Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: A-nuu - 11.11.2009 17:59:16

Otsikko: Twilight: Käännös: Forever Young K-11 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: A-nuu - 11.11.2009 17:59:16

Title: Forever Young
Author: IsabellClair
Translator: A-nuu
Fandom: Twilight
Rating: K-11 /Angelina lisäsi ikärajan otsikkoon.
Genre: Romance, drama, fluffy
Beta: Minä itse ja Word
Disclaimer: En omista mitään.
Summary: Jatkaa suoraan Aamunkoita ja lisää draamaa luvassa. ;)
T/N: Täällä taas uuden käännöksen kanssa. Tämä on minusta aika mukava ficci ja toivottavasti tekin pidätte siitä. :) On lupa suomentaa. Ja alkuperäinen löytyypi täältä (http://www.fanfiction.net/s/5114634/1/Forever_Young).

Forever Young

1. luku

”Edward”, ajattelin hymyillen itsekseni koskettaessani hänen poskeaan.

”Hmm?” Hän käänsi päänsä hiuksiini hymyillen. Hänen äänensä kuulosti siltä kuin olisin juuri herättänyt hänet, vaikka hän ei ole nukkunut yli sataan vuoteen. Oli mukava makoilla valtavalla parisängyllämme.

”Minä rakastan sinua”, ajattelin tuntien hänen käsivarsiensa tiukentuvan ympärilläni. Hän käänsi vartalonsa kääntyen kyljelleen pitäen minua vieläkin itsessään kiinni.

”Minä-rakastan-olla-pääsi-sisällä”, hän kuiskasi painaen suudelmia joka puolelle kasvojani, joka sanan välissä. Minä kikatin käpertyessäni lähemmäs häntä. Huokaisin muistellessani, kuinka hänen kylmä ihonsa tuntui olleen liian kylmä ihmiskosketukselleni. Nyt hänen kosketuksensa oli vain lämmin.

”Me melkein menetimme toisemme tänään”, sanoin ääneen tällä kertaa, jäljitellen hänen paljaan rintakehänsä muotoja. Tunsin hänen kehonsa jännittyvän ja murinan jyrisevän hänen rinnassaan. Painoin koko kämmeneni hänen ihoaan vasten tuntiessani värinän sisäpuolelta.

”Shh… rakkaani, me olemme nyt turvassa. Anna tuolle kauniille mielelle lepoa. Ei ole mitään huolehdittavaa”, hän kuiskasi pehmeästi korvaani.

Me makasimme vielä hetken kuunnellen toistemme hengitystä. Pystyin kuulemaan tyttäremme kolibrinkaltaiset sydämenlyönnit hänen huoneestaan. Suljin silmäni kuunnellen hänen hiljaista hengitystään. Anoin mieleni vaeltaa tapahtumiin, jotka tapahtuivat vain hetki sitten. Kavahdin muistolle, joutuessani laitamaan ainoa tyttäreni kohtaamaan vaaran. Edward jännittyi ympärilläni vetäisten minut ajatuksistani. Silmäni revähtivät auki pelästyneinä. Hän istui suorana sängyllä vetäisten peitot mukanaan. Nousin istumaan napaten peiton suojaamaan itseänikin. Silmäni ja korvani etsivät mitä tahansa vaaranmerkkiä, mutten nähnyt tai kuullut mitään. Laitoin vasemman käteni hänen käsivarrelleen, vilkaisten nopeasti vihkisormustani, ja vetäisin sitten itseni takaisin. ”Mitä nyt?” kuiskasin. Sanat tulivat liian nopeasti, jotta kukaan ihminen olisi voinut ymmärtää. Edward ei vastannut, hän nojautui nopeasti sängyn sivulle ja heitti napitettavan paitansa minulle.

”Laita se päälle”, hän sanoi siirtyen nopeasti sängyltä vetäen bokserit ja verkkarit jalkaansa. Katsoin häntä hämmentyneenä, kulmakarvani muodostaen suoran linjan otsallani.

”Edward…” Ennen kuin ehdin jatkaa lausettani, hän oli jälleen sängyllä laittaen käsiäni hänen paitansa hihoista ja napittaen sen kiinni. Ennen kuin ehdin sanoa mitään, hän osoitti ovea. Seurasin hänen elettään tuijottaen ovea. Kuin vihjeenä, sieltä kuului pientä naputusta ja uikutusta.

”Äiti?” Se oli Renesmee. Työnsin peiton syrjään syöksyen pois sängystä. Pääsin huoneen toiselle puolelle yhdellä nopealla loikalla. Laskeutuen nopeasti ovelle, minä kiskaisin sen auki. Renesmee katsoi ylös minuun rutistaen repaleista susipehmolelua, minkä Jacob oli antanut hänelle pian hänen syntymänsä jälkeen. Kumarruin hänen eteensä pyyhkäisten kyyneleet pois hänen silmistään.

”Mikä hätänä, kultaseni?” kysyin pyyhkäisten kiharan hänen kasvoiltaan pois. Hän hieroi kasvojaan käsissään olevaa koiraa vasten ennen kuin katsoi minuun.

Hän nyyhkäisi kerran. ”Näin pahaa unta”, hän kuiskasi ääni murtuen viimeisen sanan kohdalla, ja hän lysähti syliini. Pidin häntä tiukasti yrittäen rauhoittaa häntä. Nostin hänet vaivatta ylös ja kannoin hänet sängylle. Edward piti käsiään ojossa laskiessani Nessien istumaan väliimme. Hän ryömi Edwardin syliin ja käpertyi hänen rintaansa vasten. Hän työnsi suden tiukasti kainaloonsa katsoen minuun. Näin helposti pelon hänen silmistään, ja antaisin mitä tahansa, jos saisin sen menemään pois.

”Näytä minulle, mitä näit”, sanoin siirtämättä katsettani hänen kauniista ruskeista silmistään. Hän nyökkäsi kerran ja työnsi suden jalkansa ja isänsä vatsan väliin. Hän nojautui hitaasti poispäin Edwardista ja laittoi molemmat kätensä poskilleni. Näin välittömästi lepattavia kuvia tästä päivästä. Paitsi nämä olivat erilaisia, niissä ei ollut onnellista loppua.

Hänen unensa oli siitä, kun hän avuttomana katsoi Jacobin leveiltä sudenhartioilta. Katsoen Volturien tappavan jokaisin perheemme jäsenen. Hän huusi heitä lopettamaan tarttuen kouralliseen Jacobin turkkia. Hän katsoi alas minuun pelon täyttämillä silmillä työntäessäni Jacobia puita kohti. ”Mene!” huusin hänelle, kun hän kääntyi juostakseen niin kuin olin käskenyt. Renesmee käänsi selkänsä juuri ajoissa nähdäkseen Edwardin yrittäessä seistä edessäni yrittäen suojella minua samalla kun liekit nielaisivat meidät.

Haukkoen happea, mitä en tarvinnut, vedin hänen kätensä kasvoiltani. Kiskaisten hänet Edwardin sylistä, vedin hänet omaani ja aloin keinuttaa häntä edestakaisin. Hän kietoi kätensä tiukasti kaulaani nyyhkyttäen samalla. ”Isä enkä minä ole kumpikaan lähdössä minnekään. Lupaan sen”, sanoin silittäen hänen selkäänsä kevyesti.

”Mutta… minä… näin…” hän aloitti nyyhkytyksensä lomassa, mutta minä keskeytin hänet.

”Se oli vain paha uni. Sinähän tiedät, että kilpeni estää kaikkia satuttamasta meitä.” Tunsin hänen vartalonsa rentoutuvan sylissäni ja minäkin rentouduin. Katsoin Edwardia, joka katsoi minua huvittuneisuus silmissään. ”Mitä?” kysyin kaventaen silmiäni hänelle. Kuinka hän ei ollut huolissaan omasta tyttärestään?

”Hän todella on sinun tyttäresi.” Hän kohautti olkiaan taputtaen Renesmeen selkää. Kohotin toista kulmaani, ja Renesmee kääntyi sylissäni katsomaan häntä.

”Mitähän tuo on tarkoittavinaan?”

”Tarkoitan hänen uniaan. Ne ovat aivan samanlaisia kuin sinun, kun olit ihminen”, hän naurahti koskettaen Renesmeen nenänpäätä. Hän nyrpisti sitä hymyillen Edwardille. Pyöräytin silmiäni Edwardille ja väläytin hänelle vinon hymyn.

”Voinko nukkua täällä tämän yön?” Renesmee kysyi korkealla pikku äänellään.

”Totta kai”, Edward hymyili kohottaen peittoa, jotta Nessie voisi ryömiä niiden alle. Hän kiemurteli löytääkseen mukavan asennon. Minä asettelin peitot hänen ympärilleen minun ja Edwardin välissä, jotta me emme kylmettäisi häntä. Hän piti tiukasti käsistämme kiinni punaharmaa susi viereensä peiteltynä. Edward painoi päänsä hänen viereensä hyräillen kehtolaulua, mitä en ollut ennen kuullut. Hän nukahti nopeasti syvään uneen. Kun kuulin hänen hengityksensä syventyvän, minä jopa hymyilin Edwardille.

”Tuo on uusi.”

”Minä kirjoitin sen hänelle. Se oli ainoa asia, mikä rauhoitti häntä, kun hän oli syntynyt, ja sinä olit… unessa.” Minä nyökkäsin nojautuen tyttäreni yli suudellakseni aviomiestäni.

”Olohuone?” ajattelin kohauttaen kulmiani. Edward oli jo poissa sängyltä, nostaen minun vaivattomasti syliinsä syöksyen talon läpi. Minä kikatin, kun hän heitti minut sohvalle seuraten itse perässä.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Naxone - 11.11.2009 19:07:05

E.K.A!  :D
Olipas tämä suloista!
Tykkäsin tosta Edwardin huomatuksesta, et miten samankaltaisia unia Bella ja Nessie näki...
Odotan jatkoa paljon! Virheitä ei ollu... en ainakaan huomannu  :)
Käännös intoa!  ;D

-Nax

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: NiNNNi - 11.11.2009 19:10:28

ihana :)
Onks tää one-shot vai moniosanen? :P
Toi nessie on vaan niin söpö ♥
Kiitos

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: _Joutsen_ - 11.11.2009 19:17:17

tosi suolonen oli. Tuleeko jatkoo? Lukisin mielelläni... :P

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: A-nuu - 11.11.2009 19:50:35

Kiitos kommenteista.
Tämä on moniosainen, tässä taitaa olla 56 lukua, joten jatkoa on kyllä tulossa. Ehkä joskus parin päivän päästä. :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: NiNNNi - 11.11.2009 20:32:23

aaww.. vähän kiva kun on moniosanen, ilmottaudun ehdottomasti lukijaksi :PP
Jatkoa tuleen vain :D
Kiitos

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: amorgirl - 11.11.2009 22:51:32

Olipas söpöö..
Lukijaksi siis ilmottaudun. Jatkoo kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: E_Bella - 12.11.2009 13:49:17

Oi ihanaa että tää on moniosainen!! <3  ilmoittaudun EHDOTTOMASTI
lukijaksi ;D  jatkoo...<3<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: kakku. - 12.11.2009 15:28:24

Uuh, kivaa, ficci Aamunkoin jälkeisistä ajoista! Ja draamaa tulossa. Joten siis mä olen ehdoton lukija!!!Ja tästähän on iloa pitkäksi aikaa, jos kerta on yli 50 lukua! Mä tykkään! :)
Virheitä en nähnyt... No eipä sun teksteissä muutenkaa yleensä virheitä ole :)
Jatkoa sitten ja äkkiä!! :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: anskuu - 12.11.2009 16:33:54

Ihanaa että tää on moniosainen <3 Toi oli kyllä söpö toi luku  :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: liinau - 12.11.2009 17:11:32

täälläki ilmottautuu innokas lukija ! oli tosi hyvin käännetty ja jatkoa odottelen..

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Liinalotta - 12.11.2009 17:13:10

Aww.. Aamunkoin jälkeiset ficit kelpaa AINA! :--D
Tää oli söpö.. Ja osiakin on siis nuin paljon tulossa (great!!)!!

Jatkoa odotan, kiitoksia.

Kääntäös innollaos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: mouu - 12.11.2009 18:00:14

aaawws, olen täysin samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa  :) ihanaa lukea aamunkoin jälkeisestä  ajasta, ja vielä näin tuoreeltaan, tarkoitan että jatkuu siitä mihin aamunkoi jäi  =)
tykkään suomennoksistasi, enkä minäkään virheitä löytänyt.
jatkoa odotellen,

- mouu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Illusi - 12.11.2009 18:04:13

Vau!! Ihana että suomennat ja odotan innolla jatkoa!! Kiitos!!
-Illusi-

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Arctica - 12.11.2009 18:06:11

Nams. Söpö ficci ja ihana ku on noin paljo jatkoaki tiedossa  ;D
Toivottavasti tulee nopeasti jatkoa
~A

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: karolux - 12.11.2009 18:45:31

uuuuu, jatkoa vaaan =)=)) ihanaaa kun taas uus ficci alotettu (;

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: strawberrycullen - 12.11.2009 21:21:27

tää oli niin sulonen ja ihana ficci, jatkoaa äkkiää  ;D. hyvä jos sitä on tiedossa paljon, koska tästä tosiaan tykkäsin<3. virheitäkään en juuri huomannu.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Chelseya - 12.11.2009 21:46:16

Oi, ihana ja söpö fic. Kiva kun on moniosainen, tykkään lukea niitä (::
Jatkoa odotan! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Eltsu - 12.11.2009 21:54:40

Jess oot paras ku käänsit tän mähän tätä sulle ehdotin enkö ehdottanukki?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: culliina - 13.11.2009 11:12:11

Tosi hyvä. Yhessä kohtaa oli musta yks väärä kirjain, mut ehkä se ei haittaa :) Tosi kiva ku käänsit tän. Tuleeko jatkoo?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Vaivaiskoivu - 13.11.2009 16:33:32

Hihi, olipas vaan söpö alku. Ilmoittaudun lukijaksi. Että jatkoa vaan : )

~Vaivaiskoivu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Korsetti - 13.11.2009 19:28:18

awww..

tää oli tavattoman sulonen♥

vai että on oikee moni osainen, ihanaa !

no sitteppä sitä jatkoa toivotaan ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young
Kirjoitti: Embuu - 13.11.2009 19:32:05

Yummy!!  :)
Tää on tosi söpö!! Tällä kertaa ei rakentavaa löydy..  :-X
Mutta!! odotan innolla jatkoa! ;)

~Emb

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: A-nuu - 17.11.2009 18:21:40

T/N: Kiitos kamalasti kommenteista! Niitä oli tullut tosi paljon ja mukava kun te tykkäätte tästä. :D :D

2. luku

Aamuaurinko paistoi kirkkaasti olohuoneen ikkunoiden läpi, kun se heijastui lumesta. Katsoin kimaltelevaa ihoani hymyillen itsekseni, kun laitoin käsivarteni Edwardin käden viereen. ”Me sovimme yhteen”, nauroin katsoen hänen kauniisiin kasvoihinsa. Hän nyökkäsi hymyillen ja otti kädestäni kiinni suudellen polun sormenpäistäni ylös huulilleni. Painoin vartaloni häntä vasten kietoen käteni hänen kaulaansa. Hän otti minua vyötäröltä kiinni työntäen minua poispäin. Minä murahdin, mutta luovutin. Tiesin, että Renesmee heräisi pian, joten nousin ylös ja lähdin keittiöön. Edward seurasi takanani kävellen jääkaapille. Hän otti sieltä kolme munaa ja laittoi ne tiskipöydälle.

Vaikka Renesmee oli puoliksi ihminen, hän piti enemmän verestä kuin oikeasta ruoasta. Ainoa ruoka, mitä me saimme hänet ikinä syömään, olivat kananmunat. Kun hän oli pienempi ja me yritimme saada hänet syömään ihmisten ruokaa mieluummin kuin luovutettua verta, muistin raskausaikani, jolloin munat olivat ainoa asia, minkä pystyin pitämään sisälläni. Istuuduin katsomaan, kun Edward paistoi munia pannulla.

”Hei, pikkuinen”, hymyilin pienelle tytölle, joka seisoi oviaukossa. Hän haukotteli ja käveli luokseni laahaten jalkojaan. Vedin hänet syliini ja hän nojasi selkänsä rintakehääni. Hän kohotti nenänsä ilmaan ja nuuhkaisi.

”Nami, munia!” hän hurrasi liukuen pois sylistäni ja kumartuen Edwardin käden alta katsomaan kokkausta. Edward työnsi hänet pois hellan läheltä siirtäessään munat lautaselle.

”Mene tuoliisi.” Edward nyökkäsi päällään vieressäni olevaa tuolia, millä oli koroke. Renesmee onnistui kiipeämään sille helposti. Edward laittoi lautasen hänen eteensä ja Renesmee hengitti munien tuoksua ennen kuin läimäytti kätensä lautaselle. Edward selvitti kurkkuaan ojentaen pientä haarukkaa. Renesmee pyöräytti silmiään ja otti haarukan iskien sen ruokaansa.

Nojauduin taaksepäin tuolissani ja yritin pidätellä naurua. Vaikka Renesmee ei ollut täyttänyt vielä vuottakaan, hän näytti 4-vuotiaalta. Hän oli jollain tavoin fiksumpi kuin useimmat 4-vuotiaat, mutta useimmiten hän tykkäsi käyttäytyä kuin ikäisensä (tai sen ikäiseltä, miltä hän näyttää). ”Nessie, olisitko kiltti ja pitäisit ruoan suussasi.” Edwardin ääni vetäisi minut ajatuksistani. Katsoin Renesmeetä, joka virnisti leveästi isälleen suu täynnä ruokaa. Edward oli polvillaan lattialla siivoten Renesmeen tuolinalustaa. ”Entä sitten, sinulla on 4-vuotiaan vartalo, mutta et ole vielä edes 1-vuotias. Jäämmekö me nyt sitten jumiin uhmaikään?” Edward kysyi kohottaen katseensa häneen. Hän kohautti olkiaan ja katsoi minua.

”Valmis!” hän ilmoitti työntäen lautasensa minulle.

”Sinähän otit vain kaksi haarukallista.” Osoitin hänen vielä täyttä lautastaan. ”Jos sinä et syö, minä soitan Jacobille ja kiellän häntä viemästä sinua metsästämään myöhemmin”, sanoin ja kävelin kohti puhelinta iskien silmää Edwardille. Hän väläytti minulle hymyn ja vaihtoi ilmeensä nopeasti vakavaksi, kun hän siirsi katseensa Renesmeehen. 

”Se on totta. Minä luin hänen ajatuksensa”, hän valehteli työntäen lautasen takaisin hänen eteensä. Tuhahtaen Renesmee otti haarukan ja jatkoi syöntiään hiljaisuudessa. Laitoin puhelimen alas ja menin vaihtamaan vaatteet. Seisoin avuttomana valtavassa vaatehuoneessa, jonka rakas kälyni oli tehnyt minulle. Edward oli opettanut minulle eri kankaiden tuoksut, joten löysin farkut helposti. Sujautin ne päälleni samalla kun pohdin puseroa. Nappasin sinisen henkarilta ja vedin sen pääni yli. Vilkaisten kokovartalopeiliin, minä nyökkäsin kerran ja menin kylpyhuoneeseen harjaamaan lättääntyneet hiukseni. ”Ei väliä, mitä sinä teet, näytät aina upealta”, Edward sanoi tullen taakseni. Pyöräytin silmiäni ja tyrkkäsin leikkisästi hänen kylkeään kyynärpäälläni. Hän kumartui haukkoen henkeään.

”Voi anteeksi!” Hyppäsin ylös katsoakseni hänen kasvoihinsa. ”Minä unohdan vieläkin.” Vieläkin vastasyntyneenä minä unohdin voimani aina joskus. Hän vain nauroi ja suoristi itsensä.

”Ei se mitään”, hän sanoi suudellen minua. ”Minä pidän siitä”, hän virnisti iskien silmää. Minä nauroin läpsäyttäen häntä leikkisästi.

”Hei, verenimijät!” Jacob huudahti kävellen ovesta sisään. Miksi hänen täytyy kutsua meitä noin? Renesmee tykkäsi poimia sanoja, joita hänen ei pitäisi.

”Jakey!” Renesmee huusi keittiöstä. Pystyin kuulemaan hänen maitokuppinsa kaatuvan, kun hän loikkasi tuolilta. Näin Edwardin pudistavan päätään ja tiesin hänenkin kuulleen kupin kaatumisen.

”Hei, pikkuinen!” Jacob sanoi, kun minä ja Edward kävelimme olohuoneeseen. Renesmee hyppäsi hänen syliinsä ja hän sai tämän kiinni helposti. Kohottaen Renesmeen ilmaan, Jacob heitti hänet ylös kevyesti. Renesmee kiljui innoissaan, kun hänen hiuksensa levisivät hänen kasvoilleen, hänen laskeutuessaan taas Jacobin syliin.

”Hei, Jake”, sanoin nousten varpailleni ja antaen hänelle suukon poskelle. ”Kuinka yösi meni?” kysyin seuraten häntä sohvalle.

”En ole ikinä nukkunut niin hyvin”, hän huokaisi nojaten päätään sohvaan taputtaen samalla käsiään Renesmeen kanssa.

”Minä en!” Renesmee sanoi pudottaen Jacobin kädet. ”Minä näin pahaa unta, mutta äiti sai kaiken paremmaksi.” Hän hymyili minulle enkä minä voinut kuin hymyillä takaisin.

”Hei, Jacob.” Edward tuli keittiöstä kuivaten käsiään maidosta.

”Vere…”

”Jake! Älä tiedät kyllä kenen edessä”, pyysin silmäillen tytärtäni hänen sylissään. Renesmee kuunteli jokaista sanaa, minkä hän sanoi.

”Edward”, Jacob puuskahti.

”Kiitos”, minä hymyilin. Minä rakastin Jacobia, mutta joskus hän vain sai minut hulluuden partaalle. Hän oli niin suloinen ennen kuin hänestä tuli ihmissusi. Minä ikävöin entistä Jacobia, mutta nyt asiat ovat muuttuneet. Huomaan kyllä, että hänkin ikävöi entistä Bellaa, mutta minäkin olen muuttunut. Sitä paitsi, hän ei ole minulle mitään velkaa paitsi kunnioitusta ja kuuliaisuutta, kun meni leimautumaan minun tyttäreeni. Värähdin ajatukselle, mutta tukahdutin sen. En syyttänyt häntä enää, vaikka en tule koskaan tottumaan siihen. Jacobilla ja minulla oli aina ollut vahva yhteys, kun olin ihminen. Osa minusta tiesi, että olin hullaantunut häneen, kun toinen osa oli hullaantunut Edwardiin. Olin kiitollinen, että kaikki himo minun ja Jaken välillä oli nyt vain puhdasta ystävyyttä, pystyin ymmärtämään, että Renesmee oli ainoa, joka vetää meitä yhteen. Minä huokaisin pudistaen ajatukset päästäni. ”Eli mitä tänään on suunnitelmissa?” kysyin ristien jalkani. Ihmisen esittäminen oli nyt helpompaa. Pystyin nyt tekemään tavallisia ihmisliikkeitä ajattelematta sitä. Katsoin Edwardia, kun kukaan ei vastannut.

”En tiedä”, hän kohautti olkiaan istuen viereeni. ”En suunnitellut eläväni eilisen jälkeen”, hän sanoi liian hiljaa, jottei Renesmee olisi kuullut. Vilkaisin Renesmeetä nopeasti katsoakseni, oliko hän kuitenkin kuullut, mutta rentouduin, kun hän oli liian kiireinen näyttäessään Jacobille, jotain mielestään. Sen täytyi olla jotain hyvää, koska Jacobilla oli leveä virne huulillaan. Siirsin huomioni takaisin aviomieheeni… alan jo tottua siihen sanaan, aviomieheen. Se alkaa jo kuulostaa hyvältä.

”Ainakin Jake vie Renesmeen tänään metsästämään”, aloitin ottaen hänen kätensä omiini. Hän kietoi sormemme yhteen puristaen käsiäni.

”Mitä sinä oikein vihjailet, rouva Cullen?” Minua puistatti, kun en ollut vielä tottunut uuteen nimeeni.

”Vihjailen, että menisimme omalle metsästysretkellemme”, minä nauroin, kun lepattava toivo katosi hänen silmistään. ”Olet janoinen”, lisäsin päästäen hänen oikeasta kädestään seuratakseni hänen tummia silmänalusiaan.

”Niin sinäkin”, hän totesi nojautuen painamaan suukon silmäni alle.

”Ulos!” Renesmee huudahti liukuen pois Jacobin sylistä. Hänen korkea äänensä vapautti minut Edwardin onyksin väristen silmien syvyyksistä.

”Kylpyyn”, totesin yksinkertaisesti napaten hänet kesken harppauksen.

”Voi, älä viitsi!” hän valitti taistellen tiukkaa otettani vastaan. Hän antoi nopeasti periksi tietäen, ettei hän voisi voittaa.

”Mitä haluat laittaa päälle?” kysyin seisoen hänen huoneensa valtavassa vaatehuoneessa, minkä Alice oli tehnyt hänelle.

”Nätin mekon”, hän hymyili osoittaen pinkkiä ja sinistä kesämekkoa.

”Liian kylmä”, nauroin pudistaen päätäni.

”Tuon!” hän huudahti kävellen syvemmälle kaappiinsa. Seurasin hänen kannoillaan. Hän ojensi kätensä, kun otin hänen pinkit housunsa ja niihin sopivan paidan, jossa oli pinkkejä ja purppuran värisiä kukkia. Autoin häntä pukeutumaan, vaikka hän vaatikin tehdä suurimman osan itse. Sidoin hänen kengännauhansa ja harjasin hänen kiharansa.

”Valmiina?” Jacob kysyi koputtaen Renesmeen avoimeen oveen.

”Valmista”, sanoin työntäen Renesmeen pois sylistäni. ”Kaunista”, sanoin, kun hän pyörähti ympäri edessäni. Annoin hänelle harjan ja hän juoksi kylpyhuoneeseen viemään sen pois. Hän tuli takaisin tasan kahdessa sekunnissa pitäen Jacobin kädestä kiinni.

”Tule, Jakey!” hän marisi vetäen Jacobin käsiä kaikilla voimillaan. Vaikka hän olikin vahva, hän ei saanut Jacobia hievahtamaankaan.

”Niin, Jakey”, kiusasin ja kävelin heidän ohitseen ovesta. Hän vain pyöräytti silmiään ilkkuville sanoilleni.

Metsästysretkemme ei ollutkaan niin jännittävä kuin luulin sen olevan. Tiesin, että Edward tunsi samoin. Me olimme molemmat huolissamme, kun tyttäremme ei ollut valvovan silmämme alla. ”Hän on turvassa Jacobin kanssa”, vakuutin Edwardille, ja samalla itsellenikin. Hän puristi kättäni tiukasti kävellessämme ihmisten vauhtia Kalliovuorten reunaa.

”Tiedän, mutta minusta nyt on vielä liian aikaista päästää häntä silmistämme”, hän huokaisi katsellen kenkiään.

”Oletko valmis?” kysyin päästäen irti hänen kädestään. Hän katsoi minua hämmentyneenä. ”Mennään etsimään tyttäremme”, sanoin kävellen hänen edelleen. Hän seurasi aivan kannoillani.

”Luit ajatukseni”, hän vitsaili ottaen minua vyötäisiltä kiinni. Kiihdytin vauhtiani kuullen hänen tekevän sanoin.

”Juostaan kilpaa!” huusin olkani yli.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 17.11.2009 21:18:57

Aaww.. Ihana. :) Suomennat niin hyvin ja tarkkaan. :)
Ei pomppinu mitään virheitä silmiin ja se oli kuin suoraa Stephenien omasta kirjasta :)
Seuraava luku vain tuleen :) Nessie on vaan niin söpö ;)
Kiitos tästä. ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: kakku. - 17.11.2009 21:27:49

Aws, ihana luku! Kaikki hahmot ovat niin IC! Kaikka Jaken lätkäytykset ja ja :D Nessie on ihana<3
Ja rakentavaa en osaa kirjoittaa.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: E_Bella - 18.11.2009 13:54:47

oih...!
ihana luku : D          <3
JaTkOa!
  ei rakentavaa, sorry... xD

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: anskuu - 18.11.2009 14:37:30

Awww, ihana luku taas!
Nessie on söpö  :D
Jatkoa

Rakentava jäi jonnekin, anteeksi ^^"

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: Naxone - 18.11.2009 18:34:41

Jakey on ihana lempinimi!
Tykkään!
Suomennat erinomaisen hyvin ja virheitä en löydä sitten millään!  >:(
(eikun, ihan hyvä asia sen on  ;D)
Jatkoopi!

-Nax

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: Korsetti - 18.11.2009 18:49:14

Hienoa, tähän tullu jatkoa! :)

Ihana luku taas, en voi muuta sanoa, koska rakentava on kadoksissa o.O

Mutta, jatkoa odotellaan  ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: mouu - 18.11.2009 19:48:11

Ääww, suloista :') oi etttä, oon ihan hulluna tähän!
Suomennat erittäin hyvin.  :)

Jatkoa piaaaan !!!

-mouu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: José - 18.11.2009 22:34:12

OI!! IHANAA!!! Aamunkoi on luettu ja kirjasarjasta alkaa olla pahoja vieroitusoireita. Onneksi löysin tämän ja onneksi tämä on vielä niin pitkä, että ei varmasti ehdi saamaan vieroitusoireita.  ;D

Iso kiitos sinulle, että käännät jotain näin ihanaa tarinaa. :) Käännöksen teksti on sujuvaa ja helppolukuista, niin se lisää lukunautintoa. :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: Rainy - 19.11.2009 15:48:13

Lainaus käyttäjältä: José - 18.11.2009 22:34:12

OI!! IHANAA!!! Aamunkoi on luettu ja kirjasarjasta alkaa olla pahoja vieroitusoireita. Onneksi löysin tämän ja onneksi tämä on vielä niin pitkä, että ei varmasti ehdi saamaan vieroitusoireita.  ;D

Iso kiitos sinulle, että käännät jotain näin ihanaa tarinaa. :) Käännöksen teksti on sujuvaa ja helppolukuista, niin se lisää lukunautintoa. :)

Olen TÄYSIN samoilla linjoilla kanssasi  :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: Scaramouche - 19.11.2009 19:06:11

Hei, kerrankin mä löysin jotain todella ihanaa niin aikaisin että pääsen hoputtamaan jatkon tekemisessä!!

Huippua! Mä oon miettinyt pääni puhki mitä ihmettä Aamunkoin jälkeen oikein tapahtuu, mutta tässähän on mulle valmis vastaus! Vaikka mitään ei oikeastaan ole vielä tapahtunut, tarina on kietonut mut pikkusormensa (jos sillä sellanen on, tuskin on mutta kuvitellaan ainakin että on, jookos kookos?) ympärille ja mä tekisin mitä tahansa jos se auttaisi suomennoksen kanssa. Tai siis melkein mitä tahansa. Vaikenemaan mä en ikinä todellakaan suostu. Se on henkilökohtainen periaatekysymys.

Mutta siis. Toi oli jotenkin tosi inhimillistä, että Nessie näki painajaista. Kun se on kaikin puolin sellainen ihmeellinen olento, puolivampyyri ja kaikkea, niin jotenkin tuntuu hyvältä kun silläkin on se ihmisosa olemassa ja se näkyy jollain tavalla. En oikein tiedä, saiko tosta sönkötyksestä mitään selvää, mutta yritin ainakin.  :)

Enkä mä voi ikinä lakata ihailemasta tapaa, jolla sä osaat kuvailla Edwardia niin totaalisen samankaltaisesti kuin Stephenie Meyer, että kuka tahansa kriitikko huomaisi ne tuhannet yhtäläisyydet eikä niitä kahta eroavaisuutta, jotka löytää kun vertaa sua kuuluisaan kirjailijaan. Tää on toki vain mun oma mielipiteeni, ja joku toinen voi olla hyvinkin eri mieltä, mutta silti. Vau. Sä oot toden totta ihmeellinen. Oon fani. Paremmin en osaa tätä kuvailla. Paitsi no, ehkä leimautuminen tähän tarinaan, mutta se taitaa jo mennä vähän yli?  ???

Huh, tulipa pitkä kommentti, kai sä jotain tästäkin saat irti? Jatkoa pyydän hartaasti. Rukoilen täällä lattialla polvet ruvilla. Kuolen tarinanjanoon.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: {samba} - 19.11.2009 20:46:23

Vou, sä oot alottanu uutta tuotantoa.
Eikä taso oo laskenu. Melkeenpä parantunu. Eli sulla on edelleen Finin parhaan suomentajan titteli.
Mä tykkään tästä. Tää vaan toimii.
Mä olisin kovin ilonen, jos sä jaksaisit laittaa tähän jatkoa.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (2/56 luku saapunut 17.11.09)
Kirjoitti: Belle - 19.11.2009 21:03:50

Mmm, ihana :D Suomennat niiiiin todella hyvin, oon lukenu aijemminki sun suomennoksii. Ja sit viel valitset tosi hyviä tekstejä!!
Kiitos että suomennat tätä :D
Jatkahan :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: A-nuu - 20.11.2009 15:47:29

T/N: Nääääääääin suuri kiitos kaikille kommentoijille. ;D ;D Salla: Kuten varmaan huomasitkin, minä vain käännän tätä ja kaikki kuvailu ja sen semmoinen on ihan alkuperäisen kirjoittajan ansiota. Itse yritän saada ne vain suomentumaan niin hyvin kuin vain osaan. :D

3. luku

Kevät aurinko tuntui lämpimältä ihollani. Keinuessani pihakeinussa minä hymyilin Renesmeen jahdatessa perhosta pitkin etupihaa. Katsoessaan ympäristöäni, tavallinen katsoja olisi voinut ajatella meidän olevan tyypillinen perhe. Joskin minä kyllä näytin hiukan liian nuorelta ollakseni 4-vuotiaan tytön äiti. Ajatellessani Renesmeen ikää, en voinut olla huomaamatta, kuinka hitaaksi hänen kasvunsa oli tullut. Oli kulunut neljä kuukautta siitä, kun Volturit olivat tulleet tuhoamaan olemassaoloni ytimen. En usko, että hän oli kasvanut siitä enemmän kuin pari tuumaa. Carlisle oli ollut kiireinen tiedon etsinnässään, koska Renesmee oli lakannut kasvamasta nopeaa vauhtiaan. Me tiesimme, että hänen kasvunsa oli hidastunut, koska Carlisle oli vaatinut päästä mittaamaan hänet joka päivä siitä asti, kun hän oli syntynyt.
   
Pohdin Nahuelin sanoja, hän oli hyväntahtoinen puolivampyyri ja puoli-ihminen, joka auttoi pelastamaan tyttäreni hengen. Hän oli kertonut Arolle, että hän oli täysikasvuinen jo seitsemän vuoden kuluttua syntymästään. Siirsin katseeni taas Renesmeehen ja aloin nauraa itsekseni, kun hän oli vaihtanut jahdattavansa maaoravaan, jonka hän oli nähnyt puussa. Hän nauroi kirkkaasti juostessaan puuta ympäri.

”Missä Claire on?” Renesmee kysyi hypätessään istumaan pihakeinuun kanssani. Parina viime kuukautena Jacob oli vienyt Renesmeen kanssaan La Pushiin pitämään Clairen kiireisenä Quilin puolesta. Claire oli nyt 4-vuotias, joten molemmat tytöt olivat tulleet parhaiksi ystäviksi. Vaikka heidän kielioppinsa olikin aikalailla erilainen. Kun he olivat yhdessä, kumpikaan ei koskaan huomannut eroa. Tiesin, että he olisivat elämänmittaisia ystäviä, kun otti huomioon, keiden kanssa he menisivät naimisiin, kun he kasvavat.

