Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: pendulum - 09.09.2009 22:07:16

Otsikko: Twilight: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja S
Kirjoitti: pendulum - 09.09.2009 22:07:16
Alaotsikko: Twilight, S, humour, B/Ed, B/Em, 2 luku!!

Name: Sinä päivänä, kun Emmett ja Jasper leikkivät lapsenvahteja
Author: pendulum
Beta: Sleeping Sun (Suur kiitokset hänelle!)
Raiting: S
Genre: humour, fluffy love (tosi vähän), saattaa ilmetä pientä angstia :P  
Pairing: Bella/Edward vaikkakin tämä ficci keskittyy nyt vähän muihin asioihin..
Summary:”Joten Emmett ja Jasper jäävät pitämään sinusta huolen”, Edward hymyili minulle vinoa hymyään ja minulla kesti hetki kuljettaa tieto korvista aivoihin. Katsoin häneen epäuskoisena.
Taasko hän hommaisi minulle jonkun- tai tässä tapauksessa jotkut- vahtimaan jokaista askeltani?
A/N: Epäilyksessähän kun Edward oli taas (ensimmäisellä kerralla Alice piti             Bellaa ”panttivankina”) lähdössä muiden kanssa metsästämään, hän aikoi jättää    Bellan  Emmettin ja (Alicen) Jasperin hoitoon, mutta Bella suostutteli Edwardin viemään hänet La Pushiin, Jacobin luo. Minusta olisi ollut aivan järjettömän hauskaa lukea Bellan päivästä näiden kahden vampyyri-veljen seurassa ja olin kamalan pettynyt kun hän menikin Jacobin luo. Joten päätin itse kirjoittaa kyseisen tapauksen. Toivottavasti pidätte. ^^      
Muuten, en ollut varma, oliko Jasper vielä epäilyksen aikaan koulussa, mutta koska en löytänyt mitään selvää merkintää (omat kirjani ovat ystävälläni lainassa, joka voisi ystävällisesti vaikka palauttaa ne!) , ettei olisi ollut, niin hän nyt sitten kuluttaa vielä koulun penkkiä. Jasper saattaa muutenkin olla vähän OC, mutta pyrin saamaan häneen kirjan antaman vaikutelman.                    



1. Vahdit

”Minä, Alice ja Rosalie sekä Carlisle ja Esme menemme metsästämään aikaisin huomen aamuna. ” Edward aloitti ja loi minuun nyt mustien silmiensä katseen.
”Mmm..” oli oma henkevä vastaukseni sivellessäni hänen kämmentään etusormellani.
”Ja kuten tiedät, en halua jättää sinua yksin.” Enkelini jatkoi. Toistin vastaukseni ja painauduin lujemmin hänen kylmää rintaansa vasten.

Istuimme sängylläni sylikkäin ja kello oli jo ties mitä, mutta se ei minua suuremmin haitannut, vaikka huomenna alkaisi loppukoe-viikko. Minulla ei olisi onneksi mitään vielä huomenna. Charlie oli jo mennyt nukkumaan ja itse olin hyvin väsynyt. En vain olisi halunnut hukata ainuttakaan hetkeä, jotka voisin viettää oman henkilökohtaisen ihmeeni seurassa. Luultavasti juuri senhetkinen tilani esti minua tajuamasta täydellisesti Edwardin hunajaista puhetta. Edward siis lähtisi metsästämään, mikäs siinä? Paitsi, että joutuisin viettämään kokonaisen päivän ilman häntä. Käännyin hiukan niin, että saatoin painaa kasvoni hänen kaulaansa vasten ja vedin syvään henkeä. Miten hän saattoikaan tuoksua niin ihanalta?
 
”Bella?” Edward kiskoi minut takaisin epätodelliseen todellisuuteeni. ”Kuunteletko sinä ollenkaan?” Ääni ei ollut moittiva, vain hiukan huvittunut. Hän silitti hiuksiani.
”Totta kai.” vastasin silmät ummessa.
”Annan sinun nukkua aivan kohta”, hän sanoi ja otti kasvoni käsiensä väliin ja taivutti päätäni niin, että katsoin suoraan häneen, ” mutta nyt sinun täytyy kuunnella, rakkaani. Minä olen huomenna poissa” , huono juttu, ajattelin, ” ja silloin sinä et voi olla yksin, kun tilanne Seattlessa on mikä on.” hän jatkoi. Niin, niin, kyllä minä tajusin sen. Nyökkäsin hänelle osoittaakseni ymmärtäneeni hänen pikku puheensa.
”Joten Emmett ja Jasper jäävät pitämään sinusta huolen”, Edward hymyili minulle vinoa hymyään ja minulla kesti hetki kuljettaa tieto korvista aivoihin. Katsoin häneen epäuskoisena.
Taasko hän hommaisi minulle jonkun- tai tässä tapauksessa jotkut- vahtimaan jokaista askeltani?

”Ää.. Jasper vain kyllästyy ja Emmett vitsailee kustannuksellani ko-ko päi-vän!” minä protestoin painottaen kahden viimeisen sanan jokaista tavua.
”Pyydän heitä käyttäytymään kunnolla.” Edward vastasi tyynesti asia-on-loppuun-käsitelty-sävyllään. Mulkaisin häntä vihaisesti, vaikka en ollut lainkaan vihainen. En hänelle. Vain hiukan ärtynyt.
”Jasper tulee hakemaan sinut aamulla kouluun”, hän hymyili minulle enkelimäisesti. Ihan totta tämä oli epäreilua! Hän häikäisi minut jopa silmät mustina! Argh.. ” haluaisitko, että herätän sinut ennen kuin lähden?”
”Herätä vain”, minä vastasin huokaisten.
”Kuulostat onnettomalta.”
”No..” aloitin, ” olen ehkä pikkuriikkisen onneton, kun joudun olemaan koko päivän yksin..” En katsonut Edwardia silmiin.
”Niin, olet yksin Emmettin ja Jasperin kanssa”, hän naurahti ja suuteli minua kevyesti. Sydämeni jätti lyönnin väliin. Hymyilin hänelle, en vain voinut muuta. Hän naurahti ja suuteli minua uudestaan, tällä kertaa kauemmin. Hänen kätensä vaelsivat pitkin vartaloani ja olin tukehtua, koska unohdin hengittää. Hänen jäiset huulensa ripottelivat pieniä suukkoja kaulalleni ja kasvoilleni. ”Hengitä, rakkaani.” hän sanoi. Kiedoin käteni hänen niskansa taakse niin tiukasti, kuin pystyin. En halunnut hänen milloinkaan lähtevän.


En tiedä missä vaiheessa nukahdin, mutta olen täysin varma siitä milloin heräsin. Upea herätyskelloni, jonka kellotaulu muuten hohtaa pimeässä, (sain sen Renéeltä) näytti puolta kuutta, kun Edward ravisteli minut hereille hellästi.
”Bella..?” hänen äänensä kuulosti niin ihanalta. ”Minä lähden nyt, rakkaani. Jasper on tässä vieressä. Hän katsoo, ettei kukaan keksi hyökätä kimppuusi ennen kuin menet kouluun.” Kohotin päätäni ja huomasin hämäryydessä Jasperin katselevan tyyni ilme kasvoillaan ikkunastani ulos.  Nykäisin peittoani hieman paremmin päälleni. Oli niin outoa nähdä Jasper seisoskelemassa minun huoneessani, jota olisin mieluiten hieman siistinyt ennen kuin olisin päästänyt häntä sisään.

”Moi, Jasper”, sanoin hänelle niin hiljaa kuin vain osasin, etten herättäisi Charlieta. Hän kääntyi minuun päin.
”Hei, Bella. Nukuitko hyvin?” hän sanoi vähintään yhtä hiljaisella äänellä. Hänen hiuksissaan oli pieniä vesipisaroita, jotka kimmelsivät sinisinä herätyskelloni hohteessa.
”Ihan riittävän hyvin”, vastasin ja yritin peittää haukotukseni. Hän hymyili kohteliaasti. Edwardin puhelin alkoi täristä. Hän vastasi siihen salamannopeasti ja puhui hyvin lyhyesti.
”Minun täytyy mennä.” hänen huulensa hipaisivat omiani ja sitten hän nousi ja käveli Jasperin luo. He puhuivat hiljaa hetken ja tunsin oloni erittäin typeräksi.
Sitten hän kääntyi minuun päin.
”Tulen illalla myöhään. Rakastan sinua.” hän kuiskasi, sitten hän käveli ikkunalleni ja oli poissa. Nyt avonaisesta ikkunasta virtasi kylmää ilmaa, joka sai minut värisemään. Jasper sulki sen päästämättä ääntäkään.
”Haluatko nukkua vielä?” hän kysyi istuutuessaan ikäloppuun keinutuoliin, jota Edwardkin oli aikanaan kuluttanut erittäin ahkerasti ja joka kaipasi kipeästi uutta maalipintaa. ”Oikeastihan sinun tarvitsisi herätä vasta kahden tunnin kuluttua.”
”Kai minä voisin yrittää”, sanoin ja tunsin itseni yhtäkkiä väsyneeksi, kun hetki sitten olin vielä täysin hereillä.
”Jasper!” mulkaisin häntä äkäisenä ja haukottelin.
”Niin?” hän kysyi kohottaen kulmiaan.
”Lopeta.”
”Mikä?”
”Minun väsyttämiseni!” sähisin mahdollisimman äänettömästi, mikä ei oikein onnistunut, koska yritin kuulostaa samalla käskevältä ja vakuuttavalta.
”Minä en tee mitään”, Jasper vastasi tyynesti täysin vilpitön ilme kasvoillaan.
”Ihan sama”, mutisin ja painoin pääni tyynyyn ja nukahdin.

Jokin ärsyttävä pauke pyrki tietoisuuteeni aivan liian lyhyen ajan kuluttua. Se tuntui voimistuvan ja siihen liittyi epämääräistä vaimeaa huutoa. Tajusin äänen olevan peräisin ovestani, jota hakattiin.
”Bella!” tunnistin Charlien äänen, ”oletko hereillä? Bella!” Kiskoin itseni todellisuuteen ja tajusin, että pian Charlie avaisi oven ja näkisi Jasperin istumassa tyynesti keinutuolissani! Väänsin silmäni auki. Huojennus valtasi minut (”Bella!Herätys!”) Jasperia ei näkynyt missään. Totta kai hän oli tajunnut lähteä. Tyhmä minä.

”Olen hereillä”, huusin heikosti Charlielle ja nousin ylös. Menin avaamaan hänelle oven.
”Bella sinä myöhästyt koulusta”, Charlie henkäisi minulle.
 ”Mitä kello on?” kysyin häneltä koettaen jälleen peittää haukotuksen.
”Puoli yhdeksän!” Charlie lähti ärtyneenä lampsimaan alakertaan. ”Paistoin kananmunia ja pekonia.” hän huikkasi peräänsä.
Puoli yhdeksän? Voihan helvetti. Miksei Jasper herättänyt minua? Käännyin kannoillani ja huomasin Jasperin seisovan ikkunan vieressä. Kamalaa, kun hän on niin pitkä, ajattelin lähtiessäni kävelemään häntä kohti. Vedin henkeä aloittaakseni saarnan viattomien ihmisten kiusaamisesta, mutta hän painoi sormensa suulleni ja hymyili anteeksipyytävästi. Hän muodosti huulillaan sanat:” Odotan sinua ulkona autossa.” Ja sitten hän oli taas poissa ja ikkunani puolillaan auki.

”Bella vauhtia!” Charlie huusi. Puin nopeasti päälleni, menin kylpyhuoneeseen harjaamaan hiukseni ja pesemään hampaani, sitten riensin alakertaan. Jätin Charlien valmistaman herkullisen aamiaisen väliin ja nappasin itselleni myslipatukan ja juoksin ulos. Sydämeni jätti lyönnin väliin, kun huomasin harmaan Volvon odottavan pihatiellä. Äh, senkin tyhmä, sanoin itselleni. Tietenkään se ei ole Edward. Hän on metsästämässä, Jasper vain oli ottanut hänen autonsa. Matka sujui pääosin hiljaisuudessa. Jasper ajoi vielä lujempaa kuin Edward yleensä ja niin olimme viittä vaille yhdeksän koulun pihassa. Jotkut kääntyivät katsomaan, kun autosta ei noussutkaan Edward vaan hänen vaalea veljensä ja pelkästään minä. Lähdimme yhdessä kävelemään 3. rakennusta kohti.
”Miksi et herättänyt minua ajoissa?” kysyin Jasperilta syyttävään sävyyn.
”En tiennyt pitäisikö ja ajattelin, että herätyskellosi soisi sitten, kun sinun tarvitsee herätä.” hän kuulosti anteeksipyytävältä. ”Itse asiassa lähdin huoneestasi kahdeksalta kun Charlie heräsi.”
”Vai niin.” minä mutisin. ”Mutta tulit takaisin. Miksi?”
”Kuulin huutoa.” hän sanoi sen niin kuin kaikki olisi sillä selvä. Hän aivan ilmeisesti aisti kummastuneen tunteeni, koska lisäsi vielä: ”Minunhan on Emmettin kanssa tarkoitus huolehtia sinusta.”
”Niin, niin.”

