Finfanfun.fi

Vapaa keskustelu => Saivartelija => Aiheen aloitti: Violetu - 19.07.2007 12:21:39

Otsikko: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 19.07.2007 12:21:39
Harry Potter kirjoihin ja elokuviin liittyviä muistoja siis  tänne.
Miten päädyit potterien maailmaan, oliko ensimmäisen kerran Pottereihin tarttuminen silkkaa sattumaa, vai aivopestiinkö sinut onnekkaasti?
Käperryitkö jouluyönä Viisasten kiven kanssa peiton alle ja muistatko missä ja milloin luit vaikkapa Liekehtivän pikarin loppukohtausta? Maistuuko joku tietty kirjasarjan kohtaus vaahtokarkeille, joita ensimmäisellä lukukerralla söit...?
Miten reagoit kun näit Viisasten kivi -elokuvan ensimmäistä kertaa ja olitko valmis murhaan, kun joku kakara nauroi Feeniksin killan kohtauksessa, jossa itse pidättelit itkua?
Jaksaako kukaan maratonimenolla kolmatta elokuvaa pidemmälle, vai kävikö homma auttamattoman levottomaksi...?

Ja miksei täällä voisi muistella myös ficcien kirjoittamiseen liittyviä muistoja.
Oliko sitä tiettyä ficciä kirjoittaessa juuri se tietty biisi repeatilla, Onko jotain tiettyä ficciä lukiessa aina pakko olla vaikkapa joku tietty vuorokaudenaika...?
Onko ficci jossa kelmit juopottelevat, saanut sinutkin huojumaan luettuasi valmiiksi, ja onko kauan seuratun ficin loppuminen saanut aikaan päiväkausien angstin?

Ovatko Potterit synnyttäneet jotain legendaarisia leikkejä, sanontoja, sisäpiirivitsejä, roolipelausta, larppeja...  ;)

*****


Pari omaa muistoani:

Ensimmäisen kerran kun luin Englanniksi FK:n sitä kohtaa, jossa Harry ja kumppanit olivat salaperäisyyksien osastolla ja Lucius ilmestyi, olin hiekkarannalla ja Isäni käski mennä kuorimaan perunoita (joten se kohta meni vähän ohi).  

Kerran kauan sitten kun olimme veneretkellä, alkoi sataa ja kaikkien lasten päälle levitettiin pressu. Siellä pressun alla lueskelin salaisuuksien kammiota ihan kaikessa rauhassa...    

Kolmosleffan ensi-illan jälkeen pyöräilin yksikseni kotiin ja leikin ankeuttajaa.   :D

Saimme siskoni kanssa Liekehtivän pikarin tuliaisiksi Helsingistä ja heti tuli kauhea tappelu, vaikka olimmekin sopineet, että minä luen sen ensin. Isäni sitten piilotti sen (mikron taakse) ja sanoi, että se joka löytää sen saa lukea sen ensin. Lopulta kumpikaan ei löytänyt sitä ja annoin periksi. Siskoni sai siis lukea sen ensin ja kauan siinä kestikin.
Liekehtivä pikari onkin ainoa kirjoista, josta meillä on oikeasti tapeltu.


Otsikko:
Kirjoitti: Lumisydän - 19.07.2007 12:54:58
Minullakin on pari muistoa:

- Luin AV:tä englanniksi koulussa, kun ihastuin exääni (hän tuli kysymään, mitä luen)
- Salaisuuksien kammion kävin katsomassa suomen ensi-illassa - ja takanani istui ärsyttäviä teinejä, jotka kikattivat koko leffan ajan. Loppupuolella hermostuin ja karjaisin heitä tukkimaan turpansa
- Feenkisin killan luin viikonlopun aikana keskeyttämättä hetkeksikään (yöt poikkeus)
- Sain kaksosveljeni lukemaan potterit sanomalla, että niissä on lentäviä autoja ja moottoripyöriä ja että Harry harrastaa motocrossia (osin totta, eikös ;)). Veli ihan onessaan alkoi lukea ja seuraavana päivänä tuli vähän nolona sanomaan, että anna seuraava kirja, tää oli hyvä.

Ei nyt tule muuta mieleen. Muoksin, jos tulee

~Linnea~
Otsikko:
Kirjoitti: Bebe - 19.07.2007 13:33:22
Kuulin ensimmäistä kertaa Potterista, kun serkkuni sai synttärilahjaksi salaisuuksien kammion. Silloin ajattelin, että en varmaan tule sitä koskaan lukemaan, ko se oli niin paksu. Toisin on kumminkin käynyt.

Kun luin ensimmäistä kertaa liekehtivää pikaria, niin aloin nukkumaan jossain hautuumaa kohdan aikana. Seuraavana aamuna heräsin seitsemän aikoihin, ko piti saaha luettua se loppuun. Äiti ihmetteli, kun tuli mua herättämään, että miten mie olen jo hereillä.

Nähtyäni salaisuuksien kammio elokuvan, niin mieleeni piirtyi sellainen muistikuva, että se kakkonen on kirjanakin surkea. En sitten lukenu sitä johonkin aikaan ja oli mieluinen yllätys, kun viimein luin sen jälleen kerran, että se olikin hyvä.
Otsikko:
Kirjoitti: Isabel - 19.07.2007 14:12:24
Sain kolme ensimmäistä kirjaa joululahjaksi vuonna 2000 äidiltäni. Hän oli lukenut lehdistä sun muista, että ne olivat todella suosittuja ja tahtoi minunkin aloittavan kirjojen lukemisen. Olin tuolloin vasta kymmenen ja en ollut vielä innostunut lukemis harrastuksesta ja kirjat olivat mielestäni tolkuttoman paksuja. Siispä en koskenut niihin ennenkuin olin nähnyt Viisasten kivi elokuvan. Olin VK:ta katsomassa kaverin kanssa joka oli kirjoja lukenut. Luulin Ollivanderia pahaksi ja Voldemortin kannattajaksi, koska mies oli niin mystinen kohtauksessa missä Harry ostaa sauvaansa.

Muistan, että silloin oli kesä kun luin ensin Azkabanin vangin ja tämän jälkeen pyysin synttärilahjaksi Liekehtivää pikaria jonka sitten luin AV:n jälkeen. Luin kirjoja meidän ulkona olevassa keinussa viltti päällä ja syöden jäätelöä. En voinut laskea kirjoja silmistäni kun olin niin haltioissani. Kesti kuitenkin jonkin aikaa ennenkuin otin VK kirjan käteeni ja luin sen, koska alku tuntui niin tolkuttoman tylsältä. 8'D
Otsikko:
Kirjoitti: Hazandra - 19.07.2007 17:46:19
Onhan noita muistoja tullut... :roll: Tässä pari niistä, joita nyt äkkiä saan mieleeni...

Lukiessani Feeniksin kiltaa ja kohtaa, jossa Harry ja kumppanit ovat salaperäisyyksien osastolla ministeriössä kirjan loppupuolella ja kuolonsyöjät tulevat paikalle, istuin keskellä yötä pienen vessani lattialla sinisellä matolla ja luin...oli aika jännää...pääsin hyvin tunnelmaan mukaan...

Azkabanin vankia lukiessani pelkäsin kamalasti siinä esiteltyjä ankeuttajia...oli pakko aina vilkuilla tyhjässä huoneessa lukiessani selkäni taakse, ettei vain olisi ankeuttaja tulossa...silloin pelotti  
Otsikko:
Kirjoitti: Marla - 19.07.2007 18:06:47
Mulla on tosi lollero muisto: luin niitä ekoja kirjoja salassa (nyt edesmenneeltä) tädiltäni, joka oli ihan kiihkouskovainen. Koskaan en saanut mainita Pottereita hänen kuulleen ja joskus, kun toinen tätini lainasi mulle Puoliverisen prinssin, kirjanluovutus piti suorittaa toisessa huoneessa mahdollisimman salamyhkäisesti... järkyttävää. :D

Muuta ei oikein nyt tule mieleen.
Otsikko:
Kirjoitti: chami - 19.07.2007 19:51:17
Vahvin muistoni on varmaankin se, kun ensimmäistä kertaa Feeniksin Kiltaa lukiessani sain käskyn mennä nukkumaan seuraavan päivän aikaisen herätyksen vuoksi. Jatkoin (tietenkin) lukemista taskulampun kanssa, kunnes tulin siihen kohtaan jossa Sirius kuoli. Itkettyäni muutaman tunnin menin kertomaan kamalasta tapahtumasta äidillenikin enkä todellakaan nukkunut koko yönä.^^

Ja sitten tämä yleinen, joka vaivaa aina elokuvissa, mutta erityisen vahvasti muistuu se siitä kerrsta, kun olin katsomassa Liekehtivää Pikaria. Joku ihana ihminen edessäni rapisteli jatkuvasti karkkipussiaan pilaten keskittymiskokoni täydellisesti. >.<
Otsikko:
Kirjoitti: Kajo - 20.07.2007 23:15:52
Muistan ikuisesti kun isosiskoni teki jonkun lehden Harry Potter tietämys testiä (oli kai ensimmäisten kirjojen aikaan, siitä voitti palkinnon kun tiesi)... "No Harryn vanhemmat on tietty James ja Lily! Kaikki ton tietää!" Olin sillee "en mää tietänyt", olin siis n. 7-vuotias. Sisko oli hetken hiljaa ja tokaisi: "No sä et ole edes lukenut niitä vielä."

Hehehe 8D
Tuo on kai ainoa muisto-muisto... :) Inhosin aluksi kauheasti Pottereita, mutta kun luin, siis rakastuin, ihan rakastuin 8DD
Otsikko:
Kirjoitti: Bulla - 21.07.2007 02:43:43
Vahvin muistoni Pottereista on, kun istuin sairaalan kahviossa lukemassa Feeniksin Kiltaa, samalla kun odotin. Jotenkin muistuu aina, kun lukee tiettyjä kohtia Feeniksin Killassa, sairaalan haju ja se pepsi, joka oli ihan mautonta hanapepsiä.

-Bulla
Otsikko:
Kirjoitti: Demeter - 21.07.2007 17:13:26
Luin ensimmäistä kertaa Potteria monta vuotta sitten. Silloin äiti teki keittiössä munkkeja, ja kutsui syömään niitä. Viisasten kivessä oli kuitenkin niin jännät paikat menossa, etten malttanut keskeyttää sitä hetkeksikään. Niinpä sivut, jotka kertoivat jättišakkilaudalla pelatusta pelistä, saivat täytteekseen rapisevia sokerimuruja :D. Muistan tämän tilanteen niin elävästi.

Itse en kuitenkaan keksinyt alkaa Pottereita lukemaan. Ala-asteella meidän piti koota jonkin sortin lehtinen, johon kaverini sitten teki kirja-arvostelun Harry Potterista. Muistan, kuinka hän piirsi kantta apuna käyttäen Harryn naaman ja kertoi lyhyesti kirjan juonesta - minusta se vaikutti ihan kauhealta, mutta ehkäpä siksi mielenkiintoni heräsi. Se oli merkittävää aikaa. Tai sellaista jännittävää... en nyt osaa kuvata sitä tunnetta paremmin, mutta kyllä ne ensimmäiset Potterit aiheutti kivan värinen sisällä!
Otsikko:
Kirjoitti: Miku - 21.07.2007 18:11:43
Muistan kun olin n. 9-vuotias ja mummo oli meillä kylässä. Hänellä oli liekehtivä pikari mukanaan. Musta se näytti hirmu paksulta, mutta mummo vaan kehoitti alkaa lukemaan kirjasarjaa. Hän kävi seuraavana päivänä ostamassa VK:n ja melko hyvillä lukutaidoilla sain sen luettua melko nopeasti. Sen jälkeen mummo osti mulle jokaisena synttärinä jokaisen kirjan jotka oli siihen mennessä julkaistu, kunnes LP:n ostin sitten itse.

FK:sta muistan kun olin mummolan vintillä sitä lukemassa ja kuinka Siriuksen kuoleman kohdalla pillahdin niin hirveään itkuun että viereisessä huoneessa äiti heräsi. Aloin vuodattaa kovaan ääneen, kuinka hieno ihminen kuoli ja äiti oli ihan että AI KUKA TUNNENKO MÄ SEN.  ;D
Otsikko:
Kirjoitti: Polina - 21.07.2007 18:28:06
Minä muistan saaneeni ekan ja tokan Potterin lahjaksi. Viisasten kiven osti isäni (otti tyyliin ekan vastaantulevan kirjan kirjakaupasta x)), ja toisen sain kummisedältäni. En saanut pitkään aikaan luettua ykköstä. Jossain vaiheessa sitten vaan päätin lukea sen, ja olikin kätevää, kun kakkonen oli valmiina heti VK:n lukemisen jälkeen.

Muistan kun riitelin mummuni kanssa kirjakaupassa kolmoskirjasta, hänestä se kirjan ulkoasu oli niin synkkä, ettei olisi millään raaskinut tuhlata pennosiaan siihen kirjaan, koska en kuitenkaan tykkäisi siitä.  ;D

Kolmoskirjaa luin isäni autossa, ja pidin silloin paljon Siriuksesta.
Otsikko:
Kirjoitti: pikkuinen - 21.07.2007 18:39:56
Muistan kuinka istuin koulun kirjastossa, taisin olla ekalla tai tokalla luokalla, ja otin käteeni liekehtivän pikarin (siis sen kirjan 8D). Jaksoin lukea ehkä ekat kaks sivua ja sit olin ihan JAA TÄÄ MUKA HYVÄ.

Feeniksin killan sitten taas luin yhden viikonlopun aikana. Muistan, että oli äidin synttärit, minä istuin keittiön sohvalla kaikkien humalaisten aikuisten joukossa enkä yksinkertaisesti voinut keskeyttää.
Otsikko:
Kirjoitti: piladel - 21.07.2007 19:01:39
Onhan noita. Pistän tähän nyt ne, jotka ensimmäisenä tulevat mieleen ja lisäilen muita sitten.

Kun ensimmäisen kerran kuulin Pottereista, olin toisella luokalla ja kaverini luki ykköskirjaa pulpettilukemisena. Katselin silmät pyöreinä, että "onpas paksu kirja, miten kukaan jaksaa lukea tuollaista?". Kaveri sanoi luettuaan, että kirja oli hyvä. Minunkin oli sitten pakko lukea se. Muistan, että minulla meni kahdeksanvuotiaana lukemiseen kuukausi, enkä kirjan loppuun saatuani ollut tajunnut puoliakaan. Silti luin toisen ja siitä se sitten lähti.

Kun ensimmäinen leffa tuli, olin kymmenen. Oli alkuilta ja istuimme olohuoneessa koko perhe. Yhtäkkiä minä vaan maintsin, että olisi niin hienoa päästä katsomaan se ensi-iltaan. Äiti kysyi, että koska se on. Vastasin, että tänään. Äiti otti puhelimen, kysyi isältä, haluaako hän tulla mukaan ja varasi kolme lippua illan näytökseen; minulle, itselleen ja pikkuveljelleni. Pikkuveljeni oli niin pieni, että äiti sulki hänen silmänsä, kun alussa tuli Taru Sormusten Herrasta I:n traileri, ja lopussa, kun näytettiin Voldemort.

Kun kuutoskirja ilmestyi englanniksi. Olin kielikurssilla Brightonissa silloin. Isäntäperhe tiesi minut ja ystäväni Potter-faneiksi, ja kysyi, halusimmeko mennä yöllä (vasten kielikurssin sääntöjä) jonottamaan. Yöllä sitten valvoimme parin muun isäntäperheemme kielikurssilaisen kanssa. He olivat saksalaisia poikia ja minulla ja toisella heistä oli jotain säpinää. Juuri, ennen kuin minun ja ystäväni piti lähteä bussipysäkille, tämä kyseinen saksalainen poika suuteli minua. Olin ihan hurmiossa, kun lähdimme. Niin hurmiossa, että unohdin rahat kotiin ja jouduimme palaamaan takaisin ja hakemaan kirjan vasta aamulla -.- hieman potutti, kun jonotus Englannissa jäi sellaisen takia väliin.

Kun kuutos- ja viitoskirjat ilmestyivät, näin julkaisupäivää edeltävinä öinä pienen spoilausunen kummastakin. Feeniksin kiltaa ennen näin unta, että Harry haetaan Dursleylta luudanvarsilla. Meinasin tukehtua, kun luin kirjaa ja totesin, että näin tapahtui. Puoliverisen prinssin julkaisua edeltävänä yönä Englannissa näin unta kohdasta, jossa Harry ja Draco ovat poikien vessassa ja he kaksintaistelivat. Jälleen oli shokki huomata, että näin todella kävi.

Olin ollut pitkään kauheassa flunssassa ja hyvin kyrpiintynyt makaamiseen ja television tuijottamiseen. Yksi päivä isä tuli töistä kotiin ja antoi minulle Liekehtivä pikari -dvd:n joka oli sinä päivänä ilmestynyt. Eipä kyrpinyt televisio enää sen jälkeen.
Otsikko:
Kirjoitti: wiidii - 21.07.2007 19:34:01
Paras muistoni on siitä, miten aloitin lukemaan Pottereita. Siskoni Maarit oli saanut etukäteen synttärilahjaksi toukokuussa 2000 kolme ensimmäistä Potteria (jestas, siitä on jo yli 7 vuotta) ja minua ei voinut vähempääkään kiinnostaa "joku tylsä fantasiaseikkailu". Noh, olin sitten toisen isosiskoni Mian luona yötä alkukesästä (vuosi edelleen se 2000) Maaritin kanssa ja hän oli ottanut Viisasten Kiven mukaansa luettavaksi. Minulla sitten oli ihan älyttömän tylsää ja aloin makuuhuoneen lattialla (muistan sen huoneen järjestyksen vieläkin tämän ansiosta) lukemaan VK:ta ja arvatkaa vain, jäinkö koukkuun.  :roll:  Heti kun lähdettiin kotiin, piti aloittaa seuravien kirjojen lukeminen.
Otsikko:
Kirjoitti: Enide - 21.07.2007 22:00:37
Haa, näitä on paljon, mutta tässä pari, jotka muistuivat ekana mieleen:

-  Ala-asteella (4-5 luokilla) leikittiin kavereitten kaa Potteria. Minä olin Ron, koska olin silloin värjännyt hiukseni punaisiksi. Koulussakin oli halloweenina pukeuduttu kaapuihin X) Kivaa kyllä oli....

-  SKta leffateatterissa katsellessa en syönyt popkorneja; minä tyttö puristelin niitä näpeissäni ja sotkin ihan järjettömästi. Oli niin jännä leffa minusta ^^ (Olin silloin kymmenen. Ei se enää ole yhtään jännä, ei mitkään muutkaan Potter leffat)

Lisäilen, kun muistan näitä lisää
Otsikko:
Kirjoitti: Violetu - 22.07.2007 13:36:15
Wee, ihania muistoja teillä :D

Luin ensimmäisenä kolmosen, muistan vieläkin elävästi miten luulin ensimmäisen luvun ajan Hermionea pojaksi. Siskoni oli saanut kirjan synttärilahjaksi täyttäessään ehkä 9 vuotta. Muistan miten hän kertoili siitä miten Malfoy on niin tyhmä ;D

Vähän sen jälkeen kun olin saanut HBP:n kesällä, lähdimme veneretkelle merelle. Vanhemmat käskivät jättämään kirjan kotiin, koko retki oli siksi yhtä tuskaa. Ja sitten vielä kun tulimme autolla kotiin (sulut olivat epäkunnossa) kotiavaimet olivat jääneet veneeseen emmekä päässeet sisälle. Minulla oli kauheat vieroitusoireet... ;D
Onneksi pikkusisko oli kuitenkin jättänyt vahingossa ikkunansa auki ja pääsimme tikkaita pitkin ikkunasta sisään.

Muistan vielä elävästi miten sain OotP:n.
Olin ollut juuri koiran kanssa ulkona, ja sitten isäni tuli kotiin ja lykkäsi minulle kirjan käteen (olin ihan seitsemännessä taivaassa). Muut lähtivät mökille saunomaan, mutta minä jäin kotiin uuden Potterin kanssa, kun en muutenkaan olisi päässyt uimaan. Ensin ajattelin lukea sanakirjan kanssa, mutta nopeasti unohdin koko sanakirjan kun OotP tempaisi mukaansa.

Ei ihan parhaita muistoja:
Luettuani HBP:n loppuun en pystynyt lopettamaan itkemistä moneen tuntiin. Sain juuri ja juuri hillittyä itkun kun piti mennä syömään (uusia perunoita ja silliä), mutta kesken ruokailun pillahdin taas itkuun enkä pystynyt lopettamaan. Äiti yritti vakuutella, ettei kukaan oikea ihminen ole kuollut, mutta minä sen kun vollotin...( voi jee :roll: )
(Saa nähdä miten pitkä itkukohtaus tänä vuonna seuraa...)
Otsikko:
Kirjoitti: Corpse Bride - 23.07.2007 22:49:01
Heh, jouduin aikoinani lukemaan Azkabanin vankia vanhemmiltani salaa koulussa (lainasin joltain kaverilta sillä tunnilla, jolla sai lukea omaa kirjaa), kun se oli vanhempieni mielestä liian pelottava minulle. Olin kai jotain yhdeksän vanha.

Sitten kun lopulta sain Pikarin lukemiseen luvan, äiti sanoi: "Lopetat sitten heti lukemisen jos on liian pelottavaa!" Hah hah, paskat minä mitään lopetin. En edes muista pelkäsinkö. En varmaan.
Otsikko:
Kirjoitti: Selene - 23.07.2007 22:56:59
Muistan kun sain viimein postissa OoTP:n, puoli vuotta etuajassa olevan syntymäpäivälahjan kummisedältäni.

Silloin oli hellettä ja makasin kuistilla lukemassa sitä ihan täpinässä ja pian tuli huono olo kun oli  niin kuuma, mutta en vaan voinut menä sisälle ja keskeyttää lukemista.  :D
Otsikko:
Kirjoitti: amorito - 24.07.2007 22:16:45
Muistan niin elävästi sen, kun sain Viisasten kiven, ehkä siksi, että se on vaikuttanut minuun niin paljon. (Tai siis ei juuri Viisasten kivi, mutta se nyt oli syy miksi aloin Pottereita lukemaan ja kasvoin niiden parissa 8D)
Iska on ihan yhtä kauhea lukemaan kuin minäkin, joten iska antaa minulle melkein aina kirjoja lahjaksi. V. 2000 sain siis Viisasten kiven 9-vuotislahjaksi. En ollut varmaan ikinä kuullutkaan koko sarjasta (mikä on aika outoa, jos ensimmäinenkin on suomennettu -98), ja takakansikin oli vähän omituinen. Ei se enää niin omituiselta vaikuta, mutta kun sain äidinkin nyt tarttumaan VK:een, muistin, miten hölmöltä se vaikutti ("asuu portaiden alla kaapissa?"). Vähän epäillen, haluamatta pahoittaa lahjanantajan mieltä, luin ekan kappaleen. Sitten toisen, sitten ekan luvun ja sitten olinkin jo ihan koukussa. :D Sain kaikki kolme ensimmäistä kolmen kuukauden sisään (SK:n ja AV:n sain ihan muuten vaan, ei miksikään lahjoiksi siis), ahmaisin ne uskomattomalla vauhdilla ottaen huomioon että olin vasta yhdeksän. :D
Otsikko:
Kirjoitti: Buckbeak - 24.07.2007 22:40:51
Kaikki alkoi siitä, kun tätini antoi minulle lahjaksi Viisasten kivi -elokuvan. Päätin katsoa elokuvan, enkä tiennyt viedota koneeseen laittaessani kuka oli Harry Potter ja mistä tarina tarkalleen ottaen kertoi. Elokuvan katsottuani olin todella pahasti koukussa. Katsoin elokuvan vielä kaksi kertaa ja seuraavana päivänä lainasin kirjastosta siihen mennessä ilmestyneet Harry Potter -kirjat. Ahmin ne hujauksessa.

