blue Hawaii, kiitos. >>

Baarimikko nyökkää. Rosmerta seuraa kiinnostuneesti miten tämä valmistaa sinisen juoman. Kuinka yksinkertaiselta se näyttää. Mutta se on vain illuusio.

 >> Oletko ottamassa oppia tulevaa varten? Et kai ole odottanut kauaa? >> tuttu ääni kysyy hänen selän takaa.
Rosmerta vetää syvään henkeä ennen kuin kääntyy ympäri kasvoillaan leveä hymy. >> Hei. >>

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 21.09.2018 12:04:03
41.

He seisovat pienen pyöreän pöydän ääressä. Ne muutamat istumapaikat, joita baarissa on, ovat varattuja.

Emrys näyttää hyvältä yllään tummanharmaa poolopaita ja auki jätetty musta pikkutakki, jonka hihat on kääritty kyynärpäihin. Auringon vaalentamat hiukset ovat hivenen sekaisin, kaiketi tuulesta.

Rosmerta leikittelee juomansa pillillä. Hän nuolaisee pikaisesti huuliaan. Jostain syystä hän ei tiedä mitä sanoa. Hänen päänsä kumisee tyhjyyttä. Uskomatonta, että se on edes mahdollista. Yleensä hän on suuna päänä niin paljon, etteivät muut meinaa saada suunvuoroa!

He ovat ennenkin puhuneet Emrysin kanssa – hitto vie, he ovat flirttailleet niin paljon kuin on mahdollista, joten ei ollut mitään järkeä, että he ovat nyt niin hipihiljaa, että oksat pois!

Emrys juo kulauksen juomastaan. Rosmerta ei ole vielä edes maistanut juomaansa. Hänen pitäisi maistaa, mutta siltikään hän ei maista.

>> Kuule… >>, he molemmat sanovat lopulta yhtä aikaa.

He tuijottavat toisiaan hetken ja purskahtavat nauruun. Siitä on näemmä tullut heille viime aikoina tapa alkaa puhua samalla hetkellä.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 07.10.2018 12:38:16
42.

Heillä on hauskaa. Juttu lentää eikä hiljaisista hetkistä ole enää tietoakaan. He flirttailevat jälleen olan takaa, jännite heidän välillään kasvaa. Aina mahdollisuuden tullen he koskettelevat toisiaan kuin vahingossa.

Emrys kertoo hölmöstä sattumuksesta eräällä työpaikalla, mikä saa Rosmertan nauramaan hervottomasti. Heidän lähellään olevat ihmiset siirtävät oudoksuvat katseet heihin. Se vain pahentaa Rosmertan naurunpuuskaa.

Leveästi hymyilevä Emrys vetää Rosmertan lähelleen. Nauru katkeaa siihen paikkaan.

Sydän hakkaa hulluna Rosmertan rinnassa. He eivät ole koskaan olleet näin lähekkäin. Ei Rosmerta ainakaan muista. Kaikki ajatukset ovat kaikonneet hänen mielestään.

Emrys kumartuu lähemmäs. Rosmerta nielaisee. Hänen suunsa tuntuu äkkiä kuivalta.

Voi pyhä Merlin, nytkö se tapahtuu?

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 21.10.2018 10:46:10
A/N: Oh, siitä on kaksi vuotta kun tämä raapalesarja tuli aloitettua. Ja loppua ei näy vieläkään. Ei taideta olla edes puolessa välissä.
Hyvää syntymäpäivää, Fiorella! Toivottavasti sulla on upea päivä!  :)




43.

>> Haluaisitko tanssia? >> Emrys kuiskaa hänen korvaansa.

Rosmerta räpyttelee silmiään. Mitä?

Se ei tapahtunutkaan nyt. Ei suudelmaa. Pelkkä pyyntö tanssimaan, ei muuta.

Rosmerta tuntee olonsa hieman hölmistyneeksi. Hän tuntee olonsa myös pettyneeksi, erittäin pettyneeksi.

Nolostuksen punakin nousee hänen kasvoilleen. Rosmerta toivoo, ettei Emrys huomaisi sitä. Mitä tämäkin sitten ajattelisi hänestä? Toivoa nyt suudelmaa ensitreffeillä.

Emrys katsoo – aivan liian läheltä – häntä odottavasti. Kuinka kauniin kullanruskeat tämän silmät ovatkaan.

Keskity! Rosmerta komentaa itseään. Äläkä nolaa itseäsi yhtään enempää!

>> Joo >>, Rosmerta saa henkäistyksi.

Emrys hymyilee ja siirtyy kauemmas hänestä. Se pahentaa Rosmerta tuntemaa pettymystä. Hän haluaa miehen takaisin lähelleen! Se tuntui mukavalta – erittäinkin mukavalta.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 43/? - jatkoa 21.10.2018
Kirjoitti: Fiorella - 21.10.2018 21:54:59
Kiitos! <3 Tästä ficistä onkin tosiaan ollut pitkäaikainen ilo! :)

Ihanaa, kun Emrys saatiin taas kuvioihin.  ;D Niin herttaista!
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 04.11.2018 21:52:40
Fiorella, kiitos kommentistasi!  :) Vielä hetken pari saamme nauttia Emrysin seurasta, kunnes hän joutuu taas astumaan sivuun.



44.

Tanssilattialla on ahdasta. Aivan kuin kaikki olisivat ängenneet yhtä aikaa tanssilattialle heidän kanssaan. Rosmerta ei kuitenkaan valita. Nimittäin sen vuoksi he ovat Emryksen kanssa jälleen lähekkäin. Heidän vartaloidensa välillä on juuri ja juuri milli väliä.

Uskomatonta kuinka hyväksi Rosmerta tunteekaan olonsa ollessaan (melkein) kiinni Emryksessä. Hän ei olisi osannut koskaan kuvitella sen tuntuvan tältä. Tunnetta voisi melkeinpä kuvailla kotoisaksi, kuin hän kuuluisi siihen. Se on kummallista, ovathan he tunteneet toisensa loppujen lopuksi vain vähän aikaa. Mutta siltä se silti tuntuu yhtä kaikki.

Ajatuksiinsa uppoutuneena Rosmerta ei huomaa kappaleen vaihtumista ja tempon muuttumista hitaaksi. Hän säpsähtää, kun Emrys kietoo kätensä hänen vyötärölleen. Hänen selkäpiitään pitkin kulkee sähköinen mielihyvän värähdys.

Hänen sydämensä alkaa jälleen lyödä sataa ja tuhatta. Oikeastaan, hän ei ole varma että oliko hänen sydämensä rauhoittunut hetkeksikään sen jälkeen, kun hän oli uskonut saavansa suudelman.

Hetken verran Rosmerta harkitsee suutelevansa Emrysiä, mutta hän ei tee niin. Se saattaisi olla sopimatonta.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 44/? - jatkoa 4.11.2018
Kirjoitti: Fiorella - 12.11.2018 19:52:29
Nautitaan siis tästä hetkestä Emrysin seurassa kuten Rosmertakin. :) Mukavaa, että tarina etenee.
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 17.11.2018 21:25:41
Fiorella, Emrys jääkin nyt tämän jälkeen hetkeksi pois kuvioista. Mutta vielä hän palaa. Ja hitaasti, mutta varmasti, tämä etenee.  :D



45.

Ulkona on viileää. Katulamput luovat valonsäikeitä pimeyteen. Kello on ties mitä, mutta Lontoon yöelämä on edelleen erittäin vilkasta.

He seisovat vierekkäin, käsivarret toisiaan hipoen. Musiikki kantautuu baarista ulos asti samoin kuin tunnelma.

Rosmerta nuolaisee huuliaan. Levottomuus kasvaa hänen sisällään. Miksi, hän ei osaa oikein sanoa. Ehkä hän odottaa jotain. Jotain tiettyä.

>> Minulla oli mukavaa >>, Emrys sanoo.
Rosmerta kääntyy katsomaan miestä. >> Niin minullakin. >>
>> Jos haluaisit, voisimme ottaa joskus uusinnan >>, Emrysin ääni on kysyvä.
>> Se kuulostaa minusta erittäin hyvältä >>, Rosmerta hymyilee.
Emryskin hymyilee. >> Se on sitten sovittu. >>

Rosmerta pidättää henkäyksen, kun Emrys liikahtaa lähemmäs. Suudelman sijasta hän saa halauksen. Se tuntuu ihanalta.

(sanoja: 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 02.12.2018 21:10:46
46.

>> Kuinka iltasi sujui? >> Annelise kysyy, kun he istuvat olohuoneen sohvalla nauttimassa iltapäiväteetä.

Työpäivä White Rose Innissä oli ollut raskas. Rosmertan jalkoja särkee, hän on nostanut ne sohvapöydälle. Hän on muutenkin väsynyt (eikä vain siksi, että hän valvoi viime yönä myöhään). 

>> Oikein hyvin, minulla oli todella hauskaa >>, Rosmerta vastaa katsellen leikkiviä veljenlapsiaan.
>> Mukava kuulla >>, Annelise hymyilee. >> Haluaisitko jakaa yksityiskohtia? >>
>> Ensi alkuun olimme molemmat ihan jännittyneitä ja aivan hiljaa. Mutta kun lopulta saimme suumme auki, juttu alkoi lentää. Kävimme myös parisen kertaa tanssilattiallakin. Se oli todella ihanaa ja sai sydämeni pamppailemaan kovaa >>, Rosmerta kertoo.
>> Ah, tanssiminen on kyllä ihanaa >>, Annelise huokaisee kaipaavasti.
Rosmerta vilkaisee kälyään nopeasti. >> Niin… Tiedätkö, luulin… Tai pikemminkin odotin muutamaan otteeseen saavani suudelman, mutta… Emrys on todellinen herrasmies. Hän ei suutele ensitreffeillä. Tunsin oloni jotenkin hölmöksi, kun odotin sellaista. >>
>> Et sinä hölmö ollut. Se on ihan luonnollista, erityisesti silloin kun tulee hyvin toimeen toisen kanssa ja välillä on kipinöitä >>, Annelise vakuuttaa.
>> Hmm. Ehkä >>, Rosmerta mumisee.
>> Usko pois vaan, olen oikeassa >>, Annelise sanoo. >> Aiotteko tavata uudelleen? >>
>> Joo aiotaan me, huomenna töissä >>, Rosmerta sanoo kasvot peruslukemilla.
>> Rosie! En minä tarkoittanut sitä ja sinä tiedät sen oikein hyvin! >> Annelise huudahtaa.

Rosmerta nauraa käkättää. Annelise pudistaa päätänsä ja tökkäisee hellästi kyynärpäällään kälyään käsivarteen.

(sanoja: 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 46/? - jatkoa 2.12.2018
Kirjoitti: Fiorella - 03.12.2018 22:24:05
Ihanaa leppoisaa sanailua kälyjen kesken ja aika romanttista tuo tanssikin taisi olla... :)
Otsikko: Vs: Oma paikka (
Kirjoitti: tirsu - 05.01.2019 21:16:21
Kiitos kommentistasi, Fiorella! :) Ja hei, pahoittelut että jatkon kanssa kesti, mutta en ollut tyytyväinen seuraaviin raapaleisiin ja taistelin kauan saadakseni ne paremmiksi. Taistelu on edelleen kesken, mutta koetan palata normaaliin päivitystahtiin.



47.

Shaima haluaa saada tietää kaiken Rosmertan treffeistä Emrysin kanssa. Valmistaessaan ruokaisaa salaattia Rosmerta kertoo melko tarkkaa miten ilta sujui. Shaima huokailee onnellisen kaihoisasti.

>> Jos teillä ei jostain syystä natsaakaan, niin lähetä hänet minun luokseni >>, Shaima nauraa vispatessaan kananmunia rikki.
>> Lupaan vihjaista sinusta hänelle, jos niikseen tulee >>, Rosmerta lupaa ainoastaan.

Hän ei kuitenkaan usko, ettei heillä, Shaimaa lainaten, yhtäkkiä jostain syystä natsaisikaan. Hän pitää Emryksestä paljon. Todella paljon. Hän on melko varma siitä, että Emrys tuntee samoin häntä kohtaan. Hän toivoo erittäin kovasti, että he tulisivat olemaan jotain pysyvää.

Se on ehkä hölmöä, kun ottaa huomioon sen, että he ovat olleet vasta vain yksillä treffeillä. Mutta Rosmerta ei välitä. He tuntevat toisensa pintapuolisesti aika hyvin remontin ansiosta ja heillä olisi aikaa tutustua toisiinsa paremmin, oppia tuntemaan toinen kokonaan. Aivan kokonaan.

Rosmerta ei edes halua ajatella sitä, ettei heistä lopulta tulisikaan mitään. Ja ihan vain siksi, että se olisi todennäköisempi lopputulos kuin se, että heistä tulisi pariskunta. Heidän mahdollisen yhdessäolonsa edessä on erittäin valtava este, jota ei voi jättää huomioimatta.

Itsensä paljastaminen noidaksi, joka jästeille on vain satuolento, Emrysille saattaisi saada tämän pitämään häntä hulluna ja katkaisemaan välit häneen kokonaan. Rosmerta ei halua niin käyvän. Jos heistä ei koskaan tulisi syystä tai toisesta mitään, hän haluaisi olla edes Emrysin ystävä.

Mutta jotta heistä voisi koskaan tulla mitään, edes vain pelkkiä ystäviä, hänen on kerrottava totuus joskus. Ja se on asia, jota Rosmerta pelkää.

Rosmerta puristaa veistä kädessään, joka tärisee hienoisesti. Hänen äskeinen hyvä tuulensa on tiessään. Tilalle on tullut kurkkua kuristava ahdistuneisuus.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 20.01.2019 12:39:26
48.

Emrysillä on vapaapäivä.

Se on varmaan ihan hyvä, Rosmerta arvelee. Hän ei ole vielä valmis kohtaamaan miestä.

Rosmerta kiertelee tulevan pubinsa alakerrassa, jossa remontti on jo hyvällä mallilla. Yläkerta on vielä reilusti kesken. Työmaamestari vannoo yläkerran valmistuvan ennen joulua. Se kuulostaa Rosmertasta uskottavalta, jouluun on vielä sentään pari kuukautta.

Joulun jälkeen ainoastaan muutama työmies palaisi takaisin tekemään hommat loppuun. Silloin jäljellä pitäisi olla vain pieniä yksityiskohtien hiomisia. Sen jälkeen Rosmerta saisi alkaa sisustamaan paikkaa Annelisen kanssa. Romana ja Steve ovat lupautuneet tulla myös auttamaan sisustamisen kanssa. Romana odottaa malttamattomana, että he menisivät shoppailemaan kaikkia tarvikkeita.

Kaikki on siis mallillaan. Rosmertan suunnittelemasta aikataulusta ollaan myöhässä vain ihan vähän, se ei haittaa. Avajaispäivää ei tarvitsisi siirtää kovin paljoa.

Niin, avajaiset. Hänen pitäisi rupea suunnittelemaan niitäkin oikein kunnolla. Hänellä on jo pieni kehyskyhäelmä valmiina, sitä tarvitsee vain tarkentaa. Annelise on lupautunut auttamaan. Romanakin auttaisi varmasti, kunhan Rosmerta vain saisi kysyttyä tältä asiasta.

Pian hänen on myös ruvettava miettimään työntekijöiden palkkaamista. Vain pari työntekijää ensi alkuun, ja jos pubi alkaisi menestyä, hän voisi palkata muutaman lisää.

Rosmerta pysähtyy ikkunan, jonka lasit ovat väriltään punavihertävät, viereen. Hymyillen hän katsoo ulos, jossa sataa tihuttaa.

Uskomatonta. Hänen pitkäaikainen unelmansa on käymässä toteen. Kuinka onnekas noita hän onkaan!

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.02.2019 21:36:07
49.

Rosmerta kantaa suurta pahvilaatikkoa White Rose Innin kellarista. Pubi on suljettu koko päiväksi inventaariota ja suursiivousta varten. Rosmerta on vastuussa maustehuoneesta sekä vessojen siivouksesta.

Laskiessaan pahvilaatikon kolhiintuneelle pöydälle Rosmerta ajattelee kateellisena Shaimaa, jolla on vapaapäivä. Tämä nauttii olostaan kotonaan tai jossain, kun hän ja muut työkaverit raatavat selkä hiestä märkänä.

Ei hommassa muuten valittamista olisi, mutta kun kaikki se on tehtävä ilman taikaa. Mausteista Rosmerta selviää helposti ilman taikaakin (vaikka painavia laatikoita kantaessa siitä olisi hyötyä), mutta vessojen siivous. Yh. Hän ei todellakaan odota sitä innolla. Mutta hän ei ollut valmis ottamaan riskiä, että jäisi kiinni taikomisesta jästien keskellä.

Onneksi sentään omassa pubissaan hän voisi hoitaa vessojen siivouksen käden käänteessä heilauttamalla taikasauvaa. Inventaarioissakin hän aikoisi käyttää taikaa apunaan. Koska miksi tehdä asiat vaikealla tavalla, kun ne voisi hoitaa helpolla?

Työskenteleminen jästipaikassa on saanut Rosmertan arvostamaan sitä, että hän on noita. Hän on pitänyt taikuutta ja taikasauvaansa itsestään selvyytenä ennen, mutta ei enää. Elämä on paljon helpompaa, kun on noita.

Rosmerta nyrpistää nenäänsä.

Taikominen kyllä tekee elämästä monella tavalla helpompaa, mutta noitana olemisessa on huonotkin puolensa. Kuten silloin, kun haluaa suhteen jästin kanssa. Se on melkein mahdotonta! Miten kertoa siitä, että osaa taikoa? Siis oikeasti taikoa toisin kuin jästien taikurit erikoisine asuineen.

Rosmerta läimäyttää itseään henkisesti. Ei, hän ei ajattele sitä asiaa juuri nyt. Hän haluaa nauttia elämästään, hän haluaa nauttia Emryksin seurasta.

Hänen pitää jatkaa elämäänsä kuten aina ennenkin: elämällä hetkessä. Huomista ei kannattanut murehtia. Kaikki on juuri siinä hetkessä.

Ja juuri nyt hänen pitäisi purkaa pahvilaatikon sisältö puolityhjille maustehyllyköille.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 17.02.2019 11:17:42
50.

Ruuhka-aika on ohitse Säilä & Imupaperissa. Rosmerta kohentelee kirjojen asentoja tarkistaen samalla, että jokainen kirja on oikeassa paikassa.

Hänen työvuoroaan on jäljellä vielä pari tuntia. Sen jälkeen hänen täytyy käydä pikaisesti työmaalla, josta matka jatkuisi White Rose Inniin, jossa hänellä on iltavuoro Earlin että Louisan kanssa.

Poikkeuksellisesti hän ei odota sitä työvuoroa. Earl ja Louisa kinaavat aina kaikesta, mikä on erittäin ärsyttävää. Ensi alkuun se oli ollut hauskaa, mutta ajan kuluessa jatkuva kinailu on alkanut sapettamaan.

Rosmerta toivoo, että iltavuoro olisi kiireinen, silloin Earlilla ja Louisalla ei olisi aikaa kinastella paljoa. Mutta on keskiviikko ja keskiviikko-illat ovat hiljaisia.

Tapahtuisipa ihme.

(sanoja 100)

Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 50/? - jatkoa 17.2.2019
Kirjoitti: LaraLura - 25.02.2019 16:45:29
Tarina vei mut mennessään. Hahmot on hyvin kuvailtuja ja todentuntuisia.
On kivaa vaihtelua lukea sivuhahmoille kehitettyjä tarinoita. :) Jään mielelläni odottamaan miten tää tatina tulee etenemään! :D
❤: Lara
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.03.2019 22:00:49
LaraLura, kiitos kommentistasi! Kiva kuulla, että tykkäät tästä. :) (Pienelle osalle jääneistä) Sivuhahmoista on tosiaan melko vähän ficcejä. Niitä olisi ihan kiva lukea. Ja itteäni on kiinnostanut Rosmertan (ja muutamien muidenkin) elämä, millainen tausta on ollut ja miten hän on päätynyt pubin emännäksi.


51.

Ihmettä ei tapahdu. Työvuoro on kohtalaisen hiljainen. Asiakkaita on kourallinen.

Keittiössä haisee rasva. Purilaiset ja ranskalaiset maistuvat miltei jokaiselle pubiin tulijalle.

Rosmerta häärii tiskin takana laskien olutta hanasta kolmeen tuoppiin. Louisan ja Earlin äänet kantautuvat kiihkeinä hänen korviinsa. Jos kaksikko ei kohta lopettaisi, hänen on huomautettava näille asiasta. Asiakkaatkin kuulevat kuinka he kinastelevat siitä kumpi on parempi: The Beatlesit vai Queen.

Työnnettyään kassan laatikon kiinni Rosmerta käännähtää ympäri, sillä äänet keittiössä vain kovenevat. >> Hei, te kak…! >>
>> Rosie, anna heidän jatkaa vain >>, tiskin ääreen tullut mies keskeyttää hänet.
>> Mitä? Hehän häiritsevät asiakkaita metelillään. >>
>> Ei, ei, he viihdyttävät meitä. Meillä on pieni veto meneillään siitä, kumpi heistä voittaa tällä kertaa >>, mies kertoo. >> Minä panostin likkaan, hän on ärhäkkä. >>
>> Öh. Todellako? Rosmerta haluaa vahvistuksen ja jatkaa miehen nyökättyä. >> No hyvä on, tämän kerran. Ei tästä tapaa voi tehdä. >>
>> Se on myöhäistä, Rosie, se on tapa jo >>, mies iskee silmäänsä.

Niinpä tietenkin. Kuinkas muutenkaan.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 17.03.2019 13:48:20
52.

Emrys on yhtä komea kuin aina. Auringon vaalentamat hiukset ovat pörrössä, kullanruskeat silmät ovat keskittyneet hyllyjen paikalleen ruuvaamiseen. Leukaa ja poskia peittää jälleen tumma sänki.

Mies hyräilee työnsä lomassa iloisesti. Suupielessä roikkuu hammastikku. Kaikki Emrysissä huutaa rentoutunutta.

Rosmerta vetää syvään henkeä ennen kuin suuntaa miehen luokse. >> Hei. >>
>> Karibu, kas vain >>, Emrys virnistää irrottamatta katsettaan hyllystä. >> Hei. Mikä meno? >>
>> Ihan hyvä, kiitosta vain. Halusin kysyä, josko haluaisit toistamiseen ulos kanssani? >>

Emrys ei vastaa heti vaan tekee työnsä rauhassa loppuun. Rosmerta ei valita. Hän katselee miestä mielellään tämän työskennellessä. Aivan mielellään.

Tovin ja toisenkin jälkeen Emrys kääntää huomionsa Rosmertaan ollessaan tyytyväinen työnsä jälkeen. >> Toki. Onko sinulla jotain erikoista mielessäsi? >>
>> Eipä oikeastaan. Minulle sopii melkeinpä mikä vain >>, Rosmerta sanoo.
>> Minulla saattaisi olla jotain mielessäsi, jos sinua ei kerran haittaa, että minä päätän – tälläkin kertaa >>, Emrys kertoo.
Rosmerta hymyilee. >> Ei haittaa. Kerro vain mitä, missä ja milloin. >>
>> Tietysti, en minä tapaa käydä treffeillä yksinäni. >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 01.04.2019 13:26:57
A/N: Korkean kuumeen vuoks en saanu julkastua tätä eilen. Seuraava osa ilmestyy ihan normaalisti ens vkolla.