”Jacob ja Quil ovat täällä noin tunnin kuluttua”, vastasin hengittäen samalla kevään suloista tuoksua. Tuoksut ympärilläni olivat uusia. Olin tullut vampyyriksi syksyllä. Metsän tuoksu oli aivan erilainen keväällä. Koko metsä tuoksui valtavalta kukkakaupalta, lisättynä vielä tuoreen männyn tuoksulla. Kuulin monia vastasyntyneiden eläinten pienenpieniä sydämenlyöntejä pienen mökkimme ympärillä.

”Siihen on liian pitkä aika”, Renesmeen murina vetäisi minut ajatuksistani.

”Hei, leidit”, Edward sanoi kävellen metsäaukion läpi.

”Kuinka Carlisle voi?” kysyin, kun hän nosti Renesmeen pois keinusta, jotta hän voisi itse istua siihen. Hän otti Renesmeen syliinsä ja alkoi keinuttaa meitä hitaasti, ja minä painoin pääni hänen olkaansa vasten.

”Hämmentyneesti. Hän haluaa tehdä enemmän kokeita.”

”Miksi? Mikä on hätänä?” Ääneni kuulosti huolestuneelta, mutta minulla ei ollut voimaa yrittää peitellä sitä. Renesmeen kasvoilla oli samanlainen ilme kuin minulla, kun me odotimme Edwardin vastausta.

”Hän uskoo, että Renesmee on lakannut kasvamasta. Hän ei ole kasvanut sitten…” hän antoi äänensä hiljentyä haluamatta sanoa lausetta loppuun.

”Ai lopullisesti?” kysyin ymmärtämättä. ”Mutta Nahuel saavutti…”

Edward keskeytti minut. ”Niin, mutta Renesmee on hidastunut ihmisten kasvuvauhtiin”, hän sanoi viimeiset kolme sanaa hitaasti.

”Joten… hän kasvaa tästä lähin tavallista vauhtia?” kysyin yrittäen ymmärtää, mitä olin juuri kuullut.

”Niin Carlisle ainakin ajattelee.”

”Mutta kuinka?” aloitin, mutten oikeastaan tiennyt, mitä halusin kysyä.

”Hän on erityinen.” Edward vain kohautti olkiaan painaen suukon Renesmeen päälaelle.

Minä mietin tätä uutta tietoa niin kauan, että se tuntui jo ikuisuudelta. Näkisinkö minä tosiaan tyttäreni kasvavan normaalia vauhtia? Minä pidin ajatuksesta, että hän pysyisi pienenä vähän kauemmin, mutta samalla se kuitenkin huoletti minua. Nahuel sanoi, että hänen siskonsa kasvoivat samaa vauhtia kuin hänkin. En nähnyt Renesmeessä mitään eroa. Heillä molemmilla oli vampyyri-isä, ja siihen aikaan, ihmisäiti. Pistin mielessäni muistutuksen, että minun pitäisi puhua itse Carlislen kanssa. Huomaten, että olin nyt yksin keinussa, katselin ympärilleni, minne kaikki olivat menneet. Kuulin Edwardin olevan sisällä, kun hän puhui jonkun kanssa puhelimessa. Quil ja Jacob sukeltelivat puiden lomassa leikkien piilosta Clairen ja Renesmeen kanssa. Katsoin aurinkoa, joka alkoi jo painua mailleen vuorten taakse ja nousin ylös. ”Onko teillä nälkä?” huusin heille neljälle.

”Näännyksissä!” Quil ja Jacob huusivat yhtä aikaa.

Pyöräytin heille silmiäni. ”Huomaan.”

”Hei, Bella?” Käännyin taloa kohti seuraten Edwardin ääntä. Hän antoi puhelimen minulle hymyillen. Kohotin hänelle kulmiani epäröiden. ”Isäsi.” Minä rentouduin ottaen puhelimen hänen kädestään.

”Hei, isä.” Minun ei tarvinnut enää huolehtia ääneni salaamisesta hänen ympärillään. Hän oli ottanut hyvin muutokseni hänen ’tarvitsee tietää’ asenteellaan.

”Hei, Bells, öh… onko sinulla hetki aikaa?” hän kysyi epäröiden.

”Tottakai. Olen juuri aloittelemassa päivällistä.” Jätin pois sen osan, missä päivällinen oli tarkoitettu vain muutamille harvoille.

”Minun… öh… täytyy puhua sinulle… kasvotusten. En tekisi sitä mielelläni puhelimessa.” Hänen äänensävynsä oli samanlainen kuin silloin, kun hän yritti puhua minulle seksistä noin vuosi sitten. Nauroin mielessäni ajatellen, että sellaiset puheet tulisivat nyt vähän myöhässä.

”No, miksi et tulisi tänne. Aion juuri tehdä hampurilaisia ja hot dogeja. Teen pari lisää. Tuo Sue”, ehdotin.

”Kuulostaa hyvältä! Me tulemme ihan pian. Ai niin, meillä on sitten Seth ja Leah mukana.” Hän epäröi Leahin nimen kohdalla tietäen, että me emme tulleet toimeen keskenämme.

”Kyllä se käy, isä”, vakuutin ottaen toisen paketin lihaa pakastimesta. ”Nähdään pian”, sanoin ennen kuin lopetin puhelun. ”Mitä uutisia?” kysyin kääntyen Edwardiin päin. Hän vain kohautti olkiaan, esittäen lukitsevansa suunsa ja heittävänsä avaimen pois. Pyöräytin silmiäni. ”Tosi lapsellista, Edward.” Hän nauroi äänekkäästi ennen kuin lähti keittiöstä. ”Etkö sinä todella aio kertoa minulle?” valitin hänen peräänsä. Hän jatkoi kävelemistä kohti etuovea, missä hän kääntyi ympäri ja iski silmää. ”Äh!” Käänsin selkäni hänelle ja tömistelin kohti hellaa yrittäen tehdä mahdollisimman paljon ääntä kuin pystyin. Kuulin oven sulkeutuvan ja Edwardin askeleet hänen kävellessään soratietä poispäin. ”Pelkuri”, sanoin olkani yli niin hiljaa, että vain hän kuuli. Kuulin naurua ulkopuolelta ja tiesin sen tulevan häneltä.

Samalla kun minä muovailin hampurilaisten lihaa pihveiksi, mietin, mitä isä haluaisi kertoa minulle. Kertoiko Sue hänelle perheeni salaisuuden? Tietääkö hän, että Seth ja Leah ovat ihmissusia, kuten Jacob? Yritin ravistaa pois miljoonat ajatukset, jotka kieppuivat päässäni, mutten onnistunut. Yritin hyräillä kehtolauluani, jonka Edward oli säveltänyt minulle kymmeniä vuosia sitten, tai siltä se ainakin tuntui.

”Jokin tuoksuu kamalan hyvältä.” Kuulin Sethin äänen lähestyvän. Käännyin poispäin hellasta juuri, kun etuovi sulkeutui hänen takanaan.

”Hei, Seth”, sanoin, kun hän antoi suukon poskelleni. Seth oli aina ollut suosikkini heidän susiryhmästään. Tiesin, että niin Edwardinkin. Seth oli ollut yksi ensimmäisistä susista, jotka kunnioittivat meitä vampyyreinä. Olin hänelle elämäni velkaa, kun hän pelasti minut vastasyntyneiden vampyyrien hyökkäykseltä viime talvena. Olin iloinen, kun hänen äitinsä alkoi seurustella isäni kanssa. Toisin kuin hänen isosiskonsa Leah, joka ei ollut ikinä pitänyt kenestäkään meistä. Hän ei pitänyt siitä, että hänen äitinsä seurusteli vampyyrin isän kanssa.

”Tarvitsetko apua?” Seth kysyi kumartuen hellan ylle haistaakseen ruokaa lähempää.

”En, olen melkein valmis. Voitko kertoa toisille?” kysyin ottaen paperilautasia ja laittaen ne pinoon pöydälle.

”Toki!” Hän oli jo matkalla ulos. ”Ruokaa!” Kuulin hänen huutavan ovelta.

”Vihdoin!” Tiesin, että sen täytyi tulla Jacobilta.

”Sinä voisit kyllä aivan hyvin metsästää oman ruokasi”, sanoin sarkastisesti, kun hän käveli etuovesta Renesmee roikkuen hänen selästään. Hän murisi minulle ennen kuin väläytti Jacob-hymyn, jota olin aina rakastanut.

Seisoin ovella katsoen, kun paraati ihmisiä käveli taloon. ”Hei, isä.” Minä hymyilin, kun isä käveli ovesta sisään. Halasin häntä kevyesti ja annoin suukon hänen poskelleen.

”Kuinka voit, tyttö?” hän kysyi laittaen kätensä molemmille olkapäilleni pitäen minua kädenmitan päässä. Hän katsoi minua nopeasti hämmennys välähtäen hänen silmissään. ”Et ole muuttunut yhtään.”

Nauroin hiukan hermostuneesti. ”Mukava nähdä sinuakin, isä.” Katsoin hänen taakseen hymyillen Suelle.

”Hei, Bella.” Hän hymyili kohteliaasti puristaen kättäni ennen kuin hän käveli ohitseni muiden luo. Katsastin huoneen ja huomasin, ettet Leah ollut siellä. Kurkistin ulos ja siellähän hän oli, istuen pihakeinussa ja tuijottaen vihaisesti puita.

”Tuletko sisään?” kysyin tylysti, mutta yritin kuulostaa kohteliaalta. Olin kiitollinen Leahille, koska hän oli seisonut rivissä puolustamassa tytärtäni, mutta tiesin, että hän teki sen vain alfan käskystä. Mutta en koskaan anna hänelle anteeksi sitä, miten hän satutti minua, kun olin raskaana.

”Mieluummin en.” Hän ei edes yrittänyt peitellä vihaa äänestään.

”Miten vain”, huokaisin sulkien oven, vain hiukan liian lujaa. Seinät heiluivat ja kaikki kääntyivät katsomaan minua. Edwardilla oli samanlainen pullistuneet silmät-ilme, kuten isällänikin. ”Anteeksi”, mutisin kävellessäni istumaan Edwardin viereen. En voinut edes lysähtää sohvalle. Uusi sulavaliikkeinen kehoni ei sallinut sitä. Joten työnsin vain alahuuleni törrölleen ja laitoin käteni puuskaan.

”Mikä on vinossa?” Edward kuiskasi tarpeeksi hiljaa, että vain minä pystyin kuulemaan. Haluamatta puhua ääneen, minä vain laitoin käteni hänen hartioilleen ja painoin pääni hänen poskeaan vasten. Vedin kilpeni pois helposti. Minun ei ollut vaikea hallita kilpeäni, kun olin vihainen. Se rakki tuolla ulkopuolella alkaa käydä hermoilleni. Tunsin Edwardin jännittyvän, kun hän aisti vihan ajatuksistani. Hän laittoi kätensä rauhoittavasti polvelleni. Hän nojautui taaksepäin sohvalla pitäen minut paikallani kädellään, ja hänen kyynärpäänsä painuen kylkiluitani vasten. Mikä olisi luultavasti murtanut ne, jos olisin vielä ihminen. Hän katsoi minua silmäkulmastaan ja tiesin, että hän odotti minun ponnahtavan ylös. Vaikka olisin halunnutkin, vilkaisin ympärilleni huoneessa ja tajusin, että olin alakynnessä susien takia ja sitten siellä oli vielä isäni. Olen kunnossa. Ajattelin huokaisten ja annoin Edwardin pitää minut siinä, missä olin. Kaikille muille se näytti siltä kuin hän olisi vain lepuuttanut kättään jalallani, joten hän tiesi, ettemme me kiinnittäisi kenenkään huomiota.

Charlie rykäisi nousten seisomaan ja laittaen lautasen tuolilleen, josta hän oli juuri noussut.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: E_Bella - 20.11.2009 17:10:36

voi vitsit..
ihana taas kerran.. xD
Kasvaakohan Renesmee nyt tästälähin normaalisti? se ois siistii...
mikäköhän se Charlien asia oli? se jäi vaivaamaan..  :-\

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: kakku. - 21.11.2009 00:11:47

Vitsit mä tykkään tästä ficistä! Vaikka on tullut vasta kolme lukua, niin olen jo totaalisen koukussa! :D
Toivottavasti Nessiellä on kaikki kunnossa, kun kasvu on hidastunut. Ja mikähän tuo Charlien asia on? :o
Se on pakko sanoa, että pidän kovasti siitä, että luvut eivät ole mitään maratoni-luokkaa, eikä mitään parin kappalejaon pituisia, vaan juuri sopivia. Pidän siitä kovasti! :)
Jatkoa!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: Korsetti - 21.11.2009 11:40:21

oi nam :)
lisää jatkoo, ihanaa!
Enkä huomannu virheitä, sujuvaa tekstiä kuten aina ;D
Mikä se Charlien asia oikein on? :o
Jatkoa odotellaan :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: anskuu - 21.11.2009 13:10:42

Ja tälläseen kohtaan sitten piti jättää  ;)
Toivottavasti Nessiellä on kaikki hyvin. Mikäköhän se Charlien asia mahtaa olla?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: Elanoir - 21.11.2009 16:21:54

tykkäsin. toisaalta joitakin lauseita ja sanajärjestyksiä olisin muuttanut, samoin muutaman yhdyssanavirheen huomasin.

Lainaus

Olin kiitollinen Leahille, koska hän oli seisonut rivissä puolustamassa tytärtäni, mutta tiesin, että hän teki sen vain alphan käskystä.

alfan.

suomennat kivasti, joten jatkoa odottelen! ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: essss - 21.11.2009 22:05:41

oih, luin nää kaikki putkeen ja ihastuin tähän. <3 hyvin suomennat. paitsi, että pikku virheitä saattoi löytyä joistain luvuista. ;)

joo mutta jatkoa pian?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: Ewelyn - 22.11.2009 11:29:47

Luin kaikki kolme lukua putkeen ja tadaa. Koukussa ollaan. Käännät kyllä todella upeasti, ihan kuin tämä teksti olisi suoraan Stephenie Meyerin kirjasta. O_O

Kirjoitusvirheitä ei osunut ainakaan minun silmiini.

Charlien asia jäi muuten vaivaamaan minuakin. :P

Mutta. Ilmoittaudun lukijaksi mielihyvin!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: {samba} - 22.11.2009 12:53:18

Ja mahtilaatu jatkuu...
Tätä vaan jaksaa lukee. Sä osaat hommas. Ja nyt jopa juoni on ihanan koukuttava, mua jännittää koko ajan, mikä Renesmeellä on...
Juup. Mut sait koukkuun.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: strawberrycullen - 22.11.2009 20:06:03

Mua jäi nyt häiritsee mikä se Charlien juttu oli   :o
Täytyy kyllä sanoa että sä käännät tätä todella hyvin!, löysin vaan yhden pienen kirjoitusvirheen.
Pikku Nessie ja vanhempansa ovat kyllä söpöjä, ihana perhe, toivottavasti Renesmee kasvaa nyt vaan ihan ilman mitään ongelmia  :-\.
Tähän jäi taas heti koukkuun ja luin ton tekstin varmaan sekunnissa  :D, no en nyt ihan, mutta sen verran hyvä se oli.
Ei nyt tän rakentavampaa, mutta jatkoa odotellaan pian  ;).

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: Scaramouche - 23.11.2009 15:24:09

Voi ei, toi jäi just sellaseen kohtaan että tuntuu kuin Charlie aikois sanoa että... _{että se on menossa naimisiin Suen kanssa!!!!!!!!!!!!!!}

Vooi herranjestas sentään.

Ja joo, tajusin kans ton mitä sanoit, ettet ite kirjoita tätä. Se vaan ettei sitä huomaa kun tätä lukee, tää on niin sujuvaa käännöstä että mä suorastaan häpeän itteni takia kun en osaa tehdä mitään...

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: Rins - 24.11.2009 17:09:34

Sain just eilen (vihdoinkin!) luettua aamunkoin, ja tän lukeminen on siks kivaa.
Voi tosin olla, että tää jää vaikuttaan mun käsitystä koko twilightistä.
  Sä suomennat hyvin, enkä mä löytäny yhtään virhettä (ei sillä että olisin ettinykään)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (3/56 luku saapunut 20.11.09)
Kirjoitti: omputin - 26.11.2009 16:15:23

Pidän tästä muuta en osaa sanoa.
Luin nämä kaikkii melkein putkeen ja odotan jatkoa innolla.
-omputin

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: A-nuu - 26.11.2009 17:42:57

T/N: Kiitos jälleen kommenteistanne. :D Tässä on seuraava luku ja tämä on hiukan lyhyempi.

4. luku

Tässä sitä mennään… Ajattelin itsekseni. Edward taputti polveani ja minä tajusin, etten ollut laittanut kilpeäni takaisin. En tiedä miksi, mutta se ärsytti minua, joten minä näpäytin kilven paikoilleen. Kuulin Edwardin murahtavan. Hän tiesi, että olin laittanut kilven takaisin, jottei hän voisi kuulla ajatuksiani. Jätin hänet huomiotta ja siirsin katseeni isääni. ”No…” sanoin kärsimättömästi.

”Minulla on teille lapsille hyviä uutisia.” Charlien silmät vaelsivat minun ja Sethin silmien välillä. Seurasin hänen katsettaan Sethiin, joka näytti yhtä hämmentyneeltä kuin minä. Jos sydämeni olisi lyönyt, ei olisi ollut epäilystäkään, että se olisi lyönyt samalla tavalla kuin Renesmeen. Annoin silmieni siirtyä sinne, missä hän istui Jacobin jaloissa lattialla Clairen vieressä. Ajatukseni oli niin kiinnittyneenä siihen, mitä Charlien kanssa oli meneillään, etten edes tajunnut, että Renesmee söi. Tietenkin hän syö silloin, kun Jacob syö ihmisten ruokaa.

”Tuota Sue ja minä… me olemme kihloissa”, Charlie sanoi kasvot hohtaen innostuksesta.

”Olette mitä?!” Set ja minä huudahdimme yhtä aikaa. Charlie hypähti taaksepäin reaktiostamme.

”Tuota, niin…” hän sanoi vilkaisten Sueen. Tajusin, että Suen silmät tuijottivat minua räpäyttämättä. ”Minä rakastan Sueta ja me haluaisimme teidän lasten olevan osana häissä…”

”CHARLIE!!” huusin työntäen Edwardin käden pois jalaltani. Koko huone näytti nyt punaiselta silmissäni. Säikähtäneenä äkkinäisestä liikahduksestani, Edward nousi seisomaan kuin kiinteä kallio minun ja isäni väliin. ”Ymmärrätkö, mitä olet tekemässä?” sanoin purren hampaitani yhteen. Ajatukseni siirtyivät suteen, joka istui terassillani. Vampyyri, jolla on susia sisaruspuolina? En nähnyt siinä mitään järkeä. Vilkaisin nopeasti Sethiä, joka katsoi minua loukkaantunut ilme kasvoillaan. Mahtavaa, nyt minä loukkasin hänen tunteitaan. Vedin syvään henkeä rauhoittuakseni. Katsoin ympärilleni aavemaisen hiljaisessa huoneessa ja huomasin, että kaikki silmät olivat kohdistuneet minuun. Jacob ja Quil olivat myös jaloillaan suojelevassa asennossa Clairen ja Renesmeen edessä.

”Bella, kiltti, rauhoitu”, Edward anoi kääntäen päänsä katsoakseen minua.

”Bells, en ymmärrä… minä luulin, että sinä pidät Suesta ja hänen lapsistaan”, Charlie kuiskasi ilmiselvästi loukkaantuneena.

”Minä pidän Suesta ja Sethistä, mutta isä…” jätin lauseen kesken yrittäen selittää hänelle kertomatta, mikä minä olen. ”Muistatko sen tarvitsee tietää jutun?” kysyin laittaen käteni puuskaan. Hän nyökkäsi liian loukkaantuneena puhumaan. ”No se on niin kuin se.” Kohautin olkiani ennen kuin vilkaisin Sueta, joka oli ainut, joka oli jäänyt istumaan.

”Sinä”, aloitin osoittaen häntä. ”Sinä tiedät ja annat tämän tapahtua?” Hän nousi ylös astuen Charlien eteen. Edward asetti itsensä vielä enemmän eteeni niin, etten edes nähnyt häntä.

”Minä tiedän, mitä teen”, hän aloitti huokaisten. ”Minä rakastan isääsi, Bella. Teidän kolmen täytyy selvittää asianne.” Hän katsoi ulos ikkunasta. Käännyin katsomaan taakseni, huomaten Leahin kurkkivan sisään. hänen silmänsä olivat lukittuina minuun. Edward luki varmaan hänen ajatuksensa, koska kuulin hänen kehonsa pyörähtävän ympäri takanani, ottaen tiukasti käsivarsistani kiinni.

Leah työntyi pois ikkunalta kääntäen selkänsä minuun päin. Nyt riitti, olin saanut tarpeekseni hänen asenteestaan. Levitin käteni, nykäisten ne pois Edwardin otteesta. Tiesin, että olin vielä vahvempi kuin hän. ”Bella…” Jacob varoitti astuen eteeni ovea kohti kulkevalle reitilleni.

”Pois tieltä, Jake”, murisin paljastaen ylähampaani. Astuin lähemmäs, kun hän ei liikahtanutkaan. Hänen kätensä tärisivät, mutten välittänyt hänestä. Liikuin nopeasti hänen ohitseen ennen kuin hän edes tajusi, että olin poissa. Kuulin Charlien haukkovan henkeään takanani. Voi paska! Pitäisi selittää se myöhemmin.

”Leah!” huusin hypäten ovesta ulos, laskeutuen 10 jalan päähän lähtöpaikastani. Pyöräytin silmiäni kuullessani Charlien vetävän uudelleen henkeä sisällä.

”Mitä haluat?” hän kysyi kädet täristen.

”Haluan tietää, mikä sinun ongelmasi on! Sinä et pidä minusta, sen kyllä ymmärrän, mutta vanhempamme haluavat näköjään yhdistää maailmamme.” Leah varmisti, että me olimme kahden jaardin päässä toisistamme.

”Minä pidän isästäsi! Ei ole hänen syytään, kehen hän rakastuu. Olenko oikeassa?” hän kysyi sarkastisesti, kohottaen kulmaansa. ”Se olet sinä, josta minä en pidä.” Hänen silmänsä siirtyivät minusta Edwardiin, ja takaisin minuun. ”Te molemmat ällötätte minua ja minä en suostu olemaan osa… teidän perhettänne.”

Otin pari askelta häntä kohti kädet nyrkissä. Murina alkoi muodostua rinnassani. ”Etkö voi vain kasvaa aikuiseksi, Leah?”

”En pidä tästä niin kauan, kun sinä olet loinen!” Leahin koko keho tärisi tässä vaiheessa. ”Miksi et voi vain jättää sitä rauhaan, Leah? Mitä me olemme muka tehneet sinulle?! Olen pahoillani, jos elämäsi on surkeaa, mutta se ei ole meidän syymme… koiranpentu!” Poksautin huuliani p:n kohdalla. ”Tytöt… mistä te oikein puhutte?” kuulin isäni äänen takaani. Tajusin ensimmäistä kertaa, että minä johdatin Leahia metsään. ”Pysy takana, Charlie!” Edward varoitti häntä. ”Bella!” Pystyin tuntemaan jonkun takanani. Sitten Edwardin käsi oli olallani. ”Hillitse vaimoasi, verenimijä!” Leah huusi hänelle. ”En suostu olemaan osa sairasta perhettäsi!” Leah sylkäisi. Seurasin hänen vihaista katsettaan järkyttyneisiin kasvoihin, jotka oli painettu vasten ikkunaa. Jacob piti kättään tiukasti Renesmeen ympärillä, kun Renesmee katsoi minua. ”Mitä oikein vihjailet?” Tiesin hänen vastauksensa jo valmiiksi. Mutta kysyin joka tapauksessa kääntyen jälleen häntä kohti. ”Sinun pientä hirv…” Hän ei saanut lausettaan loppuun, sillä syvä murina purkautui rinnastani ja minä hyppäsin hänen päälleen niin korviasärkevästi kirkaisten, mitä en ollut ikinä ennen kuullut.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Rins - 26.11.2009 17:53:06

Ihanaa kun tuli jatkoo näin nopeesti (:
Mä olin taas tosi tyytyväinen, mutta näin pilkunviilaajana mun on pakko huomauttaa:

Lainaus

Mahtavaa, nyt minä satutin hänen tunteitaan.

eiks se oo niinku enemmänkin "loukkasin"?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 26.11.2009 18:15:24

Aa.. Tää on ihana.. Suomennat just tollaseen hyvään tahtiin, ei liian nopeasti mutta ei liian hitaastikaan.
Rakastan tätä ficciä suurinpiirtein  ;D ♥
Kiitos kun suomennat tätä :)
Sori, ei mitään rakentavaa kommenttia :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Belle - 26.11.2009 18:46:26

Tää on mahtava! Yhdessä vaiheessa piti muistuttaa itseään että tää ei o oikeesti siihen kirjasarjaan kuuluvaa tekstiä vaan jonkun toisen. :D  Suomennat todella hyvin!
KIITOS! ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: kjatri - 26.11.2009 18:48:01

Minä luin kaikki luvut putkeen ja minä rakastan suomennoksia! Sinä suomennat ne niin luontevasti, olen ihan kateellinen! :) Kiitos mahtavasta suomennoksesta ja nopeasti jatkoa kehiin :)

Love,
~kjatri

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Arctica - 26.11.2009 19:01:42

Uuu tappelu.. Tää osa oli kans hyvä, vaikka lyhkänen.
En ole taaskaan vähään aikaan jaksanut kommailla  ::)
En ainakaan huomannut virheitä, mutta en niitä kyllä etsinytkään, ku ahmin vaan tota tekstiä :D

Jatkoa odotellen
~A

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: kakku. - 26.11.2009 19:18:59

Aika moni olikin arvaillut, että Charlien uutinen olisi kihlautuminen. Ja niinhän se sitten oli. Mutta en arvannut, että siitä tulisi noin iso juttu :o Mutta sehän tuo vain lisää juonta. Leah on ärsyttävä. En tykkää siitä, vaikka sillä on ollut vaikea elämä ja plaa plaa... Silti! :D
Mutta jatkoa mahdollisimman nopeasti!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Scaramouche - 27.11.2009 15:50:19

Voi herranjestas, mä arvasin tän!! Mä niin tiesin että ne menee Suen kanssa naimisiin! Aika helmee..

Voi kumpa Bella nyt tekis Leahista selvää, mä en oikein jaksa sitä enää. Sen asenne on ongelma, sillä on asenneongelma, miten se sanotaan? Jotenkin noin kai... Kuitenkin. Kiitos!!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: anskuu - 27.11.2009 16:05:50

Charlie ja Sue menee naimisiin ^^
Mutta nyt Bellan pitää tehä siitä Leahista selvää ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Illusi - 27.11.2009 17:43:31

Kiitos ihanasta luvusta!! Voiii miten nyt käy... Jatkooo kiitos^^
-Illusi-

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: strawberrycullen - 27.11.2009 22:31:00

jes kun nyt selvisi toi charlien asia... käännät edelleen kyllä tosi hyvin ;D jatkoa pliis pian!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: E_Bella - 28.11.2009 13:34:16

Leahilla taitaa olla tosiaan asenneongelma.
  toivottvasti Bella tekee siitä selvää  xD

kiva, kun tulee jatkoo näin nopeesti! <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Amanecer - 28.11.2009 13:47:45

en oikein tiedä mitä sanoa. on se vaan niin uskomatonta, että oikeasti viitsit ruveta suomentamaan noin viidenkymmenen (!) luvun mittaista ficciä jälleen kerran, vaikka koulu ja kokeet varmasti painavat päälle. sitten vielä se, että kykenet suomentamaan sillä lailla, ettei edes huomaa, että tämä on käännösficci. yleensä joku kohta pomppaa silmään ja siinä tajuaakin, että niin joo, tämähän olikin käännös, mutta nyt ei käynyt sillä tavalla. kiitos todella paljon taas tästäkin.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Embuu - 28.11.2009 14:55:40

Hyvä hyvä!!  ;D Leah on kyl aika vammanen...  ::)
Jee Charlie ja Sue menee naimisiin!  :D hihii...
Jatkoo vaan nopeesti  ;)

~Emb

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: TiiTa - 28.11.2009 17:55:48

Ihana ficci!! Kiva ku suomentelet tätä :)
Jatkoo pian!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 28.11.2009 18:35:19

Tämähän vaikutti kivalta. :)
Tykkään lukea hirveästi käännös ficcejä. Ne on yleensä aina hyviä.
Jäi viime luku niin kivaan kohtaan, että pakko lukea jatkoa. ;)

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Cindy - 29.11.2009 16:35:50

Voi kun sä olet loistava suomentaja. Mä niin tykkään tästä, ja niin mun tuuria, että on 4 lukua jo tullut, ja sitten, tottakai, se 4. luku jää sellaiseen kohtaan, että..!

Suomennapas lisää, ja nopeasti, ei todellakaan jaksa odottaa <3

En toivo, että Leahia nyt niin kamalasti sattuisi, vaikka kyllä se aika rasittava on  ::)
Repesin jostain syystä tolle koiranpennulle  ;D Muttah, jatkoa!

<3 Cindy

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (4/56 luku saapunut 26.11.09)
Kirjoitti: Korsetti - 29.11.2009 16:53:41

oho :o

nyt kyllä Leahin pitää saada kunnolla turpaansa, et oppii kunnioittamaa Culleneita!

tää oli taas hyvä (:
vaihteeks :D

ihanaa, et jaksat suomentaa näin paljon! :o

mutt joo, jatkoa odotellen ^^

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: A-nuu - 29.11.2009 19:57:36

T/N: Kiitos kommenteista. :D Piristitte jälleen päivääni. ;D

5. luku

Taklasin Leahin maahan ennen kuin hänellä oli edes aikaa muuttua. Hän painoi kyntensä lapaluihini heittäen minut päänsä ylitse. Nousimme jaloillemme yhtä aikaa. Astuin taaksepäin, kun hänen koko kehonsa alkoi kouristella. Pyörähdin ympäri potkaisten häntä jälleen ennen kuin hän ehti muuttua. Hän lensi taaksepäin osuen valtavaan tammeen, katkaisten sen kahtia.

”Pysäyttäkää joku heidät!” kuulin Charlien huutavan terassilta. Mutta olin liian keskittynyt kiinnittääkseni huomiota kehenkään muuhun.

”No niin, Leah! Tiedän, että olet halunnut tätä jo jonkin aikaa”, sanoin astuen lähemmäs häntä. Hän oli vielä maassa pidellen takaraivoaan. Ennen kuin ehdin räpäyttää silmiäni, hän oli jo jaloillaan ja muuttui sudeksi hyökäten kimppuuni. Hän osui minuun päälaellaan. Lensin taaksepäin, mutta sain tasapainoni takaisin ja laskeuduin pehmeästi jaloilleni. ”Onko tuo parasta, mihin pystyt?” kysyin pidellen käsiäni edessäni. Hän syöksyi minua kohti uudelleen, mutta minä avasin suuni sähisten. Päästin vaistoni valloilleen maistaakseni edessä olevan suden veren.

”Ei, Bella, älä!” kuulin äänen takaani. Ääni tuli lähemmäs, mutta oli jo liian myöhäistä ja hampaani upposivat johonkin… mikä ei ollut karvaista.

”AHH Bella!!” Ääni tuli Edwardilta. Päästin irti mitä se nyt olikaan suustani, mutta ennen kuin tajusin, mikä se oli, tunsin terävän kivun kyljessäni. Lensin ilman halki. Laskeuduin kovaa kivilohkareen päälle, kimmoten ensin ja sitten tipahtaen maahan.

”Jacob! Pitikö tehdä se noin lujaa?!” kuulin Edwardin huutavan, kun nousin ylös täristen pudotuksesta.

”Bella, oletko kunnossa?” Edward kysyi tullen lähemmäs hitaammin kuin yleensä. Hänen kätensä olivat levitettyinä valmiina ottamaan minut kiinni, jos yrittäisin hänen ohitseen.

Haukoin henkeä katsoen hänen vasenta kättään. Otin sen käteeni katsoen lähemmin. ”Se olit sinä!” kiljaisin tajuten, että olin purrut häntä. ”Sattuuko siihen? Edward, olen niin pahoillani…”

”Bella, olen ihan kunnossa. Hiukan kirvelee vain.” Edward kohautti olkiaan, mutta pytyin näkemään pettymyksen hänen silmistään. Katsoin alas kenkiini vältellen häntä.

”Kuinka Leah voi?” kysyin nostamatta edes katsettani.

”Kyllä hän pärjää.” Hänen äänensä oli kylmä. ”Bella, ymmärrätkö, että isäsi näki kaiken?”

Suljin silmäni toivoen, että pystyisin hallitsemaan vihaani.

”Luulen, että sinun pitäisi pyytää anteeksi Leahilta.”

”Minun?!” huusin ja pääni napsahti ylös katsomaan häntä. Miksi minun pitäisi? Hän sen aloitti.

”Niin, ole kiltti Bella.”

”En”, sanoin työntyen hänen ohitseen. Hän päästi minut menemään seuraamatta minua. Vilkaisin Jacobia ja Leahia silmäkulmastani. He olivat molemmat vieläkin susihahmoissaan.

”Bella…” Charlie aloitti, kun kävelin terassille.

Kohotin kättäni pysäyttääkseni hänet. ”Jätä minut rauhaan.” Kävelin sisälle paukauttaen makuuhuoneen oven kiinni. Tyytymättömänä, etten rikkonut mitään. Loikkasin ovelta sängylle makaamaan kasvot sänkyä vasten. Jos voisin itkeä, niin olisin nyt nyyhkyttämässä.

”Bella? Öh… voinko minä… tulla sisään?” Charlie änkytti koputtaen kevyesti oveen. Kun en vastannut, hän käveli sisään joka tapauksessa. ”Voisitko selittää?” hän kysyi. Tunsin sängyn liikahtavan, joten tiesin, että hän istui vieressäni. Tunsin itseni vieläkin vihaiseksi, joten nousin istumaan tietämättä, mitä halusin sanoa.

”Kuten näit, Leah ja Seth ovat myös ihmissusia, kuten Jacob. Ja minä olen vampyyri, kuten Edward. Vampyyrit ja ihmissudet eivät sovi yhteen. Sinä olet menossa naimisiin kahden sellaisen äidin kanssa!” sanoin liian nopeasti, jotta olisin pystynyt estämään itseäni.

”Olet mikä?!” Charlie huusi nousten seisomaan. ”Se on mahdotonta! Mitä hän on oikein laittanut päähäsi? Nyt riittää, sinä tulet kotiin kanssani.” Charlie otti käsistäni kiinni, mutta minä vetäydyin pois.

”Ei Edward laita asioita päähäni, Charlie. Tunnetko ihoni? Se on kylmä, ja tässä.” Otin hänen kätensä ja laitoin en siihen kohtaan, missä sydämeni pitäisi lyödä. Hän jätti vasemman kätensä siihen, kun hänen silmänsä täyttyivät kyynelissä. Hän otti kädestäni kiinni ja etsi pulssia, ja tiputti sen sitten, kun ei löytänyt sitä.

”Sinun pitäisi olla… kuollut”, Charlie kuiskasi perääntyen luotani. ”Sinulla ei ole sydämenlyöntejä”, hän henkäisi antaen kyynelten valua poskilleen.

”Olen tässä, isä. Minun piti tulla Edwardin kaltaiseksi, kun Renesmee oli syntynyt. Minulla ei ollut vaihtoehtoa.”