Olen edelleen todella pahasti koukussa, ja masentunut siitä että potterit loppuvat :( Mutta kaikki kiitos kuuluu tädilleni - tuskin kirjoittelisin tätä viestiä nyt, jos hän ei olisi antanut minulle sitä videota lahjaksi! :)
Otsikko:
Kirjoitti: Bootstrap - 24.07.2007 22:58:25
Luin koulussa ala-asteella Viisasten kiveä 20 ekaa sivua, mutta en tykännyt siitä yhtään  ;D
Kovasti siskojen kanssa Pottereita haukuttiin ja fanitettiin Sormusten herraa.
Nyt en vaan voi käsittää miksi tuota kirjaa vihasin, se on liian ihana :P

Mutta nyt toisen siskon kanssa Pottereita fanitetaan, mutta vieläkin meistä tuo keskimmäinen niitä vihaa.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: destine - 25.07.2007 19:33:04
Paljon muistoja, joita Harry Potter on minulle antanut, mutta niitä kaikkia en kyllä kuollaksenikaan muista. Kaikkein tärkeimmät muistot ovat kuitenkin varmasti tulleet miiteistä ja viimeisimmän Potterin linepartysta.

Pakostakin sitä on ihania muistoja tulla, kun jonottaa kirjaa ja saa siinä samalla uusia ystäviä ^^ Puhumattakaan siitä ilosta, kun vihdoin pääsee kirjaa lukemaan.

Muistan vieläkin, miten perheeni katsoi minua hyvin oudoksuen, kun itkin lukiessani kirjoja englanniksi. Kuudennen kirjan kohdalla isäni teki virheen ja sanoi sen olevan vain kirja, jolloin minä lähdin paikalta mielenosoituksellisesti pois. Hetkeä myöhemmin äitini käski isääni tulla pyytämään minulta anteeksi *laugh* Oi niitä aikoja.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Kao - 25.07.2007 19:42:57
Muistoja on varmaan paljonkin, mutta nyt tulee mieleen ensin vain muutama. Olin toisella luokalla, kun kaikki alkoivat puhumaan Pottereista ja minä aina mietin, että mitä ihmettä ne olivat ja sitten sen kouluvuoden jälkeisenä kesänä ilmestyivät kaikki neljä ensimmäistä kirjaa keittiön pöydälle.

Uteliaana sitten aloitin lukemisen ja muistan, että luin Viisasten kiveä matkalla mökille ja autossa ihmettelin suuresti sitä alkua. Sitten mökillä, kun en saanut unta niin luin yöllä Potteria ja sen jälkeen jäinkin auttamattomasti koukkuun koko sarjaan.

Sitten oli eräs ilta, kun sain luettua Liekehtivän pikarin loppuun niin olin todella surullinen, kun sitten täytyi jäädä odottamaan seuraavaa kirjaa. Muistan myös sen, kun katselin ulos ikkunasta, kun oli sumuista, että kohta sieltä jostain kävelee suuri, musta koira. :--D Tiedätte varmaan mistä oli kyse.

//
Lainaus
Mutta kaikki kiitos kuuluu tädilleni - tuskin kirjoittelisin tätä viestiä nyt, jos hän ei olisi antanut minulle sitä videota lahjaksi! :)

Minunkin kiitokseni kuuluu tädilleni, koska hän ne kirjat meille lahjoitti.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Zsanya - 26.07.2007 08:55:01
En pidä itseäni yleensä ihmisenä, joka lipsauttelee asioita. En muista että olisin ikinä lipsauttanut mitään niin pahasti kun kerran. Elettiin Feeniksin killan jälkeistä aikaa, ja kaverini oli juuri ruvennut lukemaan Feeniksiä. Spoilata ei tietenkään saanut.

Makailtiin jossain, ja selitin jotain, ja sitten yhtäkkiä suustani tuli sivulause, jonka tajusin kaardinaalimokaksi jo silloin kun se tuli ulos. Mutta silti en vaan saanut estettyä sitä :D

"...niin, kun Siriuskin kuolee..."

Frendini katsoi mua silleen omgwtfwtf ja mä yritin epätoivoisesti seivata sanomalla jotain "heh heh, ja George ja Fred ja McGarmiwa ja Harry..." mutta vahinko oli tapahtunut. Onneksi se ei suuttunut :D muistan myös kauhean elävänä sen kun luin Siriuksen kuolemasta. Se oli kauhea isku, Sirius kun oli aivan ykköshahmojani, ellei ykkönen. Itkin ihan hulluna ja olin ruvella asiasta viikon. Vieläkin olen kyllä vähän nurjilla mielin moisesta stuntista! :D

Intensiivisimmät HP-muistot koskevat varmaankin ficcien kirjoittamiseen liittyviä juttuja. Äkkiä tulee mieleen se, kun Ruman ankanpoikasen kanssa tekstailtiin juuri ennen Ei rakkaus kelloon katso, ei onni aikaa kysele -ficin julkaisua kun olin tyypillisesti jättänyt kaiken viime tinkaan ja ankanpoikanen joutui vaan tulostamaan betattavat ja lähtemään pois kotoa. Samoin jostain syystä on jäänyt mieleen se, kun kirjoittelin iloisissa valkoviineissä Vainotun kaksi viimeistä kappaletta :D ja se, kun yritin kyyneleistä sokeana kirjoittaa Onnia loppuun.

Parhaiten lie jäänyt kuitenkin mieleen 21.7. mutta ei siitä enempää :D
Otsikko:
Kirjoitti: winterforest - 26.07.2007 13:59:35
Sillon kun Viisasten kivi ilmestyi, niin ihme kyllä mä inhosin Pottereita. Tai siis luulin inhoovani. Kun yhden kaverin synttäreillä tietokilpailussa kysyttiin mitä koulua Harry Potter käy, niin aloin raivoomaan siellä et ei tollasta saa kysyä ku ei voi tietää jos ei oo lukenu niitä :D Kuitenki sitten kun kerran olin kipee, niin äiti toi mulle kirjastosta luettavaa, ja VK:n monien joukossa. Sanoin äidille etten todellaka lue tota, mutta sitten kun olin lukenu muut kirjat, niin oli pakko tarttua siihen. Ensin olin ihan häh, eihän tää mikään hyvä oo, mut kun olin lukenut sen nii mielipide muuttui ihmeellisesti :D Sen jälkeen tuli parin vuoden tauko ja ilmeisesti unohdin Potterit kokonaan (luin vaan heppakirjoja :D). Yhtenä kesänä sitten menin isosiskolle hoitoon pariks yöksi, ja matkalla käytiin kirjastossa, ja lainasin Liekehtivän pikarin. Sen sitten luin samana päivänä kokonaan, ja aloitin uudestaan seuraavana aamuna. Se taisi olla kesä -03.

Ja muistan kanssa kun kutosluokan keväällä (-04), aloin ettimään Harry Potter -fanisivuja, ja löysin Fininkin. Sitten tulostelin parit ficit, jotka oli mun mielestä hauskoja, ja niitä sitten luettiin koulussa yhen kaverin kanssa. Muillekki niitä näytettiin (myös niille ketä ei oo lukenu yhtää Potteria), ja repeiltiin niille huumorificeille :D

Ja kun Feeniksin kilta oli ilmestynyt, niin samana viikonloppuna mulla oli yhen Potter-fani-kaverin kanssa vaihdeltava kirjevihko kotona, ja kirjoitin siihen hirveen spoilaavan kirjeen FK:sta. Sain koulussa sitten tietää että se kaveri ei oo vielä saanu sitä kirjaa, ja pyysin sen kirjevihon takaisin ja kirjotin uuden kirjeen :D Onneks se ei ollu lukenu sitä kirjettä vielä.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: melody - 26.07.2007 20:38:36
Joskus 10 vuotiaana leikittiin kaverin mökillä aina Harry Potter ja Viisasten kiveä, olin aina Hermione  ;D
Ja muistan kuinka petyin toissa jouluna(?) kun puoli verisen prinssin lahjakortit oli tullut myyntiin ja mulle oli luvattu ostaa se lahjakortti joululahjaksi. Ja kuinka ollakkaan oli vanhemmat unohtanu ostaa sen ja oli lahjana vain lappu jossa luki että saan kirjan, melkein rupesin sillon itkemään kun en lahjakorttia saanut...  :roll:
Ja silloin kun feeniksin kilta- kirja ilmestyi suomenkielisenä, oli se minulla koulussa aina mukana ja luettiin sitä kaverin kanssa kilpaa aina ennen tuntien alkua (muuten luin sen ennen sitä  8) )
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Leeloo - 26.07.2007 20:46:11
Hah, tämä on pitkä juttu ja tavlaan kuuluisi Fiktiiviset ihastukset -topsuun, mutta muistojahan tässä on:

Nähtyäni ensimmäisen elokuvan rakastuin Kalkarokseen ihan päättömästi. Olin ihastunut siihen ainakin kolme vuotta, ne oli hyviä aikoja... koulukaverit aina kiusas mua sen takia, tosin vain ärsyttämällä. Oli ne mun puolella kuitenkin. ^^

Kerran luin netistä "spoilereita" Feeniksin killasta, jota ei oltu vielä suomennettu. Sitten jossain luki että Kalkkis rakastuu uuteen PVS-opettajaan, ja mä uskoin sen! Seuraavaksi paljastui tämän nimi, Dolores Pimento. Kirjoitin sen nimen lumeen ja talloin sen päälle, ku luulin vielä että Sev tosiaan rakastuu siihen. Sitten kun luin sitä kirjaa niin olin vähän WTF??

Kalkarokseen ihastuminen oli loppujen lopuksi hyödyllinen juttu; keksin silloin Mary Suen joka oli sitten hänen rakastettu ja sillai. Ja nyt se Mary Sue on ihan oma hahmo, omassa tarinassaan (eikä ole enää Sue, luojan kiitos.) <3
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Sun Lee - 27.07.2007 13:46:57
Joo, on niitä muistoja kuuden vuoden aikana kertynyt, mutta parhaiten muistan tapahtumia, jolloin aloin lukemaan Viisasten kiveä. Tässä muutama:

Viisasten kivi oli juuri tullut kauppoihin ja sitä mainostettiin kai vähän joka puolella. Äiti sitten ehdotti, että ostaisi kirjan minulle. Katsoin häntä tyhmänä ja mutisin jotain, että siinä on hei 11-vuotias velhopoika ja mä olen siihen liian vanha. En kai minä nyt sellaista kirjaa lukisi? Lapsellista.

Tuo oli siis VK:n ilmestymisen aikoihin ;D. Myöhemmin, siis monta vuotta myöhemmin, joskus vuonna 2000-2001 istuin välitunnilla kavereideni kanssa. Olin silloin ysillä. Eräs kaverini Jonna luki Viisasten kiveä lähelläni ja kysyin, mitä kirjaa hän lukee. Hän alkoi selittää kirjaa minulle ja pyörittelin hänelle ensin silmiäni, kun tajusin, mistä oli kyse. Jonna sai minut kuitenkin ylipuhuttua sanomalla, että se on ihan mahtava. Menin sitten kirjastoon, lainasin SK:n ensin koska VK oli varattu. Aloitin SK:ta ja olin vähän pihalla, ei kauheasti innostanut. Sitten sain melkein heti VK:n... ja olin koukussa ;D Siitä alkoi suuri Potter-faneuteni.

Luin kaikki neljä ekaa kirjaa putkeen ja aloin melkein heti kirjoittaa ficcejä.

Potteriin liittyy niin paljon hyviä muistoja, ettei voi muistaa ees kaikkia. Miitit, ficit, forumit... olen saanut paljon vaihtareita ulkomailta, upeita Potter-lehtiä, julisteita ja kaikenlaisia juttuja... niitä on laatikollinen sängyn alla... ainoa, jota olen uskollisesti fanittanut kuusi vuotta. Potter muutti elämäni, todellakin.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Jinx - 27.07.2007 15:14:54
Voi ei miten ihana aihe! Suloisia muistoja tyypeiltä löytyy! ^^ Itsekin yritän jotain muistella...

Alunperin Harry Potterit vaikuttivat mielestäni todella ärsyttäviltä, enkä halunnut lukea niitä (muuten kyllä luin paljon jo pienenä, enkä mitään neitietsiviä vaan kunnon fantasiatiiliskiviä). Minä ja siskoni saimme kuitenkin tädiltämme Viisasten kiven lahjaksi vissiin syksyllä 2000 (olin silloin 12), ja äiti halusi lukea sen meille (tää on joku meidän perheen outo traditio, lasten satujen lisäksi äiti luki mulle mm. Sormusten herran kun olin 6-vuotias). Ja sitten oltiinkin ihan koukussa, sisko sai synttärilahjaksi Salaisuuksien kammion ja Azkabanin vangin jouluksi - tästä olin hyvin katkera, sillä olisin tietysti halunnut kirjat itselleni, mutta sitten teimme tähän päivään pitäneen suomennoksia koskevan sopimuksen, että ykkönen on yhteinen, kakkonen, kolmonen, ja kutonen siskon, nelonen, vitonen ja seiska mun.

Heh, muistan kuinka luulin Nevilleä tytöksi (ihan tytön nimi), sisko taas Kalkarosta naiseksi! X) Ja Hagridilla oli alunperin ihan selkeästi punaiset hiukset, ja Malfoyt oli mustatukkaisia. XD

Leikimme siskoni ja parhaan kaverini kanssa Potteria, minä olin tietysti Harry, kun mulla on lasit, sisko oli Ron ja bestis Hermione (koska se oli oikeestikin niin Hermione ^^). Oltiin meidän kodin vieressä olevassa metsässä ja se oli olevinaan kielletty metsä. Mökillä leikittiin kesällä huispausta luutien, sulkapallojen ja hirmuisen sähellyksen kanssa. Ja kerran oltiin Korkeasaaressa kolmestaan (meidän normaaleja sunnuntaiaktiviteetteja silloin...), ja kuviteltiin olevamme kelmejä, minä olin James (taas ne silmälasit, yllätys yllätys), kaveri Sirius ja sisko Remus. 'Sirius' luki jostain (mikälie saksan- tms.-)hirviaitauksen edessä olevasta esittelykyltistä sitten, että kiima-aikana uroshirvet ulvovat kimeästi, ja kiusasi 'Jamesia', että "ai sekös se kimeä ulina olikin, mikä keväisin kuuluu Tylypahkassa"... :D

Kun Liekehtivä pikari ilmestyi suomeksi kirjana, muistan kun kaverini lukivat sitä jopa koulussa, kässän tunnilla jotain villasukkia neuloessa. Yritin siinä sitten olla spoilaantumatta kaiken maailman Weasleyn welho witseistä, koske me luettiin nelonenkin vielä yhdessä äidin ja siskon kanssa, joten tahti oli ymmärrettävän hidas. Muistan kuinka nyyhkittiin äidin kanssa, kun Cedric kuoli.

Saatiin myös kaverien kanssa päähämme kuvata Harry Potter -leffa videokameralla. Käsikirjotusta väsättiin, roolitusta jaettiin ja harjoituksia pidettiin, mutta kuvaamaan ei ikinä päästy. Silti oli kivaa, vaikka harjoitukset tuppasivat usein menemään "vähän" offiksi... Hermionen näyttelijän kännykkä soi yksissä harkoissa monta kertaa, ja siitä lähti joku ihme läppä Hermionen kuumasta linjasta. X)

Ja sitten ala-asteen päätteeksi järjestettiin läksiäsjuhlat niille kavereille, jotka oli lähdossä jonnekiin kauemmas yläasteelle, ja ne oli Potter-naamiaiset. Paikalla oli ainakin Draco, Cho Chan, Fleur, Gilderoy, Minerva, Hermione sekä minikokoinen ja yksipäinen Pörrö. Ohjelmassa mm. oli velhotansseja, laulukilpailu, näytelmäkilpailu (joku pätkä VK:sta) sekä tietysti jokamaunrakeita ynnä muita velhoherkkuja. :D

Äh, Pottereista on ihan liikaa muistoja, tässä oli vasta ala-asteen osalta, eikä niiltäkään ajoilta kaikkea. Noi kirjat on kuitenkin jo lähes seitsemän vuotta olleet osa elämääni, niihin liittyy niin paljon kaikkia muistoja, ihmisiä, paikkoja, tunteita... Pitää tulla joku toinen kerta muistelemaan lisää! [size=70]Nyt pitäs varmaan lähteä kotiin täältä töistä, olis pitäny jo lähtee... ^^[/size]
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Izanai - 27.07.2007 15:48:13
[size=85]Itselleni iskeytyi ensimmäisenä mieleen se, kun ala-asteella kouluun piti viedä oma lempikirja. Tottakai vein Viisasten kiven (jota en ollut oikeasti edes lukenut kokonaan). Ystäväni kanssa nauroimme sen kannelle, ja myös eräällä luokkamme riehujalla oli kyseinen kirja mukana. En olisi hänestä uskonut. :>

Kuudennetta luokkaa edeltävänä kesänä, juuri kun olimme muuttaneet tänne, saimme kutsun naapurilta mennä katsomaan sinne Viisasten kiveä (josta olin tuossa vaiheessa nähnyt n. puolet).
Sinnehän minä pikkuveljeni kanssa menin ja kahden naapurin pojan kanssa sitä katsoimme.
Kun leffa loppui, toinen pojista kysyi josko tahtoisimme nähdä Salaisuuksien kammionkin emmekä me voineet vastustaa kiusausta. (Silloin en ollut SK:ta nähnyt lainkaan.) Äiti suuttui kamalasti kun tulimme niin myöhään kotiin ja teki meille lämpimiä voileipiä. Ja sitten piti yrittää matkia Harrya joka puhui kärmeskieltä. Zzzzhae.

6-luokalla olimme luokkaretkellä Tukholmassa, ja olin juuri lukenut Liekehtivän pikarin joka oli lainassa ystävältäni. Otin sen matkalle mukaan, ja ystäväni otti Feeniksin killan ja teimme vaihdon. Laivassa yritin iltaisin lukea FK:ta, mutta ei se juuri onnistunut kun 2 ystävääni riehui yläsängyissä. :>

Ja kun Puoliverinen Prinssi ilmestyi Suomeksi, olin yllättynyt kun äiti oli käynyt ostamassa sen samana päivänä. Olin kyllä hermostua siitä, kun äiti oli ostanut sen pikkuveljelleni, joka ei ollut juurikaan kiinnostunut Pottereista, ei ainakaan niin innostunut niistä kuin minä. No, sain kuitenkin luvan lukea sen ensin, oli torstai ja söin Missä X:iä lukiessani sitä. Perjantain taisin pitää taukoa ja lauantaina oli luettu. Ja jokainen lause, missä luki Dumbledore, sai minut itkemään.

Taisi olla marraskuu 2005 kun kävimme ystävieni kanssa katsomassa Liekehtivän pikarin. Lunta satoi ihan hillittömästi, oli pimeää ja tunnelma oli ihana. Olin pukeutunut asianmukaisesti hameeseen, mustaan kauluspaitaan ja kravattiin. Rinnuksessa oli Rohkelikko-merkki. Ja oli ihan kamalan mukavaa. Elokuvan jälkeen tuntui niin paljon siltä että olisin halunnut jäädä sinne ainiaaksi. Siltä kyllä tuntuu aina elokuvissa.[/size] [size=50]<3[/size]
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 27.07.2007 17:28:20
Jinx, ihanaa. Vähänkö nauroin ;D
Lainaus
'Sirius' luki jostain (mikälie saksan- tms.-)hirviaitauksen edessä olevasta esittelykyltistä sitten, että kiima-aikana uroshirvet ulvovat kimeästi, ja kiusasi 'Jamesia', että "ai sekös se kimeä ulina olikin, mikä keväisin kuuluu Tylypahkassa"... :D]

Noista Potterleikeistä tuli mieleen se, miten me joskus siskon ja kavereiden kanssa leikittiin VK-leffan jälkeen sitä luutakohtausta.
Kädet ojennettuna luutien päälle huudeltiin "Up!" ja sitten jalalla, joka oli luudan alla, yritettiin potkaista luuta käteen...
Tämä leikki loppui siihen, että onnistuin jotenkin potkaisemaan luudanvarren päin siskon naamaa...

Sitten on tietysti vielä kaikki ne Potterien inspiroimat lego-jutut, mutta lisäillään joskus toiste...
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Remoteness spectator - 28.07.2007 17:26:38
Hmm, muistan että kun ensimmäinen Potter ilmestyi siitä oli uutisissa ja sitten äitini tilasi sen itselleen kirjakerhosta ja luki sen. Itse olin melko pieni ja olisikohan ollut niin että äiti ei halunnut minun lukevan sitä koska oli niin 'pelottava' ja että saisin jotain traumoja. Nooh, vuosia kului ja meille kasaantui kirjoja ja olipa yksi veljen koulusta vahingossa varastama salaisuuksien kammio. Viisasten kiviäkin jostain ilmestyi kaksi. Kaverini sitten alkoi myös lukemaan kirjoja ja kehui niitä hyviksi, ja kun olin neljännellä luokalla, paras opettaja mikä minulla on ollut, halusi viedä meidät luokkaretkelle elokuviin. Aijoimme mennä katsomaan Salaisuuksien kammiota, mutta koska kaikki eivät olleet nähneet ykköstä niin katsoimme sen sitten luokassa videolta (Vasten koulun sääntöjä!) ja naureskeltiin että nyt jos rehtori näkisi... No, yhtäkkiä kun olimme saaneet videon rullaamaan niin ovelta kuului järkyttävä kop kop kop ja kaikki oppilaat hätkähtivät ja yhtäkkiä alkoi järkyttävä älämölö-kiljunta kun kaikki huusivat 'SAMMUTA SE!!!! AAARH MISSÄ KAUKOSÄÄDIN?!?' ja juuri kun itse rehtori astui sisään niin ruutu oli jo sammunut ja kaikki yrittivät näyttää niin viattomilta (Siellä lattialla ja opettajan jaloissa maaten) ja oltiin silleen hei vaan. Ja luokka vieläpä oli ihan pilkkopimeä kun ikkunat oli kiinni. Oli rehtori kyllä ihmeissään.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: HannahM - 28.07.2007 19:07:08
Yksi vahvimmista muistoistani Pottereista on kun minulta vedettiin kaksi hammasta. Olin sitten juuri lainannut kirjastosta VK:n ja sen yhden päivän aikan vain luin sitä (Luin sen n. 5 kertaan samana päivänä) ja söin juustoa. Olin vielä mummollani ja mummo muistelee aina, että olin ollut koko päivän ihan hiljaa ja syönyt juustoa ja lukenut hartaana Potteria.
Toinen muisto on se, ettei meillä ollut laajakaistaa kotona joten ihan ekat fini jutut mie luin kirjaston koneella. Kesti noin vuoden ennen kuin meille tuli laajakaista kotiin. Mutta muistan kun menin aina innoissani monta kertaa viikossa kirjastoon ja siellä sitten finiin.
Kolmas muisto on se kun FK lmestyi niin luin sen yhden koulupäivän välitunneilla. Ja olin koko loppu päivän ihan maassa kun Sirius kuoli.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Aryachia - 18.08.2007 01:04:57
En muista mikä Potteri se nyt oli, mutta yksi yö noin pari vuotta sitten lukittauduin vessaan ja luin Potteria siellä kun oli muuten tylsää eikä nukuttanut  :D  Pikkuisen ahdasta oli mutta kyllähän siellä luki istuen pöntöllä.