53.

Rosmerta tutkiskelee aikatauluansa. Hänellä pitää paljon kiirettä, työvuoroja White Rose Innissä on miltei joka päivälle, häntä odotetaan avuksi Säilä & Imupaperiin kolmena päivänä ja sitten hänen on käytävä melkein joka päivä työmaalla.

Ne muutamat vapaapäivät, joita hänellä on, on buukattu täyteen. Kiertelyjä huonekalukaupoissa Annelisen ja Romanan kanssa, treffit Emrysin kanssa, lastenhoitamista Jacobin ja Annelisen käydessä Pyhässä Mungossa seurannassa, ostoksille Steven kanssa.

Sitten hänen pitäisi ottaa yhteyttä tarkastajaan sopiakseen tarkastuskäynnin siirtämisestä toiselle päivälle. Hän ei millään ehtisi paikalle silloin, kun tarkastaja oli seuraavan kerran ilmoittanut tulevansa.

Avajaisten lähestyessä hänellä on yhä enemmän ja enemmän tekemistä. Hengähdystauoille ei tahdo millään löytää tilaa. Hänen olisi pakko pyytää pari vapaapäivää lisää pubista vaikka se vaikuttaisi palkkaan. Mutta jos hän ei saa edes yhtä vapaapäivää vain pelkkään rentoon oleskelemiseen yksinään, hän sekoisi. Saisi uuden hermoromahduksen. Eikä se olisi yhtään kivaa.

Kynttään pureskellen Rosmerta nojautuu nappaamaan hyllyltä tyhjän pergamentinpalasen. Olisi paras rustata viesti tarkastajalle saman tien.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 10.04.2019 13:07:44
54.

Emrys seisoo elokuvateatterin edustalla. Tämä on luonut katseensa lasitettuun tauluun, jossa on julisteita. Suuria kuvia, joissa kukaan ei liiku – miten tylsää sellainen mahtaa olla.

Rosmerta ei ole käynyt elokuvissa aiemmin. Hänellä on hatara käsitys mistä siinä on kyse. Kuvasta joka liikkuu, mutta ei kuten taikamaailmassa. Kiehtovaa.

Kun Emrys oli ehdottanut elokuviin menemistä, Rosmerta oli suostunut innoissaan. Hän on edelleen yhtä täpinöissään.

>> Hei >>, hän sanoo päästessään Emrysin luo.
>> Hei. >>
>> Mitä me aiomme katsoa? >> Rosmerta kysyy.
>> Hokkus pokkus taikaluudalla – se kertoo naisesta, joka opiskelee noidaksi toisen maailman sodan aikaa >>, Emrys kertoo.

Rosmerta nielaisee. Elokuva noidasta? Vihjaileeko Emrys jotain? Voisiko tämä tietää totuuden?

Ei. Kyseessä on pakko olla sattuma. Mistä Emrys muka olisi voinut saada asian selville? Ja jos tämä todella tietäisi, he eivät nyt olisi treffeillä.

>> Käykö se sinulle? Voidaan me katsoa jokin muukin elokuva >>, Emrys kysyy kuulostaen epäröivältä.
>> Oh, ei, kyllä se käy oikein hyvin >>, Rosmerta vannoo.
>> Hyvä. Maistuisiko sinulle popcorn? >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 22.04.2019 12:48:58
55.

Elokuva on… mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Jästeillä on jännä käsitys taikuuden olemassaolosta – opiskella nyt noidaksi kirjekurssin avulla! Varsinkin kun koulu on olemassa!

Elokuvassa on myös paljon laulamista ja tanssimista. Rosmerta ei voi muuta kuin kohotella epäuskoisena kulmiaan, kun kaikki osaavat sanat lauluun, jota joku hahmoista alkaa spontaanisti laulaa. Miten epäloogista.

Jatkuva liikkeellä olo ja taitavasti vaihtuvat kohtaukset ovat ihmeellisiä samoin kuin se, etteivät elokuvan hahmot lainkaan ole vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Se on täysin erilaista kuin elävät taulut, joiden hahmot voivat keskustella muiden kanssa ja liikkua kuvista toiseen pitkiäkin matkoja, tai liikkuvat valokuvat, joissa sama kohtaus toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

Jokainen lentokohtaus saa Rosmertan häkeltymään. Millä ihmeen keinolla jästit ovat saaneet elokuvan noidan pysymään ilmassa? Hänen tietojensa mukaan jästit eivät osaa lennellä luudilla saati sitten sängyillä.

Hahmojen sukeltaessa veteen Rosmerta ei voi olla kurtistelemasta kulmiaan. Miten ihmeessä nämä pystyvät hengittämään veden alla ilman loitsua? Vai menikö koko loitsun loitsiminen häneltä ohitse?

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 55/? - jatkoa 22.4.2019
Kirjoitti: Fiorella - 22.04.2019 21:41:50
Minä luen mielelläni tätä useamman jakson kerrallaan. :) Ihana taas nähdä, mitä uutta on tullut!

Arki soljuu miellyttävästi eteenpäin työn, vapaa-ajan ja sellaisten pikku yksityiskohtien kuin tarkastajan kutsumisien lomassa. Mutta mukavinta on tietysti lukea, miten mahdollinen romanssimme etenee! :D

Lainaus
Työskenteleminen jästipaikassa on saanut Rosmertan arvostamaan sitä, että hän on noita. Hän on pitänyt taikuutta ja taikasauvaansa itsestään selvyytenä ennen, mutta ei enää. Elämä on paljon helpompaa, kun on noita.
Tämä kohta herätti kiinnostuksen erityisesti. Mielenkiintoista nähdä, miten Rosmerta tekee jästi vs. noita -havaintoja, kuten elokuvissakin ihmettelee valkokankaan tapahtumia!  ;D

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 09.05.2019 14:48:04
Kiitos kommentistasi Fiorella. :) Näitä raapaleita on kyllä varmaa helpompi kommentoida, kun niitä on kertynyt vähän enempi. Tässä luvussa ja ainakin ensi luvussa lisää romanssin kehittymisestä.
Sitä on kiva kirjoittaa millaisena noita/velho jästimaailman näkee. Siinä tulee itsekin mietittyä asioita uudesta näkövinkkelistä.


A/N: Siis miten tää aika menee niin nopeesti? En yhtää tajunnut, että viime viikolla olis pitäny julkasta uusin osa. Hups. Tässä se nyt olisi.



56.

Rosmertan keskittyminen elokuvaan herpaantuu, kun noita ja huijari ottavat osaa tanssikilpailuun merenelävien kanssa. Jotenkin hänelle on liikaa se, että hahmot pystyvät hengittämään veden alla ilman loitsun antamaa apua. Hyvin epäuskottavaa jopa jästeiltäkin.

Hän antaa katseensa kiertää muissa katselijoissa niin hyvin kuin se pimeässä teatterissa vain onnistuu. Tosin, suurelta kankaalta lankeava räikeä kirkkaus valaisee melko hyvin.

Rosmertan vasemmalla puolella istuva pieni tyttö mutustelee popcorneja silmät suurina. Edessä istuva poika kuiskuttelee naiselle, joka on luultavasti tämän äiti. Melkein eturivissä istuva tyttölauma supisee ja kikattelee – mahtaako nämä edes keskittyä elokuvaan lainkaan? Jostain kuuluu pienokaisen itkua ja epätoivoista hyssyttelyä. Joku kuuluu murahtavan jotain epäasiallista itkuun liittyen.

Muutama rivi heitä edempänä istuu nuori pariskunta, jotka ovat hipelöineet toisiaan koko elokuvan ajan. Nyt kaksikko keskittyy elokuvan sijaan suutelemaan toisiaan kiihkeästi.

Se saa Rosmertan sydämen lyömään nopeammin. Hän ei voi olla vilkaisematta Emrystä, jonka katse on luotu elokuvaa kohti. Sinisen eri sävyt valaisevat tämän komeita kasvoja.

Jos hän veisi kätensä Emrysin käden päälle, kääntyisikö tämän huomio häneen? Tuijottaisivatko he hetken toisiaan silmiin? Kumartuisko Emrys häntä kohden ja saattaisi heidän huulensa yhteen?

Rosmerta rohkaisee itseään. Hitaanpuoleisesti hän liikuttaa kättään edemmäs. Käden ollessa Emrysin käden yläpuolella hän empii pienen hetken. Sydän hakkaa rinnassa vielä lujempaa.

Lopulta hän uskaltautuu. Hän laskee varovaisesti kätensä Emrysin käden päälle.

Emrys vilkaisee häntä, hymyilee. Siirtää kättänsä niin, että he pitelevät toisiaan käsistä.

Rosmerta ei melkein uskalla hengittää, kun Emrysin peukalo alkaa sivellä hänen kämmenselkäänsä. Kävisikö nyt niin...?

Emrys kääntää katseensa takaisin elokuvaan. Ei suudelmaa. Vain suloista, viatonta kädestä kiinni pitelemistä.

Rosmerta pidättää pettyneen huokauksen.

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 30.05.2019 20:38:51
A/N: Uusin pätkä vasta nyt, koska joku tuli kipeäksi ja alkaa voida paremmin vasta nyt. Hiljalleen. Seuraava osa ilmestyy (toivottavasti ainakin) normaalisti eli ens vkolla.
Jaa hei, seuraava osa voi spoilata, jos ei ole sattunut näkemään Hokkus pokkus taikaluuta-elokuvaa, ni sen loppua. Se on kyllä vanha elokuva, mutta ihan näin varmuudeksi vain.




57.

Elokuvan loppu on hölmö. Noita ei olekaan enää noita, kun hänen kotinsa räjäytettiin ja kaikki katosi tuhka tuuleen. Siis oikeasti! Kuka uskoo tuollaiseen? Ei noituus ole sellaisesta kiinni. Eivät ne taikavoimat siinä räjähdyksessä sentään kadonneet!

Rosmerta ei voi muuta kuin pudistaa päätään koko elokuvalle. Jästeillä ei ole todellakaan mitään hajua taikamaailmasta ja millainen paikka se oikeasti on, saati siitä miten taikavoimat todella toimivat!

He ovat elokuvasalin ulkopuolella pukemassa takkeja ylleen. Emrys katselee häntä tutkaillen tovin ennen kuin avaa suunsa.

>> Haluaisitko vielä lähteä syömään? Vai odotetaanko sinua kotiin jo? >>
>> Ei odoteta >>, Rosmerta sanoo – Jacob kun on iloisesti töissä. >> Mihin menemme syömään? >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 08.06.2019 18:42:40
58.

Rosmerta kastaa ranskalaisen dippiin ennen kuin tunkee sen kokonaan suuhunsa. Ison ranskalaiskeon vieressä on suuri hampurilainen, josta salaatti ja juusto pursuilevat.

>> Mitä pidit elokuvasta? >> Emrys kysyy laskiessaan juomalasin pöydälle.

Rosmerta keskeyttää ranskalaisen pureskelun. Mitä hän voisi oikein sanoa? Ei totuutta ainakaan: elokuva oli hyvin epäaito mitä taikuuteen tuli, ei jatkoon. Juu, ei. Niin hän ei todellakaan voi sanoa.

>> Se oli viihdyttävä >>, hän päätyy sanomaan lopulta saatuaan ranskalaisen alas. >> Sinusta? >>
>> Olihan se ihan kiva >>, Emrys nyökäyttää päätään. >> Ei ehkä ihan sellainen kuin odotin. >>
>> Ai jaa? >>
>> Joo. En tiedä, olen aina tykännyt mytologiasta ja taikuudesta, josta minulla on omat mielikuvani. Ne eivät menneet ihan elokuvan kanssa yhteen. >> Emrys kohauttaa olkapäitään. >> Mutta ei se ole syy olla pitämättä elokuvasta, vaikka se hieman häiritsikin katselukokemustani. >>
>> Ai. >> Rosmerta ei osaa sanoa muuta, ei tiedä mitä muuta sanoa.

Niinpä hän haukkaa suuren palan hampurilaisestaan. Joka on aivan uskomattoman herkullinen. Hän ei ole koskaan syönyt niin hyvää hampurilaista. Hänen olisi laitettava oman pubinsa listallekin hampurilaisateria. Kunpa hän osaisi vain tehdä siitä näin hyvää.

>> Tuota >>, Rosmerta sanoo ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen. >> Millainen sinun käsityksesi sitten taikuudesta on? >>
>> En viitsi tylsistyttää sinua sillä, mutta sanonpahan vaan ettei siihen mitään kirjekursseja kuulu >>, Emrys vastaa lyhyesti.
>> Voi, kerro ihmeessä >>, Rosmerta pyytää.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 58/? - jatkoa 8.6.2019
Kirjoitti: Paquette - 08.06.2019 21:19:18
Oi, tämähän menee jännäksi! Minäkin mietin Rosmertan tapaan jo Emrysin elokuvavalinnan selvittyä, että mahtaako hän tietää tai aavistaa jotain (tai onko Emrys peräti itse velho). Ehkä tämä nyt selviää, ja ainakin on mielenkiintoista kuulla, millaisia käsityksiä Emrysillä on taikuudesta.

Rosmertan ajatukset elokuvasta olivat hauskaa luettavaa, jästeillä ei tosiaan näytä olevan mitään käsitystä noidista. En ollut kuullut Hokkus pokkus taikaluudalla -elokuvasta, mutta se kuulostaa kiinnostavalta, pitänee katsella jos osuu eteen. Vaikuttaa siltä, että Rosmertan täytyy kohta ottaa ohjat käsiinsä suutelemisen suhteen, kun Emrys ei näytä tajuavan sitä tehdä. :D

Rosmertan pohdinnat siitä, uskaltaako Emrysiä ollenkaan tapailla, koska tämä on jästi, olivat uskottavia. Salailu on varmasti hankalaa, mutta sen paljastaminen, että on noita, ei ole helppoa sekään. Eikä toisen suhtautuminen tuollaiseen paljastukseen ole välttämättä ollenkaan myönteinen.

Perhe-elämää ja pubin valmistumista on edelleen mukava seurata.

Siitä on hirvittävän kauan kun olen viimeksi kommentoinut tätä, ja sanottavaa olisi varmaan paljon enemmän, mutta laitan nyt edes tällaisen kommentin, jos se vähän laskisi kynnystä kommentoida jatkossa.
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.06.2019 20:58:43
Paquette, kiitos kommentistasi!  :) Lisää Emrysistä ja tämän näkemyksestä taikuuteen on luvassa vasta myöhemmin, sillä hän jää tämän osan jälkeen pois kuvioista joksikin aikaan.

Ehkäpä Rosmerta lopulta ottaa ohjat omiin käsiin, kun suudelmaa ei kuulu ollenkaan. Joskus sitä on vain hyvä itse tarttua härkää sarvista, kun toinen ei tunnu tajuavan. ;D

Rosmertan pohdintoja suhteesta on tulossa lisää. Ei kyllä ihan vielä, mutta tulossa on kuitenkin. Nyt keskitytään jälleen pubiin ja miten sen valmistuminen etenee.




59.

Tarkastaja näyttää vihreää valoa. Kaikki on hyvin, remontti sujuu kuten pitää. Se saa Rosmertan rentoutumaan hieman.

Mutta muuten kiire tuntuu painona harteilla. Hänen täytyy suunnitella ruokalistoja, miettiä työntekijöiden haastattelun pitämistä ja hankkia huonekaluja.

Annelise on viime aikoina voinut huonosti, joten ostoksille meno on siirtynyt jo muutaman kerran. Käly on käskenyt Rosmertan menemään ilman häntä hoitamaan ostokset, mutta asia ei innosta Rosmertaa. Hän ei haluaisi mennä ilman Annelisea. Mutta kohta hänen olisi pakko, jos hän haluaisi pubinsa olevan valmis määräaikaan mennessä.

Romanakin on joutunut peruuttamaan tulonsa ostoksille, sillä hän on sairastunut pahasti tarttuvaan lohikäärmerokkoon ja joutunut eristyksiin Pyhään Mungoon. Ties mistä lie taudin saanut.

Rosmerta päättää odottaa pari päivää. Jos Annelise ei voi silloin vielä paremmin, hän ottaa yhteyttä Steveen ja kysyy, koska tälle sopisi huonekaluostoksille meno. Ehkä olisi parempi ensin tiedustella, että mikä Steven vointi on. Rosmertan sen hetkisellä tuurilla Stevekin olisi kipeä tai murtanut jonkun raajoistaan ja olisi sen vuoksi Pyhässä Mungossa.

Rosmerta pidättää huokaisun. Hänestä tuntuu, että päänsärky on kohta lähellä.

Hän astelee rappuset alas alakertaan käytyään katsomassa miten remontti ylhäällä etenee. Nähdessään Emrysin pitämässä juomataukoa Rosmerta ryntää loput rappuset kiireen vilkkaan alas päästäkseen tämän luo. Miehen näkeminen saa hänet jo paremmalle tuulelle, tälle jutteleminen varmasti vielä paremmalle!

(sanoja 200)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 05.07.2019 20:52:43
60.

Lauantai-iltapäivänä Rosmerta työntää kärryjä jästien sisustusliikkeessä. Hänen seuranaan on Steve – kiitos Merlinin! – että Jacob, joka on kadonnut jonnekin. Veljestä taitaa olla enemmän haittaa kuin apua. Mutta tätä tarvittiin mukaan apuun, sillä eivät he Steven kanssa kaikkea voineet kaksin hoitaa.

Annelise voi jo hieman paremmin, mutta tämä ei ollut vielä siinä kunnossa, että olisi voinut lähteä ostoksille. Ja Romana raukka on yhä sairaalassa.

Rosmerta katsoo listaansa, josta on vedetty yli vasta kolme tarvittavaa tavaraa. Se on hyvin vähän listan pituuden huomioon ottaen. Eikä listassa ollut mukana edes kaikki tarvikkeet, sillä osa tarvikkeista on hankittava taikamaailmasta. Sitä varten on oma pitkä listansa.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 15.07.2019 11:08:18
61.

>> Ei, me emme todellakaan osta sitä >>, Rosmerta sanoo päättäväisenä veljelleen.

Jacob katsoo häntä yrittäen samaa temppua kuin lapsensa. Anova katse, silmät suurina ja suu hieman raollaan ja väpättäen.

>> Turha luulla tuon ilmeen auttavan >>, Rosmerta toteaa vain. >> Minä en tuollaista hirvitystä pubiini hyväksy saati halua. >>

>> Ei se ole mikään hirvitys! >> Jacob huudahtaa näyttäen loukkaantuneelta esineen puolesta.

Rosmerta kohottaa toista kulmaansa. Hänen veljensä ei voi olla tosissaan. Onhan Jacobilla eriskummallinen maku tiettyjen asioiden suhteen, mutta tuo hirvitys on jo ihan liikaa ja täysin mauton. Jacob ei voi millään pitää tuosta esineestä.

>> Steve, sano nyt sinäkin jotain >>, Jacob pyytää. >> Eikö olekin hieno? >>

Steve näyttää kiusaantuneelta, mutta luo arvioivan katseen silti Jacobin esittämään esineeseen. Kyseessä on savesta muotoiltu oluttuoppi, jossa on irvistelevä naama kolmiulotteisena.

>> Valuuko siltä räkää nenästä? >> Steve kysyy kauhistuneena.
>> Kyllä valuu >>, Rosmerta nyökyttelee päätään inhoten.
>> Ole kiltti ja vie se takaisin sinne mistä löysit sen >>, Steve melkein anoo.
>> Hmph, te ette ymmärrä hyvän päälle >>, Jacob mutisee.
>> Olkoot sitten niin >, Rosmerta toteaa, >> mutta pubiini se ei todellakaan tule. Rakastan sinua, Jacob, mutta ei. Tee kuten Steve pyysi ja vie se pois. >>
>> Hyvä on >>, murjottaen Jacob käännähtää kannoillaan.
>> Mikä rumilus se olikaan >>, Rosmerta huokaisee.
>> Oliko hän tosissaan? >> Steve kysyy.
>> Minä en totta tosiaan tiedä. >>

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 31.07.2019 11:45:34
62.

Jacob katsoo kulmat rypyssä heidän kärryjään. >> Mihin tarvitset noin paljon tyynyjä? >>
>> Sohville koristeiksi tietenkin >>, Rosmerta vastaa kieltänsä naksauttaen.
>>Tuossa on kymmenkunta liikaa! Sinä perustat pubin et mitään hiton sisustuskauppaa! >> Jacobin äänensävy on moittiva.
>> Ei varmasti ole, ne ovat kaikki tarpeellisia >>, Rosmerta kivahtaa.
Steve nostaa kätensä pystyyn. >> No niin, no niin, rauhoitutaanpa sitten. Meillä on vielä paljon tekemistä; mitä listalla on seuraavaksi? >>

Rosmerta kyräilee veljeänsä ennen kuin suuntaa katseensa pitkään ostolistaansa. Melkein puolet jo hankittuna, vielä pari kolme tavaraa tästä liikkeestä, jonka jälkeen olisi siirryttävä kangaskauppaan. Kangaskaupasta he jatkaisivat matkaa astioiden erikoisliikkeeseen.

>> Viisitoista maljakkoa ja saman verran tekokukkakimppuja >>, Rosmerta vastaa lopulta.
>> Se on pubi eikä mikään ravintola! >> Jacob huudahtaa.
>>Entä sitten? Ei se tarkoita sitä, etteikö pubissani saisi olla nättiä >>, Rosmerta sanoo saaden veljensä tuhahtamaan pilkallisesti.

Steve katsoo tukkanuottasilla olevia sisaruksia ja päättää kadota takavasemmalle. Hän taisi nähdä kauniita maljakoita jossain kaukana, hyvin kaukana, kaksikosta.

Kärryt mukaansa napaten Steve karkaa paikalta.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 15.08.2019 11:27:45
63.

Steve oli katsonut parhaaksi lähettää Jacob kotiin, jottei sisarusten typerä kinastelu pahenisi yhtään enempää. Hän oli vakuuttanut miehen helposti siitä, että he pärjäisivät Rosmertan kanssa loppupäivän keskenään. Jacob oli näyttänyt huojentuneelta päästessään kotiin vaimonsa (ja lastensa) luokse. Huoli vaimon hyvinvoinnista painaa ilmiselvästi tämän harteilla raskaana.

Rosmertakin on stressistä kireänä kuin viulun kieli. Jacobin pois lähettäminen oli ollut oikea ratkaisu, sillä Rosmerta vaikuttaa hieman rennommalta nyt. Tämä nauraa joidenkin verhojen typerille kuvioinneille.

Ostokset sujuvat kaikesta hauskuudesta ja pelleillystä huolimatta nopeammin. Listan loppu lähenee ja lähenee kovaa vauhtia. Ei kestäisi kovinkaan kauan, kun heillä olisi kaikki tarvitsemansa tästä kaupasta sekä astioiden erikoisliikkeestä. 

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 26.08.2019 11:00:55
64.

Kotona Rosmerta ja Jacob pyytävät toisiltaan anteeksi ja sopivat riitansa. He lupaavat myös unohtaa koko typeryyden. Sohvalla makaava Annelise on tikahtua nauruun ja voivottelee Steve parkaa, joka oli joutunut kestämään Brewer-Belcherin sisaruksia.

