Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: SnowBlind - 14.08.2007 19:38:44

Otsikko: Ajasta (femme - Min/Sib - S)
Kirjoitti: SnowBlind - 14.08.2007 19:38:44
Title: Ajasta
Author: SnowBlind
Beta: Penelope, KIITOS
Genre: Femme, oneshot
Pairing: Minerva McGarmiva/Sibylla Punurmio
Rating: S //Sansku muutti ikärajan uusien sääntöjen mukaisiksi. (:
Summary: Minerva saa yöllisen, ja varsin puheliaan, vieraan.
Disclaimer: Potterhahmot eivät ole minun, kunhan vaan käytän heitä hyväkseni.
A/N: Eräänä iltana tuli katottua sellanen leffa kuin Arvottomat, ja sen upeasta, niukasta mutta paljonpuhuvasta dialogista rupesin väsäämään tämmöistä kummallista kaksinpuhelua, josta sitten tulikin koko oneshotin runko. Niin, tämähän on sitten osa tätä femmekymppiä[/b] (http://finfanfun.arkku.net/viewtopic.php?f=17&t=1683url).


Ajasta


Sinä istuit huoneessasi pöydän ääressä seurana vain ajatuksesi ja kuppi kahvia. Tiesit vallan hyvin, että sinun olisi pitänyt olla jo nukkumassa kollegoidesi tavoin, jotta jaksaisit herätä seuraavana päivänä aikaisin suunnittelemaan tunteja. Suunnittelu oli viime aikoina jäänyt sinulla aamuhetkiin, niin kuin oli kaikki muukin. Tiesit, että niin ei voisi jatkua, niin kuin ei valvominen ja ajatustenvatvominenkaan. Liika ajattelu oli pahasta, sanoit aina, vaikka myönsitkin sortuvasi siihen todella usein.
Huoneen oveen kolkutettiin ja nousit väsyneenä ylös. Silmissäsi sumeni hetkeksi ja otit tukea hyllyköstä, ettet kaatuisi. Koputus jatkui vain ja pian sinun oli pakko mennä avaamaan ovi. Viileän jäätävästi sinä tuijotit oven takana seisovaa, huojuvaa hahmoa, joka änkeytyi sisään välittämättä katseistasi. Ohittaessaan sinut haistoit häivähdyksen outoa parfyymiä ja vanhaa viinaa. Sinua kuvotti nähdä hänet tällaisena. Teillä oli joskus nuorena ollut jotain, jotain ihanaa ja ruusuista, joka oli silloin saanut teidät molemmat täyteen elämänintoa. Jotain, mikä oli kuitenkin aikojen saatossa pölyttynyt ja menettänyt hehkeytensä.

”Öitä, Sibylla. Mikä saa sinut tänne tähän aikaan?”
”Jano.”

”Kahvia?”
”Teetä.”
”Tietenkin. Haluatko ennustaa teemerkeistä?”
”Haluan katsoa näenkö siellä sinut.”
”Näet siellä vaan vihreitä lehtiä.”
”Laita sekaan vähän tuliviskiä.”
”Se tekeekin sinulle hyvää.”
”Olet oikeassa. Olen ollut selvänä liian pitkään.”
”Sitä on vaikea uskoa.”

Mistään ei voinut huomata yhteistä menneisyyttänne. Kumpikaan teistä, ei ystäväsikään, suonut pientä hymynkaretta huulilleen.

”Miksi tulit tänne?”
”Katsomaan sinua, Minerva.”
”Sinulla ei ole paikkaa minun maailmassani, Sibylla.”
”Voi kyllä, minulla on enemmän kuin uskotkaan.”
”Onko se kirjoitettu tähtiin?”
”Näen sen silmistäsi.”
”Runollista.”
”Olet oikeassa.”
”Lisää viskiä?”
”Kiitos.”

”Mitä ajattelet, Minerva?”
”Minä en ajattele mitään.”
”Luonnollisesti.”
”Mitä sinä oikein yrität?”
”Tulkita epäröivää katsettasi.”
”Minä en epäröi.”
”Todista se.”
”Minä en halua todistaa mitään, ennen kuin on pakko, Sibylla.”
”Ennen kuin on myöhäistä, korjaan.”
”Milloin sitten on myöhäistä, saanen kysyä?”
”Sitten kun minä en enää ole täällä. Lähden täältä pian. Jos minulta estetään oman oppiaineeni opettaminen, minun on turha oleskella täällä enää.”
”Sepä valitettavaa.”