Ensimmäisellä tunnilla oli englantia. Istuin vierekkäin Angelan kanssa, joka kysyi heti, missä Edward on? Vastasin hätäisesti, että hän oli lähtenyt tapamaan sairasta tätiään, jonka tila oli yhtäkkiä huonontunut. Rukoilin mielessäni, että Angela ei tajuaisi minun valehtelevan. Sairas täti? Enkö tosiaankaan parempaan pystynyt? Mitä Edward olikaan sanonut poissaolostaan? En millään muistanut oliko hän edes sanonut mitään, joten vaihdoin sujuvasti puheenaihetta kysymällä Angelalta, minkä kirjan hän oli valinnut esitelmää varten. Hän vastasi ottaneensa Jane Austenin: Järki ja tunteet.

Totta kai, kirjanhan piti olla klassikko. Itse olin kahlannut kyseisen teoksen moneen  otteeseen, etu- ja takaperin.
Sitten, minun onnekseni, opettaja tuli luokkaan ja kertoi aikovansa sivistää meitä niin kauan kuin mahdollista (viitaten lähestyviin valmistujaisiin) ja kertovansa  tänään kotimaisista kirjailijoista. Hän huomautti vielä odottavansa kaikkien tekevän muistiinpanoja. Lopputunnin olimme hiljaa, täyttäen opettajan odotukset.


Toisena oli matematiikan kaksoistunti. Mike tuli istumaan viereeni huomattuaan Edwardin loistavan poissaolollaan. Tänään hän tuntui näyttävän tavallista enemmän yli-innokkaalta koiranpennulta.
”No?” Mike aloitti hiukan hengästyneenä. Hänen takkinsa oli huonosti ja repun yksi tasku oli revennyt. Hän näytti siltä kuin hänellä, Ericillä ja Tylerilla olisi ollut erittäin hauskaa aivan äskettäin, sillä Ericin naamassa oli suuri mutatahra ja Tyler nauroi maha kippurassa.
”Missä.. öh..missä Edward on?” hän jatkoi silmät kiiluen. Ei. Ei. Ei. Miksi kaikkien täytyi kysyä tätä? Tai no ei kaikkien, Angelassa ja Mikessa kuitenkin oli aivan tarpeeksi. Eikä sillä, että Angela olisi erityisesti ärsyttänyt minua, oma tyhmyyteni oli syynä. Ja Mike oli se ärsyttävä. Mitä minä oikein höpötän? No joka tapauksessa nyt joutuisin sepustamaan Mikelle saman kuin Angelalle, eikä Mike sulkisi suutaan yhtä säyseästi kuin Angela. Vedin syvään henkeä:” Hän meni katsomaan sairasta tätiään, koska hän oli jo aiemmin sairas, mutta se on nyt mennyt huonommaksi.” mokelsin mitä sattuu. Katsoin pulpettiani tiukasti ja kuvittelin siinä olevan kuva nälkiintyneestä koirasta, jolla on jalka poikki  luodakseni  kasvoilleni surullisen ilmeen.

”Voi.. sehän on ikävää”, Mike sanoi onnistuen töin tuskin  peittämään vahingonilonsa. Ilmeisesti hänestä sairas täti oli varsin huvittava juttu.
”Niin, eikä hän ole edes kovin vanha..”, lisäsin vielä hämmästyen itsekin kuinka vakuuttavan surulliselta kuulostin. Mike punastui hiukan. Ehkä häntä alkoi hävettää oma käytöksensä? Jos niin, se oli hänelle oikein. Keskityin hetken ajan kaikessa rauhassa opettajan viimehetken kertausvinkkeihin, mutta pian huomasin, että voisin aina ja ikuisesti luottaa Miken olevan Mike, sillä pian hän taas avasi suunsa.
”No, milloin hän tulee takaisin?” Illalla ja kun hän tulee käsken hänen muotoilla turpasi uuteen uskoon. Tai ehkä suon sen kunnian Emmettille., hän on lähempänä, joten extreme make-over voidaan toteuttaa jo ruokavälitunnilla.
”Tänään, myöhään illalla.” vastasin, pitäen katseeni tarkoituksella opettajassa.
”Okei” kuulin pettymyksen Miken äänessä. Jälleen hiljaisuus laskeutui ja sain muodonmuutosleikki-kuvitelmani kuriin. Tällä kertaa hiljaisuutta kesti ruhtinaalliset kaksikymmentä minuuttia.

”Tuota...jos sinulla ei ole tänään mitään, niin käytäisiinkö vaikka leffassa? Ihan kavereina vaan.” Emmett! Jasper! Apua!
”No itse asiassa minun pitäisi lukea historiaa.” sanoin niin rauhallisesti kuin vain suinkin saatoin, Mike näytti hyvin pettyneeltä, ”mutta ehkä joku toinen päivä?” Uaah! En kai minä vain sanonut tuota?
Selvästi piristyneenä, Mike sanoi:” Okei.”
Kun armon kello soi tunnin päättymiseksi, pomppasin ylös ja kävelin mahdollisimman nopeasti pois Miken luota, joka minun onnekseni jäi odottamaan Tyleria ja Ericiä. Kun olin päässyt pois Miken näköetäisyydeltä hidastin vauhtiani lähestyen ruokalaa tietämättä, mitä odottaa. Olisiko Jasper siellä? Ja jos olisi menisinkö hänen luokseen istumaan vai ystävieni pöytään. Vai olisiko Jasper ystävieni pöydässä? Toisaalta halusin olla Cullen ja Cullenit pitävät yhtä. Eli menisin istumaan Jasperin kanssa istui hän sitten missä tahansa.

Työnsin ruokalan oven auki ja kiersin katseellani koko ankean laitosmaisen huoneen. Angela ja Ben olivat Jessican, Laurenin ja jonkun kolmannen tytön, jonka nimeä en muistanut, kanssa istumassa meidän pöydässämme. Ja Jasper istui itsekseen Cullenien vanhassa pöydässä. Sen jälkeen kun Rosalie ja Emmett olivat lähteneet opiskelemaan ja Alice, Edward ja Jasper olivat liittyneet ´meidän´ seuraamme, ei kukaan ollut vieläkään kehdannut ottaa heidän pöytäänsä omakseen. Minusta se oli huvittavaa. Kävin ostamassa kokiksen ja kävelin rauhassa Jasperin luo. Vedin itselleni tuolin häntä vastapäätä ja keräsin siinä samassa muutamia kummastuneita katseita, pääosin meidän pöydästämme.
”Ihmisten pitäisi syödä pysyäkseen hengissä.” Jasper tokaisi minulle.
”Niin ihmisten pitäisikin”, vastasin ja avasin kokiksen ja otin kulauksen.
”Mutta, koska en ole enää kauan ihminen ajattelin alkaa totutella syömättömyyteen”, jatkoin vielä. Jasper hymyili. Hän nousi ylös ja käveli ruokajonoon. Pian hän palasi kädessään  pahvirasiassa ranskalaisia perunoita.
”Ole hyvä”, hän sanoi ja laittoi ranskikset eteeni pöydälle.
”Öh.. kiitos, mutta minun ei ole nälkä.”  katsoin Jasperia hiukan vaivautuneesti.
”Ole kiltti, syö nuo.” Hän sanoi maanittelevasti. En ollut ikinä kuullut Jasperin maanittelevan ketään tekemään mitään ja oli nyt outoa kuulla hänen puhuvan niin minulle.
”Edward vain repii minut kappaleiksi ja syöttää kappaleet ihmissusille, jos löytää sinut meiltä nälkäkuoleman partaalla. Enkä minäkään tahdo sinun kuihtuvan. Eikä Emmett, hän olisi aivan surun murtama”, Jasper hymyili taas kohteliasta hymyään, mutta tällä kertaa hänen silmänsä tuikkivat ilkikurisesti. Huokaisten raskaasti otin yhden ranskalaisen, dippasin sen ketsuppiin, jota oli kekona pahvirasian nurkassa, ja laitoin sen suuhuni. Jasper nauroi, siis oikeasti nauroi, marttyyrimaiselle asenteelleni ja minä punastuin. Monet ihmiset kääntyivät katsomaan tätä epätavallista näkyä.

”Ehkä otat ranskalaiset mukaasi ja menemme pihalle syömään”, Jasper sanoi hiljaa hiukan vaivautuneena, mutta yhä hymyillen. Olin sanoa, että ulkonahan sataa, mutta samassa muistin, kuinka paljon Jasper rakastikaan valokeilassa paistattelua. Nousimme ylös ja kävelimme (muiden mielestä selvästi liian) lähekkäin pois ruokalasta. En voinut olla hymyilemättä Miken ilmeelle, kun hän tuli meitä vastaan Tylerin ja Ericin kanssa.
Menimme istumaan sisäpihan katokseen penkille. Söin kuuliaisesti ranskalaiseni loppuun ja heitin pahvilautasen roskikseen. Tai no, se tömähti maahan, metrin sivuun roskiksesta. Sade rummutti hiljaa katoksen peltikattoa. Tänään oli niin kamalan harmaata, puutkin olivat täysin menettäneet värinsä, eikä Edward ollut täällä piristämässä minua. Huokaisin. Jasper katsahti minuun säälivästi. Hienoa, nyt hänkin muuttuisi aivan apaattiseksi.
”Ei sinun tarvitsisi huolehtia minusta kuin pikkuvauvasta.” sanoin hetken hiljaisuuden jälkeen.
”Kyllä tarvitsee”, hän vakuutti.
”Paljonko nuo ranskalaiset maksoivat?” minä kysyin jättäen Jasperin kieltämättä liikuttavan vakuuttelun omaan arvoonsa.
”3 dollaria.” hän vastasi. Kaivoin taskustani kolme dollaria ja ojensin niitä Jasperille. Hän vain pudisti päätään.
”Hei älä viitsi!” Ei Jasper voinut olettaa, että antaisin hänen maksaa lounaani.
”Minähän tarjosin sinulle lounaan, en ota rahojasi.” Jasper sanoi ja nousi ylös.
”Mennään tunnille”, hän vastasi kysyvään katseeseeni. Katsoin kelloani ja huomasin sen olevan jo aivan liikaa. Mikä minulla tänään oli? Myöhästyin joka paikasta.

Loppu päivä kului tuskallisen hitaasti. Huomasin ajattelevani melkein  koko ajan  pois pääsyä. Sitä, kuinka menisin matkalla kotiin ostamaan suklaakarkkeja ja kaivautuisin peittojeni alle sadetta piiloon lukemaan jotain mukavaa... vai sallittaisiinko minun mennä kotiin?  Enhän ollut edes omalla autollani liikkeellä. Kaikki ikäväkin loppuu aikanaan, myös koulu, ja niin lähdin viimeiseltä tunnilta osin huojentuneena, osin epävarmana. Epätietous siitä, mitä minun pitäisi nyt tehdä haihtui, kun kävelin parkkipaikalle. En voinut olla hymyilemättä nähdessäni kuka nojaili harmaaseen Volvoon. Emmett virnuili minulle ilkikurisesti. Hän avasi minulle matkustajanpuoleisen oven sanomatta sanaakaan. Minä istuin autoon kilttinä tyttönä, hän laittoi oven kiinni ja kiersi kuljettajan puolelle ihmisvauhtia.  