>> Pyydän myös häneltä anteeksi, kun näen hänet seuraavan kerran >>, Jacob sanoo lammasmaisesti hymyillen.
>> Minä pyysin jo >>, Rosmerta kertoo istahtaen nojatuolille.
>> Muuten ostokset varmaankin sujuivat hyvin? >> Annelise kysyy.
>> Niin sujuivat. >>
>> Sepä hyvä. Olen pahoillani, etten voinut tulla mukaasi >>, Annelise sanoo.
Rosmerta huiskauttaa kättänsä. >>Älä turhia, hyvinvointisi on tärkeämpää kuin pubini. >>
>> Ensi kerralla pääsen varmasti mukaasi >>, Annelise lupaa.
>> Aivan varmasti >>, Rosmerta hymyilee vilkaisten äkkiä veljensä suuntaan. >> Haluatko muuten kuulla mitä aviomiehesi halusi minun ostavan pubiini? >>
>> Rosmerta ei! En ollut tosissani >>, Jacob älähtää.
>> Kyllä se siltä vain vaikutti silloin >>, Rosmerta virnistää ilkikurisesti.

Annelise purskahtaa nauruun Rosmerta kuvaillessa naamamukia. Jacobin kasvot muuttuvat punaiseksi häpeästä tai nolostuksesta tai sittenkin ehkä molemmista. Tämä mutisee vain vitsailleensa saaden vaimonsa naurunpuuskan pahenemaan.

>> Rosmerta, sinä riivatun kakara!>>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 64/? - jatkoa 26.8.2019
Kirjoitti: Fiorella - 03.09.2019 20:15:33
Olipa ihana, kun Rosmerta pääsi lopulta sisustamaan! Vaikka veli vähän jarrutteleekin ostointoa. :D

Lainaus
>> Haluatko muuten kuulla mitä aviomiehesi halusi minun ostavan pubiini? >>
>> Rosmerta ei! En ollut tosissani >>, Jacob älähtää.
>> Kyllä se siltä vain vaikutti silloin >>, Rosmerta virnistää ilkikurisesti.
Ehkäpä Jacob olisi ostanut järkyttävän mukin itselleen, jos olisi oikeasti pitänyt siitä. ;)

Treffi-illan kuvaus oli silti suosikkini. :) Emrys etenee hitaasti, mutta ehkä hiljaa hyvä tulee? Toivottavasti ainakin!
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 11.09.2019 12:00:31
Kiitos kommentistasi, Fiorella. Sisustaminen on nyt lähtenyt hitaasti liikkeelle. Emrys tosiaan etenee hitaasti, Rosmertan makuun turhankin hitaasti. Ehkäpä kärsivällisyyden loppuesssa Rosmerta ottaa itse härkää sarvista kiinni. :D



65.

Rosmerta tasapainottelee työnsä ja rakennustyömaan välillä. Se on hyvin kiikkuraista ja kaakkuraista. Hänellä on kiire joka paikkaan, hyvä että mukana pysyy.

Hieman ennen Kurpitsajuhlaa hänet pyydettiin tuplavuoroon Säilä & Imupaperiin. Rosmerta suostui vaikka se oli sulaa hulluutta, mutta hän tarvitsi rahaa. Sitä ei voinut taikoa tyhjästä (himputti). Hän lupautuu tulemaan joulun allakin töihin – se on kiireistä aikaa, mikä tarkoittaa parempaa palkkaa.

Vapaa-aikansa Rosmerta on viime aikoina käyttänyt hieman typerästi. Sen sijaan, että hän olisi keskittynyt pubiin, hän on juoksennellut treffeillä Emrysin kanssa. He ovat käyneet tanssimassa, uudelleen elokuvissa (ulkona tosin, autossa istuen), illallisella sekä Emrysin ystävän järjestämissä halloween juhlissa. (Olisi ollut helppoa mennä juhliin vain omana itsenään, noitana, mutta Rosmerta oli tehnyt taustatutkimusta ja pukeutunut Ihmenaiseksi saaden Jacobin järkyttymään).

Monista treffeistä huolimatta suudelmaa ei ollut vieläkään kuulunut. Vain suloista kädestä pitelyä ja halauksia, jotka olivat nopeasti ohitse. Rosmerta on alkanut epäillä, ettei Emrys sittenkään tykkää hänestä sen enempää kuin kaverista.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 23.09.2019 10:42:22
66.

Marraskuu on puolessa välissä. Ulkona on täysin pimeää, muutamat katulamput luovat valoa pimeyden keskelle. Suurin osa muista liikkeistä on mennyt jo kiinni.

Pubissa Rosmertan lisäksi on vain muutama työmies enää, mutta hekin tekevät jo lähtöä. Rosmerta tuijottaa mitään näkemättä edessään olevaa pergamenttipinoa. Päässä tuntuu pientä jyskytystä.

>> Hei >>, Emrys sanoo.
Rosmerta nostaa kasvonsa ylös. >> Hei. >>
>> Onko sinulla kiire? >>
>> Ei. Yritän valita ruokia menua varten >>, Rosmerta kertoo.
>> On aika myöhä, eikö sinun olisi parempi mennä kotiin lepäämään ja jatkaa huomenna? >> Emrys huolehtii.
Rosmerta nyökkää hitaasti. >> Taidat olla oikeassa. >>
>> Pakko minunkin on joskus olla >>, Emrys naurahtaa. >> Mutta, minulla oli kyllä muuta asiaa. >>
>> Niin? >> Rosmerta keskeyttää pergamenttien pinoamisen ennen kuin ehti kunnolla aloittakaan.
>> Ystäväni järjestää pienet joulumaiset pirskeet, ajattelin kysyä, josko haluaisit tulla seuralaisekseni? >>
>> Tietysti. Tai, riippuu että minä päivänä? >>
>> Kahden viikon kuluttua lauantaina >>, Emrys kertoo.
>> Ei minulla pitäisi olla mitään silloin >>, Rosmerta muistelee.
>> Hyvä. Sovitaan yksityiskohdista paremmin myöhemmin. Nyt, saattaisinko sinut kotiin? >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 66/? - jatkoa 23.9.2019
Kirjoitti: LaraLura - 26.09.2019 11:47:29
Heeei.
Päädyin tämän pariin pitkästä aikaa. Muistin virkistämiseksi lukaisin tämän läpi yhdessä päivässä.  ;D Edelleen tykkään hahmoista. :D

♥: Lara
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 10.10.2019 21:28:28
Kiitos kommentistasi, LaraLura.  :) Mukavaa, että pidät tästä ja hahmoista edelleen.

A/N: Fiorellalle kiitoksia, sillä hän auttoi hieman tämän osan kanssa, kun eräs kohta tuotti hieman pientä ongelmaa. Parin viikon päästä luvassa on tuplapäivitys, sillä tämä ficci (ja Fiorella) täyttää vuosia.



67.

Shaima kertoo eilisillan treffeistään nauraen vaikka ne olivat olleet katastrofi. Tämän seuralainen oli ollut aivan kamala, paasannut miten väärä Shaiman uskonto oli ja kuinka tämän tulisi kääntyä kristinuskoon.

>> Se oli viimeinen kerta, kun minä lähden sokkotreffeille >>, Shaima vannoo. >> En ymmärrä miten joku saattoi kuvitella meidän sopivan toisillemme. Että kiitti vaan. >>
>> Aloittiko hän heti, kun näki hijabisi?  >> Earl kysyy.
>> Ei sentään. Kyllä hän odotti vartin, kunnes aloitti >>, Shaima kertoo.
>> Siis hänkö ei tiennyt sinun uskonnostasi? >> Rosmerta ihmettelee nojatessaan tiskiin.
Shaima pudistaa päätään. >> Ei. Hän kävi kolmen yksinään olevan naisen luona ennen kuin tuli minun luokseni, olin viimeinen yksinään oleva naisasiakas. Kauhistus näkyi hänen kasvoiltaan. Minun olisi pitänyt häipyä silloin jo teeskennellen, etten minäkään ole hänen seuralaisensa. Mutta minä hölmö jäin. >>

Rosmerta pudistaa päätään epäuskoisena. Samalla hän kiittää onneaan Emrysistä. Mies on luonteeltaan herrasmies, jonka jokainen ansaitsisi seurustelukumppanikseen.

Paitsi että eiväthän he Emrysin kanssa seurustelleet. Vielä ainakaan. Mutta toivossahan on hyvä elää.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 21.10.2019 11:06:19
A/N: Iloista syntymäpäivää Fiorellalle! ༻∞✿∞༺Toivottavasti edelleen viihdyt tämän parissa! (Tämä jotenkin on venähtynyt pidemmäksi kuin aluksi suunnittelin...)



68.

Yön pikkutunneilla Rosmerta istuu yksinään keittiössä. Tee tummansinisessä mukissa on haaleaa, paahtoleipä on puoliksi syöty. Päivän Profeetassa oleva juttu on vanginnut Rosmertan huomion. Hänen kasvonsa ovat kalvenneet ja silmät pyöreät epäuskosta.

Eilispäivänä on tapettu kahdeksan jästiä kahdessa eri paikassa. Kummankin paikan yläpuolella on leijunut myrkyllisen vihreänä hehkuva pääkallo, jonka suusta kiemurtelee käärme.

Viimeisen puolen vuoden aikana samanlaisia murhia on tapahtunut yli puoli sataa. Suurin osa uhreista on ollut jästejä, mutta myös puoliverisiä, jästisyntyisiä että muutama puhdasverinenkin. Jästit puhuvat liikkeellä olevan sarjamurhaaja, samaa mieltä ovat myös aurorit.

Vielä ei kuitenkaan ole selvillä kuka murhien takana on. Syy kuitenkin on selvä kaikille. Se kuka ikinä murhien takana onkaan, on jästivastainen. Joku, joka inhoaa jästejä niin paljon, että on valmis murhaamaan myös taikamaailmaan kuuluvia noitia ja velhoja, jotka hyväksyvät jästit, ovat jästiystävällisiä.

Jutussa myös todetaan aurorien alkaneen tutkia viimeisen puolentoista vuoden aikana tapahtuneita murhia, sillä niissä on samanmoisia piirteitä kuin viime aikoina tapahtuneissa murhissa. On hyvin mahdollista, että tekijä on sama.

Rosmertaa kylmää. On kamalaa ajatella, että joku on kahden vuoden ajan murhannut muita, jotka ajattelevat eri lailla. Jotka hyväksyvät erilaisuuden, jotka hyväksyvät jästit. Jotka ovat jästejä.

Murhat ovat lisääntyneet nopealla tahdilla eikä auroreilla ollut hajuakaan siitä kuka niiden takana on. Mutta aurorit vannottavat saavansa syyllisen lähiaikoina kiinni ja vastuuseen teoistaan. On vain ajan kysymys, että tämä sarjamurhaaja tekisi ratkaisevan virheen.

Aurorit tekevät tiiviisti yhteistyötä jästien kanssa. Jo ihan siksi, että taikamaailma pysyisi edelleen näiltä salassa. Niin auroreiden on myös helpompaa pyyhkiä asiaan liittyneiden muisteja.

Jutun lopussa kaikkia kehotetaan elämään normaalisti mutta varovaisesti.

(sanoja 250)



69.

Monien kauhuksi seuraavien päivien Päivän Profeetat ovat entistä enemmän täynnä pääkallomurhia, joksi niitä on paremman puutteessa alettu nimittämään. Murhia on tapahtunut lyhyen aikavälin sisällä melkein saman verran kuin kuluneen puolen vuoden aikana.

Pelko asettuu asumaan monien sisimpään. Jokainen pelkää koska murha tapahtuu omalle kohdalleen, joko itselleen tai itselleen tärkeälle ihmiselle. Siitä huolimatta jokainen jatkaa elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista, kuten aurorit ja ministeriö kehottavat tekemään. Pelko antaisi murhaajalle ylivallan ja sitä ei missään nimessä haluta.

Uutta murhissa on ollut se, että murhapaikoille on jätetty pieniä vihjeitä joiden tarkoitus tuntuu olevan pilkata auroreita. Mutta on kuin vihjeiden olisi tarkoitus saada kaikki tajuamaan kuka murhien takana on, kuka on syyllinen. Tekijä ilmiselvästi haluaa kaikkien tietävän hänet ja pelkäävän häntä.

Annelise ja Jacob tekevät kaikkensa salatakseen asian lapsiltaan. Vielä ei ole mitään syytä saada näitä pelkäämään.

Rosmerta ymmärtää heitä. Pelkkä ajatuskin särkeä lasten mielikuva vaarattomasta ja turvallisesta maailmasta särkee sydämen. Nämä ovat aivan liian nuoria ymmärtämään, että toisinaan maailma on hyvinkin julma.

Kuluneina iltoina lasten ollessa nukkumassa Rosmerta on kuunnellut kuinka veli puhuu hiljaisella äänellä vaimonsa kanssa siitä miten tuoda asia lapsille ilmi parhaiten, jos sen aika tulisi. Mutta onko sellaiseen oikeaa tapaa? Miten kertoa pienille lapsille, joille on opettanut että kaikki hyväksytään eikä ketään saa syrjiä erilaisuuden vuoksi, että joku kamala henkilö on alkanut murhaamaan toisia erilaisuuden vuoksi?

Rosmerta piilottaa oman huolensa ja pelkonsa kiivaaseen työntekoon. Raataessaan White Inn Rosessa ja paneutuessaan omaan pubiinsa hän unohtaa hullun murhaajan. Viettäessään aikaa Emrysin seurassa hän unohtaa sisimmässään asuvan pelkonsa ja kuristavan huolen rakkaidensa puolesta.

(sanoja 250)



(https://66.media.tumblr.com/79a6c0a4f8ae7a753837e3bc4fa56885/tumblr_pzprdfZRdY1shgalzo1_r2_500.jpg)
Emrys
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 69/? - jatkoa 21.10.2019
Kirjoitti: Fiorella - 21.10.2019 20:09:17
Kiitos jälleen kerran, tirsu! <3 <3 <3 Tämä ficci jaksaa ilahduttaa yhä uudelleen ja on tosi mukavaa, kun on jotain joka aina vain ihanasti jatkuu eikä lopu kesken. :) Ja kuva elävöittää taas tarinaa niin kivasti! :D Kiitos!

Näissä viime osissa alettiinkin jo taantua sellaiseen mukavan tasaiseen elämänvaiheeseen, että eipä ihmekään kun rauha rikkoutui ja ilmaan nousi uudenlaista jännitystä! Nämä toistaiseksi vielä hyvin mystiset pääkallomurhat hämmentävät väestöä ja tuo, miten Rosmerta joutuu kantamaan huolta ja pelkoa sisimmässään läheistensä takia on kyllä kauheaa. Jännä idea nostaa kuolonsyöjien tekoset tällä tapaa vähän toisesta näkökulmasta pinnalle, tekee siihen taas kerran jotain uutta ja erilaista tunnelmaa.

Jään silti odottamaan miten Emrysin kanssa elämä etenee. ;)



Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 06.11.2019 13:09:19
Kiitos kommentistasi, Fiorella! :) Pääkallomurhia tullaan vielä mainitsemaan. On jotenkin kiva päästä kirjoittamaan niistä tästä näkökulmasta ja siitä, millaista se on ollut alussa. (Ja Voldyhan on ihan ärsyyntynyt, kun kukaan ei ole vielä tajunnut mistä oikeasti on kyse. :D )
Emrysiä on luvassa muutaman luvun päästä, pienessä sivuosassa kylläkin. Ja vain hetkellisesti... :P




70.

Steve rypistää otsaansa lukiessaan Rosmertan kirjoittamaa hahmotusta työpaikkailmoituksesta. Punapää tekee pieniä merkintöjä välillä sinne tänne. Lopulta huuliaan mutristaen tämä suttaa koko Rosmertan kyhäelmän yli, jonka jälkeen alkaa kirjoittaa sen alle omaa versiotaan.

Rosmerta ei jaksa suuttua. Oikeastaan, ei asia häntä pahemmin häiritse. Hän tietää, että Steve osaa hoitaa homman paremmin kuin hän, Steve on kirjallisesti lahjakas. Tämä osaa muotoilla tekstit juuri oikeanlaisiksi, kiinnostaviksi. Työpaikkailmoituksesta on tulossa nyt huomattavasti parempi.

Muutamaa minuuttia myöhemmin Rosmerta saa huomata olevansa oikeassa. Steven kirjoittama ilmoitus on huomattavasti parempi kuin hänen omansa. Olisi melkoinen ihme, jos kukaan ei innostuisi hakemaan tarjolla olevia paikkoja luettuaan ilmoituksen lehdestä.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.11.2019 11:37:44
71.

Romana on yhä edelleen Pyhässä Mungossa. Nainen on kuitenkin viimein siirretty tavalliselle osastolle. Tartuntavaara on ohitse.

>> Pääsen parin päivän päästä pois >>, Romana kertoo Rosmertan avatessa suklaarasiaa.
>> Se on hyvä. Olet ollut täällä niin kauan. >>
>> Aivan. Ja vain siksi, että asiakas aivasti töissä päälleni. On sekin tapa saada tartunta… >> Romana harmittelee.
>> Ihan tavanomainen tapa >>, Rosmerta lohduttaa ojentaen suklaarasian ystävälleen.
>> Toki, mutta että se oli lohikäärmerokko! >>
>> Se oli vain huonoa tuuria... Todella huonoa tuuria >>, Rosmerta sanoo ja pistelee poskeensa banaanilta maistuvan konvehdin.

Romana hymähtää ja alkaa sitten tutkia suklaarasian sisältöä. Tämän kaventuneilta kasvoilta paistaa väsymys, joka on jäänyt vielä jäljelle taistelusta rankkaa sairautta vastaan. Onneksi tämän vointi on jo kohenemassa – ja onneksi tauti saatiin taltutettua.

>> Olen pahoillani, etten päässyt auttamaan >>, Romana sanoo
>> Älä nyt höpsi, sairastumiselle voi mitään. Me pärjäsimme oikein hyvin Steven kanssa… Jacob tosin tuotti ongelmia >>, Rosmerta vakuuttaa.
>> Silti… Seuraavalla kerralla pääsen auttamaan, lupaan sen pyhästi. >>
>> Tietysti, mutta ensin hoidat itsesi täyteen vointiin. Terveytesi on kaikkein tärkeintä, ei minun tuleva pubini. >>
>> Kerrohan pubistasi >>, Romana pyytää. >> Sekä ostosreissusta. Mitä Jacob sitten teki? >>
>> Voi pojat, odotapahan vaan kun kuulet! >> Rosmerta huudahtaa teatraalisesti.

Kertomus saa sairaalahuoneen täyttymään raikuvasta naurusta, kun Rosmerta kuvailee inhon ilme kasvoillaan Jacobin löytämää tuoppia. Muuta hyötyä mukista ei olekaan.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 06.12.2019 11:16:48
72.

Päivän Profeetta on naamioitu tavalliseksi sanomalehdeksi, jotta Rosmerta voi lukea sitä pubissaan rauhassa. Tai paremminkin, tuijotella työpaikkailmoitusta, joka on nyt painettuna lehteen. Se tekee Rosmertan unelman toteen käymisestä entistä enemmän totta, kuulostaa se sitten miten hassulta tahansa.

Jabob ja Annelisekin ovat lapsineen pubissa. Lapsille ja Anneliselle se on ensimmäinen kerta. Lapset ovat äärimmäisen innokkaita ja uteliaita. Nämä tutkivat vanhempiensa valvovan silmän alla jokaisia mahdollisia paikkoja.

Rosmerta hymyilee katsoessaan Timothya, joka kurkkii keittiöstä. Pikkuinen poika näyttelee tädilleen kieltä ja ilveilee minkä ehtii. Mikä suloinen sydäntenvalloittaja tämä onkaan!

Oven avautuessa Timothyn huomio kiinnittyy sisälle tulijaan, kuten myös Rosmertan. Molempien kuitenkin eri syistä: sydän Rosmertan rinnassa laulaa ilosta Emrysin läsnäolosta huoneessa, Timohtya kiinnostaa miehen työkaluvyö että tämän kantama… Rosmerta ei tiennyt mikä se edes on. Työkalu on musta ja teräksestä valmistettu, se näyttää hieman isolta jakoavaimelta, mutta sen toisesta sivusta kulkee läpi musta tappi. Tapin yläpäässä näyttää olevan mutterintapainen kiinni.

Väline kiinnostaa Timothya. Tämä osoittaa sitä pikkuruisella kätösellään. Emrys kyykistyy esittelemään välinettä Timothylle, jonka kasvot alkavat loistaa onnesta. Pieni kikatus karkaa pojan huulilta, kun Emrys antaa tämän tutkia välinettä.

Rosmertan oma hymy levenee suloiselle näylle. Sydän tuntuu pakahtuvan tunteista. Emrys on aivan mahtava mies. Ei ole mikään ihme, että hän on rakastunut tähän… 

(sanoja 200)

A/N: Timothya kiinnostava työkalu on ketjun katkaisu työkalu, btw.

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 28.12.2019 17:13:49
73.

Okei, okei. Kaikki on hyvin.

Hänen pitää vain rauhoittua ja hengittää syvään. Hitaasti sisään, hitaasti ulos.

Rosmerta heilauttaa viileää vettä kasvoilleen juoksevasta hanasta. Hän on lukittautunut tulevan pubinsa vessaan. Hän on ollut siellä varmaankin tunnin verran. Enemmänkin ehkä. Hän ei ole yhtään varma.

Kaikki on hyvin. Todella hyvin, ei ollut mitään syytä paniikkiin. Se oli vain pieni, tyhmä hätäännys, jolle hän on antanut nyt valtavat mittasuhteet.

Hänen pitää vain koota itsensä ja astua sitten ulos vessasta. Mitä pikemmin, sen parempi, ennen kuin tilanteesta tulisi yhtään kiusallisempi.

Rosmerta nyökäyttää päätään. Hän on järkevä aikuinen, joka hieman ylireagoi. Se oli odottamatonta, mutta sellaista sattuu paremmissakin piireissä.

Vilkaistuaan itseään peilistä (normaalilta näyttää, ehkä hitusen kalpealta, mutta muuten kaikki on kuten pitää) Rosmerta vetää pari kertaa henkeä, jotta hän varmasti olisi rauhallinen astuessaan vessasta ulos. Hän siirtyy hitaasti oven luokse ja vie vasemman kätensä kahvalle ja oikean lukolle. Nyt sitä mentäisiin.

Kaikki on hyvin.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 07.01.2020 13:17:58
74.

Okei. Okei. Rosmerta ei poistunutkaan vessasta. Se ei ollut helppoa. Eikä kaikki oikeastaan ollut kovin hyvin.

Rosmerta istuu pöntön päällä pureskellen peukalonsa kynttä, josta kynsilakka on lohkeillut miltei kokonaan pois. Hänen jalkansa hetkuvat, sillä hänen on vaikea olla paikoillaan hermostuksissaan.

Voi luoja! Hän on rakastunut Emrysiin! Miten ihmeessä niin on päässyt käymään? Miten hän voinut rakastua mieheen vaikkeivät he ole edes suudelleet vielä? He eivät tunteneet toisiaan kovinkaan hyvin (hän tuntee Emrysin paremmin kuin tämä hänet!), joten miten ihmeessä hän voi olla rakastunut?

Se ei voinut millään olla mahdollista? Eihän?

Se ei voinut olla. Hän ei voinut olla rakastunut Emrysiin. Ei oikeasti.

Paitsi että hän on. Hän on täysin rakastunut. Aivan järjenvastaisesti.