”Nessie”, hän kuiskasi vilkaisten suljettua ovea.

”Minä tulin raskaaksi, kun olin vielä ihminen, hän on puoliksi ihminen ja puoliksi vampyyri”, sanoin painaen pääni alas. ”Hänen sydämensä lyö. Nopeammin kuin tavallisen ihmisen, mutta se lyö.”

”Voitko sinä…” Charlie aloitti, mutta minä keskeytin hänet, koska tiesin, mitä hän kysyisi.

”En ikinä satuttaisi sinua, eikä Edwardkaan”, vakuutin hänelle nousten seisomaan ja kävellen häntä kohti.

”Joten, odotas…” Charlie aloitti kuulostaen hämmentyneeltä ja ärtyneeltä samaan aikaan. ”Minulla on ollut vampyyri talossani kaikki ne vuodet?” Hänen silmänsä suurenivat.

”Voi, sinulla ei ole aavistustakaan, isä”, sanoin pyöräyttäen silmiäni ja taistellen virnistystä vastaan.

”Ei, minä haluan nähdä äidin!” kuulin Renesmeen itkevän käytävässä.

”Nessie, ei! Anna hänen ja isoisän puhua.” Edwardin ääni kuulosti rasittuneelta.

”EI!” hän huusi ennen kuin hän työntyi ovesta sisään. Hän pysähtyi lyhyesti ennen kuin ryntäsi huoneen läpi ja suoraan syliini. Hän kurkotti kohti kasvojani, näyttäen kuvia minusta taistelemasta Leahin kanssa.

”Olen pahoillani”, sanoin painaen suukon hänen päälaelleen. Suljin silmäni tiukasti kiinni tietäen, että minun pitäisi selittää Charlielle tämäkin, mutta en ollut varma, kuinka paljon hän kestäisi. Yritin selittää hänelle voimiamme, mutta oli helpompaa antaa Renesmeen näyttää hänelle. Hän istui kärsivällisesti, kun Renesmee näytti hänelle kuvia kaikesta, mitä hän muisti päivästä, jolloin hän syntyi. Kun hän oli valmis, hän painoi päänsä Charlien olkapäälle. Charlie piti hänestä tiukasti kiinni tuijottaessaan seinää edessään.

”Oletko kunnossa?” kysyin koskettaen hänen olkapäätään.

”Paremmassa kuin luulin.” Hän epäröi hetken ennen kuin jatkoi. ”Tietääkö Sue?” hän kysyi hetken kuluttua.

”Kyllä.”

”Ja loput Culleneista?”

”Samanlaisia kuin Edward ja minä.” Annoin pääni laskeutua häpeissäni. ”Olen pahoillani, että sait tietää. Halusin suojella sinua kaikelta tältä.”

”Olen jotenkin iloinen, Bells. Tiedän nyt totuuden.” Hän kääntyi sängyllä niin, että me olimme kasvot vastakkain. ”Olitko sinä todella silloin sairas, kun tulit kuherruskuukaudeltasi?”

”Tavallaan… kun sain tietää, että olin, öh… raskaana”, epäröin sen sanan kohdalla, koska tajusin, että tämä oli ensimmäinen kerta, kun oikeastaan sanoin isälleni, että minä olin raskaana. ”Se ei selvästikään ollut tavallinen raskaus, ja se teki minut todella sairaaksi. En halunnut sinun näkevän minua sellaisena. Pääosin siksi, että hän kasvoi uskomatonta vauhtia.” Minä hymyilin koskettaen Renesmeen poskea. Hän kuunteli tarkkaavaisesti joka sanaa, minkä sanoin, koska tämä tieto oli uutta hänelle. Me emme koskaan puhuneet varsinaisesta raskaudestani hänen lähettyvillään.

”Ymmärrän, mutta entä jos sinä et…” Charlie keskeytti itsensä tiukentaen otettaan Renesmeestä. Haluamatta säikäyttää häntä sillä, mitä hän aikoi sanoa.

Minä vain pudistin päätäni. ”Meillä oli jo suunnitelma. Edward aikoi muuttaa minut heti, kun Renesmee oli turvallisesti ulkona.” En voinut kuin tuijottaa häntä ja odottaa hänen juoksevan kirkuen talosta ulos. Sitten nauroin itsekseni, tämä oli varmaan aivan samaa kuin, mitä Edward tunsi silloin, kun hän kertoi minulle totuuden itsestään.

”Etkö ole peloissasi?” kysyin hetken hiljaisuuden jälkeen.

Hän katsoi minua naurahtaen kerran. ”Isabella, sinä olet ja tulet aina olemaan tyttäreni. Teen vuoksesi mitä tahansa. Vaikka se tarkoittaisi, että minun pitää rakastaa sinua tuollaisena kuin… tuota kuin… sinä olet”, hän epäröi. Nyökkäsin kerran rohkaistakseni häntä. Hän hymyili vinosti katsoen alas Renesmeehen. ”Minä olisin tehnyt samoin, jos olisin sinun kengissäsi. Ei ole mitään, mitä vanhempi ei tekisi lapsensa turvallisuuden tähden.”

”Sinulla ei ole aavistustakaan”, nauroin, kohottaakseni ilmapiiriä.

”Bells, en tiedä, mitä sinun ja Leahin välillä on, mutta hän tulee olemaan perhettämme.”

Irvistin kuunnellessani hänen sanojaan. ”Tiedän, ja olen pahoillani, että käyttäydyin, kuten käyttäydyin. Leah ja minä sovimme asiamme. Minä lupaan.” Tiesin, että minun pitäisi tehdä se isäni vuoksi. Se oli vähintä mitä voin tehdä, ottaen huomioon, kuinka rauhallisesti hän otti kaiken tämän.

Kun me kävelimme ulos huoneesta, kaikki olivat ahtautuneet kapeaan käytävään kuuntelemaan. Edward ja Jacob olivat lähinnä makuuhuoneen ovea Seth aivan takanaan. Suella oli Claire sylissään. ”Missä Quil on?” kysyin yrittäen katsoa kaikkien yli.

”Ulkona Leahin kanssa”, Edward sanoi yrittäen kohdata silmäni.

”Kaikki on hyvin”, vakuutin hänelle koskettaen hänen poskeaan.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: strawberrycullen - 29.11.2009 20:39:56

Jee, olin eka  ;D. Tää oli kyllä taas hyvä. Aatella että Charlie sai nyt tietää kaiken, ihmeen hyvin suhtautui noin isoon juttuun.
Huomasin muutamissa kohdissa pieniä kirjoitusvirheitä, mutta ei se juurikaan häirinnyt lukemista kun tajusi kuitenkin mitä kohta tarkoitti. Jatkoa <3!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: Amanecer - 29.11.2009 22:27:29

Suomennoksesi oli taas todella hyvää, ei valittamista. Joku iso kirjain vissiin puuttui jostain ja joitain muitakin tällaisia minimaalisia virheenpoikasia löytyi, mutta erittäin vähän, en valita.

Juonesta sen verran että hämmästyin, kun Charlie otti tuon vampyyriasian noin hyvin. Odotin jonkinlaista kauheaa kohtausta, jollaista kirjat ennakoivat. Ja minua rupesi oikeasti pelottamaan räyhäävä Bella. En ikinä olisi odottanut tuollaista, luultavasti johtuen siitä, että olen aina olettanut hänen karttavan väkivaltaa. En osaa sanoa, olivatko nämä hyviä vai huonoja ratkaisuja kirjoittajalta. Ja raukka Edward...

Kiitoksia taas erittäin paljon, jatkoa ehtiessäsi.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: anskuu - 30.11.2009 13:29:12

Taas kerran täytyy sanoa, että ihana oli, ja osaat suomentaa hyvin  :D
Mutta vähän kyllä hämmästyin, kun Charlie otti sen asian niin hyvin.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: kakku. - 30.11.2009 15:59:16

Jess, uus luku! Oli kyllä vähän outo luku. Tai siis kun Bella vaan räväytti Charlielle sen, että hän on vampyyri ja sitten on vähän susia ja tällei. Mutta se eteni kuitenkin hyvin. You know:D
Muutama lainaus! :D

Lainaus

”Luulen, että sinun pitäisi pyytää anteeksi Leahilta.” 
”Minun?!” huusin ja pääni napsahti ylös katsomaan häntä. Miksi minun pitäisi? Hän sen aloitti. 
”Niin, ole kiltti Bella.” 
”En”, sanoin työntyen hänen ohitseen.

Hahaha, nii just. Bella on oma itsepäinen itsensä :)

Ja tässä tais olla pikkupikku virhe

Lainaus

”Minä tulin raskaaksi, kun olin vielä ihminen, hän on puoliksi ihminen ja puoliksi vampyyri”, sanoin painaen pääni alas. ”Hänen sydämensä lyö. nopeammin kuin tavallisen ihmisen, mutta se lyö.”

Pitäisikö tuo lause alkaa isolla alkukirjaimella? :)

Jatkoa pyytelen taas :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: Rins - 30.11.2009 16:22:29

Vähän kiva tää luku :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 30.11.2009 16:39:24

Ihanaa, uusi luku. :)
Eipä tässä muuta, kun jatkoa.

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: mouu - 30.11.2009 17:35:36

Oijoijoi, hyvä että Charlie sai tietää (: Ja typeristä typerin Leah, Bells olis kyllä saanu laittaa sen koiran juoksemaan pelkällä kolmella jalalla tai jotain siihen suuntaan, murrr..

Niinkuin ennenkin, tykkäsin  ;)
Jatkoa odotellen,

mouu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: {samba} - 30.11.2009 18:31:47

Oioi, kaksi lukua tullut, enkä mä huomaa mitään...
Tää on edelleen ihana. Tosin tää ei tuu varmaan koskaan syrjäyttämään sen Pensylvia-avenue jutun ykkös-Twilight-ficci-paikkaa mun sydämessä. Mutta silti tää on aivan mahtava. Sää vaan osaat.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: liinau - 30.11.2009 21:22:39

jee, nyt charlieki sai tietää. tää on kiva, suomennat just hyvin. :)

-liinau

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: Scaramouche - 01.12.2009 14:11:03

Leah on kyllä aika lehmä... Mut hei, vähänkö kiva kun Charlie sai tietää! Happy happy!!

Loistavaa suomennustyötä jälleen. Tiedän, toistan itseäni kerta toisensa jälkeen, mutta mitä muutakaan mä voisin sanoa? En kai mä nyt valehtelemaankaan rupea?

-Salla

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (5/56 luku saapunut 29.11.09)
Kirjoitti: Embuu - 03.12.2009 16:52:26

Aaaws... Tää on kyl aika paras... :-*

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 04.12.2009 13:29:08

T/N: Uusi luku tullut. Kiitos kommenteista! ;D

6. luku

Edward vilkaisi vaivautuneena isääni peruuttaen pari askelta. Katsoin häntä hämmentyneenä ihmetellen, miksi hän perääntyisi isästäni. Charliekin varmaan huomasi sen, koska kuulin hänen nauravan hiljaa takanani.
   
”Edward, minä tiedän, että teit kaiken pelastaaksesi tyttäreni. Et satuttaaksesi häntä. Sinä olet hyvä mies, poikaseni”, Charlie puhui syvällä äänellä ojentaen oikeaa kättään kätelläkseen Edwardia.

”Kiitos, Charlie.” Edward rentoutui kätelläkseen häntä ja laittaen vasemman harteilleni. ”Mennäänkö?” Hän viittoili olohuoneeseen päin ja pois ahtaasta käytävästä.

”Missä Leah on?” kysyin, kun Quil käveli etuovesta sisään.

”Hän meni kotiin.” Hän katsoi ohitseni puhuen Suelle. Sue nyökkäsi kiitokseksi.

”Sue, olen todella pahoillani”, aloitin kävellen hänen luokseen. Hän laski Clairen maahan, joka käveli Renesmeen luo Quilin ja Jacobin kanssa.

”Ei sinun minulta tarvitse anteeksi pyytää, Bella.” Hänen äänensä kuulosti pettyneeltä. ”Mutta kiitos”, hän sanoi vielä ottaen Sethin kädestä kiinni ja hän käveli Charlien luo.

”Aika lähteä”, hän sanoi laskien vapaan kätensä Charlien olalle. Hän myöntyi ja minä saatoin heidät ovelle tuntien vieläkin häpeää.

”Hei, Seth?” Otin hänen käsivarrestaan kiinni ennen kuin me kävelimme ovesta ulos. Hän pysähtyi katsoen minua ja hymyillen rohkaisevasti.

”Nähdään myöhemmin, Bella”, hän sanoi ennen kuin hän kiirehti Suen ja Charlien perään.

Quil ja Jacob lähtivät pian heidän jälkeensä, koska heidän piti viedä Claire Emilylle. Seisoin nyt hiljaisessa olohuoneessa odottaen, että Edward puhuisi. Kävelin hänen luokseen, mutta hän astui yllättäen taaksepäin, kun kurkotin hänen kasvojaan kohti. Peruutin itsekin askeleen säikähtäneenä, silmät suurina ihmetyksestä.

”Nessie, voisitko mennä hetkeksi huoneeseesi leikkimään. Minun täytyy puhua äitisi kanssa.” Edwardin ääni kuulosti kylmältä, mutta pehmeältä. Renesmee makasi vatsallaan lattialla katsoen televisiota. Hän pyörähti kyljelleen katsoen häntä.

”Mutta, mutta minä katson TV:tä”, hän valitti.

”Sanoin NYT!” Edward huusi ja minä ja Renesmee hätkähdimme säikähdyksestä. Hän oli jaloillaan välittömästi alahuuli väpättäen. Minun suuni oli loksahtanut auki ja silmät olivat laajentuneet. Edward ei ollut ikinä ennen korottanut ääntään hänelle tuolla tavoin. Tiesin, että hän oli vihainen minulle, mutta ei hänen tarvinnut purkaa sitä Renesmeehen! Renesmee juoksi ohitsemme ja paiskasi ovensa kiinni.

Kavensin silmiäni Edwardille. ”Älä puhu hänelle tuolla tavoin!” huusin ja käännyin lähteäkseni Renesmeen perään.

”Meidän täytyy puhua”, hän sanoi purren hampaansa yhteen ja ottaen kyynärpäästäni kiinni ennen kuin ehdin kävellä pois. Hän veti minut takaisin, joten seisoin hänen edessään. Seisoin hiljaa epävarmana, pitäisikö minun olla vihainen vain pahoillani tässä vaiheessa.

”Eihän täydy. Kaikki on hyvin.” Väänsin kättäni yrittäen vapautua, mutta hänen otteensa tiukkeni. Hän ravisti kättäni kerran, jotta lopettaisin vääntelemisen.

”Sinä menit vastoin KAIKKEA, Bella! Sinä taistelit ihmissutta vastaan, käytit voimiasi kuolevaisten edessä, JA sinä paljastit isällesi, et vain mikä sinä olet, vaan myös tyttäresi, Sethin ja Leahin.” Tässä vaiheessa minä tajusin, että hän oli peruuttanut minut seinää vasten. Ensimmäistä kertaa minä pelkäsin olentoa, joka oli edessäni. Tiesin, etten saisi näyttää hänelle pelkoani, joten työnsin itseni pois seinästä.

”Sinä et ymmärrä…” aloitin, mutta hän otti käsivarsistani kiinni ja työnsi minut takaisin seinää vasten. ”Sinä satutat minua!” huusin käyttäen voimaani työntäen hänet irti minusta. Hän peruutti ja hänen ilmeensä näytti siltä kuin hän olisi juuri syyllistynyt maailman pahimpaan rikokseen.

”Mikä sinua oikein vaivaa?” kysyin hieroen käsivarsiani.

”Tämä, Bella!” hän sanoi kävellen luokseni ja näyttäen hampaanjälkiä, joka näkyivät hänen ihossaan. ”Entä jos tämä olisi ollut isäsi? Entä jos se olisi ollut Jacob, Quil, RENESMEE? Sinä olisit voinut tappaa jonkun!”

”Mutten tappanut!”

”Meidän täytyy lähteä, nyt. Luulin, että olet tarpeeksi vahva tukahduttamaan vihasi, mutta olin väärässä. Renesmee jää Carlislen ja Esmen luo, kun minä vien…”

”Älä uskallakaan viedä häntä pois luotani!”

”Ei ole muutakaan, mitä voisi tehdä! Hän ei ole turvassa.”

”Pää kiinni! Hän kuulee sinut”, sähisin kävellen ulos. ”Me emme mene minnekään. Se oli tulossa Leahilta jo muutenkin.”

”Sinä laitoit juuri kaksi viatonta ihmistä vaaraan, ymmärrätkö? Mitä sinä teet, kun Volturit tulevat tuhoamaan Suen ja isäsi, koska sinä kerroit heille salaisuutemme?!”

”Sue tiesi jo! Hänellähän on Seth ja Leah.”

”Ehkä, mutta entä isäsi?”

”Minun isäni on kunnossa! Eivät he saa tietää. Me emme lähde, eikä tästä enää puhuta.”

”Ei… sinulla ei OLE muuta vaihtoehtoa.” Yhdellä askeleella hänen kätensä olivat taas kuin kuolemanloukut käsivarsillani. ”Me lähdemme ensitilassa. Minä varmistan, että Nessien tavarat on pakattu.” Hän kääntyi kävelemään sisälle.

Juoksin hänen eteensä laittaen käteni hänen rinnalleen. ”Sinä et mene lähellekään häntä. Et tällaisena”, sanoin työntäen häntä takaperin kauemmaksi. Tiesin, ettei hän ikinä satuttaisi Renesmeetä, mutta tiesin myös, ettei hän ikinä satuttaisi minua. Mutta hänen tämän hetkisellä luonteenlaadullaan en ollut varma mistään.

”Siirry pois tieltäni”, hän sanoi purren hampaitaan yhteen.

”En.”

”Me lähdemme.” Hänen silmänsä kaventuivat. Hengitykseni kiihtyi kuin sydämeni olisi tihentänyt tahtiaan. ”Anna minun mennä pakkaamaan hänen tavaransa.”

”Vain kuolleen ruumiini yli ja me kaikki tiedämme, että se on mahdotonta.”

”En halua satuttaa sinua”, hän sanoi ottaen kiinni ranteistani, jotka vieläkin työnsivät häntä. ”Mutta minä satutan…”

”Mitä oikein on tekeillä?!” Edward ja minä käänsimme katseemme metsään liikuttamatta muita osia kehoistamme. Carlisle tuli aukiolle Emmett ja Jasper kannoillaan.

”Kuulitteko te meidät?” kysyin järkyttyneenä. Tunsin Edwardin yrittävän työntyä minua kohti toivoen, että Carlislen häirintä jättäisi suojaukseni alas. Hän tiukensi otettaan ranteistani, kun en liikahtanutkaan.

”Ei, Nessie…” Carlisle tuli lähemmäs kävellen varovaisemmin. Emmett ja Jasper aivan hänen perässään. ”Nessie soitti meille itkien. Hän sanoi, että te tappelette.” Carlisle laittoi kätensä meidän molempien olkapäille. Yhtäkkiä tunsin koko kehoni rentoutuvan ja vein syvään henkeä. Pidätin sitä suoristautuen.

”Jasper, lopeta!” huusin häntä kohti. Hän peruutti pari askelta kädet ylhäällä antautuen. Tunsin Edwardin ryntäävään ohitseni ja minä pyörähdin ympäri tarttuen hänen ranteestaan ennen kuin hän ehti ovelle. Edward murisi kääntyen ympäri ja ottaen kiinni niskastani kädellään.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 04.12.2009 14:42:21

Voi ei tälläseen kohtaan saa jättää! ihan liian jännittävää.  :o
Edward ja Bella ei sais riidellä.   :(
Jatkoa vaan.

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 04.12.2009 14:43:26

TAPPELU, TAPPELU!!  ;D
Edwardin ja Bellan tappelu alkaa.. Kumpikohan voittaa? XD
Joo mut tää oli hyvä luku. ;)
Lisää tuleen vaan.
Kiitos :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Rins - 04.12.2009 15:10:41

Nyt mun kiinnostus meni tästä ficistä. Ei se sun vika oo, sähän vaan suomennat.
Mutta oikeesti, Edward ei ikimaailmassa satuttais Bellaa, se rakastaa sitä enemmän kuin ketään muuta -.-
Mä todellakin toivon, että tän taso parantuu ens luvussa.

Sä suomennat edelleen hyvin (:

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: anskuu - 04.12.2009 15:14:39

Edward ja Bella ei voi tapella!  >:(
Ja nyt kyllä vähän hämmästyttää, että Edward satuttaa Bellaa. Se ei ikinä tekis niin.
Tosin eihän se sun vika ole, sähän vaan suomennat  :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 04.12.2009 15:22:22

Noniin, nyt saatiin jo kunnon draamaa! (:
Arvelinkin, että tulisi jotakin riitelyä, kun Edward halusi puhua Bellan kanssa, mutta en arvellut, että kävisi noin "pahasti"! :o Miten Edward voi tehdä noin! Äkkiä jatkoa! Meinaan nyt jo mennä lukemaan aluperäistä! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: E_Bella - 04.12.2009 17:09:02

ei vitsi!!!    Tähän kohtaan EI SAISI JÄTTÄÄ!!
 :o   kauheeta, voin kuvitella Edwardin ihan vihasena, mutten voi kuvitella Bellaa ja Edwardia TAPPELEMASSA!  kauheeta...   :'(

jatkoo!  <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: {samba} - 04.12.2009 17:27:28

Voi apua. Mä tärisen. ÄÄÄÄÄÄÄ.
Miten tää voi mennä näin??? Mä sekoon...
Liian jännittävää. Edward ei oo koskaan, KOSKAAN huutanu Bellalle. Ei ikinä.
Nyt mä sekoon.
KIITOS!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Anaid - 04.12.2009 19:34:03

Mitä?! :oEdward on pelottava! mä vapisin melkee itekki! äkkii jatkoo!! tää on hyvä! :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: mrs.lovegood - 04.12.2009 20:08:14

jeejee tää on hyvä:)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 04.12.2009 22:58:15

Uiuiiuiuiu tää on aivaan superhypermegahyvä ficci!! Jatkoo nopeesti!<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Scaramouche - 05.12.2009 13:42:46

Ei Bella ja Edward saa tapella!!!  :'( Tää on niin väärin!

Niiden tunteen vaikuttaa tässä tekstissä niin ihanan aidoilta, että toi tappelu tuntuu vieläkin kamalammalta. Taas (jälleen kerran) loistava esimerkki sun mahtavasta käänöstaidostas. Voi, kumpa Bellalle ei vaan kävis mitään pahaa, Edward katuis sitä vielä ja tapattais ittensä. Kumpaakaan ei saa tapahtua.

Kivaa kun tuli vihdoin jotain kunnon jännitystä! Tuleehan pian taas jatkoa?  :-*

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Embuu - 05.12.2009 20:58:35

Hähäää.. Mainiota... Ois kyllä aika jännää jos Bella ja Eddie
 lähtis jonnekkin Ettelämantereelle..  ;)
Jatkoa vaan  samaan tahtiin niin minä olen iloinen!  ;D ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 06.12.2009 13:01:30

Jatkoa vaa nopeesti lisää!! Tää on tosi hyvä, vaik ei Bella ja Eddie sais tapella(ja silti toi tappelu oli ficin parhaita kohtia ;D ). Eli joo jatkoa vaa lisäää<33 :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (6/56 luku saapunut 4.12.09)
Kirjoitti: Naxarcos - 07.12.2009 20:03:42

Llllllloistavaa ;)
Olet tarkka kääntäjä, mutta odottajille liian hidas :D
En tarkoita että olisit hidas, mutta kun kiihkeästi seuraavaa lukua odottaa, kyllä se rupee hiki tippumaan.

Käännä seuraava nopeasti, luin sen jo engklantiks ja haluu lukee suomekskin :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 08.12.2009 16:54:18

T/N: Kiitos kommenteista. :D Tässä on taas jatkoa, mutta tämä on todella lyhyt. Seuraavien lukujen kanssa voi mennä vähän kauemmin, kun nyt alkaa taas jälleen kerran kokeisiin lukeminen, kun koe viikko on ensiviikolla. :(

7. luku

”Tämä olisi helpompaa, jos sinä voisit vain tehdä yhteistyötä!” Edward huusi minulle puristaen niskaani.

”En ikinä!” huusin takaisin vihaten sitä, että olin niin vihainen hänelle. Kuinka hän saattoi tehdä tämän minulle?

Vedin hänet pois ovelta, jotta saisin tyhjän tien ovelle. Tiesin, että minun pitäisi ottaa Renesmee ja paeta. Se oli ainoa keino, miten saisin Edwardin tajuamaan, etten luopuisi Renesmeestä. Mutta ennen kuin ehdin ovelle, hän seisoi edessäni ja työnsi minut takaisin. ”Enpä usko!” hän huusi. Haukoin henkeä tajutessani, että hän luki ajatukseni. Olin täysin ympäröinyt Renesmeen kilvelläni, joten olin paljastanut omani. Ennen kuin ehdin reagoida, tunsin vahvan otteen vyötäröni ympärillä ja minut vedettiin yhtäkkiä kauemmaksi Edwardista.

”Olen pahoillani, Bella”, Emmett sanoi pehmeästi takaani. Katsoin Edwardia vihaisesti, Carlisle oli lukinnut kätensä hänen ympärilleen.

”Mitä helvettiä teidän välillänne oikein tapahtui?” Carlisle kysyi ponnistellen pitääkseen Edwardin paikoillaan.

”Hän paljasti meidät Charlielle. Hän taisteli Leahia vastaan, minä pysäytin hänet ennen kuin hän ehti purra Leahia.” Edward näytti heille kättään ennen kuin jatkoi. ”Hän kertoi Charlielle, mitä me olemme ja mikä Renesmee on. Minun täytyy viedä hänet pois täältä. Pois Renesmeen luota. Hän puri minua, kuka voi sanoa, ettei hän pure Renesmeetä?”

”Minä olin vihainen! Minä menin puremaan Leahia vahingossa!” Yritin kertoa heille oman näkökantani. ”Sinä tiedät, etten voisi ikinä satuttaa Renesmeetä, Edward! Minua loukkaa, että voit edes ajatella toisin.” Pystyin näkemään tulen palavan hänen silmissään. Minä vääntelehdin Emmettin otteessa, mutta hän ei päästänyt minua irti. ”Ole kiltti, Edward, minä rukoilen. Jos sinä otat hänet pois luotani, en ikinä anna sinulle anteeksi. Minä rakastan sinua enemmän kuin itse elämää, mutta en ymmärrä, miksi sinä haluat satuttaa minua niin pahasti.”

”En minä halua satuttaa sinua. Minä yritän suojella teitä molempia.”

”Me olemme kunnossa. En minä yritä satuttaa ketään. Luulin, että sinä luotat minuun.” Tunsin Emmettin heikentävän otettaan ja minä astuin hitaasti lähemmäs Edwardia. Carlisle päästi myös irti, kun Edward teki samoin kuin minä.

”Halusin vain varmistaa. Ja kyllä minä luotan sinuun.”

”Todista se. Me jäämme. Me kolme jäämme… yhdessä.” Minä hymyilin, kun Edward nyökkäsi hiljaa. Hän laittoi kätensä pääni molemmille puolille kevyesti.

”Olen niin pahoillani, Bella. Voitko ikinä antaa minulle anteeksi?” Tiesin, että hän olisi itkenyt, jos hän olisi pystynyt siihen. Pystyin kuulemaan sen hänen hengityksestään.

”Totta kai.” Minä hymyilin katsoen hänen silmiinsä. ”Minä rakastan sinua.”

”Kuten minäkin sinua”, hän sanoi, kun hänen huulensa painuivat omilleni. Heitin käteni hänen kaulansa ympärille vetäen hänet lähemmäs, jotta hänen huulensa painuivat kovemmin huulilleni.

”Voi, nuoren rakkauden ihmeet.” Kuulin Emmettin naureskelevan. Carlislekin nauroi.

”Onko reitti selvä?” Jasper kysyi oviaukosta pitäen erittäin hermostunutta pikkutyttöä sylissään.

”Voisin sanoa, että on”, Carlisle sanoi hymyillen. Jasper laski Renesmeen jaloilleen ja Renesmee siirtyi niin, että hän seisoi Jasperin takana.

”Kaikki hyvin”, Edward sanoi polvistuen toiselle polvelleen. ”Olen pahoillani, että huusin sinulle.”

”Entä äiti?” Hänen äänensä värisi, kun hän kurkisti Jasperin jalan takaa.

”Ja olen pahoillani, että huusin äidillekin.” Edward ojensi kättään taaksepäin kietoen sen vyötäröni ympärille. Astuin lähemmäksi häntä juoksuttaen sormiani hänen hiuksissaan. Huomasin Renesmeen hymyilevän sille ja iskin hänelle silmää. Hän rentoutui astuen pois Jasperin jalan takaa. Hänen hymynsä leveni ennen kuin hän juoksi suoraan Edwardin avoimeen syliin.

”No, luulenpa, että työmme täällä on tehty.” Käännyin katsomaan Emmettiä ja näin hänen hymyilevän tyytyväisenä itseensä.

”Ja mitä sinä oikeastaan teit?” kysyin häneltä virnistäen.

”Minä… tuota, minä estin sinua tuhoamasta elämäsi rakkautta.”

”Emmett, pää kiinni. En minä aikonut satuttaa häntä”, sanoin pyöräyttäen silmiäni.

Emmett hymyili leveästi. ”Mutta sinä todellakin potkit muutamaa sutta takapuoleen!” hän huusi lyöden ilmaa nyrkillään.

”Niin, se. Luulen, että minun pitäisi puhua hänelle huomenna”, antauduin.

”Ai, onko pikkusiskoni tulossa pehmeäksi?” Emmett vitsaili lyöden käsivarttani.

Löin häntä takaisin kovempaa. ”En tiedä, olenko?”

”Hiton tyttö!” Emmett valitti pidellen lyömääni kättä. Minä nauroin pudistaen päätäni.

”Tule jo”, Carlisle sanoi kävellen minun ja Edwardin luokse. ”Sovittu?” hän kysyi rauhoittaakseen itsensä.

”Sovittu”, me vastasimme samaan aikaan.

”Sinä, pidä heitä silmällä”, Carlisle vitsaili kumartuen Renesmeen puoleen, joka seisoi Edwardin edessä.

Hän näytti peukaloitaan. ”Joo, todellakin.” Hän nojautui halaamaan Carlislea. ”Rakastan sinua, isoisä”, hän sanoi, kun Carlisle antoi suukon hänen poskelleen.

”Niin minäkin sinua, prinsessa.”

”Nähdään, pirpana!” Emmett sanoi pörröttäen hänen hiuksiaan.

Hän nauroi nykäisten päänsä Emmettin ulottuvilta. ”Heippa Emmett-setä ja Jasper-setä!”

Me katsoimme, kun he lähtivät ja käännyimme kävelemään sisään. Renesmee välissämme pitäen käsistämme kiinni. Me keinutimme häntä ilman halki välissämme yö kaikuen hänen naurustaan.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 08.12.2009 17:21:25

kivaa jatkoa!
Harmillista, että näin lyhyt pätkä, mutta parempi sekin, kun ei mitään.
Onneksi Bella ja Edward sopi riitansa. (riitely ei sovi niille. ;D)
Jatkoa vain sitten, kun taas ehdit.

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 08.12.2009 17:47:39

Ihana! :D
Edward ja Bella saa aina nopeeta riidat sovittuu :D
Tää oli niin ihana  ettei edes haittaa että se on lyhyt. :)
Ja onnee ens viikon kokeisiin kans. ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Embuu - 08.12.2009 17:59:12

Jatkoa.. .hienoa!! Vampyyrit saa varmaan kaiken tehtyä nopeammin
esim. riitojen sopimiset..  ::) Toi loppu oli tosi nätti.. :)
Kiitos Kiitos!!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 08.12.2009 18:58:10

Lainaus käyttäjältä: Embuu - 08.12.2009 17:59:12

Vampyyrit saa varmaan kaiken tehtyä nopeammin
esim. riitojen sopimiset..  ::)
Hahahaaa, ajattelin ihan tuota samaa!!! :D
Hyvä, ettei Edward vienyt Nessietä Bellan luota!!!  :o Se olis ollu väärin.
Harmi kun tulee taukoa :( Mutta tietty ymmärrän, että kouluun pitää panostaa! :)
Jatkoa siis odotellen! :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: {samba} - 08.12.2009 19:42:27

Oih, riita sovittu. Ihanaa. Pelastit mun mielenterveyden.
Edelleen ihana. Mä en sano mitään muuta, koska muuta ei tule.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Hayles - 08.12.2009 21:22:53

Toistan samaa kuin muutkin, mutta onneksi riita on sovittu!
Olisin varmaan repinyt hiukset päästäni, jos Edward olisi vienyt Nessien  :(
Onneksi ei vienyt.

Jatkoa...?

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Amanecer - 08.12.2009 22:03:28

Jotenkin tuo Bellan ja Edwardin riita päättyi – no, sanotaanko että yhtä nopeasti kuin alkoikin. Ehkä vähän häiritsevänkin nopeasti kaikki oli ok, mutta toisaalta on ihanaa, kun he ovat taas sovussa. Ja Renesmee on erittäin ihana niin kuin aina. ♥

Jotenkin vahingoniloinen fiilis tuli kun sanoit, että koeviikko on tulossa ja täytyy lukea, kun itselläni pahimmat kokeet menivät jo. Jatkoa sitten heti, kun koulukiireiltäsi vain ehdit.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Rins - 09.12.2009 16:12:44

No joo, olihan tää vähän parempi, mutta nii..

Hyvää suomennosta edelleen.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: Allu - 12.12.2009 14:02:54

jatkoaaa!!! ;D
suomennat aivan mahtavasti.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (7/56 luku saapunut 8.12.09)
Kirjoitti: omputin - 12.12.2009 14:18:33

juu tota. kaikki uudet luvut ovat mahtavia.
jatkoan odottelen
-omputin

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 13.12.2009 22:31:39

T/N: Kiitos kommenteista. :D Tässä tulee uusin luku ja se on mielestäni aika hauska. ;D Toivottavasti tekin pidätte siitä.

8. luku

”Olenko vielä sanonut, että olen pahoillani?”

”Et ainakaan viimeiseen viiteen minuuttiin”, huokaisin. Katsoin ympärilleni pimeässä huoneessa. Kuunvalo heijastui minun ja Edwardin yhdistyneistä vartaloista.

”No, minä olen”, hän sanoi suudellen käsivarttani ylös ja alas.

”Minä pidän sopimisesta.” Painoin vartaloni tiukasti häntä vasten ja hän otti minut vastaan. Painoin huuleni hänen rintaansa ja hänen sormensa kietoutuivat hiuksiini.

”No, meidän pitäisi tehdä sitä paljon useammin”, hän vitsaili kohottaen kasvoni uuteen suudelmaan. Rikkomatta suudelmaa, hän kierähti niin, että hän tuli päälleni.

”Mutta kuitenkin ilman sitä riitelyosuutta”, lisäsin lukiten sääreni hänen vyötärölleen.

”Mmmhmm…” hän mumisi suudellen kaulaani.

Seuraavana aamuna minä ja Edward makoilimme laiskasti sängyssä. Laskin katseeni vartaloihimme hymyillen itsekseni. Jalkamme olivat kietoutuneina yhteen ja makasimme molemmat kyljillämme kasvot toisiimme päin. Pääni lepäsi hänen käsivarrellaan ja hänen toinen kätensä liukui pehmeästi ylös alas kylkiluiltani lanteilleni. Hänen silmänsä olivat kiinni kuin hän olisi nukkunut. Kaikki peitot ja tyynyt oli heitetty lattialle. Halusin pysyä tässä hetkessä ikuisesti, haluamatta liikkua.

