-
Author: Selene11
Translator: Lyn
Pairing: E/B, A/J, R/E yms.
Rating: K-11
Fandom: Twilight
Genre: Romance, Drama
Summary: ”Mitä sinä oikeastaan haluat minun tekevän?” ”Työskentelisit kihlattunani.” ”Kihlattunasi? Onko tämä vitsi? Olenko TV:ssä? Kuka palkkaisi jonkun näyttelemään kihlattuaan?” ”Minä.”
Disclaimer: Selene11 tai minä emme omista hahmoja, ja juoni kuuluu Selene11:lle. Minulla on kirjoittajan lupa julkaista käännös.
T/N: Tämä oli aivan mahtava ficci kun luin sen, ja ajattelin tuoda sen tänne teidänkin iloksenne. Alkuperäinen englanninkielinen teksti löytyy täältä (http://www.fanfiction.net/s/4973239/1/I_am_Edward_Cullens_Fiancee). Ensimmäinen kääntämäni ficci, joten palautetta otan ilomielin vastaan.
1.MEET ISABELLA SWAN
BPOV
Minä olen Isabella Swan. Pidän tosin enemmän Bellasta. Olen 18-vuotias ja täynnä toiveita itseäni ja perhettäni kohtaan. Unelmoin kauniista talosta, jossa on suuri keittiö, jossa äitini Renee voisi kokata kaikkia niitä ruokalajeja joita hän haluaa valmistaa. Haluan myös mukavan puutarhan jossa voisimme viettää iltapäivät yhdessä perheeni kanssa. Autokin voisi olla kiva. Mutta kaikista tärkeimpänä minä haluan suorittaa yliopiston ja suorittaa tutkinnon, ja sitten kyetä tekemään töitä. Haluan elämän jossa Charlie ei aina joutuisi katsomaan rahan perään elättääkseen perheemme, elämän, jossa Renee voi vain pysyä kotona ja nauttia elämästä kotivaimona, elämän, jossa minun ei tarvitse valvoa yöllä ja kuunnella kun he riitelevät. Haluan vain onnellisen perheen.
No, se siitä. Takaisin todellisuuteen.
Kello on viisi aamulla ja olen täysin hereillä. Suuntaan kohti keittiötä valmistamaan aamupalaa. Äitini on liian väsynyt koska hän pääsi juuri kotiin Jayden’s:istä, baarista lähimailla, jossa hän työskentelee apukokkina. Äiti on todella hyvä laittamaan ruokaa; kuitenkin, pääkokki ei pidä hänestä joten hän on ollut apukokki siitä lähtien kun hän aloitti työskentelemisen siellä. Isäni on jo lähtenyt, hän työskentelee rakennustyömaalla naapurikaupungissa työnjohtajan apulaisen apulaisena. Hän sanoo olevansa jonkin sortin johtaja myös, mutta oikeasti hän vain seuraa työnjohtajan apulaisen ohjeita. Jos apulainen on liian laiska tehdäkseen sitä, mitä työnjohtaja on neuvonut hänen tekevän, isä tekee työn. Renee ja Charlie riitelivät aina koska Renee nalkutti Charlielle että tämän pitäisi lopettaa työnsä ja alkaa etsiä toista työtä koska hänen palkkansa on liian pieni, tai kuten hän sanoo sen, hän ei voi edes elättää itseään.
Aamupalan valmistamisen jälkeen otan suihkun ja suuntaan kohti koulua. Olen toisen vuoden opiskelija yliopistossa, pääaineenani viestintä. Opiskelen De La Salle Yliopistossa täällä Kanadassa. Olen etuoikeutettu kun pystyn hyödyntämään stipendin.
Koulussa…
Puheenpitotunnillani kaikki ovat kiireisiä yrittäessään painaa mieleensä kirjoitustaan koska Professori Kin pyysi meitä esittämään lyhyen uutislähetyksen jakson. Minä olen Alicen kanssa, parhaan ystäväni sitten ala-asteen. Hän ei yrittänyt päntätä koska hän oli jo valmistautunut tähän.
“Eikö sinua hermostuta?” kysyin häneltä.
”Äh, älä viitsi; tämä tehtävä on aivan liian helppo.”
“Niin sinulle.”
“Bella, minä tiedän että sinä teet sen hienosti, joten lopeta hössöttäminen. Itse asiassa minua huolestuttaa paljon enemmän työpaikkani, olen ollut myöhässä kolme peräkkäistä kertaa ja pomoni näytti huomaavan sen.”
”Olen jo muistuttanut sinua ettei ole hyvä olla myöhässä, ehkäpä sinä olit liian kiireinen katsellessasi suosikkisarjojasi ja unohdit ajan kulun.
”Okei, se on minun vikani, mutta lupaan sinulle, jos sinä vain katsoisit sitä ohjelmaa sinäkin unohtaisit ajan kulun.”
”Sinä tiedät etten tykkää television katselemisesta, Alice.”
”Voisitteko te kaksi olla hiljempaa ja yrittää päntätä kirjoitustanne! Kuten näette, täällä on ihmisiä jotka yrittävät valmistautua tehtävään”, Lauren sanoi.
”Anteeksi”, mumisin.
”Miksi sinä pyydät anteeksi Bella, me emme edes ole kovaäänisiä. Hänen korvansa ovat vain liian isot, siksi hän voi kuulla kaiken”, Alice laukoi takaisin.
”Tiedätkö Alice, mikset voi vain olla kuten säälittävä ystäväsi Swan joka vain sanoisi anteeksi, ja myöntää virhettäsi.”
”Ota se takaisin!”
”Alice, lopeta tämä”, sanoin samalla kun yritin rauhoitella häntä.
”Uskon että kaikki ovat valmiita koska Lauren, Alice ja Bella ovat jo kiireisiä riidellessään. Mitä jos Lauren aloittaisi ja sitten Alice ja Bella. Oh, ja Bella, rehtori tahtoo tavata sinut tunnin jälkeen”, neiti Kin sanoi.
-------------------------------------------------
T/N: Kommenttia?
-
Tätäkin on alettu suomentamaan. Rakastuin täysillä alkuperäiseen versioon kun luin sen <33 Kiitos.. Mutta siis suomennos on hyvä ja virheitä en bongannut (voi johtua etten lukenut kovinkaan tarkkaan tietäessäni mitä käy.)
-
Ihan hyvä alku. Liian lyhyt, saisit suomentaa kerralla vähä pidempiä xP
Mut tykkäsin, Edii ei kylläkään viel näkyny 8(
-
Olen aivan samaa mieltä Mutanttioravan kanssa. ;)
edwardia enemmän niin tadaaa ! :D :D
-
Ihana, hyvin suomennettu!
Edwardia kehiin!
-Naxone
-
Wwaaaaaaauuu.
Tahtoo tietää mitä rehtorilla on asiaaa.
Tykkäsin. Jatkoa.
Kiva kun Ed ei ollu heti täs^^
-
ihana :) ihan hyvä luku. edward kans mukaan koht :D! <3
-
T/N: Kiitos kaikille kommenteista, uudet luvut tulivat jo tänään, ensinnäkin siksi, että haluan saada tämän etenemään, ja myös siksi, että näitähän pyydettiin. Joten. Jatkanko yhden vai kahden luvun kääntämistä kerrallaan?
-----------------------------------------
2. The Dilemma
BPOV
Puheenpitotuntini jälkeen Alice suuntasi töihin ja minä menin tapaamaan rehtoria.
”Neiti Swan, tahtoisin informoida teitä että stipendinne on peruutettu.”
”Ei, olen pahoillani rouva, mutta mitä tapahtui? Arvosanani ovat hyvät.”
”Olen todella pahoillani neiti Swan. Koululla on ollut taloudellisia ongelmia ja olemme päättäneet leikata stipendiemme myöntämistä. Listasimme stipendin saavat oppilaamme ja valitsimme vain 15 oppilasta. Arvosanasi ovat todella hyvät, mutta ne eivät olleet tarpeeksi jotta sinulle olisi myönnetty stipendi.”
”Rouva, olen valmis opiskelemaan ahkerammin. Voin tehdä palveluksia koululle. Ole kiltti, minä todella tarvitsen stipendin. Vanhempani ja minä käymme töissä, muttemme kykene maksamaan opintomaksua.”
”Olen todella pahoillani neiti Swan. Yritä ensi vuonna. Tälle vuodelle sinun täytyy maksaa koko summa opinnoistasi ja sekalaiset maksut.”
Nyt minä olen tuomittu. Menetin stipendini enkä tiedä mistä saan rahaa jolla voin maksaa kaiken. En voi kertoa vanhemmilleni. Lisäisin vain ongelmiamme. Minun täytyy keksiä keino. Suuntasin töihin. Olen tarjoilija hienossa ravintolassa nimeltä Lexie’s. Se on paikka jossa suositut ja rikkaat ihmiset tapaavat toisiaan.
”Hei Bella”, Rosalie sanoi. Hän on pomoni ja myös hyvä ystäväni.
”Rose, voinko minä saada ennakkoa? Tarvitsen rahaa jotta voin maksaa kouluni. Teen töitä ennakkoni eteen. Lupaan sen.”
”Bella, rauhoitu. Voin antaa sinulle kolmen kuukauden palkan.”
”Voinko saada palkkani yhdeksältä kuukaudelta? Minä oikeasti tarvitsisin sen. En voi opiskella jos en maksa koulumaksua.”
”Olen pahoillani Bella, mutta ravintola antaa vain kolmen kuukauden ennakon työntekijöilleen. Haluaisin auttaa sinua, mutta minulla ei ole tarpeeksi rahaa nyt.”
”Minäkin olen pahoillani Rose. Kiitos kun jaksat pysyä kanssani. Älä huoli, minä pystyn tähän.”
Pystynkö minä? Tietenkin pystyn. Minun täytyy ratkaista tämä. Hmm… Toisaalta, näyttää siltä että täällä on enemmän ihmisiä kuin yleensä. Kukakohan on tulossa?
(T/N: Meinasin olla ilkeä ja jättää tähän, mutta kun tuo on niin lyhyt)
3.MEET EDWARD CULLEN
BPOV
”Angela, mistä johtuu että täällä on näin paljon ihmisiä?”
”Oh, koska Edward Cullen on täällä.”
”Edward Cullen? Kuka hän on?”
”Sinä et tunne häntä? Hän on kuumin malli josta on tullut näyttelijä. Sanotaan että hänen tyttöystävänsä hylkäsi hänet.”
”Kuinka surullista. Ehkä hänelle on joku parempi.”
”Bella, mene sinä palvelemaan häntä.”
”Miksi minä? Mene sinä vain.”
”Ei, minä olisin vain nolona, mene vain kahdeksanteen pöytään niin löydät hänet.”
”Okei sitten.”
Mietin miksi Angela oli niin hermostunut. Hän oli vain asiakas.
”Hyvää iltaa herra, oletteko valmiit tekemään tilauksen?”
Hän laittoi menun alas ja katsoi minua. Okei, hän ei ole tavallinen asiakas. Hän on vähän, huomaa vähän, liian komea. Hänellä on kivat vihreät silmät mutta se ei oikein ole hätkähdyttävää ja hänen sotkuiset kupariset hiuksensa ovat myöskin kivat, mutta voisin lyödä vetoa että on näyttelijöitä joilla on hienommat hiukset.
”Kutsuinko sinua?”
”Umm… Olen pahoillani, oletin että olette jo valmiita tekemään tilauksen joten tulin puhuttelemaan teitä. Me vältämme sitä, että asiakkaamme joutuvat odottamaan.”
”Seuraavalla kerralla älä tule tänne jos en ole kutsunut. Kun kuitenkin olet jo täällä, tuo minulle kermaista sienikeittoa (T/N: Juu en ole varma onko juuri tuollainen ruokalaji) ja limonaadia”
”Hyvä on, Herra, pahoitteluni. Ruokanne on täällä viidessä minuutissa.”
”Miten vain.”
Hänellä todellakin on asenneongelmia. Ei ihme että hänen tyttöystävänsä jätti hänet.
Viiden minuutin kuluttua menin hänen pöytäänsä ja olin valmis tarjoilemaan hänen tilauksensa, mutta hän oli jo lähtenyt.
”Rose, miksi herra Cullen on jo lähtenyt? Hän ei ole syönyt ruokaansa.”
”Hän on jo maksanut sen. Hän sanoi että tarjoilijattaremme eivät ole hyviä ja hän ärsyyntyi.”
”Kerroin jo hänelle olevani pahoillani. En tarkoittanut ärsyttää häntä.”
”Älä huolehdi siitä Bella. Hän maksoi ruokansa ja on hänen ongelmansa jos hän ei syönyt sitä. Ja muuten, hänen kommentistaan tarjoilijattaristamme, älä välitä hänestä.”
Jatkoin työntekoa ja päätin vain unohtaa kohtaamisen herra Cullenin kanssa.
----------------------------------
T/N: Kommenttia? Mitä mieltä olette, jatkanko kahde luvun julkaisemista kerralla vai en?
-
oiij<33 mutta se on tyhmää kun nää luvut on niin lyhyitä :((! jos voisit tehä niitä enemmän tai nopeampaan tahtiin :D
-
Ihana. Ehkä se 'oh' -sana (huudahdus) on mielestäni jotenkin amerikkalainen. Mutta enpä keksisi sille suomennosta, joten antaa olla. :'D
Jatkoa vain kehiin, seurailen tätä.. Tuleehan Emmett tässä, tuleehan? :--)
-
ed. Murrr :D
Jaatkoa. Paaaljon jatkoa<3 lisää<3 tykkäsin<3
Joo, mult ei saa taas mitää järkevää kommaa :D
-
LIIAN LYHYITÄÄÄÄ!!!
Ed ärsyttävä mulkku! Bella ärsyttävämpi!
Mutta arvatkaa kuka rakastaa tätä silti <3
-
Hih!tää on kiva ihanaa ku lisää suomennoksii,mutta onks toi tullu vasta tonne ku en oo toho törmänny:DJatka vaan nopeesti tää on kiva.Mä oon koukussa tähän:D
-
tähän ihastusin... Jatkooo :D :D :D
-
Juu tykkäsin!
Toivoisin, että pistäisit kaksi lukua kerralla, koska nämä olivat kieltämättä vähän lyhkäisiä.
Huuh, ei oikein mitään sanottavaa, virheitä en löytänyt ja jatkoa odottelen! ;)
-
Ohhoh! Täähän kuulostaa hyvältä! :) Tuli tuosta summarysta mieleen se odottamaton ehdotus -elokuva :D Mutta kun luin nää kolme lukua, niin se oli jotain ihan muuta.
Harmi, että luvut on niin lyhyitä :/ Mutta ethän sinä sille mitään voi! Ja jos vaan pystyt, niin se kaksi lukua kerrallaan olisi kiva :)
Jatkoa siis?
-
Hitsit... Täähän kuulostaa hyvältä :)
Toivottavasti saadaanpi pian jatkoa...?
-
Tää vaikuttaa tosi kivalta! Jatkoo pian..? ;D
~Ziri
-
Nyt hetiäkkiä jatkoa! Tää on niiin kivan tuntunen. :D
-
T/N: Kiitos kaikille taas kommenteista, ja koska vastustusta ei esiintynyt, jatkan kahden luvun suomentamista kerrallaan. Voin kertoa, että seuraaviin lukuihin saattaa mennä hetki, sillä koulu... Niin, toivottavasti tiedätte. Yritän kuitenkin saada ne mahd. pian.
----------------------------------------------------------------
4. They Meet Again
BPOV
Viimeinkin, oli aika mennä kotiin. Charlie on luultavasti jo nukkumassa ja Renee ei ole vielä edes kotona. Ohitin puiston matkalla kotiin, mutta kun katsoin keinuja päin, siellä oli joku. Uteliaisuus otti vallan minusta, sillä kuka olisi puistossa tähän aikaan? Kun astuin lähemmäksi, tajusin tuntevani tämän miehen. Hän on se ilkeä, mutta aika komea. Hän on Edward Cullen. Päätin jättää hänet rauhaan ja mennä kotiin hiljaa.
”Jos olet rosvo, en pelkää sinua. Voin jopa antaa sinulle lasteittain enemmän rahaa kuin mitä sinä haluat. Jos olet fanityttö, en ole oikein sillä tuulella että antaisin halin ja nimikirjoituksen.”
Jaa, niin paljon siitä hiljaa pysymisestä.
”Pahoittelen, mutten ole kumpikaan.”
”Joten, me tapaamme taas.”
”Olen pahoillani herra, kuljin vain ohi ja näin jonkun täällä ja päätin tarkistaa asian.”
”Ehkäpä sinun kannattaisi opetella välittämään omista asioistasi.”
”Olen todella pahoillani. On vain todella myöhä ja…”
”Voisitko vain lähteä nyt? Sinä vain lisäät ongelmiani. Tiesitkö että tyttöystäväni jätti minut? Tiesitkö että kaikki puhuvat erostamme? Tiedätkö, kuinka tuskallista on nähdä joku, jota rakastat toisen miehen kanssa? Tiesitkö, että minä kohtaan nyt monia juonia ja ihmiset ovat vain myötätuntoisia? Tietenkään sinä et koska olet vain tavallinen tyttö jolla on yksinkertaiset ongelmat.”
”Olen pahoillani siitä, mitä sinulle tapahtui. Ehkä olen vain tavallinen tyttö, mutta ongelmani eivät ole yksinkertaisia.”
”Okei, ihan sama! Minua eivät kiinnosta sinun ongelmasi, häivy. Eipä sinusta olisi apua muutenkaan.”
Käänsin selkäni ja lähdin kävelemään. Tämä mies on todella ilkeä. Minä tiedän että hänellä on ongelmia, mutta onko hänen pakko huutaa minulle noin.
”Odota.”
”Mitä?”
”Haluatko uuden työn?”
”Mitä?”
”Minä annan sinulle töitä ja maksan hyvin. Työ ei ole kovin raskas.”
”Luulin että olit vihainen? Kuinka sinä yhtäkkiä tarjoat minulle töitä?”
”Olen yhä vihainen, mutta yritän parhaani puhuakseni sinulle kohteliaasti. Joten vastaa vain kysymykseen. Haluatko uuden työn? Kyllä vai ei?”
”Kerro ensin mitä minun pitää tehdä.”
”Sinä et ole siinä asemassa jossa voi tehdä vaatimuksia. Minä maksan sinulle hyvin. Minä olen rikas, voin vaikka ostaa sinulle talon ja auton jos niin haluat. Vastaa vain kysymykseen ensin, sitten selitän kaiken.”
Onko tämä vastaus ongelmiini? Haluan oikeasti opiskella ja jos hän maksaa minulle hyvin niin ehkä voin myös auttaa vanhempiani. Hän ei näytä pahalta pojalta, hänellä on vain hieman vaikea luonne. No, tässä sitä mennään.
”Kyllä, minä hyväksyn sen, mitä ikinä se työ onkaan.”
Hän hymyili hieman. Hmm, tiedätkö, olet oikeastaan hieman komeampi kun hymyilet.
”Aivan kuten ajattelinkin. Tapaa minut huomenna, kymmeneltä illalla, täällä puistossa. Minä selitän kaiken. Nimesi?”
”Ai, aivan, olen Bella.”
”Numerosi?”
”Mitä?”
”Anna minulle numerosi, soitan jos jotakin tapahtuu.”
”Okei. Tässä.”
Sitten hän lähti kävelemään kohti autoaan. Hän ei oikeastaan edes esitellyt itseään eikä sanonut ”näkemiin”. Olenkohan valmis työhön jonka juuri hyväksyin?
--------------------------------------------------------
5. The Job
BPOV
Seuraavana päivänä menin tunnille, kuten tavallista. Ongelma stipendini kanssa huolestuttaa minua vieläkin. On myös toinen asia, joka huolestuttaa minua, työ jonka hyväksyin viime yönä. Mietin, mitäköhän minun pitää tehdä. Teinkö oikean päätöksen? Sitä paitsi, mitä Edward Cullen haluaisi minusta? Oi, nyt en voi todellakaan keskittyä.
”Bella, oletko kunnossa”, Alice kysyi huolestuneesti.
”Joo, älä välitä minusta.”
”Kuulin että Edward Cullen kävi Lexiellä eilen. Näitkö sinä hänet? Saitko nimikirjoituksen tai edes valokuvan? Kuinka kuuma hän on?!?”
”Alice, rauhoitu. Okei, minä näin hänet, mutta…”
”AHHHHHHHHHH!!!!!”, Alice huusi.
”Shh… Rauhoitu. Minä näin hänet ja täytyy sanoa että hän on aika komea…”
”Aika?! Oletko hullu? Hän on erittäin komea!!”
”Se on sinun mielipiteesi. Minulla on erilainen näkökulma. Hän on ehkä komea, mutta hänen asenteensa ei ole mukava. Hän ärsyyntyy helposti ja voi olla erittäin ärsyttävä.”
”Älä viitsi Bella. Sinä juuri kohtasit maailman kuumimman miehen, ja ainoa asia, jonka sanot hänestä, on että hän on ärsyttävä. Tiedätkö, joskus en voi ymmärtää sinua. Oikeasti, suosittelisin että alat etsiä poikaystävää. Tai vielä parempaa, minä etsin sinulle.”
”Alice, minulla on niin paljon ajateltavaa eikä minulla ole aikaa tuollaisille asioille. Mutta asiasta kolmanteen, minun täytyy mennä töihin nyt. Nähdään.”
”Okei, pidä huolta itsestäsi Bells. Ja tiedätkö, olen vakavissani sen koko ”etsitään Bellalle poikaystävä” – jutun kanssa.”
”Sinä olet hullu… hahaha… Heippa!”
Vuoroni Lexiellä meni hyvin. Kaikki asiakkaat olivat mukavia. Ja sitten kello olikin jo 9.45 illalla ja on aika tavata Edward. Ole kiltti ja anna hänen olla hyvällä tuulella tänään. Kiltti, anna hänen olla mukava minulle. Kävelin kohti puistoa ja näin hänet istumassa samassa keinussa aivan kuten eilen illalla.
”Hyvää iltaa herra Cullen.”
”Olet ajoissa Bella. Menen suoraan asiaan. Lue tämä.”
Edward ojensi minulle kansion ja kehotti minua lukemaan paperin, joka oli sen sisällä.
”Mitä varten tämä on?”
”Enkö minä pyytänyt sinua lukemaan sen?”
”Ai niin, anteeksi.”
”Kuten voit nähdä, siihen on kirjoitettu asunto/talo ja tontti, auto, minkä tyylinen tai merkkinen tahansa, opetussuunnitelma sinulle tai kenelle tahansa sukulaisellesi joka sitä tarvitsee ja säännöllinen päiväraha sinulle ja miljoona dollaria.”
”Mihin nämä ovat?”
”Se olisi palkkasi jonka saisit tarjoamastani työstä.”
”Tämä on liikaa. Mitä minun oikeastaan pitäisi tehdä?”
”Työskentelisit kihlattunani.”
”Kihlattunasi? Onko tämä jonkinlainen vitsi? Olenko minä TV:ssä? Kuka palkkaisi jonkun näyttelemään kihlattuaan?”
”Minä.”
”Miksi? Tarkoitan, että sinä olet suosittu ja tuolla on paljon tyttöjä jotka haluaisivat olla sinun oikea kihlattusi. Miksi palkata joku näyttelemään?”
”Minä palkkaan sinut koska en ole valmis ottamaan oikeaa kihlattua. Minä olen juuri eronnut. Haluan vain jonkun joka pysyisi vierelläni ja joka esittäisi rakastavansa minua todella paljon ja olisimme onnellisia, jotta ihmiset lopettaisivat kaikki väitteet siitä että minuun sattuu tai jotakin. Haluan myöskin ex-tyttöystäväni tajuavan virheensä. Hän olisi ehdottomasti kateellinen ja tulisi juosten takaisin luokseni.”
”Olen pahoillani, herra. En hyväksy työtä.”
”Älä viitsi, Isabella Swan. Perheesi tarvitsee sitä. Sinä tarvitset sitä. Sinun stipendisi peruutettiin eikä työstäsi saa paljoa.”
”Kuinka sinä tiedät tuon kaiken?”
”Tarkistin taustasi. En halua että kihlatullani on rikosrekisteri. Sinä sanoit kyllä jo eilen. Tiedän että olet kiltti ja rehellinen, en ajatellut, ettet pitäisi lupaustasi.”
”Minä pidän. Se vain mitä pyydät minua tekemään…”
”Todista se. Tämä ei kestä kauaa. Ehkä kuudesta kuukaudesta vuoteen ja sinun työsi on tehty. Sinulla olisi miljoona dollaria ja hyvä elämä sinulle ja perheellesi.”
”Okei. Okei, minä teen sen. Minusta tulee sinun kihlattusi. Toivon vain ettei kehenkään satu ja että kaikki tulee olemaan hyvin.”
”Ähä huoli, minä varmistan että kaikki menee hyvin. Kun olet jo kerran hyväksynyt, minä haen sinut huomenna tuntien jälkeen. Kerro vanhemmillesi ettet mene kotiin vähään aikaan, mutta voit vierailla heidän luonaan. Asut tilapäisesti minun luonani. Pakkaa tavarat jotka ovat tärkeitä, sinun ei kuitenkaan tarvitse tuoda vaatteita, minä vain ostan sinulle uudet vaatteet.”
”…”
”Bella, ymmärrätkö?”
”Jos sinä tulet meidän kouluumme, kaikki oppilaat sekoavat ja se saisi aikaan liikaa huomiota.”