Miten kamalaa se onkaan! (Mutta samalla, ah, niin ihanaa!)

Äsken hän oli vielä ollut vain ihastunut. Tykännyt vakavasti. Ja nyt, nyt hän on mennyt rakastumaan mieheen edes tajuamatta sitä!

Voi pyhä Merlin sukkineen! Mitä hän tekisi asian suhteen?

(sanoja 150)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 20.01.2020 21:30:34
75.

Annelisen ilmiintyminen vessaan saa Rosmertan säpsähtämään pahasti. Hän painaa kätensä rinnalleen, sydämen vauhti on kiihtynyt.

>> Mitä sinä oikein meinaat? Täällä on jästejä! >> Rosmerta parkaisee saadessaan äänensä jälleen toimimaan.
>> Älä huoli, kukaan ei huomannut mitään, ja jos joku huomasi, niin olen kätevä unhoitusloitsussa >>, Annelise lohduttaa.

Käly kurtistaa kulmiaan katsoessaan Rosmertaa, jonka silmät punertavat ja ovat turvonneet itkemisestä. Kasvot ovat kalpeat, katse hätääntynyt.

>> Rosie, mikä sinun on? Sinä vain otit ja katosit saaden kaikki huolestumaan. Emrys sanoi sinun näyttäneen siltä kuin olisit nähnyt aaveen, mikä on kaiketi jästien tapa kuvata järkytystä… >>, Annelise sanoo. >> Emryskin on todella huolissaan sinusta, mikä ei jää veljeltäsi huomaamatta. Hän tajuaa kohta, että teidän kahden välillä on jotain muutakin kuin pelkkä työsuhde. >>
>> Minä… >>, Rosmerta aloittaa saamatta sanottua muuta.
>> Kerro mikä on, jotta voin auttaa sinua. Mikä on järkyttänyt sinua noin, mikä sai sinut lukittautumaan vessaan? >> Annelise kysyy ääni huolta täynnä.

Rosmerta pureskelee alahuultansa. Hän ei voisi sanoa sitä ääneen, sillä silloin se muuttuisi todeksi. Se olisi aivan kamalaa! Hän ei voinut, ei saanut rakastaa Emrysiä.

Mutta jos hän jatkaisi asian murehtimista yksinään, hän tulisi hulluksi. Annelise on hyvä kuuntelija. Tämä osaisi neuvoa mitä hänen pitäisi tehdä asian suhteen. Ja neuvoja hän tarvitsee mitä kipeimmin.

>> Annie, minä olen rakastunut. >>

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.02.2020 21:18:56
A/N: Kiitokset kaikille ihanaisille, jotka äänestitte tätä pikareissa. Jaettu kolmossija oli kiva ylläri, jota en osannut odottaa.  :)



76.

Rosmerta istuu nojatuolissa käsissään teemuki, jonka Annelise oli tuonut hänelle hetki sitten. He ovat olleet kaksin kotona kohta tunnin eikä käly ole sanonut mitään hänen paljastukseensa. Kun Rosmerta oli kertonut tälle, tämä oli vain halannut häntä tiukasti ennen kuin oli poistunut vessasta... tekemään jotain, Rosmerta ei tiennyt mitä – luultavasti käynyt antamassa selityksen.

Mitä Annelise oli ikinä tehnytkään, siihen ei ollut mennyt kauaa. Rosmerta oli ehtinyt ainoastaan huuhdella kasvonsa uudestaan, kun Annelise oli tullut takaisin. Lempeästi tämä oli kietonut kätensä hänen ympärilleen ja taluttanut vessasta ulos. Emrysiä ei näkynyt missään, kun he olivat suunnanneet ovelle. Jacob ja lapsetkin olivat olleet näkymättömissä.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 19.02.2020 11:54:42
77.

Annelise nojaa ovensuuhun katse tiivisti Rosmertassa. Hänen kälynsä näyttää hyvin väsyneeltä. Paniikki, joka oli tästä paistanut kauas vessassa, on sentään poissa. Mutta se saattaisi vielä palata, Annelise on varma siitä.

Hän oli pyytänyt miestään viemään lapset johonkin pitämään hauskaa, kunnes hän ilmoittaisi että kotiin voisi tulla. Jacob oli ollut todella huolissaan siskostaan, mutta oli mukisematta myöntynyt vaimonsa pyyntöön. Annelise tietää, että Jacob haluaa saada selityksen, tietää mistä ihmeestä oikein on kyse.

Nyt he kuitenkin saisivat olla Rosmertan kanssa kaksin niin kauan kuin olisi tarve. Ja heidän on puhuttava, sillä sitä Rosmerta tarvitsee parhaillaan.

>> No niin, >>, Annelise sanoo istuessaan sohvalle.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 02.03.2020 11:50:24
78.

>> Olet siis rakastunut Emrysiin >>, Annelise toteaa.

Rosmerta tuijottaa teetänsä, josta ei ollut juonut kuin muutaman hassun kulauksen. Tee alkaa olla kohta viileää. Hitaasti Rosmerta nyökäyttää päätänsä.

>> Ja käyttäydyt niin kuin se olisi maailmanloppu, koska… >>, Annelise johdattelee.
>> Koska se on! >> Rosmerta nostaa kauhistuneen katseensa kälyynsä. >> Ei ehkä minulle, mutta Emrysille. >>
>> Miksi? >>
>> Öö, sellaisen yksityiskohdan takia, että minä olen noita ja hän jästi! Ja vaikka sillä ei olisi väliä – sillä on – niin sillä on väliä että täällä riehuu joku hullu, joka listii jästejä huvinvuoksi! En minä halua asettaa Emrysiä vaaraan >>, Rosmerta melkein huutaa. >> Olin täydellinen idiootti, kun edes aloitin tämän hänen kanssaan! >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.03.2020 21:00:32
79.

Kyyneleet kastelevat Rosmertan posket. Hänen sydämeensä sattuu tavattoman lujaa. Rakastamisen pitäisi olla ihanaa, ei kamalaa ja kuristavaa.

>> Vaikka minä kuinka haluaisin mielelläni yhteisen tulevaisuuden Emrysin kanssa, se ei onnistu. Ei tule koskaan onnistumaan. Minä kuolisin, jos Emrys joutuisi sen sarjamurhaajan uhriksi… >>
>> Voi kulta >>, Annelise nousee ylös paikaltaan siirtyäkseen kälynsä viereen.

Rosmerta takertuu halaukseen toivoen saavansa siitä pelastuksen, helpotuksen toivottomaan tilanteeseen. Annelise silittää kälynsä hiuksia ja hyssyttelee välittämättä siitä että teemuki painautuu hänen arkoja rintojaan vasten ilkeästi.

Rosmerta on rakastunut syvästi Emrysiin. Miehestä on lyhyessä ajassa tullut tälle todella tärkeä. Annelisen omaan sydämeen sattuu Rosmertan vuoksi. Tämän tilanne ei ole helppo.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 31.03.2020 10:25:17
80.

Parhaansa mukaan Annelise yrittää valaa rohkeutta ja toivoa Rosmertaan. Hän vakuuttaa, että aurorit saisivat murhaajan kohta kiinni eikä huolenaihetta olisi enää. Tietysti taikamaailmassa tulisi aina olemaan jästinvastaisia, mikä voisi mahdollisesti olla ongelma. Mutta hyvin mahdollista olisi, ettei mitään tapahtuisi ja että he saisivat elää onnellisesti. Jos heistä vain tulisi jotain, kummankin niin halutessa.

Rosmerta rauhoittuu, kuuntelee vakavana. Epäilys näkyy vielä tämän silmissä, mutta Annelise näkee myös, ettei käly pidä rakastumista Emrysiin enää kamalana asiana. Hiljalleen toivo vahvistuu tämän silmissä ja usko onneen ja tulevaisuuteen tuntuu mahdolliselta saavuttaa.

Pitkän keskustelen jälkeen Rosmerta halaa Annelisea ja kiittää. Annelise hymyilee pienesti ja nousee ylös. Hänellä on vielä tehtävää. Hänen pitää ilmoittaa aviomiehelleen, että tämä voisi palata lapsien kanssa kotiin.

Koska muuta vaihtoehtoa ei enää ollut, Annelise miettii miten kertoisi Rosmertasta ja Emrysistä Jacobille, niin ettei tämä nostaisi ääntä ja ymmärtäisi miten vakava asia Rosmertalle oli. Hänen on saatava Jacob hyväksymään kaksikon välinen suhde.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 13.04.2020 10:31:32
81.

Rosmerta tietää, että Jacob tietää. Annelise oli ilmoittanut kertovansa asiasta tälle. Jacob ei kuitenkaan ole sanonut asiasta yhtään mitään Rosmertalle. Rosmerta ei osaa sanoa onko se hyvä vai ei. Toisaalta hän odottaa, haluaa, veljen sanovan jotain, mutta toisaalta taas ei. Hän ei halua kuulla veljensä negatiivista mielipidettä, hän ei halua kuulla kehotusta lopettaa suhde heti. Ei varsinkaan, kun Annelise sai hänet eilen näkemään asiassa järkeä.

Pelko toki asuu hänen sisällään yhä. Mitä jos Emrykselle sattuisi jotain? Hän ei kestäisi sitä. Hän ei kestäisi elämää ilman Emrysiä. Hän haluaa viettää loppuelämänsä tämän kanssa – toivottavasti Emryskin haluaisi samaa hänen kanssaan.

Sitä ennen hänen on tehtävä pari asiaa. Kuten kertoa Emrykselle olevansa noita. Se ei tulisi olemaan helppoa, ei millään tavalla.

Ennen kertomista – joka on suunniteltava hyvin – edessä on Emrysin tutun juhlat. Niihin on valmistauduttava. Romana on lupautunut auttamaan häntä. He ovat suunnitelleet menevänsä jästien kauppoihin shoppailemaan uusia vaatteita, asusteita sekä upeita kenkiä.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 29.04.2020 21:31:06
82.

>> Sinun on ostettava se, se on täydellinen niihin juhliin >>, Romana on päättäväinen.
>> Eikö se ole sinusta liian paljastava? >> Rosmerta epäilee.
>> Ei yhtään. Se on täysin upea >>, Romana vakuuttaa. >> Se saa sen sinun miekkosesi polvet heikoksi ja sydämen läpättämään. Hän ei pysty pitämään näppejään irti sinusta. >>

Rosmerta nauraa vaikka hän toivookin Romanan olevan oikeassa. Hän haluaa vallata Emryksen mielen, sydämen. Hän haluaa viimeinkin kokea ensisuudelman Emryksen kanssa. Hän on odottanut sitä niin kauan. Jospa viimein olisi sen aika.

>> Hyvä on, jos olet varma >>, Rosmerta sanoo laittaen mekon ostoskoriin.
>> Todellakin olen, luota minuun >>, Romana virnuilee itsevarmana. >> Minä olen asiantuntija.>>
>> Miestenkö? >>
>> Sekä muodin. >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 12.05.2020 19:11:26
83.

Rosmerta vilkaisee itseään peilistä nähdäkseen hiuksensa. Annelisen tekemä puolikas updo-nuttura näyttää edelleen olevan ojennuksessa. Se on hyvä.

Napattuaan käsilaukkunsa mukaan Rosmerta sammuttaa huoneestaan valot ja kipittää rappuset alas. Hänen tekisi mieli hyppiä ne alas, mutta hän ei halunnut ottaa riskiä nilkkojen taittamisesta uusissa hienoissa korkokengissään (mustat avokkaat).

Saatuaan takin yllensä Rosmerta kipaisee olohuoneen ovelle. Huoneessa on ainoastaan Jacob. Annelise on kylvettämässä lapsia.

>> Minä menen nyt >>, Rosmerta huikkaa.
Jacob nostaa katseensa lukemasta kirjastaan. >> Ah. Aivan. Pidä hauskaa.>>

Rosmerta nostaa kulmaansa. Tuntuu oudolta, ettei veli sano muuta. Ei kysele Emryksestä. Ei sano tästä yhtään mitään, positiivista tai negatiivista. Hyvin outoa eikä yhtään veljen tapaista. Rosmerta haluaa kovasti, että veli sanoisi jotain. Edes yhden pienen sanan, mitä tahansa vain. Se ei voinut olla liikaa pyydetty, eihän?

>> Pidän kyllä. Tulen myöhään, ei tarvitse olla huolissaan! >>
>>Ainahan minä olen sinusta huolissani >>, Jacob sanoo. >> Olet siskoni. Mutta luotan siihen, että pääset turvallisesti kotiin. >>

Sanat saavat Rosmertan sanattomaksi. Lempeä hymy kuitenkin nousee hänen kasvoilleen. Veljen huolenpito tuntuu mukavalta, lämpimältä.

>> Lupaan olla luottamuksesi arvoinen. >>
>> Mmm. Menepä nyt ja nauti juhlista>>, Jacob heilauttaa kättänsä.

Rosmerta vilkuttaa veljelleen takaisin ja lähettää lentopusun. Eteisessä hän huudahtaa vielä heipat kaikille. Luultavasti Jacob on ainoa, joka sen kuulee, mutta ajatushan se on tärkein.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 27.05.2020 10:46:17
84.

Vastoin Rosmertan kuvitelmia Emryksen ystävä pitää juhlansa kotonaan. Talo on hulppea ulkoa ja on sitä varmasti sisältäkin. Heidät ottaa vastaan lyhyenpuoleinen ilopilleri, joka suukottaa molempia poskia tervehdykseksi. Miten hienostunutta se onkaan.

>> Miten mukavaa, että pääsitte tulemaan. Emrys, käyt liian harvoin >>, nainen valittaa.
>> Töissä pitää kiirettä >>, Emrys hymyilee.
>> Seuralaisesikin on varmasti yksi syy kiireillesi >>, nainen sanoo katsoen merkitsevästi Rosmertaa. >> Ann White.>>
>> Rosmerta Brewer-Belcher >>, Rosmerta tarttuu ojennettuun käteen.
>> Miten erikoinen nimi… Kelttiläisen jumalattaren mukaan, kenties? >>
>> Tuota, niin kai >>, Rosmerta jättää kohottamatta olkiaan.
>> Viekää takit tuonne ja suunnatkaa sitten oleskeluhuoneeseen, jossa muut ovat. Saatte juotavaa >>, Ann sanoo ennen kuin siirtyy tervehtimään uusia vieraita.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 08.06.2020 11:55:15
85.

Emrys näyttää hyvältä tummanpunaisessa kauluspaidassa ja puvuntakissa. Hiukset on kammattu sivuun pöyheästi. Rosmerta toivoo näyttävänsä Emryksestä yhtä hyvältä kuin tämä näyttää hänestä.

Emrys auttaa Rosmertaa takin riisumisessa, mikä saa Rosmertan sydämen innostumaan. Ele tuntuu niin intiimiltä.

Hänen lämpimän takkinsa alta paljastuu musta mekko, jonka helma yltyy hieman polvien yläpuolelle. Mekossa on avara kaula-aukko, joka ei kuitenkaan vedä vertoja mekon avoimelle selälle: se paljastaa hänen selkänsä melkein ihan alaselkään asti (yläselkä peittyy suurimmaksi osaksi hiusten alle, toistaiseksi). Läpinäkyvät puhvihihat ovat samaa organzakangasta, jota on helmassa reisienpuolesta välistä suunnilleen polviin asti.

Rosmertaa oli huolestuttanut, että asu olisi liian tumma jouluisiin juhliin. Sen vuoksi hän oli viime hetkellä lisännyt vyötärölleen hopeisen ketjuvyön. Parempi sekin, kai.

Tyytyväisyys hyökyy Rosmertan päälle, kun hän kuulee Emryksen henkäyksen. Hän kääntyy hitaasti pieni hymy huulillaan.

>> Siisus. Tai siis… Vau >>, Emrys takeltelee. >> Rosmerta, sinä näytät upealta. >>
>> Kiitos. Niin sinäkin näytät upealta. >>
Emrys väläyttää puolikkaan hymyn ja tarjoaa kättänsä. >> Menkäämme. >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 24.06.2020 11:21:53
86.

Rosmerta on nauttinut yhdet lasilliset kuohuvaa että margaritaa, pysyen niiden jälkeen alkoholittomissa juomissa. Hän ei halua juoda itseään humalaan, hän ei ole koskaan pitänyt siitä tunteesta.

Tarjolla on laaja valikoima erilaisia sormipurtavia suolaisista makeisiin. Savulohikääröt nousevat Rosmertan suosikiksi. Ne ovat herkullisia.

Ann on oikein mukava. He ovat keskustelleet muutamista yleisistä aiheista, joista Rosmertakin onneksi tietää jotain. Ei hän sentään täydellisessä jästipimennossa ole.

Emryksen ystävät, Honey ja Samuel, ovat myös mahtavia. Erityisesti Honeyn kanssa Rosmerta tulee toimeen loistavasti. Heillä synkkaa todella hyvin, he ovat samalla aaltopituudella.

Joka puolella taloa on mistelinoksia ripustettuna. Hienovaraisista yrityksistä huolimatta Rosmerta ei ole saanut heitä niiden alle. Jollain tavalla he ovat aina välttäneet niiden alle päätymisen. Pari kertaa se oli lähellä onnistua, mutta joku muu ehti misteleiden alle ensin muiskuttelemaan.

Hiljalleen Rosmertan mieleen tulee ajatus, että Emrys välttelee sekä väistelee misteleitä tarkoituksella. Ehkä tämä ei halua suudellakaan häntä. Sillä miksi muuten he eivät ole vielä suudelleet?
 
(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 08.07.2020 13:17:00
87.

Rosmerta nyökyttelee päätänsä kuunnellessaan Led Zeppeliniä kehuvaa Honeyta. Naisesta on ihmeellistä, ettei Rosmerta ole kuullut bändistä. Hän ei joutunut keksimään tekosyitä, miksei ollut kyseisestä bändistä kuullut, sillä Honey oli alkanut innokkaasti selittämään bändistä ja sen musiikista. Se kaikki kuulostaa hyvin mielenkiintoiselta, mutta ei todellakaan sellaiselta musiikilta, jota Rosmerta itse kuuntelisi.

Hänen makuunsa jästien musiikista ovat enemmän Louis Armstrong (joka ikävä kyllä kuoli kesällä), Bee Gees sekä edesmennyt Janis Joplin. Uusi nouseva tähti Elton Johnkin vaikuttaa lupaavalta. Tästä hän voisi sopivassa välissä koettaa kysyä Honeylta mielipidettä.

Heidän luoksensa saapuu tanakka mies, joka on Honeyn tuttuja. Mies ei vaivaudu esittelemään itseään Rosmertalle. Hyvä kun edes huomaa hänen läsnäoloaan.

Keskustelu siirtyy siinä samassa Zeppelinistä kaksi päivää sitten Pohjois-Irlannissa tapahtuneeseen pommi-iskuun. Siitä oli ollut pieni juttu Päivän Profeetassakin. McGurkin baarissa oli räjähtänyt ja kuolleita oli ollut viisitoista, loukkaantuneita seitsemäntoista. Aurorit olivat epäilleet, että teon taustalla olisi ollut sarjamurhaaja. Mikään ei kuitenkaan sopinut pääkallomurhien kuvaan, baarin yläpuolella ei edes ollut näkynyt leiskuvaa pääkalloa ja käärmettä.

Aihe ahdistaa Rosmertaa, joten hän poistuu paikalta nyökkäyksen ja pahoittelevan hymyn kera. Honey vilkuttaa hänelle pienesti, jota mies ei huomaa.

Rosmerta katselee ympärilleen etsien Emrystä. Tämä ei kuitenkaan ole olohuoneessa.

Puikkelehtien vieraiden joukossa Rosmerta suuntaa keittiöön, josta löytää Emryksen puhumassa Samuelin kanssa. Hän menee kaksikon luo toivoen, että näillä on positiivisemmat jutut meneillään.

>> Hei >>, Emrys sanoo.
>> Hei. Mistä te juttelette? >> Rosmerta kysyy.
>> Perhe on pahin-sarjasta. Emrys ei ole kuulemma katsonut sitä koskaan, joten yritän tässä suostutella häntä edes vilkaisemaan sitä >>, Samuel vastaa.
Paljon parempi aihe. >> Minäkään en ole nähnyt sitä. >>

(sanoja 250)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 27.10.2020 21:15:49
88.

Ann halaa heitä molempia hyvästeiksi. >> Toivottavasti me tapaamme vielä. >>

Sen sanottuaan juhlien emäntä luo merkitsevän katseen Emrykseen. Tämä vain hymyilee ja kiittää juhlista.

>> Minäkin kiitän. Juhlat olivat ihanat >>, Rosmerta sanoo.
>> Kiitos teille, kun tulitte. Rosmerta, minä todella odotan, että tapaamme toistekin >>, Ann sanoo vilpittömästi.
>> Niin minäkin odotan. >>

Ulkona on alkanut sataa hiljalleen lunta. Lumi ei vielä peitä maata kunnolla, sitä on ainoastaan ohut kerros. Lapset olisivat aamulla herätessään innoissaan kivasta yllätyksestä.

>> Oliko sinulla hauskaa oikeasti >>? Emrys kysyy tarttuessaan Rosmertaa kädestä.
>> Oli kyllä. Oli mukava tavata ystäviäsi, erityisesti Honey. Hän oli aivan ihastuttava >>, Rosmerta sanoo.
>> Hän on kyllä melkoinen persoona – olemme tunteneet toisemme lapsista asti: minä, Honey ja Ann >>, Emrys selittää.
>> Niinkö? >> 
Emrys nyökkää. >> Kyllä, he veivät minua kuin pässiä narussa. >>
>> Voi, kerro ihmeessä lisää! >> Rosmerta nauraa.
>> Ehkä joskus toiste >>, Emrys lupaa.
>> Minä muistutan sinua tuosta sitten, voit olla varma. >>
Emrys hymyilee ja puristaa pienesti Rosmertan kättä. >>Se kuulostaa hyvältä suunnitelmalta. >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 09.01.2021 20:32:11
89.

Emrys pysähtyy työmiesten mökille vievän tiehaaran luona. >> Oletko varma, ettet halua minun saattavan sinua kotiin? >>
Rosmerta pudistaa päätänsä. >> Kyllä minä pärjään. >>

Oikeasti hän olisi kyllä halunnut. Hän olisi halunnut riemuissaan kiljua myöntävästi. Mutta hän ei voinut. Annelisen taikojen vaikutukset eivät yltäneet sinne asti.

>> Jos olet kerran varma >>, Emrys kuulostaa pettyneeltä.
>> Olen minä. Näemme taas huomenna, eikö? >>Rosmertan varmistaa.
>> Kyllä meidän ainakin pitäisi nähdä. >>
>> Hyvä. >> Rosmerta ei haluaisi päästää irti Emryksen kädestä. >> Hyvää yötä. >>
Emrys hymyilee leveästi ja sipaisee hänen poskeaan hellästi. >> Hyvää yötä, karibu. >>

Seuraavassa hetkessä Rosmertan sydän on hypätä hänen rinnastaan ulos. Emrys kumartuu liittämään heidän huulensa yhteen.

 Oih!

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 03.03.2021 20:45:07
90.

Rosmerta makaa valveilla suuri hymy kasvoilleen liimaantuneena. Suudelma oli ollut yllätys, hän ei ollut osannut odottaa sitä. Hän oli luopunut sen odottamisesta misteleiden jälkeen.