”Renesmee”, hän kuiskasi avaten silmänsä. ”Alkaa herätä.” Painaen suudelman otsalleni hän kierähti selälleen. Minä vedin itseni hänen kylkeensä kiinni laittaen käteni hänen kehonsa yli.

”Kuinka kauan?” kysyin seuraillen hänen rintalihaksiaan sormellani. Kuin vihjeenä, kuulin Renesmeen pienten askelten kävelevän kylpyhuoneeseensa ja oven paukahtavan kiinni.

”Nyt.” Hän nyökäytti päätään. Me molemmat huokaisimme ja aloimme pukea.

”Haittaako sinua, jos olet hänen kanssaan tämän päivän?” kysyin Edwardilta, kun siivosin Renesmeen aamupalajälkiä.

Edward oli juuri laittamassa astioita tiskiveteen, mutta hän kääntyi ja kohotti kulmaansa. ”Minne olet menossa?”

”La Pushiin”, sanoin odottaen hänen vastustavan. Volturien kanssa käydyn yhteenoton ja Jacobin leimautumisen Culleniin jälkeen sopimus oli purettu täysin. Me saimme nyt mennä La Pushiin niin kauan, kun me emme metsästäneet siellä.

”Minusta se on hyvä ajatus”, Edward myönsi. ”Minä vien Renesmeen”, hän käveli seisomaan Renesmeen tuolin taakse ja vetäen tämän pitkät hiukset kasvoilta, ”talolle. On kulunut pitkä aika siitä, kun hän viimeksi näki tätinsä.”

”JES!” Renesmee hurrasi pomppien ylös alas tuolillaan. Minä pyyhkäisin hänen kasvonsa puhtaiksi ja laitoin hänet lattialle. Hän kiiruhti huoneeseensa hyräillen itsekseen.

Menin Edwardin ja Renesmeen kanssa talolle. Päätin mennä autolla juoksemisen sijasta, joten minun piti hakea Ferrarini. ”Nähdään myöhemmin”, sanoin antaen suukon Renesmeelle, joka oli Edwardin sylissä. Hän nojautui kauemmas Edwardista kietoen kätensä kaulaani.

”Ole varovainen”, Edward sanoi antaen minulle suudelman. Minä nyökkäsin ennen kuin lähdin hakemaan autoani. Edward peruutti askeleen, kun käynnistin moottorin. Lähetin heille molemmille vielä lentosuukot ennen kuin painoin kaasua. Renkaat pyörähtivät vingahtaen autotallin lattialla ja ennen kuin tiesinkään, olin jo ajamassa autotiellä.

Ajoin Clearwatereiden ajotielle hitaasti antaen auton käydä joutokäynnillä. Olin muuttamassa mieleni ja tekemässä täyskäännöksen, mutta pysähdyin, kun kuulin Sethin viheltävän. Katsoin ulos tuulilasista ja näin hänen kävelevän luokseni.

”Minä rakastan tätä autoa aina vain enemmän joka kerta, kun näen sen”, hän sanoi nojaten ajajan puoleiseen oveen.

”No, sinä voit ottaa sen”, vitsailin. En ollut vieläkään kovin innoissani koko ’nopea auto’ tilanteesta. Seth nauroi avaten oven minulle. Astuin ulos kiittäen häntä. Katsoin ympärilleni näkemättä Suen autoa. ”Missä äitisi on?” kysyin seuraten Sethiä sisälle.

”Hän on ulkona isäsi kanssa. En ole varma, minne he menivät.” Seth kohautti olkiaan rojahtaen sohvalle.

”Entä siskosi?” kysyin hermostuneena.

Seth osoitti leuallaan pitkään käytävään toisella puolella huonetta. ”Huoneessaan.” Käännyin nopeasti kannoillani ja menin hänen osoittamaansa suuntaan.

Pidätin hengitystäni seisoessani Leahin ovella ennen kuin koputin kevyesti. ”Sisään”, hän sanoi kuulostaen hermostuneelta. Avasin oven, mutten mennyt sisään. Hän makasi vatsallaan sängyllään lukien. Hän kääntyi katsomaan kuka ovella oli ja hyppäsi jaloilleen, kun hän tajusi, että se olin minä. ”Mitä sinä haluat?” hän kysyi kylmästi.

”Halusin pyytää anteeksi.” En liikahtanutkaan paikaltani.

”Älä vaivaudu veren-”, hän aloitti, mutta minä keskeytin hänet.

”Kuule, Leah, meidän täytyy tehdä jonkinlainen aselepo vanhempiemme tähden.”

”Ei minun tarvitse tehdä mitään.

”Miksi sinun pitää olla tuollainen ämmä? Tarkoitan, olen pahoillani, että sydämesi on särkynyt ja että olet ainut naispuolinen susi, mutta kasva jo aikuiseksi ja jatka elämääsi.”

”Ei se vain noin ole”, hän aloitti istuutuen takaisin sängylleen ennen kuin jatkoi. ”Katsoi itseäsi: sinä olet kaunis, sinulla on komea aviomies, ihme tyttärenä ja kuolemattomuus!”

”Mitä olet sanomassa? Oletko sinä-”, keskeytin laittaen käteni puuskaan. Katsoin hänen kasvojaan hetken ennen kuin jatkoin, ”kateellinen minulle?” kysyin järkyttyneenä.

Leah laski päänsä katsoen käsiään. ”Kyllä”, hän kuiskasi kohottamatta katsettaan. ”Katso minua, Bella. Minulla ei ole mitään. En voi ikinä saada mitään, mitä sinulla on. Minä olen vain umpikuja”, hänen äänensä hiljeni. Huomasin kyyneleen tipahtavan hänen poskelleen. Ojensin käteni häntä kohti, mutta annoin niiden laskeutua takaisin.

”Mistä sinä sen tiedät?” kysyin ottaen pienen askeleen hänen huoneeseensa.

”Tiedänpähän vain!” hän tiuskaisi katsoen minua kaventaen silmiään. Astuin nopeasti takaisin käytävään.

”Et sinä ole tällainen ikuisesti”, totesin kohauttaen olkiani. ”Entä sitten, jos sinua ei ole tarkoitettu saamaan lapsia. Ei se tarkoita, ettet voisi löytää rakkautta. Katso vaikka Jacobia…” hiljenin, kun ajatus alkoi puistattaa minua.

Leah nousi ylös katsoen minua vihaisesti. ”Siinähän se onkin!” hän huusi, hänen kätensä värisivät. ”Meidän piti lähteä ihan vain kahdestaan! Ei huolta mistään.” Katsoin häntä hämmentyneenä ja hän istuutui takaisin sängylleen siirtyen kauemmaksi, ja minä istuuduin mahdollisimman kauas hänestä. ”Tajuatko, ennen kuin Renesmee syntyi, Jacob tiesi, että hän menettäisi sinut. Hänellä ei ollut toivoa sinun selviämisestäsi. Hän halusi lähteä heti, kun olisit kuollut ja minä rukoilin häntä ottamaan minut mukaansa. Hän olisi voinut määrätä Sethin Samin laumaan ja me olisimme olleet vapaita jokaisesta. Susina meidän on helpompi käsitellä tuskaamme, mutta mahdotonta, koska muu lauma kuulisi ajatuksemme.”

Nyökkäsin tietäen sen jo valmiiksi, mutta annoin hänen jatkaa. ”Olin iloinen, että minulla oli joku, joka ymmärtäisi, miltä minusta tuntui. Hän rakasti sinua yhtä paljon kuin minä Samia.” hän kohautti olkiaan katsoen silmiini. ”Ajattelin, että Jacob ja minä olimme molemmat ulkopuolisia, mutta nyt olen vain minä.”

”Älä luovuta, kyllä hän on tuolla jossain… tai ei ole syntynytkään vielä.” En voinut sille mitään, mutta minä purskahdin nauruun ja minusta tuntui paremmalta, kun Leahkin nauroi.

”Totta.” Hän kohautti olkiaan.

”Aselepo?” kysyin ojentaen kättäni.

Hän katsoi sitä hetken nyrpistäen nenäänsä. ”Voi älä viitsi! Ei minulla ole pöpöjä.” Leah nauroi pudistaen päätään. ”Aselepo.” Hän otti käteni tiukasti omaansa ja minäkin puristin.

Kun hän puristi kovempaa, niin minäkin puristin. Annoin tätä kulua vähän aikaa. ”Okei, jommankumman käsi murtuu pian ja minä tiedän, etten se ole minä”, vitsailin ja hän heikensi otettaan.

”No, täytyy sanoa, iilimato, sinä kyllä pistit aikamoisen tappelun.”

”Se on Bella, ja kiitos”, sanoin nousten seisomaan. ”Minun olisi parasta lähteä.” Katsoin ulos ikkunasta tajuten, kuinka myöhä nyt jo oli. Hän nyökkäsi saattaen minut olohuoneeseen.

Seth retkotti sohvalla kuorsaten. Hänen koko oikeapuolensa melkein koskettaen maata. Vain hänen kätensä ja jalkansa hipaisten lattiaa. Hänen suunsa oli auki ja hän kuolasi. ”Ällöttävää.” Nyrpistin kasvojani.

”Niin, sehän on Seth.” Leah pyöräytti silmiään potkaisten Sethin jalkaa. Seth korskahti silmät revähtäen auki ja hän oli jaloillaan katsoen ympärilleen.

Minä nauroin hänen asennolleen ajatellen Jacobia. ”Täytyy olla susijuttu.”

”Anteeksi, mutta teidän keskustelunne kävi liian tyttömäiseksi minulle, joten minä nukahdin.” Hän haukotteli rapsuttaen päätään oikealla kädellään ja kylkeään toisella kädellä.

”Mikä hätänä Seth, saitko kirppuja?” kiusasin, susien piikittely oli liiankin helppoa.

Hän vain pyöräytti silmiään. ”Tosi hauskaa, Bella.”

”Okei, nähdään myöhemmin. Meillä on ilmiselvästi häät suunniteltavana.” Minä nauroin. ”Olen aina halunnut sisaruksia, mutta en tällä tavoin.”

”Tämän täytyy olla ensimmäinen kerta koko historiassa. Vampyyri, jolla on susiveli ja –sisko”, Seth lisäsi. ”Se on aika siistiä.”

”Niinkin voi sanoa”, Leah sanoi lyöden hänen käsivartaan.

”Heippa!” huusin olkani yli, kun kävelin ovesta ulos. Siinä vaiheessa he olivat jo painimassa lattialla.

Käytin aikaa kotiin ajamiseen, miettien, mitä Leah oli sanonut minusta ja Jacobista. Rakastiko hän todella minua niin paljon? Mietin, mitä olisi tapahtunut, jos Renesmee ei olisikaan ollut tyttö. Jos hän olisi ollut poika, niin mitä Jacob olisi tehnyt? Tiesin, että hän oli ajatellut, että vauva oli vain hirviö ja että hänet olisi pitänyt tuhota. Hänen leimautumisensa kuitenkin muutti hänen ajatuksensa heti, kun hän näki Renesmeen. Entä jos hän olisikin nähnyt pikkupojan Renesmeen sijaan?

Ennen kuin ehdin ajatella enempää, olin jo kääntymässä pihatielle. Autotallin ovi oli jo auki, kun sain talon näkyviini. Edward käveli näköpiiriini ja nojautui sitten seinää vasten katsoen minua. Renesmee hyppeli ylös alas taputtaen käsiään. Käänsin auton ympäri peruuttaakseni sen valtavaan autotalliin.

”Kuinka meni?” Edward kysyi Renesmeen innostuneiden kiljahduksien yli. Hän avasi oven minulle ja otti kädestäni kiinni, vetäen minut pois ajajan paikalta. Hän veti minut aivan vartaloonsa kiinni pitäen minusta tiukasti kiinni ja antaen pehmeän suudelman.

”Mahtavasti!” sanoin yksinkertaisesti rikkoen suudelman kohottaessani katseeni hänen silmiinsä.

”Äiti, äiti, ÄITI!” Renesmeen kiljahdukset tulivat korkeammiksi, kun hän nyki kättäni.

”Mitä, mitä, mitä?” kysyin laskien katseeni häneen. Hän lakkasi hyppimästä ja katsoi minua suurin silmin.

”Minä unohdin!” Hän irrotti otteensa kädestäni ja minä nostin hänet syliini.

”Olit kertomassa, mitä Emmett-setä opetti sinulle.” Edward hymyili leveästi. Hän katsoi minua pudistaen päätään. ”Voi, sinä tulet pitämään tästä.” Hän pyöräytti silmiään.

Katsoin Renesmeetä sylissäni, kun me menimme sisään.

”No, aiotko näyttää minulle?” kysyin. Me kävelimme olohuoneeseen. Emmett ja Carlisle olivat sohvalla ja Jasper istui heidän edessään lattialla. He katsoivat jotain pesäpallopeliä televisiosta. Esme ja Alice siivosivat Renesmeen värityskirjoja ja värikyniä lattialta. Kuulin Rosalien olevan huoneessaan yläkerrassa.

Laskin Renesmeen lattialle ja hän asettui seisomaan eteeni. ”Valmiina?” hän kysyi hymyillen leveästi. Minä nyökkäsin kerran, ja hän veti niin syvään henkeä kuin pystyi. Sitten päästi sen ulos jättimäisenä röyhtäyksenä. Minä henkäisin ottaen hänen kädestään kiinni ja laittaen käteni hänen suulleen.

”Renesmee Carlie Cullen!” kiljaisin katsoen ympärilleni. Esme ja Alice pitivät molemmat käsiään suunsa edessä yrittäen peitellä nauruaan. Vilkaisin nopeasti Edwardia, joka puri huultaan estääkseen itseään hymyilemästä. Seuraten korskahduksia ja naurua, joka tuli sohvan suunnalta, päästin Renesmeen suusta irti laittaen käteni puuskaan.

”Sinä? Sinäkö opetit tyttärelleni, kuinka ollaan sika?” kysyin otsa rypyssä.

”Niin, ja hän on aika hyvä, eikö vain?” Emmett kysyi hysteerisen naurunsa lomassa. Hän löi Jasperin kanssa ylävitosen, mikä sai minut raivostumaan.

Pudistin päätäni rajusti. ”Ei, ei todellakaan.”

”Voi älä viitsi, se on hauskaa!” Hän katsoi Renesmeetä, jolla oli molemmat kädet suunsa edessä, kun hän nauroi. ”Tee se uudelleen. Laula ABC.”

”Enpä usko!” sanoin kurkottaen eteeni peittäen Renesmeen suun ennen kuin hän ehti vetää uudelleen syvään henkeä.

Edward korskahti ennen kuin hän repesi hysteeriseen nauruun takanani. ”Mutta se on hauskaa.” Hän tuskin sai sanansa ulos. Pyörähdin ympäri vetäen Renesmeen mukanani. Hän kompastui jalkaani matkallaan ympäri, mutta minä pidin hänen kädestään kiinni. Se sai hänet nauramaan vielä kovemmin.

”Minä jätän hänet sinun kanssasi yhdeksi päiväksi… yhdeksi päiväksi, ja hän käyttäytyy näin?”

Edward lakkasi välittömästi nauramasta, yrittäen pysyä vakavana hän vetäisi syvään henkeä. Hän avasi suunsa puhuakseen, mutta alkoi nauraa uudelleen.

”Ettekö te pysäyttäneet heitä?” kysyin kääntyen Alicen ja Esmen puoleen.

”Me astuimme ulos pariksi tunniksi.” Esme kohautti olkiaan kyeten hillitsemään nauruaan. ”Hän oli enkeli ennen kuin me lähdimme.”

”Miehet.” Alice vain kohautti olkiaan pyöräyttäen silmiään.

”Nessie”, aloitin polvistuen hänen eteensä. Hänen kasvonsa vakavoituivat, kun hän kuunteli minua. ”Me pyydämme anteeksi, kun me teemme noin, emmekä me tee sitä tarkoituksella. Se on törkeää, eikä sinun Emmett-sedälläsi ole aivoja.” Renesmee kikatti viimeiselle osalle. ”Valmiina lähtemään kotiin?” kysyin häneltä nousten seisomaan. Hän nyökkäsi juosten ympäri huonetta jättäen hyvästinsä. Emmett odotti, kunnes olin kävellyt ulos huoneesta seuraten Alicea. Kuulin hänen röyhtäisevän ’heippa’ ja Renesmeen tekevän sanoin. Pyöräytin silmiäni lyöden kädellä otsaani.

”Voi, anna hänen olla”, Alice huokaisi. ”Emmett tekee sitä vain, koska hän tietää sen ärsyttävän sinua.”

”Niin, tiedän”, voihkaisin.

”Tulkaa jo, te kaksi!” huusin seisoen ovella odottaen Edwardia ja Renesmeetä, jotka nauroivat vieläkin Emmettin, Jasperin ja Carlislen kanssa. Renesmee juoksi kulman ympäri Edwardin edessä, mutta Edward otti häntä kiinni vyötäröltä ja kiepautti hänet hartioilleen. Pitäen häntä paikoillaan, Edward nojautui suutelemaan minua.

”Valmiina”, hän kuiskasi huuliani vasten.

Me hyvästelimme kaikki ja lähdimme kotia kohti. Kävellen käsi kädessä sormet kietoutuneina toisiinsa ja heilutellen niitä välissämme. Renesmee kertoi päivästään vieläkin kyyhöttäen Edwardin harteilla.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: Hayles - 14.12.2009 15:04:23

Team Emmett <3 ;D

Tämä oli tosi hauska. Juuri niin Emmettin tapaista.

En bongannut kirjoitusvirheitä ja teksti oli muutenkin tosi sujuvaa. Kiitoksia tuhannesti tästä käännöksestä!!!!!!!! Ja sori tästä ei rakentavasta- kommentista.

Jatkoa pyytäen, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: Rins - 14.12.2009 15:21:27

Joo, nyt taas tekstin laatu parani huomattavasti. Hieman vaan toi Bellan ja Leahin keskustelu ihmetytti, mutta muuten kaikki oli hyvin.
Kiitos taas tänkin suomennoksesta.

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 14.12.2009 15:43:30

Vitsi tässä luvussa sai kyllä ihan nauraakin :) Emmett se kyllä osaa! :)
Vasta ficcien myötä mä alan ymmärtää Leahia. Se on jotenkin outoa, koska tämähän on fictiota :DD Tai no onhan Meyerin kirjallisuus fantasiaa, mutta kuitenkin :D Selitys :)
Mutta jatkoa odotellessa (:

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: {samba} - 14.12.2009 16:57:05

Vau. Ihanaa huumoria. Mä repeen. Tää vaan... Naurattaa:D
Kiitos, sä vaan osaat.:D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 14.12.2009 17:32:50

Perus Emmett ;D Joo, tää luku oli kyllä hyvä. ;)
Jatkoa toivoisin todella TODELLA paljon. :D
Ja jälleen kerran täydellistä suomennosta. :D Ainakin mun silmilleni. ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 14.12.2009 19:20:57

Pakko sano heti alkuun. Emmet oli loistava! ;D
Mahtavaa opettaa tyttö röyhtäilemään.
Ja Bellan rektio oli juuri samanlainen kuin oletinkin.
Pidin Leahista tässä luvussa. Ja ensimmäistä kertaa koskaan, ikinä tykkäsin hänestä.
Suomennat mielestäni hyvin ja tarina on mukaansa tempaava, joten en edes huomaa jos tekstissä on virheitä.
Jatkoa vaan. Minä odotan sitä suurella innolla!  :)

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: JulleBBi - 14.12.2009 19:34:46

Hihi. :>
Rakastan tätä. Voi voi.. Sitä Emmettiä. Mäki haluun opetella röyhtäisemään ABC:n. :>

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 14.12.2009 20:03:13

Hah tää oli kyl Hauska!! ;D ;D Jatkoa vaan taas :-* ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: mrs.lovegood - 15.12.2009 20:05:10

hahahahah tää oli hauskaa  ;D

ja muuten tosi hyvää työtä tän käännöksen kanssa, onnittelut!

jatkoa  vaan :):)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: Amanecer - 15.12.2009 21:25:12

Tosi  hauska luku ja kiva, että Bella ja Leah saivat aikaan jonkinmoisen aselevon. Btw, Emmett on niiin ihana. ♥ (Edward myös!)

Joo mutta ei, tämä piristi taas mukavasti tätäkin ankeaa, kylmää ja pimeää päivää. Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (8/56 luku saapunut 13.12.09)
Kirjoitti: E_Bella - 15.12.2009 22:26:35

ihme kun en oo kommentoinu... olin niin varma, että olin, no kumminkin tässä se kommentti sitten on vaikka ei kovin hääppöinen olekaan...  ;D

no, siis teksti sujuvaa ja niin pois päin ja komppaan taas kerran edellisiä... emmett oli ihaaaa-na <3   niin emmett : D  röyhtäillä nyt aakkoset... xD
Niin ja hän on aika hyvä, eikö vain? repesin....  heh..!   ::)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 18.12.2009 14:42:35

T/N: Kiitos kaikille kommenteista. :D

9. luku

”Ilmapallot?” kysyin käyden Renesmeen syntymäpäiväjuhlien tarvikelistaa läpi.

”Tarkistettu”, Alice vastasi puhelimeen.

”Kakku?” kysyin kävellen edestakaisin olohuoneessa. Yritin pitää ääneni hiljaisena, koska Renesmee nukkui huoneessaan. Juhlat olisivat yllätys, joten en halunnut hänen kuulevan minua.

”Bella, sinun nyt kaikista pitäisi tietää, että minulla on kaikki hallinnassa”, Alice nauroi.

”Okei, olet oikeassa” huokaisin. ”Ai, Alice?”

”Niin.”

”Hän on vain lapsi… muista se.”

Pystyin kuvittelemaan hänet pyöräyttämässä silmiään. ”Heippa, Bella”, hän sanoi nopeasti ennen kuin hän keskeytti puhelun.

Suljin puhelimen ja istuuduin sohvalle. Katsoin ympärilleni ja annoin mieleni vaeltaa. En voinut uskoa, että Renesmeen syntymästä oli kulunut jo vuosi. Olin vasta pääsemässä yli järkytyksestä, että olin mennyt naimisiin vuosi sitten. Nyt me olimme juhlimassa vauvani ensimmäistä syntymäpäivää. Enemmänkin se oli kuudetta syntymäpäivää, mutta ei se haitannut.

”Sehän oli nopeaa”, Edward sanoi huomatessaan, etten ollut enää puhelimessa.

”Se oli ihan vain viime hetken juhlavalmisteluja”, sanoin nousten suutelemaan häntä. ”Miten metsästys meni?” kysyin koskettaen hänen poskiaan, jotka olivat hieman punaiset.

”Sain kiinni puuman tai pari”, hän sanoi ylpeänä. ”Oletko sinä vielä menossa Alicen, Rosalien ja Esmen kanssa?” hän kysyi, kun seurasin häntä makuuhuoneeseemme.

Istuin sängylle katsoen, kun hän riisuutui ja lähti vaatehuoneeseen etsimään puhtaita vaatteita.

”Jep, me lähdemme heti, kun Jacob tulee hakemaan Renesmeen. Jacob ja Charlie vievät hänet puistoon. Ja tuovat hänet sitten talolle kahdelta.”

”Kuulostaa kivalta”, hän sanoi kävellen pois vaatehuoneesta, hän oli aikeissa vetää paidan päälle, mutta minä seisoinkin yhtäkkiä hänen edessään.

”Älä tee tuota, ole kiltti”, sanoin pehmeästi.

Hän laski katseensa minuun hymyillen. ”Ja miksi en?”

”Pidän sinusta enemmän tällä tavalla.” Suutelin hänen paljasta rintaansa. Hän kietoi kätensä vyötärölleni vetäisten minut lähemmäs, enkä minä kiirehtinyt vastustelemaan.

Hän kumartui, jotta hän pystyi kuiskaamaan korvaani. ”Mutta mitä muut ajattelisivat tyttäremme juhlissa, jos minä kävelisin siellä puolialasti?”

”Tai puoliksi pukeutuneena.” Ponnistelin estääkseni ääntäni murtumatta. Hän nauroi peruuttaen askeleen ja vetäen paitansa päälle.

”Nähdään myöhemmin”, hän sanoi kumartuen suutelemaan minua. Lukitsin nopeasti käteni hänen kaulaansa, jotta hän ei voisi vetäytyä pois. Yllätyksekseni hän ei pannut vastaan. Hänen huulensa ottivat minut vastaan voimakkaammin. ”Minun täytyy todella mennä nyt”, hän mumisi vieläkin liitettynä huuliini.

Annoin hänelle vielä yhden suudelman ennen kuin työnsin hänet pois.

”Selvä, huomaan miten asiat ovat”, vitsailin kääntyen kävelemään pois huoneesta. Vilkaisin olkani yli heilutellen lanteitani (se oli jotain, mitä en tehnyt melkein ikinä) samalla kun kävelin. ”Veljesi ovat paljon tärkeämpiä.” Käänsin pääni takaisin, jottei hän näkisi hymyäni.

Tunsin hänen kätensä lanteillani vetäen minut takaisin.

”Miksi sinun täytyy tehdä tuota?” hän kysyi tiukentaen otettaan. Jos olisin ollut ihminen, hänen otteensa olisi murtanut luuni. Hän suuteli kaulaani melkein kehräten.

”Äiti”, Renesmeen tokkurainen ääni kutsui minua hänen huoneestaan.

”Velvollisuus kutsuu”, huokaisin irrottaen Edwardin kädet lanteiltani. Hän murahti, mutta seurasi minua käytävään. Hyvästellen nopeasti, hän katosi etuovesta. Renesmee luuli, että hän oli metsästämässä koko päivän, joten Edward ei halunnut Renesmeen näkevän häntä.

”Huomenta, päivänsäde.” Minä hymyilin, kun kävelin hänen huoneeseensa. ”Miten päiväunet menivät?” Kävelin ikkunalle avatakseni verhot. Siristin silmiäni kirkkaalle auringonvalolle, tajuten ensimmäistä kertaa, että se oli harvinaisen aurinkoinen päivä. Vaikka nyt olikin elokuu, Forksissa oli harvoin kauniita aurinkoisia päiviä.

”Nättiä, äiti.” Renesmee hymyili leveästi nousten seisomaan sängyllä ja osoittaen minua. Hän hyppi sängyllä pari kertaa ennen kuin hän loikkasi alas. Hänen kiharat hiuksensa leijuivat villisti hänen ympärillään. Hän hypähteli luokseni ja seisahtui viereeni aurinkoon. Hänen ihonsa ei osoittanut samankaltaisuutta minun ihooni verrattuna ja se oli aina harmittanut häntä.

”Sinäkin olet nätti”, totesin yksinkertaisesti ottaen hänen kädestään kiinni ja antaen suukon hänen kämmenselälleen.

Laitoin Renesmeen valmiiksi hänen puistopäiväänsä varten. Jälleen kerran me seisoimme hänen vaatehuoneessaan riitelemässä, mitä hän laittaisi päälleen. ”Sinä vietät aivan liian paljon aikaa tätiesi kanssa.”

Pudistin päätäni asulle, mitä hän piteli ylhäällä. Se oli lyhyt pinkkiruudullinen hame ja valkoinen napitettava paita, ja vielä niihin sopiva ruudullinen huivi kiedottavaksi hänen kaulansa ympärille.

”Mutta minä pidän siitä”, hän valitti hyppien ylös alas.

”Isäsi irrottaa pääni, jos annan sinun pukea noin pienen hameen.” Katsoin ympärilleni vaatehuoneessa etsien jotain, mitä hän voisi pukea hameen alle. Löysin lopulta valkoiset leggingsit, joihin olin tyytyväinen. Minun tuurillani, hän suostui pukemaan ne hameen alle. Olin juuri auttamassa häntä kiinnittämään pinkkivalkoisia sandaaleja, kun kuulin Jacobin ja Charlien puhuvan, kun he kävelivät mökkiä kohti. Renesmee kuuli heidät, kun he tulivat hiukan lähemmäksi ja hän juoksi huoneestaan ulos.

”Nessie, en ole vielä valmis hiustesi kanssa!” huusin hänen peräänsä.

Kun pääsin olohuoneeseen, hän oli jo Charlien sylissä. ”Hyvää syntymäpäivää enkelikasvo”, hän sanoi halaten Renesmeetä. Hän laski Renesmeen lattialle ja sitten tämä jo juoksi Jacobin syliin.

”Hei, pirpana!” Jacob heitti hänet ilmaan ottaen hänet vastaan ilmassa ja heilauttaen hänet selkäänsä. Renesmee kiljui innoissaan pitäen hänestä tiukasti kiinni. Hänen kätensä näyttivät entistä pienemmiltä Jacobin lihaksiin verrattuna. Jacob oli pukeutunut lämmintä säätä varten vihreään hihattomaan paitaan ja farkkushortseihin. Isälläni oli, kuten aina, farkut ja tavallinen flanellipaita. Kun onnen toivotukset olivat ohi, minä otin harjan ja harjasin Renesmeen hiukset. Vedin päällimmäiset hiukset poninhännälle ja sidoin sen kiinni pinkkivalkoisella rusetilla. Hän antoi suukon poskelleni ja kääntyi juostakseen pihalle. Kun tiesin heidän olevan kuulomatkan ulkopuolella, käännyin Charlieen päin.

”Tasan kahdelta.” Hän nyökkäsi ja kääntyi kävelläkseen ulko-ovelle.

”Nähdään silloin.” Seurasin häntä ovelle ja astuin ulos. Hän kääntyi antaakseen minulle suukon hyvästiksi, mutta hyppäsikin kauemmas. Unohdin, että hän ei ollut ikinä nähnyt minua auringossa. Kun en ollut koskaan ihmisten keskuudessa niin minun ei tarvinnut koskaan piilotella. Olin aina sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka tiesivät, mikä minä olen.

”Eikö olekin outoa?” Jacob kysyi kävellen meidän luoksemme Renesmee istuen hänen jalkaterällään. Kädet ja jalat kiedottuna hänen nilkkansa ympärille.

”Se on…” En tiennyt oliko hänen ilmeensä järkyttynyt vai pelokas. ”Se on upeaa”, hän vihdoin sai sanotuksi. Hän kohotti kättään koskettaakseen kasvojani. ”Kuin lukematon määrä timantteja.” Hän epäröi ennen kuin kosketti poskeani.

”Tiedän”, minä nauroin.

”Oletteko te kaikki tällaisia?” hän kysyi vilkaisten nopeasti Renesmeetä. Charlie osoitti häntä ja katsoi minua hämmentyneenä.

”Hän on puoliksi ihminen.” Kohautin olkiani. ”Menkää jo, en minä halua viettää tässä koko päivää.” Viittoilin heitä lähtemään. Charlie epäröi ennen kuin antoi suukon poskelleni, mutta hymyili itselleen, kun hän teki niin. ”Nähdään myöhemmin!” Minä vilkutin, kunnes he katosivat näköpiiristä. ”Älä anna hänen liata itseään!” huusin heidän peräänsä. Tiesin, ettei Charlie kuulisi minua, mutta Jacob kyllä kuulisi.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: E_Bella - 18.12.2009 14:52:27

(eka,eka!)   :D
aww... tää oli ihana luku... Vietät liian paljon aikaa tätiesi kansssa  repesin!  ;D
ihanaa suomenusta, ja virheitä en oo koskaan löytäny...  ::)
jatkoa!  <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: {samba} - 18.12.2009 15:18:24

Voi apua... Tää vaan naurattaa:D:D:D
Joo. Mä vaan repeilen tääl. Ei kirjoitusvirheitäkään mun silmiin sattunut, mikä ois haitannu lukemista...
Joo. Hyvä.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: Rins - 18.12.2009 18:46:52

Vähän tää luku oli ihana :D

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 18.12.2009 19:52:11

Jatkoa vaan!
ei muuta. :D

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: NiNNNi - 18.12.2009 20:56:04

Aaa.. Ihana.. Jälleen kerran  :P
Toivoisin jatkoa jälleen kerran. :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 18.12.2009 21:58:16

Jeee!! Uus luku! Tykkään ihan kauheesti näistä BD:n-jälkeinen-aika -ficeistä :D Ja oon tainnu sen kertoakin joskus aiemmin. No mutta tulipahan sanottua uudestaan! :)
Toivottavasti jatkoa tulis taas nopsaa :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: Amanecer - 18.12.2009 22:18:04

Jälleen kerran hyvin suomennettu, kirjoitusvirheetön, suloinen, juoneltaan hyvä ja plaa plaa plaa. Kommenttini tänne ovat aina tätä samaa turhanpäiväistä toistoa, josta ei ole enää tässä vaiheessa yhtään mitään hyötyä. Mutta hei, ei kai tästä voi minua syyttää! Itsepähän sinä olet suomentanut ja tekijä on kirjoittanut niin pirun hyvin, ettei ole mitään kritisoitavaa.

Lainaus

”Sinä vietät aivan liian paljon aikaa tätiesi kanssa.”

Pidin tästä Bellan lausahduksesta. Jostakin syystä lempikohtiani, vaikkei edes ollut mitään söpöilyä, jollaisen olisin yleisesti ottaen lainannut kommenttiini.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: mrs.lovegood - 19.12.2009 13:24:58

jeejee jatkoa ! oli ehkä ei-tapahtunut-mitään luku, mutta tykkäsin silti :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (9/56 luku saapunut 18.12.09)
Kirjoitti: strawberrycullen - 20.12.2009 11:35:03

Ihana luku :D. Niinku katriqqq jo sanoi, niin näistä bd:n jälkeisistä ficeistä on kauheen helppo tykätä! Kiitos taas siitä että piristit mun päivää :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 24.12.2009 11:11:18

T/N: Täytyy ensin ilmoittaa, että HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE! Tämä on taas tämmöinen lyhyt väliluku, jossa ei tapahdu mitään. Mutta minun oli pakko saada laittaa jotain joulun kunniaksi. :D :D

10. luku

Kävelin sisälle pukeutumaan. Olin menossa metsästämään, joten laitoin päälleni tennarit, farkut ja valkoisen paidan. Sidoin hiukseni sotkuiselle poninhännälle ja juoksin ovesta ulos. Sen jälkeen, kun olin puhunut Charlielle, kurkkuani oli alkanut polttaa. Matkalla talolle, pysähdyin kuuntelemaan vaimeita sydämenlyöntejä ja haistelin ilmaa seuraten tuoksua. Ehkä välipala auttaisi hieman. Ajattelin itsekseni seuratessani tuoksua. Menin puskan läpi aukealle, jolla oli lauma valkohäntäisiä peuroja. Täydellistä! Ei liian isoa, eikä liian pientä. Kyyristyin valmiina loikkaukseen. ”Bella!” Käännyin valmiina hyökkäämään takanani olevan kimppuun. Irvistin paljastaen hampaani.

Suoristauduin pyöräyttäen silmiäni. ”Äh! Alice, mitä helvettiä sinä oikein teet?” Käännyin katsomaan ja huomasin hänen säikäyttäneen välipalani tiehensä ja laitoin käteni puuskaan.

”Minun pitäisi kysyä sinulta samaa asiaa.” Esme ja Rosalie kävelivät hänen taakseen. ”Sinä olit myöhässä, joten me päätimme tavata sinut puolimatkassa.”

Kohautin olkiani viattomasti. ”Olin matkalla talolle, mutta pysähdyin välipalalle.” Kaikki kolme nauroivat.

Me olimme juoksemassa vuorten juurella. Minä olin kärjessä, mutta kuulin Rosalien tulevan aivan perässäni. Hän ohitti minut kääntyen hymyilemään. ”Juostaan kilpaa!”

”Mukana ollaan!” huusin hänen peräänsä kiihdyttäen vauhtiani. Ohitin hänet helposti, mutta hän painosti itseään, joten hän pysyi kannoillani.