”Okei, minä olen varovainen. Pidän huolen etteivät oppilaat tunnista minua. Joten, olemmeko nyt valmiit?”
”…joo… Minä kerron vanhemmilleni tästä sopimuksesta… kai se käy?”
”Niin kauan kun he pitävät sen salaisuutena, se on okei.”
”Okei. Minä näen teidät huomenna, herra.”
”Edward. Kutsu minua Edwardiksi.”
”Nähdään huomenna, Edward.”
Vähänpä tiesin että tuo ilta olisi jonkin sellaisen alku, joka muuttaisi elämäni täydellisesti, ikuisesti.
--------------------------------
T/N: Kuvittelenko vain, vai ovatko nuo hieman pidempiä? Kommenttia, kiitos.
-
Täällä, Edward, täällä! Palkkaa minut!
Lisää ! Pidin todella paljon tästä luvusta, vain pelimies-nirppanokka-snobi-miljonääriEdward voisi saada
tuollaisia ideoita.. :D
-
):: Oishan nuita ollut parempiakin joita ois voinut palkata.. (VAPAAEHTOINEN!! MINÄMINÄ!!)
Mutta joo, ihana ficci, jatkoa vain.. (::
-
aiijjj<33 ihana :)) jatkoa!
-
tää vaikuttaa mielenkiintoselta. Bella ongelmissa ja Edward pelastaja. Mist vetoo, et sit ne rakastuu <3 joo mutta jatkoa pian? kiitos.
-
oon sataprosenttisen varma et kaikkien suhdekiemuroiden jälkeen noi ihastuu. se menee aina niin. okeiokei, kyllä mä niin haluanki, mut toivon, ettei tästä tuu kuitenkaan mitään kovin imelää ja normaalijuonista, ja tästä löytyisi jotain erilaista.
meni muuten hermot siinä, kun bella sanoi edwardia koko ajan herraksi, vaikka joo, sehän kuului siihen. ihan hyvin suomenneltu, mutta musta tässä sais olla paljon enemmän kuvailua, ajatuksia ja kaikkee tällasta. osat tästä on yhtä pahemmanlaatusta dialogia, joka oikeesti alkaa mennä jo överiksi. vaikka eihän tää sinänsä sua koske, suomentajahan ”vaan” oot. sinänsä suomennos on ihan hyvää ja näin, eipä sen puoleen.
kiitos muuten siitä, että laitat pari lukua kerrallaan. nää on nimittäin todella lyhykäisiä, niin kuin sanoit. :)
-
IHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANA!!!!!!
[/color]
Ehdottomasti lisää ja heti!!!!! Ihana <3 Vooi Edii ku käyttää Beltsiä tollaseen <3
-
):: Oishan nuita ollut parempiakin joita ois voinut palkata.. (VAPAAEHTOINEN!! MINÄMINÄ!!)
Mutta joo, ihana ficci, jatkoa vain.. (::
Meinasit itseasiassa ilmoittaa myös itseni ehdolle Edwardin kihlatuksi! :D
Hirmusesti tykkäilen tästä ! :)
-
Edward on ihana kun se on tollanen ylimielinen! Jotenkin mukavaa vaihtelua sille ainaisella nallekarhulle, mikä aika usein seikkailee ficeis.. Kiitos! Ja jatkoa ::) Ehei, en yhtään ole itsekäs ;D
~Ziri
-
oon sataprosenttisen varma et kaikkien suhdekiemuroiden jälkeen noi ihastuu. se menee aina niin. okeiokei, kyllä mä niin haluanki, mut toivon, ettei tästä tuu kuitenkaan mitään kovin imelää ja normaalijuonista, ja tästä löytyisi jotain erilaista.
Ja, niin se vain menee. Jotkut ehtivät ensin. ;)
Virheitä en löytänyt, mutta ehkä juttu menee minusta hiukan nopeasti, tai sitten ei. Mutta sille sinä et voi mitään. Hyvää suomennost oli, jatkoa odottelen. :--D
-
Täällä, Edward, täällä! Palkkaa minut!
Lisää ! Pidin todella paljon tästä luvusta, vain pelimies-nirppanokka-snobi-miljonääriEdward voisi saada
tuollaisia ideoita.. :D
Todellakin! "Veit kirjaimet tekstistäni" Jatkoa odotellen
-
täällä taas yks joka on koukussa! tää on ihan mahtava! jatkoa ! :D
-
HIton Edward! olis mut voinu ottaa. ja kun siitä saa miljoonan ja vaikka mitä!!! TAIVAS!!!! Alice vähän niinkun sekoo kun se näkee bellan ja edin jossain lehden kannessa kuhertelemassa :-*. Oliskohan ihan hirveen kade? Mä ainakin olisin. (ja oon.... :'()
-
T/N: Kiitos taas kaikille kommentoineille, te oikeasti saitte minut jatkamaan, vaikkei aikaakaan oikeastaan ollut (minä mitään mistään koulusta). Tässä teille uudet luvut. :)
---------------------------------------------------------------------------
6. Telling Charlie And Renee
BPOV
Kävelin kotiin mielessäni asiat, jotka olin juuri hyväksynyt. Minun on pakko myöntää, että osa minusta pelkää kaikkea, mitä voi tapahtua, mutta osa minusta on innoissaan elämästä jonka tulisin kohtaamaan. En ole koskaan kokenut luksuselämää, elämää jossa ei tarvitse tehdä töitä selvitäkseen, ja ehkä, vain ehkä, tämä olisi elämä jota olen odottanut.
Kello oli yli puolenyön kun saavuin kotiin, molemmat vanhempani ovat kotona. On hyvä asia, että Reneen vuoro tältä päivältä loppui aikaisemmin. Kävelin suoraan vanhempieni huoneeseen puhuakseni heille.
Kop kop.
”Äiti, isä, minä tulen sisään. Minun täytyy kertoa teille jotakin.”
”Tule vain, Bella”, äitini vastasi.
Kävelin sisään hermostuneena. Tiesin etteivät he hyväksyisi sitä, mutta minun on pakko kertoa heille, että minun mielestäni kaikki tulisi olemaan hyvin.
”Joten, Bella. Mitä sinulla oli asiaa”, isäni kysyi.
”Tiedän että on aikaista, mutta tämä on tärkeää.”
Keskeytin hetkeksi tarkistaakseni vanhempieni reaktiot, äiti näytti huolestuneelta ja isä uneliaalta. Jatkoin puhumista.
”En tule kotiin muutamaan kuukauteen, mutta tulen vierailemaan luonanne. Älkää huolestuko, sain uuden työn ja tämä olisi avain parempaan elämään meille.”
”Käytätkö huumeita, Bells”, isäni kysyi tukahduttaen haukotuksen.
”Isä! Olen vakavissani. Okei, minusta tulee kuuluisan laulajan kihlattu. Pidän vain hänelle seuraa hänen tekemisissään ja olen hänen vierellään muutaman kuukauden ja hän antaa minulle talon ja tontin, auton ja miljoona dollaria! Minulla on mahdollisuus päättää opintoni. Teidän ei tarvitse työskennellä yötä päivää.”
”En tiennyt että sinulla oli poikaystävä Bells, enkä tiennyt että olet jo kihloissa”, Charlie vastasi.
”Isä, kuunteletko sinä? Minä vain esittäisin. Se ei ole aitoa!”
”Bella, oletko varma tästä”, äiti kysyi katsoen minua huoli silmissään.
”Kyllä, aloitan huomenna, joten en tule huomenna kotiin.”
”Jos olet varma, niin hyvä on. Ole vain varovainen, Bella”, äitini sanoi samalla kun antoi suukon otsalleni.
”Joo, ole hyvä kihlattu. Pidä hyvää huolta itsestäsi ja käy täällä jos sinulla on aikaan. Olen pahoillani etten voinut tarjota sinulle hyvää elämää. Minä yritin, mutta kai tämä oli kaikki jonka voin antaa sinulle”, Charlie mumisi katsoen käsiinsä.
”Charlie, lopeta tämä draama. Tyttäresi lähtee pois ja silti sinä puhut hölynpölyä”, Renee sanoi kiusaten Charlieta.
”En minä ole dramaattinen persoona. Olen kova jätkä, tiedäthän.”
”Rakastan sinua äiti, rakastan sinua isä. Tulen varmasti käymään”, sanoin halatessani heitä.
------------------------------------------------------------------------------------
7. The Beginning Of Change
BPOV
Sinä yönä nukuin tuskin yhtään. Nousin sängystä, kokkasin aamupalaa ja menin kouluun. Aika lensi nopeasti, ja ennen kuin huomasinkaan, kännykkäni jo tärisi. Joku soittaa, mutta numero on vieras.
”Hei, kuka siellä”, kysyin.
”Se olen minä.”
Se on hän.
”Odotan koulusi ulkopuolella. Tule tänne kymmenessä minuutissa.”
Hän on todella määräilevä.
Pyrähdin juoksuun jotta ehtisin. Astuin ulos koulun porteista ja katsoin ympärilleni. Hyvä, se oli hän. Näin kiiltävän hopeisen Volvon. Kun lähestyin autoa, hän viittasi minut sisälle. Hän käynnisti moottorin ja alkoi ajaa. Haluaisin kysyä minne olemme menossa, mutta pelkään että hän ärsyyntyy, joten pysyn hiljaa.
”Olemme menossa kauppaan josta ostan vaatteeni. Ostan sinulle uuden vaatekerraston. Hankin sinulle myös henkilökohtaisen stylistin ja sinä saat käydä läpi muodonmuutoksen”, Edward selitti kuin olisi lukenut ajatukseni.
”Okei.”
Hän ajoi hiljaisuudessa kunnes saavuimme määränpäähämme. Se on hieno kauppa nimeltä Trece. Kun astuimme sisään, joku mies tuli luoksemme ja Edward puhui hänelle. En oikeastaan kuunnellut, koska olin kiireinen katsellessani kauppaa. Se oli suuri, ei, suurempi kuin suuri. Siellä oli niin paljon vaatteita, kenkiä ja jopa asusteita.
”Hei, neiti Swan. Minä olen Viktore ja olen sinun henkilökohtainen stylistisi. Minä valitsen vaatteesi ja asusteesi. Olen myös johtavassa asemassa mitä tulee hiuksiisi ja meikkiisi joka päivä. Minä myös ehdotan kampauksesi, mikä sopisi sinulle ja niin edelleen.”
”Hei herra Viktore, on mukava tavata teidät. Kuinka voitte?”
”Bella, meillä ei ole aikaa jutusteluun, teidän kahden kannattaisi aloittaa”, Edward sanoi istuutuessaan läheiselle sohvalle.
Tämä mies ei oikeastaan tykkää seurustella ihmisten kanssa. Viktore pyysi minua kokeilemaan lasteittain vaatteita ja kenkiä. Hän valitsi myös asusteita jotka sopivat näihin asuihin. Olen todella väsynyt. Edward halusi tarkistaa asut, joten viivyimme hieman pidempään. Hän oli todella tiukka. Jälkeenpäin menimme salonkiin koska Edward vaati että tarvitsisin muodonmuutoksen. Hiukseni pestiin, leikattiin ja kiharrettiin. He myöskin laittoivat meikkiä ja lakkasivat kynteni. Tämä on kuin helvetti. En ole tottunut tähän. Päänahkaani sattuu, kasvoni kutisevat ja mekko joka on päälläni, on erittäin epämukava. Kaiken lisäksi, minulla on kamala nälkä! Päätin kertoa Edwardille että tahdon syödä ja nukkua. Olen rohkea, olen todella väsynyt. Kun olin valmis, kutsuin Edwardia.
”Edward? Edward, olen todella nälkäinen ja uninen. Olen todella väsynyt ja minulla on huomenna tunti.”
”Sinä itse asiassa näytät paremmalta. Paljon paremmalta kuin ennen. Silmäsi ovat kivat”, Edward kommentoi katsoen minua päästä varpaisiin.
Punastuin ja mumisin pehmeästi kiitoksen.
”Älä nolostu. Ostamme ruokaa ja syömme kotona.”
”Okei.”
”Mitä haluat syödä? Jotakin erityistä?” hän kysyi minulta pitäen silmänsä tiessä.
”Mitä tulee ruokaan, en ole nirso. Mikä tahansa kelpaa.”
”Minä ostan vain kiinalaista ja pitsaa.”
”Kuulostaa mukavalta.”
Ruoan ostamisen jälkeen suuntasimme hänen talolleen. Hän asui todella suositulla ja kalliilla alueella. Tiedän, ettei minun kuuluisi yllättyä, hänhän on Edward Cullen, mutten voi sille mitään. En ole koskaan tavannut ketään niin rikasta. Hän parkkeerasi auton ja se, mitä näin, oli todella vaikuttavaa. Talo, vai pitäisikö minun sanoa kartano, oli todella iso. Se on valkoinen ja siinä on mukava puutarha, jossa on kauniita kukkia.
”Älä seiso siinä. Mennään sisälle”, hän sanoi minulle.
”Minä vain haen tavarat jotka ostimme aikaisemmin.”
”Älä vaivaudu, lähetän palvelijattaren hakemaan laukut. Mennään vain sisälle ja syödään.”
Seurasin häntä nopeasti koska vaistosin ärsyyntymisen hänen äänessään. Talon sisäosa on myöskin valkoinen. Vanha mies, luultavasti 60-vuotias, tervehti meitä. Hänen kasvonsa näyttivät todella kilteiltä ja tervetulotoivotus kuulosti todella lämpimältä.
”Herra Johnson, tämä on Bella, tästä lähtien hän asuu kanssamme. Varmista, että hänellä on kaikki mitä hän tarvitsee. Anna hänelle henkilökohtainen palvelijatar ja henkivartija.”
”Ei, se ei ole tarpeellista. Osaan huolehtia itsestäni, en tarvitse ketään hössöttämään ympärilleni, ja muuten, on mukava tavata herra Johnson.”
”Kun sanon että sinä tarvitset heitä, ota se vastaan ja ole kiitollinen. Olen todella nälkäinen ja luulin että sinäkin olisit, mutta näyttää siltä että sinulla on tarpeeksi energiaa jopa kiistellä kanssani”, Edward sanoi ja katsoi minua kylmästi.
”En minä kiistellyt, minä vain…”
”Herra Johnson on hovimestarini, kerro hänelle jos tarvitset jotakin. Hän näyttää sinulle huoneesi. Päivällinen tarjoillaan huoneeseesi. Älä sano sanaakaan, mene vain ylös.”
Herra Johnson hymyili minulle ja viittasi minut seuraamaan häntä. Ylhäällä oli erilaisia maalauksia esillä. Me ohitimme muutamia huoneita kunnes saavuimme huoneeseen joka oli tarkoitettu minulle.
”Olen pahoillani Edwardin sanoista. Ehkä hän on väsynyt. Toivottavasti tunnet olosi kotoisaksi, neiti Bella”, herra Johnson sanoi pidellessään ovea auki minulle.
”Se on okei, ymmärrän että hänellä on monia ongelmia ja että hän ärsyyntyy helposti. Kutsu minua Bellaksi, ole kiltti.”
”Se käy hyvin. Tervetuloa, Bella.”
”Kiitos.”
Herra Johnson sulki oven ja minä jäin yksin. Päätin tarkistaa uuden huoneeni. Siellä oli todella iso sänky, sivupöytä jolla oli kaunis lamppu. Löysin myös pienen pöydän jonka ääressä oli muutama tuoli, ehkä tämä oli vieraille. Kylpyhuone on todella hieno, samankokoinen kuin huoneeni meidän kodissamme. Vaatehuoneenikin on myöskin valtava, siellä oli jo vaatteita laitettuna, mietin, miksi hänen täytyi ostaa niitä minulle. Asia, josta pidin eniten, on se, että voin nähdä koko puutarhan huoneestani. Sieltä on myöskin mukavat näkymät taivaalle. Sitten kuulin koputuksen ovelta.
”Neiti Bella, täällä on Jean, sinun henkilökohtainen palvelijattaresi. Olen tullut tarjoilemaan sinulle päivällisen ja järjestämään vaatteesi. Saanko tulla sisään?”
”Kyllä, ovi on auki.”
Hän tuli sisälle huoneeseen ja niiasi minulle kohteliaasti. Hän näyttää hieman vanhemmalta kuin minä, hän on luultavasti 24- tai 25-vuotias. Hänellä on pitkät mustat hiukset sidottuina poninhännälle, aivan kuten muillakin palvelijoilla talossa.
”Hei”, sanoin hymyillen.
”Hyvää iltaa Bella-neiti. Tässä on päivällisesi.”
”Miksi ruoka on tarjoiltuna huoneisiin, miksemme voi syödä ruokasalissa?”
”Anteeksi Bella-neiti, Edward-herra ei ole käyttänyt ruokasalia siitä lähtien kun hänen rakastettunsa jätti hänet. Hän syö vain huoneessaan ja käski tarjoilla sinullekin päivällisen huoneeseesi.”
”Todella surullista. Kiitos kuitenkin kun toit ruokani.”
”Ei ole tarvetta kiittää minua, se on joka tapauksessa työni. Menen vaatehuoneeseesi laittamaan nämä tavarat.”
Jean suuntasi kohti vaatehuonetta ja minä aloin syödä. Edward on todella outo, tarkoitan että miksi valita omassa huoneessa syöminen jos omistaa kauniin ruokasalin ja miksi minun pitäisi syödä yksin kun voisin syödä kaikkien näiden ihmisten kanssa. Muutaman minuutin jälkeen Jean ilmestyi vaatehuoneestani ja puhui minulle.
”Bella-neiti, Edward-herra tahtoo nähdä teidät kun olette syöneet. Olkaa hyvä ja tavatkaa hänet olohuoneessa.”
”Okei, olen menossa muutaman minuutin päästä. Kiitos kun kerroitte.”
Harjasin hampaani ja vaihdoin vaatteet. Mietin mitä pukisin, mutta kun katsoin vaatehuoneeseeni, vaatteet olivat jo tuolilla odottamassa. Siellä oli viesti Victorelta, hän sanoi että oli järjestänyt minulle jo vaatteet seuraavalle viikolle, minun täytyisi vain pukea ne. Totta, siellä oli jo asukokonaisuuksia pistetty erilleen. Asu oli valmis, vaatteista kenkiin ja asusteisiin. Koska oli jo nukkumaanmenoaika, hän pyysi minua pukemaan tummansinisen yömekon puuvillaisten pehmeiden tossujen lisäksi ja valkoisen nauhan hiuksiini. Puin ne ylleni ja menin alas tapaamaan Edwardia.
Näin hänet sohvalla, lukemassa lehteä. Hän oli pukeutunut valkoiseen silkkipyjamaan.
”Istu alas”, hän sanoi.
Istuin häntä vastapäätä ja aloin miettiä mitä hän aikoisi sanoa.
”Huomenna esittelen sinut parhaille ystävilleni. Sinun ei tarvitse huolehtia, he tietävät että olet vain palkattu. Oletan että lehdistö on alkanut kiinnostua sinusta, sinusta on jo epämääräisiä juttuja ja nimettömiä valokuvia lehdissä. Jos joskus reportteri saisi sinut kiinni ja kysyisi meistä, vastaat, että olet kihlattuni. Jos he kysyvät, missä tapasimme, kerro totuus, kahvilassa, ja siitä lähtien olemme käyneet ulkona. Jos he kysyvät lisää kysymyksiä, älä vastaa mitään. Ole varovainen miten käyttäydyt ja mitä sanot. Muista että miljoonien ihmisten silmät tarkkailevat sinua, yksi virhe voi tuhota meidät. Viktore tulee huomenna auttamaan sinua pukeutumaan. Tiedän että olet jo tavannut Jeanin, hän on henkilökohtainen palvelijattaresi tästä eteenpäin”, Edward sanoi välittämättä pitää taukoja.
”Teen parhaani, mutta entä koulu? Minun on silti pakko käydä tunneilla.”
”Olen jo puhunut rehtorillesi, pyysin häntä antamaan sinulle vapaata tunneiltasi kahdeksi viikoksi.”
”Kahdeksi viikoksi? Miksi?”
”Olen menossa Lontooseen kuvaamaan elokuvaa ja osallistumaan palkintoseremoniaan ja sinä tulet seuralaisekseni.”
”Ai, okei”, sanoin, tuntien itseni hieman huonoksi koska en ikinä pitänyt poissaoloista.
”Odota, työni. Minun pitää puhua Roselle.”
”Olen jo lähettänyt jonkun puhumaan hänelle, he ovat jo kertoneet ettet työskentele siellä enää.”
”Vau, näyttää siltä että olet oikeasti pitänyt huolta kaikesta.”
”Teen osani erinomaisesti, toivottavasti sinä teet samoin.”
”Teen kaikkeni ollakseni hyvä kihlattu.”
”Luotan sinuun sitten. Mene nukkumaa nyt, heräämme huomenna aikaisin.”
Sen jälkeen hän meni jo ylös. Päätin itsekin mennä nukkumaan, koska olin uupunut kaikesta, mitä olimme tehneet tänään. Ennen nukkumaanmenoa rukoilin ja mietin, mitä opin tänään. Hmm… Opin, että isäni voi heittäytyä tunteelliseksi välillä. Opin, että on rankkaa kokeilla niin paljon vaatteita ja kenkiä. Opin, että on olemassa niin rikkaita ihmisiä, että unelmataloni on olemassa! Opin, että Edward ei tykkää syödä ihmisten kanssa ja hän ei halua, että hänen kanssaan kiistellään, erityisesti silloin kun hän on nälkäinen ja väsynyt. Opin myös, että hän on oikeastaan hieman, öh, miten sen nyt sanoisi, ehkä huomaavainen olisi hyvä koska hän kysyi minulta tahdonko jotakin tiettyä ruokaa. Joo, hieman huomaavainen. Nämä ajatukset mielessäni antauduin syvään uneen.
---------------------------------------------------------------------
T/N: Tuo seiska oli jo pidempi. Kommentit ovat erittäin tervetulleita, on kiva tietää että tarinaa luetaan. Katselin juuri, että kohta (ei kuitenkaan ihan heti) saadaan Edwardinkin näkökulma mukaan. :)
-
Sen verran ärsyttävä, et Bellan tilanteessa oisin jo haukkunu Edwardin tunteettomaksi paskiaiseks x'D
Mut tykkään tästä, liian lyhyet luvut vain..
Jatkoo pian!
-
Hui kun Edward on kylmä. :o Noo, kyllä se kohta on taas sulaa siirappia ja puhuu höpsöjä Bellalle :D Ja mä kyllä tykkään näistä vaikeasti-tavoiteltava -ficeistä :D
Jatkoa, kunhan kerkeät!
-
ooij<33 ihanaa :) äkkiä jatkoa!
-
Awws, rakastuin tähän. o_______o
Ehdottomasti lisää kaksi lukua kerrallaan, mieluiten niin pian kuin pystyt suomentamaan. ;)
Kiitos!
-
tää on lovely! kiva ku suomennat tätä! :) ja hyvin suomennat :D
-
Kiva kun ne ei heti juokse toistensa syliin, kuten monet muutkin ovat
san0neet kirjoittaneet. Mutta juu, toivotaan että Bella sanoo jossai vaiheessa vähän vastaan, ettei tuo Edward määräile koko aikaa.. ;D
Eipä nyt muuta, muttaah Jatkoa..?
~Ziri
-
uii. tää on ihana <3 äkkia lisää jatkoa! :D
-
hyvä uus luku=) virheit en huomannu ja nyt vaan että
jatkoa :D:D<3
(kirjotat hyvin(= )
-
SÖPÖ!! Tosin en pidä tuosta snobi Edwardista, yhyy.. )--:
JATKOA, rakentava hajos ja lens kuuhun.
-
aika karmaisevaa jopa. Jotenki semmone 1700 luvun kartano mieninki. huiii. Mut tykkäsin kummiski. Suomennat hyvin ja kivasti^^ Yhyy. En tykkää Edwardista tommosena. :D
-
Mä en nyt mitään rakentavaa sanoa mutta mä oon niin koukussa tähän ficciin!
-
Jatkoo!!!!!
-
"En minä ole dramaattinen persoona. Olen kova jätkä, tiedäthän." tai jotain tommosta. Toi oli ihana kommentti Charlielta. VAuhtia nyt tolle Edwardin ja Bellan romanssille. OHO! tähän on käännös, mähän voisin lukee sen jo! Mutta taidan tyytyä odottamaan. annan sun suomentaa omaan tahtiin. Osaisinpa minäkin suomentaa tollain! mutta kun ei osaa niin se pitä jättää paremmille. Mä tykkäänm tosi paljon tästä. Eiks oo joku leffa että jokupyytää jotain näyttelemään sen puolisona? Mun muistaakseni on. En oo kyl ite nähny mut oon kuullu. Sori kun ei löydy rakentavaa. JATKA!!! Tää on mahtava. suositelen kavereillekkin! ;) Viäkerran:JATKA!!!
-
Hahaha, tulipa tässä vain ohimennen mieleen, että voisit jatkaa tätä ficciä pian. ;)
-
Hahaha, tulipa tässä vain ohimennen mieleen, että voisit jatkaa tätä ficciä pian. ;)
Juu toivottavasti tulee pian jatkoa<3 :D!
-
Niimpä! Mäki haluun jatkoo!! :D
Toi teksti on jotenki töksähtelevää, mut eihän se sun vikas kyl oo. Kivaa luettavaa toi kuiteski on, sellasta se julkkiksen elämä voi olla :)
-
Vähä hyvä ficci ;D
Millo jatkat? :)
-
A/N: Anteeksi ihmiset että jouduitte odottelemaan. Koneenkäyttökielto on hieman hankaloittanut kääntämistä, josta johtuen saatte tällä kertaa vain yhden luvun, lupaan yrittää toisen saamista mahd. pian. Näinkin nopeasta toiminnasta saatte kiittää läppäriä ja nettitikkua, jotka voi raahata mukanaan vaikkapa kouluun ja kääntää tekstiä sitten siellä hyppytunneilla.