Ihan pari kolme viikkoa sitten luin Puoliverisen Prinssin keskellä yötä ja sitten pari viikkoa sitten Azkabanin Vangin. Pitäisiköhän huomenna pitää Feeniksin Kilta - maratooni (tosin jätän lopun lukematta tai hukkuisin kyyneleihini)
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Killendaali - 18.08.2007 18:53:33
Sillon ku mä olin ehkä 8v., isosisko luki mulle mökillä SK:ta(Sitäkään en muistaisi jos en olisi joutunut tuijottamaan sen takakantta jossa on Dobby^^. ), eikä mua olis voinu vähempää kiinnostaa^^.

Toinen on sitte se kun PVP tuli, ja mä menin hakemaan omaani sinä torstai-iltana, ja äitillä oli kivi kurssi ja mä olin mukana, niin mä luin siellä kauheessa metelissä sitä^^.

Sitten, taisipa olla FK, kun luin sitä ekan kerran, niin yöllä, joskus 12 aikaan, äiti tuli ottamaan sen kirjan multa pois että mä rupeisin nukkumaan^^. No, aamulla heräsin 7 aikaan lukemaan sitä^^.

Elokuvista vielä sen verran, että kun mä näin SK:n ekan kerran, mä kahtoin sitä mun kahden siskon, äitin ja siskontytön kanssa videolta. Taisi olla pääsiänen, ja meillä oli ovet auki, ja sisälle tuli hiiri. No, äiti jahtasi sitä hiirtä sitten imurin(xD!) kanssa kun me muut yritettiin kahtoo sitä elokuvaa^^.

Ja AV:n kävin kahtomassa elokuva teatterissa kaverin kanssa. Ja kaverin vieressä istu semmonen nuoripari joka imutteli kokoajan^^. Oli mulla hauskaa ku kaveria hävetti^^.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Moriko - 18.08.2007 21:29:23
Sain VK:n synttärilahjaksi kun täytin 11. Revin lahjapaperin auki ja kädessäni olikin kirja! (lukeminen ei olisi voinut kiinnostaa pätkääkään silloin 8'D). Äiti kehotti minua kuitenkin lukemaan sen (koska se oli lahja, en voinut vain heittää sitä minnekkään hyllyyn pölyttymään). Synttäreiden jälkeen lukittauduin huoneeseeni kakkupalan ja limsapullon kanssa ja alotin lukemisen. Kirjasta oli luettu jo melkein puolet kun äiti käski nukkumaan XD En meinannut malttaa lopettaa. Pian vikisinkin porukoilta SK:ta ^__^  

Ihannimat muistot ovat varmasti leffa-reissut kamun kanssa ^^ Olemme bestiksen kanssa olleet katsomassa kahdestaan kaikki leffat SK:sta eteenpäin.

Silloin kun VK tuli ekan kerran kolmoselta, katsoimme sen isän kanssa kahdestaan 8'DD Isä ei meinannut tajuta juttuja ja piti selittää koko ajan.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: SMusta - 21.08.2007 13:40:26
Ekan kerran Pottereihin törmäsin joskus AV:n ilmestymisen aikoihin. Olin silloin serkun luona eikä ollut mitään tekemistä joten nappasin kirjahyllystä Viisasten kiven ja olinkin koukussa samantien. AV meillä oli onneksi kotona ja sen luin yhdeltä istumalta heti samana iltana ja seuraavana päivänä hain SK:n ja VK:n kirjastosta ja luin ne yhteen putkeen molemmat. Feeniksin killan luin yhteen putkeen enkä lopettanut edes matikan tunnin ajaksi. Eipä tuo tainut opettajaa sen pahemmin haitata. :D Puoliverisen Prinssin takia taas sain ainoan myöhästymis/poissaolo merkinnän koko vuonna. Luin sitä puoli viiteen aamulla ja empä enää jaksanut nousta kouluun klo. 8.00. Tunnin ainoastaan myöhästyin ja open mielestä se oli jopa hyvä syy myöhästyä.  :D

Leffojen katselusta parhaiten mieleen ehkäpä muistuu se, kun olin katsomassa LP:tä leffateatterissa ja siinä edessä sattui valitettavasti istumaan jotain hölöttäviä ja karkkipussejaan rapisuttelevia pentuja. Jaksoin kuunnella sitä n. puolen leffan ajan kunnes sain ne hiljaisiksi kippaamalla yhdelle sen karkit sen niskaan. Olivatpahan hiljaa loppuajan.  :o


Ficcien ansiosta olen taas saanut muutaman open sydärin partaalle. Kerran kuulin olevani sairas sekopää ja lensin luokasta pihalle, kun opettaja sattui lukemaan olan yli yhtä NC-17 H/D ficciä.  :D
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Canis - 21.08.2007 22:11:10
Tjaah... Muistan aina sen, kun luin HBP:tä mökillämme Kaunissaaressa. Mie heräsin joka aamu monta tuntia ennen muita, eikä sitten tietenkään ollut muutakaan tekemistä kuin lukeminen. Jotain puolet kirjasta taisi olla lukematta, kun saareen lähdettiin, ja siellä sain sen luettua loppuun.
Muistan myös sen, kun luin Harryn ja Ginnyn ensisuudelmasta ja serkkuni, joka oli kirjan jo lukenut, näki naamani ilmeestä, kun pääsin siihen asti.  ;D
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lallu - 21.08.2007 23:00:31
Noniin.... xD Aika monella on ollut vähän samanlaiset fiilikset noihin kirjoihin ennen kun niitä aloitti lukemaan... Oisinkohan mä ollu ysillä (2001?), kun neljä ensimmäistä luin.. hmm... luultavimmin. Mä intin kauan yhen mun kaverin kanssa siitä, että kirjat 11-vuotiaasta velhopojasta ei voi olla millään lailla hyviä. Me taidettiin lyödä vetoa siitä, etten mä tulisi pitämään niistä.. No mites siinä nyt sitten taas menikään käymään..  :D

Mä tavallaan unohin Potterit siihen asti, kunnes vitonen ilmesty ja mä koukutuin pahemman kerran. Sillon mä taisin fininkin löytää.. kuvittelisin näin, mulla on hiukan huono muisti xD

OoTP oli ensimmäinen, minkä luin enkuksi ja ihmettelin ekan luvun nimeä "Demented Dudley". Mikä ihmeen varhaisdementia sillä oikein on o_O No nopeesti selvisi, ettei siinä puhutukaan sairaudesta vaan ankeuttajista.  :D
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: April - 24.08.2007 00:48:12
Oih.
Oliskohan se ollu 4-luokalla, kun ope toi meille VK:t ja sitten meidän piti niitä lukee.
Sillo oli vissiinkin FK enkuks just ilmestyny... Olin et mitääääh?? Noin paksu kirja mun pitäis lukee?
Sanottiin sellain aina että niiku yks luku päiväs (jos oikee muistan) ja sit seuraavan päivän tehtiin siit luvusta tehtävii... Muistan, et se oli rasittavaa! ;>
Sitten aloin tykkäämään ihan hirveesti Pottereista! Siinähän sitten luin SK:n sen jälkeen...
Kiitän kuitenkin tota opettajaani faniudestani.

Joskus sain jtn ihme Nordea pankin kirjeitä ja siinä tuli sitten VK:n ennakkonäytöksen alennus-juttu vai olikohan se ihan liput? O.o
Kummiskin sillon en todellakaan halunnu mennä sitä kattomaan, enkä mennykään.

Kirjoja olin lukenu aika monta jo ja sitten vasta tajusin lainata bestalta ne leffat videolla. (VK:n ja SK:n siis) Ne oli sillon mun mielestä tosi hienoja! Ei ne nyt enää...

Mun suomenkielinen FK on kauheen kärsiny... *hem hem*
Sen ostin omilla rahoilla ja luin ehkä jossain viikossa pimeessä huoneessa.
Eka ikioma Potterini oli siis FK. :>
Siitä on lähteny yhestä sivusta kulma irti ku raivostuin joskus broidille ja sit olin just lukees ja vahingos repäsin sivusta kulman irti! ;o
Nyt se on hienosti teipattu... ^^'

Ainiin! Tänä kesänä mun serkku, joka ei oo lukenu ihan kaikkii kirjoi, halus alottaa lukemaan PP:tä.
Lähettiin mökille, joka siis sijaitsee saaressa. Siltä jäi lukeminen kesken ja otti sen sitten mukaan. Me jäätiin vielä saareen ja iskä lähti kyytsäämään niitä veneellä rantaan. Sain kuulla vasta myöhemmin, että tätini oli tiputtanu PP:n järvee!!!1 Olin ihan kauhuissani ja sellai wtfomg! :O
Mutta nyt ne on kuitenkin ostanu uuden kirjan mulle. ;D

~Apsu innostui selittämään
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 24.08.2007 15:48:16
Lainaus
Sain kuulla vasta myöhemmin, että tätini oli tiputtanu PP:n järvee!!!
Olin saada sydärin kun luin tuon. :o (*haukkoo henkeä*) Otan osaa...

Ah, yhden kerran luin FK:ta (suomeksi) koulussa ja vaikka ruotsintunti alko niin jatkoin vaan lukemista. Ehkä semmosen vartin päästä opettaja tuli siihen nalkuttamaan, että tekisit nyt välillä tehtäviä. Hehheh... ;D

Se oli aika hirveää, kun olin niin typerä, etten riparille ottanut ainuttakaan Potteria mukaan, ja kyllä se kostautuikin. Minulla oli silloin yksi päivä ihan jumalaton itkukohtaus ja tunsin oloni ihan jumalattoman orvoksi ilman OotP:tä. Laitoin sitten vanhemmille viestiä, ja ne toivat sen vierailupäivänä... ;D
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: SMusta - 10.09.2007 09:23:19
Lainaus käyttäjältä: "Violet Baudelaire"
Ah, yhden kerran luin FK:ta (suomeksi) koulussa ja vaikka ruotsintunti alko niin jatkoin vaan lukemista. Ehkä semmosen vartin päästä opettaja tuli siihen nalkuttamaan, että tekisit nyt välillä tehtäviä. Hehheh... ;D
Liekehtivän pikarin sain käsiini just ennen enkun tuntia. Luin sitä keskellä tuntia niin opettajan kommentti oli: "noin hyvän syyn takia ei tartte tehdä tehtäviä tällä tunnilla vaan saat lukee sitä Potteria."

Se oli aika hirveää, kun olin niin typerä, etten riparille ottanut ainuttakaan Potteria mukaan, ja kyllä se kostautuikin. Minulla oli silloin yksi päivä ihan jumalaton itkukohtaus ja tunsin oloni ihan jumalattoman orvoksi ilman OotP:tä. Laitoin sitten vanhemmille viestiä, ja ne toivat sen vierailupäivänä... ;D[/quote]

Ei se, että riparilla ei ollut kirjoja mukana, mutta ne ficit.. Kokoajan tiesi, että moneenkin hyvään ficciin on jatkoa tullut, mutta eipä niitä vielä lukemaan pääse. Alko hermo menemään viikon puolessavälissä.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lómydia - 10.09.2007 21:14:35
Hmm, kiva topikki... ^^
Olen kattonut elokuvat ennen kirjojen lukemista, vaikka pidin lukemisesta, mutta ajattelin Pottereiden olevan liian paksuja.

Äiti ja iskä oli lainannut kioskilta Viisasten kivi -elokuvan VHS:nä. Me siirrettiin nojatuolit puoliympyrään pienen mustan laatikkotelkkarin ympärille ja vanhemmat painotti mulle (olin sillon ehkä kaheksan vuotta) ja siskolle (n. 7v sillon), että jos pelottaa niin silmät kiinni. Ei mua kyllä pelottanut. Sama me tehtiin Salaisuuksien kammion kanssa, se me taidettiin ostaa omaks..
Sitten jossain vaiheessa meidän piti mennä ratsastustunnille, mietin koko tunnin ajan sitä elokuvaa, olin jääny ihan koukkuun. ^^

Mä muistan miten olin kuvitellut vanhempien kertoman mukaan, että huispaus on hengenvaarallinen urheilulaji, ja että Tylypahka on pieni kivistä tehty pyöreä huone jossa on pari pulpettia.. :'DD (Nykypäivänäkään en tiedä mistä ne tiesi mikä on Huispaus.. O___o'')

Sitten ekaa kirjaa aloin lukea ehkä nelosella, oltiin koulun jälkeen koulun kirjastossa odottamassa kaveria, ja huomasin sitten hyllyssä paljon kehutun VK:n. Aloin sitten lukea sitä, ehdin ehkä pari sivua lukea kun kaveri tuli. Sen enempää ajattelematta tungin kirjan reppuuni ja vein kotiin, en ole tänä päivänäkään palauttanut sitä koululle ;DD

En muista muuta. ;>

~Lomy
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Willy - 12.09.2007 16:18:28
Jossain vaiheessa neljännellä luokalla opettaja alkoi lukemaan Viisasten kiveä ääneen luokalle. Silloin ajattelin, että kirja on "Ihan huono", enkä muistaakseni liiemmin keskittynyt kun opettaja luki. No, opettajan lukutahti oli erittäin hidas ja kirja ei varmaan ollut vielä edes puolessa välissä seuraavassa tammikuussa, kun täytin 11 ja sain lahjaksi samaisen kirjan. Päätin kaikista typeristä ennakkoluuloista huolimatta kirjan lukaista ja kuinkas kävi. Sain kirjan luettu paljon aikaisemmin kuin opettaja koulussa ja olin täysin koukussa. Pakkohan sitä oli käydä ostamassa Salaisuuksien kammio ja Azkabanin vanki ja vajataa kuukautta myöhemmin Liekehtivä pikari.

Feeniksin killan odotus oli erittäin tuskallista ja siinä välissä tuli luettua neljää muuta kirjaa uudelleen ja uudelleen. Kun Feeniksin kilta sitten ilmestyi, äiti lupasi käydä ostamassa sen sillä aikaa kun olen koulussa. Koulusta harpoin kotiin varmaan ennätysvauhtia ja sulkeuduin kirjan kanssa huoneeseeni poistumatta tuskin lainkaan kirjan ääreltä.

Puoliverinen prinssi tuli ostettua kaverin kanssa, kun skippasimme liikuntatunnilla uinnin ja saimme sen sijaan kävellä läheiseen Cittariin ja takaisin, todisteena oli tuotava kaupasta jonkun asiakkaan mahdollisesti jättämä kuitti. No, helpostihan ne kirjat lähtivät mukaan kun kerran kauppaan asti oltiin raahauduttu.

Eipä kai taida mitään erityisiä muistoja olla. Joskus 11-vuotiaana odotin epätoivoisena, että saisin itsekin kutsun Tylypahkaan tai muuhun velhokouluun.  :o  Tyhmä lapsi olin.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Triks - 12.09.2007 16:33:19
Mulla on Pottereista monia ihania muistoja, joita nyt kirjasarjan päätyttyä voi muistella lämmöllä. Linepartyt nyt tietysti ovat jääneet elävimmin mieleen. Olin koko yön jonottamassa DH:ta ja tulin ystäväni kanssa aamuyöllä paikalle HBP:n linepartyihin. Muistan, että olin proppautunut Dracoksi ja ystävälläni oli Sirius-aiheinen itsepainettu t-paita. Meistä on joku kuvakin jossain. Toivottavasti ei enää. :---D En ole kovin kaunis, kun haukottelen samaan aikaan.

Muistan myös, kun joskus eka-tokaluokkalaisina leikimme Harrya, Ronia ja Hermionea koulun iltapäiväkerhossa. Mä olin aina Harry. Rakensimme joskus legopalikoista Tylypahkankin kaikkine luokkineen päivineen. Velhomaailman leikkiminen oli aivan ihanaa ja sitä tulikin harrastettua lähestulkoon siihen asti, kun larppaaminen astui kuviohin. No ei nyt aivan.

Muistan myös, kun äiti luki mulle VK:ta ääneen. Sen jälkeen äiti ei ole mulle hirveästi mitään lueskellutkaan. ;<
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: nova - 14.09.2007 15:19:14
Muiden muistoja on kiva lukea, päätin sitten laittaa pari omaani tähän :3

Siskoni sai kaksi ensimmäistä potteria joululahjaksi kun olin 8 vuotias. Hän alkoi luki ne ja joskus seuraavana keväänä tylsyyttäni rupesin lukemaan ja kun kolmos kirja ostettiin, luimme sitä samaan aikaan(mutta ohitin siskoni >D). Siitä lähtien Potterit ovat majailleet minun huoneessani :p

VK:n ekoja sivuja lukiessani ajattelin että "onpa omituinen/outo/tyhmä kirja" ja nykyään kun luen niitä ensimmäisiä sivuja, muistan aina kuinka olin ajatellut ja kuvitellut tapahtumat ja paikat.

LP:tä lukiessani jouduin menemään nukkumaan, mutta jatkoin yöllä istuen ikkunan alla kuun valossa. Se oli pelottavaa(olin lukemassa hautausmaa-kohtaa), olin silloin 9 vuotias.

PVP:n ensimmäisiä sivuja lukiessani se vaikutti vain omituiselta fanfictionilta ja värähdin inhosta kuullessani Narcissan ja Bellatrixin lempinimet.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Hathor - 16.09.2007 15:05:39
Muistan, kun sain ensimmäisen Potterin käteeni joskus  monta vuotta sitten (olisinkohan ollut 10 vuotias, en muista), joululahjana nimittäin. Ensimmäinen ajatukseni oli kyllä, että mitä tämä nyt oikein on, eihän tällaista voi lukea kun on niin huono. Nuo ajatukset siis ennen kuin avasin koko kirjan. Kun sitten aloin lukemaan, huomasin ettei kirja olekaan niin huono, ja jäin koukkuun. Siitä koukusta en ole vieläkään päässyt irti :D

Muistan kun kaverini kanssa leikimme Pottereita keskenämme, hän kuului aina Rohkelikkoon ja minä Korpinkynteen, sitten huispausmatsit päättyivät aina tasapeliin, kun toinen teki tarpeeksi maaleja vaikka toinen nappasi siepin. Sitten myöhemmin lähetimme eräälle kaverillemme "kirjeen Tylypahkasta", maalasimme paperin kellertäväksi ja rypistimme sitä, kirjekuoreen kirjoitimme tietenkin kaverin huoneen sijainnin yms. En kyllä muista miten kyseinen kaveri tähän reagoi.

Ehdottomia nostalgiamuistoja mieleeni tuo ensimmäinen Potter -peli, siis tietokoneella. Pelasimme sitä tämän kaverini kanssa päivätolkulla, emmekä kyllästyneet. Ne pelin lausahdukset ja roolihahmojen repliikit, alkutarina ja muut, niistä tulee niin hyviä muistoja mieleen. "Eräänä tähtikirkkaana yönä.."
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Cujo - 06.10.2007 22:59:05
Pienenä olin tolkuttoman ihastunut Fred Weasleyhyn ja kirjoitin lappuun ´Fred´. Ystäväni sieppasi sen minulta ja heitti sen yllättäen veteen. Sukelsinpa sitten lapun perään aivan kauhuissani x).

Kakarana tuli leikittyä Angelinaa kerran jos toisenkin, ja muistaakseni 5 luokalla teimme Harry Potter ja viisasten kivi elokuvan oman luokan kesken. Tietenkin olin siellä Angelina ja koska kaikki eivät tienneet hahmoja Pottereista minä jakelin niitä ystäväni kanssa ympäri luokkaa. Tietenkin annoin silloiselle ihastukselleni Fred Weasleyn, koska tämä tanssi Angelinan kanssa joulutanssiaisissa xD. Lennettiin muuten elokuvassa sählymailoilla ja heiteltiin sinisiä palloja (eli ryhmyjä) ympäriinsä ja minä tietenkin suoritin maalisalkoihin maaleja punaisen kaadon kanssa vähän väliä. Maalisalkoina toimi koripallo korit xD.
Onpa tullut repeiltyä tälle elokuvalle moneen otteeseen nyt kun muistelee. Pörrökin oli olematon lelukoira :DDD.

Vähän vanhempana leikin Arianna Belliä (joka esiintyy Sharran ficeissä)ja kirjoitin tämän näkökulmasta vihkoon tarinoita. Kaveritkin sanoivat minua vielä seitsemännellä luokalla aika monesti ´Riaksi´. XDD

Naurattaa kyllä ihan nämä omat jutut, kun näihin kaikkiin liittyy niin paljon henkilökohtaisia muistoja. On sitä lapsena osannut olla typerä xDD.
Otsikko: Re: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Puulaatikko - 19.10.2007 15:44:24
Lainaus
Ficcien ansiosta olen taas saanut muutaman open sydärin partaalle. Kerran kuulin olevani sairas sekopää ja lensin luokasta pihalle, kun opettaja sattui lukemaan olan yli yhtä NC-17 H/D ficciä.
:'DD Ovatpa opettajat avarakatseisia. Varsinkin oppilaitaan kohtaan. (':

Taisin olla toisella luokalla, kun isäni kertoi, että kävi silloisen vaimonsa kanssa katsomassa VK-leffan. Olin ihan että "Et sit meitä ottanu mukaan!?". ;)

Samoihin aikoihin luin ensimmäisen Potterini eli SK:n. Olin tosi ylpeä, kun luin kirjan kahdessa viikossa. :D
Silloin tappelin myös erään kaverini kanssa siitä, että olisiko minun ollut järkeä lukea VK ensin. Kaveri itse luki sitä silloin ja eteni ihan älyttömän hitaasti. Muistan kuinka kirja oli jakkaran vieressä hänen sänkynsä vieressä.

PP:n suomennoksen tullessa olin sopinut erään toisen kaverin kanssa, että hän lainaa kirjan minulle kunhan on itse lukenut sen. Ajattelematta sen enempää hän kertoi luokassa kovaan ääneen mitä kirjassa tapahtuu ja olin pottuuntunut.

Kesällä odotin ihan paniikissa, että saan DH:n. Olin eräällä sukulaisella ja isäpuoleni oli luvannut, että kun sieltä tulen kirja on pöydälläni. No ei ollut ja HD oli pakko saada samana päivänä sukulaisen antamilla rahoilla.
Varmaankin vähän sitä ennen selitin innoissani toisen parhaan ystäväni kanssa Potterista kun toinen paras ystävä seisoo vieressä tylsistyneenä. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: 100%potterholic - 20.03.2008 17:54:33
itselleni Harry Potter ja Viisasten Kivi oli ensimmäinen kunnon kirja jonka luin. muistan kun sain sen joululahjaksi ja koska en ennen ollut lukenut juurikaan muuta kun aku ankkoja, olin äidilleni vain että "heh, kiitti" ja sitä seurasi vaivautunut hiljaisuus.