”Heipä hei, Bella!” hän huudahti istuuduttuaan. ”Mitä kuuluu?”
”Ihan hyvää”, minä vastasin ja hymyilin hänelle. ”Paitsi, että Edward on poissa.”
”Aivan.” hän naurahti. ”No, mitä haluaisit tehdä tänään?”
”Öh”, pitikö minun ihan tosi keksiä minulle Emmettille ja Jasperille tekemistä moneksi tunniksi? ”Päätä sinä”, ajattelin kokeilla toimisiko tämä näin.

”Me voidaan mennä leffaan tai katsoa meillä joku leffa tai mennä Port Angelesiin ihan muuten vaan.” Emmett luetteli. ”Ja me voidaan Jasperin kanssa kokata sinulle”, hän nauroi. ”Tai sitten...” Emmett aloitti tikahtuen omaan vitsikkyyteensä, ”me voidaan tehdä sinulle muuttumisleikki!” hän huudahti matkien hämmästyttävän hyvin Alicea.
”Tuota.. jos nyt vaikka katsotaan teillä joku leffa?” Kokkaamisesta en sanoisi mitään. Minulla oli tunne, että jos vain pitäisin suuni supussa kaikki menisi ihan hyvin.
”Okei”, Emmett lähti ajamaan. Olimme ajaneet jo hyvän matkaa Cullenien kotia kohti, kun tajusin, että jotain puuttui.
”Missä Jasper on?”
”Hänellä on vielä tunti kulissien kannattelua. Hän voi juosta kotiin.” Emmett vastasi hymyillen.
”Vai niin”, katsahdin vauhtimittariin: sataseitsemänkymmentä kilometriä tunnissa! Sain vain vaivoin pidettyä suuni kiinni. Tiesin, että jos mainitsisin vauhdista jotain Emmettille se menisi kuin kuuroille korville. Käännyimme Cullenien metsätielle ja muutaman minuutin kuluttua talo tuli näkyviin. Emmett ajoi suoraan autotalliin. Siellä oli hänen jeeppinsä, Rosalien räyhäkkä BMW ja Alicen upea Porsche. Vain Carlislen musta Mercedes puuttui.

”No niin, rouva, olemme perillä.” Ennen kuin ehdin avata oveani, Emmett oli jo noussut autosta, kiertänyt minun puolelleni ja kiskaissut sen auki. Hän kumarsi minulle virnistellen ja auttoi minut pois autosta, ikään kuin olisin tarvinnut siinä apua.
”Olen toistaiseksi neiti”, minä mumisin Emmettille.
”Niin toistaiseksi..”

”Esme kävi eilen kaupassa”, Emmett informoi minulle, kun tulimme keittiöön. ”Hän osti leipää, sipsejä, mehuja, muroja, jäätelöä, keksejä, hunajaa, voita, maapähkinävoita, kanaa, riisiä, thai-kastiketta ja..” hänen kasvonsa muuttuivat hetkellisesti mietteliäiksi ja sitten hän jatkoi, ”mausteita, suklaata, pop-cornia, maitoa, juustoa vihanneksia sekä salaatinkastiketta.”  Katsoin tyrmistyneenä Emmettiä.
”Sinua varten, hömppä!” hän hymyili.

”Luuleeko Esme tosissaan, että minä syön sen kaiken.?” katsoin Emmettiä epäuskoisena.
”No... mistä hän voi tietää, kuinka paljon sinä syöt. Ja osan voit säästää seuraavaan kertaan, kun tulet leikkimään Emmett-sedän ja Jasper-tädin luo”, Emmett virnisti ja asteli pois keittiöstä. Seurasin häntä yrittäen peitellä hymyäni. Toista kertaa ei tulisi, huusin mielessäni nenäkkäästi! Tulimme Cullenien olohuoneeseen. Siellä oli melko valoisaa (no kuinka valoisaa Forksissa voi sateella olla?) ja hyvin avaraa. He olivat vaihtaneet huonekalujen järjestystä. Nyt televisio oli ikkunaseinää vasten ja sohvat ja nojatuolit television suuntaan. Edwardin flyygeli oli vanhalla paikallaan. Sade oli voimistunut ja iski voimalla ikkunaan. Jäin tuijottamaan ulos aukeavaa näkymää haikeana. Miksi Edwardin piti olla poissa luotani? Toisaalta halusin kyllä pysyä hengissä...

”Voin ottaa takkisi”, Emmett sanoi ja otti takin päältäni. Sitten hän käveli eteiseen ja  asetti sen suurielkeisesti henkariin ja tunki massiiviseen tummasta puusta tehtyyn vaatekaappiin. Laukun minä heitin takkini perään kaapin uumeniin.
”Käyttäydynkö minä nyt hyvin?”  Emmett kysyi. ”Edward huusi ja murisi ja meuhkasi minulle oikeasta käyttäytymisestä yli tunnin tänä aamuna.” katsoin Emmettiin anteeksipyytävästi.
”Joo.. kyllä sinä ihan hyvin.”
”Ei vaan! Edward puhui minulle varsin sivistyneesti.” Emmett naureskeli.
”Noniin!” hän sanoi aivan liian innostuneesti. ”Nyt vielä kun odottelemme Jasperia, niin mennään laittamaan sinulle välipalaa”, Emmet otti minua kädestä ja tunki kulkemaan edellään takaisin keittiöön. Hän käveli suurelle hyvin modernin näköiselle jääkaapille, joka hyrräsi hiljaa.  
”Mitä haluat?” hän huikkasi olkansa yli.
”Ihan sama”, vastasin ja ristin käteni rinnalleni. Emmett naurahti.
”Sinä olet niin hauska!” Hän otti jääkaapista maapähkinävoipurkin ja hilloa ja asetti ne harmaalle kivitasolle. Sitten hän avasi yhden monista keittiökaapeista ja otti sieltä vaaleaa paahtoleipää, aivan kuin heillä olisi aina kaapit pullollaan ruokia ja  aivan, kuin niille kaikille olisi aina ollut oma paikkansa.

Hän laittoi leivät paahtimeen. Uskomatonta, heillä on leivänpaahdinkin! Välipalani kimpussa hääräillessään Emmett hyräili jotain kamalaa radiorenkutusta, jonka olin kuullut pari kertaa Angelan luona. Leivät pompahtivat paahtimesta ja siinä samassa ne olivat Emmettin kädessä. Hän otti toisesta kaapista valkoisen posliinilautasen ja laittoi leivät sille.
”Istu toki”, hän sanoi minulle ja osoitti minua veitsellä, jossa oli iso löntti maapähkinävoita. Hän heilutti veistä osoittaakseen, että minun pitää istua ja veitsestä lennähti maapähkinävoita hänen puhtaanvalkoiselle hupparilleen.
”Oho!” Emmett laski veitsen pöydälle ja repäisi talouspaperirullasta palasen ja pyyhki sillä enimmät voit pois. Minua nauratti, mutta en uskaltanut alkaa nauraa Emmettille. Minun hytkyessäni tukahdutetusta naurusta Emmett katsoi minuun toinen kulma kohollaan hyvin Edwardmainen vino hymy huulillaan.

”Naura pois! Näet sitten illalla, kun Rosalie hämmentää minusta sinulle illalliskeittoa.”
”Ei hän sellaista tekisi.” minä vastasin epävarmana.
”Voi kyllä tekisi! Tämä oli jostain hienosta merkkiliikkeestä, jonka nimeä en oikeastaan tiedä... Ja sain sen Rosalielta hääpäivälahjaksi.”
”No älä kerro hänelle”, minä tokaisin saatuani ilmeeni kuriin. Emmett katsoi minua kuin vähäjärkistä.
”Sinä siis tosissasi luulet, että tällainen jää häneltä huomaamatta?”
”No viet sen vain pyykkiin, etkä jätä sitä lojumaan pitkin ja poikin odottamaan, että Rosalie huomaisi tahran.”
”Bella”, Emmett huokaisi tuskaisena, ”hän haistaa sen!”
”Ai pesun jälkeen?”
”Niin. Vaaditaan ainakin kolme pesua, että haju lähtee.” hän hymyili minulle ja otti hupparinsa pois. Sen alla hänellä oli tiukka yönsininen v-aukkoinen t-paita.

Hän heitti hupparinsa tuolille ja samassa huomasin hänen kaulassaan jotain, mikä ei ollut näkynyt hupparin epätavallisen korkean kauluksen alta, jotain sinistä. Mitä ihmettä? Oliko tuo sininen fritsu? Voiko vampyyreille ylipäätään tulla fritsuja?  Taisin tuijottaa Emmettin kaulaa jotenkin hämmästyneen hölmistyneesti, koska Emmett alkoi nauraa sitä kumeaa karhumaista nauruaan.
”Mitä nyt, Bella?” hän ei yrittänyt mitenkään peittää jälkeä kaulassaan. Ei se mustelmakaan voinut olla. Ha! Vampyyrilla mustelma? Emmettillä mustelma? Kaulassa? Yhtä hyvin minä olisin voinut väittää olevani trapetsitaiteilija, ballerina sekä Japanin keisari.
”Onko tuo fritsu?” kysyin hieman hämilläni.

”On”, Emmett hekotteli reaktiolleni.
”Okei, en tiennytkään, että vampyyreille voi tulla fritsuja.”
”No ei se siihen itsestään tullut. Rosalie tietysti teki sen.”  Mitähän Rosalie sanoisi jos tietäisi Emmettin puhuvan näin estottomasti heidän asioistaan minun seurassani? Toisaalta luulenpa, että hän tiesikin. ”Eikä se onnistu, ellei ole juuri ollut metsästämässä, koska silloin ruumissa on verta.” Emmett valisti minua. Näin silmäkulmassani välähdyksen yönsinistä ja yhtäkkiä Emmett seisoi aivan takanani ja tunsin hänen kylmän hengityksensä niskassani.

”Ehkä minä demonstroin sinulle, kuinka tehdään hyvä fritsu..”  Silmäni laajenivat yllätyksestä. Emmett puhui haudanvakavalla äänellä ja pakostikin pelko alkoi hiipiä kehooni.
”Öh..” minä sain ähkäistyä. Emmett siirsi hiukseni toiselle olkapäälleni ja  kumartui kaulaani kohden. En ollut lainkaan varma vitsailiko Emmett vai aikoiko hän tosissaan nyt tappaa minut tähän paikkaan? En pystynyt liikkumaan. Pelkäsin, mitä tapahtuisi, jos liikkuisin ja sitä, mitä tapahtuisi jos pysyisin paikallani? Tunsin kylmien huulten koskettavan kaulaani. Sydämeni löi lujaa ja liian nopeasti.
”Mmm... tuoksuupa hyvältä.” Emmett painoi taas huulensa kaulalleni ja olin pyörtyä siihen paikkaan. Sitten hän alkoi nauraa ja pyöräytti minut ympäri ja halasi minua tiukasti.

”Sinua on niin helppo kiusata!” Emmett nauroi. Lehahdin tulipunaiseksi naamaltani ja läimäytin Emmettiä käsivarrelle. Hän irrotti otteensa minusta ja juoksi muka-kauhuissaan karkuun pöydän toiselle puolelle.
”Senkin ilkeä kamala vampyyri!” minä huusin hänelle raivoissani. Ärsyttävän taipumukseni takia vesi kihosi silmiini. Käänsin selkäni Emmettille pyyhkien mahdollisimman huomaamattomasti kyyneleet hihaani.
”Bella..” Emmett käveli luokseni ja laski kätensä olalleni. ”Se oli vitsi..”
”Tajuatko, että minä luulin, että kuolen!?!” rähisin hänelle ja järkytyksen saattoi kuulla äänestäni.  Emmett näytti hämmästyneeltä.
”Et kai sinä oikeasti..et kai ottanut sitä todesta?” tönäisin hänen kätensä pois olaltani ja tuijotin jalkoihini. ” Tiedän, etten ole Edward, mutta se ei tarkoita, että minä en pystyisi käyttäytymään. En vahingoittaisi sinua.” Emmettin äänessä oli jotain huvitunutta, mutta vilpitöntä. Helpotuksen aalto kulki lävitseni.