Suudelma oli ollut ihana ja pitkä. Rosmertasta se olisi voinut kestää pidempäänkin, eikä hän olisi sanonut ”ei” kielipelillekään. Mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten, joka toivottavasti tapahtuisi nopeammin kuin heidän ensisuudelmansa. Vaikka, olihan se ollut odottamisen arvoista.

Suudelman jälkeen he olivat tuijottaneet toisiaan tovin hymyt kasvoillaan. Kylmyys oli lopulta saanut heidät erkanemaan ja suuntamaan lämpöön omille tahoilleen, ikävä kyllä.

Rosmertan olo on mitä mainioin. Hän haluaisi kertoa jollekin suudelmasta, mutta Annelise nukkuu. Olisi kiltisti odotettava aamuun.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja)
Kirjoitti: tirsu - 14.05.2021 13:39:06
91.

Steve hymisee Rosmertan vieressä. Mies on tullut auttamaan häntä haastatteluiden kanssa. Koska remontti on yhä kesken ja sitä hoitaa jästit, haastattelut järjestetään Vuotavassa noidankattilassa.

Haastatelluista muutama on ollut oikein lupaava. Rosmerta on varma, että hän palkkaa ainakin pari heistä. Jos hän voisi, hän palkkaisi heidät kaikki.

Mutta tuskin tätä ehdokasta, jota he juuri haastattelevat. Nainen on haastattelun aikana pariin otteeseen kaivanut nenäänsä ja tunkenut räkäisen sormen sitten suuhunsa. Rosmerta ei ole aivan varma, että tekeekö nainen sen tiedostamattaan vai ei. On asianlaita miten tahansa, se on hyvin ällöttävää eikä hän halua pubiinsa ketään, jolla on ongelmia hygieniansa kanssa.

>> Olet siis suorittanut hygieniakurssin? >> Rosmertan on pakko kysyä.
Nainen nyökkää. >> Olen, kansiossani on kopio todistuksesta. >>
>> Sepä hyvä. >>

Rosmerta tekee parhaansa kätkeäkseen irvistyksensä. Miten ihmeessä nainen on päässyt hygieniakurssin läpi? Onko nenän kaivaminen jokin hermostumisjuttu, jota nainen ei tajua, ja joka ei ilmennyt hygienia kurssin aikana? Se olisi ainoa järkevä selitys kurssin läpäisyyn.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 27.05.2021 20:24:53
92.

>> Okei. Sitä nenänkaivajaa et ainakaan palkkaa >>, Steve sanoo heti ensi töikseen, kun viimeinen haastateltu on lähtenyt.
>> Siitä voit olla varma!>> Rosmerta irvistää.
>> Minun oli vaikea keskittyä >>, Steve toteaa.
>> Niinkö? Sinusta ei huomannut. >> Rosmerta venyttelee käsiään. >> Toivon vain, että sain oman ilmeeni pidettyä kurissa. >>
>> Luuletko, että hän itse tajusi tekevänsä niin?>>
Rosmerta kohauttaa olkiaan. >> En ole yhtään varma. Mutta, mitä pidit äskeisestä? >>
>> Amanitasta? Sinun on pakko palkata hänet! >> Steve melkein huutaa.
>> Hän on todella hyvä. Olisin hullu, jos en palkkaisi häntä. >>
>> Niin olisit. Pidin myös todella paljon Aidenista. Hänellä on paljon kokemusta kokkina >>, Steve muistelee.
>> Hänetkin olen jo päättänyt palkata >>, Rosmerta kertoo.
>> Oiva valinta >>, Steve nousee ylös paikaltansa. >> Maistuisiko sinulle juotava? >>
Rosmerta nyökkää. >> Haluan kutsua muutaman uudestaan haastatteluun selvittääkseni kuka heistä olisi kolmas palkattavani. >>
>> Minä luulin, että aiot palkata vain kaksi >>, Steve kurtistaa kulmiaan.
>> Niin minun pitikin, mutta sitten tajusin että minun on pakko palkata kolme >>, Rosmerta huokaa. >> Se vaikuttaa rahatilanteeseenkin. >>

Toivottavasti pubi tulisi menestymään. Hän on laittanut kaikki säätönsä pubiin kiinni, hänen ystävänsä ja perheenjäsenet ovat auttaneet häntä todella paljon. Jos pubi ei sitten menestyisikään, hän ei tietäisi mitä tehdä.

Olisi kamalaa, jos kaikki se työ ja vaiva valuisivat vain hukkaan. Rosmerta ei ollut varma jaksaisiko hän silloin aloittaa alusta.

(sanoja: 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 10.06.2021 20:28:17
93.

Viikot ennen joulua oli yhtä hulinaa. Rosmerta juoksi pubinsa, White Rose Innin ja Säilä & Imupaperin väliä saattaen itsensä melkein näännyksiin. Toisen parista hassuista vapaapäivistään hän oli käyttänyt treffeihin Emryksen kanssa (lisää suudelmia!), toisen lahjojen ostoon.

Jouluaattoiltana hän oli kaatunut sänkyyn ja nukkunut kuin tukki. Jouluaamuna lasten iloiset kiljahdukset eivät saaneet häntä hereille. Hän heräsi vasta, kun Sarah oli tullut herättämään hänet avaamaan lahjoja.

Lahjojen jälkeen he olivat nauttineet runsaan aamiaisen, jonka jälkeen Rosmerta oli jäänyt pariksi tunniksi yksin Annelisen ja Jacobin mennessä lasten kanssa vierailulle Annelisen vanhempien luokse. Annelise oli kutsunut hänetkin mukaan, mutta hän ei ollut halunnut tuppautua. Sen sijaan hän oli kotiutunut nojatuolin syövereihin lukemaan lahjaksi saamaansa kirjaa.

Illan pimentyessä he olivat kokoontuneet nauttimaan Annelisen valmistamasta jouluateriasta. Rosmerta oli auttanut kälyään ruokien tekemisessä, mutta suurimmaksi osaksi käly oli itse hoitanut suurimman osan.

Lasten nukahdettua Rosmerta oli jättänyt Jacobin ja Annelisen nauttimaan kahdenkeskisestä rauhasta. Munatotimuki kädessään hän oli kivunnut yläkertaan huoneeseensa, jossa oli odottanut vielä yksi lahja. Sen hän oli saanut Emrykseltä pari päivää sitten.

Laskettuaan mukinsa lattialle Rosmerta oli ottanut lahjan ja pyöritellyt sitä hetken käsissään. Jännitys oli kuplinut hänen sisällään, kun hän oli sormet vapisten avannut kääreen. Kääreiden alta oli paljastunut rasiassa ollut kaunis siro hopeariipus.

(sanoja 200)



A/N: Tämä pätkä on tarkoituksella kirjoitettu imperfektissä.
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 14.06.2021 21:17:18
94.

Rosmerta on yksin White Rose Innissä. Shaima oli lähtenyt viisi minuuttia sitten.

Siivoillessaan paikkoja Rosmerta pohtii kuumeisesti tapaa, jolla kertoa Emrykselle totuus. Heidän tapailustaan on tulossa koko ajan vakavampaa ja vakavampaa. Hänen on siis aika kertoa totuus ennen kuin olisi liian myöhäistä. Paitsi, ehkä on jo liian myöhäistä. Hänen oma sydämensä on jo pelissä. Hän on täysin rakastunut Emrykseen.

Emryksellä on oma käsityksensä noidista ja velhoista. Tämä oli kertonut siitä heidän toisilla treffeillään.

Emryksen mielikuvissa noidat ja velhot ovat kosketuksissa luonnon kanssa, ammentavat voimiaan luonnosta eivätkä tarvitse taikasauvoja loitsimiseen. Noidat saattoivat myös olla miehiä, velhot naisia, olemassa on valkoista että mustaa magiaa (se pitää paikkaansa). Emrys nyrpistää nenäänsä ajatukselle, että noidat olisivat pahoja ja velhot hyviä, se on vain humpuukia, kummassakin saattaa olla hyviä ja pahoja. Tämä uskoo myös, että noidat ja velhot voivat olla yhteydessä tuonpuoleiseen joutuneiden kanssa (kyllä, jos he elävät kummituksina, muutoin ei), lentämiseen ei pakosti tarvitse luutaa (kyllä tarvitsee).

Emryksen mielikuvat noidista ja velhoista on suloinen. Rosmerta toivoo, että miehen kiinnostus taikuuteen tarkoittaisi sitä, että tämä uskoisi häntä kuullessaan totuuden. Että mies ei pitäisi häntä hulluna ja lähtisi karkuun.

Mutta loppujen lopuksi mielikuvat ovat vain mielikuvia eivätkä kerro totuudesta mitään. Luultavasti heidän suhteensa olisi kohta ohitse.

(sanoja 200)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 21.06.2021 12:00:03
95.

Sarjamurhaaja vaikutti saaneensa tarpeeksensa aurorien hitaudesta ratkaista arvoitusta, sillä rikospaikoille on alettu jättämään enemmän vihjeitä. Murhaaja haluaa tekonsa kaikkien huulille, haluaa jokaisen tietävän kuka hän on.

Viimeisten parin päivän aikana lehtien otsikot ovat huutaneet ”Murhien takana Kuolonsyöjät”, ”Kaikki tähänastiset tietomme Kuolonsyöjistä”, ”Keitä ovat Kuolonsyöjät” sekä ”Kuolonsyöjät: jästien lahtaajat”.  Uhrien löytöpaikkojen yllä leijuva käärmeine kallokin on saanut nimityksen, mahtipontiselta kuulostavan Pimeän piirron.

Kuolonsyöjistä vain supistaan, kukaan ei halua, uskalla, puhua heistä ääneen. Tavallisen arjen elämistä yritetään jatkaa kynsin hampain vaikka pelko kasvaa jokaisen sisällä. Taivasta tarkkaillaan jännittyneen pelokkaina, ei kai missään näy Pimeän piirtoa, eihän varmastikaan oman kodin tai rakkaiden yllä?

Annelise ja Jacob pohtivat yhä useammin, olisiko jo aika kertoa asiasta lapsille vai olisiko se sittenkin vielä turhaa pelottelua? Rosmerta ymmärtää miksi veli ja käly haluavat säästää lapsia asialta, mutta hänestä lapsille pitäisi kohta kertoa. On selvää, että Kuolonsyöjät ovat liian ovelia, pitävät auroreita pilkkanaan. Menisi vielä kauan ennen kuin tekijät saataisiin kiinni, varsinkaan kun kenelläkään ei ollut mitään tietoa kuinka suuresta ryhmittymästä loppujen lopuksi on kyse.

Annelise on varmuuden vuoksi lisännyt työmiesten mökin ylle suojaloitsuja, joiden he toivovat suojelevan näitä. Onneksi remontti alkaa olla loppusuoralla ja pian työmiehet olisivat jälleen jästien keskuudessa, toivon mukaan paremmassa turvassa kuin taikamaailmassa ollessaan.

(sanoja: 200)



96.

Pubin alakerta alkaa olla pian valmis, enää jäljellä on vain pientä hienosääntöä ja varmistamista että kaikki on kuten pitää. Yläkerran asumistilojen pitäisi valmistua parin päivän sisällä työmaajohtajan mukaan. Rakennustarkastajan viimeisen käynnin jälkeen Rosmerta voi alkaa sisustaa pubiaan ja asuntoaan – toivon mukaan.

Kiirettä tulisi olemaan jonkin verran ennen kuin kaikki olisi valmista avajaisia varten. Palkatut työntekijät tulisivat tutustumaan työpaikkaansa, opettelemaan miten toimitaan, kokki koevalmistamaan ruokalistan ruokia, jotta ne avajaispäivänä sujuisivat. Onneksi se ei haitannut, vaikkei yläkerta olisi valmis avajaisiin mennessä, sillä sinne ei ollut asiakkailla asiaa. Yläkerta on Rosmertan yksityisaluetta, jonne ovat tervetulleita vain kutsutut vieraat. Ja tietyt rakkaat ilman kutsumistakin.

(sanoja: 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 05.07.2021 10:32:29
97.

Rosmertan työvuorot White Rose Inn'ssä alkavat kulua kohti loppuaan. Olo tuntuu haikealta, pubissa työskenteleminen on ollut hauskaa raskaudestaan huolimatta, työkavereista on tullut läheisiä, erityisesti Shaimasta.

Pomo yrittää saada Rosmertaa jatkamaan työsopimustaan, hän ei halua menettää hyvää työntekijää. Rosmerta tietysti kieltäytyy, häntä kutsuvat uudet kuviot (hän ei kuitenkaan kerro kyseessä olevan oma pubi tietyistä syistä).

>> Voin kyllä tulla toisinaan tekemään sijaisuuksia >>, Rosmerta lupaa.

Shaima suunnittelee läksiäisten järjestämistä. Ei mitään suurta, vain hauska ilta hyvän ruuan ja juoman kera Rosmertan viimeisen työpäivän jälkeen.

Rosmerta pohtii pienien lahjojen ostamista työkavereilleen muistoksi. Jotain hauskaa, ehkäpä Jacobin ällöttävä räkämuki. Siitä juodessaan työkaverit varmasti muistaisivat hänet.

(sanoja 100)




98.

Sarah on auttamassa Rosmertaa pakkaamisessa. Tyttö nurisee pettymystään tädin muutosta pois heidän luotaan.

>> Voi hassu, en minä tänne nyt loppuiäkseni voi jäädä >>, Rosmerta selittää viikatessaan villapaitaa.
>> Voithan! >> Sarah inttää. >> Tämä on sinun kotisi. >>
>> Väliaikaisesti vain. Minun alkaa olla aika muuttaa ihan omaan kotiin. Jonne sinä ja veljesi olette tervetulleita. Ajattele miten kivaa on tulla minun luokseni yökylään. >>
Sarah nyrpistää nenäänsä. >> Niin kai. Mutta jos jäisit meille, tämä olisi yhtä yökyläilyä koko ajan. >>

Rosmerta pidättää naurua. Lapsen logiikassa on järkeä.

>> Minun luonani ei olisi äitiä ja isää mukana >>, Rosmerta huomauttaa.
>> Hmm, se on kyllä totta >>, Sarah sanoo mietteliäästi.
>> Voimme tehdä paljon kaikkea hauskaa.>>
>> Kuten syödä paljon jäätelöä sohvalla istuskellen? >> Sarah kysyy.
Rosmerta nyökkää. >> Tietysti, kunhan ei tule äklöä oloa. Siitä minäkään en tykkää. >>
>> Olisi kyllä todella kivaa syödä vatsa täyteen herkullista jäätelöä >>, Sarah myöntää. >> Mutten silti tykkää, että muutat pois. >>
>> Minunkin tulee teitä kova ikävä >>, Rosmerta sanoo ja nappaa veljentyttärensä halaukseen.

(sanoja: 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 12.07.2021 10:15:16
99.

Rosmerta on jännittyneempi kuin tarkastajan ensimmäisellä käyntikerralla. Jos kaikki ei olisi niin kuin pitäisi, avajaiset pitäisi siirtää. Hän ei millään ehtisi saada kaikkea valmiiksi ajoissa, jotta aikataulussa pysyttäisiin.

Tarkastaja on viipynyt pubissa melkein kahden tunnin ajan. Aika tuntuu ikuisuudelta, mutta Rosmerta ymmärtää että naisen täytyy tehdä tarkkaa työtä varmistuakseen kaiken olevan kuten pitää. Että kaikki on turvallista asiakkaille – sekä omistajalle itselleen.

Yläkerta valmistui eilen. Aamulla työmiehet olivat tehneet vielä pientä hienosäätöä siellä täällä, alhaalla että ylhäällä.

Jos tarkastaja antaa puhtaat paperit, työmiehet siivoavat jälkensä pois ja valmistuvat lähtöön, kohti uutta työmaata. Jos korjattavaa vielä on, urakka jatkuisi mikä näkyisi laskussakin.

(sanoja 100)



100.

Innostus täyttää Rosmertan joka solun. On hänen ensimmäinen iltansa hänen uudessa kodissaan. Kaikkialla on purkausta odottavia pahvilaatikoita, keskellä oleskeluhuonetta on paksu patja, jossa Rosmerta nukkuisi muutaman seuraavan yön. Sänky ja muut huonekalut saapuvat perjantaina. Silloin sisustusrumbakin pääsisi kunnolla käyntiin.

Rosmerta astelee portaat alas pubin puolelle. Se humisee hiljaisuutta mikä tuntuu oudolta. Työmiehet ovat keränneet kimpsunsa ja kampsunsa; mökistä he poistuisivat vasta parin päivän päästä.

Suuri tila on täysin tyhjänä, keittiön puolella on pari laatikkoa, joissa on Rosmertan ostamia sisustustarvikkeita. Huomenna hän alkaisi laitella niitä hiljalleen paikoilleen yksinään. Apulaiset tulisivat vasta perjantaina.

Pubin sisustamiseen Rosmerta on varannut viikon aikaa. Sitten kaiken pitäisi olla siinä kunnossa, että työntekijät voisi kutsua tutustumaan paikkoihin. Sinä aikana Rosmertalla olisi aikaa hoidella pienet viimeistelyt ja varmistaa, että kaikki on avajaisiin valmiina.

Tuleva työrupeama tulee olemaan suuri ja vaatisi paljon hänen aikaansa ja huomiotansa. Rosmerta odottaa sitä kaikkea hartaasti, hän on valmis siihen kaikkeen – jopa taattuun väsymykseen.

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 05.08.2021 20:50:55
101.

Emryksen kasvoilla on leveä hymy, kun tämä kuuntelee Rosmerta valtoimenaan soljuvaa puhetta pubistaan. Onnellisuus ja innostus paistavat naisesta kilometrien päähän. Emrys tuntee syvää tyytyväisyyttä siitä, että on saanut olla osana sitä mikä saa Rosmertan hehkumaan onnesta.

>> Ja huomenna töiden jälkeen on Shaiman järjestämät läksiäiseni >>, Rosmerta siirtyy toiseen aiheeseen. >> Ostin heille jokaiselle hullun mukin, josta he aivan varmasti muistavat minut. >> 
>> Millainen on hullu muki? >> Emrys utelee.
>> Se on kamala hirvitys, jonkin örkin naama, josta valuu räkää >>, Rosmerta irvistää.>>
>> Silti ostit työkavereillesi sellaiset muistoksi sinusta?  >>Emrys on huvittunut.
>> Se on mieleenpainuvaa. >>
>> Kammottavalla tavalla. >>
>> Juuri niin. Shaimasta se on varmasti hauska >>, Rosmerta sanoo.
>> Jäät kaipaamaan häntä eniten >>, Emrys toteaa.
Rosmerta nyökkää. >> Todellakin, Shaima on aivan mahtava. Häneen tulen pitämään yhteyttä. >>
>> Oletko kutsunut hänet pubisi avajaisiin?  >> Emrys kysyy.

Rosmerta nielaisee tyhjää. Hän ei osaa vastata. Miten ihmeessä hän voisi selittää Emrysille, että ei aio, että Shaima ei edes tiedä pubista mitään?

Nyt olisi hyvä sauma kertoa Emrykselle totuus. Mutta Rosmerta ei halua tehdä sitä, häntä pelottaa. Eikä hän todellakaan kertoisi sitä jästiravintolassa. Paikan pitäisi olla paljon parempi ajan lisäksi. Huonolla tuurilla hänen pitäisi loitsia muistiloitsu jokaiseen ravintolassa olijaan.

>> Hän ei pääse tulemaan >>, Rosmerta sanoo lopulta – se on osittainen valhe, mutta parempaan hän ei pysty.

(sanoja 200)



102.

Rosmerta antaa Emryksen saattaa hänet pubille asti. Suloinen hyvän yön suukko muuttuu kiihkeämmäksi ja hetken mielijohteesta Rosmerta kutsuu Emryksen sisälle.

Oven lukitsemisesta ei ole tulla mitään, kun he ovat päässeet sisäpuolelle. He eivät pysty pysymään erossa toisistaan. Huulet hamuavat toisiaan, kädet kietoutuva tiukasti toiseen kiinni. Kielten kohdatessa toisensa Emrys nostaa Rosmertan kevyesti baaritiskille istumaan.

Rosmertan ajatukset sumenevat entisestään, kun Emrysin kädet pujahtavat takin alle yrittäen löytää tien paljaalle iholle. Silti jokin yrittää itsepintaisesti työntyä läpi ajatukset vallanneen sumun.

Emryksen suun laskeutuessa kevyesti Rosmertan kaulalle yksi selkeä ajatus pääsee viimein pintaan. Se pakottaa Rosmertan työntämään Emrysin kauemmas itsestään ilman vastalauseita.

>> Odota. >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 09.08.2021 10:51:22
103.

Emrys irrottautuu ja siirtyy kauemmas. >> Anteeksi, taisin innostua liikaa. >>
>> Ei, älä pyydä anteeksi >>, Rosmerta sanoo. >> Minä olin yhtä innokkaasti mukana. Mutta…>>

Hän hiljenee kesken lauseen. Hänen on kerrottava Emrykselle totuus, hän tietää sen. He eivät voi muuten jatkaa pidemmälle, sillä se tuntuisi huijaamiselta. Emryksen on tiedettävä totuus, jotta tämä saisi päättää haluaisiko enää sen jälkeen jatkaa hänen kanssaan yhtään pidemmälle. Suudelmat ovat täysin eri kuin yhdessä makaaminen.

Sen vuoksi Rosmertan on pakotettava itsensä kertomaan vaikka hän aiemmin olikin sitä mieltä, ettei aika ollut vielä oikea. Mutta näemmä aika onkin oikea.

>> Minun pitää kertoa yksi asia ennen kuin menemme yhtään pidemmälle. >>

(sanoja 100)



104.

>> Kerro pois vain >>, Emrys sanoo odottavasti.

Rosmerta nuolaisee huuliaan. Miten hän muotoilisi asian? Hän oli yrittänyt suunnitella miten kertoisi asiasta, mutta mikään ei tunnu sillä hetkellä oikealta vaihtoehdolta.

Hermostuneena Rosmerta pomppaa alas baaritiskiltä ja alkaa ravata edestakaisin. Se saa Emryksen kummastumaan.

>> Karibu hei >>, Emrys sanoo tullen Rosmertan luo ja tarttuen tätä olkapäistä rauhoittelevasti kiinni. >> Voit kertoa minulle mitä vain. >>

Rosmerta avaa suunsa, mutta ulos ei tule mitään. Hän sulkee silmänsä, nielaisee pari kertaa, tsemppaa itseään. Hän pystyisi siihen, hänen on pakko.

Emryksen ilme on rohkaiseva, kun Rosmerta avaa silmänsä. Okei, hän pystyy siihen kyllä.

>> Minä olen noita. >>

Suorasukaisuus kunniaan, eh.

(sanoja 100)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 16.08.2021 09:24:20
105.

Okei. Nyt se on sanottu. Ja se roikkuu heidän välissään raskaana.

Rosmertan tekee tiukkaa uskaltaa jatkaa Emrysin katsomista, joka näyttää typertyneeltä. Tämän kestää ilmiselvästi hetkisen sulattaa kuulemansa. Lopulta tämä näyttää ymmärtävän mitä Rosmerta oli sanonut.

>> Anteeksi, mitä?  >> Emrys sanoo hitaasti.
Rosmerta pidättää huokauksen. >> Minä olen noita. >>
>> Noita? >> Emrys toistaa.
>> Voin todistaa sen, jos et usko >>, Rosmerta sanoo.