”Eikös olekin kummallista, Minerva?”
”Mikä on kummallista?”
”Että meidän polkumme yhdistyivät taas.”
”Mitkä polut? Kuinka paljon oikein joitkaan ennen tänne tulemistasi, Sibylla?”
”Tapasimme ensimmäistä kertaa täällä koulussa, Minerva, muistathan? Vuosien päästä olemme täällä taas…Ihmeellistä, eikö olekin?”
”Ei minusta. Halusimme molemmat opettajaksi, eikö vain? Olin aina haaveillut opettajan urasta ja muodonmuutokset olivat alaani. Samoin sinä, Sibylla, jos muistan oikein. Sinähän olit jo nuorena kiinnostunut tästä… ennustamisesta.”
”Minä en valinnut ennustamisen jaloa taitoa, sain sen lahjaksi. Kohtalolla oli minua varten jotain muutakin, kuin lasi viskiä.”
”Viskiä saat minultakin.”
”Tiedän, sitä minä tarkoitinkin.”

”Tule tänne.”
”Miksi ihmeessä, Sibylla?”
”Haluan nähdä mitä mieltä olet minusta.”
”Minulla ei ole siihen aikaa.”
”Kyllä sinulla on aikaa. Sinä et vain tiedä sitä. Kukaan ei tajua kuinka kiinni on ajassa, ennen kuin se tapahtuu. Kun irtautuu sen paineista ja pääsee ikuiseen lepoon, Minerva.”
”Olen tietoinen omasta ajankäytöstäni varsin hyvin, Sibylla.”
”Niinhän sinä vain luulet. Luulet myös että aikaa on rajattomiin, mutta minä sanon: tulet yllättymään. Kun kaikki valuu pois silmiesi edestä ja huomaat itsekin soljuvasi hitaasti pimeyteen, tajuat vasta että se on myöhäistä. Aika on petollinen käsite, ystäväni.”
”Yhtä petollinen, kuin sinä?”
”Enpä menisi vannomaan.”
”Lisää teetä?”
”Kyllä kiitos.”

Et kuitenkaan antanut hänelle juotavaa, jäit vain katsomaan ystävääsi suoraan silmiin. Hänkin katsoi sinua, ja viimeinkin sinä sulit. Pieni hymynkaltainen eksyi ennen niin järkähtämättömille kasvoillesi ja sai ystäväsikin katseen pehmenemään. Hän nousi ylös tietäen mitä odottaa, kun sinä painoit huulesi hänen huulilleen. Hänestä maistui viski ja viina, mutta et valittanut. Hänestä paistoi katkeruus ja kaipaus, ja tiesit että läsnäolosi oli ystävällesi helpotusta jälkimmäiseen. Kielet kohtasivat toisensa ja aloittivat tanssin, jonka koreografia oli piirretty sydämiinne. Sinä tunsit hänen kätensä viittasi alla liikkumassa vasemmalla kyljelläsi samalla kuin pidit hänestä kiinni.
Kaikki tuntui pienen hetken verran täysin yhdentekevältä ja samalla niin kauniilta.
Se kuitenkin loppui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Irrottauduit hänestä ja menit hitaasti keittiöön hakemaan teepannua tulelta. Kaadoit mukin täyteen höyryävää juomaa ja annoit sen ystävällesi.

”Oliko sinulla muuta asiaa?”
”Tietenkään ei.”
”Sepä ilmeistä.”
”Mikäpäs ei olisi.”
 

A/N: Ja minähän elän kommenteilla ^^
Otsikko: Re: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: rimpsessakerpeera - 14.08.2007 19:53:49
Oho oho. Tämähän oli näppärä!!

Rakastin tota dialogia ja kuvailua <3 Oikein kaunista ja ihastuttavaa. En oo leffaa nähny, joten en tiijä mikä tässä on sen innottamaa ja mikä täysin omasta päästä temmottua. Mutta oli miten hyvänsä, tuo dialogi oli toimivaa ja toi hyvin esiin hahmojen luonteet melko iiceemäisesti.