Kirja lojui pitkään avaamattomana kirjahyllyssäni josaain vaiheessa uuden vuoden jälkeen kuitenkin kipeydyin ja jouduin jotenkin kuluttamaan aikaani siinä sängynpohjalla lojuessani, joten tartuin kirjaan joka oli jo hieman pölyttynyt ja aloitin lukemaan aluksi en meinannut jaksaa lukea, mutta pian olin kuitenkin niin uppoutunut kirjaani että en enää kuullut mitä minulle selitettiin. lukemiseni oli kuitenkin todella hidasta ym. joten kesti kokonaisen kuukauden että sain kirjan luettua. mutta kun olin lopettanut sanoin samantien äidilleni että tahdon toisen osan tästä sarjasta. Niin olin koukussa tähän loistavaan kirjasarjaan...

Nyt kun sarja on ohi oloni on kuin osa minua puuttuisi, en usko että oloni paranee tästä koskaan.

Harry Potter yhdessä J.K. Rowlingin kanssa muutti elämäni parempaan suuntaan.
Toivon vai että tämä tyhjäaukko sielussani täyttyisi pian...

:S
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 21.03.2008 00:11:19
Lainaus
Harry Potter yhdessä J.K. Rowlingin kanssa muutti elämäni parempaan suuntaan.
Toivon vai että tämä tyhjä aukko sielussani täyttyisi pian...
Samat fiilikset oli itselläkin kesällä kun olin saanut DH:n loppuun, muistan, että menin seuraavana päivänä äidin kanssa sittariin ja katselin matkalla pilviä ajatellen "onpa hienoa olla täällä todellisessa maailmassa..." Silloin oli harvinaisen epätodellinen olo.

Kun olin ostanut KV:n ja istuin sitä kauppakeskuksessa lukemassa, siihen tuli pari tyttöä, jotka halusivat haastatella minua radioon ??? :D
Vastailin siinä sitten kysymyksiin ja oli tosi epätodellinen olo.
Tunnin ajan istuin sinä perjantaina myös Arnoldsilla vetämässä donitseja ja lukemassa Potteria.

Kerran Giselin kanssa rakennettiin leirillä LP:n loppukohtauksen hautausmaa legoista (meillä oli kauhea määrä legoja mukana  :D) Meillä oli vaan kauhea ongelma, kun oltiin päätetty käyttää hautakiviin vaan synkkiä värejä, mutta lopulta niitä oli vähän kaiken värisiä. Enkelin muotoisen patsaan kanssa oli myös omat ongelmansa, kun molemmilla oli siitä oma visio.
 Silloin taisi saada alkunsa myös "Voldemortin tytär".  Sillä oli "oma" laulukin *reps*
"Äiti hei, missä meidän faija on?"
-Jossain tappamassa varmaan...
"Iskä hei, mä tahdon omat stereot!"
'Jästikamaa, et saa.'
jne.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Amy Malfoy - 21.03.2008 00:33:14
Muistojahan on todella paljon.. Muutaman laitan tähän:

Juuri ku olin ostamassa PP:tä siskoni soitti ja oli puhelimessa aivan itku kurkussa. kysyin mikä hätänä ja hän sanoi, että oli saanut kokeesta 9-:ksen, joka siis oli suuri pettymys. Sanoin, etten ehdi puhua kun ostan Potteria, sisko sanoi, että hän lukee sen ensin (meillä on nelosen jälkeen ollut todella paljon kinaa, kumpi saa lukea suomennoksen ensin. Minä yleensä voitan) Tulin kotiin ja sanoin, etten saanutkaan kirjaa. Sisko meni koneelle ja minä omaan huoneeseeni lukemaan. Kesti melkein 4 tuntia, ennen kuin hän poistui koneelta ja sitten huomasi, että minulla oli Potter, ei oikein tykännyt minusta vähään aikaan :D

Yksi muisto liittyy myös kuutos kirjaan, mutta englanninkieliseen. Päivää ennen kuin se ilmestyi muu perhe lähti Tampereelle hotelliin ja särkkikseen, itse jäin serkuilleni ouluun. heräsin siihen kun sain aamulla tekstiviestin. Viestissä luki kirjan ensimmäisen lause. Suutuin niin paljon, koska tiesin että se oli kirjasta. Serkkuni säpsähti hereille ja pelästyi mitä oikein huutelen. Päivällä kävimme kaupungilla ja minä kuolasin suomalaisesessa tiskin takana olevassa laatikossa olevia Pottereita, koska muuten ne olivat loppuneet. Myyjä katsoi minua hymyillen ja serkkuni joutui melkein raahaamaan minut ulos sieltä.

Ensimmäisen kerran luin VK:n isoveljeni suostuttelemana. Heidän opettajansa oli lukenut sitä heille koulussa ja halukkaat olivat saaneet kirjan lainaksi. Veli näytti sitä minulle ja minä aloin epäilevänä lukea sitä. Ensimmäiset luvut nielin ihmetellen mikä kirjan idea oikein oli, mutta sitten imeydyin kirjan vietäväksi ja vaadin, että ostamme toisenkin kirjan, ensimmäinen oli aivan mahtava.

~Amy
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Rakkaus - 22.03.2008 19:24:47
Itse luin Salaisuuksien kammion loppuhuipennosta,jossa Harry juuri katsoo karmaisevaa basiliskiä ja tilanne on muutenkin todella hykerryttävän jännityvä ja tunnelma pilvissä kun telkkarista tuli cola-mainos. Tietenkin siihenkin oli tungettu semmonen ihmeellinen tanssi musa ja nykyään nään sieluni silmin basiliskin lähinnä jammailevan sen ihme ketkutus musan tahtiin. Täytyy sanoa,että tuo mainos pilas jännittävän lopun tyystin,mutta näin jälkikäteen tanssiva basiliksi saa hymyn huulille ;') Jotain hyvää tässäkin surkeudessa.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: pihlajanmarja - 23.03.2008 00:46:07
Aloitin lukemaan Pottereita silloin, kun Liekehtivä Pikari ilmestyi. Isoveljeni lainasi sen kirjastosta ja minä tietysti kun luin muutenkin mitä ikinä käteen sattuikaan aloin lukemaan sitä. Olin kuitenkin ihan "Mikä ihmeen Tylypahka??" ja oli pakko mennä lainaamaan Viisasten Kivi. No, siitä se lähti...

Muistan kun (olikohan se ensimmäisellä tai toisella luokalla) kaverini pyysi minut niille katsomaan Viisasten Kivi-elokuvaa, ja kaverini pikkuveli joka oli silloin joku 5-6-vuotias oli tehnyt minulle elokuvalipun johon oli piirretty joku vihreä örvelö. Hitsi, oliskohan se lippu vielä tallessa...

Kun DH ilmestyi olin kaverini luona yötä ja koska meillä molemmilla oli omat DH:t, me ei tehty koko yönä mitään muuta ku luettiin vaan niitä kirjojamme ja sain koko ajan huudella kaverilleni joka oli vähän edellä minusta lukemisessa että "Hei, älä spoilaa!" mutta paljonkos se auttoi kun kaverini pikkusisko kertoi seuraavana päivänä meille iloisesti kaiken mitä lopussa tapahtui ja sit se oli silleen "Sori Pihla, mä vaan yritin ärsyttää Katria..." Ja pöh. Ikuisesti katkera. No, ei se miun lukukokemusta niinkään pilannut...

Varmaan Pottereista on paljonkin enemmän muistoja, muttei nyt tule mieleen. ^^
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Marlene McKinnon - 24.03.2008 23:37:38
Olisi noita Pottereihin liittyviä muistoja vaikka kuinka paljon kerrottavana. Mutta ei kaikkea voi millään alkaa nyt kertoa, menisi koko yö. Ja kun menen aamulla harjoittelemaan autolla ajoa, niin kannattaa varmaan edes vähän nukkua :D.

No joo. Jotain voisi kertoa. Kaikki selittivät, miten Potter onkaan hyvä. Minua se ärsytti, en halunnut tykätä sellaisesta, mistä kaikki tykkää. Ja ketä kiinnostaa joku 11-vuotias poika? Pojat on aika ällöjä, kun on 10-vuotias tyttö. Yhden kaverin kanssa vannottiin, ettei kyllä ikinä koskaan mitään Pottereita lueta. Ei voida. No. Oli lokakuu (?) ja vuosi 2000. Torstai-ilta. Menin äitini kanssa kirjastoon ja tuskailin sille, ettei ole mitään luettavaa ja käskin äidin keksiä, mitä lukisin. Se ehdotti sitten Viisasten kiveä. Lainasin sitten kirjan jostain syystä. Istuin sohvannurkkaan. Miten tylsä kirja, oikeasti. Hypin yli alun. Jotenkin sitten se muuttuikin hyväksi kirjaksi. Sitten lainattiin vuorotellen ystäväni kanssa niitä kirjoja kirjastosta, oli niissä käsinkirjoitettavissa lapuissa aina vuorotellen meidän lainausnumerot. Pitäisi joskus mennä katsomaan, onko ne siellä vieläkin...

Jäipä lyhyeen. Nukkumaanmenoaika.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Cody - 29.03.2008 23:51:07
Joo no onhan noita.

Meillä se lähti niin, että äiti oli hankkinut VK:n pikkuveljelle iltalukemiseksi. Kuulin siis ääneen luettuna pari ensimmäistä lukua, jonka jälkeen nappasin kirjan kiireesti itselleni. Ja siitä se lähti.
Muistan miten lukiessani AV:n ihan riitelimme äidin kanssa kun en olisi halunnut käydä ajoissa nukkumaan :D

VK:ssa meni kylmät väreet selkää pitkin kun luin siitä jälki-istunnosta Kielletyssä metsässä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Gil Galad - 09.11.2008 12:00:39
Mullahan on jonkin verran Pottereihin liittyviä muistoja, mutta kerron niistä vain kaksi elokuviin liittyvää muistoa.

Eka liittyy kolmos elokuvaan mikä ilmesty kesällä ja kun olin kattomassa sitä niin tänne tuli kauhea ukkos myrsky ja sähköt katkesi vähäksi aikaa että elokuva jumittui siihen kohtaan Vuotavassa noidankattilassa missä Hermione pitää koukku jalkaa sylissään ennen kuin huomaa Harrya siellä rappusissa.

Toinen liittyy vitos elokuvaan. Kävin kattomassa sen ensi-illassa ja elokuva teatterista oli taas sähköt poikki koska muuntajaan oli tullut jotain vikaa tietöiden takia. Siellä sitten elokuva teatterin edessä odotettiin kauhulla päästäänkö kattomaan vitosta. Siinä kävi vielä niin, että sähköt tuli vähäksi aikaa päälle ja menivät pois, ennen kun ne tuli lopullisesti päälle. Tässä oli vielä se kun jos ne sähköt ei ois tullu niin ois jouduttu tulemaan elokuviin vasta seuraavana päivänä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Saasta - 09.11.2008 14:55:47
Ah :3

Toissakesänä istuin edellisen talon pihan perällä olleessa puukeinussa auringonpaisteessa, kuuntelin musiikkia ja luin FK:ta. Yhtäkkiä tunsin mite joku laskeutui polvelle. Ensin siinä oli yksi ampiainen. Sitten tuli toinen, joka tönäisi sitä toista ja ne lähti lentämään ympyrää mun ympärillä. Siinä ne leikki jotakin kolme minuuttia kunnes lensi pois. Sitten minä lähin juoksemaan pihaa ympäri ja kiljuin ku olin nii paniikissa. Oli siinä naapureilla ihmettelemistä.

Samaisena kesänä oltiin grillaamassa pihalla. Hihi, luin yllättäen taas tuota FK:ta (luin sen sinä kesänä varmaan kuudesti), enkä muistanut syödä ku olin nii keskittyny lukemiseen. Iskä ja äiti rupes sanomaan mua Harry Potteriks ja sisko sano että mulla on pakko olla jotain mielenterveysongelmia. Lopulta äiti nappas kirjan pois miun käsistä ja pakotti syömään ^^, Luin muuten FK:ta Bulgariassakin... terveisin liian pitkään auringossa ja lämpöhalvaus.

Olin parin kaverin kanssa jonottamassa KV:tä kolme tuntia pakkasessa, vaikka meijän jälkeen seuraavat jonottajat tuli vasta puol tuntia ennen kahtatoista. Oltiin ostettu Makuunista suklaasammakoita ja söin niitä ihan simona! No, minä olin ensimmäinen Mikkelissä joka sai tuon KV:n ja sain vielä paidankin! Seuraavan yön sitten luinkin kokonaan ja aamulla mentiin kouluun kaikki neljä ne "HARRY POTTER JA KUOLEMAN VARJELUKSET" -t-paidat päällä. Ih, se on yks miun lempipaidoista : ) Kerran kesällä mulla oli se päällä kun olin kavereiden kanssa ulkona ja sillonki mua kutsuttiin Harry Potteriks koko ajan. Kävi mulle oikein hyvin. <3

Uskonnontunnilla kerran väiteltiin yhen luokkakaverin kanssa suureen ääneen Harry Potterista. Tai se puhu Barry Trotterista ja minä kiljuin etten lue mitään Barry Trotteria vaan Harry Potteria. Että mulla meni sillon hermot :'DDD

Mitäköhän muuta... Ei nyt taida tulla mieleen. Eiku joo, vielä niistä peleistä. Pelasin sillon toissakesänä VK:n läpi, olin siihen ihan koukussa. Kaverilla oli SK ja sit mentiin aina toistemme luo pelaamaan Pottereita eikä kukaan ymmärtäny meitä, ku jumittiin aina pelaamaan eikä menty uimaan ^^, meillä oli nuo pelit yheltä tutulta lainassa ja sittenku ne piti palauttaa, olin hirveissä vieroitusoireissa 8'D Marraskuussa sain vasta sitten omaks AV:n, ja oi sitä tunnetta kun sen pelin sai käyntiin. On muuten AV paras peli niistä kaikista, ylivoimasesti. Sitte viime jouluna olin pyytäny FK:ta dvd:nä, ja sit ku avasin sen paketin... SAIN SEN PELINKI! En ees ollu kehannu pyytää sitä ku se oli nii kallis ja sit ku sain sen ni halailin vaa sitä koteloo ja kyynelehdinpäki hieman.

Oho, paljon muistoja. Potterit on rakkaus<3

> Saasta
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Vio - 09.11.2008 15:12:57
Mun suurin Potter-muisto on siltä aamulta, jollon DH viimein sitten ilmestyi (englanniksi siis). Kipitin kaupungille seittemäks ostaan sen Akateemisesta, jossa oli törkee jono, ja menin sieltä Suomalaiseen - josta kyseisen kirjan sai halvemmalla ja jonottamatta... xD
Ostin siis kirjan ja lähdin käveleen takas bussipysäkil lukien koko ajan. Sama meno jatku bussissa ja sitä seuraavan melkeen kilometrin kävelymatkan jälkeen. No, hauska juttu tässä on se, että rakas kyttääjänaapurimme näki mut ja oli ihan "O< Tähän aikaan tulee nuoriso kotiin, eikä vanhemmat kotona, pitää kyllä kertoa! ...hetko, sehän lukee jotain kirjaa kävellessään..."

Näin meillä. xD Luin muuten DH:n kahdeksassa tunnissa. :3
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Suwi - 10.11.2008 04:16:53
Ensimmäisen Harry Potter-kirjan sain yhteisenä lahjana veljeni kanssa jouluna 2000, jäin koukkuun heti. Veli on monesti käyttänyt hyväksi tätä että kirja oli mukamas yhteinen (häntä ei voisi vähempää kiinnostaa mikään lukeminen). Esimerkiksi poismuuttaessaan hän mukamas päätti ottaa kirjan mukanaan koska se oli ollut minulla jo monta vuotta ja sehän oli hänenkin. Melkein parkusin mutsille että ei se edes pidä siitä ja mutsi käski veljen vihaisena antaa kirja takaisin  ;D

Feeniksin Kiltaa jonottaessa exäni kanssa yritin koko ajan pidätellä itkua, vähän väliä räpyttelin silmiäni ja toivoin ettei kukaan huomaa kuinka tunteellinen olo minulla oli. Näin tosin on tapahtunut jokaisessa jonotuksessa, mutta tämä kerta jäi erityisesti mieleen.
Muistan Siriuksen kuoleman luultavasti parhaiten. Olin joskus aamuyöstä lukemassa uutta kirjaani ja kuuntelin Juha Tapion Mitä silmät ei nää-kappaletta. Tiesin etukäteen Siriuksen kuolevan koska olin tyhmänä mennyt "hieman selaamaan" kirjaa kirjakaapassa. (Kaverini oli jonotuksessa mukana ja henkäistessäni paniikinomaisesti kamu huusi heti että ei saa kertooaa!!) Kuitenkin, itkin varmaan puoli yötä ja luin Siriuksen kuolinkohtausta uudelleen ja uudelleen enkä uskonut toipuvani ikinä pottereita lukiessani siitä. Ja nykyään aina kun kuulen Juha Tapion Mitä silmät ei nää-kappaleen tämä muistuu mieleeni ja alan melkein itkemään.

Spoilaustakin on tullut aivan vahingossa harrastettua. Exäni luki kirjaa joka siis oli yksi edellinen kirja kuin HBP. Sitten vain tokaisin kun hän lopetti kirjan että "Etkä edes itkenyt kun Albus kuoli??" Kauhistuttavan katseen jälkeen tajusin että perkele mitä meninkään tekemään..

Semmosia muistoja minulla :)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Kuura - 10.11.2008 19:30:22
Paras Potter muisto on ensimmäinen. Olin kuusveekakara, jolle luettiin päiväkodissa kirjaa Harry Potter and the Sorcerer's Stone (eli amerikaksi ekaksi sen kuulin). Muistan aina sen, että istuin siellä patjoilla ja kuuntelin ihan haltioissani sitä tarinaa. Se vaan oli jotenkin niin upeaa.

No onhan mullakin näitä pelimuoistoja :D. Ikimuistoisimpia ovat varmaan ne, että me ollaan pikkuveljen kanssa saatu uusi Potter-peli joululahjaksi ja heti joulupäiväaamuna herätään aikaisin sitä pelaamaan. Ihanaa. Parhaita yksittäisiä pelimuistoja on kertynyt Harry Potter ja Huispauksen Maailmanmestaruuskisat pelistä, jossa mä ja pikkuveli kiljuttiin täyttä kurkkua ja kannustettiin niitä pelaajia.
"Taklaa Diggory, taklaa Diggory, TAKLAA DIGGORY!" Ja vanhemmat tykkäs! :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Jassmi - 10.11.2008 21:33:10
Mun lempiPottermuistoihin kuuluu varmaan se, kun kavereiden kanssa katsottiin kesän alussa kaikki ilmestyneet leffat putkeen ;D Puoli neljästä iltapäivällä puoli neljään yöllä, ja aamulla hakemaan todistuksia koululta. Vähän väsytti, eikä vähiten silmiä kun oli kakstoista putkeen katsonut telkkaria.

Mutta kyllä sieltä löytyi hauskoja vihjeitä tulevasta leffasta "the chosen one has no turning back" "the chosen one will stand alone".
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 11.11.2008 10:19:48
Lainaus
Mun lempiPottermuistoihin kuuluu varmaan se, kun kavereiden kanssa katsottiin kesän alussa kaikki ilmestyneet leffat putkeen
Oih, tuon olen itsekin halunnut jo kauan tehdä. Me ollaan kavereiden kanssa katsottu TSH:t maratonina ja Star Warsit noin suunnilleen maratonina, aina muutama kerrallaan. Potterit on vielä katsomatta, mutta kyllähän nuo ehtii. Maratoneja vaan on vaikea järjestää, koska kaikille halukkaille sopii ainoastaan kesällä ja silloinkin saisi mielellään olla sateinen päivä.

Oikeasti, teidän muistonne pistävät hymyilemään ^_^ Varsinkin Potter-leikit ovat jotain niin mahtavaa.

Meillä oli kuudennella (tai viidennellä) koulussa sellainen "leikki", joka oli tavallaan bakteerinkierrätystä, mutta siinä tökättiin toista ja sanottiin "Harry Potter!" Koko homma oli luokan rasittavimpien tyttöjen keksintöä ja otin leikin tosi huonosti, koska mielestäni se oli Potterien pilkkaamista (mitä se varmaan paljolti olikin).

Muistan, miten joskus uutisissa oli "loppukevennys", jossa kerrottiin miten jossain koulussa pelattiin liikuntatunnilla "jästien huispausta". Sählymailat olivat luutia ja koripallo oli kaato, ryhmyinä oli kaksi pinkkiä palloa. Sieppi oli joku pieni pallo, joka jossain vaiheessa peliä nakattiin mukaan.
Muistan miten ajattelin, että olisi ollut mahtavaa olla kyseisessä koulussa... :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Kuura - 11.11.2008 15:33:46
Muistan, miten joskus uutisissa oli "loppukevennys", jossa kerrottiin miten jossain koulussa pelattiin liikuntatunnilla "jästien huispausta". Sählymailat olivat luutia ja koripallo oli kaato, ryhmyinä oli kaksi pinkkiä palloa. Sieppi oli joku pieni pallo, joka jossain vaiheessa peliä nakattiin mukaan.
Muistan miten ajattelin, että olisi ollut mahtavaa olla kyseisessä koulussa... :D

Oi, oi, me pelattiin tota iltapäiväkerhossa! Se oli vaan niin upeeta, kun mä olin etsijänä ja sain sen pallon kiinni kymmenen sekunnin pelin jälkeen, kun se hyppäsi lähes suoraan käteen. Ah, olin jo melkeen unohtanut <3
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Whitegirl - 12.11.2008 19:36:29
Itselleni muistui tämmönen juttu mieleen: Oli pikkuveljeni synttärit, ja sitten me pienoiset lapset (vuosi oli joku 2001-2004 välillä) katseltiin videoita, ja sitten käsiin osui Harry Potter ja Salaisuuksien Kammio video, joka vaikutti aika pelottavalta, varsinkin se loppukohtaus, jossa oli se basiliski. :D Ja muistan myös sen, että isoveljeni oli ensimmäinen, joka luki meidän perheestä Potter-kirjat, eikä minua silloin vielä kiinnostanut ne, mutta nykyisin on päinvastoin: isoveljeni vihaa Pottereita, ja minä rakastan niitä. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Saasta - 12.11.2008 20:47:15
Lainaus
Pelasin tuon samaisen kaverini kanssa FK:ta koko yön.
Joo tuleepa tästäkin hauskoja muistoja 8DD Kerran mulla oli mun kolme parasta kaveria yötä. Kahdella niistä oli jonkun niiden tutun rippijuhlat aamulla, niiden piti herätä kahdeksalta. No minä tämän yhden kaverin kanssa pelasin kuuteen aamulla FK:ta ja naurettiin niin kovaa että varmasti ne muut pysyi hereillä. Ah, ne väsyneet ilmeet aamulla...<3

Ja tosiaan, Liekehtivä pikari -peli oli kyllä niin weird että. Sitä kun kerran pelattiin, tuli just niitä viisaita huutoja "ALA NYT TULLA TÄNNE!" "NO EN MIÄ PYSTY KU TÄÄ RUUTU JUMITTAA!" "HEITÄ SE V*TUN KATTILA TOHO SEINÄÄN!" "OHO SORI, EI OLLU TARKOTUS OSUU SUHUN!" "MIÄ KUOLIN! MIÄ KUOLIN! VOI  JUMALAUTA, MIÄ KUOLIN! MIKÄ IHME SUA VAIVAA, MIKS KOKO AJAN YRITÄT TAPPAA MUA!" : D vatsalihakseni olen ansainnut Pottereita pelaamalla. Matossa vieläkin likatahra kun nauroin älyttömästi ja yritin samalla kaataa limpparia lasiin (aina eväänä fazerin sininen ja 1,5 litran kolapullo) ja sitten käsi vähän täris ja phiuuu kaikki matolle !