 Emmett meni  jatkamaan leipieni tekoa.
”Istuisitko nyt viimeinkin, vai täytyykö minun sotkea tämäkin t-paita ja stripata vielä lisää?”  Minä katsahdin Emmettiin ja istuin alas. Emmett hymyili pienesti ja asetti valmiit leivät eteeni ja käveli sitten jääkaapille uudestaan. Hän otti sieltä mehua ja kaapista lasin.
”Olkaatte hyvät, arvon rou.. neiti”, hän kaatoi mehua lasiin ja ojensi sen juhlallisesti minulle.
”Kiitos”, minä mumisin ja hörppäsin kirkkaan punaista mehua. Se oli hiukan kirpeää, mutta hyvää.
”Leivät myös”, Emmett muistutti. Minä otin toisen leivän käteeni ennen kuin Emmett keksisi alkaa syöttää minua. Söin leivät ja join mehun kiltisti. Syötyäni Emmett otti lautasen ja lasin ja laittoi ne tiskialtaaseen. Sitten hän istahti minua vastapäätä.
”Onko hauskaa syödä?” Emmett kysyi.
”On ja ei”, minä vastasin hiukan yllättyneenä. ”Kuinka niin?”
”Sinä tunnut vastustavan syömistä nykyään; Jasper kertoi.”
”Enhän”, minun ei vain ollut nälkä, mutta he eivät sitä tajunneet. Eiväthän he tuntenet nälkää koskaan.
”Kyllähän”, Emmett vastasi ja näytti minulle kieltä.  

//Ainahan, jos on lukenut näinkin pitkälle, saa kyllä kommentoida. ^^ Kaikki plussat ja miinukset ovat tervetulleita.//




Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Minsk - 09.09.2009 22:38:53
Aivan ihana idea! Hekotin tälle kuin joku hullu... Virheitä en tainnu löytää ja muutenkin teksti oli hyvää, pidän kirjoitustyylistäsi. Mun mielestä kuvailit hyvin. Hahmot olivat ainakin melkeen tosi syvin ihan IC, mut en sit oikeesti tiiä kun silmät harittaa väsymyksestä ::).

Kuitenkin, kiitti tästä ja lisää jatkoa vaan tulemaan!  ;D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: amorgirl - 09.09.2009 23:07:42
OO IHANA ,  koska jatkoo?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: _Joutsen_ - 10.09.2009 11:16:54
Vampyyrilla fritsu?! ei jee! Mä nauroin täällä koko luvun aijan. esim sille Emmett-setä ja JAsper- täti, ja sit sille bella japanin keisarina jutulle. se vaan kuullosti vähänhullulta. LISÄÄÄÄ!!! tosi hyvin kirjotat. ei ollu  mitään virheitäkään.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: szeretlek - 10.09.2009 12:13:55
ihan älyttömän hauska :D mä naureskelin täällä yksinäni koko ajan :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Gil Galad - 10.09.2009 13:04:44
Tämä on niitä harvoja Houkutus ficcejä joita olen lukenut. Pidin paljon olin tukehtua Emmet-setä ja Jasper-täti kohalle ihan vain siksi, että nauratti niin paljon.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Liinalotta - 10.09.2009 15:31:54
Kihkih, luinpa VÄHÄN tämäntyyppisen ficin ENGLANNIKSI..
Samantapainen idea, mutta ei kummiskaan tämmöinen. :--D
Ihana idea, jatkooaa!!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 10.09.2009 15:51:35
Jee, kommentteja! 
Ensin kaikille yhteisesti suur kiitos kommenteista.  :D

Minsk kiitän ja kumarran, mietin vaikka kuinka kauan tätä kirjoittaessani, että tuleeko niistä hahmoista nyt ihan OC:ta... kiitos.

amorgirl jatkoa tulee, kun olen kirjoittanut kakkosluvun loppuun.  :) se on tällä hetkellä työn alla ja olen kirjoittanut siitä jo yli puolet.

_Joutsen_ Tiedän vampyyrillako fritsu? mutta minä itse järkeilin asian niinkuin Emmett sen sanoikin, jos ruumissa on verta (Rosalien lihaksilla) sen pitäisi olla täysin mahdollista tehdä.  ::) kiva, että tykkäsit.  ;D

szeretlek kiva, että nauroit, koska huumoriksi tämä oli tarkoitettukin  :P

Gil Galad Ihanaa, että minun ficcini on yksi niistä harvoista.  ;D Niin, Emmett on vähän tuollainen, ehkä jonkun pitäisi selventää hänelle, että Jasperilla on kuin onkin munat.  :P

Liinalotta Joo olen itsekin törmännyt muutamiin samantapaisiin, ja harmikseni huomasin sen vasta kun olin kirjoittanut suurimman osan eka lukua... pyrkimykseni on kuitenkin ketään matkimatta ja loukkaamatta kirjoittaa tämä loppuun sellaisena, kuin olin alunperin ajatellut.  ;)

Jatkoa tulee...




Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: mouu - 10.09.2009 18:29:08
awwss, ihanaaaa <33
Emmet on ihanaaa ! (:<3
hyvin  olet kirjoittanut ja kuvaillut. =)

erityisesti rakastan tätä kohtaa;
Lainaus
”Luuleeko Esme tosissaan, että minä syön sen kaiken.?” katsoin Emmettiä epäuskoisena.
”No... mistä hän voi tietää, kuinka paljon sinä syöt. Ja osan voit säästää seuraavaan kertaan, kun tulet leikkimään Emmett-sedän ja Jasper-tädin luo”, Emmett virnisti ja asteli pois keittiöstä.
<3
ja oli niitä kyllä monen monia muitakin kohtia mistä pidin  :)

jatkoa minäkin toivoisin mahdollisimman pian  ;) ;)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Vaivaiskoivu - 10.09.2009 18:38:38
Hei jee, vähän hauska, nauroin kippurassa koko ajan  ;D

Pakko alkaa seuraan : )
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Smile^ - 10.09.2009 18:53:46
IHANA FIC<33 :)

Repeilin vähän väliä ja sisko katto vähä kieroon :D:D Varsinki se Emmett-setä ja Jasper-täti, ei jessus ;D;D

JATKOA PIAN! :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Naxone - 10.09.2009 20:08:43
Ihana, mä kaipasin tämmöistä ja kipeästi, ihanaa, että teit tämmöisen! Ihanan pitkäkin tämä oli ja kaikkea ihanaa, pian lisää!
Monta osaa tähän tuleekaan, toivottavasti monta!

-Nax

p.s ei virheitä!  :D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Mutanttiorava - 10.09.2009 21:53:52
awwwwwwwwwwwwwwwwws tää on ihana <3<3<3<<33 ihania fritsuja ja strippaavia Emmettejä <3 xD
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: kjatri - 10.09.2009 22:07:17
Tää vaikuttaa tosi lupaavalta! :D Mä luen ainaki! : P
Toivottavasti jatkat pian! : )

Jatkoa odottaen,

~kjatri
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: liinau - 11.09.2009 15:40:07
vaikuttaa tosi kivalta tarinalta ja oot hyvä kirjottaa ! hii, jatkoa odottelen innoissani ! ;)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: amorgirl - 11.09.2009 16:11:18
OON niin malttamaton en jaksa oottaa sitä jatkoo. millon tulos?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: essss - 11.09.2009 16:20:56
mielenkiinotselt vaikuttaa. : D jännä nähä mitä ne keksii. mut Emmett on nin Emmett. mukava, ku otit myös Jasperin mukaa. :)

mut jatkoa? kiitos. :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Rassermus - 11.09.2009 18:54:09
hihiii.<3 tykkäsin hirmuisesti.
Täti jasper :D
<3 Jatkoa?<3
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: mai. - 11.09.2009 21:59:01
Lainaus
”No... mistä hän voi tietää, kuinka paljon sinä syöt. Ja osan voit säästää seuraavaan kertaan, kun tulet leikkimään Emmett-sedän ja Jasper-tädin luo”

Tuolle naroin oikeasti. : )

Tätä lisää heti, kiitoss. Rakastuin ja tälleen.

Yhden virheen löysin, mutta en jassa nyt laittaa sitä, muuten hyvähyvä : )

Jatkathan.


-Minen
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Kotitonttu - 13.09.2009 12:47:32
Lainaus
"No... mistä hän voi tietää, kuinka paljon sinä syöt. Ja osan voit säästää seuraavaan kertaan, kun tulet leikkimään Emmett-sedän ja Jasper-tädin luo”
Tää oli oikeesti niiin paras kohta! 
8''D  jatkoa!  tää on niiin hauska ficci <3  aluks ajattelin etten jaksa lukea mut  onneks luin!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Piipe - 13.09.2009 14:46:12
Ei herranisä kun voi naurattaa :D En oo koskaan tykänny Jasperista, mutta tässähän jopa vois tykästyä siihen :D Ja Emmett <3 Aah, aivan mahtavaa. Lisää kiitos !
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: culliina - 13.09.2009 15:34:16
Tää on aivan ihana! Jatka nooooooooopeesti! ;D
jatkoo!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Hazikamiy - 13.09.2009 19:35:44
Tää on aivan ihanaaaaah :3333333

Jatkoa vain !! : ))
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 14.09.2009 20:35:31
Uaah! Näin paljon kommentteja?! Ihanaa  ;D
Suurkiitos kaikille lukeneille ja vielä isompi kiitos kommentoineille!  :D *kumarrus ja hali*
Monet näköjään tykkäävät Jasper-tädistä (<3) hyvä niin, koska niin minäkin!
Olen tässä nyt vielä noin viikon poissa kotoa, joten en pääse kirjoittamaan jatkoa lisää hetkeen, mutta koetan saada tekstin esittelykelpoiseen kuntoon mahd.pian  :)

-pendulum
 
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Ayos - 01.10.2009 16:54:03
Ooi, jatkoa pliizz?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 04.10.2009 19:43:58
Jatkoa on tulossa, kunhan tästä saan tuon oikean elämän vähän vähemmän kiireiseksi. :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: saltsu - 04.10.2009 19:49:18
Hyvä ficci!Ootan innolla jatkoo! :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: anskuu - 05.10.2009 14:51:07
Tosi ihana ficci, odotan innolla jatkoa ;D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: vampirecobra - 05.10.2009 16:18:26
Vitsi, mä rakastan tän stoorin huumorii! paas jatkoo tulemaan!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: LoveAndDeath - 08.10.2009 23:57:30
Ihana jakso!!
Jatkoo ja noppaa!  :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Hiroya - 19.10.2009 12:26:54
Viimeks tulleesta osasta on jo jonkin verran aikaa.. Aijotko jatkaa tätä vielä?  :-\
Tää on meinaan IHANA ficci ja haluaisin lukee jatkoa :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: tonkss - 20.10.2009 02:04:13
Yöluettavaa etin ja löysin tän :D hyvält kuulostaa, repesin pahast Emmett-sedälle ja Jasper-tädille :'D toivottavasti jatkat tätä
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 20.10.2009 18:32:31
Suuret kiitokset kaikille kommentoineille! ;D olen kyllä jatkamassa tätä ficciä ainakin toisen luvun verran vielä, mutta voi olla, että kärsivällisyys on avainsana tässä jutussa   :P
-pendulum
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Jakkisein - 24.10.2009 19:22:54
Heeei, kerrassaan ihanansuloinen tarina  :) Tämmönen joka saa nauramaan ja hyvälle mielelle.
Jatkoa pitää tulla :D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: UntenLaiva - 24.10.2009 22:51:55
OMG!!! Meinasin saada sydärin ku Emmett meni vähän 'kiusaamaan' Bellaa  ;D
Voi luoja, pakko saada lisää!!! :D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Karkkiunelma - 25.10.2009 21:07:29
Vähän hyvä! Sai mut ainakin hyvälle tuulelle. :)
Emmett setä ja Jasper täti. ;D ei ziisus. repesin totaalisesti.
Minä luen jatkoa.

Karkkiunelma
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: lollypop - 25.10.2009 21:27:02
Aika ihana!!!!!!!! Jatkoa kiitos
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Scaramouche - 26.10.2009 14:53:28
Hah, mikä fic!!!!!!!!!!!!!!!!! Repeilin varmaan kymmeniä kertoja ja kirjastossa katotaan mua nyt vähän kummallisesti... JATKOA!!!!!!!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Butterfly - 26.10.2009 15:16:10
Ei hyvänen aika ;D. Aaivan mahtavaa.

Jasper-täti hihii <3 ja Emmetillä fritsu. Gaad. Hajosin aivan totaalisesti.