”Ei liian kauas edelle!” Esme huusi meille. En ollut tajunnut, kuinka kauaksi me olimme juosseet, mutta kuulosti siltä, että hänen täytyi tosissaan huutaa, että me kuulisimme hänet. Me hidastimme samaan aikaan pyöräyttäen silmiämme.

”Kyllä, äiti”, me vitsailimme nauraen.

”Minä varaan isäkarhun”, kuiskasin. Me kyyristyimme puiden taakse. Me seurasimme parin karhun tuoksua, kun ne leikkivät pienellä lammella.

”Miksi sinä saat aina varata isoimman?” Rosalie valitti.

”Koska minä varasin ensin.” Näytin hänelle kieltäni. ”Sinä voit ottaa tuon.” Osoitin toiseksi suurinta karhua, joka kurottautui puuta kohden syöden jotain.

Esme ja Alice valitsivat omansa ja me kaikki kiertelimme saaliimme ympärillä. Minä olin lähimpänä omaa ateriaani, joten minä hyökkäsin ensimmäisenä. Liikuin puskissa tehden ääntä. Minä pidin hyvästä takaa-ajosta ennen kuin söin. Onni oli kanssani. Karhu kohosi takajaloilleen ja oli pidempi kuin olin ajatellut. Kurkkuni tuntui siltä kuin voisin hengittää tulta, jos avaisin suuni. Loikkasin puskasta pois laskeutuen vain parin jalan päähän valtavasta eläimestä. Se pudottautui kaikille neljälle raajalleen kääntyen juoksemaan vastakkaiseen suuntaan. Juoksin sen edelle saaden sen pysähtymään kuin seinään. Se nousi taas takajaloilleen muristen minulle. Se sai minut hymyilemään ja minä kyyristyin muristen takaisin. Yhdellä loikalla, minä tarrauduin sen ruumiiseen. Pystyin tuntemaan sen vauhkot sydämenlyönnit rintakehääni vasten. Hampaani upposivat sen kaulaan ja otin vastaan lämpimän veren, joka tulvi suuhuni.

Nousin seisomaan pyyhkäisten suuni puhtaaksi ja käännyin katsomaan, kun Rosalie lopetteli juuri omaa tappoaan. Esme oli kauimpana työntäen juuri oman karhunsa ruumista irti itsestään. Alice oli toisiksi pienimmän karhunsa luona.

”Jatketaanko eteenpäin?” Alice kysyi tanssahdellen minun ja Rosalien luo.

”Minulle kyllä mahtuisi hieman lisää”, sanoin taputtaen vatsaani.

”Kuulostaa hyvältä minunkin mielestäni.” Esme hymyili viittoillen meitä jatkamaan liikkumista. Me pysähdyimme syömään pari hirveä laskeutuessamme vuorelta.

”Voi, minä olen aivan täynnä”, Alice voihkaisi työntäen hirven jäännökset sivuun. ”Juhla-aika!” Hän veti minua kädestä. Minä suoristauduin potkaisten oman hirveni jäännökset puihin.

”Lähdetään”, sanoin tyytyväisenä.

Me jatkoimme laskeutumista vuorelta. Tällä kertaa Alice liittyi juoksukilpailuun jättäen Esmen saapumaan viimeisenä talolle.

”Siellä hän on.” Carlisle hymyili, kun Esme käveli pihaan. ”Jättivätkö tytöt sinut taas taakseen?” Hän kysyi kääntyen katsomaan meitä. Me nopeasti tönimme toisemme pois tieltä yrittäen päästä ensimmäisenä portaisiin pois hänen mulkoilunsa tieltä.

Minä pidin siitä, kuinka minusta tuntui kuin olisin pikkutyttö, kun olin Alicen ja Rosalien seurassa. Kun olin vielä ihminen, minä ja Alice olimme aina yhdessä. Nyt, kun minä olin vampyyri, Rosalie oli hyväksynyt minut siskonaan ja me käyttäydymme juuri niin. Pystyin nyt ymmärtämään yhteyden, mikä Alicella, Rosaliella, Emmettillä, Jasperilla ja Edwardilla oli, kun ihmiset todella luulevat heitä sisaruksiksi. Nyt minä sovin perheeseen täydellisesti ja minä pidin joka hetkestä.

”Se oli Bellan idea.” Rosalien syytös vetäisi minut ajatuksistani.

Suuni loksahti auki, kun osoitin itseäni. ”Minun? Mitä minä tein?”

”Sinä olit ensimmäinen, joka lähti juoksemaan!” Rosalie laittoi kätensä puuskaan.

”Enhän, vaan Alice…”

Carlisle keskeytti minut. ”Halusin vain selityksen, en riitaa.”

”No, älkäähän nyt, neidit. Miksi te aina kiusaatte pikkusiskoanne.” Emmett virnisti, kun hän käveli olohuoneeseen. ”Älä huoli, pikkusisko, minä olen sinun puolellasi.” Hän iski silmää.

”Kiitos, mutta en minä tarvitse sinun apuasi”, tuhahdin mennessäni hänen ohitseen ja hän yritti kampata minut, mutta minä tönäisin häntä. Hän purskahti nauruun ja minä seurasin pian perässä.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: Anaid - 24.12.2009 11:28:11

Ihanaa tommosia perus perhe juttui! :D Ja hyvää jouluu sullekki ja muille lukijoille!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 24.12.2009 12:11:57

Joskus tälläset väliluvutkin on ihan kivoja, kuten nyt.
Hyvää joulua vaan sinulle ja kaikille muillekkin! :)
ja jatkoa. ;D

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 24.12.2009 13:31:22

Vaikka tää oli ihan tavallinen luku, niin silti pidin kovasti (: Ihana tuollainen tyttöjen metsästys reissu (: On vaan jotenki kauheen karua, että Esme metsästää :DD
Mutta.. En kyllä keksi mitään sanottavaa. Jatkoa nopeesti ja jouluja! :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: Ewelyn - 27.12.2009 16:02:00

Juups, minulta oli jotenkin taas unohtunut tämä ficci. Kun olin lukenut kolme lukua ja kommentoin, minä... Unohdin. :D

Ja nyt oli sitten luettavana 7.lukua. Joten hallelujaa..

Mutta en kyllä pitkästynyt missään vaiheessa. Oikeastaan seitsemän lukua hujahti hetkessä.  :o

Melkein odotin lukiessani 10.lukua, että olisi 11. luku saapunut. (: Tiedän että oli aikaista toivoa, koska se viimeisin luku on vasta ilmestynyt. Joten ethän sinä varmaankaan vielä kerkeä suomentaamaan, vai kerkeätkö?<3

Jos tekisin taas vaihteeksi pitkän kommentin. Laittaisin kaikki luvut, mistä en ole ehtinyt mitään laittaa. Ja aloitan tietenkin yleisillä asioilla. Sujuvaa tekstiä edelleen, tästä voisi tehdä erillisen kirjan! Ja virheitä ei ollut paljon, mitä nyt muutama pilkkuvirhe. Eli lyhyesti sanottuna olet älyttömän hyvä suomentaja, melkeinpä yksi parhaista mitä minä tiedän. Ja tämä, mitä sinä nyt suomennat olisi saanut tulla Aamunkoin tilalle. Olisin ahminut varmaan yhden illan aikana sen kirjan. Mutta nyt se vähän tökkii... Ja ah, miten ihanan kirjan nimen ficin otsikosta saisi. "Forever Young." Awwwws.

Ja nyt niihin lukuihin. (:

4.luku - Ihan kiva, pidin varsinkin lopusta. Grrau. Ihana, raju Bella.  Ja Charlie sitten meni kihloihin Suen kanssa. Sillä lailla. Oli Charlienkin aika saada lähelleen joku.<3 Kerrassaan mahtava luku toisen kerran sanottuna. :D

5.luku - Yksi lempiluvuistani. Ihanaa kun Bella menetti hallintansa. Saatiin jännitystä tähänkin ficciin roimalla otteella.  :o
Bella puri Edwardia? Se oli jo uutta minulle. Bellahan ei koskaan satuta rakasta aviomiestään, vaikkakin tämä oli vahinko. Ja se minua vähän hämmästytti, kun Charlie otti kaiken Bellan kertoman noin hyvin vastaan. Ja kivaa oli myös kun Edward suuttu Bellalle. Se sai suuni loksahtamaan auki. ^^

6. luku - Tämäkin yksi suosikeistani. Kerrankin kunnon riita Bellan ja Edwardin välillä. Se toi kunnon vaihtelua niihin "Oi, Edward" sitä ja Edward tätä juttuihin. Awws. Carlislen isällinen puoli tuli tässä hyvin esille. (:
Ja Jasper aivan hurmaava tässä. Argh. Voin kuvitella sen ilmeen perääntyessään.<3

7.luku - Tämäkin yksi suosikeistani. (Mikäköhän ei olisi?) Emmett ihana tässä: "Olen pahoillani, Bella"
Siinä kohtaa sydämeni tipahti paikoiltaan. Ja muutenkin sain nauraa Emmettin vuorosanoille koko ajan.
 Ohoh.  :o Carlisleltahan tuhmia sanoja tulee. Mutta btw, tässä tilanteessa ne jotenkin sopivat sille.  Ja Jasper jälleen. Aijaiaijai. Niin ihana koko olemuksellaan tässä.

8.luku -  Tämä luku saa kyllä kultapokaalin minulta. (: Nauroin koko ajan ja tietenkin tyrskähtelin. Ja ihanaa kun Bellalla ja Leahilla on aselepo. En kyllä olisi kestänyt koko ajan heidän riitaansa. Ja kaikki Cullenit, paitsi Rosalie olivat tässä aaaaivan ihania. Emmett erityisesti.

Ja kysympähän vaan; "Miten hitossa sinä osaat suomentaa Emmettin lauseet Emmettmäisesti?" (Ah, mikä adjektiivi)

Nauroin tässä Alicen vuorosanalle: "Miehet." Ja itseänikin alkoi naurattamaan, kun kaikki Cullenit nauroivat.  :D

9.luku -  Perusluku. Ei mitään erityistä mainittavaa, paitsi että Edward oli tässä aika hauska. ^^

10. luku -  Ja taas yksi suosikeistani. Tämäkin oli todella hauska! I laik verry maach<3 Ja sain Rosaliesta tässä valoisamman ja ihanamman kuvan. Tykkään Rosaliesta nyt hieman enemmän, kuin ennen. Ja ihania oli nuo juoksukilpailut. Sekä hyvin olit suomentanut metsästyksen. Vaihdetaan sinun suomentamat metsästykset Meyerin tilalle niin hyvä on. Meyer ei nimittäin kuvaile niitä tarpeeksi hyvin.

Noniin. Ja jatkoa sitten piakkoin ?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: Hayles - 28.12.2009 14:05:32

Miten minä ole voinut missata jatkon?!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :o

Tämmöset väliluvut on kyllä tosi kivoja silloin tällöin. Eikä sattunut minun silmiini kirjotusvirheitä.

Ja Emmett...  :D

Jatkoajatkoajatkoajatkoajatkoa!

Pahoittelen syvästi, että rakentavani hyppäsi kalliolta  :-\

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (10/56 luku saapunut 24.12.09)
Kirjoitti: Rins - 28.12.2009 16:08:01

Jännä luku :P
Hyvin suomennettu, edelleen.

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: A-nuu - 29.12.2009 16:42:12

T/N: Uusi luku saapunut. Kiitos kommenteista, ne piristävät näitä kylmiä lomapäiviä. :D Ja vielä voisi toivottaa vähän turhan ajoissa, että hyvää uuttavuotta 2010! ;D

11. luku

Kävelin takaterassille laskien katseeni Jasperiin ja Edwardiin, jotka istuivat puun matalalla oksalla kiinnittäen ilmapalloja. He hyppäsivät alas laskeutuen kevyesti tömähtäen ruohikkoon. Edward kohtasi katseeni hypähtäen terassille ja otti minut syliinsä. Hän suuteli minua ja vetäytyi kauemmas nuollen huuliaan.

”Mmm… mitä sinä metsästit?” hän kysyi suudelleen minua uudelleen.

”Karhun ja pari hirveä.”

”Maistuu hyvältä.” Hän hymyili suudelleen minua ja nuollen huuliaan vielä kerran.

”Joten, miltä näyttää?” hän kysyi kääntäen minut takapihaa kohti.

Nojauduin kaiteen yli nähdäkseni paremmin. Alice juoksenteli ympäriinsä kiinnittäen nauhoja kaikkialle. Siellä oli tanssilattia, joka näytti aivan samalta kuin häissäni. Joka puolella oli valkoisia lamppuja, mutta ne oli vaikea nähdä auringossa. Arvelin, että ne oli tarkoitettu illemmalle. Siellä oli myös, pinkkejä, violetteja ja sinisiä ilmapalloja. Niihin sopivat nauhat roikkuivat toiselta puolen pihaa toiselle saaden sen näyttämään suurelta teltalta. Kukat rajasivat valtavan takapihan. Keskellä pihaa oli pitkä pöytä täynnä ruokaa. Toisessa päässä oli naposteltavaa ja toisessa oli höyryäviä patoja täynnä ruokaa. Kerroskakku erotti ne toisistaan, koska se oli laitettu keskelle pöytää. Kakku oli samanvärinen kuin ilmapallot ja serpentiini.

”Näyttää täydelliseltä”, huokaisin katsoen edelleen ympärilleni. Käänsin selkäni takapihalle, kun katsoin, kuinka Jasper järjesteli stereoita tanssilattialle. ”Paljonko tänne tulee porukkaa?” kysyin katsoen Edwardia. Rosalie, Esme ja Emmett seisoivat nyt hänen takanaan.

”Me vain.” Esme kohautti olkiaan.

”Ja pari sutta”, Emmett lisäsi sarkastisesti.

”Ja ihminen tai pari”, Rosalie tokaisi puhuen Charliesta, Suesta, Emilystä, Rachelista ja Clairesta.

”Sain sen!” Carlisle sanoi kävellen talon pohjoispuolelta kädet täynnä pulloja.

Katsoin, kuinka Edward ja Emmett hyppäsivät kaiteen yli kerätäkseen, mitä häneltä nyt jäikään jälkeen.

”Mitä hänellä on?” kysyin nojaten taas kaiteen yli.

”Alkoholia!” Rosalie huudahti nuolaisten huuliaan.

”Voimmeko me juoda ja tulla humalaan?” kysyin hämmentyneenä.

”Kyllä, kulta, me kyllä voimme juoda. Vaikkakaan me emme tee sitä usein. Alkoholi on enemmänkin kuin huumetta meidän elimistöllemme ja me voimme helposti jäädä koukkuun. Meidän myrkkymme sekoittuu alkoholiin ja saa meidät helpommin humalaan kuin tavallisen ihmisen. Humalan on myös vaikeampi laskeutua, koska meillä ei ole oikeaa ruokaa elimistössämme, mikä imisi sen. Mutta kun me selviämme siitä, meidän krapulamme on paljon pahempi kuin ihmisten”, Esme selitti silmäillen pulloja, joita miehet laittoivat riviin eri pöydälle, jossa oli myös mehut ja limsat.

”Ai, vau”, oli kaikki, mitä sain sanotuksi. Olin yllättäen innoissani ja halusin tuntea, miltä se tuntuisi. Olin saanut pari siemausta shamppanjaa äidin ja Philin häissä. Äiti salli sen maljapuheiden aikana, enkä minä pitänyt sen mausta.

”Niin”, Esme sanoi nauraen reaktiolleni, ”Kun kaikki ihmiset, jotka tulevat tänne, tietävät mitä me olemme, Carlisle ajatteli, että me voisimme löysätä vähän.” Hän kohautti olkiaan silmäillen aviomiestään. Minua hämmästyttää vieläkin, kuinka rakastuneita he ovat, jopa niin monen vuoden jälkeen.

”Hän on alaikäinen! Ei hän voi juoda”, Emmett kiusoitteli salakuunnellen keskusteluamme.

”Niin olette tekin!” huusin hänelle takaisin.

”Teknisesti emme. Sinä kuitenkin olet vielä vain 19.” Edward läimäytti hänen takaraivoaan.

”Niin, ja hän on naimisissa oleva nainen ja äiti. Kyllä hän minun mielestäni saa juoda”, Edward sanoi, kun Emmett hieroi takaraivoaan. Edward katsoi minuun iskien silmää.

”Siitäs sait!” huusin Emmettille, ”Sitä paitsi minä olen melkein 20. Se on tarpeeksi lähellä!”

Hän kohautti olkiaan. ”No, juotetaan hänet sitten känniin!”

”En minä niin paljon juo. Minulla on sentään lapsi hoidettavana”, tokaisin.

”Katsotaan sitten”, hän sanoi ja oli jo kaatamassa juomaa lasiin. Hän käveli rappuset ylös ojentaen sitä minulle.

Carlisle, Jasper ja Edward seurasivat antaen muillekin. ”Bellalle ja Edwardille”, Carlisle sanoi, kun me kaikki kohotimme lasimme, ”Tänä viimeisimpänä vuonna he ovat joutuneet käymään asioita läpi enemmän kuin kukaan meistä. Uusimmalle Cullenille, joka on vain vuoden ikäinen ja tekee minuun vaikutuksen vielä tänäkin päivänä.” Minä katsoin häntä hymyillen. Jos voisin itkeä, kyyneleet valuisivat jo poskillani. Jättäkää se vain Carlislelle. Hän jatkoi, kun kaikki katsoivat nyt minua. ”Hän on näyttänyt meille kaikille valtavaa rohkeutta kaikessa, mitä hän on tehnyt tänä vuonna. Uhraten elämänsä ihastuttavan pikkutytön vuoksi. Hyvää vuosipäivää häillesi ja kuolemattomuudellesi, ja hyvää syntymäpäivää pienelle enkelille, jonka pelottomasti toit tähän maailmaan.” Kaikkien lasit kilisivät, kun me skoolasimme. Edwardin käsi kietoutui vyötärölleni ja hän suuteli kaulaani.

”Kiitos, Carlisle”, pystyin vain kuiskaamaan ja ääneni siltikin murtui aivan kuin minä olisin itkenyt. Astuin poispäin Edwardista ja halasin Carlislea. Kun vetäydyin kauemmas hän kosketti lasillaan omaani ja minä siemaisin ensimmäisen kerran.

”Herranjumala!” henkäisin mutristaen huuliani ja koko vartaloni tärisi alkoholin mausta.

”Jep.” Emmett nauroi tyhjentäen lasinsa yhdellä kulauksella. ”Lisää?” hän kysyi katsoen lasiani. Heitin pääni taaksepäin juoden lasin tyhjäksi. Kaikki muut seurasivat ja me annoimme lasit miehille ja he lähtivät hakemaan lisää.

”Nenessemse… Enne…” Emmett pudisti päätään yrittäen saada ulos, mitä hän halusi sanoa. Minä nauroin hänelle kaksinkerroin. ”Renessem… Nessie on tulossa. Hitto, miksi sinä et voinut nimetä häntä vaikka Anniksi tai jotain sellaista?” hän kysyi taivuttaen päänsä taaksepäin ja kulauttaen viimeisetkin tipat lasistaan.

”Kuinka monta olet jo juonut?” kysyin hysteerisen nauruni lomassa.

Hän katsoi kättään kuin laskien sormillaan. Kohautti sitten olkiaan ja hoiperteli pois. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin vampyyrin ei niin viehkeänä.

”Hän tekee tuon joka kerta, kun hän juo”, Edward sanoi korvaani. Hän seisahtui taakseni kietoen kätensä ympärilleni, kun seisoimme perheemme ja ystäviemme edessä. Kuulin Charlien poliisiauton kääntyvän pihatielle ja minä hypähtelin kärsimättömyydestä. Edward piti minua tiukemmin pitääkseen minut paikoillani. Pystyin tuntemaan hänen naurunsa värinän. ”Hän nousee autosta”, Edward ilmoitti meille. Kaikkien silmät olivat portissa, josta he pian tulisivat läpi.

Kuulin heidän kolmen puhuvan, kun he kävelivät pihatietä pitkin.

”Missä kaikki ovat?” Renesmee kysyi. Kumpikaan ei vastannut hänelle, kun Jacobin käsi tuli portin tälle puolelle avaten lukon. Se aukeni ja minun täydellinen ruskeasilmäinen lapseni juoksi takapihalle. Hän pysähtyi lyhyeen henkäisten nähdessään meidät kaikki.

”YLLÄTYS!” me kaikki huusimme yhtä aikaa. Serpentiinit lensivät, ihmiset puhalsivat torviin, vislasivat, hurrasivat ja taputtivat.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: -jjassuu - 29.12.2009 17:42:10

Lainaus käyttäjältä: A-nuu - 29.12.2009 16:42:12

”Nenessemse… Enne…” Emmett pudisti päätään yrittäen saada ulos, mitä hän halusi sanoa. Minä nauroin hänelle kaksinkerroin. ”Renessem… Nessie on tulossa. Hitto, miksi sinä et voinut nimetä häntä vaikka Anniksi tai jotain sellaista?” hän kysyi taivuttaen päänsä taaksepäin ja kulauttaen viimeisetkin tipat lasistaan.

”Kuinka monta olet jo juonut?” kysyin hysteerisen nauruni lomassa.

Hän katsoi kättään kuin laskien sormillaan. Kohautti sitten olkiaan ja hoiperteli pois. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin vampyyrin ei niin viehkeänä.

tälle kohalle repesin ihan totaalisesti (voi hyvin muuten johtua siitä et en oo nukkunu hyvin) :D
Mä oon ollu aika törkee, oon lukenu tätä ihan alusta asti enkä oo kommentoinu kertaakaan :o
ja nyt mä pyydän sitä anteeksi :)

okei mut tykkäsin tästä(kin) osasta :)<3
jatkoa saa laittaa nopeesti tulemaan =)

♥ -jjassuu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 29.12.2009 19:13:56

Ja taas tullut jatkoa. Mahtavaa!
Käännät mielestäni todella hyvin. Teksti on todella helppolukuista.
Hahaaa, voin niin kuvitella tuon Emmettin juomisen. :D
Ei tässä oikein ole mitään muuta sanottavaa, kuin jatkoa. :)

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: anskuu - 29.12.2009 19:19:57

Lainaus

”Nenessemse… Enne…” Emmett pudisti päätään yrittäen saada ulos, mitä hän halusi sanoa. Minä nauroin hänelle kaksinkerroin. ”Renessem… Nessie on tulossa. Hitto, miksi sinä et voinut nimetä häntä vaikka Anniksi tai jotain sellaista?” hän kysyi taivuttaen päänsä taaksepäin ja kulauttaen viimeisetkin tipat lasistaan.

”Kuinka monta olet jo juonut?” kysyin hysteerisen nauruni lomassa.

Hän katsoi kättään kuin laskien sormillaan. Kohautti sitten olkiaan ja hoiperteli pois.

Mäkin repesin tässä kohtaa totaalisesti  :D Emmett juomassa, jessus.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: TiiTa - 29.12.2009 21:13:05

HAHAAA ÄKKIÄ SEURAAVA LUKU xD
Vampyyrit kännis ei hyvää seuraa.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: kakku. - 29.12.2009 22:40:27

Vähän samoilla linjoilla meen muidenkin kommentoijien kanssa :D Mäkin hajoilin tuossa kun Emmett alkoi sammaltaa ja muutenkin :D
Ei hitto :D ÄÄ!! En keksi mitään sanottavaa, joten äkkiä taas jatkoa!  :))

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: essss - 29.12.2009 23:42:40

Hihih : D Ihan paras. Mäkin nauroin tolle Emmettin sammallukselle. Emmett on Emmett. : D
Noh, empä keksi oikee mitää. Joten jatkoa?
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Ewelyn - 30.12.2009 15:11:56

Minäkin, niin kuin kaikki muutkin, repesin Emmettin sammallukselle. :D

Kyllä se Nessien nimi on niin vaikea lausua. ^^

Ja pidin tästä luvusta ihan älyttömästi. Johtuen varmaan siitä, että suomennat hyvin edelleen.

Joten nopeasti jatkoa ?  :-*

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: En-nu - 30.12.2009 18:37:19

Nopeasti jatkoa ja tuo Emmetin juttu oli hauska
  ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Rins - 30.12.2009 18:40:27

Vähän kiva :D
Jatkoo vaan!

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Hayles - 31.12.2009 10:06:16

Lainaus

”Nenessemse… Enne…” Emmett pudisti päätään yrittäen saada ulos, mitä hän halusi sanoa. Minä nauroin hänelle kaksinkerroin. ”Renessem… Nessie on tulossa. Hitto, miksi sinä et voinut nimetä häntä vaikka Anniksi tai jotain sellaista?” hän kysyi taivuttaen päänsä taaksepäin ja kulauttaen viimeisetkin tipat lasistaan.

”Kuinka monta olet jo juonut?” kysyin hysteerisen nauruni lomassa.

Hän katsoi kättään kuin laskien sormillaan. Kohautti sitten olkiaan ja hoiperteli pois. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin vampyyrin ei niin viehkeänä.

Kuten monet muutkin, repesin tuossa kohdassa täysin. Juuri tällaisten asioiden takia rakastan tätä.

Jälleen kerran, leikin piilosta rakentavani kanssa, enkä löydä sitä, joten on pakko jättää kommentoiminen asiansa osaaville. Mutta jatkoa, jos saisi...?

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: strawberrycullen - 01.01.2010 13:42:22

Haha tää oli ihana. Emmett on niin helppo kuvitella juomassa  ;D. Hyvää suomennosta jälleen kerran, enpä saa nyt yhtään rakentavampaa aikaiseksi. jatkoaa<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Cindy - 01.01.2010 20:31:36

Ooo.

U-P-E-A-A!  Joo, mä nauroin koko ajan. Haha, Emmett on niin paras. Mut juu, upeasti suomennat, totaalisen koukussa tähän. Hmm.. Joo, vähän toi alkoholihomma.. Siitä en tykänny kamalasti.. Mutta muut kohat korvaa sen, tää ficci on todella ihana  :-* Jatkapas vauhdilla 8)

<3 Cindy

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 02.01.2010 20:47:35

"Vampyyrit kännis, ei hyvää seuraa" <- Samaa mieltä ;) :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Embuu - 02.01.2010 21:01:06

JEE !!! Kännisiä vampyyrei!! Wuhuu :D:D:D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: cynthia - 03.01.2010 13:09:25

Haahhahaaha...

Nauroin ittekseni niin, että kaikki luuli mun olevan hullu :D (mut ehkä mä olenkin).

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Jana - 03.01.2010 15:05:56

Hih, sait uuden lukijan;) Ehdin tossa lukea noi kaikki luvut mitä on tullu, ja käännät upeasti!!

Hajosin niin pahasti tossa kun Emmett vähän..oli juonut;D

Hih, pian jatkoah<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: minnamoi - 03.01.2010 15:46:09

ilmottaudun kanssa uudeksi lukijaksi! ;) aloin noin tunti sitte lukemaan enkä voinu lopettaa! :D kyllä on tän ficin kirjottaja hiukan hyvä! en ees välillä tajunnu että tää on vaa ficci vaan ajattelin et tää on "oikeeta" jatkoa Aamunkoille! :P Ja iso kiitos sulle ku käännät tätä! Tasin huomata vaan pari kirjotusvirhettä! :)

oli kyllä jännää lukea ku bellalla ja edwardilla oli riitaa, mutta hyvää vaihtelua oli kyllä! ja emmett oli taas kerran mahtava! :D niinku aina! onneks tästä on tulos viel tli 40 lukua! :D tosin se saattaa olla pahaks ku jään tähä kokoajan koukkuun enemmän ja enemmän :D

minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: Smile^ - 03.01.2010 16:08:36

Ääh... Sä koukutit mut! :D Ihan hirvittävän hyvä fic, mä todellakin tulen lukemaan tätä! :) Mahtavaa suomennosta, oon kyllä aikasemminki huomannu sun muista suomennoksista et oot todella hyvä suomentaa!  :P

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (11/56 luku saapunut 29.12.09)
Kirjoitti: {samba} - 04.01.2010 12:06:41

Voi luoja. Ihanaa... Kännissä? Mistäköhän toiki on repästy?
Joo, sen siitä saa, kun virusohjelmat ei toimi... kaks lukuu tullu, ja molemmat sitä huippuluokkaa... joo. Ei paha:D
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 05.01.2010 20:53:51

T/N: Kiitos kiitos kiitos kaikista kommenteista!

12. luku

”Mitä tämä on?” Renesmee kysyi suurin silmin.

”Sinun synttärijuhlasi, tyhmyri”, Jacob sanoi polvistuen hänen viereensä. Hän osoitti pöytää, joka pursusi lahjoista. Renesmeen leuka melkein tipahti maahan, kun hän katseli näkymää. Hänen silmänsä vihdoin löysivät minut ja hän juoksi luokseni.

”Sinä huijasit minua!” hän nauroi juosten syliini. Hän katsoi muita perheenjäseniään. ”Te kaikki huijasitte!” Hän kiemurteli sylissäni vinkiksi, että minun pitäisi laskea hänet maahan. Hän juoksi Clairen luo ja he halasivat. Kuulin muiden ihastelevan ja kujertelevan heille.

”Pelataan jalkapalloa!” Emmett huusi juosten pihan poikki nostaen Renesmeen ylös ja pistäen hänet kainaloonsa. Renesmee kiljui ja nauroi, kun Emmett juoksi vieraiden joukossa käsi ojossa.

”Jospa pelaisimme ihan pallolla.” Edward pysäytti hänet ojentaen käsiään. ”Anna tyttäreni takaisin.”

”Ei ikinä, veli! Sinä olet vastapuolella, daa!” Emmett huusi, kun hän juoksi kauemmas Edwardista. Renesmeen kädet pitivät tiukasti hänen paidastaan kiinni, kun hän nauroi aina vain kovempaa ja kovempaa.

”Touchdown!” (T/N: Se on amerikkalaista jalkapalloa.) Emmett huusi pitäen Renesmeetä korkealla päänsä yläpuolella. Hän laski Renesmeen maahan ja alkoi tanssia, luulisin. Renesmee liittyi mukaan ja kaikki nauroivat heille.

”Minun vuoroni!” Claire huudahti hyppien ylösalas. Emmett kääntyi katsomaan Quilin hyväksyntää ja kun Quil nyökkäsi hänelle, hän nosti Clairen kainaloonsa. Jasper, Edward, Quil, Jacob, Seth, Paul, Embry ja Sam liittyivät mukaan heitellen tyttöjä toisilleen.

”Lapset”, Charlie nauroi seisahtuen viereeni.

”He eivät ikhinä kashva aikhuisikshi”, Carlisle tokaisi seisahtuen toiselle puolelleni, hänen sanansa hiukan sammalsivat. Hän katsoi minua iskien silmää ja tökkäsi minua kyynärpäällään. ”Eivät ikinä kashva, tajuatko?” Hän pudisti päätään nauraen ja taputti selkääni ennen kuin käveli pois.

”Onko hän… kännissä?” Charlie kysyi minulta katsoessaan Carlislen hoipertelevan Esmen luo, joka otti valokuvia pelistä. Claire oli vieläkin pallona ja Renesmee roikkui Jacobin paidassa, tämän juostessa ympäriinsä.

”Joo, vähän vain”, nauroin kohottaen lasiani ja juoden sen loppuun. Käännyin ja lähdin kohti juomapöytää. Kuulin Charlien seuraavan minua.

”Sinä olet 19-vuotias! Laita se pois!” Charlie tiuskaisi ottaen tequilapullon kädestäni.

”Entä sitten?” Kurkotin pulloa kohti, mutta hän oli nopeampi. Minä hämmennyin miettiessäni, miksi ihminen oli nopeampi kuin minä, mutta arvelin sen johtuvan juomisestani. ”Kyllä minä saan pari drinkkiä. Nyt on tyttäreni syntymäpäivä. Tähän aikaan viime vuonna olin synnyttämässä”, keskeytin siihen laittaakseni kädet puuskaan miettiessäni, ”Tai no oikeastaan hänet revittiin irti minusta, mutta joka tapauksessa minä toin hänet tähän maailmaan. Luulenpa, että voin juhlia.”

”Sinä olet silti alaikäinen”, hän sanoi kylmästi laittaen korkin takaisin pulloon.

”Voi älä viitsi, poliisipäällikkö Swan. Jätä velvollisuutesi täksi illaksi. Löysää vähän!” Kaadoin hänelle drinkin ja ojensin sen hänelle ja tein sitten omanikin. ”Parhaalle isälle koko maailmassa.” Hymyilin koskettaen hänen lasiaan omallani. Hän huokaisi, mutta otti kuitenkin huikan. Hän katsoi, kun siemaisin omastani ja kosketti poskeani.

”Pikkutyttöni on aivan aikuinen jo.”

”Teknisesti minä en vanhene koskaan”, tokaisin. Me molemmat nauroimme ja kävelimme muiden luo.

”Siinähän se tuleva veljeni on!” Heitin käsivarteni Sethin harteille ja hän nauroi. Hän nuuhkaisi hengitystäni ja pudisti päätään hymyillen.

”Joku on tainnut juoda.” Kohautin olkiani kävellessäni muiden luo. Puhuin Suen ja Leahin kanssa vähän aikaa, mutta meidän keskustelumme päättyi, kun me katsoimme pelaajia. Peli oli muuttunut vesisodaksi ja heillä oli jokaisella vesipyssyt. Arvelin sen olleen Emmettin idea. Claire ja Renesmee olivat aivan läpimärkiä. Kaikki miehet olivat ilman paitaa ja he olivat aivan yhtä märkiä kuin tytötkin.

”Mitä sinä teet?” Alice kysyi tullen viereeni. Hän seurasi katsettani juuri kun Claire hyppäsi Jasperin eteen ja Jasper yritti hypätä hänen eteensä, mutta kompastui. Hän kaatui kasvoilleen maahan ja Claire hyppäsi hänen selkäänsä ampuen vettä hänen takaraivoonsa. Nessie seurasi perässä ja pian Jasperin päällä oli kasa väkeä.

”En ole ikinä ennen nähnyt vampyyriä noin kömpelönä”, nauroin.

”Jep, tuota tapahtuu”, Alice huokaisi katsoen Jasperia.

Nessie kuuli minun nauravan ja kohotti katseensa minuun. Hän kurkotti taakseen ja kosketti Jacobin kasvoja ja Jacob iski hänelle silmää. Nessie nousi hitaasti seisomaan päättäväinen ilme silmissään. Astahdin taaksepäin ja Alice seurasi perässä. ”Hän tulee sinun perääsi.” Alicen ei tarvinnut katsoa tulevaisuuteen.

”Tiedän”, kuiskasin peruuttaen vielä toisen askeleen.

”Ottakaa äiti kiinni!” Nessie huusi juosten minua kohti. Jacob oli aivan hänen kannoillaan muut seurasivat perässä. Minä henkäisin ja käännyin juostakseni pakoon, otin korkokengät jalastani, sillä tiesin, että he hidastaisivat minua. Käännyin juuri ympäri nähdäkseni, että Jacob kurkotti rannettani kohti. Minä kirkaisin, kun me menetimme tasapainomme ja kaaduimme maahan. Me molemmat nauroimme ja hän siirtyi niin, että hän polvistui ylleni.

”Jake, älä uskallakaan!” huusin peittäen kasvoni. Hän osoitti pyssyään minua kohti ja painoi liipaisimesta. Minä kiljuin, kun yritin päästä pois hänen altaan. Hän veti minut ylös lukiten käteni selkäni taakse, kun kaikki saavuttivat meidät.

”Ottakaa hänet!” Edward osoitti minua ja Nessie osoitti minua vesipyssyllään.

”Ei, minä otan kaikki lah-” Minut keskeytettiin vedellä, jota ammuttiin kasvoihini.