Ja minä kerran katoin itestään kaikki potterit 8'D kyllä oli hauskaa. Kuului samaan viikonloppuun kun TSH -maraton ja PotC -maraton.

Nyt ku rupee miettimään, puolet mun Potter -muistoista on saman kaverin kanssa. Aina kun katotaan VK:ta tai SK:ta, keksitään vaan niille kokoajan kaikkia tyhmiä vuorosanoja. Ei niille vaan voi olla nauramatta, ainakaan VK:ssa ne ei osaa kukaan näytellä : D

> Saasta
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: nonaah - 15.11.2008 00:48:49
Ja minä kerran katoin itestään kaikki potterit 8'D kyllä oli hauskaa. Kuului samaan viikonloppuun kun TSH -maraton ja PotC -maraton.
Oi mäki haluisin kattoo kaikki noi putkeen mutta viimeks ku katoin TSH:t putkeen _se oli tylsää_ ja en ees omista niitä enkä ainuttakaan potteria : D kaikki PotC:t mulla truu Johnny Depp fanina on! ps. potterien lainaaminen makuunista maksaa vietävästi ja ku oon niitä aina sillon tällön lainaillut jokaista vähän väliä, eikä rakas vuosaaren makuuni omista ykköstä :(

No muistoja mitä tulee mielee on esim se kun mentii äitin kanssa kattomaan ykköstä olin vissiin 6-7 vuotias ja en osannu oikee kunnolla lukee tekstejä ja olin iha fiilareissa ku voldu paljastu sieltä turbaanin alta. Sitte musta tuntu et se leffa olis kestäny hirveen kauan ja tykkäsin siitä ihan kamalasti. Muistan aina ku tulin sielt ulos ja parii viikkoo en puhunu kotona muuta ku tosta leffasta, no en nyt iha mut melkee.

Ehkä voin paljastaa mun huiman salaisuuden miten oon päätyny finiin ja muutenkin lukemaan pottereita : D (HUOM tästä ei ole kauaa aikaa ehkä joskus viime huhtikuussa tai jotain?) Kattelin ystäväni (Sokerijuurikasmylove!) kirjahyllyä ja sitten sieltä potterit pistivät silmään. Otin käteen vitosen ja kauhistelin sivumäärää omg 1050 sivua! Sitten jotenki se päivä päätty siten että löimme Sojun kanssa vetoa että jos luen FK:n niin hän maksaa mulle 10 € ja toisin päin. No se lukeminen sitte veny vähän ja loppujen lopuks veto ei ollu enää voimassa mutta luin kuitenki kirjan loppuun ja tietysti jäin koukkuun, yllättävää! Ja täällä sitä nyt ollaan..
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Reta - 19.11.2008 10:38:29
päläpälä...Kattelin ystäväni (Sokerijuurikasmylove!) kirjahyllyä ja sitten sieltä potterit pistivät silmään. Otin käteen vitosen ja kauhistelin sivumäärää omg 1050 sivua! Sitten jotenki se päivä päätty siten että löimme Sojun kanssa vetoa että jos luen FK:n niin hän maksaa mulle 10 € ja toisin päin. No se lukeminen sitte veny vähän ja loppujen lopuks veto ei ollu enää voimassa mutta luin kuitenki kirjan loppuun ja tietysti jäin koukkuun, yllättävää! Ja täällä sitä nyt ollaan..

Hienoa :D Minä tein saman jutun kaverilleni, sanoin hänelle, että jos luet Viisasten kiven, maksan sille. Hän sitten luki sen joskus vuoden päästä ja pidin tentin hänelle siitä. En maksanut, olin ilkeä. Mutta ostin karkkia!

Minä haluaisin kertoa kaksi muistoa liittyen Potter-elokuviin. En pahemmin välitä niistä ja mielestäni kuudennen elokuvan voisi jättää tekemättä, seitsemännestä ja kahdeksannesta puhumattakaan! Mutta kerronpas sen kun olin Lontoossa joskus vuonna perunamaa, niihin aikoihin kun Azkabanin vanki ei ollut vielä ilmestynyt suomessa´. Siellä Brittien saarilla oleskellessa sain huomata että Azkabanin vanki onkin elokuvissa siellä. Menin katsomaan sen ilman tekstejä tietenkin :)Se olikin oaras elokuva kaikista niistä mitä on ilmestynyt. Pidän lavastuksista, musiikista ja käsikirjoituksesta.

Toinen muisto en sitten Liekehtivään pikariin liittyvä: se oli tullut juuri elokuviin, kun oäätin isän kanssa mennä katsomaan se. Soitimme kaikkiin kotipaikkakuntani leffateattereihin ja kaikissa oli kuulemma teatteri ihan täynnä. Menimme kuitenkin yhteen teatteriin kyttyäämään peruutus paikkoja. Kävi niin, että saimme leffateatterin parhaat paikat! Takaa ja keskeltä. Ne ovat minun mielestäni ne parhaat paikat.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Joanna - 10.12.2008 17:00:24
Se tulee ainaki mieleen, kun luin ekaa kertaa Viisasten kiveä... Olin sillon varmaan 8, olin sairas ja makasin tuossa sohvalla ja mietein, että tämä on aivan armottoman kuiva kirja. Pari vuotta myöhemmin luin uudestaan ja minkäs teet- olin ihan koukoussa. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Loveable - 10.12.2008 18:41:21
Mulla oli ennakkoluuloja Pottereita kohtaan. Ajattelin, että ne on kauhean kuivia ja vaikeaselkoisia tiiliskiviä, jotka vilisee nimiä ja paikkoja niin ettei pysy perässsä (se oli kokemukseni joistain fantasiakirjoista, joita olin yrittänyt lukea ehkä vähän liian pienenä.)  Lisäksi olin jostain lähteestä netin ihmeellisessä maailmassa lukenut sellaista tietoa, että J.K Rowling on saatananpalvoja ja kirjat ei sovi uskovaiselle lapselle ( Olin tuohon aikaan vielä niin viattomassa lapsenuskossa, jonka valitettavasti? olen sittemmin kadottanut Varmaan sen takia kun ikinä tartuin ensimmäiseen Potteriini  ;D ;D).

Seitsemännellä luokalla ennen joululomaa oli vähän rennompaa, joten katsoimme kaikki oppitunnit vain elokuvia. Joku oli tuonut Harry Potter ja viisastenkivi -elokuvan. Ajattelin että "voi ei en varmaan pysy perässä tai pysty keskittymään". (ja kai ne "saatananpalvonta"-ennakkoluulot vielä vähän jylläsivät. Nyt ihan oikeesti hävettää kun oon joskus tuollaista tiettyjen tahojen levittämää propagandaa uskonut....)

Onneksi kuitenkin aloin seurata elokuvaa, enkä vaikkapa piirrellyt vihkoon, sillä se oli jotain aivan uskomattoman mykistävää. Juoni tempaisi mukaansa ja elokuva oli visuaalisesti hieno. Lisäksi Harryn hahmo oli helposti omaksuttava ja samaistuttava hänen ollessa lapsi (varhaisnuori? Esiteini? Miksikäs niitä tuon ikäisiä sanotaan?)  joka on vähän eksyksissä taikamaailmassa. Joku itsevarma aikuishahmo ei olisi ollut läheskään niin kiinnostava tuohon aikaan.  Elokuva pyöri sitten päässä koko päivän ja koulusta kotiin tultuani ilmoitin äidille, että aion lainata kirjastosta Harry Potter-kirjan ja lukea sen!Äiti suhtautui erittäin nihkeästi, koska olin valitettavasti aiemmin mennyt kertomaan hänelle tuosta saatananpalvoja-jutusta. En helpolla saanut kitkettyä sitä ajatusta hänen päästään, vaikka yritin vakuutella ettei se ole totta.
Niin mulla meni sitten se joululoma ja seuraavan vuoden alkupuoli kun istuin nenä kiinni Pottereissa, joita oli siihen mennessä ilmestynyt neljä. Luin niitä missä tahansa: koulussa, automatkoilla, vessassa, ruokapöydässä ja sängyssä pitkälle myöhään yöhön, vaikka seuraavana päivänä olisi ollut koulua. Ekoista lukukerroista on niin hyvät muistot. Niissä kirjoissa oli silloin jotain niin vangitsevaa ja kun ne tapahtumat oli vielä silloin niin uusia ja odottamattomia. Melkein kaipaan sitä aikaa vielä...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: wiffe - 23.12.2008 18:30:04
Ah, näitä lukiessa rupeaa ihan hymyilyttämään :----)

Ensimmäiseksi tätä aihetta lukiessani pompahti mieleen eräs muisto ala-asteelta (en kyllä kykene muistamaan, monennella olin, mutta kuitenkin.. veikkaisin olleeni 2-4 luokalla). Silloin taisi olla juuri HP-kuume iskenyt luokkamme tyttöihin ja yhdessä päätimme tehdä HP-esityksen Viisasten kivestä (olisi perustunut enimmäkseen leffan tapahtumajärjestykseen, se on vähän erilainen kuin kirja, ne?) , jonka esittäisimme mahdollisesti jossain juhlassa tai vastaavaa. Koska en kuulunut luokkamme suosituimpiin, minut pakotettiin Malfoyksi ja arvatkaa vaan, kuinka raivoissani olin. Harjottelin kuitenkin vuorosanoja tunnollisesti, mutta sitä esitystä ei kuitenkaan koskaan pidettykään. Nykyään kun mietin tuota, olen ihan äimänä, sillä Dracohan on uusi lempihahmoni HP'stä. n_________n Että semmosta.

Ainiin ja toinen muisto... Olin joskus yhdessä sen aikaisen parhaan ystäväni kanssa aivan ihastunut Roniin :___D Fanitettiin sitä, minkä kerittiin ja unelmoitiin päivät pitkät fiktiivisestä hahmosta, jonka ulkonäkö leffassakin miellytti.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Cheo - 06.09.2009 12:03:55
Luin ensimmäistä kertaa Potteria kun olin 9-vuotias ja jotain 2 ½ viikkoa kipeänä. Kirja oli Salaisuuksien kammio koska se oli lempielokuvani silloin  :) Muistan vieläkin miltä tuntui maata siellä vällyjen välissä kuumeessa vaikka kuinka pitkään ja lukea sitä kirjaa. Sanoin vielä siskolleni, että se kirja oli hyvä mutta eipä tullut mieleen mennä lainaamaan muita osia kirjastosta. Löysin Potterit sitten taas 5. luokalla ja silloin luin sitten kaikki ja rakastuin Kalkarokseen.

Ja toinen Potter-muisto on se, että pähkäilin vaikka kuinka pitkään (jo 9-vuotiaasta asti) että mitä ihmettä on se pori, mitä Vernonin firma valmistaa. Luulin sitä joksikin kuplivaksi alkoholijuomaksi  ;D Älysin vasta tänä vuonna mistä oli kyse. Eli niinkuin pora, eikö niin?
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Epeli - 06.09.2009 21:08:43
Pottereiden lukemisen aloitin aivan ekaluokan alussa. Ystäväni, (Joka täälläkin tunnetaan) luki LP:tä ja pyysin saada lukea takakannen. Minusta se oli hyvin mielenkiintoinen, mutten ymmärtänyt ketä kuolonsyöjät olivat. Kysyin tuota ystävältäni, joka vastasi, että he ovat Lordi Voldemortin 'armeija'. Tuo tieto ei auttanut minua yhtään, ja jo viikon päästä luin kirjoja. 

Sitten vuonna tokaluokka, minä ja kaksi muuta ystävääni  luulimme Tylypahkan olevan totta. Siis ihan oikeasti!  ;)  Kaiken lisäksi luulimme vielä, että oma koulumme oli muuttumassa Tylypahkaksi... Nyt se kuulostaa tyhmältä, mutta se oli silloin.

Taas kun olin 11 vuotias, (Olen syntynyt kesällä) odotin koko kesän Tylypahkan kirjettä, (Enemmän tai vähemmän tosissani) petyin kun kirjettä ei tullutkaan, mutten ollut oikeastaan kuitenkaan ihan sydämestäni siihen uskonut, vain leikitellyt ajatuksella    :D
Ja nyt olen edelleen sitä mieltä, että se pöllöparka eksyi   ;D

-Epeli-
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Roxy - 07.09.2009 00:24:22
Täytyy myöntää, että minäkin pidin Pottereita aluksi ihan tyhmänä roskana. Sinänsä ymmärrettävää, koska senkin lisäksi, että lukemisen oppiminen kesti itselläni, en myöskään pitänyt lukemisesta lainkaan. Muistan, kun äitini sanoi joskus AV-leffan ensi-illan aikoihin, että "Mitäs mieltä olet noista Harry pottereista? Eikös olisi ihan kiva kattoa noita leffoja?" Ja minä viisaana tyttönä "No ei todellakaan." Mutta sitten telkkarista tuli Viisasten kivi, ja jäin koukkuun.
Enpä olisi ehkä voinutkaan olla Potter-fani jo ensimmäisestä kirjasta lähtien, sillä olin kolme vuotias : )

Toinen selkeä muisto on silloin, kun DH ilmestyi. Me oltiin varattu se jo etukäteen, ja hinnaksi oli määritetty n. 25 euroa Suomalaisessa. Koko aamun odotin, että kaupat aukeaa ja hoputin äiti "Mennään jo, mennään jo!" Ja siinä sitten pompin matkalla Suomalaiseen, kun huomaan Anttilan seinässä ison "Harry Potter and the Deathly Hallows nyt vain 22 euroa." Siinä sitten ärsyynnyn, että piti sitten varata Suomalaisesta, mutta Suomalaisen kohalla onkin lappu "Harry Potter and the Deathly Hallows vain tänään 19 euroa!" Siinä oli sitten aika omahyväinen virne naamalla.

KV'n ilmestyminen oli oma lukunsa. Muistaakseni se oli koulupäivä, mikä harmitti minua kovasti. No, kotiin tullessani odotti Kuoleman varjelukset siististi huoneessani. Arigato.

~R
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: peikkoprinssi - 07.09.2009 01:10:35
Kun Kuoleman Varjelukset ilmestyi, minä luin sitä ihan kaikkialla koko ajan.
Olin yhteiskuntaopin tunnilla saanut kaikki tehtävät tehtyä, ja syvennyin iloisesti Potterin maailmaan. Noh, opettaja huomasi kirjani kiertäessään tarkastamassa miten tehtävien teko edistyy. Hän yllätti minut täysin kysymällä ensin luenko hyvääkin kirjaa, ja jatkamalla sitten että sillä jos se ei ole hyvä niin ei sitä kannata lukea. Säikähdykseltäni sain sanottua vain jotain myöntävää, opettaja jatkoi matkaansa kummallisesti virnistellen kohti etupulpetteja ja minä jatkoin lukemista hihittäen hermostuneesti..
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Butterfly - 07.09.2009 01:54:38
Ensimmäisen Harry Potter elokuvan nähtyäni kutsuin Kalkarosta jostain ihmeen syystä ''Kalkkaros-enoksi''(olin silloin 7 v).

Muistan kuinka sain ensimmäisen HP kirjan äidiltäni vuonna 2001 saatuani hyvän todistuksen. Hän antoi sen minulle salaa niin ettei siskoni tai kukaan silloisista siskopuolistani näkisi ja vannotti, etten saisi kertoa siitä kenellekkään ettei kukaan olisi saanut kauheaa mustasukkaisuus kohtausta ;D (siskopuoleni oli nimittäin kinunnut samaista kirjaa isäpuoleltani jo useita viikkoja ja minä äidiltäni). Kirjaa pitikin sitten säilyttää piilossa sukkalaatikossa ja otin kehotuksen kirjan salassa pitämisestä niin tosissani, että jopa luin sitä vaatekaapissa :).

Kävimme katsomassa SK:n elokuvissa ja olin silloin vielä paljon hämähäkkikammoisempi kuin nyt. Siispä heti kun ensimmäisen pikkuhämähäkit ilmestyivät valkokankaalle sukelsin takkini alle ja uskaltauduin sieltä vasta kun oli kulunut kymmenen minuuttia kohtauksen päättymisestä. Muistan myös kuinka serkkupuoleni pitivät minua täydellisenä sekopäänä kun aloin melkein itkeä Harryn tappaessa basiliskin  :-[ .

Eräänä pääsiäislomana luin FK:n ja PP:n -molemmat ensimmäistä kertaa. Olimme silloin levillä ja olin aiemmin nyrjäyttänyt rinteessä nilkkani todella pahasti. Minulla oli lisäksi 39 astetta kuumetta ja minut oli kaiken lisäksi jätetty lastenvahdiksi. Kun vihdoin pääsin pikkusiskojeni nukahdettua lukemaan niin jo ensimmäisessä kappaleessa ilmoitettiin kylmäverisesti, että Sirius oli kuollut  :'(.

Kun luin PP:n kolmannen kerran makoilin Teneriffan hiekkarannoilla ottamassa aurinkoa. Tästä varmaan johtuu se, että joka kerta kun luen tämän kirjan tulee lämmin olo  8).

Kun olin kahdeksan vuotta niin raahasimme serkkujeni ja siskoni kanssa keltaisen kumiveneen pihalle ja leikimme sen olevan vene joka vei meidät Tylypahkaan. Kaikki muut tappelivat kuka saisi olla Hermione tai Ginny ja ketkä joutuisivat olemaan Harry ja Ron. Minä sen sijaan halusin aina olla Draco :D (olin ilmeisesti aika poikatyttö). Hagridia esitti aina linnunpelätti. ''Venematkan'' jälkeen menimme ulkosaunaan jossa meidät lajiteltiin juhlallisesti pappamme lippiksen avulla.

Tuorein muistoni liittyy siihen kun meidän piti ilmaisutaison tunnilla esittää jokin kohtaus jostain elokuvasta ja muiden piti arvata mikä leffa oli kyseessä. Meidän ryhmämme esitti AV:stä sen kohtauksen missä Remus muuttuu ihmissudeksi. Oli siinä muilla naurussa pitelemistä kun minä yritin esittää mahdollisimman uskottavan näköistä tuskallista muodonmuutosta ;D.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 22.09.2009 14:04:29
Ah, olin unohtanut tämän ihan kokonaan <3
Kaikki nuo Potter-leikit kuulostavat ihan mahtavilta, harmittaa, ettei ollut hyvää porukkaa sen ikäisenä ja nyt on jo niin hemmtin vanha :(

Yksi legendaarinen tapaus oli kun leikittiin kaverin kanssa legoilla (silloin kauan sitten) ja päätettiin demonstroida se kohtaus, jossa Voldemort nousee sieltä padasta. Tässä vaiheessa ei ollut vielä oikeita potter-legoja, joten Voldemort oli mustiin puettu luuranko ja Harry oli minikokoinen Bulbasaur :D
Kuolonsyöjät olivat randomeja lego-ukkoja ja Voldemortin vihdoin palatessa yksi päätti aloittaa sen kunniaksi ilotulituksen.
Voldemort säikähti niin, että sai melkein sydänkohtauksen :'D Volde tietysti suuttui kamalasti...

Sitten oikeiden Potter-legojen aikaan leikittiin, että yksi nukkekoti oli kalmanhanaukio ja kaikki asuivat siellä. Ron asusti muistaakseni kaapissa ja Vauhkomieli teki kaikennäköisiä kepposia koko ajan kaikille. Sirius luuli olevansa näkymätön xD
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Epeli - 23.09.2009 21:07:32
Niin vielä oli tämä: Leikimme ystäväni kanssa heillä jotain pihaleikkejä, kun yllättäen toinen meistä keksi, että heidät pihakeinunsahan voisi olla juna. Hetken leikittyämme muotoilimme ideaa vielä sen verran, että matkustimme Tylypahkan-pikajunalla Tylypahkaan. Siellä me olimme aina automaattisesti jossain tuvassa. Leikki loppui aina siihen kun tuli Liemitunti, sillä aloimme oikeasti keitellä 'liemiämme' ja aika kului nopeaan. Esim. Monijuomaliemeen tuli kissanruokaa, kahvia, teetä ja suolaa yms. Ja tietenkin me aina maistoimme liemiämme  ;D
Kiitos ja Kumarrus Tuulevi-Hilleville ja Tahmikselle, jotka olivat aina mukana leikeissäni.  ;D

-Epeli-
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: ms_anthropy - 11.10.2009 14:54:18
HUOMIO! Jos joku onnistuu löytämään allaolevasta tekstistä minkäänlaista pointtia, niin lupaan lähettää kyseisen urotyön palkinnoksi kupillisen kuolleita fletkumatoja.

Ah, nostalgia. Kirjat kolahtivat kuin metrin halko välittömästi. Tästä en kuitenkaan saa aikaiseksi mitään <sarkasmiyrittely> äärettömän kiehtovaa ja hauskaa tarinaa</sarkasmiyrittely>  joten avaudun eräiden "ainakin tarpeeksi viinaa"-kotibileiden kesken tapahtuneesta siirtymästä baariin jatkamaan pönittämistä.

Pääsin bussimatkan aikana kosketuksiin sisäisen Voldemortini kanssa ja koska taikasauvaa ei ollut mukana, osoittelin sitten ihmisiä Uhkaavalla Keskisormellani, karjuin Avada Kedavraa ja Avada-vitun-Kedavraa sekä imitoin Vold- eh, Tiedät-Kai-Kenen epäinhimillistä ja kimeää naurua varsin tasokkaasti. Kyllä. Se oli hauskaa.

Sen sijaan koin parhaan ystäväni kanssa intensiivistä ja hyvin turhauttavaa vihaa kun niiden oli sitten ihan pakko vääntää Philosopher's Stone Sorcerer's Stoneksi että kirja menisi paremmin kaupaksi jenkkilässä. Jumankavita, kun kerran kyseessä on nimenomaisesti "Viisasten kivi" niin vaikka filosofi ei olisikaan markkina-arvoltaan yhtä hyvä sana kuin jonniinlainen maagikko, niin mitäpä jos siltikin pitäisi pointin paikallaan.

Asia kiteytyi lopulta muotoon "Yhtä hyvin sille kirjalle olis sitten voinut antaa nimeksi Harry Potter ja Voldemortin pallit." (Tämän jälkeen seurasi uskomaton liuta henkilöhahmojen seksuaaliseen anatomiaan liittyviä raastavan surkeita vitsejä ...eikä meistä kumpikaan sen enempää lukenut kuin kirjoittanutkaan fanifiktiota vielä siihen aikaan.)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Löytöeläin - 28.10.2009 12:17:24
Potterit ovat olleet osa mun elämää niin kauan, että mun on melkein vaikea keksiä sellaisia muistoja, jotka eivät liittyisi Pottereihin. :D

Varhaisimmat muistot ovat varmaan koulun iltapäiväkerhosta, kun leikittiin koulun kellarissa Harry Potteria, varhaislarppaajia on oltiin. Meitä oli kolme, mä olin aina Harry. Myöhemmin parin muun ystävän ja pikkusisaruksen sun muiden kanssa kuvailtiin myös omia Potter-lyhytelokuvia (ja jopa musikaali x). Niissä mä olin aina Draco. Jostain kumman syystä kukaan meistä ei enää kehtaa katsoa niitä, vaikka ne tallessa lienevätkin...