Emrys kurtistaa kulmiaan, kun Rosmerta menee käsilaukkunsa luo ja kaivaa sieltä ohuen puutikulta näyttävän kepukan.

>> Älä säikähdä >>, Rosmerta varottaa ennen kuin loitsii sinisiä perhosia liihottelemaan ilmaan.

Emryksen silmät suurenevat ja suu loksahtaa auki. Luultavasti järkytyksestä, ehkä myös hämmennyksestä, Rosmerta ei ole varma.

>> Tiedän, että tämä on, tuota, aika paljon, mutta… Öh, jos tarvitset aikaa sen sulattamiseen, niin minä ymmärrän >>, Rosmerta hölöttää.

Emrys pudistaa päätänsä ja sulkee silmänsä. Tämä painaa etusormen ja peukalon nenänsä varrelle eikä Rosmerta osaa sanoa mitä mieltä tämä asiasta on. Hän ei osaa yhtään ennustaa miten Emrys reagoi. Ainakaan tämä ei ole vielä ollut polttamassa häntä roviolla tai haukkunut katalilla sanoilla, sanonut tulleensa huijatuksi.

Rosmerta ei uskalla liikahtaa. >> Emrys? >>
>> Minä… Vou…>>, Emrys mutisee.
>> Oletko kunnossa? Tarvitsetko vettä tai väkevämpää? >>
>> Mitä? Ei, en. Tarvitse siis. Minä… Minun täytyy…  >>, Emrysin lauseet ovat lyhyitä.

Kun Emrys käännähtää ja poistuu paikalta, Rosmerta murtuu.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 28.08.2021 10:39:18
106.

Työmiesten asuttama mökki on tyhjänä, ei yhtään ketään missään. Ei edes Emrystä.

Rosmerta hengittelee syvään, itkua pidätellen. Sydämeen sattuu, miten nopeasti se olikaan ehtinyt kiintymään toiseen niin lujaa. Miten nopeasti Emryksestä oli tullut hänelle tärkeä. Ja nyt kaikki on ohi, mahdollinen yhteinen tulevaisuus katosi tuhkana ilmaan.

Rosmerta kietoo käsivarret ympärilleen, puristaa silmänsä tiukasti kiinni. Hänen on koottava itsensä, estettävä kyyneliä vuotamasta. Hänen on oltava rauhallinen, seesteinen töihin mentäessä. Hänen on hoidettava viimeinen vuoronsa White Rose Inn’ssä kunnialla. Sen jälkeen hänen on osallistuttava läksiäisjuhliinsa ja esittää nauttivansa niistä. Sillä hän ei voisi pettää Shaimaa, joka on nähnyt paljon vaivaa hänen vuokseen.

(sanoja 100)



107.

Viimeinen työpäivä White Rose Inn’ssä sujuu vauhdikkaasti, asiakkaita riittää ja kiirettä piisaa. Pari vakioasiakasta oli tuonut mukanaan Rosmertalle pienet kukkakimput harmitellen hänen lähtöään. Onnentoivotukset tulevalle toivotettiin vielä pois lähtiessä.

Kun Rosmertan työpäivän viimeiset hetket ovat käsillä, Earl rykii kurkkuaan ja kailottaa kovaan ääneen. >> Huomio, huomio! Rosie kaataa sille viimeisen juomansa, kuka ensimmäisenä ehtii! >>

Nuori nainen nousee vikkelästi pöydästään ja ryntää baaritiskin luokse. Rosmerta pidättelee naurua ja kaataa tuopillisen siideriä.

>> Minä tarjoan >>, Rosmerta hymyilee.
>> Kiitos. Ikävä tulee >>, nainen sanoo ja ottaa hörpyn juomastaan.

Rosmerta riisuu puoliesiliinansa ja ripustaa sen naulakkoon. Hän kääntyy vielä silmäilemään baaria ja asiakkaita.

>> Se oli siinä sitten. >>

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 15.09.2021 20:48:42
108.

Shaima ja Errol ovat koristelleet kabinetin yltäkylläisesti, ehkä hieman liioitellusti. Jokaiseen mahdolliseen paikkaan on kiinnitetty erikokoisia viirejä, joissa julistetaan läksiäisiä ja toivotetaan onnea matkaan. Katossa leijuu joukko erivärisiä ilmapalloja ilman minkäänlaisia naruja, radio soittaa taustalla Errollin polttamaa (mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan) levyä.

Muiden siivotessa pubia ja keittiötä Shaima ja Errol olivat kattaneet pöydän ja täyttäneet sen syötävillä. Tarjottavaa on itse tehdyistä pizzoista coctailtikkuihin ja täytetyistä voileivistä juustolautaseen. Juomavalikoimasta löytyy puna- ja valkoviiniä, olutta, siideriä sekä vettä. Halukkaat saivat hakea pubin puolelta limsaa, jos mieli tekee. 

Pelkän ruuan ja juoman varaan ei läksiäisiä ole jätetty. Shaima on suunnitellut muutaman pelinkin pelaamista. Yhtä peliä he voivat pelata syömisen yhteydessä, muita ennen ja jälkeen.

Ennen ensimmäisen pelin aloittamista Rosmerta päättää ojentaa muistolahjansa (entisille) työkavereilleen. >> Jotain pientä, että varmasti muistatte minut. >>

Lahjat saavat aikaan raikuvan naurun. Earl vakuuttaa, että rumat lahjat todella saavat heidät muistamaan hänet. Rosmerta hymyilee tyytyväisenä. Mukit todella hoitavat tehtävänsä.

(sanoja 150)



109.

Läksiäiset ovat riemukkaat ja hauskat. Aika kuluu kuin siivillä syödessä, juodessa, pelejä pelatessa ja rupatellessa. Shaiman pitämä läksiäispuhe saa Rosmertan liikuttumaan että nauramaan.

Kellon lähetessä puolta kolmea yöllä he innostuvat tanssimaan musiikin mukana. Jokaisen huulilla on hymy eikä kukaan välitä vaikka väsy alkaa painaa. Aamuvuorolaiset uhoavat hoitavansa työnsä kofeiinin voimalla, vähille jäävistä yöunista välittämättä.

Läksiäisten kulkiessa viimein kohti loppuaan Shaima ojentaa Rosmertalle kukkakimpun ja lahjakassin, joihin kumpaakin koko työporukka on osallistunut. Kyyneleet silmissä he vaihtavat halaukset, onnentoivotuksia jaellaan.

Rosmerta pitää lyhyen kiitospuheen kehuen työkavereitaan, joiden ansiosta työ oli ollut mahtavaa. Hän tulisi ikävöimään heitä.

Hieman ennen viittä Rosmerta ilmiintyy (vaikkei olisi huppelissa saanut) pubinsa yläkertaan. Hän hyräilee laskiessaan tavaransa keittiönpöydälle. Laitettuaan kukkansa maljakkoon hän suuntaa makuuhuoneeseen. Lahjakassi saisi odottaa aamuun.

Peiton alle päästyään ja pään tyynyyn saatuaan Rosmerta huokaisee onnellisesti. Hän sulkee silmänsä ja nukahtaa miltei samaten.

Viimein työpäivä ja läksiäisjuhlat olivat onnistuneesti pyyhkivät hänen mielestään sydänsurun edes muutamaksi hetkeksi.

(sanoja 150)




110.

Seuraavat pari kolme päivää sujuivat pubia puunatessa ja sisustaessa. Tyler ja Sarah viettävät aikaa Rosmertan asunnon puolella, Timothy on alhaalla äitinsä, Rosmertan, Romanan ja Steven kanssa.

>> Miksi tuohon keskelle ei saa laittaa mitään? >> Romana kysyy asetettuaan pienen taulun paikoilleen.
>> Siihen tulee myöhemmin kuva pubista, joka otetaan vasta avajaisten aikana >>, Rosmerta selittää.
>> Ai jaa. Sepä kivaa >>, Romana nyökkää mietteliäältä näyttäen. >> Eikös tässä ollut aikaisemminkin joku pubi? Siitäkin voisi laittaa kuvan, jos haluat. >>
>> Joo, oli tässä. Mutta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana sen vain annettiin olla ja lahota paikoilleen >>, Rosmerta kertoo.
>> Ja sitten sinä ostit sen >>, Romana toteaa.
>> Ja sitten minä ostin sen, niin. >>
Steve lyö uutta naulaa seinään. >> Tiesittekö muuten, että se edellinen pubi, joka tässä oli, niin vuonna 1612 se toimi päämajana maahiskapinassa. Ei maahiselle, tosin. >>
>> Niinkö? >> Romana kysyy.
>> Kyllä >>, Steve nyökkää pontevasti.
>> Mielenkiintoista. Sinun pitää mainita se avajaispuheessasi, Rosmerta. >>
>> En ajatellut mainita >>, Rosmerta naurahtaa. >> Mutta kuva kuulostaa kyllä hyvältä idealta. >>

(sanoja 150)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.09.2021 12:57:52
111.

Pubi olisi täysin valmis avajaisiin mennessä, jäljellä on enää vain pientä hienosäätöä sekä ulos tulevan kyltin, jossa pubin nimi komeilisi, paikoilleen laittaminen. Kyltti pidettäisiin lakanan alla piilossa avajaisiin asti. Mitään suurta paljastusta ei tulisi, lakana vain otettaisiin suunnilleen viittä minuuttia ennen ovien avaamista pois. Siinä saisi ihailla kylttiä rauhassa odotellessa, jos tahtoisi.

Yläkerran asunnossa tekemistä riittää senkin edestä, sillä Rosmerta oli laiminlyönyt sen kuntoon laittamista. Hän oli keskittynyt täysillä vain pubin valmiiksi saamiseen, mutta nyt hänellä olisi aikaa alkaa purkamaan henkilökohtaisia tavaroitaan ja laittamaan paikkoja kuntoon omassa kodissaan.

Oma koti. Miten hienolta se kuulostaakaan. Hänellä ei ole koskaan aiemmin ollut ikiomaa kotia. Muutettuaan lapsuudenkodistaan hän oli asunut vuokralla muutaman vuoden ja sen jälkeen veljensä perheen kanssa. (Ja heti kun pubi rupeaisi tuottamaan rahaa, hän maksaisi näille asumisestaan koituneista kustannuksista. Se olisi vain reilua.) Mutta nyt, kaksikymmentäyksivuotiaana, hänellä on vihdoin oma koti. Koti, joka on täysin hänen. Miten mahtavaa se onkaan!

(sanoja 150)



112.

Hyräillen Rosmerta kaataa höyryävää vettä kissamukiin, jossa teesiivilä jo odottaa. Odottaessaan teen hautumista hän tekee itselleen kaksi voileipää, jotka hän aikoo nauttia yhdessä teen kanssa. Hän suunnitelmansa on nauttia iltapalansa olohuoneen nojatuolissa löhöten ja hyvän kirjan lukemista jatkaen. Kynttilä sopisi luomaan tunnelmaa, mutta hänen muutamat kynttilänsä ovat edelleen muuttolaatikon uumenissa. Hän ei ollut ehtinyt tyhjentämään sitä laatikkoa, jossa kynttilät ovat.

Rosmerta on ehtinyt istuutua teemuki kädessään nojatuolille, kun koputus kajahtaa. Automaattisesti hän vilkaisee kelloa, joka on lähemmäs puolta yhdeksää. Kuka siellä tähän aikaa olisi? Ei kai Annelise vain ollut alkanut vielä synnyttämään? Laskettuun aikaanhan on vielä suunnilleen puolisen kuukautta aikaa. 

Taikasauvaansa tiukasti nyrkissään puristaen Rosmerta menee oven luokse. Mitä jos kyseessä olisivat lehden sivuilla niin monta kertaa mainitut kuolonsyöjät? Jos hän olisi näiden seuraava uhri, jostain tuntemattomasta syystä? Tai eihän syy nyt mikään tuntematon olisi! Nämähän ovat hyvin luultavasti saattaneet kuulla, että hän oli palkannut jästejä hoitamaan yrityksensä remontoimisen. On oikeastaan ihme, etteivät kuolonsyöjät olleet tulleet jo aikaisemmin häntä (ja työmiehiä) listimään.

Rosmerta ravistaa päätänsä. Nyt hän menee asioiden edelle. Luultavasti ovella on Jacob, joka kertoo Annelisen synnytyksen alkaneen etuajassa. Se on paljon todennäköisempää kuin murhanhimoiset kuolonsyöjät, hän maalailee aivan turhaan kauhukuvia mielessään.

Avattuaan oven ja nähdessään tulijan, Rosmerta yllättyy.

(sanoja 200)


Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 20.09.2021 09:20:22
113.

Rosmerta ei tiedä mitä ajatella. Miksi ihmeessä Emrys tuli hänen luokseen? Hän oli ollut aivan varma, ettei näkisi miestä enää. Mutta nyt tämä seisoo – tai ehkä istuu – hänen olohuoneessaan.

Koska Rosmerta ei ollut tiennyt mitä sanoa – ja koska hän yrittää olla toivomatta liikoja – hän oli tarjonnut teetä. Eikä Emrys ollut kieltäytynyt teekupposesta, joten hän oli paennut keittiöön valmistaakseen toisen kupillisen teetä. Hän yrittää valmistella itseään siihen, mitä asiaa Emryksellä sitten ikinä onkaan. Onko tämä tullut päättämään heidän orastavan suhteensa kasvotusten? Samalla myös pahoitellen sitä, miten oli viimeksi vain lähtenyt äkisti hänen paljastuksensa jälkeen? Sillä se olisi Emryksen tapaista.

Voi luoja, hän ei kestäisi sitä.

Rosmerta keskittyy hengittämään muutaman kerran syvään. Hänen on rauhoituttava. Ja valmistettava se tee – hän on ollut keittiössä jo viisi minuuttia. Emrys varmasti ihmettelee mikä hänellä kestää.

Ojentaessaan kätensä kohti kaapin ovennuppia Rosmerta tajuaa pitelevänsä yhä tiukasti sauvaa kädessään. Huokaisten hän laskee taikasauvansa keittiötasolle tyhjän hedelmäkulhon viereen.

(sanoja 150)



114.

Emrysin teemuki on pöydällä, Rosmerta katselee sen höyryämistä. Kumpikaan heistä ei sano mitään.

Emrys istuu sohvan reunalla kädet ristittynä. Kulmat ovat pienessä kurtussa, tämä luultavasti miettii miten sanoisi sanottavansa hellästi. Olisipa tämä miettinyt sanat etukäteen! Tai ehkä tämä olikin, mutta ne eivät enää tuntuneet sopivilta.

Rosmertasta tuntuu häiritsevän kovasti siltä, että hän on piinapenkissä. Kunpa asia hoituisi nopeasti, hän ei kestäisi jos he istuisivat siinä kauankin sanomatta mitään. Pitäisikö hänen rikkoa hiljaisuus? Sanoa jotain hauskaa tai vaikka jotain ihan tyhmää, mitä vain jotta hänen olonsa helpottuisi ja hiljaisuus rikkoutuisi.

Ennen kuin Rosmerta ehtii keksiä mitä sanoisi, Emrys rykäisee selvittääkseen kurkkuaan.

(sanoja 100)




115.

>> Olen pahoillani, kun vain poistuin sillä tavoin viimeksi >>, Emrys sanoo. >> Se oli töykeää. >>

Rosmerta nyökkää, hän ei saa ääntään kulkemaan. Hän odottaa kauhuissaan mitä mies seuraavaksi sanoisi, katkaisisi heidän suhteensa. Miksi ihmeessä Rosmerta oli kuvitellut, että puhuminen voittaa hiljaisuuden? Hän oli täysin väärässä sen suhteen.

>> En osannut oikein reagoida paljastukseesi. Mytologia ja taikuushan ovat kiehtoneet minua tyyliin aina, ja olen toisinaan miettinyt, että taikuutta voisi olla oikeasti olemassa… Mutta sitten kuin kerroit olevasi noita ja taioit, minä... >> Emrys hiljenee olkiaan kohauttaen.
>> Se oli varmasti järkyttävää >>, Rosmerta uskaltautuu sanomaan.
Emrys naurahtaa. >> Olihan se, joo. Menin vähän pyörälle päästäni ja minun oli päästävä pois. Mistä olen edelleen pahoillani, reaktioni olisi saanut olla parempi. >>

Rosmerta kurottuu tarttumaan Emrysin käteen. Hän puristaa sitä sen merkiksi, että hän ymmärtää. Vaikka Emrysin reaktio oli satuttanut häntä, hän oli kuvitellut pahempaa kuin mitä tapahtui.

>> Pahoittelut myös siitä, että katosin näin pitkäksi aikaan, sanomatta mitään ja jättämättä mitään viestiä. Se oli töykeää. Minun piti saada ajatukseni selviksi ja ymmärtää, että se mitä tapahtui, oli todellista eikä unta tai hallusinaatio. Asian kanssa sinuiksi pääsemiseen ei mennyt oikeastaan kauan, mutta siihen meni, kun yritin pohtia mitä sanoa sinulle >>, Emrys toteaa.

Rosmerta nielaisee. Seuraavaksi olisi se hetki, jota hän on pelännyt.

(sanoja 200)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 24.09.2021 17:39:34
116.

Rosmerta yrittää terästää itseään. Hän ei halua itkeä Emrysin nähden, hän ei halua näyttää miten häntä sattuisi ja kuinka paljon. Hän haluaa pysyä tyynenä, nyökätä hymyillen ja sanoa ymmärtävänsä.

>> Karibu >>, Emrys aloittaa (hellittelynimen käyttö ei satuta, ei, Rosmerta vakuuttelee itselleen), >> sinä olet upea ja ihana ihminen. >>

Voi hyvä luoja. Nyt se tulee. Hänen on oltava valmis. Hän pysyisi kasassa. Heti kun Emrys lähtisi, hän voisi itkeä itsensä tyhjäksi.

>> … sinua >>, Emrys lopettaa.

Romesrta räpäyttää silmiään. Mitä Emrys oikein oli sanonut? Tämän sanat menivät täysin häneltä ohitse, kun hän kannusti itseään pysymään vahvana.

Voi kuinka noloa! Hänen on pyydettävä miestä toistamaan sanansa. Tai ehkä hänen olisi parempi teeskennellä, että hän kuuli.

>> Anteeksi mitä? >>

Hitto. Se lipsahti. Se siitä teeskentelystä.

Emrys naurahtaa. >> Sanoin että olet upea ja ihana… >>
>> Sen minä kuulin. >>
>> Olet myös valloittava, sinä vangitsit huomioni heti kun näin sinut. Sinuun tutustuminen on ollut mahtavaa ja aivan parasta. Sinusta on tullut minulle tärkeä näinä kuukausina. Minä rakastan sinua >>, Emrys toistaa.

Rosmerta räpyttelee silmiään. Siis mitä? Emrys rakastaa häntä? Mutta, mutta…

>> Oletko aivan varma? >>
>> Olen >>, Emrys hymyilee.
>> Vaikka minä olen noita ja… kaikkea >>, Rosmerta huitoo kädellään itseään kohti.
>> Se on osa sinua, karibu, ja olen täydellisen rakastunut sinuun juuri tuollaisena kuin olet. >>

(sanoja 200)



117.

Emrys saa muutamia kertoja vakuutella olevansa täysin sinut sen asian kanssa, että Rosmerta on noita. Lopulta epäileväinen ääni hänen sisällään sammuu. Miksi Emrys valehtelisi olevansa okei asian kanssa, jos niin ei olisi?

He viettävät muutaman tunnin sohvalla, Rosmerta Emrysin kainalossa. Emrys silittää sormillaan hänen käsivarttaan. Mukava hiljaisuus vallitsee enimmäksi heidän välillään, toisinaan he keskustelevat pienesti. Rosmerta lupaa toisella kertaa kertoa enemmän taikuudesta, millaista se oikeasti on.

Kellon lähetessä yhtä yöllä Emrys nousee aikomuksenaan lähteä kotiinsa. Rosmerta saattaa tämän ovelle. Kevyt hyvän yön suukko muuttuu syvemmäksi, vaativammaksi, ja pian he löytävät itsensä makuuhuoneen nukkumapaikkaa toimittavalta paksulta petauspatjalta paljaat kuumat ihot vastakkain.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 05.10.2021 12:48:22
118.

Puolitoista viikkoa ennen avajaisia Rosmertan palkkaamat Amanita, Aiden sekä Carmichael ovat tutustumassa uuteen työpaikkaansa. Heillä olisi edessään viikon kestävä intensiivinen työkuviinsa keskittyvä leiri edessään: menut käytäisiin lävitse ja harjoiteltaisiin, opeteltaisiin tarjottavat juomat sekä niiden hinnat, kassakoneen käyttö olisi jokaisen osattava. Toisiksi viimeisenä päivänä vuorossa olisi rentoutumista yhdessä, jotta yhteishenki olisi hyvä. Rosmerta haluaa tiiviin ja erinomaisen työyhteisön, hän haluaa työntekijöiden viihtyvän työpaikallaan.

Siro Amanita työskentelisi baaritiskin takana Rosmertan lailla, Aiden on pääkokki ja Carmichaelin, Carrie tuttavallisemmin, työkuvana on tarjoilija. Amanitalla ja Carriella olisi myös valmiudet toimia keittiössä ruuanlaitto puuhissa aina silloin, kun Aiden ei olisi töissä. Aidenillakin on pätevyys toimia baaritiskin takana juomia tarjoilemassa, jos sitä vaativia tilanteita tulisi – ja niitä tulisi aivan varmasti.

Rosmerta on tyytyväinen palkkaamaansa kolmikkoon. Heistä jokainen on ammattimainen ja heidän luonteensa sopivat ilmiselvästi asiakaspalveluun. Rosmerta toivoo, että hyvä ilmapiiri ei tulisi katoamaan ajan myötä vaan pysyisi hyvänä ja toimivana. Ilmapiiri olisi myös tärkeää pubin menestykselle.

(sanoja 150)



119.

Annelisesta Rosmertan pitää pukeutua avajaisiin juhlavasti, mutta Rosmerta on sitä mieltä, että normaali työasu riittää mainiosti. Mitä siitäkin tulisi, jos pubin omistaja vain koreilisi?

>> Mutta sinusta otetaan kuvia lehteen, sinun on näytettävä edustuskelpoiselta. Omissa avajaisissa on myös syytä pukeutua hienommin >>, Annelise sanoo silitellen valtavaa vatsaansa.
>> Tavallinen asu saa riittää, otettiin kuvia sata tai yksi >>, Rosmerta tokaisee. >> Kaikkein tärkeintä on hyvä palvelu että tarjottavat, jotta asiakkaat viihtyvät. Seurustelukin hoituu siinä samalla töitä tehden. >>
>> Rosie, ne ovat pubisi avajaiset! >> Annelise yrittää.

Rosmerta pidättää huokauksen. Hän voisi hyvin antaa periksi kälylleen. Ihan vain, jotta tämä jättäisi asiasta jankuttamisen. Hän pukisi jotain hieman hienompaa, mutta jotain mikä ei estäisi työntekoa. Hän ei halunnut, että hänen työntekijänsä joutuisivat ainoastaan huhkimaan päivänä, joka olisi hyvin varmasti (toivottavasti!) kiireinen. Sitä paitsi, hän oli päättänyt perustaa pubin, jotta voisi tehdä työtä, jota rakastaisi ja josta nauttisi. Joten hän todellakin tulisi työskentelemään avajaispäivänä myös, sanokoot kuka tahansa mitä tahansa.