-------------------------------------------------------------------------------------
8. Meet Emmett And Jasper
BPOV
Seuraavana päivänä heräsin Viktoren ääneen.
”Taivas sentään, Bella-neiti, on aika nousta. Rukoilen sinua avaamaan silmäsi ja menemään kylpyyn. Meillä on vielä paljon asioita tehtävänä ja aikaa on enää kolme tuntia.”
”Hei Viktore, hyvää huomenta”, tervehdin häntä.
”Oi kyllä, se olisi hyvä huomen minulle jos te toimisitte nyt Bella-neiti. Ole kiltti, toimitaan nyt.”
Viktore näytti ahdistuneelta. Hän vaikutti niin kireältä ja hermostuneelta. Minusta näky oli huvittava ja aloin nauraa.
”Viktore, rauhoitu. Meillä on vielä kolme pitkää tuntia. Oletko nukkunut?”, kysyin häneltä nauraen. Hänkin nauroi hieman.
”Minä olen niin hermostunut ja toisaalta sinä naurat täällä. Olet tosiaan hieman hullu, nuori neiti. Minulla on paineita koska tiedän kuinka tiukka herra Cullen on.”
”Okei, minä menen, sinä istut täällä hetken ja rauhoitat itsesi”, sanoin hymyillen.
”Kyllä, minä teen sen. Tiedätkö, olet oikeastaan erilainen kuin se tyttö jota herra Cullen viimeksi tapaili.”
”Otanko tuon kehuna?”, kysyin häneltä.
”Oi, kyllä. Olette erilainen hyvällä tavalla Bella-neiti.”
Sen jälkeen suuntasin kylpyhuoneeseen. Otin nopeasti kylvyn, ja sen jälkeen suunnistin kohti vaatehuonetta. Viktore oli jo siellä odottamassa minua. Nolostuin äkkiä ja punastuin, koska minulla oli ylläni vain kylpytakki.
”Älä ole hupsu, Bella-neiti, en tosiaankaan ole kiinnostunut tytöistä. Nyt, ole hyvä ja pue tämä ja tule ulos heti kun olet valmis.”
Aloin taas nauraa ja hän nauroi kanssani kävellessään ulos vaatehuoneesta. Hän pyysi minua pukemaan keltaisen halterolkaimisen kesämekon, joka ylettyi hieman polveni yläpuolelle. Siinä on helmistä tehty kukkakuvio vasemmalla puolella. Sain myös pienen sinisen olkalaukun joka sopi mekkoon. Minulla oli myös siniset ballerinat, hänen valitsemansa korvakorut, rannekoru ja kaulakoru. Asu näytti kauniilta. Kävelin ulos vaatehuoneesta ja menin sängylleni.
”Näytät upealta, Bella-neiti. Tiesin että tämä asu sopisi sinulle täydellisesti”, Viktore sanoi samalla kun kehotti minua tuolille joka oli vastapäätä peiliä. Ovelta kuului koputus ja Jean astui sisään jonkun miehen kanssa.
”Luojan kiitos olet täällä Hugo.”
”Hei Viktore, onko hän Bella-neiti?”, Hugo kysyi.
”Kyllä, minä olen Bella. Hauska tavata Hugo”, vastasin.
”Hyvää huomenta Bella-neiti, olen Hugo ja olen johdossa sinun hiustesi ja meikkisi suhteen.”
”Minä autan häntä koska tietenkin sinun meikkisi ja hiustesi tulee sopia vaatteisiisi”, Viktore keskeytti.
”Mutta hän ei auta minua paljoa koska olen jo ekspertti jos puhutaan näistä asioista ja voin varmasti valita mikä näyttää parhaalta sinulla”, Hugo sanoi nostaen toista kulmakarvaansa ja sivustakatsojana oli selvää että heidän välillään oli jännitettä. Viktore näytti siltä että voisi kuristaa Hugon ja Hugo näytti hieman ylpeältä ärsyttäessään Viktorea. Päätin puhua ennen kuin jotain pahaa tapahtuisi.
”Tehdään se sitten, meillä ei ole enää kuin puolitoista tuntia aikaa.”
”Oi, niin, melkein unohdin. Hugo, minusta olisi kiva sitoa hänen hiuksensa poninhännälle”, Viktore sanoi.
”Minä kiharran hänen hiuksensa ja sidon ne korkealle poninhännälle jotta niskalenkin yksityiskohdat näkyvät.”
”Aivan. Se oli oikeastaan minun tarkoitukseni kun haluisin sitoa hänen hiuksensa poninhännälle”, Viktore tiuskaisi takaisin.
Jälkeen tunnin kestäneen kiistelyn ja väittelyn jälkeen olimme viimein valmiita.
”Vau, sinä näytät kauniilta”, Viktore sanoi pitäessään kiinni olkapäistäi peilin edessä.
”Näytät uskomattoman kauniilta, sitä varmaan tarkoitit”, Hugo sanoi kääntyen häntä päin.
Ennen kuin Viktore ehti sanoa mitään, Jean keskeytti.
”Bella-neiti, aamiaisenne on katettu.”
”Kiitos Jean. Mitä jos te kolme söisitte kanssani?”, kysyin heiltä.
”Se olisi mukavaa, mutta me olemme täällä palvelemassa sinua ja se ei olisi oikein työntekijöiden työskennellä työnantajansa kanssa”, Viktor sanoi.
”Jos Viktore ei halua syödä kanssasi, minä syön”, Hugo sanoi.
”Hei! Okei, hyvä on, minäkin syön kanssasi”, Viktore laukoi takaisin.
”Jean, syö meidän kanssamme. En ota vastaan kieltävää vastausta.”
Jean näytti yllättyneeltä mutta nyökkäsi sitten hitaasti. Meillä oli eläväinen aamiainen. Viktore ja Hugo puhuivat ja sanoivat hauskoja asioita ja Jean ja minä nauroimme. Ja sitten olikin jo aika tavata Edward.
”Pidä huolta itsestäsi Bella-neiti. Älä unohda korjata meikkiäsi kun kasvosi tuntuvat rasvaisilta. Tarkista aina hiuksesi”, Hugo muistutti minua.
”Istu kunnolla jottei mekkosi rypisty. Minulla on laastareita sinulle laukkusi sisällä jos jalkoihisi alkaa sattua. Soita meille jos tarvitset jotakin, tallensin jo numeromme puhelimeesi”, Viktore muistutti myös.
”Nenäliinasi on laukussasi, Bella-neiti. Laitoin myös karkkia jos sinun tulee nälkä. Pidä hauskaa”, Jean sanoi.
”Vau, kiitos. Olen varovainen, älkää huoliko. Menen nyt. Heippa.”
Kävelin alakertaan jossa Edward odotti minua. Hän näytti hyvältä. Okei, hän näytti kivalta noissa aurinkolaseissa jotka sopivat hänelle.
”Mennään”, hän sanoi lähtiessään kävelemään ulos.
Hän ei edes sanonut hyviä huomenia. Seurasin häntä hänen autolleen, sitten hän ajoi taas hiljaisuudessa. Hän käynnisti radion. Tunnin jälkeen hän pysäköi auton. Olemme golfkentällä.
”Ystäväni ovat sisällä”, hän sanoi ja nousi autosta.
Minä nousin myös ja kävelin hänen takanaan. Menimme sisälle ja näimme kaksi miestä jotka hymyilivät meille. Toinen oli pitkä ja hyvin lihaksikas ja toinen oli hoikka ja normaalin pituinen.
”Hei Edward”, lihaksikkaampi sanoi.
”Hei Emmett, hei Jasper”, Edward tervehti heitä.
”Vau, onko hän se, jonka palkkasit näyttelemään kihlattuasi? Hän näyttää kuumalta”, lihaksikas mies sanoi. Punastuin hänen kommentistaan.
”Sait hänet punastumaan, Emmett. Nyt hän näyttää vielä kuumemmalta”, vaaleahiuksien sanoi.
Nyt olen todella nolostunut.
”Päät kiinni te kaksi. Muistakaa, hän työskentelee kihlattunani joten hän ei ole tavoiteltavissa. Tämä on Isabella Swan. Bella, tässä ovat minun joskus idioottimaiset ystäväni Emmett ja Jasper”, Edward sanoi istuutuessaan.
”Hauska tavata, kutsukaa minua Bellaksi.”
”Hei, minä olen Emmett”, Emmett sanoi suudellen kättäni. Jasper tönäisi hänet sivuun ja teki samoin.
”Pyysin teitä tapaamaan jotta tutustuisitte Bellaan. Hän tulee meidän kanssamme Lontooseen”, Edward kertoi heille.
He puhuivat erilaisista asioista urheilusta työhön, tytöistä ja sitten taas urheilusta. Opin, että Emmett on rikkaan liikemiehen poika, he omistavat yhtiön joka tuottaa autoja. Jasperin perhe omistaa matkapuhelinyhtiön. Kolmen tunnin jälkeen Edward nousi ylös ja sanoi:
”Bella, minä jätän sinut heidän kanssaan. He auttavat sinua tutustumaan minuun paremmin. Minä tapaan nyt managerini koska hän haluaa nähdä minut. Tulen takaisin, älä huolehdi. Hei, pitäkää hänelle seuraa älkääkä tehkö mitään. Jasper, anna hänelle uusin puhelinmalli, minä maksan sen.”
”Ei ongelmaa”, Jasper vastasi.
Joten minut jätettiin yksin Emmetin ja Jasperin kanssa. Aluksi se oli hieman kiusaantunutta, mutta jännitys oli poissa heti kun he alkoivat laukoa vitsejä. Heidän kanssaan on todella hauskaa.
”Okei, koska Edward sanoi että me auttaisimme sinua tuntemaan hänet paremmin, meidän kannattaisi alkaa kertoa sinulle asioita hänestä”, Emmett sanoi syöden 5. siivua suklaakakkua. Näillä tyypeillä on todella hyvä ruokahalu. Siitä lähtien kun Edward lähti, he ovat tilanneet erilaisia ruokia.
”Niin, okei, minä aloitan. Tiedätkö Bella, Edward on oikeasti ihan kiltti, vaikka hän näyttää ja kuulostaa ylimieliseltä”, Jasper sanoi.
”Älä viitsi, hän on todella ylimielinen. Edward pitää hyvästä ruoasta. Hän rakastaa sitä kun Tanya, hänen ex-tyttöystävänsä, kokkasi tai leipoi jotain hänelle”, Emmett lisäsi.
”Hän ei puhu paljoa. Hän on hulluna lukemiseen, hän on hieman tylsä mutta antelias. Teidätkö, kaikki mitä me tilaamme, hän saa maksaa ne”, Jasper sanoi samalla kun he nauroivat.
”Joten, siksi te vain syötte, te olette ilkeitä”, kommentoin.
”Älä huoli Bella. Hän on niin hemmetin rikas, ettei se merkitse mitään. Itse asiassa Edward on muuttunut sen jälkeen kun Tanya jätti hänet. Tiedätkö, hän on kylmempi kuin yleensä. Hän ei ikinä ole ollut se tyyppi, joka hymyilee tai nauraa usein, mutta silloin kun hän tekee niin, tiedät että hymy on aito, kun se tavoittaa hänen silmänsä. Nyt on ihan sama kuinka me yritämme piristää häntä, hän on aina samanlainen”, Emmett sanoi muuttuen äkkiä vakavaksi.
”Me tiedämme että hän käy läpi monia ongelmia mutta tietenkin me toivomme että hän palautuu takaisin omaksi itsekseen. Joten, jos hän kohtelee sinua kylmästi, yritä ymmärtää häntä, mutta jos et todellakaan voi sietää häntä, kerro meille ja me pidämme huolen hänestä”, Jasper sanoi katsoen minua silmiin.
”Jos Edward kohtelee häntä huonosti niin hakkaisimmeko hänet”, Emmett kysyi.
”Joo, meitä on kaksi ja hän on yksin. Luulisin että selviäisimme siitä, mutta jos voisimme vain puhua hänelle, niin se olisi parempi.”
”Mikä siinä muka on hauskaa? Ei puhumista Jazz.”
”Emmett, kasva aikuiseksi, okei? Tuolta tulee Edward.”
”Hei Edward, sinä olet meille velkaa. Pidimme seuraa kihlatullesi ja me pidimme hänet myös iloisena. Siksi sinä saat maksaa laskun. Muhahahahaa”, Emmett sanoi.
”Juuri niin kuin arvelinkin. Ei ongelmaa. Kun kerran tunnette jo toisenne, me lähdemme Lontooseen huomenna. ”
”Me lähdemme jo huomenna”, kysyin shokissa.
”Bella, siitä tulee hauskaa”, Jasper kertoi minulle.
”Luulisin että nyt meidän on aika lähteä kotiin”, Edward sanoi samalla kun pyysi laskun.
”On liian aikaista Edward. Mennään katsomaan elokuva tai juomaan hieman ”, Emmett vastusteli.
”Ei, sinä olet syönyt paljon Emmett. Menkää vain koteihinne ja me näemme teidät huomenna lentokentällä.”
”Sinä olet tylsä. Okei, moikka. Pidä huoli itsestäsi Bella”, Emmett sanoi samalla kun nousi ja antoi minulle halin.
”Me olemme ajoissa. Heippa Bella, nähdään huomenna”, Jasper antoi minulle suukon poskelle ja myös halasi minua.
”Hei, epäreilua, sinä annoit hänelle suukon ja minä vain halasin häntä”, Emmett protestoi.
”Lopeta Em, okei? Sinä sanoit hänelle jo hei ja me lähdemme”, Edward sanoi.
”Hmmmpphh.”
Emmett on todella iso mutta hänellä on lapsen sydän. Jasper kiusasi häntä ja leikkimielisesti tönäisi hänen kättään.
”Oli hauska tavata. Nähdään huomenna”, sanoin heille.
Menimme sisään Edwardin autoon enkä voinut estää pientä kikatusta karkaamasta suustani.
”Näyttää siltä että ystäväni pitivät sinusta paljon”, hän sanoi.
”Ystäväsi ovat mahtavia. He ovat tosi hauskoja ja puheliaita. Kun olet heidän kanssaan, ei ole ikinä tylsiä hetkiä.”
”Voin lyödä vetoa siitä, vaikkakin he voivat myös ärsyttää sinut kuoliaaksi.”
Jatkoin nauramista ja huomasin että hän hymyili pienesti ja sitten hänen kasvonsa muuttuivat taas vakaviksi.
”Passisi ja visasi ovat valmiit. Olen jo käskenyt Viktoren, Hugon ja Jeannen pakata tavarasi. Huomenna siellä tulee olemaan paljon toimittajia odottamassa meitä. Huomisesta eteenpäin me alamme käyttäytyä kuin pari jotta ihmiset uskovat että olet todellakin kihlattuni.”
”Ei ongelmaa.”
”Oletko nälkäinen?”
”En, olen vieläkin täynnä siitä kaikesta jonka Emmett ja Jasper tilasivat. He vain lisäsivät ruokaa lautaselleni.”
”Okei sitten.”
Menimme kotiin ja minä menin yläkertaan. Minua tervehtivät Viktore, Hugo ja Jean. Kerroin heille Emmetistä ja Jasperista ja saimme hyvät naurut. Viktore vaati että menisin nukkumaan koska oli jo myöhä. Sanoimme hyvät yöt ja aloin rukoilla. Sen jälkeen nousin ylös ja hain muistikirjan, jonka olin tuonut kaappiin. Päätin kirjoittaa asioita joita olen oppinut tänään.
”Opin että Viktorella ja Hugolla on jonkinlainen kilpailu keskenään. He tappelevat mutta hetken päästä he ylistävät toisiaan. Opin etteivät rikkaat ihmiset olekaan niin pahoja. He voivat myös olla hauskoja ja ystävällisiä kuten Emmett ja Jasper. Opin että Tanyalla oli todella suuri vaikutus Edwardiin.”
Kun olin kirjoittanut asiat jotka olin oppinut, menin nukkumaan.
-----------------------------------------------------------------------------
A/N: Tuntuuko minusta vain siltä vai pitenevätkö nämä luvut? Kommenttia?
-
Hmmm.... Varmasti on aika vaikeeta esittää rakastunutta, ku toinen osapuoli on tommone.
Mut joo. Tykkäsin hirmuisesti<3 Jatkoa vaan. Ja äkkiä^^
Hyvin kirjotettu eikä virheit löytyny. -ainakaan mä.^^
Jatkoa.!
-
Jee, jatkoa! :) Niinkuin Rassermus jo sanoikin, niin on varmaan hankalaa esittää rakastunutta, kun toinen on ihan ku joku robotti! :o Itse en varmaan kestäisi. Ellei kyseinen henkilö oikeasti olisi Edwadr Cullen...
Tää kohta oli jotenkin niin ihana. Tai siis kuvaus oli todella hellyyttävä.
Emmett on todella iso mutta hänellä on lapsen sydän.
Jatkoa, mikäli vain ehdit :) Harmi tuon konekiellon takia :(
-
Hyvä hyvä, sujuvaa tekstiä ja tosi hyvä luku.
Jatkoa :>s
-
IHANA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
LISÄLISÄÄLISÄÄ!!!!!!
Onko Rosy ja Alice täs mukana, vai onks Em ja Jasper sinkkuja?
-
oioioioioioioio<3333 aivan ihana luku :D odotan innolla että bella rupeaa esittämään edwardin kihlattua. hyvä että sait tämän luvun tänne :)! mutta voisihan sitä nopeammin tulla. oletko vielä kuinka kauan konekiellossa?? Jatkoa<3 ;)
-
Oi, Edward alkaa jo lämpenemään Bellalle!
Jatkoa ehdottomasti, pian. ;)
-
Aah, tää on niin ihana <3 mä olen ihan rakastunut! 8) Emmett ja Jasper on jotenki niin sulosia <3
-
A/N: Tässä luku 9. Sainpas suomennettua :D
------------------------------------------------------
9. The Plane Ride
BPOV
Minusta tuntui että ehdin hädin tuskin sulkea silmäni kun Viktore jo kehotti minua nousemaan.
”Herätys nuori neiti. Te lähdette Lontooseen tänään.”
”Hyvää huomenta Viktore. Olen nyt hereillä. Menen kylpyyn.”
Kylvyn jälkeen he alkoivat työskennellä kanssani. Minulla oli mustat shortsit, jotka olivat liian lyhyet minun makuuni, ja yksinkertainen valkoinen T-paita. Viktore pyysi minua laittamaan pörröiset bootsit jotka ylsivät vain puoleen väliin sääriäni. Minun on pakko sanoa, ne ovat todella mukavat. Hän ojensi minulle takin jos minulle tulisi kylmä, ja aurinkolasit. Hugo kiharsi hiukseni ja päätti vain antaa niiden olla alhaalla. Hän laittoi vain pinnin toiselle puolelle. Jean tarjoili meille aamupalan ja aloimme syödä. He eivät voi lakata muistuttelemasta minua.
”Bella-neiti, herra Cullen on jo kertonut meille tekemisenne Lontoossa, joten olemme jo laittaneet valmiiksi tavaranne. Pakkasin vaatteesi, olen asetellut ne niin, että tiedät mitä sinun pitäisi pukea. Ole kiltti ja noudata niitä. Muista että sinun on istuttava kunnolla ja vältettävä kaikkea, joka voisi pilata vaatteesi. Asusteesikin ovat tärkeitä. Pyydän sinua lähettämään minulle kuvan sinusta kun sinulla on päälläsi vaatteet jotka olen valinnut”, Viktore sanoi.
”Bella-neiti, tiedän että tämä on hankalaa sinulle. Olen jo puhunut eräälle ystävälleni joka asuu Lontoossa, hän ei ole yhtä hyvä kuin minä, mutta älä huolehdi, olen jo kertonut hänelle kuinka hän tekee hiuksesi ja meikkisi. Sanoisin silti että tulet näyttämään kauniilta kuin mikä koska minä valitsen hiustyylisi yms. Haluaisi myös sinun lähettävän kuvan siitä, miltä näytät.”
”Onko se todella tarpeellista”, kysyin.
”Kyllä”, he vastasivat yhteen ääneen.
Jean lopetti syömisen nopeasti ja teki toisen, kolmannen tai ehkä neljännen tarkistuksen tavaroilleni.
”Toivon, että sinulla on kaikki. Täällä on tarkistuslista jonka tein, Bella-neiti. Siinä on kaikki tavarat jotka olen pakannut ja mistä löydät ne. Jos et löydä jotakin, soita minulle niin autan sinua. Laiton myös hieman sipsejä ja karkkeja mukaasi.”
”Kiitos Jean.”
”Bella-neiti, älä unohda ottaa laukkua joka sopii asuusi, jos hämmennyt liikaa tekstaa minulle, tai vielä parempaa, voit soittaa minulle milloin vain.”
”Pidä aina mukanasi meikkiä ja harja.”
”Okei okei. Älkää huolehtiko liikaa. Muuten, haluaisitteko jotakin Lontoosta?”
”Luoja, hyvä että kysyit. Olen todella ujo, mutta tämä on kerran elämässä -tilaisuus. Olen hulluna huiveihin, ja olisin todella onnellinen jos voisit ostaa minulle huivin, ei mitään kamalan kallista. Haluaisin vain yhden joka on tehty Lontoossa. Kiitos paljon.”
”Ei ongelmaa Viktore, ostan sen varmasti sinulle.”
”Ömmm… Kun VIktore jo pyysi huivia, minä haluaisin paidan. Tiedäthän, jonkun sellaisen joka sanoo ’minä sain tämän Lontoosta’, tai sinnepäin. Älä osta mitään kallista. ”
”Minä ostan sen, Hugo.”
”Kiva pinni hiuksiini olisi mukava Bella-neiti.”
”Pinni, hyvä on Jean. Joten, luulen että on aika mennä. Pitäkää huolta itsestänne.”
”Me saatamme sinut lentokentälle”, VIktore sanoi
Suuntasimme alakertaan jossa Edward puhui herra Johnsonille.
”Herra Johnson, me olemme poissa kaksi viikkoa. Pitäkää huolta talosta.”
”Selvä Edward-herra. Turvallista matkaa.”
”Kiitos. Bella, nopeasti sisälle autoon.”
Meillä oli kolme autoa matkalla lentokentälle. Ensimmäisessä olivat henkivartijat. Toisessa auto oli Edwardin Volvo, jossa me olimme. Kolmannessa olivat matkatavarat sekä Viktore, Hugo ja Jean. Aivan kuten Edward oli kertonut minulle, siellä oli valtavasti lehdistöä odottamassa meitä. He alkoivat ottaa kuvia vaikka olimme vielä auton sisällä.
”Minä pidän kädestäsi kiinni. Älä missään nimessä päästä irti, ihmiset voivat olla aika karkeita mutta vartijamme eivät päästä heitä lähellemme.”
”Okei, minä olen valmis.”
Heti kun pääsimme ulos autosta, lehdistö alkoi kysellä kysymyksiä. Me emme sanoneet sanaakaan, pidin vain Edwardin kädestä lujasti kiinni. Siellä oli myös paljon salamavalon välähdyksiä, se alkoi sattua silmiini. Vartijat tekivät parhaansa saadakseen pidettyä ihmiset poissa luotamme, jopa Viktore, Hugo ja Jean suojasivat meitä. Kun pääsimme sisälle lentokentälle, Emmett ja Jasper tervehtivät meitä. Edward päästi irti kädestäni ja käski heitä viemään minut jonnekin kauas lehdistöstä. Hän sanoi vastaavansa muutamaan kysymykseen ja tiedottavansa virallisesti että olin hänen kihlattunsa.
”Se oli hullua!”, sanoin.
”He todellakin ylireagoivat. On hyvä ettet saanut yhtään naarmua”, Jasper sanoi katsoen käsiäni.
”Me odotamme täällä muutaman minuutin kunnes yksityiskone joka vie meidät Lontooseen saapuu”, Emmett informoi minulle.
Muutaman minuutin kuluttua Edward saapui jäljessään Viktore, Hugo ja Jean.
”Mitä tapahtui”, kysyin häneltä.
”Selvitin asiat. Kerroin heille ettet ole vielä tottunut huomioon, mutta olen jo varmistanut että olet kihlattuni. Luulisin että tämä on paparazzi-hyökkäyksen alku. Olen aika varma että heitä on paljon Lontoossa.”
”En ikinä ajatellut että näyttelijät kokisivat tällaista.”
Emmett nauroi ja sanoi että tämä on vasta alkua koska olen Edward Cullenin kihlattu. Edward vain virnisti hänelle ja istui viereeni. Viktore, Hugo ja Jean sanoivat hyvästinsä, heillä oli vielä muutama viimeminuutin muistutus minulle. Emmett osti ruokaa ja söimme hieman, olen hieman hermostunut koska tämä on ensimmäinen kertani lentokoneessa. Edward huomasi sen ja kysyi, olenko kunnossa, olin yllättynyt, koska hän kuiskasi sen korvaani, toivoen etteivät muut kaksi kuulisi sitä; miten vain, Jasper huomasi hetken kun hän kuiskasi korvaani ja alkoi kiusata meitä.
”No tuo oli erittäin suloista”, Jasper kommentoi katsoen meitä.
”Mikä on suloista? Miksi, mitä tapahtui?”, Emmett kysyi.