Ei mutta jatkathan :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: culliina - 13.11.2009 11:00:24
Emmett/Jasper/Bella paritukset on nii parhaita!!!
Jatkoo nopeesti!!!
Tuntuu, et sitä on ootettu hiiiiirveen kauan...
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: - Edward - - 13.11.2009 19:46:21
Ihana ficci Emmett/Bella <3 :D ...Jatkoa pika pikaan   ;D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MyrsyliuutE_96 - 13.11.2009 20:33:47
Noniin. Jatkoa kehiin. Nyt . Kiitos:)) Tai muuten mä tuun ja usutan Victoiren ja muut sun perään. Puremahan ei yhtää satu;P
Kiitos ja kumarrus.
~Myrsis~
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Stinah - 22.11.2009 17:44:48
Niin ihana ficci!! Emmet ja Jasper lapsenvahteina on niin loistava idea (miks mä en keksiny sitä ite) *hakkaa päätä seinään

Pliis, jatkoa pian!
<33

~Stinah
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Kotitonttu - 27.11.2009 20:28:24
onko tulossa jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja Luku 2.
Kirjoitti: pendulum - 13.12.2009 13:54:57
A/N: Joo, elikkäs sain nyt vihdoin tämän toisen luvun kirjoitettua. Toivottavasti pidätte. :)  Vielä kerran suuret kiitokset kaikille kommentoineille ja kiitokset kärsivällisyydestä. Revetkää   ;D

2. Pelikonsoleita ja ihmissusia

Jasper saapui Culleneille noin puolitoista tuntia meidän jälkeemme. Olimme Emmettin kanssa olohuoneessa. Minä luin historiaa ja Emmett luki Cosmopolitania. Emmett väitti ymmärtävänsä Rosalieta paremmin, jos joskus luki ”hömppälehtiä”.  Jasper istuutui nojatuoliin minua vastapäätä.
”Kävin näön vuoksi ostamassa uudet vaelluskengät Newtoneilta.” Jasper aloitti ärsyyntynyt sävy äänessään. Hän katsoi minuun. ”Mike Newton oli työvuorossa ja hän oli hyvin, hyvin ärsyyntynyt..” nyt saatoin kuulla häivähdyksen hilpeyttä hänen äänessään. Katsoin Jasperia kysyvästi ja salaa mielessäni riemuitsin. Ilmeisesti olin onnistunut aiheuttamaan Mikelle yhtä paljon mielipahaa, kuin hän minulle. Hyvä minä, onnitteluni.

”Mikä häntä tänään häiritsi?” Jasper kysyi hiljaisella äänellään, ”ja mitä hänellä on minua vastaan?”
Minä kohautin olkiani. Laskin katseeni takaisin historian kirjaan, mutta saatoin tuntea kummankin Cullenin tuijotuksen itsessäni. ”Hän... hän luulee, että heti, kun Edward on päivänkin poissa, hän voi pyytää minua leffaan!” puuskahdin sitten ärsyyntyneenä. Emmett remahti nauramaan. Minä mulkaisin häntä vihaisesti.
”Newtonilla on näköjään erittäin heikko itsesuojeluvaisto”, Jasper kommentoi tyynesti. Katsoin häneen kulmat koholla. Emmett tärisi, hän hakkasi nyrkillään sohvan käsinojaa, joka rusahteli pelottavasti.
”Hei, ei se nyt noin hauskaa ollut!”
”Eikö?” nyt Jasper puolestaan kohotti kulmiaan ja loi minuun huvittuneen katseen. ”Minä aloin itsekin kettuuntua, kun Newton puhkui ja uhkui niin suurta vihaa.”  Jasper sanoi. Emmett sai hillittyä itseään hieman.

 ”Mike Newton näyttää kärsivän suuresti, kun ensin Edward nappaa itselleen uuden hurmaavan tulokkaan ja nyt Jasper saa kuskailla sinua ympäriinsä ja istua kanssasi kahdestaan ruokiksella.” Sanoiko Emmett minua hurmaavaksi? Nyt et punastu! 
”Mutta miten niin heikko itsesuojeluvaisto?” katseeni kävi kummassakin vampyyrissa vuorotellen.
”Sanotaanko, että Edwardilla ei ole kovin lämpimiä tunteita Newtonia kohtaan.” Jasper vastasi. ”Olisit nähnyt hänet edellispäivänä, kun hän tuli kotiin. Sinulla oli sinä päivänä sininen paita, se uusi.” nyökkäsin Jasperille, Mike oli kehunut paitaani koulussa. Emmett hykerteli sohvalla.
”No, sinä tiedät, että Edward kuulee ihmisten ajatukset”, nyökkäsin jälleen. En ollut varma halusinko kuulla tätä juttua loppuun.
”Äidinkielen tunnilla sitten Mike Newtonin käytännöllisesti katsoen ainoa ajatus oli, että näyttävätpä... näyttävätpä sinun rintasi.. no, siististi sanottuna, hyviltä siinä paidassa.” Tunsin, kuinka raivokas puna levisi kasvoilleni ja painoin pääni alas.
”Kun Esme pitkän suostuttelun jälkeen oli saanut Edwardin kertomaan, miksi hän oli melkein heittänyt television ikkunan läpi, hän vannoi murhaavansa Miken.” Emmett hönkäisi ja alkoi taas nauraa.
”Minulla oli kova homma pitää hänet poissa hänen kurkustaan seuraavana päivänä.” Jasper lisäsi. ”Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun Mike leikkii hengellään.”
”Hän on muun muassa kehunut takapuoltasi moneen otteeseen Ericille.” Emmett hymyili. ”Eikä siinä meidän mielestä mitään vikaa ole, onhan sinun takamuksesi ihan hyvä, mutta meidän pikku Eddie ei oikein tykkää, että muutkin kuin hän itse panevat sitä… merkille.” Katsoin tomaatinpunaisena molempia täysin epäuskoinen ilme kasvoillani.
”Te huijaatte...” kuiskasin.  Molemmat pudistelivat päitään. 

”No niin!” Emmett sanoi sitten. ”Pelataanko jotain?”  Suljin historiankirjani. Ei lukemisesta tulisi mitään täällä. Jasper katsoi minuun kysyvästi.
”Mitä pelejä teillä on?” nostin katseeni ja kysyin.
.
”No mennään katsomaan”, Emmett tokaisi ja nousi ylös. Hän meni portaisiin ja minä ja Jasper seurasimme perässä. Menimme Emmettin ja Rosalien huoneeseen. Oli selvää kumpi puolikas huoneesta oli Emmettin tavaroita varten. Siellä oli vaatteita iso kasa yhdellä tuolilla ja yksi hylly oli täynnä dvd-elokuvia ja kirjoja. Yksi valokuva Rosaliesta ja Emmettistä oli päässyt hyllylle. Kannettava tietokone ja isot stereot olivat sängynviereisellä pöydällä. Rosalien puolella oli kaikki tiptop. Paitsi yksi pöytä. Sillä oli suuri pino autolehtiä ja kauhea kasa meikkejä ja jakoavain. Katsoin pöytää hiukan ihmeissäni. Sänky oli suuri, pehmeännäköinen ja valkoinen. Seinillä oli muutama mustavalkoinen taulu, ne olivat suurennettuja valokuvia jonkun vanhalta näyttävän kaupungin kaduilta.

”Tuletko?” Jasperin pehmeä ääni havahdutti minut. Emmett oli kadonnut ovesta, joka aukesi huoneen perältä. Seurasin Jasperia huoneeseen, jonne Emmett oli nyt laittanut valot. Se oli jonkinlainen varaston ja vaatehuoneen risteytys. Kolmella seinällä oli kenkiä, vaatteita ja laukkuja, mutta yksi oli täynnä kaikenmoista romua.
Emmett seisoi miettivän näköisenä naama kurtussa hyllyn edessä. 
”Ei..ei..ei..” Emmett mutisi itsekseen ja käännähti sitten yhtäkkiä ympäri.
”Ei mitään, mitä me kaikki jaksettaisiin pelata.” Emmett pahoitteli. Jasper pyöräytti silmiään ja huokaisi. ”Okei, Emmett, mennään ostamaan uusi peli.”
Emmett hihkaisi riemusta ja kaiveli taskujaan. Hän otti sieltä auton avaimet.
”Kiitti, Jaz. Ei kerrota Rosalielle?” Emmett  käveli jo pois päin.
”Eipä tietenkään...” Jasper sanoi. Kävimme hakemassa takkini ja marssimme autotalliin.
”Minä ajan”, Emmett ilmoitti ja avasi kuljettajan oven jeepistään. Jasper nyökkäsi ja avasi minulle matkustajan puoleisen oven. Hän meni itse istumaan taakse.
”Minne me oikeastaan menemme?” kysyin. Eihän Forksissa ollut kuin Newtonien kauppa, supermarketti ja joku hikinen bensa-asema.
”Port Angelesiin”, Emmett vastasi ja lähti kaahaamaan pitkin hiekkatietä.

Matkamme Port Angelesiin kesti vain 25 minuuttia, mikä oli mielestäni järkyttävää. Jos Edward ajoikin lujaa, niin Emmett ajoi lujaa ja holtittomasti. Hän suoristi melkein kaikki kurvit ja ajoi päin punaisia ja ohitteli miten sattuu. Onneksi mitään ei kuitenkaan sattunut, tietenkään. Pysäköimme suoraan jonkin antiikkiselta vaikuttavan lelukaupan eteen.
”Brownin leluja ja pelejä, vuodesta 1920”, luin yllä olevan kyltin.
”Jos haluat laatua, tulet tänne. Muistaakseni ostimme Edwardille 10-vuotta vampyyrina-lahjan juuri täältä, oliko se sitten 1928..” Emmett valaisi. Astuimme sisään liikkeeseen. Seinät olivat viinipunaiset ja koko liikkeessä vallitsi varsin hämyinen tunnelma. Mieleeni nousi Harry Potter-elokuvan Ollivandersin liike. Paitsi, että täällä myytin leluja. Hetken tarkasteltuani huomasin, ettei liike ollut keskittynyt myymään pelkästään vanhanajan klassikoita, vaan myös uusia, nykyaikaisia pelejä ja leluja. Vaelsimme hyllyjen välissä hyvän tovin. Jonkin, minkä Jasper olisi halunnut, ei käynyt Emmettille ja toisin päin. Välillä he kysyivät minun mielipidettäni, mutta en osannut sanoa oikein mihinkään mitään rakentavaa. 

Kuljin hyllyjen välissä oikein tutkimatta mitään leluista tai peleistä kunnolla. Liikkeen näyteikkunan viereisellä hyllyllä olevalla hyllyllä oli pelejä PlayStation 2:lle. Yksi aivan erityinen peli kiinnitti  huomioni. Sen kannessa oli mies, jolla oli stetsoni päässään ja jonkinlainen varsijousi kädessä. Hänen vierellään oli uhkeapovinen nainen, jolla oli yllään tiukat vaatteet ja iso pistooli roikkui hänen vyöstään. Se oli peli elokuvasta Van Helsing. Oli nähnyt kyseisen elokuvan joskus kauan sitten ja siinä paha kreivi Dracula piti Transilvaniaa kauhun vallassa. Urhea Van Helsing  lähti tappamaan hirveää vampyyria, mutta sai matkalla mutkien kautta ihmissuden pureman. Lopulta Dracula taisteli ihmissusi Van Helsingiä vastaan. Peli sopisi kaikessa ironisuudessaan hyvin Emmettille ja Jasperille. Olin juuri lähdössä näyttämään peliä Emmettille, joka jutteli typerästi hihittelevän myyjän kanssa liikkeen toisella puolella, kun katseeni kiinnitti ulkona kävelevä hahmo. Sydämeni alkoi hakata hyvin lujaa. Syöksyin kohti ulko-ovea, mutta matkani loppui lyhyeen, kun hälyttimet alkoivat soida. Tajusin piteleväni yhä Van Helsing-peliä kädessäni. Heitin pelin Emmettin suuntaan ja kuten olin toivonutkin, en kuullut sen kolahtavan lattiaan. Juoksin ulos niin nopeasti kuin pystyin. Tiesin, että olisi kyse vain sekunneista, kun Emmett saisi minut kiinni.