(sanoja 150)




120.
 
Päivää ennen avajaisia Rosmerta on täysin hermostunut. Paniikin vallassa hän varmistaa useaan otteeseen, että pubissa kaikki on kuten pitää. Olisi kamalaa, jos pubi ei olisi siisti, että ruokaa saatikka juomaa ei olisi tarpeeksi. Hän varmistaa, ettei yksikään taulu ole vinossa tai tuoli pois paikalta. Hän kohentelee koristetyynyjä ja pyyhkii pöytien pinnat yhä uudelleen, jotta ne olisivat varmasti puhtaat.

Työntekijät vannovat osaavansa varmasti hommansa ja tietävänsä miten avajaispäivänä (sekä muina) tullaan toimimaan. Esivalmistelut ovat tehdyt ja kaikkea olisi riittävästi, mikään ei tulisi loppumaan kesken, siitä on pidetty erittäin hyvä huoli.

Jännitys vatsassa lepattaen Rosmerta pomppii ulos jälleen kerran varmistamaan, että kyltti on paikoillaan ja täysin piilossa, ettei kukaan utelias näkisi sitä etukäteen. Se olisi varsin kamalaa!

>> Rauhoitu hieman, karibu, kaikki tulee sujumaan aivan varmasti hyvin >>, Emrys nauraa illalla.
>> En voi sille mitään. Minusta tuntuu aivan kamalasti siltä, että jokin tulee menemään pieleen >>, Rosmerta selittää käsiään levottomasti väännellen. >> Oluttynnyreitä ei taida olla tarpeeksi, minun on käytävä tarkistamassa se, samoin kuin sekin, että erikoiskermakaljaa on myös riittävästi. >>
>> Teit sen jo vartti sitten, kaikki oli silloin kunnossa ja niin se on edelleenkin. Mikä siellä olisi tässä ajassa ehtinyt muuttumaan? >> Emrys huomauttaa.
>> Siellä on voinut käydä varas! >> Rosmerta huudahtaa.
>> Tuskinpa, olisimme kuulleet >>, Emrys sanoo. >> Mutta käy toki tarkistamassa. Sillä ehdolla, että menet kylpyyn, jonka menen laskemaan sinulle. >>
>> Ei minulla ole aikaa kylvyille. >>
>> Ei vastaväitteitä. >>
>> Hyvä on, hyvä on >>, Rosmerta nostaa kädet ilmaan luovuttamisen merkiksi.
>> Niin sitä pitää, karibu >>. Emrys antaa nopean suukon.
Rosmerta värisee. >> Mmm. Lisää kiitos. >>
>> Kylvyn jälkeen. Nyt hopi, hopi. >>

Rosmerta tottelee ilolla.

(sanoja 250)

Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 15.10.2021 21:01:12
A/N: Uuuu. Avajaiset, viimeinkin. :D Ja Rosmertakin tehnyt pienen muutoksen aiempaan suunnitelmaansa.



121.

Koska Rosmerta oli luvannut Anneliselle pukeutuvansa hienommin, hän on pukeutunut tummanroosan väriseen kaapuun, jossa on hopealangalla kirjottuja lehtiä. Muutoin kaavut eivät toimineet työasuina, sillä ne rajoittaisivat sekä vaikeuttaisivat ikävästi työskentelyä keittiössä. Rosmertasta on parempi, että he käyttäisivät jästimäisiä vaatteita.

Pubin emäntänä hänen oma työasunsa erottuu toisten asuista. Hänen oma vaateparsi muistuttaa 1700-luvun työläisen leninkiä. Amanitan ja Carrien työasuina toimivat tummanvioletit ruudulliset flanellipaidat sekä farkut, Aidenilla on täysin tavallinen kokin asukokonaisuus.

He kaikki neljä ovat kokoontuneet pubin keittiöön. Rosmertan päätettyä pieni kannustuspuheensa he lyövät kätensä yhteen ja heilauttavat ne ylös laskettuaan kolmeen.

>> Hip hei, me tehdään tämä! >>

He ovat valmiina avajaisiin.

(sanoja 100)



122.

Pubin edustalle on kokoontunut melkoisen suuri joukko. Paikalla on myös toimittaja ja kuvaaja Päivän Profeetasta sekä Loimutähdestä. Toimittajien sulkakynät liikkuvat vikkelään, kun Rosmerta pitää avajaispuhettaan, jossa käy läpi miten oma pubi on ollut hänen pitkäaikainen unelma ja kuinka mahtavaa on, että nyt se toteutuu.

>> Sydämeni pohjasta toivon, että ihastutte pubiini, ja että pubini tulee olemaan pitkäikäinen. Suurimmat kiitokset kuuluvat perheelleni, joita ilman en olisi tässä. Heidän tukensa on ollut minulle äärimmäisen tärkeää. Kiitokset myös hyville ystävilleni, jotka ovat kanssa olleet tukenani ja apunani >>, Rosmerta hymyilee. >> Ja nyt, pidemmittä puheitta, olette kaikki sydämellisien tervetulleita pubiini nauttimaan ja viihtymään! >>

Viimeisen sanan kajahtaessa ilmaan kylttiä peitonnut verho väistyy tieltä paljastaen Jacobin kädenjäljen: kolme viistosti aseteltua, tammesta veistettyä luutaa – kuin olisivat lentoon nousemassa. Hieman eripituisten luutien varsissa on kevyitä kaiverruksia, harjakset on veistetty erittäin yksityiskohtaisesti, hyvin aidosti. Alimmaisesta luudasta roikkuu kolpakko. Pubin nimi, Kolme luudanvartta, seisoo ylväänä ylimmän luudan päällä. Kirjaimet ovat veistetty muistuttamaan Rosmertan omaa käsialaa.

Rosmerta henkäisee. Hän näkee muiden kanssa kyltin ensimmäistä kertaa: Jacob oli pitänyt sen ulkonäön visusti salassa häneltä. Kyltti on upea, parempi ja yksityiskohtaisempi kuin se, jonka Rosmerta ensi alkuun oli suunnitellut, mutta päätynyt lopulta hylkäämään.

Kyyneleet silmissä Rosmerta kääntyy veljensä puoleen ja vetää tämän tiukkaan halaukseen. >> Kiitos! >>

(sanoja 200)




123.

Alkumaljojen jälkeen kiirettä piisaa yllin kyllin. Seisovan pöydän lisäksi ruokaa tilataan listaltakin. Keittiössä on täysi tohina päällänsä. Juomia saa kaataa melkein lakkaamatta. Asiakkaita saapuu lisää, puheensorina täyttää pubin.

Rosmerta kiertelee asiakkaiden parissa harjoittaakseen rentoa jutustelua. Hän haluaa kuulla näiden mielipiteet paikasta tuoreeltaan. Hän suosittelee juomia sekä herkullisia ruoka-annoksia.

Yhdessä vaiheessa Rosmertaa haastatellaan lehteen. Hän saa kertoa tunnelmistaan avajaisten sujuvuudesta ja millaisia tuntemuksia kaikki hänessä on herättänyt. Samalla kuvaaja räpsii kilokaupalla kuvia hänestä eri kulmista.

Haastattelun jälkeen Jacob vetää kaikkien pubissa olevien huomion itseensä. Veli haluaa nostaa maljan siskolleen. Tämän kauniit sanat siitä kuinka rohkea ja uskomaton Rosmerta on ollut jahdatessaan unelmaansa ja tehdessään siitä totta, saavat kyyneleet nousemaan Rosmertan silmiin. Jacob toivottaa pitkää menestystä, jonka jälkeen kaikki hurraavat sekä kilistelevät lasejaan itseään lähimpänä olevan kanssa.

Rosmerta halaa veljeään jälleen. >> Kiitos! >>
Jacob virnistää pörröttäen hänen tukkaansa, joka on laitettu kiharoille. >> Porukat olisivat todella ylpeitä sinusta, Rosie. >>

Se saa Rosmertan itkemään vuolaammin.

(Sanoja 150)


Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 18.10.2021 21:31:40
124.

Kellon juostessa kohti kuutta pubissa on hieman vähemmän asiakkaita. Rosmerta uskoo, että kahdeksan aikoihin asiakasmäärä tulisi vilkastumaan. Monille maistuisi varmasti yömyssy taikka pari.

Oven yläpuolella oleva lehmänkello kilahtelee uusien asiakkaiden tullessa sisälle. Rosmerta ilahtuu tunnistaessaan tulijat: professorit Dumbledore, McGarmiwa, Lipetit sekä Verso, hänen entiset opettajansa Tylypahkasta. Koulun riistanvartija, Hagrid, oli käynyt jo aikaisemmin – hän oli ehtinyt vaihtamaan miehen kanssa vain muutaman sanan aiemmin päivällä vallinneen kiireen vuoksi.

>> Hei vaan pitkästä aikaa! >> Rosmerta hymyilee leveästi.
>> Hyvää iltaa, matami Brewer-Belcher >>, professori Dumbledore vastaa
>> Sanokaa Rosmerta vain, en ole enää oppilaanne. Mitä arvon professoreille saisi olla? >>
>> Minervalle portviiniä, Pomonalle mojito ja Filiukselle tuliviskiä. Minä puolestaan otan hehkusimaa >>, Dumledore tilaa kaikkien puolesta. >> Onnea myös yrityksellesi. >>
>> Kiitoksia! >>
>> Oppilaat odottavat seuraavaa Tylyahon viikonloppuaan, jotta pääsevät tänne >>, Dumbledore kertoo.
>> Se on oikein mukava kuulla >>, Rosmerta sanoo ja ojentaa ensimmäisen juoman. >> Ja talo tarjoaa nämä ensimmäiset juomat teille jokaiselle uuden pestinne johdosta. Millaista on toimia arvostetun koulun rehtorina? >>

(sanoja 150)




125.

Kuten Rosmerta oli uumoillutkin, kahdeksan aikoihin illalla väkeä saapui jälleen enemmän. Amita tarjoilee yhä paikalla oleville professoreille uusia juomia, jotka ovat näiden viidennet. Keittiössä Aiden valmistaa hiukopalaa, jotka oli tilattu juomien lisäksi.

Rosmertasta on hauskaa katsella miten hänen entiset opettajansa rentoutuvat ja nauravat yllättävän äänekkäästi toistensa kertomille jutuille. Joku heistä on tuonut pelikortit mukanaan ja niitä läimitään pöytään innokkaina. Kunpa hän itsekin olisi tuollainen vanhempana.

Hyväntuulisesti Rosmerta tervehtii uutta asiakasta valmiina tarjoilemaan tälle. Hän ottaa seljankukkaviinipullon esiin ja on valmiina kaatamaan sitä kapeaan lasiin, kun hän laittaa merkille että hänen asuntoonsa vievä ovi aukeaa. Mitä ihmettä? Kuka kumma siellä on?

Rosmerta viittoo Carrien luokseen, jotta tämä tarjoilisikin viinin odottavalle asiakkaalle. Hän ei ehdi aikeissaan mennä tarkistamaan mistä on kyse pitkälle, kun Jacob pelmahtaa hänen eteensä. Veli on hengästynyt ja tämä näyttää hieman hätääntyneeltä. Se saa Rosmertan huolestumaan heti. Ei kai ollut sattunut mitään kamalaa?

>> Annelisen synnytys on alkanut >>, veli puuskahtaa.

(sanoja 150)




126.

Rosmerta kiittelee viimeistä asiakasta tämän poistuessa. Syvään huokaisten hän lukitsee ovet tämän perässä. Siinäpä oli ollut vasta päivä. Avajaiset olivat sujuneet oikein hyvin.

Amanita siivoilee pöytiä, Carrie kuivailee laseja. Aiden on saanut keittiön kuntoon ja tekee jo lähtöä. Erityispitkä vuoro ei näy kolmikosta päällepäin. Huomisesta alkaen heillä toimisi normaali vuorolista.

Loput siivouksesta sujuu reippaasti eikä mene puolta tuntia kauempaa, kun Amanita ja Carriekin sanovat heipat ja katoavat takaovesta ulos pimeään iltaan. Rosmertan ei tarvitse huolehtia kyseisen oveen lukitsemisesta, sillä Carrie oli luvannut ystävällisesti hoitaa sen.

Vilkaisten vielä kerran ympärilleen varmistuakseen, että kaikki on kunnossa seuraavaa päivää varten, Rosmerta katoaa portaikkoon, jotka vievät hänen asunnolleen. Olohuoneesta hän löytää sohvalla makaavan Emryksen, joka oli hälytetty apuun. Rosmerta ei kuitenkaan mene olohuoneeseen vaan suuntaa askeleensa kohti makuuhuonettaan, jossa vallitsee pimeys.

Käytävässä palavan lampun loisteessa hän näkee veljenlastensa nukkuvan kiltisti vierekkäin. Jacob oli tuonut nämä hänen luoksensa hoitoon, koska ei ollut saanut kiinni appivanhempiaan. Ennen poistumistaan Pyhään Mungoon Jacob oli toivonut appivanhempiensa olevan kunnossa. Jos jotakuta ei saanut kiinni mahdollisimman pian, huoli täyttää mielen Kuolonsyöjien takia.

Emrys on noussut istumaan, kun Rosmerta saapuu olohuoneeseen. >> Miten meni? >>
>> Mahtavasti, päivä oli melkoinen >>, Rosmerta istahtaa miehen viereen. >> Annelisekin järjesti melkoisen yllätyksen. Hänen laskettuaikansa ei ollut vielä. >>
>> Kaikki sujuu varmasti hyvin >>, Emrys lohduttaa ja vetää hänet kainaloonsa.
>> Miten lasten kanssa meni? >>
>> Ihan hyvin, he olivat aivan väsyneitä ja menivät kiltisti sänkyysi nukkumaan. >>
>> Olen pahoillani, että jouduit vahtimaan heitä >>, Rosmerta sanoo.
>> Ei mitään, tässä ole ollut mitään vaivaa, kun lapset vain nukkuvat >>, Emrys hykertää, >> ja olen mielelläni avukseni sinulle. >>

(sanoja 250)


Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 23.10.2021 21:05:06
A/N: Loppu lähenee. Alle kourallinen vielä jäljellä.



127.

Sillä aikaa kun Rosmerta oli ollut suihkussa, Emrys oli valmistanut tälle yöpalaa nautittavaksi ennen unille käymistä. Syödessään Rosmerta kertoilee tarkemmin miten avajaiset olivat sujuneet.

>> Harmi etten päässyt paikalle >>, Emrys toteaa ja pistelee kurkkuviipaleen suihinsa.
>> Onneksi pääset huomenna… Tai oikeastaan aamulla >>, Rosmerta lisää vilkaistessaan kelloa, joka on kymmentä yli puoli yksi.
>> Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.>>

Rosmerta nyökkää. He olivat yhdessä päättäneet, ettei Emrys tulisi avajaisiin. Rosmerta oli kertonut taikamaailmassa riehuvasta sarjamurhaajien joukosta Emrysille samalla, kun oli kertonut millaista noituus oikeasti on. Kuolonsyöjien jästivastaisuuden takia heistä oli ollut parempi, että Emrys oli jättänyt vilkkaan avajaispäivän väliin – ihan vain varmuudeksi.

On tietenkin selvää, ettei Emrystä voisi piilotella ikuisesti, joten sen vuoksi tämä saa avajaisten jälkeen käydä pubissa kuten haluaa. Rosmerta oli järjestänyt yhdessä Annelisen kanssa niin, että miehen käynnit pubiin hoituu Rosmertan asunnon kautta. Se soisi edes tiettyä turvaa Emrykselle.

Rosmerta ei voinut olla pohtimatta, kuinka rohkea Emrys loppujen lopuksi on. Tämä olisi hyvin voinut loikkia karkuun jästejä lahtaavista Kuolonsyöjistä kuullessaan, mikä olisi ollut erittäin ymmärrettävää. Tämä oli jäänyt sanoen, että voisi hyvin tulla murhatuksi jästinkin toimesta. Se ei ollut oikeastaan ollut niin lohduttavaa kuin mies oli tarkoittanut. Mutta Rosmerta ymmärsi mitä tämä ajoi sillä takaa: mistään ei voinut olla koskaan varma.

(sanoja 200)




128.

Sarah, Tyler ja Timothy istuvat ikkunan lähellä olevan pöydän ääressä piirtämässä ja popsimassa ranskalaisia. Annelisen synnytys on edelleen käynnissä, Jacobin kertoman mukaan pari senttiä puuttuu vielä. Esikoisensa synnyttämisen jälkeen Annelisen kaksi seuraavaa synnytystä olivat sujuneet nopeasti, joten on ihme kun tällä kertaa se kestää. Kunhan kaikki olisi vain kunnossa.

Rosmertan tehdessä töitä Emrys vahtii lapsia siihen asti, että näiden isovanhemmat saapuvat hakemaan heitä. Jacob oli lopulta saanut nämä kiinni aamulla. Annelisen vanhemmilla ei ollut onneksi ollut mitään hätää, he olivat olleet naapurissa juhlimassa.

Aidenin pyöräyttämät jäätelöannokset tarjottimella Rosmerta menee tarkistamaan miten veljenlapsilla sujuu Emryksen kanssa. Ei niin, että asiassa olisi huolehtimista, Emrys tulee lasten kanssa toimeen loistavasti.

Lapset odottavat innolla uuden pikkusisaruksensa tapaamista. Sarah esittelee tekemäänsä piirrosta, jossa kiharahiuksinen tyttö pitelee kääröä, jolla on kasvot. Se on kortti vauvalle, jotta tämä tietäisi olevansa tervetullut perheeseen.

Rosmerta ei voi olla hymyilemättä. Hänen uusi veljenlapsensa tulisi olemaan hyvin onnekas (että palvottu) pikkuinen.

(sanoja 150)



129.

Kello on lähestymässä viittä, kun Jacobilta tulee tieto. Vauva on syntynyt viimein. Sitä veli ei kuitenkaan tajunnut kertoa, oliko tulokas tyttö vai poika. Miten huolimatonta.

Uutisen kunniaksi Rosmerta tarjoaa kaikille pubissa oleville lasilliset kuohuvaa, olihan uutista juhlistettava. Hän soittaa kelloa ja pyytää kohottamaan maljat uuden veljenlapsensa kunniaksi. Hän saa osakseen onnitteluita ja muutama utelee tuliko poika vai tyttö.

Rosmerta ei malta odottaa, että pääsee tapaamaan pienokaisen. Sinä päivänä hän ei töiden vuoksi ehtisi, mutta seuraavan päivän ruokatunnin hän käyttäisi vierailuun synnytysosastolla. Muutoinkin on parempi, että hän menee vasta seuraavana päivänä, jotta sisarukset saavat tutustua uuteen perheenjäseneen keskenään rauhassa vanhempiensa seurassa.

(sanoja 100)
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 07.11.2021 20:37:48
130.

Emrys on mennyt omaan kotiinsa, mutta ennen lähtöään tämä oli tehnyt Rosmertalle iltapalaa jääkaappiin. Rosmerta on kiitollinen, hän ei olisi itse jaksanut ruveta iltapalaa väsäämään. Kulunut työpäivä on ollut rankka. Kunpa Emrys ei olisi mennyt kotiinsa vaan jäänyt hänen luokseen, hän olisi kaivannut jalkojen hierontaa sekä syliä, johon painautua lepäämään.

Haukotellen Rosmerta käy istumaan nojatuoliin iltapalansa kanssa. Hän nappaa ikkunalaudalle jättämänsä kirjan. Lukemisesta ei kuitenkaan tule mitään, sillä hänen silmänsä tahtovat lupsahdella kiinni ja hän jää yhteen lauseeseen jumiin. Luovuttaen Rosmerta laittaa kirjan takaisin ikkunalaudalle odottamaan lukemiselle parempaa kertaa. Hän söisi iltapalansa ja painuisi sitten pehkuihin. Uni tulisi varmasti nopeasti.

(sanoja 100)



131.

>> Kiitos kukkakimpusta, se on ihastuttava >>, Annelise sanoo Rosmertan astuessa sisään huoneeseen.

Matala persikan että vaaleankeltaisen värinen kukkakimppu on koottu perhoskämmenekästä, neilikasta, eustomasta ja tuoksuherneestä. Joukossa on myös valkoisia harsokukkia. Rosmerta oli eilispäivänä tilannut onnittelukimpun ja pyytänyt sen lähetettäväksi Pyhän Mungon synnytysosastolle kälylleen. Hän ei itse ollut eilen päässyt paikalle, mutta hän oli pystynyt lähettämään onnittelunsa kukkakimpun kera.

>> Ole hyvä vain >>, Rosmerta hymyilee ja pesee kätensä huolellisesti. >> Mitäs minun pieni veljenpoikani? >>
>> On erittäin tyytyväinen saatuaan juuri vatsansa täyteen maitoa >>, Annelise kertoo.
>> Tulipa sitten hyvään aikaan! >> Rosmerta naurahtaa.

Jacob oli piipahtanut eilen myöhäisiltapäivästä vanhempien lastensa kanssa pubissa. Tämä oli luvannut näille jäätelöt uuden sisaruksen kunniaksi. Samalla reissulla veli oli vihdoinkin kertonut, että uusi tulokas on poika. Kukaan lapsista ei ollut vaikuttanut pettyneeltä, että he olivat saaneet pikkuveljen pikkusiskon sijasta. Kaikki olivat olleet vain onnellisia ja ihastuneita vauvasta, Jacob oli ilmoittanut ylpeänä. Sarah teki hymyillen selväksi olevansa iloinen siitä, että on talon ainoa tytär. Rosmertasta hymy vaikutti jokseenkin ilkikuriselta.

Rosmerta kaivoi käsilaukustaan pienen kissapehmolelun, jonka kaulaan on sidottu luumun värinen rusetti. >> Tässä on tulokkaalle oma pieni lahja, josta hän nauttii varmasti kukkia enemmän. Voinko ottaa pikkuisen syliin vai annanko hänen nukkua rauhassa? >>
>> Ota vain, hän ei ole moksiskaan >>, Annelise sanoo. >> Ja kiitos kissasta. >>

(sanoja 200)



132.

Mintunvihreän hatun alta pilkistää tummia untuvahiuksia. Silmät ovat tiukasti kiinni, pienet huulet ovat mutrulla, pulleat posket ovat silkkisen pehmeät. Rosmerta painaa kevyen pusun nöpönenään. Ihana vauvan tuoksu täyttää samalla hänen sieraimensa.

>> Voi että, kuinka suloinen pikkupakkaus sinä oletkaan >>, Rosmerta kuiskii. >> Taidan viedä sinut omaan kotiini, voit olla minun omani. >>
>> Me vanhemmat vastustamme sitä. Sinun on yritettävä saada ihan ikioma >>, Annelise nauraa.
>> En minä kyllä taida vielä pitkään aikaa ruveta yrittämään. >> Rosmerta keinuttelee veljenpoikaansa sylissään.

Hän pitää vauvoista ja lapsista, mutta hänellä ei ole kiire yrittää vielä saada omia. Ehkä joskus myöhemmin, jos niikseen tulisi. Veljenlapset riittävät hänelle juuri nyt mainiosti.

(sanoja 100)



A/N: Enää vain kolme jäljellä, sitten tämä on valmis. Luultavasti ne ilmestyvät ensi vkon aikana. Ehkä.
Otsikko: Vs: Oma paikka
Kirjoitti: tirsu - 13.11.2021 20:50:44
133.