”Ystävämme Edward juuri kuiskasi neiti Kauniille ja kysyi onko hän kunnossa. Olisitpa nähnyt sen, se oli kuin kohtaus elokuvasta”, Jasper kertoi tarinan Emmetille.
Emmett räjähti nauruun ja alkoi myöskin kiusata meitä. Toisaalta Edward vain jätti hänet huomiotta.
”Minä vain kysyin häneltä onko hän kunnossa koska hän näytti hermostuneelta. Minäkin olen huolissani lehdistön takia”, Edward selitti.
”Tuo on vielä suloisempaa. Hän on huolissaan! Tämä on hyvä merkki Jasper, tajusin juuri että Edwardilla on sydän”, Emmett sanoi jatkaen meidän kiusaamistamme.
”Bella, sinä teet hänestä taas ihmisen”, Jasper sanoi katsoen minuun. En tiedä vitsailiko hän vieläkin mutta hänen silmänsä olivat vakavat.
”Lopetetaan tämä. Kone on saapunut”, Edward sanoi ottaen laukkumme.
Yritin auttaa häntä mutta hän sanoi hoitavansa sen itse. Koska kyseessä on yksityiskone, meitä oli vain neljä nousemassa koneeseen. Kysyin heiltä saisinko istua ikkunan vieressä ja he myöntyivät. Edward istui viereeni. Kun hän istuutui, kiusaaminen nousi taas esiin, mutta hetken jälkeen he lopettivat. Emmett oli jo nukahtanut, samoin Jasper. Yritin kurkkia Edwardia mutta hän näki sen ja katsoi minuun.
”Mitäs sinä nyt”, hän kysyi.
Kun kuulin sen, en tiedä mitä tapahtui mutta sydämenlyöntini kiihtyivät.
”Ai, minä vain tarkistin nukuitko sinä kuten ystäväsi. Niin juuri.”
”Luulin että halusit vain nähdä kasvoni. Kuulostat hermostuneelta.”
Olin järkyttynyt siitä mitä hän sanoi ja katsoin häneen. Hän virnisti, nyt hän kiusasi minua.
”Unelmoi, Edward.”
”Älä ole ujo, on normaalia tytölle tuntea niin. Olen tottunut siihen. Älä vain anna läheisyyteni vaikuttaa liikaa”, hän sanoi nauraen hieman.
”Vau, en tiennyt että olet noin nöyrä.” Nauroin hänen kanssaan. Lyhyen keskustelumme jälkeen päätin katsoa ikkunasta ulos. Oli vielä liian pimeää enkä voinut nähdä mitään. Huokasin.
”Miksi sinä huokasit”´, Edward kysyi.
”Luulin että näkisin joitain maisemia mutta näen vain pimeyttä.”
”Kun pääsemme Lontooseen, menemme katsomaan kauniita maisemia.”
”Se olisi hauskaa. Odotan sitä. Kunpa olisin ottanut kamerani mukaan, no, käytän vain puhelintani.”
”Nuku nyt, meillä on vielä pitkä matka.”
Etsin muistikirjani laukustani ja aloin kirjoittaa. Edward näki sen ja katsoi. Oli hyvä että sain suljettua sen ennen kuin hän sai luettua aloitukseni.
”Hei, minä yritin lukea”, hän protestoi.
”No, olen pahoillani herra Cullen, mutta tämä on päiväkirjani enkä anna kenenkään lukea sitä.”
”Minä tiedän että olet kirjoittanut sinne synkimpiä salaisuuksiasi.”
”Ehkä.”
”Ja sinä kirjoitat jotakin minusta.”
”Ehkä.”
”Älä viitsi Bella, anna minun lukea sitä. Minä osaan pitää salaisuuden.”
”Ei. Nuku nyt.”
Hän sulki silmänsä mutisten samalla jotakin siihen suuntaan kuin ”minä tulen saamaan sen käsiini”. Hän myös virnisti. Tuo tyyppi todellakin tietää kuinka ärsyttää. Varmistin että hän nukkui ennen kuin aloin kirjoittaa.
”Tänään opin kuinka lehdistö voi seota yrittäessään kysyä muutamia kysymyksiä. Tarkoitan että se oli kuin mellakka tai rynnäkkö. Oli hyvä että Edward piti kädestäni kiinni. En tiedä mitä tapahtui mutta sydämenlyöntini kiihtyivät kun hän sai minut kiinni katsomasta itseään. Minulla oli ensimmäinen ei työhön liittyvä keskusteluni hänen kanssaan. Hän sanoi että kävisimme muutamassa turistipaikassa Lontoossa ja olen hyvin innostunut siitä.”
Tyytyväisenä siitä, mitä olin kirjoittanut, minäkin nukuin.
------------------------------------------------------------------------------------------------------
A/N: Olkaa hyvät. Kommenttia?
-
IIIIIIH!!! tää on ihana ficci! <3<33 mä olen 100% koukussa. Rakentavaa kommenttia en nyt oikein keksiny, kun istun täällä n____n' ilme kasvoillani <3 että tää on ihana!
-
tää on ihana! en malttanu odottaa vaan luin tän kokonaa englanniksi ; ) tosi hyvin suomennat : )
-
Uusi lukija ilmottautuu! :D
Suomennat todella hyvin! Tekisi mieli lukea englanniksi, mutta yritän parhaani :) Toivottavasti suomennat seuraavan nopeasti, tuskin jaksan edes odottaa mitä Lontoossa tulee käymään!
Jatkoa odotellen,
~kjatri
-
Edward alkaa vaikuttaa mukavalta! :)
"Mikä on suloista?Miksi, mitä tapahtui?," Emmett kysyi
Emmett on todella pihalla ;D
-
Hmm, tämä osahan oli jopa ihan kiva.
Alussa en tykännyt tästä ollenkaan, suoraan sanottuna tää fic oli mun mielestä ihan typerimmästä päästä ; osta tolkuttoman lyhyitä ja Edwardista tehty täysin kamala. Mutta ilmiselvästi sinnikäs lukeminen kuitenkin oli vaivan arvosta, koska tästä osasta mä tykkäsin ! =)
-
AAww, rakastan emmettii ja jasperii<33 aawws :D<3 kivat luvut pari virhettä paikansin mutta en muista niitä enään:D
suomennat joka tapauksessa hyvin ja toivon että jatkoa tulisi nopeasti : D<33
eli jatkoo!
-
Ihana <3 Paranee vain kokoajan <3
Suomennat very very very well <3
jatkoo piaannnnn rakas pianpianpian <3
Edwardkin alkaa jo tulla ihmiseks 8D
-
oi ihana<33 tää aina vain paranee ja paranee! jatkoa odotan innolla :D <3
-
uiij ihana kappale! :)
Edward alkaa olla jo mukavampi kun ennen :)
Emmat ja Jasper on hauskoja tuleeko Rosalie ja Alice jossain vaiheessa?
odottelen lisää jatkoa, toivottavasti tulee pian! :D
-
Ei mitään muuta kuint ihana ficci.... Mä olen niin jumittunut... ;D ;D Jatkoa? !
-
oiiii<33
mie en osaa nyt sanoo mitää rakentavaa ko oon viel iha tunnelmis ;)
mut hei tää oon nii ihana ficci et mielelläni jatkoa lukisin?? ;) <33
-red
-
Jatkoa pian, eiks juu? Tää vaan muuttuu yhä ihanemmaks koko ajan! Pian lisää!!!
~Ziri
-
A/N: Juuh, nyt näyttää siltä, että saatte tyytyä yhteen lukuun kerrallaan. Saatan palata aikaisempaan kahden luvun käytäntöön jos ja kun aika taas sallii, mutta näin saatte luultavasti nopeammin jatkoa.
-----------------------------------------------------------
10. Landing
BPOV
Heräsin Emmetin ja Jasperin nauruun.
”Hän herää. Sanoihan ettei teidän pitäisi olla niin kovaäänisiä”, sanoi ääni joka kuulosti Edwardilta.
”Se on Emmetin vika. Hän jatkoi nauramista, vaikkei mikään edes ollut hauskaa”, Jasperin ääni lisäsi. Lisäksi kuulin Emmetin naurun. Avasin silmäni ja näin heidän ottavan kuvia minusta.
”Mitä nyt”, kysyin.
”En ikinä uskonut että voisit olla niin viihdyttävä Bella”, Emmett sanoi.
Katsoin Edwardia, ja hän sanoi, ettei hänellä ollut mitään tekemistä asian kanssa.
”Minä vain katsoin sinua, miksi sinä selität”, kysyin.
”Edwardillakin on ollut hauskaa kun otimme kuvia sinusta. Anteeksi että herätimme, kokeilimme vain uutta puhelintasi”, Jasper vastasi hänen puolestaan.
”Minun puhelintani?”
”Niin, tässä, tämä on sinun. Se on uusinta mallia. Minä annan sen sinulle lahjana, neiti Kaunis”, Jasper sanoi samalla kun ojensi puhelimen minulle. Se näyttää elegantilta ja sileältä.
”Oletko tosissasi.”
”Joo, puhelin on sinun”, Jasper sanoi. ”Ehkäpä saisin halin, tai jotakin…”, hän lisäsi.
”Hei, on liian aikaista ja sinä jo lähentelet kihlattuani”, Edward sanoi.
”Oho, Jasper, sinä osuit johonkin. Edward on mustasukkainen”, Emmett kommentoi.
Kuultuani sen katsoin Edwardiin. Hän näytti hieman häkeltyneeltä mutta sitten hänen ilmeensä palasi normaaliksi.
”Minä en ole mustasukkainen”, Edward tiuskaisi.
”Niin varmaan. Jos kerran et ole mustasukkainen niin ehkäpä olisi okei jos minä ja Jasper antaisimme hänelle aamuhalit”, Emmett kysyi.
”Ei ongelmaa. Siitä vain. Siis jos hän haluaa antaa sinulle sellaisen.”
”Lopettaakseni tämän, hyvä on, minä annan teille aamuhalit.”
Halasi Jasperia ensimmäisenä ja kiitin puhelimesta. Halasin Emmetiä ja hän nosti minut ylös, yllätyin siitä niin että huudahdin ja hän nauroi.
”Sinä olet todella viihdyttävä Bella”, Emmett sanoi samalla kun laski minut alas. Hän sanoi, että minun pitäisi antaa Edwardillekin hali, mutta Edward sanoi, ettei tarvitse sitä. Nousin ylös ja sanoin meneväsi vain vessaan. Ohitin Edwardin, mutta käännyinkin takaisin ja halasin häntä. Hän oli järkyttynyt, mutta hitaasti nosti kätensä ja taputti selkääni.
”Jes, sain sen”, Emmett sanoi.
”Täydellinen kuva. Nyt te näytätte oikealta parilta”, Jasper sanoi katsoen Emmetin kännykkää.
”On liian aikaista teidän kiusaamisellenne. Antakaa meille tauko”, sanoin samalla kun kävelin vessaan.
Me söimme aamiaista ja muutaman tunnin jälkeen lentoemäntä tiedotti että laskeutuisimme hetken kuluttua. Edward sai soiton manageriltaan. Hän sanoi että heti kun olemme laskeutuneet hän tapaa managerinsa ja keskustella muutamia asioita elokuvastaan. Hän käski Emmetin ja Jasperin pitää huolta hotellivarauksesta.
”Menkää suoraan hotelliin lepäämään”, Edward sanoi.
”Okei kamu, me pidämme huolen kaikesta”, Jasper vakuutti hänelle.
Ulkona oli paljon lehdistöä odottamassa meitä. Edward piti kiinni vyötäröstäni kun kävelimme. Siellä oli auto odottamassa minua, hän auttoi minut sisään.
”Mene Jasperin ja Emmetin kanssa. Matkatavaramme kuljetetaan hotellille. Soita jos tulee ongelmia, liityn seuraanne heti kun olen puhunut managerini kanssa.”
Nyökkäsin ja hän sulki oven. Emmett ajoi ja Jasper istui matkustajapaikalla. Saavuimme hotellille ja he puhuivat vastaanottovirkailijalle tiskillä. Puhumisen jälkeen he ojensivat minulle avaimen ja kertoivat että se oli minun huoneeseeni. He antoivat avaimen myös Edwardin huoneeseen.
”Mennään huoneisiimme lepäämään. Tulemme huoneeseesi sitten kun menemme syömään lounasta yhdessä”, Jasper kertoi minulle.
He saattoivat minut huoneeseeni ja tarkistivat että minun ja Edwardin laukut oli tuotu. Sen jälkeen he menivät omiin huoneisiinsa. Soitin vanhemmilleni kertoakseni heille matkasta. Sitten otin päiväunet.
Tunnin tai parin jälkeen Emmett ja Jasper herättivät minut. Emmett itse asiassa alkoi kutittaa minua, mikä pakotti minut nousemaan. He kertoivat minulle että menisimme syömään päivällistä. Kysyin, oliko Edward tullut jo takaisin ja he kertoivat että hän oli lepäämässä huoneessaan. He kertoivat myös että he menisivät nyt ärsyttämään Edwardia ja tulisivat sitten takaisin noutamaan minut. Kävin lyhyessä suihkussa ja vaihdoin vaatteet. Varmistin että otin kuvan siitä miltä näytin. Sain tekstiviestin Hugolta, jossa hän kertoi että tapaisin huomenna hänen ystävänsä joka tekisi hiukseni ja meikkini. Kun olin vastannut hänen viestiinsä, kuulin koputuksen ovelta. Se on Emmett ja Jasper. Juoksin ovelle ja olin yllättynyt kun näin vihaisen Edwardin. Hän katsoi minua ja sanoi että meidän pitäisi mennä alas syömään.
”Niin, Emmett ja Jasper puhuivat minulle jo siitä. He sanoivat että he tulisivat hakemaan minut, jonka takia olin yllättynyt kun näin sinut ovellani.”
”He sanoivat olevansa niin nälkäisiä että lähettivät minut hakemaan sinut. Olen erittäin ärsyyntynyt koska nukuin sikeästi kun he rynnivät huoneeseeni ja ärsyttivät minut kuoliaaksi.”
Minä kikatin ja hän nosti toista kulmakarvaansa.
”Anteeksi, tuo oli sama asia jonka he tekivät kun he tulivat minun huoneeseeni. He todellakin käyttäytyvät kuin lapset.”
”Totta. Ota kiinni kädestäni.”
”Anteeksi?”
”Bella, ota kiinni kädestäni. Muista käyttäytyä kuten normaalit parit.”
”Ai niin, anteeksi, unohdin.”
Kurotin hänen käteensä ja hän kosketti kevyesti kättäni. Menimme alas ja aloimme etsiä Emmetiä ja Jasperia. Ihmiset tuijottivat ja kuiskailivat kun kävelimme ohi. Se oli outoa. Oli hyvä että huomasimme jo Emmetin ja Jasperin, he söivät jo jälkiruokaa.
”Te kaksi olette todella huomaavaisia, te oikeasti odotitte meitä. Olen niin liikuttunut”, Edward sanoi samalla kun auttoi minut istumaan.
”Me näimme nälkää joten päätimme jo aloittaa, mutta huomatkaa, me odotimme teitä, me jatkoimme tilaamista jotta voisimme silti syödä yhdessä”, Emmett selitti.
”Joo, aivan.”
Syömisen jälkeen Jasper kysyi Edwardilta hänen kuvauksiensa aikataulua. Hän sanoi olevansa huomenna vapaa, mutta sen jälkeen hän olisi vain kuvauksissa.
”Bella, huomenna me menemme katsomaan kaikki turistikohteet täällä Lontoossa. Se on ainoa päivä jolloin olen vapaa pitämään sinulle seuraa”, Edward sanoi.
”Se olisi kivaa, minä aion ottaa paljon kuvia”, sanoin innostuneesti.
”Siitä tulee hauskaa, Emmett ja Jasper tulevat kanssamme”, Edward sanoi katsoen kaksikkoa.
”Totta helvetissä. Voin vakuuttaa sinulle että Jasper ja minä…”
”Ai, mutta luulenpa että emme voi tulla”, Jasper sanoi minulle.
”Te ette voi tulla?”, kysyin häneltä.
”Me emme voi mennä?”, Emmett kysyi hölmistyneenä.
”Emmett, meillä on jotain tekemättä, vai mitä…”, Jasper sanoi katsoen Emmetiä.
”Meillä on?”
”Kyllä, me olimme suunnitelleet sen. Lopeta tyhmän esittäminen. Me emme oikeasti voi mennä. Joten, annetaan vain Edwardin ja Bellan nauttia Lontoosta”, Jasper sanoi.
”Juu, nyt minä muistan. Olen pahoillani Bella, me emme voi tulla. Edward pitää sinulle seuraa.”
”Olisi hauskaa jos menisimme kaikki, mutta jos teillä on jotakin suunniteltua niin sitten minä ja Edward olemme kaksin”, sanoin heille.
Edward näytti epäluuloiselta, mutta antoi asian olla. Jasper ja Emmett päättivät mennä katsomaan joitakin Lontoon kuuluisia klubeja. Edward ja minä päätimme mennä nukkumaan.
”Te olette molemmat todella tylsiä. Ei ihme että sovitte hyvin yhteen”, Emmett aloitti kiusaamisen.
”Miten vain sanot Emmett. Sekä Bella että minä olemme väsyneitä ja tahdomme levätä”, Edward sanoi hänelle.
”Älkää vain tehkö mitään kun olemme poissa”, Jasper sanoivat samalla kun hän ja Emmett räjähtivät nauruun.
En ole aivan varma, mutta aivan kuin olisin nähnyt Edwardin poskien punehtuvan hieman. Hän vain ohitti kaksikon ja otti kiinni kädestäni.
”Näyttää siltä että olemme huomenna kaksi”, hän sanoi.
”Niin. Emmetillä ja Jasperilla on jotakin tekemistä.”
”Ole ajoissa jotta kerkeämme katsomaan monia paikkoja.”
”Varmasti olen. Olen niin innoissani. En malta odottaa huomista.”
Edward saattoi minut huoneelleni ja sanoi hyvät yöt. Odotan huomista. Tarkoitan siksi, koska haluan nähdä kaikki Lontoon turistikohteet, en siksi että Edward on kanssani. No, sekin on oikeastaan kiva, koska saan viettää aikaa hänen kanssaan ja saan tutustua häneen paremmin. Rukoilin ja aloin taas kirjoittamaan päiväkirjaani.
”Minä väsyin tänään todella, mutta odotan innolla huomista. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.”
--------------------------------------
A/N: Kommenttia?
-
oiii ihanaa ku on tullu jatkoo<33 pelastit miun loppuviikon <3
voi ku oli söpöö toi edin mustasukkasuus... ;) ja ihanaa toi bellan ihastuminen!
”Siitä tulee hauskaa, Emmett ja Jasper tulevat kanssamme”, Edward sanoi katsoen kaksikkoa.
”Totta helvetissä. Voin vakuuttaa sinulle että Jasper ja minä…”
”Ai, mutta luulenpa että emme voi tulla”, Jasper sanoi minulle.
”Te ette voi tulla?”, kysyin häneltä.
”Me emme voi mennä?”, Emmett kysyi hölmistyneenä.
”Emmett, meillä on jotain tekemättä, vai mitä…”, Jasper sanoi katsoen Emmetiä.
”Meillä on?”
”Kyllä, me olimme suunnitelleet sen. Lopeta tyhmän esittäminen. Me emme oikeasti voi mennä. Joten, annetaan vain Edwardin ja Bellan nauttia Lontoosta”, Jasper sanoi.
”Juu, nyt minä muistan. Olen pahoillani Bella, me emme voi tulla. Edward pitää sinulle seuraa.”
<-------- toi oli nii mahtava kohta :DD
innolla jatkoa odotellen
-red
p.s. se rakentava huuhtoutu viemäristä alas... :'D
sori siitä :S
-
äkkiä jatkoa :D <33 en keksi muuta sanoa kuin hyvä on :)
-
Laita pian lisää osia.. ;D
Eikös juu????
~Ziri
-
”Minä en ole mustasukkainen”, Edward tiuskaisi.
Tässä kohdassa Edwardin olis pitäny sanoo "Tietysti olen mustasukkainen. Minä rakastan Bellaa ja haluan mennä hänen kanssaan naimisiin ja saada liudan lapsia. Joten pysy erossa hänestä!"
Tykkään tästä ficistä hirveestikauheestipaljon! Emmet on ihana<3
Jatkoa!
Ps, joo sori ei tuu ikinä mitään rakentavaa :/
-
Tää on hyvä! ;D Suomennat hyvää vauhtia ;) Jatka samaan malliin.
Sori, ei mitään rakentavaa kommenttii. :P
-
A/N: Kiitos taas kaikille kommentoineille. Muutamat ovat sitä jo kysyneet, Alice ja Rosalie ovat tulossa takaisin, he eivät ole yhdessä Jasperin ja Emmetin kanssa. Oblivian, kiitos, nyt kun sanoit niin noinhan sen olisi pitänyt mennä. :)
----------------------------------
11. Exploring London
BPOV
Heräsin todella aikaisin ja menin kylpyyn. Tapasin Hugon ystävän, Augustinen. Puin mekon jonka Viktore oli valinnut minulle samalla kun Augustine korjasi hiuksiani ja teki meikkini. Edward ja minä söimme aamiaisen ja sitten lähdimme ajamaan autolla jonka hän oli vuokrannut. Hän sanoi että vierailisimme Buckinghamin palatsissa ensin. Hän kertoi minulle hieman paikan historiasta. Hän on todella fiksu. Huomasin että vaatteemme sopivat yhteen, tämän oli varmasti Viktoren ansiosta. Ennen kuin nousimme autosta, hän antoi minulle pienen rasian.
”Mikä tämä on?”, kysyin häneltä.
”Avaa se.”
Avasin rasian ja löysin sieltä vaaleanpunaisen kameran.
”Toit kameran! Kiitos!”
”Ajattelin että pitäisit siitä joten hankin sen sinulle eilen.”
”Se on todella pieni ja kätevä. Kiitos.”
Hän nyökkäsi ja me astuimme ulos autosta. Aloin ottaa kuvia. Edward ei halunnut olla kuvattavana, hän vaati että saisi olla kuvaajana. Kävimme nopean kierroksen palatsissa. Ihmiset tunnistivat Edwardin ja kysyivät hänen nimikirjoitustaan. Hän antoi sen ja kiitti heitä. Edward piti kiinni kädestäni tai vyötäröltäni, tiedän että hän teki sen vain koska täällä on ihmisiä jotka katsovat meitä. Ihmiset sanoivat meille että näytämme hyvältä yhdessä ja että meidän pitäisi mennä naimisiin. Edward sanoi että me suunnittelimme niitä jo.
Buckinghamin palatsin jälkeen kävimme erittäin kauniissa ja todella isossa puutarhassa. Kukat olivat niin kauniita ja hyväntuoksuisia. Olin lumoutunut. Nähdessään reaktioni Edward nauroi ja sanoi että näytin lapselta huvipuistossa. Tönäisin häntä hieman ja kävelimme käsi kädessä. Saimme nähdä koko puutarhan. Otin kuvia erilaisista kukista ja Edward otti kuvia minusta. Sain vihdoinkin suostuteltua hänet poseeraamaan kuvaan. Puutarhan hoitaja oli tarpeeksi mukava ottaakseen kuvan meistä. Vedin Edwardia kädestä koska halusin jo päästä uuteen paikkaan. Hän seurasi minua ja nauroi.
”Bella, älä huoli, meillä on vielä paljon aikaa.”
”Ei, meidän pitäisi kiirehtiä. Haluan nähdä koko Lontoon.”
Hän sanoisi että meidän olisi parempi syödä lounas ensin. Söimme ranskalaisessa ravintolassa. Minun on pakko sanoa, ruoat olivat erinomaisia. Lounaan jälkeen kävimme tornissa. Edward sanoi, ettei hän voinut tulla ylimpään kerrokseen saakka, mutta tein koiranpentuilmeen ja toistin ”ole kiltti”. Muutaman anelun jälkeen hän sanoi kyllä. Edward huohotti samalla kun kiipesimme ylös, hän jopa suuttui hieman koska nauroin hänelle. Noin tunnin jälkeen saavuimme viimein korkeimpaan kerrokseen. Näköala oli mahtava! Silloin oli iltapäivä mutta minusta siellä oli silti kaunista. Edward sanoi että siellä on vielä kauniimpaa öisin. Me otimme myös kuvia. Tuntui kuin jotenkin Edward olisi avautunut vain pitämällä minulle seuraa. Tuntui kuin olisin hieman lähempänä häntä. Katsoessaan näkymää hän puhui äkisti.
”Olen tuonut myös Tanyan tänne.”
”Tanya on sinun…”
”Minun ex-tyttöystäväni. Tiedätkö, hän sanoi tätä arvottomaksi. Minä väsytin hänet turhan takia. Hän jopa ärsyyntyi. Me olimme täällä Lontoossa viime vuonna.”
”Ehkä hän oli niin väsynyt, ettei huomannut kuinka kaunista täällä ylhäällä on.”
Hän kohautti olkiaan ja jatkoi ulos tuijottamista. Minäkin tein niin kunnes kuulin naksahduksen. Katsoin häntä ja näin hänen hymyilevän. Hän oli selvästikin ottanut minusta kuvan kun olin tuijottanut ulos.
”Hei, sinun olisi pitänyt kertoa minulle.”
”Ei, joskus me koemme kauneutta odottamattomissa ja suunnittelemattomissa tilanteissa.”
”Minun olisi pitänyt hymyillä, tiedäthän.”