Kirjojen jonotukset tulevat aina päällimmäisinä mieleen. Puoliveristä prinssiä ja Kuoleman varjeluksia olin jonottamassa (jälkimmäistä aika surkealla menestyksellä) ja muistaakseni myös Feeniksin killan suomennosta. Muisti pettää!

Invisionfreen aikaiset Finin larpit ovat kyllä myös yksi sellainen juttu, mikä ei katoa mielestä. Niitä taas, niitä taas!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: ms_anthropy - 05.11.2009 00:17:44
Varhaisimmat muistot ovat varmaan koulun iltapäiväkerhosta, kun leikittiin koulun kellarissa Harry Potteria, varhaislarppaajia on oltiin. Meitä oli kolme, mä olin aina Harry.

Sumeat pienimuotoiset Harry Potter-larppiviritelmät ovat EEPPISIÄ. Seuraava ei kylläkään ole varhaismuisto (luulisin että viime talvea ei lasketa ...mutta epämääräisyysarvo korvaa sen ihan hyvin.)

Erään hyvän ystäväni (joka -ylläripylläri- kirjoittaa HP-fanifiktiota itsekin) kanssa päädyimme eläytymään ja pelaamaan kahdestaan hyvin intensiivisen täysin freeformia olevan "juonikuviot, tilanteet ja välillä myös pelattavat hahmot muuttuvat sekunnin varoitusajalla"-kokonaisuuden ...suurimmaksi osaksi brittienglanniksi. Tarina jatkui useampiosaisena ...ja suurin plot device oli saakelin persneitsyydenselvitysloitsu :o jonka minä olin keksinyt aikaisemmin ...enkä edes häpeä.;D

Luokitus: NC-17, paritukset: Severus/Draco ja Lucius/Draco. (sekä taustaparituksina Draco/Pansy sekä Lucius/Narcissa. Vain taustalla, ei kai nyt hettiä kehtaa larpata. Pitää sitä joku maine säilyttää! =epic slasher's syndrome is epic. Jotain voidaan sanoa myös siitä että kumpikin pärjäsi suorastaan loistavasti miespuolisten hahmojen pelaamisessa mutta naishahmosuoritukset jäivät kauniisti sanottuna ohkaisiksi.)

Olennaisimpina suorituksina minä olin Draco ja ystäväni sekä Severus että Lucius. Sivuroolien kanssa olikin sitten teknisempää; paitsi että minä pelasin Cissyn ja ystäväni Pansyn niin minun piti larpata Snapen taikajuomatunnilla koko saakelin luokkaa yksikseni. Hyvin mä kyllä vedin, etenkin kun otetaan huomioon se, että Severusta pelatessaan ystäväni castasi minut sekunnin varoitusajalla milloin mihinkin rooliin. Draco tapahtuu luonnostaan ja heitin myös erittäin toimivan Nevillen välittömästi sen jälkeen mutta sitä seuranneeseen Hermioneen en saanut oikeaa tunnelmaa.

Te ette varmastikaan halua tietää enempää mutta kerron silti:

- Mitä sanot kun karkasit bilettämään goottiklubille, kaadut ekstaasin ja alkoholin tuhoisan yhteisvaikutuksen johdosta kompaportaissa aiheuttaen pirummoisen metelin ja yrittäessäsi rämpiä ylös, kohtaat Kalkaroksen Eeppisen Mulkaisun? "Professor Snape, this is not what it looks like." :P Toivoton tilanne on toivoton.

- Limaiset taka-ajatukset onneksi pelastivat tilanteen ...väliaikaisesti. Onnistuimme jopa larppaamaan homoseksiä kaksi kertaa ainoastaan yhden tekoslerban avulla. Kyse ei kuitenkaan ollut HC-larpista: vaatteet olivat off-game. (Siis päällä.) Yksi kappale nojatuolia tosin hajosi pysyvästi IRL. Go us!

- Myöhemmin sain ansaitun in-game-rangaistuksen siitä että olin keksinyt sen saagelssonin persneitsyydenselvitysloitsun koska kyseisenä yönä lähtenyt persneitsyyteni oli "personal property of Mr. Lucius Malfoy" (mitäs antoi minun odottaa niin pitkään, olinhan jo 14. postikuski on varmaan pöllinyt Namblan kunniajäsenkorttini.)  ...kolmen päivän pysyvä orgasm denial-loitsu oli hyvin traumatisoiva kokemus ...mutta onneksi isäni leppyi kun kerroin että olin aiemmin purkanut frustraatioitani raiskaamalla Harryn. :-*

Kaikki voidaan kiteyttää seuraavaan lauseeseen: "Fanifiktio. Terve harrastus terveille ihmisille."

Myöhemmin parin muun ystävän ja pikkusisaruksen sun muiden kanssa kuvailtiin myös omia Potter-lyhytelokuvia (ja jopa musikaali x). Niissä mä olin aina Draco. Jostain kumman syystä kukaan meistä ei enää kehtaa katsoa niitä, vaikka ne tallessa lienevätkin...

"Imperio! Tuo sinun kyllä pitäisi laittaa YouTubeen." ;)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 05.11.2009 01:17:28
ms_anthropy nuo pienimuotoiset larpit kuulostaa vaan niin... :D ("oi jospa oisin saanut olla muukaanaa..." *laulelee*) Fanifiktio on ehdottomasti terve harrastus ;D (ja kyllä, ainakin minä haluan tietää lisää, jos vaan on lisää).

Minulla ja kaverillani on yksi legendaarinen yhteisficci, jota aloimme kirjoittaa joskus riparikesänä(?) ja nyt olemme kaksikymppisiä... laskekaas siitä. Sitä on kirjoitettu bussissa ja eka sivu on aika onnettoman näköinen (pilkkuja missä sattuu, nuolia osoittamassa sanojen oikeaa paikkaa...) vaikka ficci on huumoria, niin ensimmäisenä repsauttaa se eka sivu, ei niinkään teksti. Ja niitä ficin kohtauksia on demonstroitu meidän saunassa ja hemmetin hauskaa on ollut xD Pitäisi varmaan yrittää jatkaa sitä nyt parin vuoden jälkeen, jos se vihko nyt vielä on tallessa...

Nyt 12-vuotias pikkusiskoni on vihdoin päässyt Potterien makuun ja tänäänkin hän soitti minulle ja selitti innoissaan, että yksi sukulaisperheemme muistuttaa ihan Dursleyn perhettä :'D

Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: ms_anthropy - 05.11.2009 03:19:51
ms_anthropy nuo pienimuotoiset larpit kuulostaa vaan niin... :D ("oi jospa oisin saanut olla muukaanaa..." *laulelee*)

Oikea Asenne! ;)

Olen jonniin verran miettinyt että toimisiko hieman suurempikin intensiivinen slash-painotteinen NC-17-teemoihin päätyvä larppi.8) Pari sääntöä pitäisi varmaankin ympätä mukaan: mahdollinen mättö toimisi luultavasti taisteluarvoilla ja KPS-haasteilla ...vaikka se toki esitettäisiinkin mahdollisimman aidosti, Kaikki muu toimii (oman larppikokemukseni pohjalta ainakin) aidon eläytymisen voimalla mikä onkin ehdottomasti parasta.

Kuvion kasvaessa tulisi luonnollisesti vastaan ongelmansa, ensi hätään juolahtavat mieleeni nämä: 1. "mä haluan olla [hahmo tähän]" "eiku mä!" "minäpä ja jos väitätte vastaan niin tulee Avada Kedavra!" 2. erilaiset näkemykset hahmoista ja parituksista; pohjana kuitenkin on fanon ...ja kuten jokainen kirjoittaja ja lukija tietää, canon on tunnetusti altis Imperiukselle :)

Lainaus
Fanifiktio on ehdottomasti terve harrastus ;D (ja kyllä, ainakin minä haluan tietää lisää, jos vaan on lisää).

Minähän jatkan.
Luonnollisestikin larppia jatkettiin myös partsilla körssillä käydessä ja jos naapurintapaisia oli kuulolla niin saattoivat jäädä ihmettelemään vartin kestänyttä hippasen ontuvalla brittienglannilla esittämääni avautumista siitä miten Pansy Parkinson ei osaa ottaa poskeen.
vastaus: Totaalisen aidolla sarkastisella Severus-äänellä: "I'm not interested in the sexual habits of my female students."

Vaikka kyseessä ei oikeasti ollut crack!larppi, niin Hälyttävän Paskaa Läppää(TM) kertyi. Ja kertyi. Kyseisessä tilanteessa Severuksella oli ollut vittumainen työpäivä (ei saanut otettua tarpeeksi pisteitä Rohkelikolta) ja näinpä hän on päättänyt nauttia hieman ...taikajuomia. "Kalkaroksen Kalsarikänni" jäi pysyväksi legendaksi. Samoin Severuksen telttaefekti (sillä kaavut ja stondis saattavat olla hippasen ongelmallinen yhdistelmä).

Siinä vaiheessa kun Sevvie yritti vielä in-game hillitä himonsa (...ja paskaa käteen, "I'm not the Slytherin Sex God for nothing!" ;D ja kun henkilöllä on "soft ...no, hard spot for male Malfoys.") ...joka tapauksessa hetkisen aikaa kävi mielessä hankkia paikalle toinen sänky. Menetelmällä "Accio bed!" Eeppinen visio seinän läpi hirmuisella rytinällä rysähtävästä sängystä oli eeppinen ...mutta sitä luonnollisestikaan ei toteutettu.

Koitti aamu ja ongelma. Tylypahkan säännöissä on ihan varmasti jotain sitä vastaan että opettaja ja 14-vuotias oppilaansa harrastavat kuumaa homoseksiä ...joten miten Draco saadaan ulos herättämättä ylimääräistä huomiota? Ratkaisuksi päätyi Polyjuice Potion ...joten pääsin ottamaan pisteitä pois muilta tuvilta mm. siksi että oppilaat hengittivät liian kovaan ääneen tai olivat kuraverisiä. Snapella oli jälkimmäisen asian suhteen enemmänkin enemmän kuinvähemmän selittelemistä ...mutta silti kaikki ihmettelivät eniten sitä että "What? Severus Snape is smiling?"

Lainaus
Minulla ja kaverillani on yksi legendaarinen yhteisficci, ... vaikka ficci on huumoria, niin ensimmäisenä repsauttaa se eka sivu, ei niinkään teksti. Ja niitä ficin kohtauksia on demonstroitu meidän saunassa ja hemmetin hauskaa on ollut xD Pitäisi varmaan yrittää jatkaa sitä nyt parin vuoden jälkeen, jos se vihko nyt vielä on tallessa...

Uteliaisuus heräsi. Mikäli vain haluat jakaa hienoja tilanteita ja sumeita yksityiskohtia niin lukijakunta odottaa.

p.s. Pikkusiskolle "Awww!  :-*"
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: cooperaur - 15.11.2009 23:27:38
Ihan ekana täytyy kyllä sanoa: ihanaa! Näitä muistoja on ollu aivan ihana lukea, varsinkin nuita kaikkia larppimuistoja. Oikeen rupeaa harmittaa etten ole koskaan itse kokeillut.

Olen kuitenkin kerran päässyt esittämään Dracoa, nimittäin kuvasimme alkusysksystä äikäntunnille "elokuvan" jossa esitin Dracoa. Leffa ei ollut Potter-aiheinen, mutta ohjaajana sain Dracon roolin ujutettua vaivihkaa mukaan tarinaan. ^^ Hauskaa oli, vaikkakin Dracon osuus kesti ehkä korkeintaan minuutin noin kahdeksan minuuttia kestänessä pätkässä. ;D

Muita muistoja sitten. Ensimmäisenä mieleeni tulee ne ajat, kun löysin Potterit. Olin jotain eppu/tokaluokalla ja huoneeni seinillä oli Radcliffen julisteita. Aina illalla ennen nukkumaanmenoa toivotin niille hyvää yötä ja annoin hyvänyönpusun. Oij että. :DD Siihen aikaan olin vielä ihan hullaantunut elokuvistakin.

Muistan myös hyvin KV:n jälkeisen lamaantuneen horroksen -  jonka varmasti moni muukin on kokenut. Sinänsä ei siis kummoinen muisto mutta vahva kylläkin. Tihrustin itkua monta päivää ja olin ihan maassa. Sen jälkeen olenkin hakenut jonkunnäköistä vertaistukea täältä. ;D

Leffojen katsomisesta muistan vain jotain pieniä asioita, mm. sen kun Salaisuuksen kammiota katsomassa ollessani hätkähdin ihan simorajusti jotain sen basiliskin elettä, ja sen kun katsoin ensimmäistä kertaa Liekehtivän Pikarin. Pidin sitä heti ylivoimaisesti huonoimpana Potter-leffana, enkä olisi edes jaksanut katsoa sitä loppuun.

Muistan myös sen kun ensimmäistä kertaa ns. kohtasin Potterit. Olin ehkä 6-7 vuotias, ja olin isäni ja veljeni kanssa käymässä jossain veljeni kaverilla, joka siis oli aikuinen. Se kaveri sitten tiedusteli minulta että olenko kuullut tuosta Harry Potter jutusta mitään ja vastasin ujosti jotain että "olen kai... en, en mä tiedä". Se kertoi mulle että sen muutamaa vuotta mua vanhemmat lapset ovat ihan innoissaan niistä ja näytti mulle ykköstä. Hieman sen jälkeen sitten luinkin kyseisen kirjan ja siitä se sitten lähti. ;>

No höh, eipä kummoisia asioita muistunut mieleen nyt. Lisäilen sitten jos muistan jotakin. :P
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lucy - 17.11.2009 21:24:38
Tää vaikutti aiheelta lähellä mun sydäntäin, joten laitan tänne omat varhaiset muistot Potteroinnin alkuvaiheilta.

En edes lukenut Viisasten Kiveä ensimmäisenä, vaan Salaisuuksien Kammion :--D Nurinkurista, mutta näin kävi. Vuonna 2001 (eli 8-vuotiaana) sain joululahjaksi SK :n ja taskulampun,  ja vaikka lahjojen ostajat eivät taatusti olleet näitä kahta yhdistäneet toisiinsa, minä yhdistin.

Joulupäivän aamuna heräsin aikaisin, kello oli arviolta kuusi aamulla. Ei väsyttänyt yhtään, ei sitten tippaakaan. Yöpöydälle olin kasannut kivoimmat lahjat ja siinähän kirja ja taskulamppukotelo tönöttivät muun kaman seassa. Nappasin ne siitä, heitin peiton teltaksi päälleni, ja aloin lukea taskulampun valossa. Taisinpa siinä myös syödä jotain joulusuklaata maidon kera. Ja ulkona satoi lunta ja koko muu talo nukkui.
Tää muisto on ikuisiksi ajoiksi piirtynyt takaraivoon, ja aina sitä muistellessa hymyilyttää tosi paljon. Pieni lapsi lukemassa ensimmäistä Potteria joulupäivän aamuna kello 6. =)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Vaarallinen Komentoija - 22.01.2010 20:46:41
Olin kerrran Pärnussa (Aivan ihana lomakohde) ja luin rannalla Azkabanin Vankia. Aurinko poltti selkääni ihan mahtavat rusketusraidat. Sen jälkeen sitten varoin kääntyymästä mahalleni etten vain polttaisi itseäni:).
 Muistan myös sen ajan kun sain Kuoleman Varjelukset. Autoin mummoani pesemään kaikki talon  20 ikkunaa ja sain rahaa 20 euroa. Sitten menimme äitini kanssa kauppaan ja olin ratketa riemusta kun sain ottaa sen kirjan hyllyltä. Olipahan lukemista illaksi;).
 Sitten tuli mieleen se kun "löysin" potterit. Sain VK:n lahjaksi tädiltäni, joka oli aikonaan myöskin lukenut niitä. Vuoteen en välittänyt niistä. Siellä se makasi avaamattomana kokonaisen vuoden! Sitten, kun mulla ei ollut mitään lukemista muistin kirjan ja ajattelin "Kaipa sitä voisi katsella". Siinä sitten luin koko kirjan ja siitä se alko. Myöhemmin ryöväsin isosiskoni FK:n ja luin senkin, sitten pyöräilin kirjastoon loman aikana ja luin vähitellen kaikki kirjat. Sen jälkeen rupesin sitten ostamaan kaikki. Ostin muistaakseni tässä järjestyksessä: VK, AV, KV, PP, LP, SK ja FK. Nyt olen ylpeä kaikista kirjoistani, ja aina välillä kohotan katseeni Harry Potter riviin työpöydälläni ja ajattelen: Kuinkahan paljon noihin meni rahaa yhteensä?
 Sitten on se kun menin kaverini kanssa katsomaan Puoliveristä Prinssiä. Elokuva oli niin jännä. Sen loputtua menimme kaupungille odottamaan äitiäni, siinä sitten rupesi silleen satamaaan ja ukkonenkin jyrähteli. Huusin "Kuolonsyöjät hyökkäävät!" ja kaverini repesi täysin :D . Lopulta nauroimme molemmat vedet silmissä ;D Kaverini tuli sitten meille yöksi ja juttelimme Pottereista.
 Sitten muistan sen kun sama kaverini^^ tuli meille yöksi juuri sinä päivänä kun olin ostanut Puoliverisen Prinssi. Kaverini luki Viisasten kiveä ja minä Puoliveristä Prinssiä :)
\\muokkispuokkis. Viime viikolla selailin KV:ta pitkästä aikaa ja itkin ihan kunnolla. Luin myös Likehtivää Pikaria Pärnun hiekkarannalla. Aivan olin siellä taaskerrab. Sitten löysin HP_ aiheiset kynät! Ja ne maksoivat vain euron! En voinut olla ostamatta, sillä huoneessani ei ole kuin Hp aihehisia julisteita ja tietyy kaikki kirjat.
 Koin ekan miittinikin kaksi vikkoa sitten ja oli mielettömän hauksaa. Nyty kun oikein vaivaan päätäni muistanpa viime joulunkin kun 11 aikaan katoin isosiskoni kanssa Puoliveristä Prinssiä, muistan myös kun luin Feeniksin Kiltaa ensimmäisen kerran. Olin yksin talossa, kaikki muut olivat katsomassa veljeni jääkiekkopeliä. Minä käperryin olohuoneen sohvalle ja lampun valossa sitten luin Feeniksin kiltaa. Säikähdin kuollakseni kun ovelta kuului koputus juuri siinä kohdin kun kiltalaiset tulivat Harryn kotiin. :D
//Muoks. Alotin viime viikolla lukemaan Harry Potter ja Azkabanin vankia englanniksi. Kaverin mielestä olen menettänyt viimeisetkin jäkeni. :D
/// muoks. (tämä alkaa käydä jo pitkäksi) Luin yksi viikonloppu yksin lauantai-iltana PP: tä sohvalla. Olin yksin kotona. :)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Ewelyn - 22.01.2010 20:57:15
Varoitus. Sisältää juonipaljastuksia.

Tässä joutuu kaivelemaan hieman muistoja. Siitä on jo aikaa kun luin Potterit. Nojaa. Vuosi, mutta kuitenkin.  ;D

Ei minulla jäänyt mitään erityistä. Ainakin se Ronin viihdyttävä naamataulu tuossa Salaisuuksien kammiossa. Siinä kohtaa kun Harry ja Ron lensivät sillä autolla sen junan perässä. Oli sillä Ronilla kyllä loistavat ilmeet. Repesin ihan täysillä.

Viisasten kivestä jäi erityisesti mieleen se, kun säikähdin sitä Oraven turbaania. Ja sitten sieltä paljastuikin lopuksi Voldemort. Oli kyllä aika shokki ekaksi kerraksi.

Azkabanin vanki. Hmm. Luultavasti se, kun Remus olikin ihmissusi ja Harry löysi kummisetänsä. Oli silleen, että: "Täh? Onko Harrylla muka mukaviakin sukulaisia elossa?"

Liekehtivä pikari. No ofc ne haasteet. Ihan sairaan jännittäviä. Sain melkeen slaagin kun se Diggory kuoli. (Edward :()

Feeniksin kilta. Siriuksen kuolema.  :'(

Puoliverinen prinssi. Awwwwws. Dumbledoren kuolema.
En osaa sanoa oikein mitään järkevää. Totta kai Potterista on jäänyt joitain todella hauskoja muistoja. Fred & George, ihan huiput. Tonks. (PERSKULE, Rowling. Ei sitä saanu tappaa Kuolemanvarjeluksissa...) Remus.  :-* Snape.  :-*

Näitä on monia.

Yksinkertaisesti siis olen niin onnellinen kun tällainen luomus on olemassa.  ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: HomoBanana - 23.01.2010 12:53:18
Muistoja on vaikka millä mitalla..Muistan hyvin kun tappelin veljeni kanssa siitä kumpi saa lukea kuoleman varjelukset ensin. Teimme kompromissin ja luimme kumpikin aina sata sivua kerralla. Tosin veli on huono lukija joten kirja taisi jäädä sivulle kaksisataajotakin.
Syksyisin istuin kulmasohvalla lukien pottereita ties kuinka monetta kertaa. Ulkona pimeni, mutta minä join kaakaota peiton alla, puoliverinen prinssi-kirja käsissä.  
Ja ehkä kaikkein eläväisimmin mieleeni tulee se kun katsoin kinossa Azkabanin vankia. Sitä oli odotettu ja kauan. Suljin silmäni kun ankeuttaja tuli kuvaan. Ajatella, että olen pelännyt ankeuttajaa! : ))

Ja pilareista täytyy mainita tietenkin, katsoin tätä ystäväni kanssa kun olimme täynnä sokeria ja totaalisen väsyneitä:   
http://www.youtube.com/watch?v=eHw00FfgB-w&feature=related (http://www.youtube.com/watch?v=eHw00FfgB-w&feature=related)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 04.02.2010 03:05:10
Ikävä kyllä olen aika pitkälti unohtanut miten se oma "minilarppi" liittyen kaverin ja minun yhteisficciin meni  :-\
Jotain niinkin "kypsää ja omaperäistä" ainakin nähtiin, kuin Lucius, joka repi napatanssijan asun päältään, koska Voldemort valitti herran ajamattomista säärikarvoista... ja Nagini kiroili, kun Lucius potkaisi epähuomiossa käärmettä päähän. Ah, ja Voldemortin silsaisia varpaankynsiä lakattiin mustiksi, kun Volde makoili divaanilla mustassa kylpytakissa ja lipitti Otto-lonkeroa. xD

Ensin luin (taas) ms_anthropyn larppimuistot kertaalleen ja yritin nauraa mahdollisimman äänettömästi, mutta sitten tämä...
Lainaus
Ja pilareista täytyy mainita tietenkin, katsoin tätä ystäväni kanssa kun olimme täynnä sokeria ja totaalisen väsyneitä:   http://www.youtube.com/watch?v=eHw00FfgB-w&feature=related
Hajosinhajosinhajosin ;D *nyt tarvittaisiin pyörivää päätä*
Joop, päivänvalossa tuo youtubepätkä tuskin naurattaisi näin paljon... ::)

Augh, kun näitä lukee, niin alkaa ihan tajuttomasti kaipaamaan sitä aikaa, jolloin Potterit olivat elämän ykkösfandomi. *huokaus*
Pitänee elää pikkusiskon siivellä (se menee kutoskirjassa :o), uusin villitys on Potterhahmojen luominen Sims-peliin :D
Minä tykkäisin kovasti mennä ja parittaa niitä (luonnollisesti) mieshahmoja keskenään, mutta sisko pistää hanttiin.
Mutta siis Sirius, James ja Harry asuvat samassa talossa, mitä muuta siinä voi tehdä, kun parittaa niitä???
Ah, ja Voldemort ja Severus asuvat luonnollisesti yhdessä :'D Laitettiin Severus pomppimaan sohvalle ja otettiin kuvia, kun herra heitti voltteja ja hihkui ihan kympillä :D
Halpaa viihdettä ehkä, mutta on Simsin comebackissa silti puolensa :''D

siamese_fey, pikkasen tuli hajottua varsinkin Siriuksen ripulijuomalle :'D

Ensimmäiset kolme leffaa (ja ehkä pikkasen neljännestäkin) osasin suunnilleen ulkoa, kun oli pakko katsoa vähintään kerran joka päivä. Se sitten luonnollisesti ärsytti vähän kanssakatsojia, kun puhuin jokaisen repliikin päälle, tai sanoin seuraavan repliikin ennen kuin se ehti tulla leffassa. Varmaan monella ollut samalla lailla leffojen kanssa :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Canis - 18.02.2010 09:38:09
- Viides Potter oli juuri ilmestynyt englanninkielisenä, ja posti toimitti sen minulle kotiovelle asti. Sehän oli kesää, oli lämpimiä aurinkoisia päiviä ja niin edelleen. Ja tämä oli muuten ensimmäinen kokonainen kirja, jonka luin englanniksi. Erityisen hyvin muistan, kun istuin keskellä peltoa kivellä lukemassa kirjaa, välillä hiljakseen ja välillä ääneen, ja kaveri ratsasti tammani kanssa siinä ympärillä ollutta kaviouraa. Jostain syystä sitä nauratti tää miun touhu kovasti, en kyllä ymmärrä miksi. Sain vieläpä luettua kirjan omakohtaisessa ennätysajassa, alle viikossa.