Lainaus
”Kyllä sinulla on aikaa. Sinä et vain tiedä sitä. Kukaan ei tajua kuinka kiinni on ajassa, ennen kuin se tapahtuu. Kun irtautuu sen paineista ja pääsee ikuiseen lepoon, Minerva.”

Luulet myös että aikaa on rajattomiin, mutta minä sanon: tulet yllättymään. Kun kaikki valuu pois silmiesi edestä ja huomaat itsekin soljuvasi hitaasti pimeyteen, tajuat vasta että se on myöhäistä. Aika on petollinen käsite, ystäväni.”
Etenkin näistä repliikeistä tykkäsin. Hienoa pohdiskelua *thumbs up*

Toi sinä-muodossa kirjottaminen on mukavaa vaihtelua, kun yleensä tuppaa näkemään vaan kaiken tietävän kertojan ja sillon tällön minä-kertojan muotoon kirjotettuja tekstejä. Pointsit siitä. Mä vaan kuvittelin, että Sibylla olis tossa ollu toi kertoja, joka puhuu Minervasta, mutta sit tuolla on noi muutama kohta, kuten Mistään ei voinut huomata yhteistä menneisyyttänne. Kumpikaan teistä, ei ystäväsikään, suonut pientä hymynkaretta huulilleen. ja sitten toi lopun kuvailupätkä, missä ei sitten oikein välitykään se Sibyllan kertojana olo. Eli ehkä Sibylla ei sitten ollukaan kertojana ja kuvittelin vaan väärin.

Mutta mutta, tykkäilin tästä <3 Ikärajakin oli oikein toimiva, ei sen korkeempi olis välttämättä tarvinnu ollakaan, vaikka tää korkeemmallakin olis toiminu. Mukava pikku tarina. Ja femmee <3 Kiitoksia.
Otsikko: Re: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: SnowBlind - 14.08.2007 20:27:22
Kiitos paljon kommentista, rimps.
Juu, siis toi leffahan ei siis muistuta tätä ficciä mitenkään. Sain vain vaikutteita sen ihanasta dialogista (:
Ja en mäkään ole tätä ennen kuin... yhden sinä-mudossa kirjotetun ficin lukenut. Vaihtelu virkistää!
Kiva kun tykkäsit :D
Otsikko: Re: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: Kaatosade - 15.08.2007 19:05:16
Minä taas en erityisemmin fanita tätä sinä-muotoa, vaan aina, kun näen sitä jossakin, tulee sellainen tuskainen voihkaisu - silti en voi olla lukematta, mikäli teksti vaikuttaa muuten kiinnostavalta. Tämä on kai makuasia, minuun ei kolahda.

Mutta muuten tämä ficci on ihana. Asetelma, jossa vanha suola janottaa, on aina vetoava. Ja tykkään tästä parista. Dialogi ja pohdiskelu ajasta olivat mainioita.

Eli kiitän.
Otsikko: Re: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: Celeporn - 21.08.2007 16:06:43
Tämä oli oikein mielenkiintoinen, en nyt keksi parempaakaan sanaa kuvaamaan minulle jäänyttä yleisfiilistä.

Paritus oli minulle herkkua ja tekstin varsin asiallinen tyyli sopi minusta loistavasti Minervalle, joka oli ficin keskushahmona. Minulle tuli tuosta sinä-muotoisesta kerronnasta sellainen olo, että Minerva ikään kuin kertoo itselleen näitä tapahtumia - kun se on kuitenkin hirveän älykäs hahmo, niin se olisi tavallaan vähän irrottautunut itsestään, jotta voisi analysoida tunteensakin helpommin. Sibylla oli aivan ihana, olen aina kovasti iloinen, jos löytyy ficcejä, joissa Sibylla ei ole pelkkä comic relief. Vanha viina ja outo parfyymi <3

Tämä oli hetkittäin ehkä vähän liian kliinisen oloinen, että voisin vaan ihan täysillä tykkäillä, mutta toisaalta se on tyylillinen ratkaisu ja palveli minusta tekstiä todella hyvin. Lisäksi kieli oli erittäin hyvää ja varmaa, ja toisaalta taas tällainen pieni lukijasta etäännyttäminen oli ihan kiehtova veto. Noh, ainakin se toimi. Ehkä vähän turhan älykkään oloinen minun makuuni  ;)

Pidin paljon siitä, ettei tässä kauheasti selitelty niitä taustoja tai hahmojen mielenliikkeitä - ja silti mitään ei varsinaisesti jätetty auki, kaikkeen vähän vihjattiin ja annettiin jotain pientä infoa. Jesh, hienoa, inhoan sitä, jos ficissä kaikki puidaan niin loppuun asti, että lukija ehtii kyllästyä moneen kertaan. Tämä piti mukavasti koko ajan mielenkiintoa yllä ja lukijan tekemässä omia tulkintojaan.