Hän ei vastannut vaan lähti kävelemään alas. Seurasin häntä ja sanoin toivovani että voisin tulla takaisin yöaikaan.
”Sinä voit tulla takaisin. Minä tulen kanssasi”, hän sanoi hymyillen ja katsoen silmiini. Aurinko paistoi hänen kuparinvärisiin hiuksiinsa ja smaragdinvihreisiin silmiinsä. Hän katsoi minua ja minä katsoin häntä. Se oli lyhyt hetki mutta tarpeeksi saadakseen sydämeni lyömään vimmatusti. Hän jatkoi kävelemistä ja käski minun kiirehtiä.
Viimeinen paikka jossa kävimme, oli kirkko. Hän kertoi että se on rakennettu kauan sitten. Arkkitehtuurinen suunnittelu oli loistavaa. Hän piti kiinni kädestäni mutta pääsi irti kun olimme astumassa sisään.
”Mene sinä vain, minä odotan täällä.”
”Ei, mennään yhdessä”, vaadin.
”Bella, minä en ole rukoillut aikoihin, ja suoraan sanottuna, en ole ajatellut tehdä niin vielä pitkään aikaan.”
Vedin hänet sisälle vaikka hän vastustelikin ja me istuuduimme. Pidin tiukasti kiinni hänen kädestään jottei hän voisi karata.
”Sanoit ettet ole rukoillut aikoihin, eikö niin? Minä autan sinua.”
Nousin ylös ja menin hänen taakseen. Peitin hänen silmänsä ja kuiskasin hänen korvaansa käskyn rentoutua.
”Tiedäthän, Herramme katsoo meitä juuri nyt. Sulje silmäsi ja kerro Hänelle kaikki, mikä on häirinnyt sinua. Kerro hänelle kaikki ongelmasi ja kiitä kaikesta siunauksesta jonka Hän on langettanut yllesi.”
Olin aikeissa poistaa käteni mutta hän piti ne paikoillaan. Sitten tunsin jotakin kosteaa, päättelin että hän itki. Me pysyimme samassa asennossa pari minuuttia ja sitten hän nousi ylös.
”Tämä kirkko tuo mieleeni paljon muistoja. Viime vuonna minä ja Tanya sovimme, että jos menisimme joskus naimisiin, se tapahtuisi täällä. Hän oli niin onnellinen silloin.”
Minä vain pysyin hiljaa, koska se tuntui oikealta teolta sillä hetkellä.
”Minulla on ikävä häntä. Minulla on niin ikävä häntä. Minä herään, syön ja menen töihin, mutta sisälläni tiedän, etten ole kokonainen. Osa minusta kaipaa sitä kun sain pidellä häntä.”
”Teen kaikkeni saadakseni hänet palaamaan luoksesi. Minä lupaan sen sinulle Edward.”
Hän hymyili minulle ja sitten menimme syömään päivällistä. Menimme takaisin hotellille. Jasper ja Emmett olivat innoissaan kuulemaan retkestämme. Kerroin heille paikoista joissa kävimme ja kuinka ihmiset pyörivät Edwardin ympärillä. He kuuntelivat niin innokkaita kuuntelemaan ja he jopa katsoivat kuvamme. Jasper lainasi Edwardin kannettavaa tietokonetta, sanojensa mukaan koska hänen isänsä halusi hänen lähettävän joitakin papereita jotka liittyivät yhtiöön. Emmett puolestaan lainasi kameraani koska hän sanoi haluavansa katsoa vielä maisemia. Myöhemmin illalla kirjoitin päiväkirjaani tämän päivän seikkailuista.
”Lontoo on todella kaunis. Kaikki paikat jossa kävimme tänään säilyvät aina muistoissani. Lupasin Edwardille että saan Tanyan takaisin, minä todellakin aion tehdä kaikkeni. En pidä siitä kun hän on surullinen. Edward jonka näin aikaisemmin oli erilainen, hän näytti pieneltä eksyneeltä pojalta keskellä väkijoukkoa. Minä en tahtoisi nähdä sitä ilmettä hänen kasvoillaan uudestaan, ikinä.”
-----------------------------------------
A/N: Kuuluisa kommentti tähän väliin: Kommentteja?
-
Oooi, Edward alkaa jo vähän lämpeemään Bellalle! Mutta sitten tuli takapakkia... MIKS HELVETISSÄ EDWARD PUHUU JOSTAIN TANYASTA BELLALLE!!!!!??? Ei näin... :D Mut ihanaa, että Bella sanoi auttavansa Edwardin yli tuosta Tanyasta. ^^
Jatkoa taas, kunhan kerkeät!
-
SÖpöä.... mä en tykkää kun edward puhuu tanyasta.... Mä haluun Bella edward jutun :D Jatkoa odotellen
-
tää on ihana, jatkoa sitten kun ehit ;D
kyllä se edward vielä bellaan ihastuu..
-
JOS ET SÄ NYT KIRJOTA JATKOO NI AUTA ARMIAS KU SEURAAVAN KERRAN TAVAAN NI ME EI TODELLAKAAN HALATA! JA NO Niin ja no heheh mo
-
Luin tän jo heti kun tää ilmesty mutta nyt kerkisin vasta kommentoimaan. Tää vaikuttaa kiinnostavalta, aoin ehdottomasti lukee jatkoa ;P Ja suomennat kans hyvää vauhtii ;) Enkä tainnut huomata mitään virheitäkään, kun ei mikään jääny painaan mieltäkään :)
-
A/N: *säikähtää irvistelijää* Iiks, tuossa on jatkonne. Se on hieman lyhyt, yritän saada toisen luvun mahd. pian.
--------------------------------------------------
12. The Return of Edward
BPOV
Heräsin iloisena. Eilisen muistot toivat hymyn huulilleni. Kävin kylvyssä, pukeuduin ja otin kuvan itsestäni. Augustine sanoi minulle hyvät huomenet ennen kuin alkoi työskennellä hiusteni ja meikkini kimpussa. Menin innokkaasti alas aamiaiselle Edwardin, Emmetin ja Jasperin kanssa.
”Hei Bella, hyvää huomenta”, Emmett tervehti minua.
”Huomenta, missä Edward on”, kysyin.
”Hän lähti jo. Hänen piti olla kuvauspaikalla tasan kello neljältä aamulla, joten hän ei pystynyt hyvästelemään sinua. Hän ei halunnut olla myöhässä, koska siitä Tanya suuttuisi enemmän”, Jasper vastasi minulle.
”Hän työskentelee Tanyan kanssa?”
”Joo, hän saapui eilen. Edward odottaa hänen tapaamistaan, mutten todellakaan käsitä miksi. Tarkoitan että rehellinen mielipiteeni on, että se tyttö on hemmoteltu kakara”, Emmett sanoi.
”Emmett, älä puhu pahaa Tanyasta Bellan edessä. Tanya on hyvin nätti, mutta minusta olet nätimpi. Oikeastaan hän on vain kaunis. Hän on liian täynnä itseään. Et voi odottaa järkevää keskustelua kun puhut hänen kanssaan, hän on luonnostaan tyhmä. Minä ja Emmett olemme yrittäneet käskeä häntä avaamaan silmänsä ja lopettaa tyhmän leikkiminen, mutta hän ei ole ikinä kuunnellut meitä”, Jasper pälätti.
”Rauhoita vähän Jazz, ja se siitä ’ei puhuta pahaa Tanyasta’ – jutusta, vai? Toivoisin todella, että Edward tajuaisi, ettei se tyttö ole hyväksi hänelle. Jasper ja minä pitäisimme todella siitä, jos sinä olisit hänen tyttönsä”, Emmett sanoi.
”Kuulkaa, minä olen täällä työskentelemässä Edwardille. En ole etsimässä romanttista suhdetta, itse asiassa lupasin Edwardille että tekisin kaikkeni tehdäkseni Tanyan kateelliseksi jotta he päätyisivät takaisin yhteen. Meidän suhteemme on puhtaasti työntekijä-työnantaja – pohjalla. Ei mitään sen enempää tai vähempää ”, sanoin heille selvittääkseni asiat. On parempi että hänen ystävänsä tietävät, mikä on totta. En halua heidän ajattelevan erilaisia asioita minun ja Edwardin suhteesta.
”Työntekijä-työnantaja?”, Emmett kysyi.
”Jep.”
”Ei enempää eikä vähempää?”, Jasper sanoi kohottaen kulmakarvojansa.
”Varma.”
Jasper kääntyi Emmetin puoleen ja sanoi:
”Tiedätkö, ehkä on vielä liian aikaista hänelle, jotta hän tunnistaisi tunteensa. Annetaan heille enemmän aikaa.”
Lopetimme aamiaisen syömisen ja Emmett ojensi kamerani takaisin minulle. Jasper käski meidän odottaa itseään, hän kävisi vain palauttamassa Edwardin kannettavan tietokoneen takaisin tämän huoneeseen. Emmett sanoi että olemme menossa katsastamaan Lontoon ostoskeskukset ja huvipuistot. Ensimmäinen pysäkkimme oli huvipuisto. Emmetistä ja Jasperista tuli äkkiä viisivuotiaita lapsia jotka ovat liian innoissaan katsomassa erilaisia laitteita. He saivat minut aina mukaansa eri laitteisiin. Päivät kuluivat. En ole nähnyt Edwardia moneen päivään. Emmett ja Jasper tosin olivat vierelläni koko ajan, he raahasivat minua erilaisiin paikkoihin Lontoossa.
Eräänä päivänä olimme syömässä lounasta:
”Mitä teille kuuluu?”
Katsoin ylös ja näin hänet. Hänellä oli se sama vino hymy kasvoillaan, jota en ole nähnyt moneen päivään. Hymyilin hänelle takaisin.
”Kiva Edward, olet täällä. Ehdin jo melkein unohtaa miltä näytät”, Emmett kiusasi.
”Hauska nähdä sinuakin Emmett.”
”Mitä elokuvalle kuuluu”, Jasper kysyi.
”Olemme tasan tarkkaan aikataulussa. Ohjaajamme jopa antoi meille huomisen päivän vapaaksi jotta voimme rentoutua”, hän sanoi katsoen minua ja sanoi vielä, että voisimme mennä takaisin tornille huomenna illalla.
”Oikeasti? Se olisi mahtavaa!”, sanoin hänelle.
”Tuo on hyvä, Edward. Vietä kihlattusi kanssa hieman laatuaikaa. Lehdistö himoitsee annostusta teistä”, Emmett kommentoi.
Katsoin häntä pistävästi, mutta hän vain hymyili minulle. Kun olimme syöneet, Emmett ja Jasper sanoivat ”näkemiin”. He sanoivat että siitä oli aikaa kun he viimeksi olivat käyneet Lontoon baareissa, koska he olivat olleet kiireisiä vahtiessaan minua. Edward saattoi minut ovelleni.
”Anteeksi että olen poissa suurimman osan ajasta. Tiedätkö, luulen että Tanya on jo hieman mustasukkainen. Hän on kysellyt minulta sinusta.”
”Se on hyvä.”
”Niin, ai niin joo, palkintojenjakoilta lähestyy. Se on kolmen päivän päästä. Sinä tulet sinne minun seuralaisenani. Olen varma että Tanyasta tulee vieläkin mustasukkaisempi.”
”Aivan.”
”Minä menen nyt.”
”Okei.”
Suljin oven ja menin makaamaan sängylleni. Me emme olleet nähneet toisiamme päiväkausiin, ja kaikki mistä hän puhui, oli Tanya. Arvelisin että hän on todella onnellinen siitä että Tanyasta tulee mustasukkainen. Minunkin pitäisi olla iloinen, sillä se tarkoittaa sitä, että minä teen työni hyvin. Otin päiväkirjani ja aloin kirjoittaa:
”Näin viimein Edwardin tänään. Hän näyttää todella iloiselta. Hän sanoi että kävisimme tornissa huomenna illalla. Odotan sitä.”
------------------------------------------------------------------------------------
A/N: Kommenttia?
-
Huuuiiii! Tää tulee olemaan jäsnskäää!
Ei sen vakavampaa tänäään ::)
Jatkoa!
-Nax
-
Hui kamala! Tää on niin täysin epäreilua! Miks Bella oikeen suostui tuohon peitetehtävään? Kauheeta, ku se joutuu olee unelmien miehen TEKOkihlattu. :o
Kiinnostaa tietää mitä jatkossa tapahtuu ;) *VINKVINK*
-
Edward kuuluu Bellan kans yhteen eikä Tanyan kans. >:(
Joo, mut jatkoo oon odottamas, en ainakaan huomannu mitään virheitä, voi olla et luin innoissani etten huomannu ;D Joo mut, tärisen täällä jännityksestä :D
-
hmp ärsyttää edward, sen ei pitäis puhuu kokoajan tanyasta vaan bellasta >:(. odotan innolla lisää jatkoa :D
-
T/N: Juu olen tyhmä (käyttänyt tässä A/N merkintää, vaikken ole kirjoittaja :P). Kuitenkin, kiitos kaikille kommenteista, ne oikeasti saavat minut jatkamaan tätä. Tässä teille uusi luku. Do not kill ME.
----------------------------------------------------
13. She Never Liked Waiting
BPOV
Heräsin myöhään, koska olin myös valvonut pitkään. En tiedä miksi, mutta heittelehdin ja pyörin sängyssäni. Ajattelin erilaisia asioita, vanhempiani, työtä, koulua, Edwardia ja Tanyaa. Heti kun avasin silmäni, huomasin että huoneeni oli täynnä iltapukuja. Augustine sanoi, että minun tulisi sovittaa mekkoja ja valita, minkä laittaisin palkintojenjakotilaisuuteen jonne olin menossa Edwardin kanssa. Jasper ja Emmett pysyivät huoneessani kritisoiden ja kertoen mielipiteitään eri mekoista.
”Bells, minusta tuo mekko on liian keltainen”, Emmett sanoi näyttäen erityisen ikävystyneeltä. Hän on sanonut samantapaisia kommentteja 15 viimeisestä puvusta jonka olen näyttänyt heille. Hänen mielestään ne ovat liian punaisia tai liian sinisiä tai liian pinkkejä.
”Emmett, mekon väri on keltainen, joten on luonnollista että se näyttää keltaiselta sinun silmissäsi. Sinun pitäisi olla huolissasi jos se on keltainen ja näet sen punaisena”, Jasper sanoi, selvästi ärsyyntyneenä.
”Joten, itsestään selvän asian lisäksi, mitä te pidätte tästä”, kysyin heiltä.
”Bella, minä en todellakaan ole syntynyt muotisilmän kanssa. Haluaisin todella auttaa, mutta olen niin tylsistynyt! Mielestäni kaikki mitä olet kokeillut näyttää kivalta päälläsi. Tarkoitan, valitse vain joku. Sulje silmäsi ja osoita yhtä satunnaisesti ja tadaa! Sinulla on iltapuku valittuna”, Emmett ehdotti nousten ylös venyttelemään.
”Rehellisesti, me oikeasti haluaisimme auttaa, mutta minulla on parempi idea. Mitä jos soittaisimme Viktorelle ja antaisimme hänen puhua Augustinelle, jolloin he päättäisivät mitä sinä puet. Annetaan tämä ongelma ammattilaisten käsiin. Sitten voimme mennä kävelylle”, Jasper ehdotti.
”Olet oikeassa, annan Viktoren ja Augustinen hoitaa tämän.”
Soitin Viktorelle ja kerroin hänelle lähestyvästä palkintojenjakoillasta. Hän kuulosti hieman kireältä koska Edward ei ollut kertonut hänelle siitä. Jätin Viktoren ja Augustinen puhumaan ja päättämään. Kysyin Emmetiltä ja Jasperilta, jos voisimme mennä ostamaan tuliaisia ystävilleni. En ollut nähnyt Edwardia, nuo kaksi kertoivat että hän meni korjaamaan joitakin asioita, mutta hän lupasi tavata minut tornilla. Hän myös pyysi Emmettiä ja Jasperia heittämään minut tornille. Menimme ostoskeskukseen, jossa ostin Viktoren huivin, Hugon paidan ja Jeanen pinnin. Päätin myös ostaa jotakin herra Johnsonille, vanhemmilleni ja Alicelle. Menimme kynäkaupan ohi ja näin siellä elegantin kynän. Se oli tummansininen. Jasper sanoi, että Edward tulisi varmasti rakastamaan kynää, koska hän keräilee kyniä. Hän ja Emmett vaativat minua ostamaan sen. Se näytti kalliilta ja sanoin ettei budjettini riittäisi. Emmett ja Jasper sanoivat että ostaisimme kynän ja jakaisimme hinnan kolmelle. Annoin periksi, koska tiesin, etteivät he antaisi.
Kun olimme ostaneet kaiken, he heittivät minut tornille.
”Bella, odota täällä hetki niin Edward tulee”, Jasper sanoi.
Nyökkäsin ja hyvästelimme. Kiipesin portaat ylös torniin. Kello on seitsemän illalla ja näkymä on todellakin henkeäsalpaava. Koko kaupunki on peittynyt erilaisiin valoihin. Saaton nähdä selvästi Big Benin siitä, missä seisoin. 15 minuuttia oli kulunut, enkä ollut vielä nähnyt Edwardia.
30 minuuttia, eikä vieläkään merkkiä hänestä. Yritin lähettää hänelle tekstiviestin, mutta hän ei vastannut.
Tunti oli kulunut, eikä Edward ollut vieläkään vastannut puheluihini tai tekstiviesteihin. Aloin huolestua, mitä jos jotakin on tapahtunut hänelle? Jatkoin soittamista, mutta hän ei ollut tavoitettavissa. Puolentoista tunnin jälkeen kuulin askelia. Ehkä se olisi Edward.
Kävelin kohti ovea nähdäkseni hänet.
”Edwa… Jasper? Emmett?”
”Yllätys Bella”, Emmett sanoi heikosti.
”Miksi te olette täällä? Missä Edward on? Mitä tapahtui? Onko hän kunnossa?”
”Älä huolehdi Bella, hän on kunnossa. Hänellä oli vain vielä asioita hoidettavana, joten hän ei kyennyt tapaamaan sinua täällä”, Jasper selitti.
”Ai.”
Siinä oli kaikki jota minulla oli sanottavaa. No, ei ole hänen velvollisuutensa tavata minua täällä, hänhän on kiireinen persoona loppujen lopuksi. Jäimme torniin hetkeksi. Tuijotin vain näkymää, ajattelematta mitään. Mieleni oli tyhjä, kunnes kuulin Emmetin köhivän.
”Bella, alkaa olla myöhä. Mielestäni meidän pitäisi mennä jo, olet nähnyt tarpeeksi Lontoota.”
”Olet oikeassa, mennään takaisin.”
Jasper ajoi ja Emmett oli pelkääjän paikalla. Matkamme oli todella hiljainen.
”Miksi te olette niin hiljaa”, kysyin heiltä.
”Bella, oletko kunnossa”, Jasper kysyi.
”Joo, olen okei.”
”Me tiedämme että olit todella innoissasi, olemme pahoillamme että Edwardin sijasta päädyitkin meidän seuraamme”, Emmett pyysi anteeksi.
”Oi, älkää olko tuollaisia. Kenenkään ei pitäisi olla pahoillaan. Ei ollut Edwardin vika että hänen piti tehdä jotakin tärkeää. Ja olen niin kiitollinen siitä, että te piditte minulle seuraa.”
”Okei, minä ostan jäätelöä meille”, Jasper sanoi samalla kun Emmett suurin piirtein riemuitsi.
”Oi, se on nerokas idea! Haluan kuollakseni syödä jäätelöä, voitko tuoda kahta makua”, Emmett anoi.
”Emmett, minä ostan jäätelöä Bellalle. Hän saa valita maut ja määrän.”
”Bella, minä rukoilen sinua, ole kiltti ja pyydä Jasperia ostamaan Cookies and Cream ja Double Dutch. Kiltti.” (T/N: Juu noita en ala kääntämään)
”Okei, lopeta Emmett. Jasper, ole kiltti ja osta mitä Emmett haluaa, en voi kestää hänen valitustaan.”
Jasper nauroi ja nousi autosta ostamaan jäätelöä. Suuntasimme kohti huonettani, jossa söimme jäätelön. Kello oli jo kaksi yöllä, kun päätimme mennä nukkumaan ja kuulimme koputuksen ovelta.
”Minä avaan”, Emmett sanoi kiirehtien kohti ovea. Hän avasi sen ja sitten kiireesti sulki sen.
”Mitä? Kuka se oli”, kysyin.
”Ai, se oli vain surkea poika joka kysyi, tilasimmeko jotakin hemmetin huonepalvelua”, hän sanoi näyttäen ärsyyntyneeltä ja vihaselta.
”En ole surkea poika huonepalvelusta.”
Se oli Edward. Katsoin Emmetiä ja hän vain kohautti olkiaan. Avasin oven nopeasti ja näin hänet. Hän astui sisään huoneeseeni ja kysyi Emmetiltä, mistä siinä oli kyse.
”Anteeksi Edward, luulin todella että olit huonepalvelusta, katsos, sanoin sinulle, että melkein unohdin miltä sinä näytät”, hän sanoi nousten ylös, vaivaantumatta edes katsomaan Edwardiin.
”Lopeta vitsailu Em. Hei Jasper”, Edward sanoi.
Jasper vain katso häntä, kääntyi minua päin ja sanoi hyvät yöt. Emmett teki samoin. Mikä näillä kahdella oikein oli, he käyttäytyivät kuin Edward olisi kohdellut heitä jotenkin kaltoin. Kun he olivat lähteneet, Edward istui tuoliin jossa Emmett oli istunut.
”Anteeksi kun en kyennyt tulemaan tornille. Oletan että ystäväni jo kertoivat sinulle mitä tapahtui”, hän sanoi.
”Ei, se on okei. Ei sinun tarvitse pyytää anteeksi. He sanoivat jo että sinulla oli asioita hoidettavana.”
”He eivät kertoneet missä olin?”
”Eivät.”
”Ai, olin Tanyan kanssa. Hän kutsui minut päivälliselle, enkä voinut kieltäytyä. Tarkoitan, että tiedät, että rakastaisin illallistaa hänen kassaan, joten tartuin tilaisuuteen. Soitin Jasperille ja pyysin häntä hakemaan sinut.”
”Teit oikein.”
”Niin minunkin mielestäni.”
Sen sanottuaan hän lähti huoneestani. Istuin siellä tuntien itseni tyhmäksi ja loukatuksi. Antakaas kun selvennän, olin loukkaantunut koska odotin lähes puolitoista tuntia tyhjän takia. En ole loukkaantunut siksi, että hän meni, tai siksi, että hän valitsi Tanyan, tarkoitan, että olen iloinen, että he alkavat pikkuhiljaa olla väleissä. Vain siksi että jouduin odottamaan. Joo, sitä se on. Olen loukkaantunut koska jouduin odottamaan, enkä ole ihminen joka rakastaa muiden odottamista. Otin päiväkirjani ja aloin kirjoittaa.
”Näin Lontoon tornista yöaikaan. Se oli kaunis. Emmett ja Jasper olivat kilttejä pitäessään minulle seuraa. Edwardinkin piti olla siellä minun kanssani, mutta hän söi illallista Tanyan kanssa, mikä on hyvä. Minä jopa sanoin hänelle, että hän teki oikein syödessään Tanyan kanssa sen sijaan että olisi pitänyt minulle seuraa. Älä käsitä väärin, en ole kateellinen tai mitään, olen vai hieman ärsyyntynyt ja tunnen itseni hieman tyhmäksi ja loukatuksi koska odotin häntä, hän olisi voinut soittaa tai jotain sinnepäin. En pidä odottamisesta, koska en myöskään laita toisia odottamaan. ”
----------------------------------------------------------------------------
T/N: Let the drama begin... Kommenttia?
-
IHANA ficci
JATKOA ÄKKIÄ
-
voivoivoi, ei sais tollee jättää Bellaa yksi. ;
joo mutta hyvä luku.
jatkoa?
-
Nyyh, ei mitään Tanyaa ja Edwardia yhteen :'(
Jasper sanoi, että Edward tulisi rakastamaan kynää, koska hän keräilee kyniä
Onko pikkasen säälittävää? ;D
Jatkoa!!!
-
Voi voi, mähän olenkin missannut tästä jo monta osaa ; <
Mutta ah, kyllä, tää paranee mitä pidemmälle edetään. Emmett ja Jazz on aivan ihania, ja Edwardkin alkaa pikkuhiljaa menettelemään, mutta sais vaan unohtaa nyt sen perkeleen Tanyan.
Mutta jatkoa pian, kiitos ;>
-
Ymmärrän, ett ärsyttää, ett joutuu oottaa. Mä olisin ainaki ilone, jos olis Em ja Jazz seurana^^
:D Tykkäsin hirmuisesti. Joten Jatkoa!!!!! <3 Ja pian<3
-
Edward on kusipää! Sen pitää rakastua Bellaan tulisesti! En tässtä ficissä tykkää nyt ollenkaan Edwardista. Toisin kuin Emmet ja Jasper. He ovat niin kamalan mukavia Bellalle! Ja muutenkin niin suloisia! :)
Jatkoa!
Sori, rakentavaa ei tipu :D
-
paas vaan jatkoa tulemaan! ::) :P :D ;D
-
Oh..
Muuta en nyt keksi ;D.. Elikkäs,
1) Edward on kusipää
2)Jasper ja Emmett on ihania
3)Edward on kusipää
4)tykkään kovasti tästä ficistä, vaikka siltä ei vaikuttaisikaan :D
Ps. Sanoinko jo että Edward on kusipää? :)
~Ziri
-
IHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANAIHANA!!!!!!!!!!
