Finfanfun.fi

Originaalit => Pergamentinpala => Aiheen aloitti: Alise-Mary - 05.07.2015 15:30:36

Otsikko: Häkkilintu | K11 | Fantasia | Raapalesarja 4/100?
Kirjoitti: Alise-Mary - 05.07.2015 15:30:36
Ficin nimi: Häkkilintu
Ikäraja: K11
Tyylilaji/Genre:
Fantasia
Varoitukset:
Väkivaltaa,
Yhteenveto: Kerran oli maa. Maassa vaeltelivat mitä kummallisempia olentoja.
A/N: Ensimmäinen orginaalini lähtee tästä. Pari vuotta sitten sain idean jota ajattelin kirjoittaa, mutta silloin mittapuut eivät olleet sopivia, nyt olen kehitellyt toista tarinaa, jonka mittapuut ovat laajat ja tajusin vanhan idean sopivan uusiin mittapuihin, mutta ei kokonaisena tarinana vaan pikemminkin... spin-off-tyylisenä. Joten tämä raapale-sarja on jotain...vähän pintapuolisempaa mutta samalla syvempää.
Sadan raapaleen-haaste (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=39667.0)


1.

Kerran oli maa.

Maassa vaeltelivat mitä kummallisempia olentoja.
Maata hallitsivat ihmiset, ihmiset jotka ajattelivat vain itseään ja omaa selustaansa.
Maa oli vauras ja sen kuninkaat elivät yltäkylläisyydessä. Vaikka heillä oli vaurautta ja valtaa silti he halusivat enemmän, he olivat ahneita, oman materiansa sokaisemia.

Ihmiset eivät hyväksyneet puolittaisiksi kutsumiaan olentoja vertaisikseen vaan kohtelivat heitä huonosti, huonommin kuin kukaan kohtelee hyödytöntä eläintäänkään. Ihmiset käyttivät puolittaisia omien intressiensä mukana, puolittaiset olivat pelinappuloina jos siihen oli tarve, he olivat viihdettä ja kokeiden uhreja, olivat luonnottomia.

Tavallisen kansan parissa puolittaiset luokiteltiin Pahan jälkeläisiksi, heitä tuli karttaa ja kirota. Ihmiset pelkäsivät heitä ja kohtelivat sen mukaan.
Otsikko: Vs: Häkkilintu | K11 | Fantasia | Raapalesarja 1/100?
Kirjoitti: Alise-Mary - 01.08.2015 11:55:07
2.
Kolpakot kolahtelivat toisiaan vasten miesten nauraen remakasti selitystensä lomasta, Välimaan päälinnan keittiö oli täynnä. Sotilaita oli paikalla enemmän kuin yleensä, suurin osa ei ollut paikallisia vaan jonkun pikkuruhtinaan palkollisia.

Nuoret keittiöpojat juoksivat palvelemassa vieraitaan ja saivat välillä hippuja vaivannäöstä.

”Aras! Sinua ei kuule olekaan näkynyt kokonaiseen kuunkiertoon”, padan ääressä häärivä rintava nainen sanoi miehen lähestyessä. Miehen suuri suu venyi virneeseen. ”Hyvä mies! Ei askeltakaan lähemmäs ruokiani noilla käsillä!” Kokki kääntyi sättimään juoksupoikiaan ja ojensi miehelle kulhon ja leipää.
”Ei ole näkynyt, ei. Edellinen vartioitava.. kuihtui”, Aras vastasi. Kokin ilme happani. Mies vain virnisti myöntyvästi.

Tyrmissä odottaisi uusi vartioitava.


3.
Ihmiset ovat uteliaita.
Se miten maailma nähdään ei koskaan riitä.
Aina halutaan nähdä enemmän, tietää enemmän.

Hän sai taputuksen selkään siirtyessään vartioon. Aras oli vanginvartija, hän vartioi puolittaisia aina kun niitä otettiin kiinni. Miehen uskollisuus oli täysin kuninkaalle luovutettu. Hän teki mitä käskettiin kyseenalaistamatta mitään. Hän oli kuuliainen sotilas.
Siitä oli kolme kuuta kun tämä puolittainen oli saapunut tyrmiin. Kaksitoista kertaa kurittaja oli käynyt vangin luona onkimassa haluamaansa. Kertaakaan puolittainen ei ollut puhunut saati päästänyt ääntä.

Se oli merkillistä ja varteenotettavaa.

Kolmastoista kerta tuli. Samoin parkaisu.

Oli kuin tikari olisi työnnetty suoraan Arasin kylkiluiden väliin. Hänen kova kuorensa säröili murtuakseen.

4.
Aina kurittaja käydessä tyrmissä, seurasi kuusi päivää jolloin vanki saattoi kerätä voimiaan, tai vartijoiden viihteeksi, yrittää paeta.
Toiset olivat muita viisaampia pyrkiessään keksimään tavan kuolla.

Ennen seuraavaa vuoroaan Aras kävi keittiössä tervehtimässä kokkia. Vieraita sotilaita ei ollut enää näkynyt ja kyökkipojat saivat hengähtää.
Rintava kokki osoitti miestä puuroisella kauhalla. ”Aras, ruokaa?” Nainen soi miehelle kauniin hymyn.
”Ei, kiitos.”
”Et koskaan kieltäydy. Mikä painaa päätäsi?”
”Kuulet asioita. Mitä puolittaiset ovat?”
”Aras, mies hyvä. Niistä ei saa puhua.” Hiljaisuus valtasi keittiön hetkeksi ja koska paikalla ei ollut ketään Mila jatkoi. ”Mutta sinunhan pitäisi tietää parhaiten. Vahdit heitä työksesi.”