- Azkabanin Vankia lukiessa kuuntelin paljon Linkin Parkin Hybrid Theory -levyä. Siitä lähtien olen aina yhdistänyt kyseisen albumin kappaleen "With you" Siriukseen. Aina. Ja edelleen.

- Siriuksen kuolema oli ensimmäinen kerta, kun olen koskaan itkenyt kirjaa lukiessa. Enkä ole harrastanut sellaista sen jälkeenkään, paitsi kun luin Dobbyn kuolemasta, joka oli vielä kamalampi juttu... Nämä kaksi tapausta ovat syöpyneet mieleen sellaisena kokemuksena, että muistan ne aivan kuin joku ihan oikea ihminen lähipiiristä olisi kuollut. Todella epätyypillistä reagointia minulle.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Hopeakettu - 18.02.2010 21:04:23
  Lapsena leikin Potteria kaverini ja hänen isoveljensä kanssa. Ystäväni oli aina Hermione, poika leikki Ronia ja minä olin Harry. (Tosin eräänä talvena leikimme pihalla ja silloin olin muistaakseni Dumbledore. Mistä lienee johtunut...) Pelasimme huispausta sählymailojen ollessa luutia ja kulkusen toimittaessa siepin virkaa.

  Silloin kun en vielä ollut lukenut kirjoja kunnolla, satuin selailemaan Viisasten Kiveä ja osuin kohtaan, jossa Harry on pelannut huispausta ensimmäisen kerran Oliverin opastuksella. Luulin, että he asuvat ihan tavallisessa kerrostalossa, ja hämmästelin kuinka pojat ovat lennelleet pienellä pihalla kenenkään huomaamatta. :D

  Azkabanin vanki oli ensimmäinen Potter-elokuva, jonka sain mennä katsomaan teattereihin. Itse en tilannetta muista, mutta vanhempieni mukaan oksensin elokuvailtaa seuranneena yönä, joko elokuvan jännittävyyden tai sitten karkinsyönnin takia.

  Luin Puoliveristä prinssiä, ja Dumbledoren hautajaiskohdassa radiosta soi Shakiran Hip's don't lie. Nykyisin kuullessani tuon kappaleen, mieleeni tulee automaattisesti kyseinen kirjan kohtaus (kappale sopiikin siihen täydellisesti, kyllä kyllä... :D).

  Tässä olivatkin ne "järkevimmät", jotka tulivat mieleeni.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: *ssalla - 11.03.2010 17:59:36
- Muutimme toiselle paikalle tätä paikkakuntaa ollessani 1.luokalla. Luonnollisesti kävin koulua lähempänä olevassa koulussa. Tutustuessani pikkuhiljaa muutamiin ihmisiin, minulta kysyttiin olenko lukenut Pottereita. Vastaus oli tietenkin ei. Sen päivän jälkeen menin uuden ystäväni kanssa kirjastoon ja hän esitteli minulle hyllyssä olevat potterit. Lainasin ensimmäisen. Aloin lukemaan sitä, mutta laiskana ihmisenä jätin kirjan loppuosan lukematta. Rakastuin kirjaan kympillä. <3

- Toisen kaverini pakotin lukemaan potterit, sillä hän oli lukenut vain lyhyitä pätkiä sieltä sun täältä. Taisin olla silloin 4.luokalla. Tämä luki ne ja silloin leikimme yhdessä potter hahmoja. Muistan ikuisesti kuinka rakastimme Harry Potteria hahmona ja kilpailimme aina kumpi saa olla hän. Mutta sitten yksi päivä näimme gootin kävelevän edessämme ja aloimme seurailemaan häntä, koska kuvittelimme että hän on Voldemortin apuri. Silloin meillä molemmilla tapahtui aivoissa jotain, sillä emme enään pitäneet Harrysta vaan pahiksista ;D ;D ;D

- Ensimmäisen kerran näin Potterin elokuvana, kun yllämainittu kaverini ja yksi poika kaverini tulivat yöksi meille ja kaverini toi ykkösen ja kakkosen (kolmosta ei ollut vielä tullut leffana). Katsoimme ensimmäisen ja rakastuin siihenkin. Katsoimme toisen puoliksi mutta sitten kavereitani alkoi väsyttää ja menimme nukkumaan. Minä tosin katsoin kakkos leffan loppuun yöllä kun muut nukkuivat :D

- Ensimmäinen Potter larppaukseni tapahtui yllämainitun ja sitäkin ylempänä mainitun kaverini kanssa. :):) Olimme pirkkahallin takana ja leikimme oma keksimiämme potter hahmoja. Yhden ohjelman juontaja tai joku muu semmoinen tuli tuomaan meille käyntikorttinsa ja sanoi että hänenkin lapsensa on meidän ikäinen ja jotain että häneen teki vaikutuksen meidän leikkimme. Nyt kun asiaa ajattelee jälki käteen, niin woooou!


Tässäpä nyt jotain. Muitakin olisi, mutta en jaksa tylsistyttää teitä.

löve, *ssalla
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: naskalihammas - 16.04.2010 22:23:12
On kyll hauskaa lukea muitten muistoja, tässä jotain omia =)   :

- Kun olin ekalla luokalla niin käytettiin kaikki aika kahden kaverini kanssa Potteria leikkiessä. Muut kaverit ihmettelivät että mitä hienoa niissä on kun joka päivä jaksettiin leikkiä ja yleensä he dissasivat Pottereita. Kerran yksi hyvä ystäväni tuli kysymään että pääseekö mukaan leikkimään ja minä tomerana sanoin että joo jos oot Ronin rotta tai sit voit olla pöllö. Kaveri suuttui ja on dissannut Pottereita siitä asti  :D

- Toinen on nolompi muisto.... :-[ Luin tä kuumana kesäpäivänä pihalla, enkä malttanut laskea sitä käsistäni. Olin lukenut koko päivän, ja aurinko oli paistanut koko ajan suoraan minua kohti. Muistan vaan että luin : Cedric oli kuollut ja oksensin sen jälkeen naapureitteni kukkapuskaan. Auringonpistos asd :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Alicia - 08.05.2010 18:18:30
no tässä nyt jotain mitä tuli mieleen  :)

-Näin ensimmäistä kertaa Viisasten kiven 8-vuotiaana kaverilla, tosin en nähnyt sitä loppuun ja mua harmitti kauheesti
- Äitini oli kieltänyt kaikki "noitajutut" mukaanlukien Harry Potter-kirjat, lopulta ärsytti kun kaikki puhuivat niistä ja olin melkein ainoa joka ei ollut lukenut kirjoja joten 11-vuotiaana marssin kirjastoon ja lainasin viisasten kiven
- Muistan kun naapurintyttö tuli puhumaan minulle kaikkea voldemortista ja pottererista enkä tajunnut pätkääkään, vuoden päästä kun olin lukenut kirjoja sama tyttö tuli puhumaan pottereista(sillon tajusinkin sen puheista  ;))
- Muistan kaksi potter-untani:
1. Minä, kasa muita velhoja, Ron ja Hermione oltiin jossain pimeässä ihme metsässä/suolla. Sitten se porukka niitä velhoja lensi jonnekkin ja Hermione pudisteli päätään mulle (ööö)
2. Olin juuri edellisenä iltana nähnyt Azkabanin vangin kaverilla ja näin illalla unta ankeuttajista, no siinä unessa ankeuttajat lähesty mua ja sitten heräsin ja tajusin että "ankeuttajat" olivatkin huoneen varjoja
- Olin just lukenut Siriuksen kuoleman ja itkin kauheesti ja sitten isä tulee huoneeseen ja luulee että siinä kirjassa oli jotain superpelottavaa ja se kielsi mua lukemasta niitä
- Muistan kun menin kesällä salaa lukemaan puoliveristä prinssiä lähimetsän penkille
- Muistan kun mua vitutti kauheesti kun olin mökillä enkä päässy hankkimaan James ja Oliver Phelpsin nimmareita.
- luulin 12-vuotiaaseen asti että luihuinen on luihunen (sanon vieläkin joskus luihunen)

/// muistin vielä yhen!:
mulla ei ollut rahaa ostaa Liekehtivää pikaria niin lainasin sen serkulta, ne ei lue enää pottereita niin päätin että tavallaan "unohdan" sen meille ja pidän sen ittelläni. Ja hyllyssäni se on vieläkin  ;)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: ryouko - 10.05.2010 16:39:04
Pienenä leikimme parhaiden kavereideni kanssa Harry Potter-leikkiä, jonka olin keksinyt. Pihalla oli grillirakennus, joka oli tietenkin Rohkelikon oleskeluhuone. Kaverini (poikia) lähtivät keskellä "yötä" (leikimme aina illalla) pois oleskeluhuoneesta, ja minun täytyi saada ne kiinni eri olomuodoissa. Olin ankeuttaja, Kalkaros, valvojaoppilas, Voro ja Norriska aina välillä. Jos olin ankeuttaja, ja joku oli lähellä jäädä kiinni, hän sai loitsia minuun Odotum suojeliuksen. : D

Lisäksi meillä oli oma Tylypahka, pelasimme huispausta ja niin edelleen. Voi niitä aikoja.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Phanny - 28.05.2010 18:20:18
Luin Potterit ekaa kertaa tosi pienenä, ehkä 5-vuotiaana. Mul o  siltä ajalta aika jännii juttui ;D

- Kun luin VK:ta ekaa kertaa, niin siinä alussa onnistuin lahjakkaasti skippaamaan pari lausetta ja kuvittelin McGarmivan tosi kauniiksi ja Dumbledoren sellaseksi pääsiäisnoidan tyyppiseksi ;D
- Kun luin LP:tä ja tuli se kohta, mis Harry on Voldemortin vankina, mua pelotti niin paljon, et päätin lopettaa lukemisen kokonaan. Vartin päästä kirja oli taas kädessä ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Wonderlander - 11.06.2010 23:11:58
Mistä sitä aloittaisi?

Muistan sen vieläkin, olinkohan silloin ehkä 8-10 vuotias, ja meillä oli vielä silloin keittiössä sellainen pikkuriikkinen televisio, jota tykkäsin katsella, koska sain itse päättää mitä katsoin (iskä oli aina vallannut olohuoneen tv n). Tulikohan silloin MTV3:lta SK vai mikä, mutta muistan kun siskon kanssa katsottiin sitä ja yritettiin sitten tietenkin matkia kärmeskieltä. :D Ja kirottiin aina, kun tuli mainoskatko ja tinttailtiin kun iskä pakotti nukkumaan.
Se elokuvahan alkoi joskus kymmenen aikoihin illalla, joten se loppui puolen yön aikoihin. En muistanut sen jälkeen elokuvan lopusta juuri mitään, koska olin koko ajan ollut puoliunessa. :D

Muutenkin olin nähnyt VK ja AV elokuvat, mutta ikinä en ollut saanut aikaiseksi kirjojen lukemisen aloittamista.

Onneksi, ja olen siitä todella iloinen, sitten eksyin tänne finiin yksi päivä. Pohjatietoni Pottereista auttoivat sen verran, että ymmärsin edes jotain lukemastani.

Sitten kuitenkin siinä aika piakkoin käytiin kyläilemässä yli 200km päässä asuvien serkkujeni luona. Siellä oli illalla varsin tylsää, joten tätini, joka tietää että pidän lukemisesta, ehdotti että katsoisin kirjahyllyltä jotain kivaa lukemista. Silmäni osuivat tietenkin Pottereihin ja päätin ne lukea ihan vain siksi, että olisin enemmän perillä lukeasseni ficcejä täältä. :D Ja eihäns siinä sitten kauaa mennyt, kun oli ensimmäinen kirja luettu ja olin totaalisen koukussa koko sarjaan.

MUOKS//
Lainaus
- luulin 12-vuotiaaseen asti että luihuinen on luihunen (sanon vieläkin joskus luihunen)
mulla on kanssa ihan sama juttu. :D

Ja tosiaan, muistan kuin luin FKta, ja kun luin sen kohdan, missä Sirius kuoli, ryntäsin heti koneelle tarkistamaan, että jospa vaikka se heräiskin henkiin. :D Toivoni oli aivan turha...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Carmen - 25.06.2010 21:09:07
Paras kaverini luki ala-asteella HP:ta VK ja SK, mutta minä en oikein silloin innostunut vielä niistä ja muistan, kun olimme pääsiäisenä lähtemässä virpomaan bestiksen ja toisen kaverin kanssa, me teille muovailuvahasta samantapaiset nenät itsellemme, kuin VK:n kannessa olevilla oli. Minä jouduin olemaan Ron :D Olin vaan sellain, että kuka helvetti se on?

Sitten näin VK leffan, johon isäni vei minut ja se sitte nukku ylipuolet leffasta ja jouduin herättää sen, kun se loppu... Niin sen jälkeen aloin lukemaan kirjoja.

Eniten muistan, kun olimme monta kesää sitten meiän matkaveneellä reissaamassa, niin luin aina vaan LP:tä ennen nukkumaan menoa 8)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Garesu - 25.06.2010 23:30:24
Ah, minä muistan kuinka olin pienenä ihastunu Dracoon ja mollasin aina Harrya kun se oli niin dorka. Draco oli niiiin cool.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: sauniu - 06.07.2010 19:49:55
Ihania muistoja...

Viime kesänä luin kaikki Potterit peräkkäin pikkuveljelle (yritin saada senkin innostumaan niistä). Oltiin keittiössä ja Siriuksen kuoleman kohdalla taisin tirauttaa muutaman kyyneleen mutta muuten sain pidäteltyä... Ikävä kyllä seiskan loppu oli niin surullinen kun kaikki parhaat hahmot kuoli, että aloin vollottaa ihan täysillä! Veli oli vaan silleen 'just...' ja pyöritteli silmiään, mutta jotenkin mä sain sen luettua sille loppuun  ;D

Muistan kun äiti luki mulle ja mun siskolle Viisasten kiven ja Salaisuuksien kammion, meillä oli oma lukupaikkakin...
Salaisuuksien kammion jälkeen pikkusisko ei saanut enää unta ja se näki painajaisia kun se kuvitteli että meidän seinän sisällä luikertelee käärmeitä  (painajaiset loppu kun sille kerrottiin ettei meidän seinien sisään mahdu okvin isoja käärmeitä) :D Sen takia meni monta vuotta ennen kun saatiin Azbakanin vanki, mutta olinkin sitten tosi innoissani kun viimein pääsin lukemaan sitä!!!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: magrat - 06.07.2010 21:15:03
Mulla ei sen kummempia muistoja tule mieleen, mutta joka kerta kun luen Vk:ta, etenkin sitä alkua, tulee niin joulu tunnelma. Jonain jouluna ala-asteella kun tuon sain ensimmäistä kertaa käteeni.
Ja juuri sellainen rauhallinen, kukaan ei riitele, kukaan ei ole kiukkuinen - joulu, jollon on ollut aikaa vaan rauhassa lukea. Ei ne kaikki joulut ole yhtä hyviä, mutta se tunnelma on kyllä ihan paras. <3

Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: MissWeasley - 06.07.2010 23:26:48
Äitin joku työkaveri hehkutti äitille kuinka on lukenyt hyvän kirjan orvoksi jääneestä velhopojasta, joka pääsee taikakouluun. Äiti ei oikein innostunut, mutta kun alko kuuleen muualtakin kehuja hän otti kirjan käteen ja alkoi lukea. No se jäi sitten koukkuun ja halus alkaa lukee niitä mullekin :) Olin sillon joku seitsemän vuotias. Siitä lähtien se on lukenu ne kaikki mulle aina Kuoleman Varjeluksiin asti. Vaikka oisin ihan hyvin ite voinu lukee, mut kun äiti kerran oli alottanu niin sai luvan myös lopettaa.
Viidettä kirjaa kun luettiin niin muistan kesäisen päivän kun ei mulla ollu kavereita niin terassilla aurinko tuoleissa luettiin. Siiten oli kans kun oltiin lapissa ja äite luki mulle Kuoleman Varjeluksia sohvalla kun mä räpläsin hopeista koriste hirvee. (Jonka muuten olin ostanu matkamuistoks koska se näytti ihan Harryn suojeliukselta :D)
Joskus kun ei ollut vissiin ilmestynyt edes vielä Feeniksin kiltaa niin äiti ehdotti, että alkaisin itse lukemaan niitä alusta. En oikein innostunut ajatuksesta, mut kun mentiin mummin kanssa leville niin otinpahan sen mukaan... Bussissa illalla sitten takas kotiin tullessa luin siitä ehkä juuri ja juuri ekan luvun mut siihen se jäikin ;D
Viime kesänä luin ne ekan kerran itte! Ai, että mulla oli hauskaa Fredin ja Gerogen ja kaikkien muiden kommenttien kanssa! Ja sen jälkeen oon ehtiny lukeen ne jo kaks kertaa ja nyt jo kolmatta kertaa suomeks ja englanniks  ::)

Ja elokuvista sen verran, et muistan kun katottiin VK:ta äitin kaa ja ku olin niiin pieni enkä ite kunnolla osannu enkä jaksanu lukee niin äiti luki ne tekstit mulle ääneen :D
Ja kaverin kaa toka leffan ilmestyttyä DVD:lle tykättii (siinä kohassa, joss Harry joutu sinne ihme kauppaan iskunkiertokujalla ja se käsi tarttu Harryn kädestä) mennä sohavn selkänojalle ja ku peästyttii nii tiputtii alas ;D

Sori romaani ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Sallukka - 21.07.2010 14:36:30
Onhan niitä, mutta laitan tähän muutaman.
Olen aika uusi Harry Potter -fani ( vuosi sitten kiinnostuin ) .

Kun olin aika pieni, ehkä 7 tai 8 vuotias, televisiossa mainostettiin Harry Potter -elokuvaa ( en tiedä mikä se oli niistä ).
Pelkäsin kamalasti ja suljin silmäni. Mieleeni on jäänyt vain, että näin siinä mainoksessa kotitontun, joka oli silloin mielestäni ihan hirmu pelottava.
Uskon, että se oli Dobby.

Tässä toinen muisto:
Noin vuosi sitten olin kirjastossa ja otin sieltä summissa joitain kirjoja.
Silmääni pisti Harry Potter ja Viisasten kivi -kirja. Päätin lainata sen tarkistettuani , että se on ensimmäinen kirja sarjasta.
Kotona luin sitä noin 50 sivua, ja totesin äidilleni, että " Tämä on hyvä kirja!"
Äiti sanoi jotain, että ostetaan ne kaikki kirjat kaupasta, koska niin suosittuja ovat.
Sitten menimme kirjakauppaan ja ostimme Viisasten kiven. Palautin sen kirjastosta lainatun Viisasten kiven, ja jatkoin lukemista siitä uudesta ostetusta kirjasta.
Ostimme vähitellen loputkin Liekehtivään pikariin saakka.

Joulu lähestyi, ja olin lukenut kaikki kirjat Liekehtivään pikariin saakka.
Äiti oli luvannut, että ostaa mulle joululahjaksi kolme viimeistä Potteria, eli Feeniksin killan, Puoliverisen prinssin ja Kuoleman varjelukset.
En malttanut odottaa, että pääsen käsiksi Feeniksin kiltaan, joten kävin välillä kirjastossa lukemassa Feeniksin kiltaa, koska kukaan ei sitä sieltä lainannut. ( Kröhöm, olin piilottanut sen :D )
En lainannut kirjaa, koska olin luvannut äidilleni, että odotan jouluun saakka, enkä lainaa sitä kirjastosta.
Lopulta sain kolme viimeistä kirjaa jouluksi, ja luin ne hetkessä.

Kolmas muistoni on seuraavanlainen:
Siskoni ei oikein meinannut kiinnostua Harry Pottereista, vaikka kuinka yritin häntä suostutella.
Loppujen lopuksi puhuin hänet ympäri ja hän sanoi:
" No tuo se eka Potteri sun huoneesta niin mä alan lukeen sitä..."
Olin aivan onneni kukkuloilla  ;D

Onhan niitä vaikka kuinka, mutta tuossa oli kolme :)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: -love- - 21.07.2010 17:49:52
Olen aina pitänyt kaikista Potter-kirjoihin liittyvistä jutuista, mutta ensin en siltikkään vaivautunut lukemaan itse kirjoja. Sitten kerran salaa hain veljeni huoneesta (kun hän oli poissa) Viisasten kiven. Ja alotin lukemaan keskeltä kirjaa selaten. Kiinnostus alkoi kasvamaan, ja pian jouduinkin lukemaan koko kirjan. :P
Olen lukenut kaikki Potter kirjat loppuun yöllä, Feeniksin killan sain luettua loppuun klo 4 yöllä:D. En vain voinut lopettaa lukemista.
En ole pitkään aikaan lukenut mitään Potter-kirjoista, mutta tykkään niistä silti paljon:)
Muuta ei nyt tuu mielee :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: magrat - 21.07.2010 22:58:50
-love-, toi on muuten tuttu ilmiö. Hassua kuinka monta kertaa mäkin olen lopettanut potterin lukemisen jossain kolmen neljän aikaan yöllä (varsinkin ku lukee niitä ekaa kertaa) ja sitte havahtuu että hetkinen, mitä kello on, huomenna on koulua, kaikki nukkuu, karmee nälkä.... mä jossain vaiheessa rupesin pitämään aina korppupussa sängyn alla, ettei tarvinnut mennä herättään äitiä, joka nukku keittiö-olohuoneessa :D

onneks omassa kämpässä ei nyt ole tota ongelmaa. XD

Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lizzy McSun - 25.07.2010 20:23:07
Minulle on kertynyt n. 8 vuoden fanituksen aikana aivan älyttömästi rakkaita pottermuistoja. Ei mitenkään ihme, sillä Potter on pitkälti värittänyt koko tähänastista elämääni ala-asteelta asti.  Ekan kirjan taisin saada äidiltä, joka oli puolestaan ostanut sen kirjakaupasta myyjän suosituksena. Vannoin, etten ikinä lue mitään niin tyhmältä kuulostavaa (juoni tosiaan kuulosti idioottimaiselta), mutta niinpä sitä koukkuun kuitenkin jäätiin. Siitä taisi syntyä semmoinen kierre, ja yläasteella tartutin fanittamiseeni myös kaikki läheiset ystäväni.