Ihana Edward! Sry, tarkotin et HIRVEEE EDD!!!! Valitsis mielummin Bellan ko jonkun typerän Lissun!!!
Joos oon ihana tiiän ;D
-
Oh..
Muuta en nyt keksi ;D.. Elikkäs,
1) Edward on kusipää
2)Jasper ja Emmett on ihania
3)Edward on kusipää
4)tykkään kovasti tästä ficistä, vaikka siltä ei vaikuttaisikaan :D
Ps. Sanoinko jo että Edward on kusipää? :)
~Ziri
i am agree!!!! Edward on hitommoinen kusipää!
Jatkoo??!!
-
ei ei eii, edward on kauhee! eiks se välitä yhtää bellan tunteist puhuu vaa tanyast kokoajan. mut jatkoo :D!
-
A/N: Anteeksi että on kestänyt. Älkää silti tappako, kiltit?
--------------------------------------------------------------
14. The Award's Night
BPOV
Päivä jolloin palkinnot jaettiin, saapui vihdoin. Sain puhelinsoiton vanhemmiltani, Hugolta ja Viktorelta ja tekstiviestin Jeanelta. Menin alas syömään aamiaista Emmetin ja Jasperin kanssa, kuten tavallista, Edward ei ollut seurassamme. Sillä hetkellä kun olimme lähtemässä, Edward tuli kiireellä ja lähestyi pöytäämme.
”Anteeksi että olen myöhässä.”
”Jotain uutta, Edward? Joko olet myöhässä tai et saavu lainkaan”, Jasper sanoi.
”Minulla on paljon asioita hoidettavana, sinä tiedät sen”, hän selitti.
”Puhun nyt suoraan Edward, jos et aio tulla palkintojenjakoon niin kerro se meille. Älä anna Bellan odottaa ja pukeutua turhaan”, Emmett sanoi vakavasti. Tämä on uutta, en tiennyt että Emmett osaisi olla vakava. Päätin puuttua keskusteluun.
”Rauhoittukaa. Se mitä tapahtui eilen, on okei. Älkää olko liian ankaria ystävällenne.” Jasper ja Emmett katsoivat minua ja sanoivat menevänsä ulos haukkaamaan happea. Edward sanoi että hänen ystävänsä vaikuttivat vihaisilta. Hän onki rasian taskustaan ja antoi sen minulle.
”Tiedän että se on vähän myöhään, mutta päättelin, että se olisi aika tärkeä, jotta ihmiset uskoisivat, että todella olet kihlattuni.”
Avasin rasian ja näin kauniin sormuksen. Se on tehty valkokullasta ja siinä on sininen timantti keskellä. Sivuilla on koristeena pienempiä timantteja. Hän otti sormuksen ja liu’utti sen sormeeni, sitten hän hymyili ja sanoi että on hyvä että se sopii.
”Kiitos, se on ihana.”
”Ei sinun tarvitse kiittää minua, tein sen jotta näyttelemisemme olisi paljon aidompaa. Olen varma että lehdistö puhuu sormuksesta jonka annoin sinulle. Laita se tänään, äläkä huoli, olen ovellasi tasan 17.00.”
”Okei. Minä menen nyt ylös, Augustine odottaa minua.”
Menin huoneeseeni vieläkin ihaillen sormusta jonka Edward antoi minulle. Tämä on varmasti kallis. Vaikka hän teki selväksi, että sormus on vain näyttelemisen tueksi jotta se olisi aidompaa, olin silti iloinen. Augustine alkoi työskennellä parissani. Noin 15.30 hän jo pyysi minua pukeutumaan pukuun jonka hän ja Viktore olivat valinneet. Se on tummansininen, muotojani mukaileva puku. On pakko sanoa että se on hyvin kaunis. Se on koristeltu helmillä ja siinä on röyhelöitä alaosassa. Jotta ne sopisivat pukuun, Augustine pyysi minua laittamaan hopeiset piikkikorkokengät. En ole erityisen innoissani koroista, mutta Augustine vaati. Kun olin kokonaan pukeutunut, katsoin peiliin. Olin todella, ei siis siten että olisin pöyhkeilevä, mutta olin aika nätti. Toivoisin että Edwardkin näkisi minut nättinä, tarkoitan että hänen vale-kihlattunaan minun tulisi olla esittelykelpoinen erityisesti lehdistölle.
Augustine otti kuvan minusta ja väitti että Hugo ja Viktore olisivat niin iloisia kun näkevät miltä näytän. Tasan kello 17.00. joku koputti oveeni. Avasin oven kiireesti ja näin Edwardin pukeutuneena mustaan pukuun joka sopii hänelle. Hänen hiuksensa olivat vieläkin sotkuiset, mutta hänen silmänsä kimalsivat. Okei, nyt minun on pakko myöntää, voi luoja että hän on komea. Minä vain tuijotin häntä ja hän hymyili minulle. Sitten kuulin jonkun selvittelevän kurkkuaan.
”Öhöm… Mekin olemme täällä. Emmett ja Jasper ovat täällä”, Emmett sanoi.
”Niin, meillä ei ehkä ole pukuja, mutta olemme silti täällä”, Jasper lisäsi.
Nauroin heille ja sanoin nähneeni heidät myös. He sanoivat luulleensa, etten huomannut heitä, koska silmäni olivat liimautuneet Edwardiin. Punastuin kuultuani sen, ja sanoin nopeasti, ettei se ollut totta. He saattoivat meidät autolle. Jasper piteli ovea auki minulle. He käskivät minun pitää huolta itsestäni ja katsoa Edwardin perään. Edward alkoi ajaa ja minä katsoin ulos ikkunasta.
”Näytät kauniilta. Puku sopii sinulle todella hyvin. Sormuskin näyttää hyvältä sinulla. Täytyy sanoa että kihlattuni on yksi illan kauniimmista naisista.”
”Sinä tiedät kuinka imarrella tyttöjä. Minun täytyy näyttää edustavalta koska Edward Cullen vie minut palkintojenjakotilaisuuteen.”
”Hänellä on selvästi hyvä maku.”
Nauroimme ja hän kertoi esittelevänsä minut Tanyalle jatkojuhlissa. Tämän kuullessani olin hieman hermostunut, mietin miltä hän näyttää ja kuinka hän tulee kohtelemaan minua. Saavuimme tapahtumapaikalle ja näin paljon ihmisiä. Siellä oli kameroita kaikkialla. Näin myös monia ihailemiani näyttelijöitä.
”Bella, toimittajat tulevat kysymään sinulta kysymyksiä. Vastaa niihin jos pystyt, mutta muista että olen aina vierelläsi auttamassa sinua. Älä ole hermostunut. Käyttäydy normaalisti, kun pääsemme ulos, he alkavat varmasti esittää kysymyksiä.”
”Muistan sen. Teen parhaani.”
”Hyvä. Menen ulos nyt, sitten tulen avaamaan oven sinulle.”
”Okei.”
Edward meni ulos ja sitten hän haki minut. Hän piti kiinni kädestäni kun lähdimme kävelemään kohti punaista mattoa. Toimittajat lähestyivät meitä. Hymyilin heille, ja yhdessä Edwardin kanssa poseerasimme muutamiin kuviin.
”Hyvää iltaa Edward ja Isabella. Tämä on ensimmäinen kerta kun olemme nähneet teidät yhdessä jossakin tilaisuudessa, mutta teistä on jo paljon kuvia lehdissä ja internetissä. Edward, oletko nyt päässyt totaalisesti yli Tanyasta?”, yksi toimittaja kysyi.
”Hyvää iltaa, kyllä, olen päässyt yli hänestä. Erot eivät ole helppoja asioita käsitellä, on hyvä että minulla on Bella kanssani”, Edward sanoi katsoen minuun. Tunsin itseni punaiseksi, mutta muistutin jatkuvasti itselleni, että hän on loistava näyttelijä, ja tämä on vain työ jonka hyväksyin.
”Isabella, oletko tavannut Tanyan”, he jatkoivat.
”Meillä ei ole ollut mahdollisuutta, mutta jos sellainen tulee, niin se olisi okei”, vastasin.
”Etkö ole mustasukkainen hänelle? Me kaikki tiedämme että hän tekee taas töitä Edwardin kanssa.”
”En ollenkaan, ymmärrän täysin että se on työtä ja luotan Edwardiin.”
”Se on mukavaa. Edward, huomasimme että Isabellalla on sormus, onko tämä kihlajaissormus jonka olet antanut hänelle?”
”Kyllä, se se on.”
”Voisitko kertoa meille jotakin tästä sormuksesta?”
”Se on tehty valkokullasta ja koristeltu sivuista timanteilla. Sininen timantti on laitettu keskelle. Valitsin tämän sormuksen koska se muistutti minua hänestä, se on arvokas ja kaunis, ja pidän myös sinisestä hänellä.” Lisäsikö hän hieman totuutta siihen?
”Näyttää siltä että te kaksi olette todella vakavissanne, jos olette jo tehneet suunnitelmia, älkää epäröikö kertoa niistä meille ensimmäisenä. Ihmiset rakastavat nähdä teidät yhdessä. Täytyy sanoa että näytät todella onnelliselta, Edward. Olet kaunis Bella.”
”Kiitos”, minä ja Edward sanoimme yhteen ääneen.
Jatkoimme kävelemistä ja hän kuiskasi minun selviytyneen hienosti. Edward esitteli minut muutamille ystävilleen, Mike Newtonille, Jessica Stanleylle ja Jacob Blackille. He olivat kaikki todella mukavia. Seremonia alkoi ja Edward julistettiin parhaaksi miesnäyttelijäksi. Hän antoi minulle suukon poskelle ennen kuin meni lavalle. Hän kiitti kaikkia joiden kanssa oli työskennellyt, ohjaajaa, tuottajaa, henkilökuntaa ja ystäviään. Hän kiitti myös Tanyaa, ja viimeiseksi hän omisti palkinnon minulle. Olin yllättynyt, ja sillä hetkellä päätin uskoa, että se, mitä hän sanoi, oli totta, minä vain unelmoin tästä hetkestä. Hän halasi minua ja istuimme uudestaan. Hän oli niin onnellinen ja sanoi inspiroituneensa tekemään paremmin seuraavassa elokuvassaan, siinä jota tällä hetkellä kuvataan.
Palkintojenjakoseremonian jälkeen jatkojuhlat seurasivat. Se osa jonka todella halusin ohittaa. Edward piti kiinni kädestäni ja sanoi esittelevänsä minut Tanyalle nyt. Voi ei… Meitä lähestyi tyttö jolla oli pinkit hiukset. Hän on tyrmäävä. Hänellä on valkoinen iltapuku, joka saa hänen hiuksensa pistämään silmään. Nähdessään Edwardin hänen huulensa kaartuivat hymyyn.
”Paras miesnäyttelijä on täällä”, hän sanoi halatessaan Edwardia. Edward halasi häntä takaisin ja suuteli poskelle. Huomaatko Bella, tuo on aitoa. Kaikki mitä tapahtui aiemmin, oli pelkkää näyttelemistä. Edward esitteli minut ja minä sanoin hei. Tanya katsoi käsiämme ja sitten minua päästä varpaisiin.
”Media pitää hänestä. Olen lukenut että hän näyttää kauniilta, mutta hän näyttää aivan tavalliselta. Minä olen Tanya, Edwardin ex-tyttöystävä.”
”Minä olen Bella. Edwardin kihlattu.” Minun oli pakko sanoa se, tiedättehän, saadakseni hänet mustasukkaiseksi. Edward sanoi jättävänsä meidät hetkeksi jotta pystyisimme tutustumaan toisiimme, mutta ennen kuin hän lähti, hän kuiskasi antavansa minulle mahdollisuuden tehdä Tanya mustasukkaiseksi.
”Kihlattusi jätti sinut ex-tyttöystävänsä kanssa”, hän sanoi.
”Ehkä hän haluaa meidän olevan ystäviä”, kerroin hänelle.
”Pilailetko? En pidä sinusta Isabella Swan. On häpeä että Edward valitsi sinut. Luulenpa että hän on todella masentunut koska hän vain otti jonkun tytön tyhjästä.”
”Edward oli todella masentunut, mutta luulen että olet ainoa joka ei pidä minusta. Näyttää siltä että kaikkien täällä olevien mielestä näytämme hyvältä yhdessä. Ehkäpä olet kateellinen, koska sinulla oli jo hänet, mutta teit elämäsi suurimman virheen joka on hänen satuttamisensa ja se että annoit hänen mennä.” Katsoin hänen reaktionsa, hän näyttää todella vihaiselta. Luulen osuneeni hermoon. En halunnut hänen olevan kateellinen, vain mustasukkainen.
”Edward on halinalle. Minusta hän näyttää söpöltä ja halattavalta, mutta kyllästyin halinalleen joten heitin sen pois. En uskonut että joku ihastuisi jätteisiini.”
”Älä sano noin!”, sanoin, tuo tyttö on todella ärsyttävä. Miten hän voi sanoa noin? Edward rakasti häntä, ja näyttää siltä ettei hän koskaan rakastanut Edwardia.
”Ai, vai olet sinä vihainen nyt? Tiedätkö, voisin lyödä vetoa että Edward valitsisi silti minut sinun ylitsesi. Jos en olisi jättänyt häntä, hän ei olisi tullut luoksesi alunperinkään. Nyt minulla on idea. Jospa ottaisin halinalleni takaisin?”
”Sinä et rakasta häntä.”
”Mutta hän rakastaa minua, ja jos haluaisin, niin saisin hänet takaisin. Joten nauti ajasta jonka vielä lainaan sinulle hänen kanssaan”, hän sanoi ottaen huikan punaviinistään.
”Sinun tulisi olla reilu hänelle. Satutit häntä jo kerran, älä toista sitä.”
”Mikä sinä olet kertomaan minulle mitä tehdä?! Nyt olen todella ärsyyntynyt Isabella Swan, tulet katumaan että tapasit minut. Katsotaanpa kuinka pystyt käsittelemään tämän…”
Ennen kuin tajusin mitään hän läikytti viinin lasistaan omalle puvulleen.
”En tehnyt sinulle mitään Bella. En yritä saada Edwardia takaisin sinulta! Kuinka saatoit tehdä tämän?”, hän kysyi kyynelehtien. Hän on hullu!
”En tehnyt mitään sinulle. Sinä läikytit…”
Hän itki niin kovaa että ihmiset kääntyivät katsomaan meitä. Hän itki vielä vähän kovempaa, ja ihmiset lopettivat sen mitä olivat tekemässä katsoakseen meitä. Hän oli juuri järjestänyt kohtauksen.
”Tanya, minä en tiedä miksi itket silmät päästäsi, sinä läikytit viinin omalle puvullesi ja aloit sitten itkeä ja syyttää minua. Älä ole tyhmä ja lopeta näytteleminen, et ole elokuvassa”, sanoin hänelle.
Ihmiset kuiskivat ja alkoivat reagoida ja sitten Edward tuli. Hän näytti vihaiselta, minun täytyy selittää tämä hänelle, tiesin että hän kuuntelisi.
”Edward, kuuntele, asia on niin että…”, yritin selittää, mutta Tanya keskeytti minut.
”Edward, kihlattusi juuri läikytti viinin puvulleni! En edes tehnyt hänelle mitään, hän vain… hän vain suuttui ja…” hän ei lopettanut lausettaan ja jatkoi itkemistä. Alan todella ärsyyntyä, tahtoisin vain läimäistä häntä.
”Edward, hän valehtelee… En minä tekisi mitään tuollaista…” sanoin.
”Lopettakaa tämä”, hän sanoi. Uskoisiko Edward häntä? Päättelin että hän menisi luultavasti Tanyan puolelle, hän rakastaa Tanyaa ja minä olen vain, no, työntekijä.
----------------------------------------------
A/N: Kommenttia?
-
Voih, tuo alku kuulosti jo todella ihanalta. Sormus ja kaikkea. Vaikkain vain kulissien ylläpitämiseksi, mutta silti! Emmett oli ihana, kun puolusti Bellaa silleen<3
MUTTA... Hirvee narttu tuo Tanya! Ei siis mitään rajaa! Miten Edward olisi koskaan voinut olla sellaisen ihmisen kanssa yhdessä? Ei jumalauta.
Jatkoa ÄKKIÄ, haluan tietää, kumman puolelle Edward asettuu!
-
MÄ nirhaan Tanyan!!! se on nii hirveä ämmä ettäh!
-
Tanya on tyhmä >: ( toivottavasti eddie ei huoli sitä takas :P
-
Tanya on tyhmä. Edward oli tosi söpö tän luvun alussa. Emmett on ihana <3 Jasperki on ihana <3 (olenpas rakentava tänään)
Mut, jatkoa? :)
-
Tanya on ärsyttävä ja eddie oli hirvee B:tä kohtaa..Jatkoa kun kerkkit
-
Tää ficci on ihana, Emmet ja Jasper on ihania, Edward osaa olla kusipää ja Tanya on kauhee bitch.
Tiivistelmä :)
Jatkoa odotellaan, haluun et toi yks ämmä sais ansionsa mukaan ja Edward oikeesti tajuais kenestä tykkää !!!
-
Ihana luku!
Miten Edward voi "rakastaa" tollasta pinkkipäistä narttua?!?!?!
Emmett vois vetää Tanyaa turpaan pari kertaa niin unohtais noi "halinallet"!
Hemmetti soikoon kun tuli taas raivokohtaus mulle kun luen tämmöstä.
Kirjota lisää heti kun kerkeeet!!
-
Tää on kiva ficci.
Tykkäsin tosta viimesimmästä luvusta. Tanya on vaan ihan hirvee.
Toivottavasti Edward tajuaa, että Bella on sille oikea. :)
Jatkoa vaan.
Karkkiunelma
-
Toi Tanya on kauhee lutka !! >:( Mä en tajuu, miten Edward voi rakastaa sitä!!! Oispa Bellalla ollu joku äänityslaite mekon alla, niin Edward ois kuullu mikä kamala huora se Tanya on! Tanya itekki sano et se otti Edwardin vaan siks koska se on söpö ja ns. halinalle!
Mut ootan silti jatkoo <3 !
-
sormus oli ihana... yäk tanya oli kauhee, jännää nähä et meneeks ed tosiaan sen puolelle, toivottavasti ei ;)
ja pliis jatkoa pian :D
-
ääää...äkkiä jatkoa ....jos edwad asettuu tanyan puolelle ja olisin bella juoksisin itkien pois <3;D ;D
-
oi vähä ihana! mä vähän ajattelinkin että tanyan ja bellan kohtaaminen ois tollanen :D !! JATKOA<3
-
Tyhmä tanya! Ihana luku, mutta ällöttävä tanya..
Kattokaas sen nimi pitää kirjoittaa pienellä :D
~Ziri
ps.Täytynee ruveta palkkamurhaajaksi ja murhata mokoma ämmänkuvatus... ;D
-
Hyi, Tanya on ihan kamala!! Ja miten Ed voi tykätä siitä mitenkään??
Semmonen juttu pisti silmään, että aikamuoto vaihtui jatkuvasti preesensistä imperfektiin ja takaisin. En tiedä, onko tämä sama ongelma myös alkuperäisessä tekstissä, mutta helpottaisi huomattavasti jos saisit asian kuntoon. :D
Jatkoa minäkin toivon.
-
Voi että noi on söpö pari! :-* Mut ei hemmetti tota Tanyaa!!!
Inhottava ämmä >:(
Pistäppäs äkkiä jatkoo! Jäi hyvään kohtaan! :)
Emb
-
T/N: Päätin jättää lukujen nimet englanninkielisiksi koska tämä aiheutti päänvaivaa. : ) tässä teille uusi luku.
------------------------------------------------------------------
15. She Didn’t
BPOV
Hän katsoi minua, sitten Tanyaa, ja sitten takaisin minuun ja käveli sitten hitaasti minun vierelleni. Uskooko hän minua? Sydämeni hakkaa kun odotan mitä hänellä on sanottavana. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän viimein puhui.
”Tanya, luulen että tässä on väärinkäsitys.”
”Mitä?!”, Tanya huusi
”Ole pahoillani siitä, mitä puvullesi tapahtui, ehkä joku vahingossa tönäisi sinua ilman että huomasit sitä. Bella ei ikinä tekisi mitään sellaista, joten lopeta itkeminen ja kohtauksen tekeminen. En syytä sinua enkä Bellaa, tämä on väärinkäsitys, kuten jo aiemmin sanoin.”
”En usko tätä Edward! Sanoin sinulle että hän teki tämän”, Tanya valitti.
”Me lähdemme.”
Sanottuaan sen, Edward piti tiukasti kiinni kädestäni ja lähdimme kävelemään poispäin Tanyasta. Hän ei katsonut taakseen, eivätkä Tanyan valenyyhkytykset saaneet hänessä aikaan mitään reaktiota. Edward päätti uskoa minua eikä ex-tyttöystäväänsä. Hymyilin ja päätin kiittää häntä heti kun pääsisimme autoon. Osa minusta toivoi että hän uskoisi, mutta minusta oli läsnä myös se osa, joka epäili, mutta nyt tiedän että on mahdollista että hän valitsee minut. (A/N: Tää on jotenkin hämärä?) Hän sai minut sisälle autoon ja tuli itsekin sisälle. Hän alkoi ajaa todella kovaa. Hän ajoi nopeammin kuin normaalisti, katsoin häntä, mutta hän ei edes vilkaissut minua. En tiennyt minne olimme menossa kunnes hän pysähtyi.
”Edward, miksi sinun täytyy ajaa noin kovaa. Ole varovainen…”, aloin puhua.
”Miksi sinä teit sen?”, hän sanoi katsomatta minua.
”Tein mitä?”
”Älä esitä viatonta”, hän sanoi kylmästi.
”Mitä jos sanoisit suoraan mistä puhut?”
Hän löi nyrkkinsä rattiin ja katsoi minua raivoissaan. Sitten hän huusi kovaa:
”MIKÄ HELVETIN SYY SINULLA OLI LÄIKYTTÄÄ VIINI TANYAN PUVULLE?” Jäin ansaan hänen silmiinsä jotka eivät näyttäneet muuta kuin puhdasta vihaa, ja ehkä inhoa. Luulin että hän uskoi minua. Luulin että hän tiesi, etten voisi tehdä mitään sellaista.
”Sanoin etten tehnyt sitä. Hän teki sen itse. Edward, hän lavasti minut siihen, luulin että uskoit minua”, sanoin ääni säröillen.
”OLIN SINUN PUOLELLASI KOSKA SIELLÄ OLI PALJON LEHDISTÖÄ PAIKALLA, JA JOS OLISIN MENNYT HÄNEN PUOLELLEEN, SE OLISI POIKINUT ISON KASAN UUSIA HUHUJA! TEIN SELVÄKSI ETTÄ PALKKASIN SINUT TEKEMÄÄN HÄNET MUSTASUKKAISEKSI, EN SATUTTAMAAN HÄNTÄ MILLÄÄN TAVALLA.”
”En minä satuttanut häntä…”
”MITÄ NYT?! HÄN ON LUULTAVASTI VIHAINEN! KUINKA VOISIN SAADA HÄNET TAKAISIN? TEIT JUURI TILANTEEN VIELÄ PAHEMMAKSI. OLETKO ILOINEN? KIITOS ISABELLA SWAN!”
En voi uskoa mitä hän sanoi. Olen niin tyhmä. Se oli kaikki näytelmää, koska hän ei halua uusia juoruja. Hän oikeasti uskoi Tanyaa, ja tulisi aina uskomaan häntä. Aina.
En vaivautunut puhumaan, koska tiesin että syvällä sydämessään hän oli jo päättänyt. Hän käynnisti moottorin ja ajoi todella nopeasti kunnes saavuimme takaisin hotellille. Jasper ja Emmett olivat siellä ja lähestyivät meitä heti kun näkivät auton. Edward astui ulos autosta eikä edes puhunut heille. He kyselivät minulta tapahtuneesta, ilmeisesti se oli kaikissa uutisissa.
”Bella, olen iloinen että Edward otti sinun puolesi. Hänen todellakin pitäisi. Kuka muka uskoisi sen tekoitkun ja valituksen siltä naiselta”, Emmett sanoi. En voi kertoa heille, että Edward uskoi minua vain kameran edessä. Mitä enemmän he sanoivat olevansa iloisia siitä, että Edward oli puolellani, sitä enemmän minun täytyi pidättää kyyneliä.
”Kaverit, minua väsyttää todella, joten luulen meneväni nyt lepäämään.” Sanottuani hyvät yöt menin suoraa huoneeseeni ja makailemaan sängylleni. Kyyneleet joita olin yrittänyt pidätellä tulvivat hetkessä. Aiemmat kohtaukset välähtelivät päässäni, kuinka voin olla niin tyhmä? Bella, sinä oikeasti luulit että hän uskoi sinua?! Luulitko oikeasti että hän välittäisi sinusta?!
Kello on jo yli puolenyön ja olen vieläkin hereillä. Päätin, että menen puhumaan Edwardille huomenaamulla, selittää mitä todella tapahtui. Olisin tyyni ja veisin mukanani sen kynän jonka ostimme hänelle, se voisi olla anteeksi-lahja. Hän luultavasti reagoi niin koska rakastaa Tanyaa niin paljon, ja ottaessaan minun puoleni niiden ihmisten edessä, hän antoi sen kuvan että valitsi minut Tanyan ylitse. Joo, minä puhun hänelle, huomenna.