Viimeiseksi sanon vielä erikseen, että dialogi oli mahtavaa. Toimii harvoin ficeissä. Tykkäsin, ettei dialogipätkissä ollut mitään muuta, että se oli vain niitä vuorosanoja. Muutenkin koko ficillä oli miellyttävän pelkistetty olemus, jätti pääpainon sille mitä sanotaan eikä miten sanotaan. Ja silti tämä ei ollut liian karu tai toteava, hienoa työtä.
Otsikko: Re: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: SnowBlind - 28.09.2007 11:02:34
Kommentteja, jee<3

Picca: Ihanaa että pidit, vaikka tämä sinä-muodossa olikin. Kyllä, tämä pari on ihana :D

Celeporn: Joo, Sibylla on muutakin, kuin se hassu, hömpöttävä ennustajaeukko... Minä ainakin näen sen jotenkin syvällisenä hahmona. Ihanan pitkä kommenttikin, kiitos.

Kiitoksia kommentesta! Juuri tuohon dialogiin yritinkin panostaa eniten. Itseasiassa kirjoitin ensin erikseen nuo dialogipätkät sattumanvaraisessa järkestyksessä ja vasta sitten rupesin miettimään enemmän tätä tilannetta ja tuota välikohtaa ja muokkailemaan tekstiä...
Ihanaa kuulla, kuinka omista tekeleistään tykätään. Danke Schön <3
Otsikko: Vs: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: Gwyneth - 11.03.2008 15:12:05
Paritus oli minulle uusi, mutta tykästyin siihen heti - opettajainhuoneromantiikkaa ja toimivaa femmeä.  Tykkäsin hahmokuvista.  Minustakin oli hienoa lukea välillä Sibyllasta muutenkin kuin sivukevennyksenä - itse asiassa on ylipäätänsäkin kiva lukea Tylypahkan opettajista tällaisia vähän hahmoja ja heidän välisiään suhteita syventäviä fikkejä.  Mutta tosiaan, Sibylla oli kivasti kuvattu: parfyymiin sekoittunut vanhan viinan haju ja rönsyilevä, paikoin hieman mahtipontinen puhe sopivat hahmokuvaan loistavasti.  Minerva ihastutti tässä ehkä vielä enemmän.  Kirjoissa Minerva tuntuu hallitsevan tilanteen aina täydellisesti, vetää oppitunnit vuosien tuomalla kokemuksella ja rutiinilla, pitää kuria luontevasti ja varmasti ja on kaiken kaikkiaankin varman oloinen opettaja.  Luokan edessä, siis.  Kuvaan sopii ihanasti se, että toisinaan Minervaakin väsyttää, oppituntien suunnittelu ei innosta, yöt venyvät ja tunnit suunnitellaan aamulla.  Minervan hahmo oli inhimillisemmän ja elävämmän oloinen, sopi täydellisesti kirjojen antamaan kuvaan ja toi siihen jotain uutta.  Ihastuin.

Suudelma jäi vähän väkinäisen oloiseksi, olisin ehkä tykännyt tästä enemmän ilman sitä suudelmaa. Toisaalta se kyllä sopi täydellisesti tuohon tilanteeseen ja hahmoille.  En tiedä, minä taidan vaan aina asennoitua one-shottien lopussa oleviin suudelmiin niin, että ne ovat ne pakolliset suudelmat, jotka pitää änkeä tekstiin  ::)  Kyllä tuo oikeasti tähän kieltämättä sopi luontevasti.  Joka tapauksessa, tykkäsin siitä, että vaikka suudelman jälkeen naisten välillä olikin enemmän lämpöä, palasi keskustelu silti melko samaan hieman muodolliseen arkiseen sävyyn, päällisin puolin suudelma ei siis varsinaisesti muuttanut mitään.