Kotimatkalla Rosmerta poikkeaa White Rose Inn’ssä pikaisesti. Shaima ei ole paikalla, tämä on sairaslomalla. Errol kertoo tämän potevan influenssaa.

>> Voi raukkaa >>, Rosmerta sanoo. >> Kerro hänelle terveiseni. >>
>> Kerrotaan. Saisiko sinulle olla jotain? >> Errol kysyy.
>> Kyllä kiitos, ottaisin Louisan herkkuleivän sekä kahvin kermalla, mukaan. Minulla on vähän kiire, mutta kun olin lähistöllä, niin päätin poiketa nopeasti kysymään kuulumisia. >>
>> Selvähän se. Saat pienen alennuksen, jos et kerro kellekään>>, Errol hymyilee hurmaavasti. >> Meille kuuluu oikein hyvää. Kiirettä pukkaa, emme ole vielä löytäneet tilallesi ketään. >>
>> Toivottavasti löydätte pian >>, Rosmerta sanoo pahoittelevasti.
Errol nyökkää. >> Samaa toivon minäkin. Mitäs sinulle kuuluu? Uudessa työssä sujuu hyvin? >>
>> Kyllä, hyvin sujuu. Nautin työstäni paljon vaikka se vaatiikin paljon ja on raskasta. Mutta se on unelmatyötäni, joten en valita. >>
>> No niin, sehän kuulostaa hyvältä! Ja >>, Errol lisää, >> vaikka se on unelmatyötäsi, niin saa siitäkin valittaa. >>

Rosmerta ei saa vastattua mitään, sillä pubiin tulee uusia asiakkaita ja hänen on väistyttävä tieltä maksettuaan.

(sanoja 150)




134.

Jatkaessaan matkaa kohti omaa pubiaan Rosmerta pohtii Errolin sanoja. Niissä taitaa hyvinkin piillä totuus. Vaikka hän on viimeinkin unelmatyössään, niin siitä saisi myös valittaa. Huolimatta siitä, että se tuntuu Rosmertasta oudolta ajatukselta.

Jossain vaiheessa varmasti tulisi aika, kun hän valittaisi työn raskaudesta, siitä kuinka jalkoja kolottaa kaikesta seisomisesta, miten selkä huutaa armoa ja kuinka kiire tuntuu hukuttavan alleen. Siihen tosin menisi aikaa, ennen kuin hän olisi siinä tilanteessa. Nyt hän on vain kiitollinen siitä kiireestä ja särkevistä jaloista sekä selästä. Sillä ne tarkoittavat sitä, että hänen pubinsa kukoistaa ja tulisi menestymään. Valitukset saisivat siten odottaa sitä aikaa, kun kaikki olisi vakaata ja varmaa, eikä tarvitsisi olla huolissaan siitä, että konkurssi koputtaisi ovelle heti seuraavana päivänä.

Ilmiintyessään Tylyahoon ja nähdessään pubinsa Rosmerta hymyilee. Tutuksi käynyt lämpö ja rakkaus läikähtävät hänen sisällään. Hän on onnellinen eikä hänellä juuri sillä hetkellä ole mitään valitettavaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa, mutta nyt kaikki on oikein hyvin. 

(sanoja 150)




135.

Rosmerta seisoo pubinsa ulkopuolella, katselee sen julkisivua ja kylttiä. Miten uskomatonta se olikaan ensimmäisellä kerralla seisoa pubin avaimet hallussaan ja tajuta rakennuksen kuuluvan hänelle. Miten lumoutunut hän oli rakennuksen ulkonäöstä ollut, vaikka se oli ollut ihan ränsistynyt.

Nyt rakennus näyttää vielä upeammalta uusittuine pintoineen, kirkkaine ikkunoineen. Heti kun sää antaisi myöten, hän istuttaisi kukkia seinustan viereen sekä ikkunanlautojen laatikoihin, oven yläpuolelle tulisi amppeli. Ne lisäisivät varmasti pubin houkuttelevuutta. Kesällä asiakkaita voisi houkutella herkullisilla tuoksuilla avonaisesta ovesta – kunhan hyönteisten karkotusloitsu olisi suojana.

Onnellisesti hymyillen Rosmerta astelee pubin sisälle. Maailmassa ei ollut mitään ihanampaa kuin täysin oma paikka. Viimeinkin hänellä on se.

(sanoja 100)



A/N: Ja se oli siinä. Tämä raapalesarja on valmis, viimeinkin. Eikä siihen mennyt kuin hieman päälle viisi vuotta. :D Tästä tuli pitempi kuin alkujaan piti. En tiedä miksi kuvittelin ensin, että joku 30. pätkää riittäisi. :P
Ehkä jonain päivänä, ehkä, tälle saattaa tulla jatko-osa - mutta missä muodossa, en tiedä vielä.
Toivottavasti tämä lahja oli mieleesi, Fiorella, huolimatta siitä, että tämä vähän venyi. Toivottavasti jaksoit lukea tämän loppuun asti.
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2
Kirjoitti: Fiorella - 06.02.2022 21:30:24
Ensiksikin taas kiitos siitä, että oli kertynyt pitkä jakso luettavaa sitten viime kerran. Minulla on ollut vähän huono tapa antaa lukujen kertyä, kun tätä on ollut niin mukava lukea vähän pidempinä palasina. Mutta kun viime aikoina on ollut niin vähän aikaa lukea, se on saanut taas odottaa ihan liikaakin! Tänään oli ihanan rento päivä ja iloitsin, kun kerrankin ehdin lukemaankin! :D

Lainaus
Mutta nyt, kaksikymmentäyksivuotiaana, hänellä on vihdoin oma koti. Koti, joka on täysin hänen. Miten mahtavaa se onkaan!
Samaistun hyvin Rosmertan tunnelmiin - pitkä työ ja vaiva tuotti tulosta ja nyt hän saa jännittää, miten yritys lähteekään käyntiin. Ystävät ja perhe ovat ihanasti hänen tukenaan ja mukana paitsi kannustamassa, myös kirjaimellisesti auttamassa! Se on ehkä ollut kautta koko tarinan minun lempijuttujani tässä - miten perhe on läheinen ja miten se arki rullaa mukavasti, tuoden mukanaan milloin iloja, milloin suruja, mutta aina on kuitenkin se uskollinen läheisten tuki mukana. Se on aivan ihanaa!

Lainaus
Pubin nimi, Kolme luudanvartta, seisoo ylväänä ylimmän luudan päällä. Kirjaimet ovat veistetty muistuttamaan Rosmertan omaa käsialaa.
Mikä tunteikas hetki! :D

Lainaus
Hän ei ehdi aikeissaan mennä tarkistamaan mistä on kyse pitkälle, kun Jacob pelmahtaa hänen eteensä. Veli on hengästynyt ja tämä näyttää hieman hätääntyneeltä. Se saa Rosmertan huolestumaan heti. Ei kai ollut sattunut mitään kamalaa?

>> Annelisen synnytys on alkanut >>, veli puuskahtaa.
Avajaispäivästä tulikin oikein erityisen mieleenpainuva!

Lainaus
Mintunvihreän hatun alta pilkistää tummia untuvahiuksia. Silmät ovat tiukasti kiinni, pienet huulet ovat mutrulla, pulleat posket ovat silkkisen pehmeät. Rosmerta painaa kevyen pusun nöpönenään. Ihana vauvan tuoksu täyttää samalla hänen sieraimensa.
Oi pientä. Viimeksi eilen pitelin itsekin sylissä tuoretta vauvaa, ja voi että kun ne ovatkin suloisia tuommoisina pieninä palleroina.

Oli ihanaa, miten Emrys hyväksyttyään tilanteen mukautui siihen sujuvasti, vaikka alkujärkytys taisikin olla melkoinen. Ja oli sitten jopa mielihyvin avuksi Rosmertalle. :) Viittaat usein pienin maininnoin siihen, miten jästinä olo velhoväen seassa oli siihen aikaan vaarallistakin, joten Emrysin valinta tosiaan kertoo aidosta rakkaudesta ja halusta olla yhdessä riskienkin uhalla!

Lainaus
Ilmiintyessään Tylyahoon ja nähdessään pubinsa Rosmerta hymyilee. Tutuksi käynyt lämpö ja rakkaus läikähtävät hänen sisällään. Hän on onnellinen eikä hänellä juuri sillä hetkellä ole mitään valitettavaa. Ehkä joskus tulevaisuudessa, mutta nyt kaikki on oikein hyvin.

Onnellisesti hymyillen Rosmerta astelee pubin sisälle. Maailmassa ei ollut mitään ihanampaa kuin täysin oma paikka. Viimeinkin hänellä on se.
Ja niin tarina päättyi siihen, mistä jo nimikin kertoo - omaan paikkaan. :) Olipa ihanaa, että Rosmerta sai oman paikkansa ja haaveensa toteutettua.

Lainaus
Toivottavasti tämä lahja oli mieleesi, Fiorella, huolimatta siitä, että tämä vähän venyi. Toivottavasti jaksoit lukea tämän loppuun asti.
Oi kyllä! :D Tämä oli uskomattoman ihana, pitkäaikainen lahja ja toi todella paljon iloa, vaikka olenkin ollut ihan liian hidas kommentoimaan kiireisessä arjessa. En olisi minäkään ikinä uskonut, että saisin nauttia tarinasta näin pitkän aikaa. Suuri kiitos sinulle! ❤ Minua kyllä vähän harmittaa, että kovin moni ei ole löytänyt tämän ficin pariin, koska tässä on todella aivan oma pieni miljöönsä ja olen tosiaan tykännyt siihen uppoutumisesta!
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2021
Kirjoitti: tirsu - 23.03.2022 20:41:44
Kiitos kommentistasi, Fiorella!  :) Ja pahoittelut, että mulla kesti vastata. Eheheh.

Raapalesarjoja on kivampi kyllä lukea, kun niitä on tullut enemmän kuin yksi tai kaksi. On vähän enemmän luettavaa.

Läheiset perhesuhteet on musta parasta ja tykkään usein kirjoittaa siitä. Oma läheinen, tukeva, rakastava perhe on parasta. Jokainen ansaitsisi elämäänsä sellaisen, oli se sitten biologinen tai found family (onks tälle jotain fiksulta kuulostavaa termiä, löydetty perhe ei kuulosta ihan samalta?).

Mukavaa, että pidit tästä eikä sen venyminen haitannut. On aina ihanaa kuulla ilahduttaneensa lukijaa, varsinkin sellaista lukijaa, jolle teksti on omistettu/tehty. :) Kiitos kaikista ihanista kommenteista, joita olet tähän tämän matkan varrella jättänyt. Ne ovat jokainen, kuten tämäkin, saaneet hyvälle tuulelle. :)

-tirsu
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2021
Kirjoitti: Meldis - 10.06.2022 17:07:22
Vihdoin sain aikaiseksi lukea tämän, on liian pitkään odottanut kirjanmerkeissä. Tällainen raapaletyylinen slice-of-life on nykyään ihan lempparini ja myös kiinnosti hirveästi lukea Rosmertasta. Ei hän ole erityisesti minua koskaan kiinnostanut, mutta tämän ficin puitteissa olit luonut hänen arjestaan kiehtovan ja välillä jännittävän. Oli tosi ihanaa, kun sai olla pohtimatta hetken omia arjen ongelmia ja lukea Rosmertan arjen ongelmista. Jotenkin kaikki pienet ja isot vastoiskäymiset olivat hirveän kiehtovia ja sai kunnolla uppoutumaan tarinaan. Minusta Rosmerta muutenkin oli erinomainen valinta päähenkilöksi, kun hänestä tiedetään aika vähän, mutta on silti tärkeä hahmo. Saa tehdä hänestä juuri sellaisen kuin itse haluaa ja tykkäsin tosi paljon tästä yrittäjähenkisestä Rosmertasta 70-luvun alussa (jos oikein laskin). Oli myös ajanhenkinen tuo ajatus, että nainen ryhtyy nuorena yksityisyrittäjäksi. Tuli sellainen tarmokas fiilis Rosmertastasi. ^^

Merlin-fani sisälläni oli ihan innoissaan, että olit nimennyt Rosmertan rakkauden kohteen Emrykseksi. ^^ Ja todella jännä kuvio, että Rosmerta rakastui jästiin! Kirjoissa kyllä puhutaan jästien kohtelusta ja velhojen ja jästien välisistä suhteista, mutta koskaan ei käsitellä mielestäni näin suoraan jonkun näkökulmasta millaista se oikeasti on, jos rakastuu jästiin. Oli tosi jännä lukea Rosmertan hitaasta ihastuksesta ja lopulta rakastumisesta, kun aiemmin en ole lukenut ficciä, missä joku taikamaailmasta rakastuisi jästiin ja mitä kaikkea se sitten tarkoittaa. Tykkäsin tosi paljon kohtauksesta, jossa Rosmerta kertoo Emrykselle totuuden, samoin kuin Emryksen paluun sen jälkeen, kun oli saanut käsiteltyä asiaa. Mietin, että olisin halunnut lukea vielä lisää tuosta käsittelystä, koska eihän se ole pelkästään niin, että rakkauden kohde on noita vaan myös, että on olemassa taikamaailma, joka piilottelee jästeiltä. Mutta olit maininnut jossain vaiheessa, että epäilit romanssin mukaan ottamista alunperinkin, koska halusit keskittyä päätarinaan, joten oikeastaan oli kiva, että Emrykselle noituudesta kertominen ja sen seuraukset eivät liikaa hallinneet tarinaa. Se oli iso hetki Rosmertan elämässä, mutta kuitenkin vain yksi iso hetki. Pidin tosi paljon Rosmertan paniikista, kun hän tajusi rakastuneensa Emrysiin. Tuli kuva, että hän on vielä aika nuori (ymmärsin että reilu parikymppinen?), vaikka muutoin hänen asenteestaan pubin suhteen voisi kuvitella hänen olevan jo kolmissakymmenissä. Tosi ihanan aito, älytön, rakastuneen nuoren reaktio. ^^ Oi miten upeaa oli eka kerta, kauan odotettu ja juuri sopiva hetki, kun ovat saaneet puhuttua kaiken auki ja Emrys oli lähdössä, mutta suunnitelmat muuttuivatkin. Tuo pieni hetki oli tosi herkullinen. <3

Rosmertalla oli muutoinkin läheinen suhde jästimaailmaan, mitä en muista olleen yleistä kirjoissa. Minusta oli kivaa, että hän oli valmis - tai oikeastaan piti todella paljon - työskentelemään jästimaailmassa ja piti joitain työkavereistaan hyvinä ystävinä. Sama juttu remonttifirman kanssa. Aikamoinen lisästressi tulisi varmaan, että pitää tarkkailla, etteivät työmiehet näe mitään taikomista missään kohtaa, mutta Rosmerta silti teki mieluummin niin kuin maksaisi hirveästi ylimääräistä taikamaailman firmalle. Hän tuntui olevan hirveän avoin jästejä kohtaan, eikä jäänyt pohtimaan, miksi ei voisi ystävystyä jästien kanssa tai palkata heitä. Kunhan tietty ei paljasta taikamaailmaa siinä samalla. :D Eikä taikaväki koskaan ole, ainakaan ne fiksusti ajattelevat, erityisesti syrjinyt jästejä, mutta jokin minua ilahdutti Rosmertan jämptissä asenteessa. Jos hänen unelmansa eteen pitää palkata jästejä, olkoon niin. Se myös kertoi taas hänen yrittäjäluonteestaan. Kaikki järjestyy, jos niin haluaa. :)

Jacob ja hänen perheensä ja heidän suhde Rosmertaan olivat lempikohtiani. Tuli hinku itsellekin mennä anomaan, josko oma veli jo hankkisi lapsia ja voisi itsekin olla Rosmertan kaltainen välittävä, hauska täti. ^^ Ihan hirveän herttaista oli miten Rosmerta rauhoittui veljenlastensa seurassa ja halusi vapaapäivänsäkin käyttää heidän viihdyttämiseen. Rosmertan ja Jacobin välit olivat myös ihastuttavan aidot. Alun riitely majapaikasta maksamisesta oli hauskaa ja samoin, miten he välittivät toisistaan, mutta silti Rosmerta saattoi mollata Jacobia siitä hirvittävästä mukista. ;D Rosmerta ja Jacobin suhde oli ihailtavan välitön. Rosmerta oli valmis auttamaan lastenhoidossa, hänellä oli hyvät välit Anneliseen ja Jacob ehti myös olla avuksi siskonsa projektille ollakseen kolmen lapsen isä ja raskaana olevan naisen aviomies.

Sanoinkin tuosta ajankuvasta ja se mielestäni tuli esiin aina välillä. Olisi ollut kiva nähdä vähän enemmän 70-luvun alkuun juurruttavia juttuja, mutta mikä minua tässä aiheessa ilostutti oli Rosmertan ja Emryksen suhteen kehittyminen. Emryksen halu edetä hitaasti oli tosiaan ihanan herrasmiesmäistä ja hän tuntui tosiaan vähän vanhanaikaiselta, hän on varmaan kuitenkin 50-luvulla syntynyt ja tulevina vuosina arvonsa muodostanut. Piirrokset Rosmertasta ja Ermyksestä tuolla jossain välissä olivat myös aivan sairaan upeita, Rosmertan kuva prikulleen sopi kuvailemaasi hahmoon ja rakastin Emryksen lakkia, tuli ihanan vanhan ajan fiilis tuosta. ^^ Aikaa kuvasi ihanasti myös esim Queenista ja Beatlesista riitely ja myöhemmin sitten Tylypahkan professorit, erityisesti juuri rehtorin paikan saanut Dumbledore. :) Kiva yksityiskohta loppua kohden oli myös nuo jästien murhaamiset (tai siis ei kiva ;D ), mitkä toivat myös lisätwistin Rosmertan ja Emryksen suhteeseen.

Ihan täydellinen loppu oli tälle. Minusta oli kivaa, ettei avaispäivään liittynyt mitään suurta draamaa, tai no, synnytys tietty, mutta tämän ficin tunnelmaan ei olisi sopinut joku viime hetken katastrofi keittiössä tai muuta. Avajaiset sujuivat hienosti ja uusi vauvakin on vain ilon aihe. Jäi tosi leppoisan lämmin fiilis lopetuksesta ja tunne, että Rosmertalla elämä tulee sujumaan hyvin. Tahdon ajatella, että Emrys asustelee vähän piilossa hänen luonaan vielä Harryn kouluaikoina, vaikka Tylyahon pitäisi olla ainoa vain velhojen asuttama kylä koko maassa. Toivottavasti et ajatellut, että hän todella kuolisi jossain kuolonsyöjien hyökkäyksessä ensimmäisen sodan aikana, sellaista todellisuutta en halua kuvitella.

Kiitos tästä tosi paljon, oli aivan sairaan ihana tarina tosi nerokkaasti valitusta hahmosta, josta en olisi ennen tätä kuvitellut kiinnostuvani lukemaan. ^^ Kiitos paljon!
Otsikko: Vs: Oma paikka (Matami Rosmerta, slice of life, fluffy, K-11, raapalesarja) 135/135 - valmis 13.11.2021
Kirjoitti: tirsu - 26.06.2022 11:33:26
Kiitos ihanasta kommentistasi, Meldis! :) Ja pahoittelut, että mulla kesti vastata.

Aloin yks päivä miettimään, että miten Rosmertasta tuli pubin omistaja. Sitten vastaan tuli sopivasti Fiorellan synttärificci-toive, jossa oli yhtenä hahmotoiveena jotain Rosmertasta, ja tämä sai sitten alkunsa siitä. Ja kun Rosmertasta ei toisaalta tosiaan ollut paljoa tietoja, niin oli kiva päästä itse luomaan millaisena itse näen (nuoren) Rosmertan ja miten hänestä tuli Kolmen luudanvarren omistaja.

Tämä tosiaan sijoittuu 70-luvulle, en tarkempaa vuotta tainnut mainita, mutta mielessäni sijoitin tämän ihan alkuvuosille eli 1971-1972. Laskeskelin, että se on juuri sopivasti ennen kuin Kelmit ja Lilyt ovat sen ikäisiä, että pääsevät Tylyahoon. Rosmertasta tein hieman päälle parikymppisen tähän, Emrys on muutaman vuoden vanhempi.

Paljastan pienen salaisuuden: Emryksen nimi on periaatteessa pieni easter egg. Sen lisäksi, että pidän nimestä, niin mielestäni oli hauskaa, että Rosmertan jästirakkaan nimi on viittaus Merliniin (erityisesti BBC:n Merliniin). ;D

Tosiaan. En ollut ensin varma, että kirjoitanko tähän mukaan romanssia, kun en halunnut viedä huomiota tarinan pääpainolta eli miten Rosmerta sai oman paikkansa. Päädyin lopulta siihen, että romanssi käy hyvin sivujuonena, mutta pääpaino on edelleen pubin synnystä ja Rosmertassa itsessään. Mutta toki, olisinhan voinut sivuta asiaa nopeasti tai yhden raapaleen verran myös siihen, että miten Emrys reagoi tietoon, että on olemassa taikamaailma, josta jästit eivät tiedä mitään.

Oon aatellut, että Rosmerta on ystävällinen, joka tulee toimeen aika lailla kaikkien kanssa, eikä häntä haittaa onko kyseessä noita, velho, surkki tai jästi. Luonne on se, joka ratkaisee, ei se osaako taikoa. Ja Rosmerta oli valmis työskentelemään jästimaailmassa toteuttaakseen unelmansa, mutta myös oppiakseen uutta ja tutustuakseen jästimaailmaan viel paremmin. Siihen liittyen ajattelin myös jästifirman palkkaamisen olevan jotain sellaista, jonka Rosmerta voisi tehdä. Eikä vain siksi, että se oli halvempaa vaikka sekin vaikutti. :D (Kaikki sujui lisäksi vielä hyvin, taikamaailma ei paljastunut, huolimatta siitä, että se olisi tuonut lisää draamaa. Mutta oli ajateltava Rosmertaa, en halunnut hänelle ihan ylitsevuotavasti stressiä. Siinä oli tarpeeksi, kun kuolonsyöjät alkoivat lahdata ihmisiä samoihin aikoihin, kun hän palkkasi jästejä töihin - ja vielä rakastui yhteen jästiin.)

Ammensin Rosmertan ja Jacobin sekä tämän perheen suhteeseen hieman omasta elämästä, erityisesti Rosmertan ja veljenlasten suhteeseen. Sen lisäksi olen aina rakastanut perheitä, jotka ovat läheisiä, välittävät toisistaan, auttavat toisiaan ja rakastavat ehdoitta toisiaan (sekä kiusoittelevat toisiaan). 💜

Koetin aina välillä lisätä mukaan jotain, mikä kertoo 70-luvusta, kuten vaatteet ja se elokuva. Olisihan sitä tosin voinut olla enemmän, varsinkin siinä miten 70-luku näkyi taikamaailmassa. Taisivat meinaan ne muutamat maininnat aina liittyä jästimaailmaan. Hups. :P

Emryksen (ja hänen ja Rosmertan suhteen) kohtalon tiedän, se muotoutui mielessäni aika nopeasti, kun hänet loin, mutta tällä hetkellä se on salaisuus. Ihan vain siksi, että haluaisin jossain vaiheessa kirjoittaa tälle jatkoa. Siihen asti jokainen lukija saa vapaat kädet sen suhteen miten itse kuvittelee heille käyneen.

Kiitos vielä kommentistasi! Se oli kiva yllätys! ^^

-tirsu