----------------
Heräsin huonovointisena. Päätäni särki ja olen vilustunut. Olin juuri palkintojenjakojuhlassa ja tulin heti kipeäksi. Kävin kylvyssä ja pukeuduin. Menin alas aamiaiselle. Emmett ja Jasper näyttivät minulle lehtiä, Edward ja minä olimme niissä. Jokaisessa sanomalehdessä oli artikkeli meistä ja koko Tanya-välikohtauksesta, yksi kirjoittaja jopa sanoi että Edward todisti kuinka paljon hän rakastaa minua koska hän suojeli ja uskoi minua. En katsonut muita lehtiä, koska olen melko varma että niissä oli samat asiat.
Syötyäni aamiaisen noudin kynän huoneestani ja kävelin Edwardin huoneeseen. Koputin oveen kahdesti, mutta kukaan ei vastannut, joten päätin mennä tarkistamaan, onko hän sisällä. Kun olin koskettamassa kahvaa, ovi lensi auki. Vanha nainen joka työskenteli huonepalvelijana tuli ulos. Hän katsoi minua ja tervehdin häntä. Hän näytti hermostuneelta ja pelästyneeltä. Hän käveli kiireesti pois. Astuin sisään Edwardin huoneeseen. Hän ei ollut siellä, mutta kuulin suihkun olevan päällä, joten hän on peseytymässä. Istuin tuoliin odottamaan häntä, kun huomasin lattialla kellon. Lasi oli rikki, mutta se toimi silti. Kello näytti todella kalliilta. Mitähän tälle on tapahtunut? Katsellessani kelloa, Edward puhui.
”Miksi sinä olet täällä?”
”Hei. Hyvää huomenta, olen täällä pyytääkseni anteeksi ja selittääkseni asioita.”
”Miksi pitelet kelloani?”
”Löysin tämän lattialta, sen lasi on rikki, joten…”
Hän nappasi sen minulta ja katsoi sitä. ”Miksi rikoit sen?” Kuullessani tämän, muistin vanhan naisen ilmeen. Oliko hän syyllinen tähän?
”Mitä?! En rikkonut sitä, näin sen maassa, rikkinäisenä.”
”Tämä on erittäin arvokas lahja Tanyalta. Hän antoi minulle tämän ensimmäisenä vuosipäivänämme ja sinä vain tulit tänne ja tuhosit sen.”
”Edward, tulin tänne selittämään mitä eilen illalla tapahtui. Vannon ettei minulla ole mitään tekemistä sen kanssa mitä tuolle kellolle tapahtui. Halusin vain antaa sinulle tämän kynän jonka ostin yhdessä Emmetin ja Jasperin kanssa.”
Hän otti kynän ja sanoi:
”Tahtoisit minun ilahtuvan koska annoit minulle tämän kynän? Jos olisin saanut sen Tanyalta, olisin todella onnellinen, mutta se on vain sinulta. Tiedätkö, sinulla ei ole mitään oikeutta tulla huoneeseeni ja penkoa tavaroitani. En maksa sinulle tavaroiden tuhoamisesta, maksan sinulle, koska haluan sinun näyttelevän kihlattuani, jotta saan Tanyan takasin. ET OLE SIINÄ ASEMASSA ETTÄ VOISIT TULLA TÄNNE SILLOIN KUN HALUAT! NIIN KUIN TÄMÄ KYNÄ, TÄMÄ ON SE MISSÄ SEN KUULUISI OLLA!”
Hän avasi ikkunan ja heitti sen ulos. Seisoin siinä katsoen häntä, jalkani liimautuneina maahan, vartaloni jähmettyneenä, mieleni huusi minulle sanoen että minun pitäisi sanoa jotakin ja todistaa etten tehnyt mitään, mutta sydämeeni sattui. Sattui tavalla, jota en ollut ennen kokenut. Kyyneleet valuivat alas kasvoillani.
”ISABELLA, TIEDÄ MINNE KUULUT! TIEDÄ PAIKKASI! KUNNIOITA MINUA KOSKA MAKSAN SINULLE! LOPETA ITKEMINEN, SE EI VAIKUTA MINUUN!”
”Minä tiedän paikkani Edward. Tiedän mitä merkitsen sinulle, ehkä se on myöskin minun vikani koska toivoin että voisimme olla ystäviä. Tiedät todella hyvin, että tulen köyhästä perheestä, meillä ei ole tarpeeksi rahaa edes maksaa koulutustani, mutta, vaikka olemme köyhiä, Edward, vanhempani opettivat minulle, etten saa valehdella. En valehtelisi ikinä, erityisesti asioista jotka ovat sinulle tärkeitä. Tiedän ettet ikinä arvostaisi mitään minkä saat minulta, mutta kynä oli myös Jasperilta ja Emmetiltä, jos et halua mitään minulta, olisit voinut kuvitella että se on vain lahja ystäviltäsi.”
Käänsin selkäni hänelle ja suuntasin kohti ovea. Hän ei sanonut mitään muuta, hän vain seisoi siinä. Menin ulos ja ryntäsin juoksuun.
Yritin pyyhkiä kyyneleitäni mutta ne vain valuivat takaisin. Juoksin ulos etsimään kynää. Onneksi näin kadunlakaisijan ja kysyin oliko hän nähnyt kynää kadulla. Hän ojensi minulle kynän, sen kuori oli rikki ja kynä itsessään oli täynnä naarmuja. Kiitin häntä ja juoksin taas. Löysin puiston ja päätin oleskella siellä hetken. En syönyt lounasta. Istuin vain siellä katselemassa leikkiviä lapsia. Jotkut heistä lähestyivät minua ja sanoivat että näytän tutulta, toiset heistä pyysivät minua leikkimään ja jotkut jopa pyysivät minua lukemaan heille tarinoita. Sen tapahtuessa unohdin hetkeksi kaiken, nämä lapset todella ilahduttivat minua. Sitten oli kotiinmenoaika. Sanoin heille hyvästit. Olin taas yksin puistossa, tunsin itseni yksinäiseksi ja kuulen Edwardin äänen päässäni kertovan minulle että minun pitäisi tietää paikkani. Yksi kyynel pakeni silmäkulmastani mutta tunsin jonkun nykivän hihastani.
”Ole kiltti äläkä itke. Poimin tämän sinulle”, nuori poika sanoi minulle. Hän oli luultavasti neljä- tai viisivuotias. Hän ojensi minulle keltaisen kukan ja pyyhki kyyneleen poskeltani. Sitten hän hymyili minulle.
”Kiitos, mutta tuolla on kyltti jossa lukee että kukkien poimiminen on kielletty”, sanoin taputtaen häntä päähän.
”Äiti sanoi niin, mutta näin sinun itkevän, ja silloin kun äiti itkee, niin isä antoi hänelle kukkia, joten annan sinulle yhden. Toivoisin että poikaystäväsi antaisi sinulle yhden, jotta lopettaisit itkemisen.”
Minua kosketti se mitä hän sanoi, ja halasin häntä tiukasti. Itkin hieman lisää ja sanoin:
”Luuletko että olen paha?”
”En.”
”Kiitos. Äitisi varmasti etsii sinua joten kiirehdi kotiin”, sanoin päästäen hänet irti syleilystäni.
”Tehdään sitten sopimus, jos poikaystäväsi ei pyydä anteeksi ja anna sinulle kukkia niin jätä hänet ja minä voin olla poikaystäväsi. Lupaan antaa sinulle kukan joka päivä ja lupaan leikkiä sinun kanssasi. Esittelen sinut myös vanhemmilleni”, hän sanoi söpösti.
”Se olisi loistavaa, mutta pelkäänpä, etten viivy täällä kauempaa koska lähden huomenna takaisin Kanadaan, ja sitä paitsi, jos antaisit minulle kukan joka päivä, niin tämä puisto olisi kukaton.”
”Voi hitsi. Mikä siinä on että kaikki tytöt joita olen kysynyt torjuvat minut, tämä on huonoa onnea.”
”Älä huoli, tuolla on vielä paljon tyttöjä. Muuten, olen Bella. Mikä sinun nimesi on?”
”Isä kutsuu minua Junioriksi, äiti kutsuu minua Ediksi, mutta oikea nimeni on Edward.” Pysähdyin hetkeksi ja hymyilin hänelle.
”Hyvä on Edward, oli hauska tavata sinut ja kiitos kukasta. Menes nyt kotiin.”
”Ei mitään, en pidä siitä että kauniit tytöt itkevät. Ai, voisitko antaa minulle suukon poskelle?”
Nauroin ääneen. Tuntui siltä etten ollut nauranut ikuisuuteen. Annoin hänelle suukon molemmille poskille, otsalle ja halasin häntä uudestaan.
”Minusta tuntuu että sinä pidät minusta”, hän sanoi.
”Minäkin luulen niin. Minusta tuntuu että pidän sinusta Edward.”
”Minun charmini on vastustamaton, okei, minä menen kotiin. Hei Bella, muista että minä olen täällä. Voit nähdä minut koulussa tai kodissani tai puistossa, joskus äiti päästää minut tarhasta. Pidä huolta itsestäsi.”
”Sinä myös. Hei hei.”
Katsoin hänen etääntyvää hahmoaan ja istuin takaisin penkille. Kello on varmaankin seitsemän illalla. Päätin mennä takaisin, mutta muistin etten voi, koska en tiedä missä hotelli on. Jätin myös puhelimeni eikä minulla ole rahaa mukana. Olen jumissa täällä. Minulla ei ole tarpeeksi energiaa kävellä ympäriinsä ja etsiä ihmisiä, jotka voisivat auttaa minua, joten pysyin täällä. Päätäni särki taas ja minulla alkoi olla kylmä. Minua myös väsyttää, joten menin makuulle ja halasin itseäni. Viimeiset ajatukseni koskivat poikaa jonka olin juuri tavannut, mutta hän muuttui hitaasti mieheksi jolla oli vihreät silmät ja pronssin väriset hiukset.
”Luulen että todellakin pidän sinusta Edward”, sanoin kuiskaten kun ajelehdin uneen.
---------------------------------------------------------
T/N: Kommenttia?
-
Awww.... <3
Edward on kyl aika sikamainen!! mut toi pikku-E oli söpö :D hih.
Lisää jatkoo vaan! ;D
-
Voi, kun Edward tajuais, että Bella on parempi, kuin Tanya.
Pikku Edward oli söpö! :D
Jatkoa vaan. :) (sori, ei kovin rakentavaa)
Karkkiunelma
-
ÄÄÄÄ!! Miten Edward voikaan olla noin pirun tyhmä??? Miksi se jahtaa Tanyaa? Sehän on hirvee narttu! Menee ihan yli hilseen. Argh.
Mutta onneksi Emmett ja Jasper ovat herrasmiehiä! He kyllä osaavat olla ihania<3
”Tehdään sitten sopimus, jos poikaystäväsi ei pyydä anteeksi ja anna sinulle kukkia niin jätä hänet ja minä voin olla poikaystäväsi. Lupaan antaa sinulle kukan joka päivä ja lupaan leikkiä sinun kanssasi. Esittelen sinut myös vanhemmilleni”, hän sanoi söpösti.
Aika sulosta, täytyy sanoa! (: Tässä on kuitenkin joku hirvee juoni, että tuo pikku-Edward onkin "oikean" Edwardin joki pikuveli, tai POIKA!!! :o
Voi, se olisikin aikamoinen käänne!! Ei voi tietää, ennenkuin jatkat suomentamista. Sillä mä aion hillitä itseni, enkä mene lukemaan alkuperäistä :D
Siis jatkoa!
-
Miten toi Edward voi olla noin JULMA Bellalle 8 ((( ! ! !
Ja Tanya ! Hirvittävä bitch 8 DD
Rakentava jäi taas jonnekki nurkan taa 8 DDD
- Ankka Kiittää ja Kuittaa -
-
Hirttäkää se tanya! ja edvartti saman tien! Ihan ääliö kun karjuu Bellalle. Ihana oli tuo pikku Edi...
~Ziri
Ps. Pitää Edwardin tehdä aikamoinen käännös että alan siitä tässä ficissä tykätä! >:(
-
Voi Bella raukkaa... :'(
Mut toi Juniori-Ed-Edward oli tosi söpö!! :-*
Ihanaa!! Jatkoo vaan yhtä nopeesti niin minä olen ylen onnellinen! ;)
~Emb
-
oujea!!!!!!! tät on odotettukin! nyt panet edwardin nurkaan häpeämään ja tanyan vedät hiuksistaan hirteen!!
mutta hyvä, pane vaan jatkoa...
-
Uusi lukija!! Oikeesti vaikka oon lukenu monia ficcejä niin täytyy sanoo et tää on aivan IHANA!!
Jatkoo kiitos!!^^
-Illusi-
-
Oi ku söpö pikku Edward. Söpöö <3
Varmasti vituttais Bellaa ja paljon. Mut joo.
Tää on hyvin kirjotettu ja jne. Tykkään paljon.
Jatkoa vaan ja piannnn<3
-
Edward on ärsyttävä >:(
Se ei tajuu, et Bella ei oikeesti valehtele, vaa et Tanya on se biatch tässä joka suunnittelee kaikkee paskaa sen päänmenoks! Kauheen epäreilua -.-
Pikku Edward taas aivan ihana<3
Mut en nyt saa muuta rakentavaa, joten, jatkoa?
-
Miten toi Tanya teki tost Edwardist tommosen, se oli kauheen ilkee >:(
Vooi Bella raukka, mut oli söpöö ku pikku-Eetvartti tuli lohduttaa sitä.
Ihana ficci. Jatkoa!
-
ihana toi pikku-edward <33
rakentavaa ei nyt irtoo vaik kuinka yrittää ..
mut.. JATKOA! (;
-
S**t*n*n Edward ....olla nyt noin julma Bellalle ...tuollainen ei käy päinsä. Junior Edward oli söpö keksintö ;D
En kyl tiiä voisko Edward muuttuu tollasest mielentilast sellaseks et se pystys rakastaa Bellaa ...Bella voiski vaihteeks ottaa vaik Emmettin ku sil ei oo ketää täs tarinas ;D ....ainakaa viel
-
Hienoo, vihdoin tähänkin tuli jatkoa :>
Mä huomasin tuolla joitain aikamuoto virheitä (mutta, ylläri ylläri, minä en vieläkään osaa lainata, joten en jaksa kopioida niitä tähän), mutta ei ne lukemista suuremminkaan haitannut, kannattaa vaan olla aika tarkka niiden kanssa : > (Taisi muuten olla yks virhe ainakin siinä kohdassa, missä puhuttiin, että Bella on vilustunut, tarkistahan se sieltä;>)
Tää oli aika höpsö luku, todella suloinen oli tuo pikku-edward. Joku voisi tuoda mullekkin kukkia, aww.
Jatkoo jään odotteleen
-
Awws, pikku Edi <3 Oon siis uus lukija :D en o aikasemmin kommannu mut kyllähän sen nytkin voi tehä :)
Ööö. Rakentavaa ei nyt kyllä oo...Mut tosi helposti luettavaa musta ainakin.
-
Toi pikku Juniori oli vaan niin söpö et mäoisin voinu syyä sen! ;D
Jatkoa <3
-
millon tulee jatkoo???
-
ihanan söpö toi mini Edward... <333 :-*
-
Jatkoajatkoaaaa
8>
R_A_K_A_S_T_A_N tätä!
-
Uusi lukija ilmottautuu :D
Edward on julma... Pikku-Edward oli aivan iiihaanaa.
Toivottavasti jatkuu nopeasti. Mistä muuten löytää alkuperäisen version??
-
Mini-E oli ihana idea <3 Alkuperäinen kirjoittaja todella kekseliäs ;D
Ja nytten, sulle asiaa. Suomennat hyvin, mut jotkut lauseet on kieliopillisesti aika tönkköjä.. Kato aina ne lauseet, ja jos ne kuulostaa oudoilta, nii muuta ne, on kääntäjällä sen verran oikuksia 8)
Ja vielä aikamuodoista;
Yritä jooko kirjoittaa imperfektissä, häiritsee, kun jotkut lauseet on preesensissä, toiset taas imperfektissä. Mutta, muuten, todella hyvin käännät! Love it!
Keep workin' !
<3 Cindy
-
ÄÄ jäin koukkuun, äkkiä jatkoo !!! <3
Ja ihana toi pikku Ed
-
Jumalauta Edward.. Tunteeton kusipää ! :-[
Ihan tyhmä, ei noin kohdella naisia >:( höh. Bells vois vaihtaa siihen junior Edwardiin ;D
Suomennat muuten tosi hyvin :D
ps, repesin totaalisesti Tanya biaaaaatchin pinkeille hiuksille ;D ;D
Joo, jatkoa ääkkiää !
mouu
-
Ooi äkkiä jatkoo <3
Luin ton englanniks ja ihan mahtava oli.
Hop hop suomentamaan,^^ , no ei.
Suomenna sitte ku jaksat 8)
luvya, maria
-
Jatkoa äkkiä.Ihana!
-
Millon ois tulos jatkoa ? ??? :P
-
Ihanan ficin oot valinnu käännettäväks<3
Mut Ed on töykee ku se uskoo Tanyaa koko aja!!!
toi nuorukais Edward oli tosi sulonen 8)
Jatkoa piaan<3
-
oisko jatkoo tulos pian ::) ?
-
oon tähän ihanaan ficciin ootellut jo jatkoa, niin millon sitä olisi tulossa :D?
-
Mä olen ihan koukussa tähän<3 Jatkoa mahdollisimman pian! Hyvin suomennettu.
-
Noni, sain aikaseks kommentoida tähänkin (((=
Siis niin ihanaa kun käännät tätä, enkkuni on tooooooooooodella huono.
En osaa kommentoida mitenkään rakentavasti tähän kellonaikaan, mutta todellakin seuraan tätä! :''''))
Suomenteles nopeesti jatkoa ♥
~kkaro
-
MÄ SIIS NIIIIN RAKASTAN TÄTÄ!!!<3<3 :)
ÄKKIÄ JATKOA OON IHAN KOUKUSSA!!!!!
Suomennat tosi hyvin, Tanya on kunnon pinkkipääbich ja Edward.... MIKÄ IDIOOTTI!! >:(
Kiitti kun käänsit tän ficcin, valitsit tosi ihanan!
Pikku Edi oli siis AIVAN IHANA!!!!! :D
-
Oh! Tää on niin mahtava! Aww.... Toi pikku Edward oli niiin suuloinen. Oli kyllä niin sujuvaa tekstiä, että melkein unohdin sun vaan suomentavan tätä. No, mutta jatkoa!
-
tähän ei varmaan tuu enää jatkooo kun ei oo tullu pitkään aikaan.....
ihaNA OLI LUEN TÄN SIT VAIK ENKUKS KUN ET ENÄÄ KIRJOTA, olisin kyl halunnu lukee suomeks ,mut harmittaa joo</3
-
tätäkin aattelin kommentoida. oli mukava lukea suomeksi, mutta jo jonkun aikaa sitten sorruin siihen että luin tämän enkuksi kun en jaksanu odottaa enää jatkoa.
aivan mahti tarina, kiitos kun näytit tämän meille ♥
-
Eddie on ilkee :(
Mä rupesin melkein itkee kun eddi huusi belalle
Jatkoa kiitos:)
-An_n
-
Olethan saanut kirjoittajalta luvan kääntää tätä ficciä? Jos olet, siitä on mainittava tekstin alussa.
-
Millai Edi voi huutaa Bellalle tollee? Eihän se tehny mitää!!
Millee Bella oikee löytää takasin?JATKOA, PIAN!
Kiitos ja kumarrus,
_Bella_18_
-
Hei ihmiset. Ensinnäkin, olen todella pahoillani että jatkoa ei ole kuulunut IKUISUUTEEN, minun mokani. En nyt aio alkaa selittelemään syitä, jos jotakuta kiinnostaa niin yksärillä voi kokeilla onneaan (en vanno tuloksesta mitään). Mutta siis, olen todella, todella pahoillani, hävettää...
Toiseksi, mietin aluksi että lopetan suomentamisen, mutta sitten luin kommentit läpi ja totesin, että jos joku tätä nyt vielä lukee, niin kyllä ansaitsee jatkon, ja luku 16 tulee niin pian kuin mahdollista.
-Lyn
-
Oii jeij...........oon niin happy <3
-
T/N: Anteeksi nyt vielä kerran, ja tässä uusi luku, olkaa hyvät.
------------------------------------------------------------------
16. Now He's Sorry
Heräsin kylmissäni ja minua huimasi. En vaivautunut nousemaan ylös. Makasin vain siinä ja tuijotin tähtiä ja kuuta. Oli täysikuu ja se sai minut hieman paremmalle tuulelle. Olen aina lumoutunut kun näen täysikuun. Se on kaunis, mysteerinen ja sydäntälämmittävä näky. Suljin silmäni uudestaan kunnes kuulin jonkun puhuvan.
”Onko hauskaa nukkua täällä puistossa oman huoneesi sijaan?”
Avasin silmäni välittömästi koska tunnistin äänen. Nousin ylös ja katsoin toiselle penkille. Siellä näin miehen joka sai minut itkemään aiemmin. Edward istui penkillä ja katsoi minua.
”Miksi sinä olet täällä?” kysyin häneltä.
”Muutama minuutti sen jälkeen kun juoksit pois Emmett ja Jasper kysyivät sinua ja kerroin mitä tapahtui. He suuttuivat minulle todella ja Emmett jopa paiskasi minut seinään. Jasper huusi minulle ja sanoi että minun pitäisi etsiä sinut. En aluksi ajatellut lähteä, mutta kun sinua ei kuulunut tuntiin takaisin, päätin lähteä etsimään.”
”Emmett paiskasi sinut seinään?” kysyin järkyttyneenä.
”Niin, ystäväni eivät ole ikinä kohdelleet minua niin väkivaltaisesti. He vain hokivat ’miksi sinä teit niin’ ja kyselivät mitä helvettiä minä ajattelin”, hän sanoi virnuillen.
Hän nousi ylös ja istuutui viereeni. Minä katsoin alas enkä puhunut.
”Oletko syönyt mitään?” hän kysyi.
En vastannut.
"Tuo tarkoittaa varmaan ei. Emmett ja Jasper ovat luultavasti tulossa hulluksi etsiessään sinua. Kello on yksitoista illalla, meidän on parempi mennä takaisin hotellille. Jätin auton hotellin parkkipaikalle joten me kävelemme. Matka ei sitä paitsi ole pitkä. "
"Anteeksi, en tarkoittanut huolestuttaa heitä. Aioin palata aiemmin, mutta eksyin" selitin. Hän nousi ylös ja sanoi, että meidän pitäisi lähteä. Sillä hetkellä kun yritin nousta seisomaan, minä kaaduin ja Edwardin piti ottaa kiinni. Kaikki pyörii, minulla on valtava päänsärky.
"Mitä? Mitä tapahtui Bella? Oletko loukkaantunut? Ja olet polttavan kuuma!" Edward sanoi huolestuneena. Näytteleekö hän taas?
"Kaikki hyvin, minua vain hieman huimasi, mutta ..."
"Miksi et kertonut minulle että olet sairas?" Hän riisui takkinsa ja asetti sen hartioilleni.
"Et voi hyvin ja silti jäit tänne ja olet jopa nukkunut täällä! Eikä sinulla ole edes paksuja vaatteita! Sinun olisi pitänyt vain jäädä omaan huoneeseesi!"
"Anteeksi", sanoin mumisten. Edward auttoi minut istumaan uudelleen penkille, mutta kynä putosi taskustani. Yritin kurottaa sitä, mutta hän oli liian nopea ja sai sen. Hän katseli sitä ja käänsi sitten huomionsa minuun. Ojensin käteni merkiksi että hän voi antaa sen takaisin minulle.
"Saanko kynän?" sanoin.
"Et", hän vastasi, ja laittoi sen taskuunsa.
"Anteeksi? Otan kynän takaisin."
"Siihen on kaiverrettu nimi ja jos luin oikein, siinä lukee EDWARD. Mielestäni sinä olet Bella, joten kynä on minun", hän sanoi samalla kun hän laittoi takkinsa paremmin päälleni.
"Sinä heitit sen pois ja löytäjä saa pitää. Löysin sen, joten se kuuluu nyt minulle. "
"Ei, muutin mieleni ja haluan pitää sen."
Tuijotin häntä ja hän vilkaisi minua, sitten hän katsoi pois nopeasti. Hän istuutui eteeni ja katsoi minua. Mitä hän yrittää tehdä?
"Täällä on penkki, ei sinun tarvitse istua siellä" sanoin hänelle.
Hän nauroi hieman ja sanoi: "Nouse selkääni."
"Mitä?"
"Olet liian heikko edes seisomaan joten minä voin kantaa sinua."
"Et voi, olen liian painava ..."
"Se on käsky. Joten sinun pitäisi noudattaa sitä." Hän veti käsiäni ja viittilöi minua hyppäämään selkäänsä. Kiipesin hänen selkäänsä hitaasti ja sitten hän nousi ylös.
"Pidä minusta kiinni. Kerro minulle, jos olosi on epämukava", hän sanoi alkaessaan kävellä.
"Voi odota, ojenna minulle tuo kukka ..."
"Keltainen?"
"Joo."
Hän ojensi minulle kukan ja kysyi, keneltä se oli.
"Tämä on Edwardilta."
"Keneltä? Edwardilta? Olet tavannut jonkun Edwardin täällä?"
"Joo, hän piti minulle seuraa ja poimi tämän kukan minulle."
"Kerro hänelle, ettei hän poimi kukkia eikä puhu tuntemattomille. Sinunkaan ei pitäisi puhua tuntemattomille ihmisille täällä."
"Sanoin hänelle, ettei poimi kukkia, mutta poika oli vain noin 4- tai 5-vuotias ..."