”Katsokaa, mitä minä sain!” Jasper huusi kävellen pois autotallista. Hän kantoi valtavaa ämpäriä, joka oli täynnä vesi-ilmapalloja. Pudotin vesipyssyni, jonka olin varastanut Edwardilta ja nauroin, kun katsoin, kuinka Edward ja Emmett tappelivat päästäkseen ämpärille ensimmäisenä. Claire ja Renesmee painuivat maahan ja konttasivat heidän jalkojensa välistä. Käännyin ympäri yrittäen hiippailla pois ja henkäisin, kun pallo räjähti alaselkääni. Käännyin ympäri ja näin Edwardin virnistävän minulle leveästi.

”Nyt riittää!” huusin juosten hänen peräänsä.

Otin Emmettin kädestä pallon, jonka hän oli aikeissa heittää Jasperia kohti. ”Hei, se on minun!” hän huusi perääni. Edward kääntyi juoksemaan pakoon, mutta Renesmee seisoi hänen takanaan. Hän pysähtyi lyhyeen ja kääntyi takaisin minua kohti. Renesmee ja minä heitimme pallomme samaan aikaan ja ne osuivat häntä selkään ja rintaan.

”Sinä shaat vielä makshaa tästhä.” Edward kompuroi sanoissaan, kun hän kurkotti Renesmeetä kohti. Renesmee sukelsi hänen ohitseen juosten minun luokseni. Me molemmat käännyimme juoksemaan, mutta Edwardin kädet kietoutuivat meidän molempien ympärille. ”Ampukaa heitä!” Edward huusi kääntäen meidät muita miehiä kohti. Jokainen heistä otti kaksi palloa ja heittivät ne meitä kohti. Edward siirsi minua ja Renesmeetä niin, ettei vesi osuisi häneen. Kun peli loppui, Renesmee ja minä näytimme siltä, kuin olisimme juuri nousseet uima-altaasta.

”Okei, okei” sanoin kohottaen käteni. ”Nyt on taithaa olla tauon paikha.” Nauroin omalle sammallukselleni. En voinut uskoa, kuinka ihmismäiseltä minusta tuntui, kun olin humalassa. Tuntui kuin kaikki superaistini olisivat poissa. Kukaan meistä ei päässyt niin lujaa, kuin pystyisimme juostessamme. Me kaikki juoksimme ihmisten vauhtia. Näköni ja kuuloni olivat kuitenkin yhtä erinomaiset kuin ennenkin, mutta mitä reflekseihin tuli, ne olivat hitaita.

”Kakkuaika!” huusin, kun me olimme kuivanneet itsemme. Jacob käveli pöydän luokse Nessie harteillaan. Me lauloimme synttärilaulun ja hän puhalsi kynttilät. Minä leikkasin kakun ja työnsin palan kaikille, jotka söivät. Nessie ja Claire istuivat maassa syöden käsillään. Menin antamaan heille haarukat, mutta laitoin ne takaisin. Nythän oli sentään hänen syntymäpäivänsä, joten annoin hänen tehdä, mitä mieli teki.

Alkoi olla myöhä ja kaikki olivat jo lähteneet, paitsi Jasper, Alice, Emmett, Rosalie, Carlisle, Jacob, Esme, Edward ja minä. Me menimme olohuoneeseen. Alice, Rose ja minä istuimme lattialla seinää vasten nojaten, yrittäen saada huoneen lopettamaan pyörimisen. Edward ja Jasper makasivat selällään keskellä lattiaa lyöden toisiaan aina välillä ja nauraen kuin pikkulapset. Carlisle istui tuolilla Esme sylissään, he eivät näyttäneet puoleksikaan yhtä pahoilta kuin me muut. Jacob oli toisella tuolilla Renesmee nukkuen sylissään. Me kaikki katsoimme, kun Emmett hyppeli ympäri huonetta. Hän kertoi meille tarinaa, tai pikemminkin näytteli sitä.

”Joten Rose ja minä hiivimme anakondan luokse. Minä turvasin Rosen selkäpuolen-” hän liikkui kuin olisi siirtänyt Rosalien kauemmas, ”ja kun käännyin takaisin-” hän nappasi sohvatyynyn ja tuijotti sitä, ”se tuijotti minua silmiin.” Hän peruutti tiputtaen tyynyn ja kyyristyi sohvan käsinojan päällä. ”Sitten valmistauduin tappamaan, minä loikkasin-” me katsoimme, kun hän hyppäsi sohvalta, mutta laskeutui vain jalan päähän. Hän hyppäsi takaisin jaloilleen katsoen ympärilleen, kun me kaikki nauroimme hänelle hysteerisesti. ”Okei, kuka siirsi sohvaa?!”

”Emme me sitä siirtäneet”, Esme sanoi osoittaen meitä. ”En usko, että kukaan heistä pystyisi siihen”, hän nauroi katsoen näkymää edessään.

”Minun täytyy päästä makaamaan.” Emmett kiipesi sohvalle ja tuijotti kattoa.

”Miksi sinä et mene nukkumaan?” Edward kysyi Jacobilta, joka lysähti tuolilla. ”Vie Nessie yläkertaan ja laita hänet huoneeseensa.” Edwardin vanha huone oli muuttunut Nessien huoneeksi, jotta hän voisi nukkua paremmin, jos me jäimme sinne pitkäksi aikaa. ”Sinä voit mennä mihin tahansa huoneeseen, kunhan se on kaukana hänen huoneestaan”, Edward sammalsi osoittaen häntä ja heristi sormeaan. Jacob pyöräytti silmiään, mutta oli liian väsynyt riitelemään.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: -jjassuu - 05.01.2010 21:10:30

Tää oli aivan M-A-H-T-A-V-A!  :D
Repeilin niin monessa kohtaa et en ees muista niitä kaikkia enään :P
Mutta juu kiitos mahtavasta, ihanasta, parhaasta jnejne. luvusta ! <3
ja tietenkin pyydän lisää =)<3
niin ja kiitos tästä luvusta :D

♥ -jjassuu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: E_Bella - 05.01.2010 21:23:43

ihan paras !!! ;D
nauroin monessa kohtaa... :D

ei muutakuin jatkoa ja taaskaan ei tulltu rakentavaa... xD

~~E_Bella~~

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: minnamoi - 05.01.2010 22:33:01

voi tää oli aivan mahtava! :D kiitos suomennoksesta jälleen kerran! :D ja pystyin nii hyvin nähä emmettin kertovan tarinaa! ;D se vaikutti iha pikkupojalta :D

Lainaus käyttäjältä: A-nuu - 05.01.2010 20:53:51

”Sinä voit mennä, mihin tahansa huoneeseen, kunhan se on kaukana hänen huoneestaan”, Edward sammalsi osoittaen häntä ja heristi sormeaan. Jacob pyöräytti silmiään, mutta oli liian väsynyt riitelemään.

oonko vähä vajaa vai miks en tajunnu tota loppua? miks siitä ois riita tullu ja miks jaken pitäis mennä kauas nessien huoneest? voot :D ? ???  ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: kakku. - 05.01.2010 22:42:21

Haha! Upee luku :D Vampyyrit humalassa, voiko olla parempaa? :D
Vitsi, oon ihan kädetön ja aivoton ja en keksi mitään kommentoitavaa. ÄÄ! Anteeks ja kiitos :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 05.01.2010 23:10:01

Kiitos kommenteista!

minnamoi: Edwardhan on isä. Eihän hän voi antaa lapsensa (ehkä)tulevan miehen nukkua samassa huoneessa oman lapsensa kanssa ihan periaatteesta. ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Ewelyn - 06.01.2010 10:53:34

Oij. Taas aivan mahtava luku.  ;D

Minäkin pystyin hyvin kuvittelemaan Emmettin näytöksen.

Ja taas tätä ihanaa perhetunnelmaa.

(nyt ei tule rakentavaa, muttabtw..)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: anskuu - 06.01.2010 11:17:14

Hahaa, ihana luku taas  ;D Ja Emmettin tarina oli kyllä mahtava, ja se vesisota  :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Virheellinen - 06.01.2010 11:30:02

Luin yhdeksän lukua eilen putkeen, ja nyt loput :D Täähän on ihan mahtavuutta, kiitos, että jaksat suomentaa tätä. Teki vaikeaa olla hohottamatta koko ajan lukiessani viimeisintä kappaletta. Emmett on jotai niin mahtavaa. Kännisiä vampyyreja.. jees :D
Seuraavaa osaa odotellessa..

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: mouu - 06.01.2010 11:49:05

Awww, oot saanut jo käännettyä jatkoa !
Hehee, Em ja sen anakondat ;D hajosin..  :p En taida tietää mitään muuta noin hauskaa kun humalaisten vampyyrien vesisota :--D Mietin tässä vaan, tuleekohan niillekkin darra ?  ;D

Koukhusha ollaan jothen jatkha p-phian X--D
mouu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: mariamo - 06.01.2010 13:46:24

Hihihi, en voinut tehä muuta kuin nauraa  ;D
Emmett on vaa niin Emmett :D :D
Rakentavaa ei heru ::) Joten jos saisin pyytää jatkoa ?

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: En-nu - 06.01.2010 15:03:33

Hihii ihana ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 06.01.2010 15:09:19

Mahtavaa !
humalaiset vamppyyrit on kivoja. ;D
Emmet ja sen jutut on kyllä mahtavia. ;)
Tämä luku sai hyvälle tuulelle.
Jatkoa vaan. :)

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: strawberrycullen - 06.01.2010 21:46:17

Vesisota ja Emmettin teatteri, ei vitsi mä repesin  ;D!
Ihana luku!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Smile^ - 07.01.2010 15:52:25

Vamyyrit kännissä? Hemasevaa :D
Emmettin esitys? MAH-TA-VAA!
Kömpelöt vampyyrit ja vesisota? i like it. :)
Äh, taas näitä tälläsiä ihania ficcejä, mä tykkään kovasti!
Jatkoa pian!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Cindy - 07.01.2010 17:00:06

Voi, mä repesin, todella repesin. Kiitos vuoden 2010 ensimmäisen, inhottavan koulupvän piristämisestä ;D En ihan ekaksi, pakko myöntää, ollut varma tosta vampyyrikännistä, mutta, sehän oli aivan mahtava!

Ja Emmettin esitys.. Jotain niiin upeaa ;""D Hmm, jatkoja vaan, eipä mulla muuta. Vielä, wow.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Hayles - 07.01.2010 17:39:48

Vampyyrit humalassa... Voiko enää paremmaksi mennä? :D
Ja Emmett... Ei sitä voi kuin rakastaa

Jatkoa, heti kun pystyt!!!

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Charlielle - 07.01.2010 18:29:18

Hhaha, vampyyrit humalassa... : D
Sai kyllä nauraa paljon! Ja hymyilin koko luvun läpi.
Suomennat erittäin hyvin. Ensimmäisissä osissa huomasin pieniä virheitä, mutta nyt
uudemmissa en yhtäkään. Kiitos, kun suomennat tätä ficciä!(:


Charlielle

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: offcorse - 07.01.2010 22:26:44

Pidän kovasti tästä, ja käännät hyvin. :) Kieli on mielestäni eloisaa ja viihdyttävää. En tosin ole lukenut alkuperäistä tekstiä, joten em voi kunnolla verrata. Pientä huomauttamista on kuitenkin: varsinkin alkupäässä on useampia virheitä joka- ja mikä-pronomineilla... Muuten loistavaa!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: Naxarcos - 08.01.2010 21:11:49

Jeiiii, 12 lukua tullut, anna mennä! :)

Tämä on loistava, niin fic, kuin kääntäjäkin joten siis --

J A T K O A !

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: {samba} - 13.01.2010 15:23:03

Voi luoja... niitten pitäis olla vastuuntuntoisia vanhempia! Ja mitä vielä...
Joo, samaa hyvää tekstiä niinkuin aina ennenkin. Ihanaa.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (12/56 luku saapunut 5.1.10)
Kirjoitti: kkaro - 16.01.2010 19:07:58

Oho, luin vasta nyt tän ,mutta ihana tää on ((=
Kiitos kun suomennat tätä, ja en löytäny varmaa yhtäkään kirjotusvirhettäkään.

Jatkathan suomentelua..?? ♥ ;'DDD

~kkaro

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 17.01.2010 19:12:56

T/N: Anteeksi kamalasti, kun tässä on kestänyt. En voi syyttää muuta kuin omaa laiskuuttani. Mutta suurkiitosket kommenteista! :D

13. luku

Seuraavana päivänä minusta tuntui paremmalta kuin odotin ja kävelin keittiöön tekemään Renesmeelle ja Jacobille aamupalaa. Kaikki olivat vieläkin samoilla paikoillaan kuin silloin, kun Emmett kertoi meille tarinaansa. Esme seurasi minua ja antoi olkapäilleni tiukan puristuksen. ”Istu, minä teen heille jotain.”

Minä huokaisin lysähtäessäni tuoliin väsyneenä. ”Kiitos.”

Katsoin, kun hän teki omeletteja aivan, kuten Jacob piti niistä.

”Juhlat olivat mahtavat. Luulen todella, että Renesmeellä oli hauskaa”, sanoin painaen pääni pöytää vasten.

Esme nauroi. ”Minusta te kaikki nautitte niistä.” Hän kääntyi iskemään minulle silmää. ”Ja sitten Renesmeestä, no, se oli ilta, jota hän ei ikinä unohda.”

Kuulin Jacobin laskeutuvan portaita ja hän nuuhkaisi, kun hän käveli keittiöön.

Hän istui viereeni. ”Tiesin, että haistoin Esmen kokkaukset.” Esme hymyili hänelle lämpimästi laittaessaan lautasen hänen eteensä.

”Huomenta.” Renesmee hymyili, kun hän kiipesi syliini. Nojauduin taaksepäin tuolilla leikkiessäni hänen hiuksillaan samalla kun hän söi.

”Oliko sinulla hauskaa juhlissasi?” kysyin häneltä nojautuen eteenpäin antaakseni hänelle suukon poskelle.

”Kyllä! Te olette kaikki hassuja, kun te juotte,” hän kikatti haukaten toisen kerran omelettiaan.

”Aivan oikein”, Jacob sanoi suu täynnä kananmunia.

”Hei, älä puhu ruoka suussa.” Renesmee mulkaisi häntä. Kiedoin käteni hänen ympärilleen nauraen.

”Hyvä tyttö.” Katsoin Jacobia. ”Hänhän sanoi sinulle.”

Jacob pyöräytti silmiään. ”Lopeta jo.”

Emmett ja Rosalie kävelivät keittiöön ja istuivat minua ja Renesmeetä vastapäätä oleviin tuoleihin. Edward seurasi suukottaen minun ja Renesmeen päälakeja ennen kuin hän istui tiskipöydälle. Renesmee työnsi lautasensa pois ja nojautui pöydän ylle seisoen jalkojeni päällä. Pidin hänestä hämmentyneenä kiinni.

”Minulla on ilmoitus.” Hän näytti vakavalta ja minä vilkaisin nopeasti Edwardia. Hän tuijotti Renesmeetä järkyttyneenä, tietäen jo nyt, mitä hän halusi sanoa.

”Lava on sinun.” Esme istui Jacobin viereen.

”Minä haluan mennä kouluun! Claire menee päiväkotiin, joten minäkin haluan mennä!” Renesmee katsoi meitä kaikkia ennen kuin kohtasi Edwardin katseen.

”Carlisle”, Edward sanoi pehmeästi ja hän käveli huoneeseen. Hän oli varmasti kuullut keskustelun olohuoneesta saakka.

”Minusta se on hyvä ajatus. Hän on aivan 5- tai 6-vuotiaan kokoinen. Olen puhunut Nahuelille lukemattomia kertoja. Vaikuttaa siltä, että hän on hidastanut kasvuvauhtinsa paljon hitaammaksi kuin Nahuel tai hänen siskonsa. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että se johtuu siitä, että te olette paljon nuorempia kuin Nahuelin vanhemmat. Hän lakkasi vanhenemasta vanhempiensa ikäisenä. Silloin en usko, että Renesmee kasvaisi vanhemmaksi kuin 18-vuotiaaksi. Minusta hänen on täysin turvallista mennä kouluun. Vaikkakaan se ei voi olla Forksissa.”

”Miksi ei?” Jacob kysyi suurin silmin.

”No, meidän on aika muuttaa ja Bella ja Edwardhan vasta valmistuivat. Eiväthän he voi ilmoittaa 6-vuotiasta tytärtään päiväkotiin.”

”Hän voisi olla teidän adoptiolapsenne! Aivan kuten loputkin heistä.” Jacobin kädet alkoivat täristä.

”Ei, kun hän näyttää niin paljon vanhemmiltaan.” Carlisle siirsi katseensa Renesmeen kasvoista minun kasvoihini ja sitten Edwardiin.

”Joten me muutamme.” Edward kohautti olkiaan. ”Me kirjaudumme kaikki takaisin kouluun. Sillä tavalla Renesmee voi olla saman paikkakunnan koulussa jonkin aikaa. Hän voi hyvin käydä siskostamme.”

”Niinhän sinä voisit sanoa! Sinä et vie häntä pois luotani, senkin saastainen verenimijä!” Jacob huusi nousten seisomaan saaden tuolinsa kaatumaan. Hän löi kätensä pöytään, hänen koko ylävartalonsa tärisi. Nousin seisomaan Renesmee yhä sylissäni ja käännyin viemään hänet pois keittiöstä. En halunnut häntä lähellekään Jacobia, kun hän muuttuisi.

”Jacob, meidän täytyy. Carlisle on jo ollut liian kauan sairaalassa. Meidän täytyy jatkaa matkaa.” Edward hyppäsi pois tiskipöydältä asettuen oven eteen, jottei Jacob voisi seurata meitä.

”Ei, sinä haluat vain viedä hänet pois luotani!”

Annoin Renesmeen Jasperille ja Alicelle ja he veivät hänet yläkertaan. Käännyin kävelemään takaisin keittiöön, kaikki paitsi Edward, Emmett ja Jacob seisoivat kauimmaisessa nurkassa.

”Jacob, ole kiltti ja mene ulos”, Esme rukoili katsoen, kun Jacobin koko keho vavahteli, ja piti samalla kättään Rosalien ympärillä suojelevasti selkänsä takana. Carlisle oli asettunut heidän kummankin eteen. Edward ja Emmett olivat kyyristyneet Rosalien, Esmen ja Carlislen eteen suojaten heitä Jacobilta.

”Jake, emme me mene kauas”, sanoin pitäen kättä edessäni. Astuin lähemmäs ja laitoin sen tärisevälle olalle. Hän sävähti kylmää kosketustani paljaalla ihollaan. Minä seisoin hänen takanaan, joten en nähnyt hänen kasvojaan.

”Bella, peruuta”, Edward murahti astuen minua kohti Jacobin toiselta puolelta. Kohotin vapaata kättäni pysäyttääkseni hänet. Astuin lähemmäs Jacobia, joten olin nyt painautuneena hänen käsivartaan vasten. Pystyin kuulemaan Edwardin ärinän, mutta en välittänyt siitä.

”Sinä voit käydä kylässä milloin vain haluat. Jake, minusta se olisi hyväksi hänelle. Hänen täytyy kasvaa ilman, että olet jatkuvasti hänen rinnallaan.”

Jacob käänsi päätään ja kavensi minulle silmiään. ”Mitä sinä oikein puhut?” Hän lausui jokaisen sanan hitaasti. Astahdin taaksepäin, kun hän käänsi koko vartalonsa minua kohti.

”Sanon, että sinun pitäisi antaa hänelle tilaa katsoa, mitä muuta hänelle on tarjolla. Jos hän rakastuu sinuun, niin olkoon sitten niin. Minun täytyy antaa hänelle vaihtoehtoja.” Jacob kyyristyi paljastaen hampaansa. Edward siirtyi sukkelasti meidän väliimme Emmett perässään.

”Peräänny, Jacob”, Edward varoitti. ”Hän on oikeassa. Me emme lähde kauas. Me voisimme mennä Seattleen. En ikinä veisi Bellaa pois Charlien luota. Sinä voit olla Renesmeen elämässä, anna hänen kuitenkin valita oma kohtalonsa.” Jacob suoristautui. Hän katsoi Emmettin ja Edwardin ylitse ja kavensi minulle silmiään.

”Sinun nyt kaikista ihmisistä pitäisi ymmärtää, mitä olet tekemässä.” Pudistin päätäni hämmentyneenä. ”Luoja, Bella, miltä sinusta tuntui, kun Edward jätti sinut? Pitäisikö minun hakea Sam ja pyytää häntä selittämään yksityiskohtaisesti tilastasi, kun hän löysi sinut?” Hän katsoi Edwardiin, mutta puhui silti minulle. ”Vai pitäisikö minun hakea hänet AJATTELEMAAN aivan sitä hetkeä?” Edward laski katseensa ja sulki silmänsä kuin olisi ollut tuskissaan. Jacob jätti hänet huomiotta kääntyen taas katsomaan minua. ”Muistatko kivun? Bella, sinä olit kävelevä zombi, kun ilmestyit kynnykselleni. En voinut edes mainita tuon verenimijän nimeä ilman, että sinä kirjaimellisesti kiedoit kätesi ylävartalosi ympärille pitääksesi itsesi kasassa. Haluatko sinä tuottaa sellaista kipua minulle?!”

Haukoin henkeä. Ihmismuistoni eivät olleet selviä, mutta jostain syystä pystyin muistamaan sen tuskan ja kärsimyksen, jota kävin läpi. ”Ole kiltti, lopeta”, rukoilin nojautuen eteenpäin ottaen polvistani tukea.

”En! En lopeta! Tunnetko sen? Muistatko sen?” Jacob liikahti minua kohti, mutta Edward tönäisi hänet takaisin.

”Lopeta jo, Jacob!” Edward murahti.

”Hän tarvitsee minua”, hän kuiskasi pidätellen kyyneleitään.

”Hän tarvitsee vanhempiaan”, Edward tiuskaisi. ”Hän ei tarvitse sinua! Sinä et ole hänelle vielä mitään. Hän saattaa kunnioittaa sinua, mutta niin hän kunnioittaa Emmettiä ja Jasperiakin. Anna hänen tehdä omat päätöksensä. Me emme vie häntä pois sinun luotasi. Sinä olet enemmän kuin tervetullut käymään ja hän voi tulla vierailemaan sinun luonasi.” Jacob astui poispäin Edwardin otteesta. Hän käännähti äkillisesti ja loikkasi ovesta ulos. Hän parahti vaihtaessaan muotoaan ja se muuttui kimeäksi ulvahdukseksi, kun hän oli susihahmossaan.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: {samba} - 17.01.2010 19:22:36

Voi apua...
Tiiätkö, tää on ihana.
Mä oon lopullisesti koukussa.
Mä oikeesti...
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Ewelyn - 17.01.2010 19:26:32

Ihanaa, uusi luku tullut.

Ja jälleen kerran aivan ihana.
Rakastan tätä.<3

Rakkaudella,
Chew

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Cindy - 17.01.2010 19:26:58

Oh, vau. Siis todella upeeta suomennosta, jätti mut sanattomaks, eikä ihme. Mä en ymmärrä, miten Jacobista voi tuntuu noin kamalalta, sehän voi tulla mukaan.. Tai no joo. Mut silti.

Kiitos taas tästä luvusta, jatkoja vaan nopeesti :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: NiNNNi - 17.01.2010 19:29:59

Jee, jee, vihdoin jatkoa!
Kauheen show Jacob piti muuttamisesta. : /
Joo, en jaksa alkaa kirjotteleen kauheesti tähän joten tyydyn vaan sanoon,
et tää on ihana <3
Jatkoa taas pian ♥

NiNNNi

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: E_Bella - 17.01.2010 19:39:45

kommaan kaikkia muita mua ennen...
en keksi mitään uutta, joten sanon vain, että:
Jatkoa!   ::)
~E_Bella~

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Hayles - 17.01.2010 19:44:25

Ihanaa, uusi luku!!!<3

Ja jälleen kerran aivan täydellinen.

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: kkaro - 17.01.2010 20:32:25

Siis tää on niin hyvä! Onneks suomennat tätä. (((=

Lainaus

Seuraavana päivänä minusta tuntui paremmalta kuin odotin ja kävelin keittiöön tekemään Renesmeelle ja Jacobille aamupalaa.

Tota lausetta en oikein ymmärtäny. Oisko tossa kuulunu olla kun, vai ton kuinin(haha onko ees sana?) jälkeen jotain lisäystä. ö_______ö

Jatkathan suomentelua..? ♥ ;'DD

~kkaro

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Virheellinen - 17.01.2010 20:42:08

Voihan juusto, sä suomennat tätä tosi hyvin :D Oon lukenut sitä alkuperäistä ja tää on ihan samanlainen suomennoa, kuin mun päässäni.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 17.01.2010 20:58:28

Kiitoksia kommenteista!! :D kkaro: Se on tolla tavalla kuin olin suomentanut, koska edellisenä päivänä heillä oli ollut kännibileet ja Esme sanoi Bellalle, että vampyyrien krapula on pahempi kuin ihmisten, joten Bella odotti saavansa kauhean krapulan, muttei saanutkaan. ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Tattinen` - 17.01.2010 21:36:56

Ilmoitus:Uusilukija!<3
Tää on ihan mielettömän hyvä fic,ja sä suomennat tosi hyvin.
mun silmiin ei oo tullu  virheitä paitsi yks tuol jossai välis mut se oli ihan pieni vain 8)

hihiii..toi noitte bile kohta oli tosi hauskaa<3!
joo no mut jatkoa odotellen<!3
~Tattinen`

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Arosalie - 17.01.2010 22:16:33

Uusi lukija!
Luin tän putkeen ja ei voi olla kuinka hyvä tämä on! Suomennat hyvin sujuvasti. Humalassa olevat vampyyrit kuulostavat hauskoilta. Huomasin muutaman yksittäisen virheen joista en edes välittänyt kun tarina oli niin mielenkiintoinen.

Jatkoa odotellen Arosalie

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: kakku. - 17.01.2010 22:42:22

Jes, uus luku!
Jotenki ihana tuo Nessien ilmotus :D Naureskelin vaan (:
Vitsit, mä haluun jo tietää, että minne noi muuttaa, ja että mitä sielä tapahtuu yms (: Koska pakkohan sielä uudessa paikassa on tulla joku kauhee juonenkäänne ja silleen. No mutta, sitä odotellessa sitten :)
Äh, en osaa kommenoida :(

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: anskuu - 18.01.2010 17:22:19

Oi ihanaa, uusi ihana luku!  ;D

Mutta Jacob oli kyllä hieman outo, mielestäni. Eihän sillä nyt kauaa kestä juosta sinne uuteen paikkaan  ???

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Xafir - 18.01.2010 17:38:17

Yippeeh!  Löysin tän vasta nyt, joten kommentoin oikeastaan jokaista tähänastista lukua. Erinomaisesti käännetty! Jonkin verran vihreitä löysin mutten häiritsevästi..

Sitten kommentoin juonta, joka ei siis kääntäjästä riipu: Oon aina pitäny Jacobia itsekkäänä, samoin tässä. Totta kai se kärsii kun se joutuu eroomaan kaikista, mut pitäs se tajuta! Ja sehän pääsee sinne juoksemalla! Mut toisaalta, se on vaan niin Jacobia.. Se oli Uusikuussaki mun mielestä tosi itsekäs kun se pyysi Edwardii häipymään Bellan luota, kavalsi Bellan siit pyöräilystä vaikka oli luvannu olla kertomatta jne.. jne..

Sitten noi synttärit oli kyl hauskat, repesin! X) Ainoo mtä jäin siin miettimään oli toi et ne kännäilee pikkulapsen synttäreillä!!!! =O Outoo..

Nomut siis tosi hyvä ficci, ja sitäkin parempi kääntäjä, jään seuraamaan!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: strawberrycullen - 19.01.2010 15:51:05

tää luku oli taas aika kiva, tunnelmat vaan vaihtuivat hieman tuosta viime "synttäri-luvusta"  :). ärsytti vain tuo hieman itsekäs jacob  :( jatkoo jos saan toivoa pian  ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: minnamoi - 19.01.2010 16:38:19

JES! tuli uus luku! tää on kyllä aivan loistava fic! Aika paha veto jakelt toi muistutus siit ku edward jätti bellan ....

jatka vaan suomentelua, koska sen sä taidat! :)

minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Karkkiunelma - 19.01.2010 17:00:59

Vähän jäi kivaan kohtaan !
Teksti on sujuvaa. Kuten aina.
Jatkoaa! ;)

Karkkiunelma

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: Tattinen` - 20.01.2010 06:05:04

Milloin ois tulossa jatkoa C: ?

Lainaus

Hän istui viereeni. ”Tiesin, että haistoin Esmen kokkaukset.” Esme hymyili hänelle lämpimästi laittaessaan lautasen hänen eteensä.

Siis sanooks ton jutun Esme koska tossa sanotaan näin 'Esme hymyili hänelle lämpimästi laittaessaan lautasen hänen eteensä.'
Joten eikse meinaa sitä et Esme sanoo tuon? jos se sanoo sen niin siin pitäis lukee ''Tiesin, että haistat Esmen kokkaukset.''

Ilmoithathan olenko oikeassa vai väärässä C:

sori taisin selittää vähän ööh... epäselvästi ;D

~Tattinen`

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 20.01.2010 16:36:33

Kiitos kommenteista! Tattinen`: Jatkoa tulee ehkä tässä parin päivän kuluessa. :D Siis Jacob sanoo tuon ja Esme on siitä mielissään ja hymyilee hänelle kiitokseksi. Toivottavasti tajusit nyt. ;D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: NuuhkuHoney - 20.01.2010 21:00:10

Tää oli iiiiihana!!<33 ;D Jatkoo vaa nii nopeesti ku saat :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (13/56 luku saapunut 17.1.10)
Kirjoitti: MiuMiu - 20.01.2010 21:34:23

Mahtava!!
Suomennat todella hyvin!
Oon aivan koukussa tähän ja toivon jatkooo..?? :) ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: A-nuu - 27.01.2010 15:46:05

T/N: Anteeksi taas kamalasti tästä viivästymisestä. Olen vain ollut niin kamalan kiireinen. :( Mutta tässä sitä jatkoa kuitenkin on. Kiitos kommenteista! :D

14. luku

”Edward, voidaanko puhua?” kysyin, kun me pääsimme mökillemme. Renesmee oli leikkimässä huoneessaan, joten tiesin, että meillä olisi hetki aikaa jutella.

”Mikä hätänä?” Hän kosketti poskeani, peukalo sivellen alahuultani. Otin hänen kätensä omaani ja johdatin hänet keittiöön kauemmaksi Renesmeen huoneesta. Laitoin käteni hänen olkapäilleen työntäen hänet istumaan. Hän kietoi kätensä vyötärölleni vetäisten minut syliinsä.

Minä huokaisin katsoen hänen silmiinsä. ”Minusta tämä ei ole hyvä idea.” Nojauduin taaksepäin kohottaen kulmaani Edwardin yhtäkkiselle vinolle hymylle.

”Ah, eli tuo on sitä, mitä mielessäsi on liikkunut.” Hän laittoi kätensä molemmin puolin päätäni ja painoi suukon otsalleni. ”Mistä moinen muutos?”

”Jacob.” Laskin katseeni hänen silmistään. Leikin hermostuneena hänen paidallaan odottaessani hänen puhuvan. Kun hän ei vastannut, niin minä jatkoin, ”Hänellä on hyvä huomio, tiedäthän.”

”Bella, emme me ole viemässä häntä pois Jacobilta. Hänen pitäisi kasvaa, kuten kenen tahansa muun ihmislapsen.” Hän otti leukani käteensä kohottaen kasvoni, jotta hän pystyi katsomaan minua silmiin.

”Minä en voi satuttaa häntä. Kun…” jätin lauseen kesken vetäistäkseni tarpeettomasti henkeä, ”Kun sinä jätit minut, minun elämäni oli ohi. Minulla ei ollut enää syytä elää.”

”Tiedän”, Edward keskeytti minut, ja minä vihasin nähdä tuskan hänen silmissään.

”Mutta me olemme pistämässä hänet saman sydänsurun läpi”, jatkoin tarkastellen hänen kasvojaan.

”No mitä meidän sinun mielestäsi pitäisi tehdä?” hän kysyi.

”Meillähän on lääkäri perheessä. Onko ketään, jolla on opettajantutkinto?”

”Ei, ei kellään meistä.” Edward naurahti kerran.

”No sitten minä hankin sellaisen. Minä opetan häntä täällä kotona. Kenenkään ei tarvitse lähteä minnekään, ja sillä tavalla kuin me ajamme, Carlisle voi matkustaa edestakaisin Seattleen käydäkseen töissä.” Sanat tulivat ulos niin nopeasti, etten voinut uskoa, että minä keksin sitä samalla, kun puhuin.

”EI!” Käännähdin ympäri säikähtäneenä. Renesmee seisoi oviaukossa kädet tiukasti puuskassa. Edward nojautui ohitseni katsoen häntä silmät suurina. ”Minä HALUAN mennä kouluun.” Hän tömisteli meidän luoksemme. Nauroin mielessäni, kuinka paljon hän muistuttikaan minua, kun olin hänen kokoisensa, hänellä oli minun murjotustyylini.

”Ness. En tiedä-” Edward aloitti, mutta Renesmeen kirkaisu katkaisi hänet lyhyeen.

”Minua opetetaan kotona koko elämäni! Se ei ole reilua!” hän huusi niin kovaa kuin pystyi. Hänen kätensä olivat nyt nyrkeissä hänen lanteillaan. Nousin Edwardin sylistä ja polvistuin Renesmeen eteen.

”Oletko varma, että haluat mennä? Me jätämme silloin Jacobin, Clairen ja isoisän jälkeemme”, sanoin lempeästi pitäen kiinni hänen jännittyneistä olkapäistään.

”Sinähän sanoit, että he voivat käydä milloin vain haluavat, ja minäkin voin käydä täällä. Ole kiltti äiti, minä haluan mennä! Minä lupaan käyttäytyä kuin 6-vuotias, minä vannon! Ole kiltti ja päästä minut sinne!” Hän rukoili ojentaen käsiään edessään anovasti. Käännyin katsomaan Edwardia ja hän nyökkäsi kerran. Kääntyen takaisin tytärtäni kohti, pyyhkäisin kiharan hänen kasvoiltaan ja huokaisin.

”Jos sitä haluat.” Hän heitti kätensä kaulani ympärille ja halasi minua tiukasti.

”Kiitos, kiitos, KIITOS!” Minä nauroin epämukavasti ajatellen vieläkin Jacobia. ”Minä soitan Clairelle!” Hän kääntyi nopeasti kurkottaen puhelinta kohti.

Edward kyykistyi taakseni, kun olin vieläkin polvillani. ”Kyllä Jacob pärjää. Ei se ole sama asia”, hän vakuutteli. Ajattelin sitä tajuten, ettei se ollut. Jacobilla oli vielä kymmenen vuotta edessään ennen kuin Renesmee olisi tarpeeksi vanha.

”10”, kuiskasin enemmänkin itselleni, mutta Edward kuuli minut.

”10 mitä?” hän kysyi nostaen minut lattialta niin, että istuin taas hänen sylissään tuolilla.

”10 vuotta. Silloin hän näyttää 16-vuotiaalta. Silloin hän saa alkaa seurustelemaan jonkun kanssa.”

Edward naurahti. ”10? Siinäkö se? Minä kyllä ajattelin pikemminkin jotain 20 tai 30 vuotta.”

”Tuo on jotain, mitä vain isät sanoisivat.” Nojauduin suutelemaan häntä.

”No sitten, luulen, että hoidan hommani”, hän sanoi suudelmien välissä.

”Meidän täytyy kertoa isälleni”, sanoin hetken kuluttua.