”Jacob!” huusin lujaa hänen loittonevalle selälleen. Jacobin vierellä kävelevä Embry kääntyi katsomaan kummastuneena, mutta se ei ollut mitään verrattuna Jacobin ilmeeseen.
”Bella!” hän huudahti ja lähti kävelemään minua kohti leveästi hymyillen. Juoksin edelleen ja pian olin Jacobin edessä hengästyneenä.
”Hei”, huohotin ja hymyilin Jacobille.
”No heipähei! Mitä sinä täällä teet?” Jacob oli aivan ällistynyt, kuten olin minäkin.   
”Olen täällä...” mutta mitä minä sanoisin hänelle? Vampyyreiden kanssa ostoksilla? Jacob katsoi minuun kysyvästi, mutta sitten hänen kasvoilleen tuli se kova katkera maski. Embry oli pukannut häntä kylkeen ja Jacob oli kohottanut kasvonsa. Katsoin taakseni, Emmett ja Jasper kävelivät meitä kohti.
”Vai niin..” Jacob sanoi synkästi. Embry oli jo kääntymässä pois päin.
”Älkää menkö!” henkäisin epätoivoisesti. Katsoin Jacobia anelevasti. Hän oli paras ystäväni, ei hän saisi jättää minua näin. Aloin ärtyä. Tietenkään Emmett ja Jasper eivät päästäisi minua Jacobin kanssa minnekään.
”Mitä me sitten tehtäisiin?” Jacob kysyi kylmästi. ”Verenimijät eivät taida päästää sinua meidän mukaan?”  He molemmat ottivat muutaman askelen taaksepäin ja olin juuri astumassa eteenpäin pitääkseni välimatkan välillämme pienenä, kun tunsin kylmän käden olallani.
Hämmästyin reaktiotani: minut valtasi hirvittävä ikävä. Tuntui, kuin en olisi nähnyt ystävääni aikoihin. Oli niin paljon kerrottavaa ja puhuttavaa. Käsi olallani tuntui muodostavan kuilun minun ja Jacobin väliin. Ja niin se tekikin.
”Bella”, Emmett sanoi. ”Mennään.”
”Odota vähän...”
”Mennään.”
”Minä haluan puhua Jacobin kanssa.”
”Sinä voit puhua joskus toiste.”
”Nyt on hyvä hetki.” Käännyin kohtaamaan Emmettin kasvot, joista oli kadonnut kaikki huumori ja lämpö. Tuijotin häntä ärsyyntyneenä ja hän tuijotti takaisin. Ensi kertaa saatoin nähdä Emmettin kasvoilla todellisen, kylmän, pelottavan vampyyrin. Minua pelotti. En pystynyt kuin kääntämään katseeni pois.
”Miksei Bella voi puhua kanssani?” Jacob sanoi haastavasti.
”Minä sanoin, että hän ei voi. Oliko siinä jotain, mitä et ymmärtänyt?” Emmettin ääni oli uhkaava. Sanoja seurasi hirvittävä, sähköinen hiljaisuus. Jasper, Emmett, Embry ja Jacob tuijottivat toisiaan vihaisesti. Raivo alkoi saada voiton kaikista sen hetkisistä tunteistani. Päätin suunnata vihani Jasperiin. Käännyin tuijottamaan häntä. Kyllä Jasper antaisi periksi, ei häntä kiinnostanut minun asiani. Jasper pudisti päätään kova ilme kasvoillaan yhä tuijottaen Embryä ja Jacobia. Huokaisin protestina syvään ja raskaasti.
”Anna anteeksi, Jacob. Minun on pakko mennä...” katsoin Jacobiin anteeksipyytävästi. Sisälläni kiehui, mutta näköjään minulla ei ollut oikeutta päättää omista asioistani... Emmett kuulisi kunniansa, kun pääsisimme takaisin Culleneille! Käännyin syvään huokaisten ympäri ja lähdin marssimaan lelukaupalle. 

En kyennyt katsomaan taakseni. Miksei kukaan voinut antaa minun olla ystäväni kanssa? Miksei kukaan ymmärtänyt, että olin aikuinen ihminen ja saan päättää omista asioistani? Miksei kukaan uskonut, että Jacob oli täysin vaaraton?
 Tunsin rauhoituksen aallon kulkevan lävitseni.
”Jasper lopeta!” Verkkokalvoillani poltteli Jacobin katkerat kasvot. En nähnyt mitään muuta.
Kiskaisin liikkeen oven liioitellun voimakkaasti auki. Raivoni alkoi laantua ja tajusin olevani naurettava. Käännähdin kannoillani ja kohtasin lopultakin molempien vampyyrien katseet. Jasperin ilme oli tutkimaton, mutta Emmet näytti vihaiselta.
”Älä tee enää noin.” Emmett sanoi hiljaa ja käveli vierelleni ja otti kädestäni kiinni. Hämmästyin hänen elettään ehkä turhankin paljon, sillä otin askelen taaksepäin ja katsoin häneen säikähtäneenä. Emmett hymyili.
”Näin voin pitää sinut paremmin aisoissa, etkä pääse karkailemaan pikku ihmissusien luo.” Pikku? Mitä pikkuista Emmett näki Jacobissa ja Embryssä?
Emmett käveli minua perässään roikottaen hyllylle, jolta olin aiemmin löytänyt Van Helsing-pelin ja otti sen käteensä.
”Tämänkö sinä haluat?”  Nyt uskalsin taas hengittää. Hyvä, Emmett ei enää vihoitellut minulle. Nyökkäsin ja kävelimme kassalle.
”Emmett!” Jasper sähähti yhtäkkiä olkani takaa. Käännyin katsomaan ulos, jonne Jasper tuijotti. Aluksi en ymmärtänyt, mikä oli vialla, mutta sitten huomasin sen.
Aurinko paistoi.

Emmett kaivoi kännykän taskustaan.
”Vastaamattomat puhelut: 1, Alice. Hitto...en huomannut..” Molemmilla veljeksillä oli lyhythihaiset, eikä mitään, millä olisi peittänyt kasvot.
Emmett veti minut syrjempään kassalta ja Jasper oli tutkivinaan viereistä hyllyä.
”Ota tämä ja käy Jerry´s:illä ostamassa kaksi hupparia. Ja aurinkolasit sekä lippikset meille kahdelle.” Emmet sanoi matalalla, hiljaisella äänellä. Jasper  kääntyi nyt puoleeni ja ojensi minulle sellaisen mustan, kiiltävän luottokortin, joita näkee yleensä vain leffoissa.
”Mene...” Jasper kuiskasi.

Kävelin liikkeestä ripein askelin ja juoksin tien yli vaateliikkeeseen. Myyjä tervehti minua iloisesti ja kysyi tarvitsinko apua. Pudistin vain päätäni hänelle ja etsin katseellani kuumeisesti miesten huppareita. Löysin miesten vaatteet oikealta seinustalta, mistä ne jatkuivat liikkeen perälle saakka. Otin molemmille L-kokoiset tyylikkäät hupparit, joissa oli mustavioletit printtikuvat. Lippiksiä löysin asuste-osastolta.Valitsin vielä  kassan vierestä umpimähkään kahdet aurinkolasit, kuten Emmett oli pyytänyt ja laitoin tavarat kassalle.
”Tämä tekee 112.99 dollaria.” myyjä sanoi hymyillen minusta lähinnä pelottavaa hammashymyä. Ojensin hänelle luottokortin ja rukoilin, että hän kiirehtisi!

”Öh.. tämä kortti onmerkitty Carlisle Cullenin käyttöön.” myyjä sanoi ja näytti hiukan epäilevältä. ”Muiksi käyttäjiksi on ilmoitettu Esme, Edward, Emmett, , Alice Cullen, Jasper ja  Rosalie Hale ja Bella Swan, voitteko todistaa olevanne joku heistä?” Mitä ihmettä, oliko minut ilmoitettu Carlislen luottokortin käyttäjäksi? Aloin kädet hiukan täristen kaivaa olkalaukustani lompakkoa. Ojensin myyjälle ajokorttini.
”Selvä, asia kunnossa... noin ole hyvä.” tungin korttini lompakkooni ja laitoin lompakon takaisin laukkuuni.
”Ja tähän kuittaus kiitos...” Kirjoitin nopeasti jotain nimeni tapaista kuitin loppuosaan ja otin muovikassin entistä leveämmin hymyilevältä myyjältä. Kiirehdin ulos liikkeestä ja olin juosta suoraan auton alle kaikessa kiireessäni, mutta onneksi vasemmalta puoleltani tuleva auto tööttäsi, enkä juossut pää kolmantena jalkana tien yli suoraan omaan kuolemaani. Odotin auton ajavan ohi ja katsoin sitten oikealle ja vasemmalle nähdäkseni tulisiko muita autoja. Juoksin  tien yli lelukauppaan ja ojensin Jasperille hupparin ja aurinkolasit. Sitten käännyin Emmettin puoleen ja ojensin hänelle hänen tavaransa.

”Saanko kortin?” Jasper kysyi puettuaan. Tutkin taskuni ja lompakkoni. Sitä ei löytynyt mistään.
”Voihan helvetti...” mumisin itselleni ja ryntäsin ulos liikkeestä takaisin Jerry´sille. Juoksin kassalle, jossa sama myyjä jo odotti Cullenien luottokortti kädessään.
”Teiltä jäi tämä!” hän sanoi ja ojensi kortin minulle. ”Yritin huutaa peräänne, mutta teillä näytti olevan niin kova kiire, ettette huomannut. Koetin soittaakin herra Cullenille, mutta hän ei vastannut.”
Nyökyttelin päätäni ja kiitin. Kun tulin ulos vaatekaupasta huomasin Emmettin ja Jasperin jo istumassa autossa.

Istahdin takapenkille ja ojensin luottokortin heti Jasperille.
”Van Helsing…” Jasper katseli pelin kantta. ”Kuuluisa vampyyrin tappaja.” Jasper naurahti katsellessaan, van Helsingin varustusta. Jostain syystä se ei oikein vakuuttanut häntä.

”Hei! Tuo on epäreilua!” Emmett huudahti, kun minä ammuin hänet kuoliaaksi hopealuodeilla. Pelasimme uutta hienoa pleikka-peliä Cullenien olohuoneessa Jasperin katsellessa huvittuneena vieressä. Emmet oli `kuollut´ jo ainakin kolme kertaa, enkä ollut varma tekikö hän sen, jotta saisin voittaa vai eikö hän tosiaan osannut pelata?
”Nyt kyllä rökitän sinut seuraavalla kierroksella!” Emmett paineli ohjaimen nappeja epäinhimillisellä nopeudella, mutta onnistui vain juoksuttamaan ukkonsa  harhaan.
”Emmett, yritä nyt edes vähän…” hymyilin Emmettille, kun hän näytti minulle kieltä.
”Tämä ohjain on liian hidas, se ei tottele minua!” Emmett valitti. ”Kun yritän tehdä jotain teen sen liian nopeasti ja ohjain menee sekaisin…”
”Seli, seli.” Jasper sanoi.
”No tule itse pelaamaan sitten, jos kerran sinulla on varaa kommentoida!” Minä vain nauroin kummallekiin vampyyrille.

Aikansa peliä taottuaan Jasper ja Emmett päättivät saaneensa tarpeekseen. Iltapäivä oli edennyt jo pitkälle ja ulkona alkoi tulla hämärää. Katsoin rannekelloani, se näytti puolta viittä. Mietin milloin Edward ja muut mahtaisivat tulla kotiin.
Mahani kurni äännekkäästi ja tajusin, ettei kukaan ollut kotona tekemässä Charlielle (eikä sen pahemmin minullekaan) ruokaa.
”Onko sinulla nälkä?” Jasper kysyi sulkiessaan televisiota.
”No vähän”, vastasin ja nousin samassa sohvalta ja kävelin keittiöön.
”Esme osti sinne kaappiin ruokaa sinua varten!” Jasper huusi perääni.
”Tiedän!” huikkasin hänelle ja availin kaappeja satunnaisesti.

Emmett tuli keittiöön liioitellun hämmästynyt ilme kasvoillaan.
”Väitätkö, että sinulla on nälkä?” hän sanoi ja läppäsi käden suulleen.
”Heko, heko”, sanoin ja aloin etsiä spaghettia. ”Onko teillä spaghettia?”
”On juu, siellä ylähyllyllä kaapissa vieressäsi.” Emmett pääsi kaapille minua nopeammin ja otti sieltä paketin spaghettia ja ojensi sen minulle.
”Mitä meinaat kokata?” hän kysyi ja otti toisesta kaapista kattilan ja laittoi sen liedelle.
”Jotain syötävää”, vastasin näsäviisaasti ja otin rasiallisen sieniä jääkaapista. Jasperkin asteli keittiöön ja istuutui pöydän ääreen.
”Mitä? Aikooko Bella syödä vapaaehtoisesti?” Jasper kysyi. Pudistelin päätäni ja pyöritin silmiäni. Kaivelin lisää laatikoita ja keräsin eteeni kaiken, mitä ihminen voi spaghetin ja jaulhelihasieni-kastikkeen valmistamiseen tarvita. Käännyin Cullenien hellaan päin ja huomasin tuijottavani erittäin modernin näköiseen hyvin paljon avaruusaluksen ohjaamoa muistuttavaa liettä.
”Yksi pikkuriikkinen kysymys…” kännyin Emmettiin päin. ”Miten tätä käytetään?” Emmett käveli viereeni ja alkoi tutkiskella hellaa. Hän kokeili paria kosketusnäyttöä ja punainen valo syttyi yhteen kulmaan.