"Ai ... hän on lapsi ... No se on okei ... Pidätkö kukista?"
"Joo."
"Okei."
Kasvoni olivat vain muutaman tuuman päässä hänen kasvoistaan. Tuijotin tielle, kun kuulin hänen puhuvan.
"Bella, kuuntele ... Haluan vain sanoa, että ... olen ... olen ... Argghh ... tämä on vaikea, en ole tottunut tähän."
"Sano vain."
"Olen pahoillani."
Katselin hänen kasvojaan, ja hän oli punastunut.
"Okei, anteeksi mitä tein, mitä sanoin, miten kohtelin sinua viime yönä ja aiemmin. Olen ... pahoillani kun heitin kynän ... anteeksi jos olen huutanut sinulle ... anteeksi jos olen satuttanut sinua ja saanut sinut itkemään ... anteeksi. .. Olen todella pahoillani. "
En vastannut koska tunsin kyyneleen valuvan poskelleni. Hän huomasi sen ja huolestui.
"Hei, tiedän että olen idiootti, tyhjäpää, paha, tyhmä henkilö kun kohtelin sinua niin. Kutsu minua miksi vain mitä ajattelet..."
"Ääliö ..."
"Okei, olen täysin ääliö. Ole kiltti ja lopeta itkeminen, minä olen jo saanut sinut itkemään liikaa. Olen todella pahoillani."
"Uskotko minua nyt? Uskotko, etten läikyttänyt viiniä Tanyan puvulle, ja että minulla ei ole mitään tekemistä kellosi kanssa?"
"Uskon."
"Sattuiko se kun Emmett paiskasi sinut seinään?"
"Joo, minulla on mustelma selässäni."
"Hyvä."
Hän virnisti minulle ja minä hymyilin hänelle.
"Voisitko sanoa taas että olet pahoillasi?" kysyin häneltä.
"Anteeksi."
”Kerran vielä.”
"Olen pahoillani."
"Okei, annan sinulle anteeksi."
Hän nauroi taas kysyi minulta, haluaisinko syödä mitään. Puhuimme kuin mitään ei olisi tapahtunut.
"Katso taivaalle", sanoin hänelle.
Hän katsoi ylös ja hymyili.
"Täysikuu. Todella kaunis", hän kommentoi.
"Olen aina pitänyt täysikuusta. Kuu paistaa kirkkaimmillaan. Se saa minut iloiseksi."
"Sinä arvostat pieniä asioita. Löydät onnen jopa yksinkertaisista asioista Bella."
"Joo. Kun minä kasvoin, minua ei hukutettu leluihin ja vaatteisiin joten opin löytämään iloni asioista joihin ei tarvitse suurta summaa rahaa."
"Olet todella ainutlaatuinen", hän sanoi.
"Tiedän sen. Olet onnekas kun olet tavannut minut", sanoin kiusoitellen.
"Tiedän", hän sanoi katsoen minua silmiin. Punastuin joten katsoin nopeasti takaisin taivaalle. Menimme sisälle hotelliin ja työntekijät tarjoutuivat auttamaan Edwardia minun kantamisessani. Hän vain kiitti ja lisäsi että hän pitää minusta huolta.
Menimme huoneeseeni ja hän laski minut sängylle. Hän tilasi ruoan minun huoneeseeni ja pyysi myös lääkettä. Hän kysyi minulta, haluanko mennä lääkäriin, mutta minä en suostunut ja kerroin hänelle että voin paremmin huomenna. Juttelimme hieman kun oveni heilahti auki. Siellä olivat Emmett ja Jasper. He juoksivat sänkyni viereen.
"Mitä sinulle tapahtui? Minne katosit? Jazz ja minä etsimme sinua tunteja!" Emmett sanoi.
"Minä vannon että tapan Edwardin! Tämä on kokonaan hänen vikansa", Jasper lisäsi.
"Okei, minä kannan vastuun, mutta se olin minä joka löysi hänet ja pyysin jo anteeksi."
"Helvetin paskiainen!" Emmett sanoi yrittäessään lyödä Edwardia, mutta Jasper piteli häntä aloillaan.
"Lopeta. Olen kunnossa. Olen loistavassa kunnossa huomenna, minä lupaan, ja olen pahoillani jos huolestutin teidät kun eksyin", sanoin.
"Seuraavan kerran kun Edward kohtelee sinua huonosti Bella, kerro meille ja me hoitelemme hänet", Jasper sanoi.
"Okei. Lopettakaa hänen ahdistelunsa, jooko" , sanoin nauraen. He kaikki nauroivat myös.
"Hei Edward, joko sinä pyysit anteeksi?" Emmett kysyi.
"Olen jo pyytänyt anteeksi ja hän on jo antanut minulle anteeksi."
"Me olemme okei nyt", vahvistin.
Jasper ja Emmett nyökkäsivät ja sanoivat, että he lähtisivät nyt ja antaisivat minun levätä. Molemmat antoivat minulle suukon otsalle ja nipistivät Edwardia leikkisästi ennen kuin lähtivät.
"Oi! Te kaksi näyttelette liikaa..."
Nauroin jälleen ja Edward lähestyi sänkyäni.
"Bella, en tarkoittanut mitä sanoin. Niin kuin se ’tiedä paikkasi’ -juttu, minä en ajatellut. En ikinä tekisi niin. Olen pahoillani."
"Se on okei Edward."
”Kiitos, joten, minäkin jätän sinut lepäämään."
"Okei."
”Lepää".
"Minä lepään."
"Joo. Minä lähden nyt."
"Heippa".
”Lähden nyt. Okei", hän sanoi astuen samalla varovasti taaksepäin.
"Edward, käyttäydyt oudosti. Mikä sinua vaivaa?"
”Minusta se vain on epäreilua... että.. tiedäthän... kun Emmett ja Jasper saivat... umm… antaa sinulle hyvänyönsuukot... niin..."
Hän juoksi luokseni ja suuteli poskeani ja kuiskasi pehmeästi ”Kauniita unia” korvaani. Se tapahtui niin nopeasti, että ennen kuin kykenin puhumaan, hän oli jo ulkona huoneestani. Olin niin järkyttynyt ja kasvoni paloivat. Edward antoi minulle juuri suukon poskelle. Sydämeni räjähtää. Suljin silmäni ja rauhoitin itseni. Tämä kaveri saa minut tuntemaan paljon. Hän voi tehdä minut surulliseksi, vihaiseksi, satuttaa minua, mutta ennen kaikkea hän voi varmasti tehdä minut onnelliseksi. Otin päiväkirjani ja sujautin kukan sen väliin ja kirjoitin:
"Me olemme kunnossa nyt, ja vain se merkitsee."
-
Tää on niin ihana ficci! Ja Edward oli nii sulonen tossa :D
Toivottavasti jatkoa on vielä tulossa.. ja mahdollisimman pian ;) :D
iituska
-
Ihana luku!!!Se oli kiva kun Edward pyys Bellalta anteks :D
Sekin oli kiva kun Edward pussas Bellaa poskel ekaa kertaa!! ;D
Kiitos ja kumarrus jälleen kerran,
_Bella_18_
-
SÄ ET TODELLAKAAN SAA LOPETTAA TÄN SUOMENTAMISTA!
koska tää on niin hyvä ficci ja sä osaat suomentaa tosi hyvin! :)
ja itse ficciin, kirjoitusvirheitä löytänyt, toisaalta en niitä hirveästi kerennyt katsella, kun ahmin tekstiä :D
-
Oiih. JES tänne on tullu jatkoa. Pitkän odotuksen jälkeen. (:
Tää pelastin mun huonon päivän! Toivottavasti jatkat suomentamista, koska oon tosi koukussa tähän ficciin. <3
Kiitos.
Alli__
-
Hellou! Ensinnäkin, kukaan ei säikähdä, koska tulin vain ilmoittamaan että aion todellakin jatkaa suomentamista, te ansaitsette sen. Seuraava luku tulee heti kun mahdollista, mutta siinä voi mennä hetki. Tämänkin teille tarjoaa *rummunpäristystä* KOEVIIKKO. Eli ihmiset, no panic :D
Toiseksi: Kiitos kommenteistanne :)
-
Kiitos! Kiitos todella paljon, että jatkat suomentamista! =)
Vaikkakin eilen minulle kävi vähän hassusti kun menin vain "vilkaisemaan" alkuperäistä versioita, mutta luinkin sen sitten kokonaan englanniksi :DD
Mutta joka tapauksessa mukavaa saada lukea myös suomeksi, sillä en nyt ihan jokaista sanaa viitsinyt googlettaakaan :P
Joten innolla odottelen suomennosta :))
iituska
-
Uusi lukija ilmottautuu!
Olet kääntänyt mahtavasti, ja tarinan juoni on muutenkin paras, ...
Jatkoa pian ;)
-
Hei tää on tosi hyvä. Tykkään tosi paljon tällasista ristiriitaisista ällylällyistä ;)
Mutta omat kommentit tekstin välissä vähän häiritsee, ei me lukijat kiinnitetä huomiota asioihin, jotka ehkä vaivaavat sinua. :)
Toivottavasti jatkuu pian!
-
uusi lukija ilmottautuu! :)
tää ficci on tosi hyvä! Tää on jotenki niin erilaine mitä yleensä bella/edward ficit on. Mutta mutta suomennat kyllä tosi hyvin! Teksti on sujuvaa eikä yhtään tönkköä( niinkuin suomennoksista helposti tulee). Virheitä en oikeestaa oo huomannu....ja niin..ei mitää "pahaa" sanottavaa..... Jatkoa odottelen innolla! :)
-
Uus lukija ilmoittautuu!
Tää on IHANA ficci! Kiitos kun suomennat! Teksti on sujuvaa ja virheitäkään en muistaakseni oo bongannut, suomennat hyvin. Toivottavasti pian tulee jatkoa ;)
-
A/N: Kiitos kommenteista, tämä on tällainen väliluku, seuraavaa tulee jahka kerkeän. Kiitos teille, toivottavasti pidätte.
--------------------------------------------------------
Edward's PoV
Edwardin POV * Bellalle huutamisen jälkeen *
Noin, nyt olen kertonut kaiken mitä olen halunnut sanoa. Kumosin kaiken vihani ja turhautumiseni häneen. Minulla pitäisi olla paljon parempi olo. Hitto. Ei tämä auttanut, tsskk. Miksi hän ei huutanut takaisin ja tapellut vastaan. Miksei hän voi olla kuin Tanya, joka ei ikinä anna kenenkään loukata itseään. Miksei hän vain lopeta itkemistä! Löin nyrkkini pöytään. Miksi minä olen vieläkin vihainen? Kaaduin sängylleni ja suljin silmäni. Minä vain unohdan hänet. Kun suljin silmäni, kuvat alkoivat välähdellä mielessäni.
Hänen huolehtivat kasvonsa "Sanoit ettet ole rukoillut pitkään aikaan, eikö. Minä autan sinua".
Hänen tarttuva hymynsä, "Kiitos. Sormus on todella hieno".
Hänen myönteinen ja menevä luonteensa: "Sinä tiedät miten imarrella tyttöä. Minun tulee näyttää edustavalta koska Edward Cullen vie minut palkintojenjakotilaisuuteen".
Hänen rakastava silmänsä, "Teen kaikkeni jotta hän palaa luoksesi. Lupaan sen sinulle Edward".
Sitten kuvat muuttuivat ja näen hänen itkevän. Häneen sattuu ja hän on surullinen.
"Tiedän paikkani Edward. Tiedän mitä olen sinulle, ehkä se on minunkin vikani koska toivoin että voisimme olla ystäviä. En ikinä valehtelisi, varsinkaan asioista jotka ovat sinulle tärkeitä."
"Arrgghh, ulos päästäni!" Tämä on järjetöntä!
Emmett ja Jasper tulivat huoneeseeni ja kysyivät missä Bella oli, sillä he ovat etsineet häntä ja hän ei ole hotellissa.
"En tiedä. Me tappelimme ja sitten hän juoksi pois."
"Mitä? Mistä te kaksi tappelitte?" Jasper kysyi.
"Koska minä syytin häntä Tanyan puvun tuhoamisesta, ja koska hän tuhosi Tanyan antaman kellon."
"Sinä et usko kun hän sanoi ettei hän läikyttänyt viiniä Tanyan puvulle?" Emmett sanoi vihaisesti.
Pysyin hiljaa vaivautumatta katsomaan heitä.
"Edward, katso meitä. Puhutaan tästä, ja minä todella tarkoitan sitä", Jasper uhkasi.
En vieläkään katsonut heitä ja katsoin vain ikkunaani. Sitten Emmett vain pyöräytti minut ympäri, otti kauluksistani kiinni ja paiskasi minut seinälle ja voin sanoa että se sattui paljon.
"Senkin idiootti! Sinä tunnet hänet paremmin! Uskotko todella että hän olisi voinut tehdä kaiken mitä sanoit?" Emmett kysyi hakaten selkääni seinää vastaan uudestaan ja uudestaan kun hän ravisteli minua.
"Edward, ei Bella ole sellainen. Hän on sen tyyppinen tyttö joka olisi mieluummin uhri kuin satuttaisi muita. Hän kunnioittaa sinua niin paljon! Sinä yönä kun panit hänet odottamaan, Emmett ja minä tiedämme, kuinka surullinen hän oli, hän vain hymyili ja vakuutti meille että hän on kunnossa, mutta ei helvetti, me tiedämme että häneen sattui! "Jasper lisäsi.
"Vaikka häneen sattuu hän pistää vain naamionsa päälle ja ymmärtää sinua! Hän välittää sinusta mutta sinä et ole koskaan välittänyt hänestä! Kaikki mistä välitit, oli se kakara Tanya, uskoitko sinä hänen tekoitkuaan ja nyyhkytyksiään? Luuletko että Bella voisi satuttaa Tanyaa, me kaikki tunnemme Tanyan ja hän ei ole ikinä uhri!" Emmett sanoi.
"Ja kuka helvetti välittää siitä hemmetin kellosta? Jos Bella sanoo ettei rikkonut sitä, usko häntä! Mitä oikein ajattelit?" Jasper huusi.
Vapautin itseni Emmetin otteesta
"Okei, olen idiootti! Luuletteko että olen onnellinen siitä mitä tein? Luuletteko että minä olen tyytyväinen? En ole! Minulla on paskamainen olo siitä mitä sanoin ja kadun sitä nyt. Olen vihainen koska sain hänet itkemään enkä edes vaivautunut kuuntelemaan hänen selityksiään. Älkää pahentako tätä! "
Istuin tuolille ja kuiskasin:
"Minua kaduttaa että satutin ainoata tyttöä joka välittää minusta."
"Okei, joten miksi olet vielä täällä? Tiedätkö, Bellan tämä pitäisi kuulla eikä meidän", Jasper sanoi.
"En tiedä missä hän on! En edes, tiedä haluaako hän nähdä minut", selitin.
"Jestas, luulin todella että olet viisas, mutta sinusta löytyy todella paljon tyhmyyttä, vai? Lähde etsimään häntä! Jos hän juoksee pois, juokse perään. Jos hän menee piiloon, älä lopeta etsimistä ennen kuin löydät hänet. Jos hän työntää sinut pois tarraudu häneen kiinni äläkä päästä häntä! ", Emmett sanoi.
"Edward, etsi hänet ja tuo hänet takaisin. Pyydä anteeksi. Jos et kykene siihen, pahoittelen, olen Bellan puolella. Kohdellaan toisiamme vieraina jotka eivät ole koskaan tavanneet" Jasper sanoi vakavasti.
"Minäkin olen Bellan puolella, mutta en ole kuten Jasper. Me kohtelemme toisiamme vihollisina, ja minä olen tosissani", Emmett sanoi.
"Tuon hänet takaisin ja pyydän anteeksi", sanoin heille.
"Parempi olisi" Jasper sanoi.
"Nyt liikettä! Kihlattusi odottaa sinua idiootti", Emmett sanoi.
Juoksin hotellin ulkopuolelle, mutten alkanut etsiä häntä. Ehkä hän tarvitsee hieman omaa aikaa. Joo, hänen tarvitsee varmaan miettiä asioita. Oikeastaan minua pelottaa. Pelkään etsiä häntä, koska kun löydän hänet, mitä minä sanon?
"Bella, olen pahoillani." Se on niin yksinkertaista!
"Miksi olet yllättynyt? Onko minulta väärin huolehtia kihlatustani? Ai joo, Anteeksi." Se kuulostaa ylimieliseltä.
"Miksi sinä karkasit? Pidätkö siitä että ihmiset huolestuvat sinusta? Tulin, koska ystäväni käskivät, ja he myös neuvoivat minua pyytämään anteeksi." Tssskk, vielä pahempi.
Istuin läheiselle penkille harjoittelemaan anteeksipyyntöä. Olen Edward Cullen, ei tämän pitäisi häiritä minua, hän on vain tyttö, mutta kun alan ajatella häntä sydämeni alkaa lyödä enkä osaa päättää mitä tehdä. Tämä on niin typerää. Tunti on kulunut, Jasper ja Emmett tekstasivat minulle että he eivät olleet löytäneet Bella vielä ja he tarkastavat vielä hotellin, josko siellä olisi jotain merkkejä hänestä. Aloin huolestua ja siirsin kaiken hermostuneisuuteni hänen näkemisestään syrjään, minun on pakko löytää hänet.
Käynnistin auton ja aloin kierrellä Lontoota, tarkistin kaikki paikat missä olimme käyneet, mutta hän ei ollut missään. Teksasin hänelle, hän ei vastannut. Soitin hänelle, hän ei vastannut. Olen paniikissa. Olen etsinyt jo tuntikausia, mutta en vieläkään löydä häntä. Sitten muistin, torni! En ole käynyt tornissa. Lähdin heti ajamaan sinne. Kiipesin portaat nopeasti, hänen on pakko olla täällä.
"Bella!”, huusin.
Kukaan ei vastannut. Katselin ympärilleni ja tajusin, että hän ei ole täällä. Kello on jo seitsemän illalla ja näkymä tornista on todella kaunis. Katselen nyt koko Lontoota.
"Bella! Älä viitsi! Olen etsinyt sinua, ja olen huolissani! Olet kunnossa, eikö vain? Olet okei, eikö?", huusin ylhäältä tornista.
"Olen pahoillani. Olen todella pahoillani etten uskonut sinua. Olen typerys. Minä rukoilen että olet kunnossa. Tule takaisin luokseni, älä jätä minua", sanoin, kun tunteeni ottivat minusta voiton. Silmiini sattui ja tukahdutin kyyneleeni. En koskaan ajatellut että itkisin tytön takia.
"Haluan sinut takaisin", lisäsin kuiskaten.
Palasin hotellille väsyneenä. Pysäköin autoni ja päätin vain kävellä ja etsiä Bellaa hotellin lähistöltä. Aloin kävellä ja päädyin puistoon. Kukaan ei ollut leikkimässä koska oli jo yö. Lapset ovat kotona, lähestyin keinua kun huomasin jonkun makaavan penkillä. Menin tarkistamaan. Luulen että se on tyttö, hänen asentonsa ja ruumiinrakenteensa näyttävät liian pieniltä pojalle. Kun menin lähemmäs, tunnistin hänen mekkonsa, se on sama kuin… sama kuin Bellan. Juoksin häntä kohti ja siinä nukkui tyttö jota olin etsinyt tuntikausia.
Hymyilin itselleni.
"Olen iloinen, että olet kunnossa."
Sipaisin joitain hiuksia hänen kasvoiltaan. Hän näyttää rauhalliselta. Suutelin hänen otsaansa ja tuijotin häntä tunteja kunnes hän alkoi herätä. Nousin heti ja hermostuin. Mitä minä teen? Ajattele. Ajattele. Hän herää! Hermostuin niin paljon että vain istuin toiselle penkille lähelle häntä. Okei, toimi luonnollisesti Edward. Ole rauhallinen, rauhoita itsesi. Se on vain Bella.
Hän avasi silmänsä ja tuijotti taivasta. Hän hymyili vähän, ehkä hän pitää kuusta ja tähdistä. Tämän minä aion pitää mielessä. On jo myöhä, joten päätin puhua.
"Onko hauskempi nukkua täällä kuin omassa huoneessasi?"
-
Ihanaa, että on tullut jatkoa! :)
Löysin tämän pariviikkoa sitten ja jäin heti koukkuun. Luin kaikki luvut samana iltana ja sitten kun nämä suomenkieliset loppuivat luin loput englanniksi! Voin sanoa, että menetin sinä yönä yöuneni, mutta ei kaduttanut.:D Ja vaikka olenkin lukenut tämän jo, niin engalannin taitoni ei ole niin hyvä,että olisin ymmärtänyt kaiken joten on ihanaa että saan lukea tätä suomeksikin.:) Tämä on ehkä ensimmäinen lukemani (taino ehkei ihan ensimmäinen, mutta yksi arvoista kuitenkin) ficci, jossa Edward on täydellinen idiootti. Heh, mutta eiköhän se siitä sitten järkeväksi muutu. Em ja Jasper ovat ihania kun huolehtivat Bellasta <3
Kiitos jatkosta ja toivottavasti sitä tulee pian lisää! Olet mahtava suomentaja! :)
~Prumrose
-
Aivan ihanaa tekstiä ja vihdoinki sitä tuli (:
Virheitä en paljon löytänyt, mutta en kyllä niitä etsinytkäät.
Toivon todella, että tähän tulee jatkoa nopeesti. Piristää päivää.
Kiitos
-Alli__
-
luin äsken ja tykkäsin tosi paljon :) kiva kun jaksat suomentaa ja jatkoa vaan pyytäis :D
-
uusi lukija ilmoittautuu :)
A I V A N ihana ficci, i love it
äkkiä jatkoa, kiitos ;)
-
Voi himpula oikeesti!!
Luin tätä joskus silloin muinoin kun aloit kirjottaan tätä.. En tiedä edes miks tän ficin seuraaminen jäi.
Nyt kuitenkin löysin tän jälleen ja on ollut mitä mukavin ilta istua koneella ja lukee nää kaikki luvut putkeen!
Ihan äly mahtava oikeesti. Tykkään koko tarinasta. IH-HAN SI-KA-NA!! :D :D
Jatkoa vain lisää.
Ja ISO KIITOS kun käännät tätä ♥
-
Heippa! :)
Uusi lukija ilmoittautuu! Oon täs jo pari viikkoasitten löytänyu tän mutten ehtiny lukea loppuun ennen tätä kun kiireitä, koulu alkanu ja kaikkea :)
Eli, asiaan: Ihanaa kun käännät tätä! Aivan mahtava fic nimittäin!
Ja virheitä ei erityisemmin oo tullu huomanneeksi.Joo anteeks en keksi nyt mitään ihmeellistä, mutta siis hyvin suomennat. Ja ethän vaan tosiaan lopeta suomentamista, tää on niin mahtava ja mä en pärjää englannintaidoillani mihinkään, että en itse voisi lukea alkuperäisenä.:)
Toivottavasti pian saat jatkoa laitettua!
-Aleshee
-
Kiva kun Edward löysi Bellan! Koska jatkoa? ???
-
Tää on ollut pitkään yksi mun suosikkificeistä, ja mä ihan totta toivon että tää jatkuu pian, koska muuten tulee vähän tyhjä olo. Mua ihan harmittaa kun joulukuun jälkeen ei ole tullut lukua ja kun sitä ennen oli niin pitkä tauko...
Mutta siis, itse ficciin. Mä tykkään edelleen siitä ideasta että Edward on itserakas Tanyaan hairahtanut paskiainen, koska loppujen lopuksi se kuitenkin tajuaa että Bella on parempi sille. (Sanoin noin hienosti koska en itse tykkää oikein Bellasta, eikä tässä siis ole ketään kirjoittajaa kohti mitään henkilökohtaista ;)) Tanya on mun mielestä ehkä maailman raivostuttavin tyyppi, mutta minkäs sika luonteelleen ja geeneilleen mahtaa? :D
Mutta en mä tullut vain haukkumaan Tanyaa, vaan mun on sanottava että mä rakastuin pikku-Edwardiin ihan silmittömästi (oon ehkä sanonutkin sen jo) ja mun mielestä oli tosi kiva että iso Edwardkin löysi Bellan. Ja sitten vielä se, että mä en malta odottaa milloin tulee taas jotain Jasperista ja Emmettistä. ;) Ne on mun miehet ja BFFt. :-*
Joo, eli tulin minäkin sitten vain loppujen lopuksi ilmoittamaan olemassaolostani ja halustani lukea tätä lisää. :)
-
Tää on nii ihana! Luin nää kaikki luvut nyt ja oon kiitollinen että oot suomentanu tätä! Olisin vielä kiitollisempi jos jatkaisit tätä vielä joskus!
-
Tää on nii ihana! Luin nää kaikki luvut nyt ja oon kiitollinen että oot suomentanu tätä! Olisin vielä kiitollisempi jos jatkaisit tätä vielä joskus!
Juuri näin!
Fulnum
-
Hyvä ficci! (: Jatka pliis pian! ;)))
-
En tiedä kuinka moni teistä on jo arvannu, mutta siis tätä ficciä ei tulla ainakaan minun puolestani enää jatkamaan, olen tosi pahoillani.
Eli multa loppu motivaatio, ja muutenkin innostus koko tähän fandomiin. Englanninkieliseen ficciin löytyy linkki ekalta sivulta, enkä laita pahakseni jos joku toinen tota suomentelua jatkaa, feel free.
Mä oon pahoillani että kesti kauan ilmottaa, kaikkea hyvää. Ciao.