Edward nyökkäsi myöntyvästi. ”Ja sen lisäksi meidän täytyy viedä hänet sinne.” Hän vilkaisi rannekelloaan.

”Viedä kuka minne?” Kohotin kulmiani hämmentyneenä.

”Nessie, hän menee Charlien luokse viikonlopuksi ja Carlislen luokse seuraavaksi viikoksi.”

”Ja miksi me viemme hänet sinne?”

”Osa sinun syntymäpäivälahjaasi.” Hän nousi ylös ohjaten minut pois sylistään. Seurasin häntä Renesmeen huoneeseen. Renesmee oli istumassa sängyllään vieläkin puhelimessa. Hänen vieressään oli matkalaukku täynnä vaatteita.

”Valmista?” Edward kysyi häneltä. Hän nyökkäsi keskeyttämättä keskusteluaan. Edward sulki matkalaukun ja laittoi sen käytävään.

”Voisitko selittää”, sanoin, kun hän ohitti minut oviaukossa. Seurasin häntä meidän huoneeseemme, mistä löysin vielä kaksi muuta matkalaukkua, jotka olivat auki ja täynnä tavaraa, sängyltämme. ”Minne me olemme menossa? Meidän täytyy rekisteröidä hänet kou-”

”Me voimme tehdä kaiken tuon sieltä, minne me olemme menossa. Esme, Alice ja Rose pitävät huolta pakkaamisesta. Carlisle, Jasper ja Emmett hoitavat kaiken siirtämisen.” Edward suuteli minua pehmeästi. ”Rentoudu vain”, hän kuiskasi huuliani vasten. Minä huokaisin, mutta luovuin kuulustelusta. Tiesin, ettei hän ikinä kertoisi minulle, minne me olimme menossa.

Tuntia myöhemmin me olimme matkalla Carlislen luo hakemaan autoani. Edward laittoi matkalaukut takakonttiin ja auttoi Renesmeen takapenkille. ”Pitäkää te lapset hauskaa”, Carlisle hymyili halaten minua hyvästiksi.

”Tiedätkö sinä, minne me olemme menossa?” kysyin tietäen vastauksen jo valmiiksi.

”Luotan siihen, että tämän matkan määränpää on aivan erilainen kuin ensimmäisen matkan”, Carlisle kiusasi halaten Edwardia. He molemmat nauroivat hänen vitsilleen, jota minä en ymmärtänyt.

Me hyvästelimme loputkin perheestä ja Edward kiihdytti pois autotallista kohti autotietä. Muutamassa minuutissa me saavuimme Charlien pihatielle. Huomasin muuttoauton etupihalla ja katsoin taloa. ”Hän muuttaa La Pushiin.” Minä huokaisin, ”En voi uskoa, että hän tosiaan muuttaa tästä talosta.”

”Hänen on jo aika jatkaa elämäänsä.” Edwardin tokaisu minulle oli tarkoitettu ymmärtämään monin tavoin. Minä nyökkäsin ja avasin oveni. Avasin vielä takaoven ja Renesmee ryntäsi juosten ovelle. Charlie tapasi hänet portaissa ja otti hänet syliinsä.

”Isoisä arvaa mitä!” hän huusi hyppien innoissaan Charlien sylissä. ”Minä menen kouluun!” hän sanoi odottamatta vastausta. Charlie kääntyi katsomaan minua kysyvästi.

”Mennäänkö vaikka sisään ja istumaan, isä.” Annoin hänelle suukon poskelle johdattaen hänet nopeasti sisälle.

Edward ja minä istuimme sohvalle samalla kun Charlie meni nojatuoliin Renesmee sylissään. ”Milloin sinä muutat?” kysyin katsellen ympärilleni. Muuttolaatikoita oli joka puolella, mutta niissä ei ollut mitään.

”Olen siirrellyt tavaroita sinne tänne, mutta tällä pitäisi olla valmista loppu viikosta. En pakannut mitään sinun huoneestasi. Voit käydä kaiken läpi, mitä haluat ja mitä et.” Hän siirsi huomionsa Renesmeehen. ”Siellä sinä nukut tänä viikonloppuna.”

”Saanko minä nukkua äidin vanhassa huoneessa?” Renesmee purskahti innoissaan.

”Puhuttaessa muuttamisesta.” Edward tökkäsi minua kylkeen kehottaakseen minua jatkamaan.

”No, kuten tiedät jo. Nessie haluaa mennä kouluun. Selvästikään me emme voi laittaa häntä tänne Forksiin. Me aiomme muuttaa.” Siirsin nopeasti katseeni pois Charlien tuskaisista silmistä.

”Minne?” hän kuiskasi pitäen Renesmeetä tiukasti lähellään.

”Vain Seattleen. Emme me mene kauas. En voisi viedä Bellaa tai Renesmeetä pois sinun luotasi. Me kaikki menemme takaisin kouluun”, Edward sanoi asian loppuun puolestani. Hän kietoi kätensä vyötärölleni ja minä kohotin katseeni ja näin Charlien silmien taas kirkastuvan.

”Ai, no, eihän Seattle niin kaukana ole, ja tehän käytte vierailulla, eikö?” Charlie kysyi varovasti.

”Tottakai, isä.” Minä nyökkäsin.

”Kouluunko?” Charlie katsoi Renesmeetä. Hän kiljaisi innoissaan.

”No meidän on parasta mennä. Meillä lähtee lento”, Edward sanoi nousten seisomaan ja veti minut ylös mukanaan.

”Pitäkää hauskaa ja pysykää turvassa”, Charlie sanoi halaten minua hyvästiksi.

”Pidetään. Luulisin”, sanoin vieläkin epävarmana matkakohteesta. ”Pärjäätkö sinä hänen kanssaan?” kysyin nostaen Renesmeen ja pidin hänet lähellä minua.

”Kyllä me pärjätään!” Charlie vakuutti.

”Ole hyvä tyttö ja kuuntele isoisää.” annoin Renesmeelle suukon poskelle. Hän halasi minua tiukasti.

”Olen! Minä lupaan.” Hän hymyili hymyä, joka oli identtinen Edwardin kanssa. ”Minä rakastan sinua, äiti!”

”Minäkin rakastan sinua, kultaseni.” Annoin hänet Edwardille ja hän antoi Renesmeelle suukon.

”Nähdään viikon kuluttua”, hän sanoi laskien Renesmeen maahan. Renesmee astui taaksepäin niin, että hän seisoi Charlien edessä, ja Charlie laski kätensä hänen olkapäilleen. Annoin silmieni vaeltaa hänen taakseen takanpäälliselle, jossa oli kuva minusta 6-vuotiaana seisomassa Charlien edessä samassa asennossa kuin Renesmee nyt seisoi. Kävelin sinne ja otin kuvan käteeni. Olin aina ajatellut, että Renesmee näytti aivan Edwardilta, mutta pikkutyttö kuvassa näytti aivan pikkutytöltä, joka seisoi nyt Charlien edessä.

”Samannäköisyys on uskomaton, eikö?” Charlie kysyi ottaen kuvan kädestäni. Renesmee veti hänen kätensä alas, jotta pystyi itsekin näkemään kuvan.

”Olenko minä tuossa?” hän kysyi hämmentyneenä.

”Et, tuo on sinun äitisi, kun hän oli sinun ikäisesi”, Charlie selitti.

”Kaunis joka tavalla”, Edward lisäsi antaen suukon poskelleni. Olin iloinen, etten voinut enää punastua.

”Mutta meidän todella täytyy lähteä.” Edward polvistui halatakseen Renesmeetä vielä kerran ja minä tein samoin. Edward veti minut ovelle ja hänen täytyi kirjaimellisesti työntää minut autoon.

”En voi jättää häntä”, sanoin yrittäen koota itseni.

”Hän on täysin turvassa”, hän vakuutti minulle, kun ajoimme pois pihasta.

Me saavuimme lentokentälle ja Edward seisoi lipputiskillä varmistaen, että seisoin niin kaukana, etten kuulisi. ”Valmista?” hän kysyi ottaen kädestäni kiinni.

”Onko minulla vaihtoehtoa?” kysyin nauraen.

”Ei ole”, hän vitsaili ja veti minut porttia kohti. Meidän piti näköjään olla vain yhdessä koneessa, koska Los Angelesissa me kävelimme pois lentokentältä. Kun me laskeuduimme, oli jo pimeää, joten meidän ei tarvinnut huolestua Kalifornian auringosta.

”Vene?” kysyin, kun me kävelimme kohti pikavenettä.

”Kyllä, rouva.” Hän virnisti ojentaen tarpeettomasti kättään auttaakseen minut veneeseen.

”Eli ollaanko me menossa Alicensaarelle vai Rosaliensaarelle?” vitsailin muistaessani matkan Esmensaarelle hääyönämme.

”Jotakin sellaista.” Hän kohautti olkiaan käynnistäen veneen ja irrotti veneen laiturista.

”Tervetuloa Bellansaarelle, maailman kauneimmalle paikalle.” Hän ojensi kättään viittoen kohti uskomattoman kaunista saarta edessämme.

”Mikä saari?!” henkäisin peittäen suuni järkyttyneenä. ”Edward, et kai sinä tehnyt sitä, mitä luulen!” Astuin ulos veneestä katsoen ympärilleni. Tämä saari oli pienempi kuin Esmen, mutta se oli kauniimpi kuin mikään, mitä olin koskaan nähnyt. Pystyin haistamaan raikkaan veden, jota virtasi puroissa. Nouseva aurinko paistoi kirkkaasti rannan valkoiselle hiekalle. Puut olivat täydellisen vihreitä ja kukkia oli kaiken värisiä.

”Tein”, hän kuiskasi korvaani.

”Se on-”

”Melkein yhtä kaunis kuin sinäkin”, Edward keskeytti. ”Se tekee kyllä hyvän kolmannen.”

”Kolmas?” kysyin seuraten valkeiden kivien polkua kohti mökkiä, joka oli suurempi kuin meidän, ja uudemman näköinen.

”Mitään ei voi verrata vaimooni ja tyttäreeni.” Hän kohautti olkiaan hymyillen minulle leveästi.

”Ai, ymmärrän.” En keksinyt mitään muutakaan sanottavaa.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Belle - 27.01.2010 15:53:17

Oooi ihana luku!!♥
Ja tuo loppuhuipennus :D Tää fic on mahtava.
Ja suomensit taas tosi hyvin ja sujuvasti :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Ewelyn - 27.01.2010 16:02:25

Awwie, jälleen ihana luku.  :-*

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: anskuu - 27.01.2010 16:04:31

Awww, aivan ihana luku taas kerran  ;D

Nessie on kyllä aivan ihana <3 Ja Edward menee ostamaan Bellalle saaren  :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Hayles - 27.01.2010 16:05:26

Jeii jatkoa!!!

Ihana luku jälleen kerran<3<3<3<3 Kiitos tuhannesti, että suomennat tätä!!! Toi loppu oli ihana<3 Jatkoa heti kun vaan kerkeet kääntämään<3

Love, Hayles

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Cindy - 27.01.2010 16:35:14

OO, ihanaa. Bellansaari <3

Tää luku oli kiva, mut en keksi mitään kommentoitavaa ;_; Jatkahan nopeasti, kiitos :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: E_Bella - 27.01.2010 17:07:22

aww,  ihana!  <3

Lainaus

”Melkein yhtä kaunis kuin sinäkin”, Edward keskeytti. ”Se tekee kyllä hyvän kolmannen.”

”Kolmas?” kysyin seuraten valkeiden kivien polkua kohti mökkiä, joka oli suurempi kuin meidän, ja uudemman näköinen.

”Mitään ei voi verrata vaimooni ja tyttäreeni.” Hän kohautti olkiaan hymyillen minulle leveästi.

voin niin kuvitella tuon hetken!  ihana...  :)
jatkoa pyytelisin!  :)

~E_Bella~

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Arosalie - 27.01.2010 18:18:02

Ihana luku. Oikein sujuvaa. Lopetus oli niin jotenkin kaunis ja kohtelias ja rakkautta joka sanassa.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: MiuMiu - 27.01.2010 18:27:04

IHANA!♥
Ihanaa kun suomennat tätä!!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Smile^ - 27.01.2010 18:32:51

Aww ihania lukuja taas! :) Luvun 14 lopusta pidin erityisesti, Edward osaa olla aina niin ihana :D Hyvää suomennosta ja ihana fic!
Kiitän  :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Tattinen` - 27.01.2010 18:59:38

Ihanaaa ihanaa ihanaa<3!!!

no okei sori puuttu viel IHANAA!!!

ihanaa se et sä jaksat kääntää meillle tän ficin<3

kiituus

~Tattinen`

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: kkaro - 27.01.2010 20:11:56

ihanaihanaihanaihanaihana ((((=
Miten kestän oottaa ens lukua??! apuaaaa. ((=
Jatka nopeesti, en osaa kommentoida tätä muutenkun ihkuttamalla. ;'DD

~kkaro

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: {samba} - 28.01.2010 08:15:06

Voiii.... Ihana<3 Mä tykästyin...
Tää luku oli jotain kaunista.
Vau.
Kiitos.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: kakku. - 28.01.2010 16:02:08

Oi, hempeilyä! :D
Ness on kyllä ihana! Just niinku Bella tossa kuvaili, että Nessie on samalainen, kuin Bella oli joskus pikkusena :D Voin vaan kuvitella, miltä pikku-Nessie näyttää :D
Mutta joo.. En millään keksi kommentoitavaa! :((
Jatkoa sitten kun kerkeet :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Rins - 28.01.2010 16:32:35

Hahaa, Bellalle oma saari :D
No juu.
Tää oli hyvin suomennettu.

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Embuu - 28.01.2010 17:02:01

Aaaaaaaww..   Bellansaari  ♥ ♥ ♥ ♥ Ihanaa..  :-*


ei rakentavaa... :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Miz - 04.02.2010 15:34:48

IHANA!!  :D ;)
Milloin tulee jatkoa?? ???
Ja tuo Bellansaari <3<3

Aivan älyttömän hyvin osaat kirjottaa.. Kiitos ilosta minkä suot, kun luen..  :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Shasa - 05.02.2010 14:02:16

AIVAN ihana!!!!
Jatkoa???
Bellasaari <3<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Deph - 05.02.2010 16:23:55

Joo, luin nämä melkein putkeen xD Uusi lukija ilmottautuu.
Tykkäsin kovasti ja suomennat näitä ihan upeasti (;
Bellansaari : ) Ja tuotta yhessä luvussa tuli vanhoja asioita esiin ja tykkään sellaisesta.
Jatkoa toivoisin pian!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (14/56 luku saapunut 27.1.10)
Kirjoitti: Rose-Mary - 17.02.2010 17:52:06

awwww <3 luin tän putkeen ja nyt on tyhjä olo joten laita jatkoa :D ja pian! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: A-nuu - 26.02.2010 20:58:20

T/N: Anteeksi jälleen kamalasti kun tässä kesti näin kauan. Olen ihan kamala, kun laitan teidät näin kauaksi aikaa odottamaan. Kiitos kuitenkin kommenteista. :)

15. luku

Kävelin ympäri mökkiä katsellen sen kauneutta. Olohuone oli iso ja avara, jossa oli valkoiset seinät ja matto. Takka oli sytytetty ja tyynyt peittivät lattian sen edessä. Kävelin makuuhuoneeseen ja pysähdyin ovelle. Ruusun terälehdet peittivät koko lattian ja kynttilät valaisivat polun sängylle. Punaisilla satiinilakanoilla peitettyä sänkyä ympäröi vielä enemmän kynttilöitä. ”Edward, tämä on uskomatonta.” Ääneni oli vain kuiskaus.

”Esme ja Alice auttoivat minua”, hän sanoi kietoen kätensä ympärilleni. Nojauduin hänen rintaansa vasten laittaen käteni hänen omiensa päälle. ”Tämä on niin lähellä, että me voimme tulla tänne, milloin vain haluamme. Renesmeen huone on talon toisessa päässä.” Hän hiljeni suudellen kaulaani. ”Näytän sen myöhemmin.” Hän käänsi minut ympäri ja suuteli huuliani. Me aloimme keinua musiikin tahtiin, en ollut edes huomannut sitä. Edward huomasi hämmennykseni ja otti kaukosäätimen taskustaan. Hän heitti sen taakseen ja kuulin sen laskeutuvan pehmeästi huoneen nurkkaan.

”Ensimmäinen tanssini vampyyrinä.” Hymyilin tajutessani, että oli viimeksi tanssinut häissämme.

Edward hymyili astuen taaksepäin ja ojentaen minulle kättään. ”Saanko luvan, rouva Cullen?” hän kysyi kumartaen.

”Saat.” Hymyilin laittaessani käteni hänen omaansa. Hän antoi suudelman kämmenselälleni ennen kuin veti minut itseensä kiinni. En voinut olla huomaamatta, etten kompuroinut omiin jalkoihini ja minä itse asiassa tiesin, mitä olin tekemässä. ”Minähän tanssin.” Hymyilin leveästi.

”Olet tullut paremmaksi.” Hän otti vyötäröstäni kiinni kohottaen oikean käteni pääni yläpuolelle. Pyörähdin helposti ja siirryin takaisin hänen syliinsä. Hän hymyili lämpimästi ja minä painoin pääni hänen olkaansa vasten.

Kun kappale loppui, se meni välittömästi nopeammalle tahdille, mutta se oli silti hidas. Me liikuimme hiukan nopeampaa pitäen toisiamme lähellä. Kiedoin käteni hänen kaulaansa juoksuttaen sormiani hänen hiuksissaan. Hän laittoi molemmat kätensä lanteilleni hetkeksi. Sitten hän otti paidastani kiinni vetäen sen pääni yli ja heitti sen taakseni. Hän kohotti kätensä, kun omani olivat vieläkin ylhäällä, ja liu’utti ne käsivarsiani pitkin alas ja minä laskin käteni taas hänen kaulansa ympärille. Hänen kätensä siirtyivät kyljilleni, hänen kosketuksensa lähetti sähköisiä aaltoja pitkin vartaloani. Hänen oikea kätensä siirtyi alaselälleni, sormensa hivellen farkkujeni reunaa. Sillä aikaa hänen toinen kätensä liukui reidelleni ottaen säärestäni kiinni ja nostaen sen koukkuun vyötärölleen. Hän nojautui hieman eteenpäin siirtäen oikean kätensä ristiselkääni tukien samalla kun hän taivutti minua. Annoin pääni taipua taaksepäin, kun hän suuteli solisluutani. Hän veti minut takaisin ylös vieläkin pitäen säärtäni vyötäröllään. Hänen huulensa eivät ikinä lähteneet iholtani, kun hän alkoi suudella ylös kaulaani kohti. Siirsin käteni hänen rintaansa vasten ja vedin hänen oman paitansa pois. Suutelin hänen rintaansa samalla kun käteni siirtyivät hänen farkuilleen. Hän voihkaisi ja otti ranteistani kiinni.

”Kärsivällisyyttä, rakas. Meillä on koko yö.” Hänen huulensa hipaisivat korvaani. Hän laittoi käteni takaisin kaulaansa ja minä huokaisin äänekkäästi.

”Luulin, että nuo päivät olivat ohi.” Hymyilin hänelle viettelevästi.

”En sanonut, ettemme tekisi mitään, sanoin, että teemme sen hitaasti”, hän tokaisi puristaen säärtäni, joka edelleen oli hänen vyötäröllään. Minä kikatin, kun hänen huulensa painuivat omilleni. Hän veti toisenkin sääreni ylös ja minä kiedoin ne hänen vyötärölleen. Raotin huuliani maistaen hänen henkäisyään. Hän vei meidät hitaasti sängylle ja laski minut sille. Hän epäröi yläpuolellani ja minä löysäsin otettani hänen niskastaan.

”Mitä?” kysyin viattomasti.

”Olenko kertonut sinulle, kuinka kaunis olet?” hän kysyi siirtyen niin, että hän oli kontallaan yläpuolellani. Hän piirteli vatsaani kuvioita sormellaan.

”Ihan vain koko ajan”, vitsailin pyöräyttäen silmiäni. Kohosin toiselle kyynärpäälleni ja suutelin hänen kaulaansa. Siirryin hänen korvaansa purren korvanlehteä. Näköjään hän oli muuttanut mieltään asioiden hidastamisesta, koska yhdellä murahduksella rintaliivini ja housuni oli repäisty irti hänen housujensa mukana.

”Bella”, Edward kuiskasi pyörähtäen pois päältäni.

”Mikä hätänä?” kysyin kääntyen kyljelleni painautuen häntä vasten.

”Mietin vain, milloin haluat lähteä kotiin”, hän nauroi silitellen kylkeäni sormellaan.

”Mitä sinä oikein puhut? Vastahan me tulimme tänne.”

”Niin, viisi päivää sitten”, Edward nauroi ottaen kännykkänsä yöpöydältä ja näyttäen minulle päivämäärän.

”Voi paska!” henkäisin nousten istumaan. Hyppäsin pois sängyltä ja hoipertelin pukeutumaan.

”Mitä sinä teet?” hän kysyi katsoen minua.

”Meidän pitäisi ilmoittaa Nessie kouluun, enkä minä ole soittanut tarkistaakseni, onko hänellä kaikki kunnossa!” Avasin matkalaukkuni etsiäkseni uuden parin farkkuja.

”Olen varma, että hän on-” Edward jätti lauseen kesken, kun me kuulimme oven pamahtavan auki.

”EDWARD, BELLA!” Alice kutsui talon läpi. Meillä ei ollut aikaa vastata, kun hän jo ryntäsi makuuhuoneen ovesta läpi irrottaen sen saranoiltaan. Hän peitti silmänsä kädellään ja minä hyppäsin taaksepäin peittäen itseni paidallani.

”Alice! Mitä helvettiä sinä täällä teet?!” Edward huusi hypäten pois sängystä lakanat ympärillään.

”Me olemme yrittäneet soittaa teille, mutta teidän kännykkänne ovat olleet kiinni!” Alice kääntyi ovea kohti. ”Pukeutukaa, olkaa niin kilttejä!” hän rukoili naputtaen jalkaansa lattian kärsimättömänä.

”Mitä on tekeillä?” kuiskasin Edwardille samalla kun me pukeuduimme.

”En pysty lukemaan hänen ajatuksiaan. Hän ajattelee liian monia asioita. En saa mistään selvää.”

”Okei, en välitä, oletteko te valmiita vai ette.” Alice kääntyi nopeasti juuri, kun olin laittamassa paitaani päälle. Katsoin alaspäin ja näin Alicen käsien tärisevän. Kävelin hänen luokseen ottaen ne omiini.

”Mitä, Alice?” Hän vältteli silmiäni, kun hän katsoi jalkoihinsa.

”Minä en nähnyt… minulla ei ollut aavistustakaan. Olen niin pahoillani”, Alice kuiskasi pudistaen päätään.

”Renesmee”, Alice ja Edward kuiskasivat samaan aikaan. Käännyin ympäri ajoissa nähdäkseni Edwardin huudahtavan ja putoavan polvilleen.

”Mitä? Mitä hänestä? Missä hän on?” Otin Alicea olkapäistä ravistaen häntä.

”En… En tiedä! Hän oli leikkimässä ulkona Clairen kanssa. Emmett, Jasper, Carlisle ja Esme olivat metsästämässä. Rosalie ja minä olimme takapihalla katsomassa tyttöjen leikkiä. He juoksivat metsään, mutta kun minä menin heidän peräänsä, Claire oli kirkumassa. Rosalie ja minä saimme Clairen, mutta Nessietä ei ollut missään.” Alicen sanat purskahtivat hänen suustaan.

”EI! Kuka hänet vei? ALICE, kuka hänet vei?” Haukoin henkeä. Edward veti minut vartaloaan vasten. Vedin itseni irti raivokkaasti työntyen Alicen ohi.

”Bella, minne olet menossa?” Edward ja Alice seurasivat minua ulos.

”Menen etsimään tyttäremme ja sitten minä revin palasiksi sen, joka hänet on vienyt”, murisin tuntien kilpeni levenevän ja ympäröivän minut. Vedin sen takaisin turhautuneena itseeni.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: mariamo - 26.02.2010 21:15:20

Hui, ihan sika jännään kohtaan jäi :o

Virheitä en tietenkään löytänyt. Sujuvaa ja helppolukuista tekstiä oli.
En keksi mitään järkevää, liian innoissaan tästä. Äkkiä jatkoa!!

- love, maria .

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Deph - 26.02.2010 21:23:58

Ää! Jee, uusi luku <3
Tuollaseen kohtaan ei saa jättää!
Yksi virhe:

Lainaus

hän voihkaisi ja otti ranteistani kiinni.

Hän isolla kirjaimella. Tuo on siis yksi kokonainen lause.
Tykkäsin kovasti ja jatkoa odottelen! <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: NiNNNi - 26.02.2010 21:26:46

Ihana luku jälleen, tätä kyllä kannatti oottaa ;D
Jännään kohtaan sitten jäi :D
Pienen virheen pongasin;

Lainaus

”En… En tiedät!

T-kirjain pois. :)

Mutta jatkoa pian kehiin ;)

NiN ♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: MiuMiu - 26.02.2010 21:32:43

Hihhii uus luku!<3
Mut OMG ei näin jänniin kohtii saa jättää!! ;D
Meinasin ihan penkiltä tippuu!

Millos jatkoo?? :)<3
Huom. ei rakentavaa x))

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: E_Bella - 26.02.2010 23:34:53

Lainaus

Hymyilin tajutessani, että oli viimeksi tanssinut häissämme

tuo olisi varmaankin olin ;)
Muuta en sitten löytänytkään, ihan kuin olisin niitä sitten muka enää etsinytkään.. ;D
Jatkoa toivon normaaliin tapaan. Se jäi inhottavaan kohtaa.. >:(

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: särkyvä kynä - 26.02.2010 23:49:32

                                                                                      UUUUUPPPPPEEEEEEEAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!

JATKOA!!! JATKOA!!!! JATKOOAAAAAAAAAAAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: lasilapsi - 27.02.2010 08:13:23

Olipas kiva luku!
Tässä oli kunnolla säpinää ;)
Yksi pikku juttu vain...

Lainaus

Vedin sen takaisin turhautuneena itseeni.

Viimeinen lause koko luvussa.
Mielestäni tuon sanajärjestyksen
voisi muuttaa seuraavaksi:

Lainaus

Vedin sen turhautuneena takaisin itseeni.

Mutta tuo on vain minun mielipiteeni :)
Jatkoa odotan,

~lasilapsi

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: kkaro - 27.02.2010 11:34:01

Ihana tää uus luku!! ((=
EI NOIN JÄNNÄÄN KOHTAAN SAA JÄTTÄÄ APUA!! (mutta ethän sä sitä voi päättä, sähän vaan suomennat ;) )
Mut joo...jatka pian..(((: en jaksa oottaa seuraavaa lukua :S

~kkaro

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Lööperiikka - 27.02.2010 13:10:47

Luin tämän melkein putkee, joten kommentoin nyt vasta...
Suommennat todella hyvin!
 Ihana luku, ja ficci!
Jatkoa toivovana ja ficiin ihastuneena olen myös minä täällä.

_{(Joo tiedän sekava kommentti.)}

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Arosalie - 27.02.2010 14:44:32

Voi ei Nessie kidnapattu! Olin jo melkein unohtanut tämän, mutta tulin niin iloiseksi kun huomasin uuden luvun tulleen. Kiitoos tästä luvusta! Virheitä en huomannut ja teksti oli sujuvaa.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Rins - 27.02.2010 15:42:07

No kiva  :o Tää on nyt niin jännä, että jatkoo pitää tulla pian!

~teinirinsessa

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: kakku. - 27.02.2010 15:59:48

Eikä!!! Vitsi komppaan edellisiä! EI TÄLLAISEESEEN KOHTAAN SAA JÄTTÄÄ! eieieieieie!!!
Äh, oon niin tyrmistynyt(?) etten keksi muuta sanottavaa :D
jatkoa!!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: -jjassuu - 27.02.2010 21:16:15

uiui! ei tollasseen kohtaan yksinkertasesti vaan saa jättää! ;o
suomenna nopeesti jatkoa, koska en jaksa oottaa ;)
jatkoa kiitus <3

♥ -jjassuu

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Rose-Mary - 01.03.2010 16:47:26

JEEEEEEESUS! JATKOA!?!?!?!? EI saa jättää TOLLASEEN kohtaan! JATKOA! heti paikalla! nyt! kiitos. rakentavaa? ehei. mä oon sulle nyt niin vihanen et jätit tollaseen noin jännään kohtaan. mut joo ehkä mä rauhotun. jatkoa? ihan rauhallisesti pyysin :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Vanamo - 08.03.2010 20:20:00

Ihan loistava tarina! Suomennat toosi hyvin!  ;) Jatkathan pian, jäi aivan liian jännään kohtaan!? <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: A-nuu - 10.03.2010 18:13:32

Ilmoitan vain, että jatkoa ei tule ainakaan pariin viikkoon, koska minulla on ensi viikon perjantaina yo-koe. Yritän sitten laittaa jatkoa sen jälkeisenä lauantaina. :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Mervijjou - 11.03.2010 18:09:08

Nyt ei tuu mitään järkevää kommenttia.  ;D
Mut joo, ilmottaudun uudeks lukiaks :D



-Jjou

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: fee - 31.03.2010 14:34:10

Hui! ompas kerrassaan ihana ficci :D liian jännään kohtaan jätit, mutta sait uuden lukijan :P Hyvin suomenna muuta en voi sanoa :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: Prumrose - 31.03.2010 17:07:08

A-I-V-A-N-I-H-A-N-A-F-I-C !
Suomennta ihan tositosi hyvin ja ilmoitan nyt että olen rakastunut; TÄHÄN FICCIIN !! <333 :D
Ei mtn rakentavaa sanottavaa.

-Prumrose

JATKOA !!! <3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (15/56 luku saapunut 26.2.10)
Kirjoitti: nopparelli - 06.04.2010 20:56:51

AAAAH  :o Miten mä voin löytää tän vasta ny?? :o
AIVAN IHANA! <33
Suomennat tosi hyvi, en oo huomannu virheitä :)
Jatkoa! kiitos!
En jaksa oottaa!  ::)

-nopparelli<3

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: A-nuu - 10.04.2010 21:42:03

T/N: Ääh! Anteeksi jälleen, kun tässä kesti niin kauan. Oon ihan kamala kun odotutan teitä. :-\ Mutta kiitos ihanista kommenteistanne!! :)

16. luku

”Alice”, sähähdin ottaen hänen ranteistaan kiinni. Hän huomasi, että pidätin hengitystäni ja hän vilkaisi nopeasti Edwardia, joka riiteli lipunmyyjän kanssa. Me olimme lentokentällä yrittämässä päästä seuraavaan lentokoneeseen. Raivoni otti kehoni hallintaansa enkä pystynyt hillitsemään sitä. Polte kurkussani kasvoi kestämättömämmäksi jokaisen meidän ohittaneen ihmisen jälkeen. Alice kietoi kätensä tiukasti ympärilleni.

”Yritä rentoutua”, hän kuiskasi ääni hermostuneena.

”En… en usko, että pystyn.” Vetäydyin irti hänestä astuen lähemmäksi suunnilleen omanikäistäni poikaa, joka yritti laittaa kangaslaukkuaan kiinni. Hänen tuoksunsa oli voimakkain. Halusin tappaa hänet enkä välittänyt ketkä katsoisivat. Minun täytyi purkaa vihani johonkuhun ja hän tuoksui niin hyvältä. Tunsin myrkyn täyttävän suuni ja astuin hänen taakseen.

”Bella!” Alice huusi vetäen minut takaisin. Työnsin hänet irti itsestäni ja jähmetyin, kun poika kääntyi katsomaan minua. Katsoin, kun hän astahti kauemmas ja hänen silmänsä vaelsivat vartaloni joka kohdassa, kunnes ne pysähtyivät sormukseen vasemmassa nimettömässäni.

”Anteeksi, me luulimme sinun olevan joku muu”, Alice sanoi viattomasti. Hän nykäisi kättäni, mutta minä olin vahvempi.

”Hei, ei siinä mitään.” Pojan silmät eivät ikinä irtautuneet omistani. ”Minä olen Brian”, hän hymyili ojentaen kättään. Otin sen innokkaasti välittämättä Alicen nykimisestä.

”Bella”, hymyilin leveästi astuen vielä lähemmäs.

”Edward!” Alice huusi kääntyen häntä kohti. Parissa sekunnissa minua raahattiin pois terminaalista. Edwardilla ja Alicella oli molemmilla toinen käsi vyötärölläni ja toinen käsivarsissani.

”Bella, tiedän, että olet vihainen, mutta hillitse itseäsi”, Edward sihahti korvaani. Taistelin heidän otteessaan, mutta kun he molemmat pitivät kiinni, niin en ollut tarpeeksi vahva.

Kun pääsimme lentokoneeseen, Edward pakotti minut paikalleni välittämättä turvavyöstä. He molemmat laittoivat kätensä jalkojeni yli pitäen minut penkissäni. ”En voi istua täällä!” sanoin niin lujaa, että nainen edessä olevalla penkillä kääntyi katsomaan. Mulkaisin häntä ja hän kääntyi nopeasti pois.

”Bella, ole kiltti. Tämä on nopeampaa kuin juokseminen”, Alice rukoili taputtaen polveani vapaalla kädellään.

”Näetkö mitään?” kysyin häneltä varmistaen, että ääneni oli matala.

”En näe häntä ollenkaan. En edes tiedä, kuka hänet vei, katsoakseni heidän syitään ottaa hänet.” Alice kohautti olkiaan pettyneenä.

”Entä Claire? Eikö hän nähnyt, kuka se oli?” kysyin muistaen, että Alice oli kertonut Clairen olleen ainoa paikalla silloin, kun… en halunnut ajatella loppuun.

”Jacob ja Quil yrittivät puhua hänelle, mutta ainoa asia, minkä hän tietää, on, että se oli iso pelottava tyyppi.” Alice nojautui eteenpäin kädellään, joka ei ollut sylissäni, ja nojasi päänsä siihen.

”Entä, entä jos Edward puhuisi hänelle! Hän voisi nähdä, miltä se tyyppi näytti Clairen ajatuksissa!” Käännyin Alicesta Edwardia kohti. ”Sinä näet, tunnemmeko me hänet!” Edward suoristautui ja pystyin näkemään pienen toivon pilkahduksen hänen silmistään.

”Sinä olet nero!” Alice otti käsivarsistani kiinni ravistaen minua.

”Edward, olen niin pahoillani”, kuiskasin. Me olimme olleet hiljaa ja ilmassa niin kauan, että se tuntui jo ikuisuudelta.

”Mistä?” hän kysyi katsoen minua. Pidin silmäni edessäni olevassa penkissä.

”Siitä tyypistä lentokentällä.”

”Ei se mitään. Se on luonnollista, meillä on tapana tuntea vetoa vastakkaiseen sukupuoleen, kun me metsästämme. Heitä on helpompi houkutella. Hän oli sinun heti, kun hän katsoi sinuun.” Hän otti leuastani kiinni hellästi ja käänsi kasvoni häntä kohti. ”Älä siitä huoli. Sinut pysäytettiin, ja se on ainoa asia, mikä merkitsee.” Hän otti kädestäni kiinni ja painoi sille suudelman.

”Meidän täytyy löytää hänet”, kuiskasin pitäen sekä Alicen että Edwardin käsistä kiinni, ne olivat vieläkin tiukasti sylissäni.

”Me löydämme”, he vastasivat samaan aikaan.