Dialogi oli tosiaan harvinaisen toimivaa.  Tykkäsin noista lyhyistä dialogipätkistä, joissa ei oikeastaan sanottu paljoakaan ja sanottiin silti valtavasti.  Usein hahmot tuppaavat selittelevän niin paljon repliikeissään, puhuvan kaiken sen mitä ajattelevat tai ainakin ne kaikki ajatukset kerrotaan siellä repliikkien lomassa.  Virkistävää lukea pelkät repliikit niin että hahmojen elekieli, ajatukset ja kaikki se muu jäi vain sinne rivien väliin.  Yksi suosikkikohtani oli heti tuossa alussa, kun Sibylla pyytää teetä ja Minerva toteaa, ettei kupissa tule näkymään kuin vihreitä lehtiä, jolloin Sibylla pyytää lisäämään viskiä teehen.  Ihanaa, ihanaa, ihanaa.  Paritus toimi loistavasti.  Melko muodollinen ja lyhytsanainen dialogi, Minervan viileä asiallisuus, pieni kuivakka ironia ja huolellinen väistely, Sibyllan dramaattisemmat repliikit ja lopulta pieni lähentyminen - toimivaa.  Kaiken kaikkiaankin tämä oli todella hienoa luettavaa!
Otsikko: Vs: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: ruskaretki - 13.03.2008 18:12:38
Olen lukenut tämän jo useampaan kertaan, mutta vihdoinkin otin itseäni niskasta kiinni ja päätin kommentoidakin jotain, vaikka rakentavaa palautetta en ole koskaan osannutkaan antaa. :p

Paritus oli ihana, myönnän olevani ihan koukussa näihin Minerva - parituksiin, oli se sitten femmeä tai hettiä. ;p Ehdottomasti parasta tässä ficissä oli dialogi, sujuvaa ja kaunista vuoropuhelua kaikessa koruttomuudessaan, juuri sellaista, josta minä tykkään. (:

”Niinhän sinä vain luulet. Luulet myös että aikaa on rajattomiin, mutta minä sanon: tulet yllättymään. Kun kaikki valuu pois silmiesi edestä ja huomaat itsekin soljuvasi hitaasti pimeyteen, tajuat vasta että se on myöhäistä. Aika on petollinen käsite, ystäväni.”
”Yhtä petollinen, kuin sinä?”
”Enpä menisi vannomaan.”
”Lisää teetä?”
”Kyllä kiitos.”


Tämä oli ehdottomasti ficin paras kohta. <3 Ääh, niinkuin jo alussa sanoin, olen surkea antamaan "rakentavaa palautetta", joten... ;p Joka tapauksessa tykkäsin tästä tosi paljon! (:
Otsikko: Vs: Ajasta (femme - Min/Sib - k-7)
Kirjoitti: SnowBlind - 18.03.2008 09:05:51
Lisää kommentteja, yay ^^

Gwyneth: Kiitos ihanan pitkästä kommentistasi! Minustakin on nykyään kiva lukea ficcejä Tylypahkan opettajista, vaikka ennen en niistä sen kummoisemmin välittänytkään. Tästä parituksesta tykkään aivan valtavasti, samoin Sibyllasta ja Minervasta hahmoina.
Ilman suudelmaa tämä olisi varmaan voinut toimiakin, mutta halusin sen tähän nimenomaan kuvastamaan sitä, että vaikka tulinen rakkaus oli jo mennyttä, heillä oli vielä tunteita toisiaan kohtaan. Dialogi taas on sellaista tajunnanvirtaa, äkkinäisen inspiraation vallassa kirjoitettua. Usein repliikkien jälkeisissä lauseissa selitellään hirveästi sitä mitä joku on sanonut ja miten sen on sanonut ja miltä on juuri sen sanoessaan näyttänyt... Halusin jättää kaiken sen pois, jää lukijallekin vähän ajatustyötä ja varaa tulkita tekstiä. Ja koska tunnelma on muutenkin tässä semmoinen viileä hahmojen välillä, siihen olisi tullut helposti liikaa toistoa.
Mutta hienoa, että olet saanut tästä tekstistä  näin paljon irti!

ruskaretki: Kiitos sinullekin kommentista! Kommentit piristävät aina mieltä, vaikka olisivatkin vähän lyhyempiä (; Minäkin pidän Minervasta ja Minerva-parituksista, erityisesti Minerva/Sibyllasta.