”Erinomaisen hyvä kysymys etten sanoisi… Jasper osaatko sinä käyttää tätä härdelliä?” Jasperkin tuli naputtelemaan näyttöä ja valoja syttyi ja pimeni sitä mukaan kun kaksi vampyyria sorkkivat hellaa selvästi tietämättä ollenkaan, mitä ptäisi tehdä.
”Heeetkinen, nyt tuo yksi kulma taisi alkaa kuumeta!” Jasper sanoi ja painoi kätensä hellalle kokeillakseen sen lämpötilaa. Hella päästi pienen sihauksen ja kaikki valot hellan näytöstä sammuivat.
”Mitä sinä nyt teit?” kysyin tuskastuneena.  Jasper katsoi hölmistyneenä pimennyttä hellaa.
”Hups….”
”Noniin hieno homma!” Emmett huudahti ja otti kännykän käteensä.
”Mitä sinä teet?” kysyin häneltä, mutta hän puhui jo.

”Yksi kasvispitsa…. Kyllä.. kyllä.. Voiko teillä maksaa kortilla? Selvä.. kiitos..”  Emmett laittoi kännykän taskuunsa ja alkoi latomaan vaivalla keräämiäni ruoka-aineksia ja välineitä takaisin kaappeihin.
”Ei kerrota kenellekään, että rikoimme hellan, jooko?” Emmett kysyi Jasperilta, joka nyökkäsi vaikean näköisenä. Katsoin molempiin kysyvästi.
”Tuo hella oli kuukauden vanha ja nyt minä menin rikkomaan sen… ja jos totta puhutaan rikoin sen edellisenkin…” Tässä vaiheessa Emmett alkoi nauraa ja Jasper teeskenteli olevansa hyvin kiinnostunut marmorisesta työtasosta.
”Mitä?” kysyin närkästyneenä.
”Jasper ja Alice tavallaan panivat sen hellan rikki, kun me muut olimme metsästämässä…” Emmett kertoi minulle hymyillen ja Jasper  löi Emmettiä olkapäähän.
”Älä nyt! Rehellisyys maan perii!” Emmett huudahti nauraen ja väisti toisen lyönnin.
”Okei…” Hymyilin Emmettille ja Jasperille

Parinkymmenen minuutin kuluttua hämmentyneen oloinen pizzataksin kuski pimpotti Cullenien ovikelloa ja minä kävin avaamassa hänelle oven. Ojensin kuskille rahan ja hän lähti ripein askelin kävelemään takaisin kohti autoaan luoden epäileviä katseita taloon.
Pizza tuoksui ihanalle pahvilaatikon läpi ja mietin, mitä se mahtoi pitää sisällään. Menin keittiöön ja laitoin pahvilaatikon pöydälle ja  etsin jostain haarukan ja veitsen. Pizza oli herkullista ja olin salaa hyvilläni, etten joutunut kokkaamaan itselleni, sillä kaikki Cullenien keittiössä tuntui olevan niin kamalan siististi. Olisin vain sotkenut paikat totaalisesti. Puhumattakaan avaruusaluksen ohjaamosta…

Kellon viisarit tikittivät hitaasti eteenpäin. Istuin olohuoneessa jälleen lukemassa historiaa. Jasper ja Emmett katsoivat urheilukanavalta jalkapalloa. He kommentoivat välillä ottelua hiljaa toisilleen ja välillä Emmett murisi pelottavasti jos vastapuoli sai tehtyä maalin. Kun Emmett oli ensimmäisen kerran murissut olin pompannut varmaan metrin sohvasta silkasta säikähdyksestä. Nyt kuitenkin pystyin jo keskittymään lukemiseen melko hyvin.

”Jaha, minä menen autotalliin.” Jasper sanoi pelin päätyttyä.
”Mitä aiotko alkaa antisosiaaliksi?” Emmett huudahti.
”Minun on pakko käydä siivoamassa meidän retkeilykamat pois Carlislen autopaikalta tai hän ajaa niiden päälle.” Jasper vastasi ja katosi ovensuusta.
Istuimme Emmettin kanssa hiljaisuudessa tovin, kunnes hän sulki television ja tuli istumaan vierelleni sohvalle.
”Historiaa…” hän sanoi mietteliäästi. Nyökkäsin hänelle ja käänsin sivua. Olin jo päässyt sisällisodan syihin ja politiikkaan.
”Mahtaa olla tylsää…” hän lisäsi ja huokaisi.
”Mmm…”
”Bella?” Emmett kääntyi katsomaan minua.
”No?”  laitoin kirjani kiinni.
”Saanko suudella sinua?”  Mitä!?! Olin aivan ymmälläni. Emmett vain hymyili minulle kohteliaasti ja tunsin, kuinka väri katosi kasvoiltani.  Hän kietaisi kätensä olkapäilleni.
”Siis en minä mitään ihmeellistä, haluaisin vain tietää, miltä tuntuu suudella ihmistä. Haluan tietää, mitä varten Edward meuhkaa niin paljon.”  Kuuntelin Emmettiä tyrmistyneenä.
”No siis…” Tunsin punan kohoavan poskilleni. ”No kai sinä voit…”  Kuulin ääneni sanovan nuo sanat Emmettille, joka hymyili minulle. Hänen kasvonsa tulivat lähemmäs omiani ja tunsin hänen viileän hengityksensä kasvojani vasten.  Hengitykseni kiihtyi, sydän rummutti kuin hullu ja Emmettin kasvot vain lähenivät. Hänen silmänsä tuntuivat mustenevan sitä mukaan, kun hän lähestyi minua, mutta päätin jättää sen omaan arvoonsa. Emmettin huulet hipaisivat omiani, ne olivat jäiset, kuten Edwardilla, mutta hieman pyöreämmät. Minua huimasi ja kylmät väreet kulkivat pitkin selkääni. Sitten Emmett painoi huulensa lujemmin omiani vasten ja tunsin kasvojeni hehkuvan kuumuutta Emmettin jäisille poskille. Kavahdin taaemmas, mutta Emmett nojasi eteepäin ja painoi huulensa omilleni uudestaan. Hän kokeili kielellään huuliani ja sitten jokin päässäni naksahti. Nousin sohvalta ja kävelin ikkunalle. Jäin seisomaan tuijottaen ulos, mieli täysin tyhjänä. Hetken kuluttua minua alkoi toden teolla pyörryttää ja tajusin, etten hengittänyt. Vedin syvään henkeä.
”Ei hassumpaa…” kuulin kaukaisen äänen sanovan.
Naurahdin ja vedin uudestaan syvään henkeä. Mitä pienistä?
”Kieltämättä kiehtovaa.. tosin olet niin pehmeä, että vaikutat siltä, kuin voisit mennä rikki hetkenä minä hyvänsä.”  Käännyin Emmettiin päin, joka istui rennosti sohvalla.
”Sitähän se Edwardkin sanoo…” sanoin.
 
//kommenttia? :) //
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: - Edward - - 13.12.2009 14:20:36
Ihana <3 Emmett on niin sulonen  ::) Teksti oli mukavaa luettavaa ..ei ollut töksähtelevää enkä löytänyt kirjoitusvirheitä ! ihana siis ...eli jatkoaa !!!:D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Kotitonttu - 13.12.2009 14:47:50
oii. olipa Emmett ihana ♥
hahaha :D Emmett lukemassa Cosmopolitania :'DDD
Pari virhettä oli, mut en muista enää missä.
tais olla vaan semmone et väli oli jäänyt pois ja sitten Emmett oli yhessä kohtaa yhellä t: kirjaimella

Jatkoa!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: amorgirl - 13.12.2009 14:50:43
Vähä söpöö! Emmett lukemassa Cosmoo, ei reps.  Se oli hyvä kohta se missä Jacob oli. HEH. Mut hei, tykkäsin, koska tulee lisää?

P.S. Toivottavasti nopeemmin ku viimeks.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MyrsyliuutE_96 - 13.12.2009 15:11:38
OIiiiiiii,...... VOi jumala mä rakastan tätä! Meinasin revetä monta kertaa, ja awwittelua vähintään yhtä paljon. Oleppas sitten kiltti kirjoittaja ja jatkat tätä vielä parilukua, vai mitä?? ;)
Kiittää, kuittaa&kumartaa,
~Myrsis~ joka menee pelastamaan Mr. Cullenit ja Mr. Halen vaatekaapistaan..<3
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: _Joutsen_ - 13.12.2009 15:19:56
Just niin Emmettiä että tulee vaan tollain että "voinko pussata sua?". En mäkään olis sanonu ei... ::)
Voin kuvitella että Edward heittelee Esmen rakkaita tavaroita ikkunasta ulos kun Mike ajattelee sopimattomia.
Hahaa,lisää!
En nähnyt virheitä.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 13.12.2009 16:17:55
OI!! Kommentteja<3

-Edward-, Minäkin pidän Emmettistä paljon. ^^ Ihanaa, jos pidit.

Kotitonttu, juu joskus ne toiset t-kirjaimet tuppaavat jäämään pois, itseasiassa vasta, kun olin kirjoittanut ekan luvun raakaversion kokonaan huomasin, että se on tosiaan kahdella t:llä. Hups, sitten jouduin lisäilemään niitä sinne ja tänne. :P

amorgirl, Joo halusin laittaa Jacobin jonnekkin, kun hän on niiiiin ihana. Ajattelin ensin poistaa koko kohtauksen, mutta mukavaa jos tykkäsit ja se toimi odotetulla tavalla. Cosmoa Emmett luki, koska koulukirjat eivät oikein sovi hänelle.  ::)

MyrsyliuutE_96 Voi kiitos!! Ihanaa, että tykätään. Tuota alun perin tästä koko ficistä piti tulla one-shot, sitten se venyi kahteen lukuun, enkä ole oikein varma, miten tästä eteenpäin, mutta ilmeisesti täytyypi kirjoittaa jatkoa...

_Joutsen_ Yhdyn sinuun täysin, minäkään en tosiaan olisi kieltäytynyt!!!  ;D Virheet pyrin karsimaan, mutta kukaan ei ole täydellinen... Jatkosta en ole varma...

-pendulum





 


Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MyrsyliuutE_96 - 13.12.2009 18:38:15
Jep, näin jälkikäteen on pakko tulla huvikseen viilaaman pilkkua.
Luvussa yksi oli jossain kohti pilkkuvirhe vähän ylempänä kuin emmett-setä&jasper-täti juttu.
Tuota.. Jasperhan tunnetusti on Cullen.(mainintana oli, molempien Cullenien katse jne..) Mutta kirjoitusasuna se toimi että...

Että tällaista. Anteeksi, mulla naksahti päässä, joten älävälitä. Olen järjetön, kun noin pientä laitan, mutta noo.. Menenkin tässä antamaan itseni leikkikaluksi Emmettille.
Kiitos, kuittaus&kumarrus,
~Myrsis~jälleen kirjoitin.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: UntenLaiva - 15.12.2009 16:04:40
Oh god!!! Emmett minkä teit! :D :D Luulis nyt et Bella olis ollu sen verran järkevä ettei olis suostunu...

Mut joo, muutamia repsahduksia kyl tuli, oli hauskaa tekstiä!!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: neean - 15.12.2009 17:59:45
tuleeko vielä jatkoa ? =)) toivottavasti, sillä tää on niin PARAS ! Naurattaa vähän väliä =DDD
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Naxone - 15.12.2009 20:01:03
Ihanan pitkä jatko ja Bella, Jasper ja Emmett pelaamassa Van Helsingiä *reps.*
Voi Edward parkaa kun joutuu kestämään Miken kuvitelmia...
JAtkoa odotan, sillä niin hyvää on tekstisi!