Loppu lento kului hiljaisuudessa. Heti, kun me astuimme lentokoneesta ulos, Esme oli vetämässä minua ja Edwardia halaukseen. En halunnut halauksia, halusin vain päästä töihin. Vetäydyin irti kävellen kohti ovia, kiinnittämättä huomiota kehenkään, keitä siellä oli. Heti, kun pääsin ovesta ulos, lähdin juoksemaan hiukan nopeampaa kuin tavallinen ikäiseni nainen. Pystyin kuulemaan kaikki muut takanani ja, kun pääsin parkkipaikalta ulos, juoksin täyttä vauhtia mökkiämme kohti.

”Bella, minne olet menossa?” Edwardin ääni kuului aivan takaani.

”Kotiin! Hän saattaa olla siellä!” huusin olkani yli.

Kun pääsin lähemmäs, haistoin heti tyttäreni tuoksun. Kiihdytin vauhtiani, kun mökki tuli näkyviin. Kuulin Edwardin äänen takaani, mutten saanut selvää, mitä hän sanoi. ”Renesmee!” huusin rynnäten ovesta sisään. ”Kulta, missä olet?!” Työnsin hänen makuuhuoneensa oven auki, mutta hän ei ollut siellä. Käännyin juostakseni takaisin etuovelle, mutta Edward sai minut kiinni ottaen käsivarsistani kiinni. ”Hän on täällä! Pystyn haistamaan hänet!” henkäisin yrittäen tasata hengitystäni.

”Se on vain hänen tuoksunsa”, Edward kuiskasi halaten minua tiukasti. Vetäydyin irti ja juoksin takaisin ovelle.

Huomasin Rosalien ja Emmettin seisovan pihalla ja juoksin heidän luokseen. ”Heidän tuoksunsa! Me voimme seurata heidän tuoksuaan!” huusin pitäen Rosalieta olkapäistä kiinni.

”Me yritimme sitä, mutta missään ei ole tuoksua. Sudetkaan eivät löytäneet hajujälkiä”, Emmett sanoi katsoen minua säälivästi. Jätin hänet huomiotta ja juoksin jo Carlislen taloa kohti. Jälleen kerran kuulin heidän kuiskivan jotain, mistä en saanut selvää.

”Mielestäni hän on menossa jonkinlaiseen shokkiin”, kuulin Edwardin kuiskaavan. Kiihdytin vauhtiani, jottei minun tarvinnut kuulla enempää. Halusin vain saada tyttäreni takaisin syliini.

Suuri talo tuli näkyviin ja minä henkäisin nähdessäni Jacobin. Jatkoin juoksemista törmäten häneen. Jalkani antoivat periksi, kun hän kietoi kätensä ympärilleni. Minusta lähtevät äänet kuulostivat hysteeriseltä itkulta. Tunsin Jacobin kyyneleet, kun ne valuivat pitkin poskiani. ”Me löydämme hänet ja sitten minä tapan-” Jacob aloitti, mutta minä keskeytin hänet.  

”Hän on minun!” murisin työntäen itseni irti Jacobista. ”Minä tapan hänet omin käsin.”

Quil käveli metsästä Claire roikkuen hänessä tiukasti, kasvot Quilin kaulaa vasten. Juoksin heidän luokseen silittäen Clairen selkää. ”Hei, kultaseni”, kuiskasin pitäen ääneni tyynenä. Hän vilkaisi minua kääntäen päätään hiukan ja piti Quilista vielä tiukemmin kiinni. Tunsin Edwardin takanani, hänen kätensä asettuen alaselälleni. ”Claire, kullannuppu, tarvitsisin hiukan apuasi.” Odotin, että Quil vakuuttaisi hänelle kaiken olevan hyvin. Hän käänsi Clairen vartalon niin, että hän katsoi minua kohti. Vedin syvään henkeä ennen kuin jatkoin. ”Sinun ei tarvitse sanoa mitään. Sinun täytyy vain ajatella, miltä se ilkeä mies näytti. Ajattele vain, mitä näit.” Odotin, kun Claire vilkaisi Quilia nopeasti.

”Se auttaa Nessiä, kulta. Tiedän, että se on pelottavaa, mutta minä olen ihan tässä”, Quil kuiskasi hänen korvaansa. Claire nyökkäsi ja painoi päänsä hänen olkaansa vasten. Hän sulki silmänsä ja hänen vartalonsa jäykistyi aivan kuten Edwardinkin.

”Ei enää”, Claire huudahti painaen kasvonsa Quilia vasten.

”Näitkö sinä hänet?” kuiskasin Edwardille ja silitin samalla Clairen selkää.

Edward nyökkäsi. ”Mutta en tunnista häntä. En ole nähnyt häntä koskaan ennen. Hän on pitkä, hyvin lihaksikas ja tummahiuksinen. Hän on vampyyri, tytöt vain juoksivat metsään ja hän-” Edwardin huulet painuivat yhteen suoraksi viivaksi, hänen silmänsä kapenivat ja kädet puristuivat nyrkkiin. ”Hän vain nappasi Renesmeen ja juoksi. Claire näki hänet ensin, mutta mies ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota. Nessie ei tiennyt, että hän oli siellä.” Edward kääntyi lyömään kivenlohkaretta takanaan, kunnes sitä ei enää ollut olemassa.

”Kiitos”, muodostin sanat huulillani Quilille. Hän nyökkäsi ja kääntyi viedäkseen Clairen takaisin La Pushiin.

Lähdin juoksemaan kaikkien ohi, napaten samalla Alicen ja Rosalien matkallani takapihalle. ”Minne kohtaan he juoksivat metsässä?”

”Bella, me jo-” Alice pudisti päätään.

”Kysyin MINNE!” Ääneni kaikui metsässä. Sekä Alice että Rosalie osoittivat kauimpaan nurkkaan pihalla. Olin siellä alle sekunnissa. En haistanut mitään, en tuoksua, en edes omaa tytärtäni.

”Me arvelemme, että se oli joku vampyyri, joka kykenee peittämään hajut”, Carlisle sanoi kävellen luoksemme. ”Me kutsuimme Eleazarin tänne ja hän ehdotti sitä.” Suuni loksahti auki ja minä istahdin maahan. Edward oli aivan takanani ja minä nojauduin häneen.

”Kuinka me oikein saamme hänet takaisin?” kysyin kohottaen katseeni häneen.

”Kyllä me jotain keksimme.” Hän otti kasvoni käsiinsä. ”Minä saan tyttäremme takaisin. Lupaan sen.” Hän painoi otsalleni suukon.

”Me, me saamme hänet takaisin”, korjasin häntä. Hän pyöräytti silmiään suudellen minua uudelleen.

”Katsotaan.” Hän nousi seisomaan katsoen Carlislea. ”Minne me menemme täältä?”

Carlisle avasi suunsa vastatakseen, mutta Alicen kirkaisu keskeytti hänet. Jasper piteli häntä yrittäen katsoa hänen tyhjiin silmiinsä.

”Alice? Alice, mitä sinä näet?” Jasper istuutui kaatuneen puunrungon päälle, vetäen Alicen syliinsä.

”En… oikein saa selvää.”

”Yritä!” rukoilin polvistuen hänen eteensä.

”Se on pimeä huone, luulisin.” Hän keskeytti hetkeksi pudistaen päätään. ”Odottakaa, minä näen!” Hän hyppäsi seisaalleen vetäen minutkin käsistäni seisomaan. ”Minä tiedän kuka hänet vei! Meidän täytyy lähteä heti!”

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Vanamo - 10.04.2010 22:10:49

IHANAA että laitoit jatkoa!
Suomennat tosi hyvin.
Tämäkin luku oli hyvä, kamalaa että Nessie on kadonnut.  :'(
Toivottavasti hänet löydetään pian!
Tämä jäi jännään kohtaan, toivottavasti laitat jatkoa pian! <3

Yhden virheen löysin:

Lainaus

Alisen

Alicen  :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: omputin - 10.04.2010 22:29:17

ihanaa lukea tätä en edes muista koska viimeksi olin lukenut tai kommentoinut tätä(kommentoinista on varmaan viellä pidempi aika kun lukenisesta joten pahoittelen sitä).
virheitä en huomannut ollenkaan enkä osaa taas kaan kirjoittaa vakentavaa kommenttia. pahoittelen.
jatkoa odotan innolla.
-omputin

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: särkyvä kynä - 11.04.2010 10:11:14

Okei, oli toi vähän törkeää et jätit noin hyvään kohtaan :D mut annan anteeks jos seuraavassa ei kestä kauan.
 Ihana ficci<3<3<3<3<3<3 jatkoa ja vähän äkkiä! ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: nopparelli - 11.04.2010 12:55:33

ääääääh, ei noin jännään kohtaan saa jättä :o
mut tää on aivan ihanaihana<3<3<3
suomennat hyvin :)
JATKOA KIITOS<3<3
ja pian :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Lööperiikka - 11.04.2010 16:54:29

Vitsi kun jännittävään kohtaan jäi!!!
Suomennat tosi hyvin.
Jatkoa nopeasti!

Sorry, rakentaa ei nyt millään tule...  :(

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: fee - 11.04.2010 18:02:39

virheitä en taaskaan nähnyt, mutta taisin liian tiiviisti lukea että olisin edes tajunnut jotain ;) Aivan mahtavaa jälleen. Edelleen odotan innoissani jatkoa! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Anaid - 12.04.2010 08:26:36

Joo mahtava taas!
En oikeen osaa sanoa mitään...
Jatko!
Anaid

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: minnamoi - 12.04.2010 15:32:15

mitä ihmettä?! en ollu huomannu kommentoida aikasempia lukuja! :o no joop ihanaa ku tässä tuli taas uus luku, toivotaan että pian tulis jatkoa :) mutta miten musta tuntuu että joku voltureista tuli hakee nessien ??? :D nojoo se selviää sitte varmaa seuraavassa luvussa! :) hyvin kyllä suomennat, pari virhettä taisin huomata mutta en niitä enää löytäny :D

minnamoi♥

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Deph - 12.04.2010 16:25:31

No voi!
Kidutuskohta, kidutuskohta. Miksi sen miehen nimeä ei voinut sanoa?
Joo, todella hyvin suomennat. Tapahtumien kulku etenee ehkä hivenen liian nopeasti, mutta sinähän et siihen pysty vaikuttamaan.
Toivottavasti Bella ja Edward löytävät Nessien nopeasti (:
Jatkoa toivon.

♥ ew

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: MiuMiu - 12.04.2010 20:11:36

Oot ihan paras suomentaan! Kadehdin taitojasi!
Löytyisipä Nessie jo! Kukakohan sen on vieny!?
Kun Bella saa käsiinsä sen joka vei Nessien, niin sitä käy sääliks.. kihihihi  ;D

Jatkoa odotellen..<33

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Miz - 13.04.2010 10:50:18

Oooo..
Jatkoa!!!
Muuta tekstiä ei oikein synny, kun oon niin sanaton (hyvässä mielessä) :D
Suomennat hyvin! :D

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: Rose-Mary - 15.04.2010 20:53:39

NONIIN:D jatkoa pian! haluu tietää HETI miten ja kuka nessien vei:D kiitoskiitos jatkosta:D

~Rose

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10)
Kirjoitti: _Bella_18_ - 19.04.2010 16:15:46

toivoisin jatkoa PIAN,olen lukenut kaikki osat, mitkä tähän mennessä ovat tulleet
ja toivoisin saavani lukea  lisää ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: A-nuu - 29.05.2010 19:59:22

T/N: Anteeksi nyt kamalasti, mutta mulla on niin paljon hommia ja töitä, etten millään ehdi suomentaa tätä. Lisäksi mulla on hiukan motivaatio hukassa. Lupaan kyllä suomentaa tämän loppuun, mutta sen on nyt pakko jäädä joksikin aikaa tauolle. :-\

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: MiuMiu - 16.06.2010 20:19:28

Toivottavasti joskus lähiaikoina saat jatkoa tehtyä : )

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: BelWard - 18.06.2010 23:57:07

tää on aivan IHANA  fic, en vain ole kommannu aikasemmin (miksi ihmeessä en?!?!)

tosi hienosti suomennettu, ei edes huomaa että olis käännös, sillä ei ole semmosia köpön kuulosia lauseita, joita joskus tulee ku kääntää...

jatkoa toivoisin (tuleeko pian)

KIITOS tän suomennoksesta:)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: mrö. - 27.06.2010 17:42:02

Musta tuntuu, et se on joku Voltureista, esim. Felix tai joku sellanen...


JATKOJAHETAPAIKALLATAISUUTUNJAMUSTAKSIMUUTUN!!!!!!!!!!!!!!!!



kiitän ja kumarran,

            mrö.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: taruw - 30.06.2010 21:31:02

Voi, oon niiiin kiitollinen et suomennat tätä! :) Tää on tosi hyvä! KIIIIIIIIIIITOS

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: taruw - 30.06.2010 22:03:54

Oi, ei näin jännään kohtaan saa jättää! ;) Toivon jatkoa PIAN! :)
Ihan sairaan hyvä suomennus!! :) :)
Kiitän ja kumarran kun jaksat suomentaa! :) ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: raww! - 04.07.2010 03:02:17

Luin kaikki osat putkeen :) (Eikä mennyt edes kauan ;D ) Tämä on ihana ficci.  Paitsi tietenkin toi Nessien nappaus-jutska >:( Nessie on pakko löytää!
Tän enempää en saa tähän vuorokauden-aikaan itsestäni irti ;D Yritän nyt mennä nukkumaan...
Toivottavasti et ole unohtanut tätä :( Jatkoa pian? :D


~raww!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: Jaima - 20.07.2010 23:35:56

Uuusi Iiiinnoka Lukija!!! :)

Lukasin kaikki tuossa hetki sitten, ja tykkäsin ihan mielettömästi! Ihana ♥
Toivottavasti pian tulis jatkoa.. en malta odottaa, nyt kun luin niin monta lukua peräkkäin :)

Jaima

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: rolyat - 21.07.2010 11:56:13

UUSI LUKIJA!

Tää on aivan mahtava tarina! Luin koko tarinan mitä tähän asti on tullu nyt samalla kertaa. Aloin vaan selailemaan näitä Forks ficejä ja huomasin tämmösen :) Itse kirjotin eilen ekan luvun Renesmeen ja Jacobin elämästä Aamunkoin jälkeen mutta tässäkin tulee tietoa heistä, joten sä saat hoitaa tän kirjotuksen (:
Haluun että Nessie löytyy! =( Luulen että joku voltureista on vienyt Nessien :o Pari pikkuvirhettä huomasin joissakin kohdissa (jotain kirjaimia saattoi puuttua lopusta tai muuta sen tapaista) mut ei mitään suurempia kömmähdyksiä ollut. Tosi hyvin suomennat tätä ja oon nyt ihan hyperaktiivinen tän tarinan kanssa : D

Toivoisin jatkoa pian!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: Tyttökelmi - 04.08.2010 13:38:57

Uusi lukija ilmoittautuu! Surkeeta ku on tauolla :( enkku on surkee kumpa voisit jatkaa suomentamista  :'(.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: Kuura - 05.11.2010 16:22:10

Olethan saanut kirjoittajalta luvan kääntää tätä ficciä? Jos olet, siitä on mainittava tekstin alussa.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: kakku. - 23.11.2011 01:20:41

Onko tähän vielä tulossa jatkoa vai jatkuuko tauko vielä? Mielelläni lukisin lisää, vaikka alkuperäistä on tullut tiirailtua!

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: Anskubits - 23.11.2011 12:53:17

Ääh ei tollaseen kohtaan saa jättää :'( Oon lukenut alkuperäsestä mitä täs tapahtuu :-[, mutta ois kiva jos voisin lukee sen suomeksikin :) Tämä tauko on kestänyt jo aika kauan.. etkai sä ole unohtanut tätä kokonaan?
Jos ei kuukauteen kuulu mitään tökkäisen sua yksällä :)

<3.Anskubits

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young (16/56 luku saapunut 10.4.10) TAUOLLA!
Kirjoitti: Beatrix Bones - 23.11.2011 14:28:46

A-nuu kertoo varmasti itse, jatkaako tämän ficin suomentamista, ei ole tarpeen kysyä samaa asiaa montaa kertaa.

- Beatrix Bones

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young K-13 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: A-nuu - 31.05.2012 19:09:49

T/N: Äkäkäkä, olin unohtanut tämän ficin ihan täysin. Viimeisimmästä luvusta onkin jo kulunut yli kaksi vuotta, joten oli jo aikakin saada tänne jatkoa. Pyydän siis hartaasti anteeksi rakkaat lukijat, että tauko venyi näin pitkäksi. Koitan olla jatkossa aktiivisempi tämän suhteen. :D

Vanamo: Kiitos kommentistasi! :)

Omputin: Kiitos kommentistasi! :)

Rajamatkailija: Kiitos ihanasta kommentistasi! Toivottavasti kuitenkin saan anteeksi, vaikka tässä kestikin näin kauan. :D

Särkyvä kynä: Kiitos paljon! :D

Nopparelli: Kiitos kommentistasi! :)

Lööperiikka: Kiitos kommentistasi! :D

Fee: Kiitos paljon! :)

Anaid: Kiitos kommentistasi! :)

Minnamoi: Kiitos kommentistasi! :D

Deph: Kiitos kommentistasi! :)

Miumiu: Kiitos paljon! :)

Miz: Kiitos kommentistasi! :)

Rose-Mary: Kiitos kommentistasi! :D

_Bella_18_: Kiitos kommentistasi! :)

BelWard: Kiitos paljon! :D

Mrö.: Kiitos kommentistasi! :D

Taruw: Kiitos paljon! :)

Raww!: Kiitos kommentistasi! :)

Jaima: Kiitos paljon! :D

Rolyat: Kiitos paljon kommentistasi! Jostain syystä mulla putkahtelee aina joitain pikkuvirheitä. :D

Tyttökelmi: Kiitos kommentistasi! :)

Kuura: Olen saanut luvat, ja se näkyy ensimmäisessä luvussa. Mutta tämähän on jo käsitelty. :D

Kakku.: Kiitos kommentistasi! Tauko ei jatku enää! :D

Anskubits: Kiitos kommentistasi! Tauko loppui ja toivottavasti jaksan suomentaa tätä nyt paremmin. :D


17. luku

Jacob seisoi Alicen edessä nojautuen hänen yläpuolelleen. Hänen koko vartalonsa tärisi. ”Missä hän on?” Hänen silmänsä sulkeutuivat, kun hän taisteli pitääkseen itsensä kurissa. Edward oli jähmettynyt paikoilleen, kun hän katsoi näkyä Alicen ajatuksissa. Silmäni siirtyivät Edwardin kasvoista Alicen selkään.

”Kuinka se on mahdollista?” Edward kysyi Alicelta. Alice katsoi meitä kaikkia vastaten hänelle mielessään.

”Mitä he haluavat hänestä?!” Edward käveli edestakaisin kädet nyrkeissä. Alice vastasi hänelle taas äänettömästi.

”Olet oikeassa.” Edward nyökkäsi kerran ottaen Emmettin ja Jacobin käsivarsista kiinni. 

”Me menemme, te loput jäätte tänne kaiken varalta. Jasper, sinun ja Carlislen täytyy jäädä tänne lopun lauman kanssa-”

Työnsin Edwardin kädet pois Emmettistä ja Jacobista. ”Ensinnäkin, missä hän on! Toiseksi, minä tulen mukaasi. Kolmanneksi, et voi estää minua.” Laitoin käteni puuskaan. ”Pitääkö minun vielä jatkaa?”

”Minä näin hänet seisomassa rivissä… ömm… Volturien kanssa.” Silmäni vaelsivat raivokkaasti, kun yritin ymmärtää, mitä Alice oli juuri sanonut.

”Et sinä pysty näkemään häntä, hän on sekarotuinen”, kuiskasin pudistaen päätäni.

”He aikovat-” mutta Alice keskeytettiin.

”Tuossa on jo tarpeeksi tietoa”, Edward tiuskaisi hänelle. Mutta kaikki tiesivät jo, mitä Alice aikoi sanoa.

Kuului äänekäs repeämisen ääni ja Jacob muuttui meidän kaikkien edessä. Edward veti minut poispäin hänestä, kun hän taivutti päätään taaksepäin ja alkoi ulvoa. Rivi susia ilmestyi metsästä hänen taakseen vastaten ulvontaan.

”Me menemme, sinä, minä, Emmett ja Jacob.” Epäröin Jacobin nimen kohdalla, mutta tiesin kuitenkin, ettei hän antaisi meidän lähteä ilman häntä. Jatkoin ennen kuin Edward ehti vastustella, että tulisin mukaan. ”Kuten sanoit, muiden täytyy jäädä siltä varalta, että he päättävätkin tulla tänne. Sudet voivat juosta ympäri rajoja varmistaen, ettei kukaan heistä pääse läpi.” Sam nyökkäsi hyväksyvästi. Hän astui eteenpäin rivistä kohdatakseen meidät. Jacobin silmät kohtasivat omani nopeasti ja minä tiesin, että hän kiitti minua. Hän kääntyi nopeasti seisoakseen Samin vieressä. He molemmat yhdistivät laumansa ja minä katsoin, kun he päästivät heidät juoksemaan joka suuntaan. Seth jäi viipyilemään, hän käveli luokseni tökäten käsivarttani ja vikisi. Taputin hänen olkaansa pakottaen hymyn huulilleni.

”Seth juoksee ympäri taloa siltä varalta, että joku pääsee läpi. Alice ei nähnyt heidän tulevan tänne, mutta se on vain varotoimi.” Edward sanoi, kun me kävelimme talolle. Carlisle ja Jasper nyökkäsivät samaan aikaan, kun Edward puhui.

Juoksin Emmettin ja Rosalien huoneeseen ottaen shortsit Jacobille, koska hän oli repinyt omansa. Heitin ne rappusten kaiteen yli ja Jacob otti ne kiinni suullaan. Hän juoksi metsään laittaakseen ne päälle.

”Okei, lähdetään!” Edward sanoi heti, kun Jacob käveli sisälle. Hän pysähtyi katsoakseen minua. ”En pidä siitä, että sinä joudut tällaiseen vaaraan.” Edwardin ääni oli rukoileva.

”Minä olen vahvempi kuin sinä, enkä minä ole mikään pikkuinen viaton ihminen enää. Sitä paitsi, minä pystyin suojelemaan teitä Janelta ja Alecilta. Enkä minä myöskään usko, että minun täytyisi mainita, että hän on minunkin tyttäreni.”

”Selvä, mutta tee niin kuin minä sanon ja pysy kaukana taisteluista. Sinä olet siellä vain ottaaksesi Renesmeen, etkä päästä häntä kilpesi ulkopuolelle.” Minä nyökkäsin myöntyvästi haluamatta riidellä hänen kanssaan, mutta minulla oli jo omat suunnitelmani.

”Kaikki on valmista”, Carlisle sanoi lopettaen puhelun ja laittaen luottokorttinsa takaisin kukkaroonsa. ”Teidän on parasta lähteä nyt, lentonne lähtee 20 minuutin kuluttua.” Jacob juoksi jo ulkona. Minä olin aivan hänen kannoillaan, eivätkä Edward eikä Emmett olleet kovinkaan kaukana perässä.

Lennot tuntuivat vain venyvän ja Edward oli koko ajan puhelimessa Alicen kanssa tarkistaakseen olivatko hänen näkynsä muuttuneet. Emmett istui meitä vastapäätä jalka pomppien kärsimättömästi. Minä istuin Jacobin ja Edwardin välissä. Edward oli painautunut ikkunaa vasten puhuen hiljaa Alicelle. Jacob venytti jalkansa suoriksi pää käsiinsä painettuna. ”Oletko kunnossa?” kuiskasin hänelle. Hän katsoi minua sormiensa välistä.

”Olen vain valmiina repimään jonkun pään irti.” Jacobin kädet alkoivat täristä.

”Rauhassa, Jake, olemme melkein perillä.” Otin hänen kädestään kiinni ja laitoin sen syliini. Hän puristi kättäni ja nojasi päänsä takaisin penkkiä vasten.

”Ei muutoksia”, Edward ilmoitti meille, kun hän keskeytti puhelun. Edwardin silmät vilkaisivat syliäni ja Jacob päästi kädestäni irti ja risti kätensä rinnalleen. Me istuimme hiljaa lennon loppuun.

Kun me laskeuduimme, oli jo pimeää, joten meillä ei ollut vaikeuksia juosta kaduilla. Minä en muistanut tietä, joten annoin Edwardin johtaa. Minut oli pakotettu pysymään Edwardin ja Emmettin takana samalla kun Jacob tuli viimeisenä, kun me kävelimme kapeiden kujien läpi.

”Olemme perillä.” Edwardin ääni tärisi vihasta, kun hän työnsi ovet auki. Etsin välittömästi tyttäreni tuoksua, mutten löytänyt mitään. Kun me kävelimme, olin vieläkin Emmettin takana ja Jacobin edessä. Kurkotin taaksepäin ottaen hänen kädestään kiinni. Osoitin käytävää sanomatta sanaakaan, koska tiesin, että Edward kuulisi minut. Jacob elehti, että hän oli mukana. Minä nyökkäsin ja syöksyin seinän taakse. Emmett ja Edward jatkoivat matkaa tajuamatta, ettemme me enää olleet heidän takanaan.

”Minne me menemme?” Jacob kuiskasi. Pystyin tuntemaan hänen tärisevän takanani.

”En tiedä, tämä on vain aavistus”, kuiskasin takaisin. Me tulimme oven eteen, joka oli käytävän päädyssä. Minä avasin sen ja se kirskahti.

”Ah, ettei se olisi itse ihastuttava morsian.” Aron ääni täytti pimeän huoneen. Jacob siirtyi niin, että hän oli edessäni, mutta minä pakotin hänet taakseni ympäröiden meidät kilvelläni.

”Ei aleta jutustelemaan, teillä on tyttäreni. En tapa teitä, jos annatte hänet minulle heti.” Silmäni kapenivat. Hän nousi seisomaan ja astui minua kohti. Felix ja Demetri olivat hänen rinnallaan mukaan lukien myös joku uusi vampyyri, jota en tunnistanut. Hän oli suurin heistä neljästä. Melkein yhtä pitkä ja lihaksikas kuin Jacob. Hän astui Aron ja muiden eteen.

”Rakas suloinen Bellani. Kuinka rohkeaa sinulta tulla yksin ilman aviomiestäsi. Meillä on kyllä lapsenne. Hänestä tulee hyvä lisä-” Jacob työnsi minut eteenpäin, poispäin itsestään. Aron ääni katkesi, kun hän seurasi Jacobin muuttumista. Olin vain parin jalan päässä uudesta vampyyristä ja me tuijotimme toisiamme alentuvasti.

”Kuinka töykeää minulta. Tässä on Damian, hän on auttanut meitä suuresti. Hän on vartijoidemme uusin jäsen. Minkä erityistaidon hän meille tuokaan.” Tiesin, että Damian oli se, joka pystyisi peittämään saaliinsa tuoksun. Ajattelematta mitään, minä hyökkäsin hänen kimppuunsa. Kamppasin hänet maahan. Felix ja Demetri perääntyivät nurkkaan vieden Aron mukanaan.

”Bella! Mitä helvettiä sinä oikein teet?!” Kuulin Edwardin takanani, mutta jätin hänet huomiotta.

”Senkin paskiainen! Sinä veit hänet! Missä tyttäreni on?” murisin painaen Damianin kehoni alle. Hän nauroi katsoen taakseni Edwardiin.

”Onko vaimosi aina näin aggressiivinen?” hän vitsaili. Nyrkkini osui kovaa hänen kasvoihinsa ja hän huudahti tuskasta. Käännyin nopeasti ympäri ja näin Edwardin katsovan minua suurin silmin. Emmett, Jacob ja Edward kaikki katselivat minua.

”Bella tappaa hänet”, Emmett sanoi yrittämättä hiljentää ääntään. Tajusin, että vartijat olivat täyttäneet huoneen ja Aro oli poissa.

Keskitin huomioni taas Damianiin. ”Missä tyttäreni on?!” Ääneni kaikui paljailla seinillä.

”Hän ei enää kuulu sinulle”, Damian sähähti yrittäen päästä pois altani. ”Se oli liiankin helppoa, hän ei vastustellut yhtään. Hän kuitenkin on varsinainen kiemurtelija.” Otin hänen käsivarrestaan kiinni nykäisten niin lujaa kuin pystyin. Se irtosi paikaltaan ja minä heitin sen taakseni. Damian huudahti uudelleen. Hän kurkotti oikealla kädellään ottaen kurkustani kiinni. Hän heitti minut päänsä yli ja minä laskeuduin kovaa selälleni. Hyppäsin takaisin jaloilleni. Edward oli välittömästi rinnallani ja Emmett ja Jacob seurasivat häntä.

”Pidä kätesi irti hänestä”, Edward murisi peruuttaen Damianin seinään. Minä juoksin heidän ohitseen ja paiskasin Damianin seinää vasten. Kuulin taistelun alkavan takanani.

”Hän ei ikinä tule kuulumaan teille! Kerro heti, missä hän on!” Puristin hänen oikeaa käsivarttaan odottaen vastausta. Kun hän ei vastannut, revin senkin irti. ”Kerrotko nyt?” kysyin työntäen hänet maahan. Polvistuin hänen ylitseen pitäen hänen säärestään kiinni. ”Sinulla on enää vain pari raajaa jäljellä”, huomautin. Käännyin nopeasti tajuten, ettei Edward ollutkaan enää vieressäni. Huomasin hänet parin jalan päästä repimässä jotakuta osiin. Käännyin takaisin ajoissa nähdäkseni jalan tulevan suoraan kasvojani kohti. Nousin nopeasti ottaen siitä kiinni ajoissa ja heitin vampyyrin seinään. Astuin hänen rinnalleen ja otin häntä molemmin puolin päästä kiinni. Vedin kovaa repien sen irti hartioista. Tapoin hänet ennen kuin käänsin huomioni taas Damianiin.

”Sinä kyllä saat aikaan kovan tappelun. Mutta pelkäänpä, että olet myöhässä. Jälkeläisesi seisoo vartijoiden joukossa.”

”Olet väärässä!” huusin tappaen hänet. Käännyin nähdäkseni, että huone oli nyt hiljainen. Edward käveli luokseni vetäisten minut tiukkaan halaukseen.

”Sinä. Olit. Uskomaton.” Hän antoi suukon päälaelleni. ”Mutta luulin, että käskin sinun tekevän niin kuin minä sanon. Sinä olisit voinut kuolla.”

”No minä en kuollut, ja milloin minä muka teen niin kuin sinä sanot?” Kiedoin käteni tiukasti hänen ympärilleen. ”Luuletko, että olemme liian myöhässä?” kysyin. Ääneni värisi.

”En ainakaan usko.” Emmett oli vieressäni ja hieroi käsivarttani.

”Huomaan, että olette tappaneet suurimman osan vartijoistani”, Aro sanoi kävellen huoneeseen. Jane ja Alec kävelivät hänen perässään ja heitä seurasi loput vartijat, joita me emme olleet tappaneet. ”Ei se mitään, he olivatkin heikoimpia. Heidät on helppo korvata, mutta Damian, no hän palveli meitä vain yhdestä syystä.” Silmäni lukkiutuivat pieneen tyttöön, joka oli tiukasti Felixin käsivarren alla.

”Renesmee!” huudahdin astuen eteenpäin. Jacob seisahtui eteeni ja Emmett ja Edward ottivat käsivarsistani kiinni.

”Päästä hänet menemään ja me lähdemme rauhallisesti”, Edward ehdotti.

”Pelkäänpä, että hän on meistä varsin ainutlaatuinen. Hän kantaa vain osaa voimistaan. Kun hän on täysin yksi meistä, hänestä tulee erittäin voimakas.” Caius nousi seisomaan peittäen Renesmeen kiemurtelevan vartalon näkökentästäni.

”Antakaa hänen sitten valita.” Edward astui Jacobin takaa kävellen Aroa kohti.

”Olisin mielissäni, jos sinä ja kaunis vaimosikin liittyisitte meihin. Voitte jäädä tänne pikkuisenne kanssa.” Aro ilmoitti.

”Minä en ikinä jää tänne teidän kanssanne”, sylkäisin työntyen Jacobin ohi.

Aro käänsi huomionsa Felixiin. ”Vie lapsi pois. Se häiritsee hänen äitiään.” Felix kääntyi kävellen pois Renesmeen kanssa. Nessie kurkotti minua kohti huutaen keuhkojensa pohjasta ja hänen kasvonsa olivat kyynelten tahrimat. Hänen huutonsa loppuivat lyhyeen, kun ovi meni kiinni. Jacob hyppäsi ovea kohti, pois kilpeni sisältä. Hän pysähtyi vikisten, kun hän kaatui maahan.

”EI, JAKE!” huusin, silmäni kohtasivat Janen, joka hymyili minulle leveästi. Kiedoin kilpeni nopeasti Jacobin ympärille ja polvistuin hänen vierelleen. Silitin hänen turkkiaan sormillani samalla kun hän hengitti raskaasti. ”Oletko kunnossa?” kuiskasin. Hän kompuroi jaloilleen ravistaen vartaloaan päästä häntäänsä asti.

”Riittää jo, senkin pikku noita!” Käännyin Janen puoleen. Hän astui minua kohti kaventaen silmiään. Tunsin hänen yrittävän päästä kilpeni lävitse. Edward ja Emmett pitelivät minua paikoillani.

”Riittää jo, kultaseni.” Aro suukotti Janea poskelle. Hän astui takaisin riviin Alecin vierelle.

”Ette te voi kaapata lasta muuttaaksenne hänet! Se on vastoin omia sääntöjänne”, Edward huomautti.

”Me voimme kasvattaa hänet, kunnes hän on tarpeeksi vanha”, Aro selitti.

”Ette voi pitää häntä täällä vastoin hänen tahtoaan. Hänen täytyy valita siirtyäkseen teidän puolellenne.” Emmett pudisti päätään.

”Joten me kysymme lapselta!” Aro kääntyi ovea kohti. ”Felix!” hän kutsui. Felix käveli takaisin raahaten Renesmeen mukanaan. Hänen kätensä peitti Renesmeen suun ja hänen toinen kätensä piti tiukasti Renesmeen toisesta kädestä kiinni. Me neljä murahdimme astuen eteenpäin, kukaan ei yrittänyt pidätellä toisia.

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young K-13 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: Anskubits - 31.05.2012 21:07:25

Jee, sä jatkoit :)
En keksi nyt muuta kommenttia, mutta toivottavasti et nyt unohda tätä kahdeksi vuodeksi :D
Jatkoa toivoisin :)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young K-13 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: FakeLove - 07.06.2012 14:48:34

Luin tän jonkun viikko sitten kerralla läpi, oli kyllä tosi hyvä! Ja oot suomentanu tätä tosi hyvin, vaikka välillä on jotai pikku kirjotusvirheitä sattunut, mutta ei niihin kuole.

Voisin nyt ilmottautua ahkeraksi seuraajaksi, jos se innostaisi sua jatkamaan upeaa suomennostyötä ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young K-13 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: Kuolotar - 08.06.2012 23:27:42

Uusi lukia ilmoittautuu

Mahtava ficci,tää on aivan loistava.Ja olet kääntänyt tämän todella hyvin. ;D
Ooh tämä muuttuu koko ajan vain jännemmäksi,halkean jännityksestä ja siitä mitä tapahtuu.Tää on muuten yksi parhaimpia käännöksiä,itse en kyllä osais. :D

jatkoa odotellen

Kuolotar

Otsikko: Vs: Käännös: Forever Young K-13 (17/56 luku saapunut 31.5.12)
Kirjoitti: AngelofDarkness - 21.08.2012 22:46:35

Olet loistava suomentaja ja mä rakastan sua koska suomennat tätä. Sun sanavalinnat joihinkin kohtiin on uskonattonia ja kauniita. Loistavaa työtä!

Kiittäen,

~ AngelofDarkness ~