-Nax
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: tiny - 15.12.2009 21:20:11
Tää on todella mielenkiintonen tarina. Yks mun mielestä parhaista suomenkielisistä twilight-ficeistä. Olisin voinu vaikka vannoa, et Bella ei anna Emmettin suudella itseään, joten se oli todellinen yllätys. Pidän muuten hahmoista todella paljon, joten jatkoa toivoisin. Mahdollisimman nopeasti myös, kiitos


tiny
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Rainy - 16.12.2009 13:47:56
Ahahaa 8D Emmet lukemassa Cosmoa *reps*
Jaa että Jasper ja Alice PANIVAT sen hellan rikki *tuplareps*?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 16.12.2009 17:16:14
Hihii, kommenttejaa...

Jazmii Juu Emmett on ihanaihanaihana ^^. en pahastuisi itsekään moisesta  :P

MyrsyliuutE_96 se on ehdottoman hyvä, että joku viilaa pilkkua, koska aina on teksteissä parannettavaa  :)

UntenLaiva Mietin jonkin aikaa annanko Emmettin suudella bellaa ja lopulta tulos oli mikä oli, voi olla että itselläni naksahti, who knows  ::)  Kivaa, jos tykkäsit ja nauratti.

neean Kuten jo aiemmin mainitsin, (tuolla jossain aiemmassa viestissä tms, anywayys) en ole varma jatkosta, eikä mitään mahd. jatkoa ole kirjoitettu vielä, siis edes raakaversiota... että tuotanoin, katsellaan.  ;)

Naxone juuh, minulla on aina riittänyt juttua, kun on tarpeeksi inspannut  ;D Kiitokset. *kumarrus* Mike<3

tiny kiitos, kiitos, tässä ihan punastuu....  :P Olen lyönyt päätäni seinään muokatessani hahmoja, sillä haluan niiden olevan mahd. paljon originaleja.

Rainy Jokaisen itseään kunnioittavan vampyyrin täytyy joskus lukea cosmoa.  ;D kyllä, kyllä he panivat sen rikki. Tai siis Jasperhan on toiseksi vahvin Emmettin jälkeen... Miettikääpä sitä kaikkea painetta ja voimaa.  ;D


Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MyrsyliuutE_96 - 16.12.2009 20:25:07
Muuten, jäi minulle tyhmälle epäselväksi, että tuleeko sitä jatkoa vai ei?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Rainy - 17.12.2009 08:28:18
Ymmärrän... 8"D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Hayles - 17.12.2009 15:24:47
Onko tähän tulossa jatkoa?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Shiroyuuun - 17.12.2009 17:25:20
Toivottavasti jatkoa tulee, koska tämä oli mielestäni hillitön. Koko ajan lukiessani olen hihittänyt täällä, eivätkä ne "awwittelut"kaan kokonaan pois ole jääneet. Ja tämä onkin jo saavutus, koska en oikeastaan ole mikään suuri Twilight-fani. Voi tosin olla, että fanitus kasvaa näien ficcien myötä ;D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Smile^ - 17.12.2009 20:02:42
TÄÄ ON NIIN IHANA<3 :)
voi että, Emmett on niin sulone<3
Yks parhaimmista ficeistä mitä oon koskaan lukenu! Kai tulee jatkoa vielä? :)

Kiitos taas tästä! :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Rainy - 17.12.2009 21:20:52
Tulipahan muuten mieleen vaan tuosta "luottokortti-kohtauksesta", et kun se kassaneiti sanoi, et muiksi käyttäjiksi on merkitty blaa blaa BELLA Swan. Sit kun Bella vilautti ajokorttiaan, nii siinähän lukee ISABELLA Swan, koska sehän on Bellan virallinen nimi. Älä välitä tästä kommentissa, jään AINA roikkumaan johonkin ihmejuttuun kaikissa fickeissä.

NII JA SITÄ JATKOA ♥
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Spock - 15.01.2010 22:59:52
Awwww.... Emmett on jotenkin sulone vaikken sen puolella olekaan... :---D

Jatkoa tulossa?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja Luku 2.
Kirjoitti: Virheellinen - 16.01.2010 13:53:27
Minä luin historiaa ja Emmett luki Cosmopolitania.

ANTEEKSI KUINKA? ;D

Tää on hyvä ficci, jään ehdottomasti seuraamaan.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: minnamoi - 17.01.2010 12:41:49
haha aivan mahtava ficci! :D en oo huomannu kirjotus virheitä tms. Muutenkin teksti on helppolukuista ja selvää, ja juoni etenee 'tasasesti' eikä hyppele kokoajan! Ja voi luoja! Emmett on niiin Emmett! :D tuleehan vielä jatkoa? :)

minnamoi♥
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: NiNNNi - 17.01.2010 13:02:13
Ihana!! :D Nauroin täällä ihan täysillä. ;D
Emmett on kyl ihana. <3 Ja Jasper kans. <3
Ja ihanan pitkiä noi kaks lukuu. :) Virheitä en huomannut, en viitsinyt edes etsiä.
Oisko kohta tulossa jatkoa?

NiNNNi
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Vanamo - 12.04.2010 17:52:54
Tämä on i-h-a-n-a!
Nauran täällä kuin joku muhkusämpylä.  ;D
Juoni on tosi kiva, minuakin harmitti kun Bella lähti Jaken luo eikä jäänyt Emmettin ja Jasperin kanssa, joten tätä oli tosi kiva lukea. Luvutkin olivat ihanan pitkiä!
Toivottavasti tähän on vielä tulossa jatkoa! <3
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: culliina - 12.04.2010 21:10:35
Aivan mahtava. Jatko olis tosi kiva, muttei mitään kiirettä, jos sillain saat tehtyä näin hyvän luvun  :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Pegasos - 14.04.2010 21:46:10
Tää on aivan ihana!!! Tekstisi on tosi sujuvaa ja virheitäkään en ainakaan huomannut. Hahmot oot kirjoittanut tosi hyvin! Jasper ja Emmett on tooooosi ihania!!!
Jatkoa!?!?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MyrsyliuutE_96 - 14.04.2010 22:04:17
Niinpäniin, jatkoa. ;D
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: pendulum - 14.04.2010 22:32:16
Über suuret kiitokset kaikille kommentoineille! <3 Aivan ihanaa, että jaksatte lukea ja jos ficci on ollut viihdyttäväkin niin tässähän aivan punehtuu  :D
huumoriksihan tämä oli tarkoitettukin...
Jatkosta en ole varma, sillä ystäväni Inspiraatio on ollut jo jonkin aikaa luvattomalla lomalla, mutta katsellaan ja tarkkaillaan. Tottahan se on ettei tätä näin voi jättää, sillä en edes miettinyt jättäväni ficciä tähän postatessani toisen luvun  :-\ Se ei loppunut niinkuin se olisi loppunut (jos ymmärrätte..)  :P

-pendulum
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Rainy - 07.05.2010 21:31:40


Rainy Jokaisen itseään kunnioittavan vampyyrin täytyy joskus lukea cosmoa.  ;D kyllä, kyllä he panivat sen rikki. Tai siis Jasperhan on toiseksi vahvin Emmettin jälkeen... Miettikääpä sitä kaikkea painetta ja voimaa.  ;D




Voi hellaparkaa.
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: MissAlice - 07.05.2010 22:50:38
Oiii miten suloinen tarina <33 Hauska ja hellyyttävä, Emmett on vain niin ihana suloinen hauska  ;D Mutta niin... hyvin kirjoitettu ficci, ei kai tämä loppunut tähän ?? Toivoisin jatkoa tälle  ;)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Sarkku - 07.05.2010 23:59:35
Hyvä ficci!
Saattaa johtua väsymyksestä mutta minä ainakin hekotin hysteerisesti koko ajan!  ;D Oho kello on jo 23.58...
Jatkoa please!

Sarkku
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Ragdoll - 27.05.2010 18:55:20
Tää on niin ihana ja hauska ficci! ♥
Toivottavasti jatkat tätä pian, koska kirjoitat tosi hyvin ja sujuvaa tekstiä ja luvutkin ovat ihanan pitkiä!  ;)
Lainaus
Minä luin historiaa ja Emmett luki Cosmopolitania.
Hahahah voin vaan kuvitella....

Lainaus
”Bella?” Emmett kääntyi katsomaan minua.
”No?”  laitoin kirjani kiinni.
”Saanko suudella sinua?”
Awwws! ♥

Muista vampyyreista en oikeen välitä, mutta Emmett on vaan niin... Emmett.
Lähettäkää joku mulle Emmett, vaikka sitten postissa, kiiiitos ja nam.  :D

~ Ragdoll
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Blackie - 20.06.2010 15:25:51
Repesin monta kertaa, kun luin tätä! Emmett on ihana ja hauska! Eikä Jasperissakaan mitään vikaa ole. Ei hän minusta ole liian OC.. Se hella oli kyllä paras! Jasper taitaa olla panomiehiä? ;)

Jatkoa?

Sori lyhyt ja erittäin rakentava kommentti! :-\
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: culliina - 20.06.2010 18:33:02
Puoli vuotta odoteltu. Jatkoa?
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Scaramouche - 20.06.2010 20:06:44
Niin, haluttaisiin jatkoa. Olisi kiva tietää Eddien kommentti tohon Emmettin "kokeiluun"...  ::)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Lööperiikka - 22.06.2010 18:59:45
Jatkoa! <3
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Feliicia - 23.06.2010 11:14:35
Jatkoa! :)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Pegasos - 27.06.2010 00:06:15
Eikai tätä ole vaan unohdettu! Jatkoa!
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: culliina - 27.11.2010 12:13:01
Vuosi täynnä... Laitatko jatkoo, vai jääkö kesken? (kilttikiltikilttikilttiKILTTI JATKOOOOO!!!!!)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: oivoi - 05.12.2010 21:31:46
Mahdatkos enää jatkaa? Siis kun kahdeksan päivän päästä on vuosi täynnä... Sitä mä vaan kun olis todella mukava saada tähän jatkoa kun tä on todella hyvä!<3<3<3<3
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Arrow - 08.02.2011 15:26:58
Uii, ihana! Luin vasta nyt, mutta jatkoa näytetään odotelleen tooooooosi kauan... Viitsisitkö?  ::)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: lohikäärme - 18.02.2011 18:09:07
Iiii....
Aivan ihana ja sain välillä kamalat naurut aikaan...
En jaksa odotaa seuraavaa... toivottavasti se tulee pian

Jatkoa odotellessa lohikäärme
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Claire. - 08.04.2011 19:18:38
Aivan mahtava! Nauran täällä kyyneleen silmissä. Toivottavasti jatkoa tulee pian, en malta odottaa! ;--)
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja
Kirjoitti: Anskubits - 06.06.2011 00:20:29
Repesin ;D

Joo mutta.. olenko ainoa joka ajatteli tämän kaksimielisesti ?
Lainaus
”Jasper ja Alice tavallaan panivat sen hellan rikki, kun me muut olimme metsästämässä…” Emmett kertoi minulle hymyillen ja Jasper  löi Emmettiä olkapäähän.
Värillisen kohdan ajattelin kaksimielisesti ehkäpä, vai oliko ajatteluni totta ?   :o ::)

No ihan sama onko jatkoa tulossa pian ? :)
www.Koukussa_ollaan.com

<3.Anskubits
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja S
Kirjoitti: Kuolotar - 20.02.2012 18:46:59
Aivan loistava ficci,sain kyllä todella makeat naurut.
Kiitos sinun :D
Onneksi en ole itse heidän vahdittavakseen joutunut ;D



Kuolotar
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja S
Kirjoitti: Beatrix Bones - 20.02.2012 21:39:39
Tulen vähän rähisemään näistä jatkonpyytämisviesteistä. Ficciä on toki sallittu kommentoida, kunhan se sisältö on muutakin kuin vain sitä jatkon mankumista. Ficin kirjoittaja kertoo varmasti, jos tarinalle on tulossa jatkoa. :)

- Beatrix Bones, Forksin moderaattori
Otsikko: Vs: Sinä päivänä, kun Jasper ja Emmett leikkivät lapsenvahteja S
Kirjoitti: Animaaki - 26.06.2012 21:22:43
Awww!
Emmett on ehdottomasti yksi suosikeista. Kunpa olis päässy pelaa pleikalla Emmetin kaa...
jatkoa...?