Minua harmittaa hieman, etten ole säilyttänyt VK:n ja SK:n ensi-iltalippuja, sillä minulla on tapana hamstrata kaikki ostamani Potter-kuitit ja tositteet. Varsinkin kirjojen kuitteja pidän tarkasti muistolaatikon kätköissä, sillä jonotuksiin liittyy rakkaita muistoja. Erityisesti muistan seiskakirjan enkkujonotuksen, sillä olin aivan paniikissa matkustaessani Kirkkonummen yöjonotukseen, että paikan päällä olisi jo älyttömästi porukkaa. Saapuessani paikalle kahdeksalta aamulla ei kirjakaupan edessä ollut vielä ketään, ja sain kirjan onnellisena ensimmäisenä käsiini 18 tunnin istumisen jälkeen. Jonotuksista on saanut myös aina jotain t-paita/julistekrääsää, joita säilyttää kaiholla. Muistan myös  nukahtaneeni jonkun tuttavan - jonka olin tavannut seiskajonotuksessa, ei nähty enää ikinä sen jälkeen - asunnolle kirja alleni, sillä oli tullut valvottua liikaa. Kotiin (Helsinkiin) matkuttaessani torkkuminen sängyn päällä jatkui, vaikka olin ostanut sitä varten elämäni ensimmäisen energiajuoman. Yritin jopa juoda kahvia pysyäkseni hereillä, vaikka vihaan juomaa yli kaiken. Itkin aivan hysteerisenä kirjan loppumisen jälkeen, ja elämä tuntui tyhjältä. Äiti katsoi vissiin kirjan kanssa hyppivää itkevää lasta kuin tärähtänyttä.

Yläasteella tuli harrasteltua fikkien lukemista, ja H/D:lla on edelleen suuri paikka sydämessäni. En tiedä kuinka monta fikkiä olen kyseisellä parituksella lukenut, mutta veikkaisin sen menevän satojen puolelle. Oli aika, jolloin Finissä ei ollut yhtään H/D-fikkiä, jota en olisi lukenut. Kaverien kanssa odotettiin innolla fikkien jatkoa, ja mesellä viestitettiin toisille silmänräpäyksessä, kun jokin suosittu oli saanut jatkoa. Tason laskiessa siirryin kuitenkin katkeroituneena englanninkielisen materiaalin puoleen: näistä fikeistä voimakkaimmat muistot liittyvät mm. Eclipseen, Irresistible Poisoniin, Tissue of Silveriin, Starts with a spiniin ja Thicker than bloodiin. (Oli niitä kai liuta muitakin, nimimuisti vaan on vähän mitä on. ^^) Suomalaisista muistan myös erityisesti sellaisia fikkareita kuin Adrilien ja BlueDelia (Vihreitä muistoja ei ikinä saanut päätöstään! Nyyhkis!).  Opettajilla oli muuten varmaan hauska arvioida kouluvihkoja yläasteella, kun niissä kaikissa oli jotain Dracsu <3 Hartsa -merkintöjä. Niistä saa edelleen hyvät naurut. Löytyypä noita Potter-kuvistöitäkin vissiin ainakin yksi.

Finistä hävisin lähes koko lukioajakseni, mutta eiköhän nyt yliopiston alkaessa ole aika pakkautua tänne takaisin. Lukiossakin sain tosin friikin maineen, kun pidin Potterista esitelmän: faktojen ja vuosilukujen opetteluun kun on tullut tuhlattua melkoisesti aikaa. En sitten tiedä, oliko se mitenkään kovin järkevää... (Sisäinen fanini nyökkäilee innostuneesti päätään.) Muistan ala-asteikäisen minäni, joka pänttäsi Sarvihaaran ja kummpaneiden nimiä päähänsä kolmoskirjasta hämärän valon kanssa.

Tämä alkaa pikku hiljaa paisua taas historiikiksi. Noh. Sanotaanko vielä sen verran, että pari miittiä on jäänyt myös mieleen, vaikka jostain syystä en mikään hirveä miitti-ihminen ole ollutkaan. Tunnen oloni niissä aina hieman vaivautuneeksi ja ulkopuoliseksi. (Ehkä siksi se jäikin vain niihin pariin.) Vuotiksen nelosleffan näytös on painautunut aivoihini myös jonkinlaisena spektaakkelina. Viimeisimpinä rakkaina pottermuistoina minulla on mm. ensimmäisen Potter-figuurini (Draco!) osto Finnconista ja Potter (slash) doujinsien löytö. Jälkimmäisiä aion vielä hankkia jostain ihan hyllyynikin - vaikka sitten niitä japaninkielisiä, jos ei enkunksi käännöksiä löydy. Saattaisikohan niitä löytyä Manga Cafesta? Sivuilla ainakin mainostivat Potter-doujinseja...

Lainaus
Yksi legendaarinen tapaus oli kun leikittiin kaverin kanssa legoilla (silloin kauan sitten) ja päätettiin demonstroida se kohtaus, jossa Voldemort nousee sieltä padasta. Tässä vaiheessa ei ollut vielä oikeita potter-legoja, joten Voldemort oli mustiin puettu luuranko ja Harry oli minikokoinen Bulbasaur

Tuo kuulostaa melko eeppiseltä. xD Itseäni harmittaa, etten ole kyllä vieläkään niitä aitoja legoja hommannut, ja nykyään niistä saa maksaa maltaita.





Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Siiseli - 25.07.2010 22:23:42
Mä aloin just miettimään et tutustuin kans jossain seittemän vuoden paikkeilla pottereihin ja mutsi luki niitä mulle. Kaks ekaa se jakso lukea, mut sit stoppas. Meillä meni välit niin huonoks, etten jaksanu olla sen kans ja sitä ei kiinnostanu lukee mulle ko olin jo "niin iso tyttö". Kuitenkin noita hetkiä lämpimästi aloin muistelemaan.

Eipä mulla oikeestaan muuta ole potterfandomiin liityen.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lady Dynamite - 25.07.2010 22:29:09
Ah, minä muistan kuinka olin pienenä ihastunu Dracoon ja mollasin aina Harrya kun se oli niin dorka. Draco oli niiiin cool.

soooo cute :D

ainoo, joka on sellanen mielessä pysynyt muisto, on hajumuisto. Aina kun haistan hunajakynttilän, tulee sellainen tosi Potter-fiilis :D
Ekoja HP pelejä pelatessa, olin jostain saanut koiraksi kaiverretun kynttilän, joka haisi hunajalta. Se oli aina vieressä, kun pelasin serkun ja äidin kanssa niitä pelejä ja siitä on jäänyt sellanen muisto, joka nousee mieleen kun hunajakynttilän haistaa ♥

ainiin ja tietysti mun pimeydenpelko alkoi siitä kun jouduin pelaamaan Potter-pelissä kentän, jossa oli verinen paroni. Pelkäsin sitä ihan törkeenä :---D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Ayos - 11.08.2010 21:57:59
Ensimmäiset on leffoista. Muistan kun näin SK'n ja säikähdin julmetusti siinä kohdassa missä se käsi tarttuu Harryn käteen, vaikka tiesin että se on tulossa. Olin erittäin, erittäin nuori.

Olin toivottoman rakastunut Harryyn ykkös-kakkosluokalla ja julistetta suukottelin miljoonasti, ei jessus  ::)
Ja aina kun oli puhe Dracosta, sanottiin häntä sliippitukaksi. Ja jos joku sanoi että menen sleeppaamaan  ( sliip ) niin hihittelimme, että Dracosliippitukka ja teimme semmosen kädennuolasueleen ja hiusten vedon taakse.

Sitten pelattiin HP'tä simssillä, oltiin ladattu joku ylihieno kuolonsyöjä joka hengas suihkulähteellä ja muutti sen laavaksi. Ja lunan päästä alkoi satamaan rahaa.

Että tällästä...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Yuujishi - 11.08.2010 23:49:43
Joo,mullakin oli opettaja joka luki meille Pottereita ala-asteella. Hyviä aikoja... ;___;
Mieleen jäi siitä se,kun maikka matki Dracoa. Kaikki naurettiin vedet silmissä,ja ainakun maikka sanoi että ei enää jaksa
lukea niin me kaikki vaan protestoitiin. Ja se raukka luki meille silmät vinossa. :D Sen jälkeen ostin itse loput kirjat,eli Azkabanin vangista ylöspäin. (Siitä tulikin mieleeni,että voisi sen VK:n ja SK:nkin hankkia jostain. Ja lukea ne ainakin kuudennen kerran.) Kaikki leffat mulla on,paitsi Feeniksin kilta jonka saan frendiltä(<3!!) kun se on ostanut jonkun boksin.

Näistä muista muistoista tulee mieleen ne,kun kaverin kanssa naurettiin sille kohtaukselle Azkabanin vangissa kun Matohäntä muuttaa itsensä takaisin rotaksi. Kelattiin sitä eestaas ainakin 50 kertaa,ja se naurattaa vieläkin :D Ja toinen Azkabanin vangista on se,kun Lupin opettaa Naurettavusta,ja kumartuu eteenpäin ja sanoo "Sauva valmiina" tai jotain siihen suuntaan,
niin sekin on aina yhtä huvittavaa. :D Halvat huvit meillä. (ja Dracon ankeuttaja-imitaatiota on kiva kelailla myös.)

Nyt ollaan frendin kanssa päätetty tilata kaavut ja lähteä Rautatieasemalle kyselemään ihmisiltä että missä on laituri 9 ja kolmeneljäsosaa. Nää on näitä meidän kuningasideoita. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: MissWeasley - 12.08.2010 18:09:52
Lainaus
Nyt ollaan frendin kanssa päätetty tilata kaavut ja lähteä Rautatieasemalle kyselemään ihmisiltä että missä on laituri 9 ja kolmeneljäsosaa. Nää on näitä meidän kuningasideoita.

Hauska idea, vois kokeilla ;D
Mistä te kaavut aijotte tilata? :o
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Skottiruutuinen_aamutakki - 12.08.2010 18:26:30
Näitä muistoja riittää...

Kiinnostuin Pottereista jo eskari-ikäseinä, kun mun silloiselle parhaalle kaverille luettiin niitä iltasaduksi. Äiti sai joltain työkaveriltaan lainaksi ykkösleffan videona, jonka sitten katoimme äidin kanssa. Olin vasta oppinut lukemaan, enkä ihan pysynyt teksteissä perässä ja äidin piti lukea ääneen. Kielletty Metsä-kohdassa piilotin pääni äidin selän taa.

Pian äiti ja isä alkoivat lukemaan mulle Pottereita ääneen (mummukin taisi joskus kun me oltiin siellä, mutta hän putosi kärryiltä täysin jossain Azkabanin vangin (?) sontapommikohdassa...) Muistan kun äiti luki ääneen Liekehtivän Pikarin hautausmaakohtaa, ehkä ollessani noin 7-vuotias, ja huusin koko ajan että "Harppaa, harppaa!" ja kun äiti lopetti lukemisen ääneen olin heti että "Jatketaan jo!". : D

Pinenä myös leikin sekä eskarissa että kotona jotain Harry Potter leikkejä. Eskarissa ärsytti aina, kun se mun kaveri oli aina Hermione ja mun piti olla Lily (joka kyllä meidän leikissä kävi koulua samaan aikaan). Meillä oli myös kova väittely siitä, mikä Hermionen sukunimi on (olimme itseasissa kummatkin oikeassa, kaveri vain lausui sen sen niin kuin kirjoitettiin ja minä niin kun vanhemmat sen minulle oli lukeneet).

Feeniksin kilta taisi olla ensimmäinen Potter-kirjoista, jonka luin itse. Olin eka-tokaluokkalainen sen ilmestyessä ja aivan innoissani, kun äiti oli ostanut sen minulle töistä tullessaan. Muistan, että siitä pari vuotta ettenpäin, kun luin Puoliveristä Prinssiä, minulta oli juuri lähtenyt maitohammas ja kirjan sivuille valui verta... Ja muistan myös, kuinka luin Kuoleman varjeluksia bussissa mummun ja papan luo mennessäni kevättalvella -08 ja haaveilin samanlaisesta laukusta kuin se Hermionen. : D

Leffoista muistan, kuinka odotin innoissani Salaisuuksien kammio-videon ilmestymistä (olin liian nuori menemään katsomaan sitä leffaan) ja Basiliskin silmien näkemistä elokuvassa. Azkabanin tullessa leffateattereihin olin 8,5-vuotias ja itkin katkerasti sitä, kun en päässyt sitä näkemään edes vanhemman kanssa puoli vuotta liian vähäisen ikäni vuoksi. Puukkoa haavassa käänsi, kun eräs naapurissa asuva kaveerini pääsi (hän oli vuotta vanhempi kuin minä) näkemään leffan ja sitten kertoi siitä innostuneesti. Likehtivää pikaria pääsin jo katsomaan äidin kanssa ja ilo sen johdosta oli kyllä aika suuri.

Ai niin, ja 11-vuotaana, vaikka kuinka tiesin Harry Potterin olevan vain tarina, odotin kuitenkin salaa kirjettä Tylypahkasta. Yhä vieläkin olisi kyllä aivan äärettömän ihanaa, jos voisi päästä sinne, vaikka oikea koulunikin on ihan kiva. : D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Penber - 17.08.2010 09:07:02
Kiinnostuin Pottereista jo eskari-ikäseinä, kun mun silloiselle parhaalle kaverille luettiin niitä iltasaduksi.

Herra jestas mite ihminen voi tuntea itsensä vanhaksi! O.o Mie olin sentää jo ala-asteella... Kaiketi kolmannella ku ensimmäisen Potterin luin. Muistan ku luin sitä miu sängyssä ääneen. En tiedä miks just ääneen, mut kuitenkin. Tykästyin kyllä jo ensimmäisellä kerralla ja vieläki näin mmm... yhdeksän vuoden jälkeen oon ihan lovena Pottereihin!

Muistan ku siskon kanssa leikittiin pienenä Belvilleillä (http://www.morelega.cz/images/7586d.jpg) Potteria! Sit meillä oli aina näitä omia parituksia ja kolmiodraamoja! :'D Esim. Hermione oli iha kusessa Dracoon, joka tykkäs kans "Herkusta" (niin ku me siskon kaa Hermionea kutsuttiin) ja sit Ron oli kauhee mustis koko ajan siel taustalla. No sit McGarmiwa ja Kalkaros oli salaa ihastuneita toisiinsa, mut sit Kalkaroksen vaimo (joo meillä oli sellanenki!) oli sellanen kunnon pirttihirmu, Ulla Taalasmaa! :'D Nii ja Pomfreylla ja Vorolla oli suhde!

Oi että niitä aikoja! :') Siskon kanssa meillä oli kyl parhaimmat leikit! Ja sit kanssa esitettii teatteriesityksenä isälle, äitipuolelle ja isän isälle Potter ykkönen (ainaki joku pätkä siitä). Se oli kyl niin laadukas että! Muistan itse ainaki olleeni Ron...

Jostai syystä en itse kunnolla muista ku olin ensimmäisiä leffoja kattoo teatterissa yhden kaverin kanssa, mutta äiti muistaa sen oikein hyvin ja jaksaa aina niistä muistuttaa. Olin kuulemma kattonu ihan silmät pyöreinä, liikkumatta ku mikäki patsas :'D. Jostain syystä osaan jopa kuvitella moisen.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Skottiruutuinen_aamutakki - 21.08.2010 19:12:55
Muistan ku siskon kanssa leikittiin pienenä Belvilleillä (http://www.morelega.cz/images/7586d.jpg) Potteria! Sit meillä oli aina näitä omia parituksia ja kolmiodraamoja! :'D Esim. Hermione oli iha kusessa Dracoon, joka tykkäs kans "Herkusta" (niin ku me siskon kaa Hermionea kutsuttiin) ja sit Ron oli kauhee mustis koko ajan siel taustalla. No sit McGarmiwa ja Kalkaros oli salaa ihastuneita toisiinsa, mut sit Kalkaroksen vaimo (joo meillä oli sellanenki!) oli sellanen kunnon pirttihirmu, Ulla Taalasmaa! :'D Nii ja Pomfreylla ja Vorolla oli suhde!

Kivoja noi teidän leikit! Mitenhän Kalkaros oli johkaantunut semmosen tyypin kanssa naimisiin? : D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: lilSam - 14.09.2010 18:49:55
Muistan kun pienenä löysin äidin laatikosta VK:n ja äitini sanoi että se oli huono. Piti sitten todistaa, että hän oli väärässä. Rakastuin silloin pottereihin ja luin SK:n 1-2 päivässä.
Kirjastostamme ei löytynytkään AV:tä joten jouduin lukemaan LP:n ennen sitä. (jonka vuoksi se tuntui tylsältä lukea FK:n jälkeen) KV:n odotuskin on jäänyt mieleen. Olin PvP:n  jälkeen ollut pitkään lukematta muita kirjoja, koska halusin ehdottomasti lukea KV:n. Tein varauksen kirjakauppaan, jotta saisin englanninkielisen kirjan. Kun se  ilmestyi,  aloitin lukemaan sitä huonolla menestyksellä. Viidennen luvun jälkeen annoin periksi, ja isäni alkoi lukea sitä (hän sai sen luettua pari viikkoa sitten :''DDD) KV:n ilmestyttyä suomeksi, en melkein muuta tehnytkään kuin luin. :] nyt olen totaalisen potterfani!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Layra - 25.09.2010 11:12:20
Muistan aloittaneeni VK seitsemänvuotiaana. Olin löytänyt sen meidän kirjahyllystämme ja kysynyt isältä vähän siitä kirjasta. Luin ensimäisen luvun ja siihen se tyssäsi. Se oli mielestäni tylsä ja jätin sen lukemisen siihen. : D
Vuoden päästä eräs luokkakaverini kertoi lukeneensa Pottereita ja sanoi niiden olevan hyviä. Aloitinpa sitten uudestaan alusta VK ja innostuinkin sitten ihan kauheasti siitä. (:

Olimme kerran perheeni kanssa mökkeilemässä ja isäni luki FK englanniksi. Kansi oli (ja on edelleen) tosi hieno ja halusin sen pian ilmestyvän suomeksi. Sitten kun se ilmestyi kauhistelin sen paksuutta : D

Puoliverisen prinssin lopussa aloin itkeä hulluna siinä kohtaa kun Fawkes alkaa laulaa surullisesti Dumbledoren kuoltua. Menin äitin luo nyyhkyttämään ja pian äitikin itkeskeli siinä. : D

Että tälläistä : D

Ja vielä yksi, muistan hyvin kun iskä katsoi Viisasten kiveä videolta ja oli ihan ihmeissään kun ehdin lukea ja ymmärtää tekstitykset : D


Muistan ku siskon kanssa leikittiin pienenä Belvilleillä (http://www.morelega.cz/images/7586d.jpg) Potteria! Sit meillä oli aina näitä omia parituksia ja kolmiodraamoja! :'D Esim. Hermione oli iha kusessa Dracoon, joka tykkäs kans "Herkusta" (niin ku me siskon kaa Hermionea kutsuttiin) ja sit Ron oli kauhee mustis koko ajan siel taustalla. No sit McGarmiwa ja Kalkaros oli salaa ihastuneita toisiinsa, mut sit Kalkaroksen vaimo (joo meillä oli sellanenki!) oli sellanen kunnon pirttihirmu, Ulla Taalasmaa! :'D Nii ja Pomfreylla ja Vorolla oli suhde!

Eikä! : D Repesin jotenki ihan totaalisesti. Just ihania leikkejä teil <3

   - L
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: leikisti - 09.11.2010 19:07:33
Innostukseni alkoi siitä, kun mun iskä luki mulle Potterit 1-4 ääneen :--D pakko olla kiitollinen sellasesta äänenlukemisurakasta, varsinkin kun siitä alkoi rakkauteni Pottereihin ja ylipäänsä fantasia- ja muuhunkin kirjallisuuteen. Silloin kun iskä luki mulle Viisasten kiven, olin ehkä kuusivuotias. Makoilimme iskän ja äidin sängyssä, iskä luki ihanalla rauhallisella äänellä ja mä makasin siinä tai joskus tein jotain kuperkeikkoja samaan aikaan.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: insatiable - 10.11.2010 18:06:05
minut oli kirjaimellisesti pakotettu lukemaan pottereita !  :o

kaikki kaverit oli niin innostuneita ja ne ei muusta puhuneetkaan, ja minä en ollut lukenut vielä niitä, joten kaiken vastaan taistelun jälkeen (olin pitänyt koko kirjan ideaa typeränä, minä tyhmä !!) marssin (muistan tämän hetken tarkasti!!) kakkosluokalla ollessani keskitalvella kirjastoon ja lainasin VK:n . kävelin kotiin ja aloin lukea . siitä hetkestä lähtien olin totaalisen koukussa . ostin kirjan omaksi, ja kakkosen myös . ja seuraavat yli kahdeksan vuotta elämää vei eteenpäin odotus uusista pottereista .

tuo lienee yksi parhaista muistoista liittyen kirjoihin<:

tuskaisin muistoni on, kun luettuani suomenkielisen kuoleman varjelukset hiihtolomallani autossa matkalla takaisin kotiin (sen seitsemän ja puoli tuntia sitä kirjaa ahmin !), purshkahdin itkuun, kun suljin kirjan . vaikka olin lukenut sen jo englanniksi aikaisemmin, se, että luki suomenkielisen tuntui todella lopulliselta ja iski hirveä todellisuus, että nyt se on todella loppu !!

hehhee, tykitän tähän nyt ihan urakalla jeijjee:D

siitä lähtien kun luin ensimmäisen kirjan, tiesin, että se tulisi olemaan minulle jotain elämää suurempaa .  kuulostaa todella kliseiseltä, mutta se on totta(: kirjat olen lukenut liian monta kertaa läpi, liian tarkasti ja tiedän niistä liian paljon .. :D
rakastan pottereita, ja kaikkea mikä liittyy siihen . elokuvista pidän aivan älyttömästi myös, vaikkakin kirjat on toki parempia(: elokuvissa parasta lienee tom felton ^^
kuitenkin kun näin ensimmäistä kertaa uuden potterin 1. osan trailerin purskahdin silloinkin itkuun ja sain kauhean paniikkikohtauksen, koska en pienenä osannut kuvitellakaan, että todella kirjat tulevat loppumaan samoin kuin elokuvat ...:D

koomisin muisto on ehkä, kun yläasteella piti pitää kirjaesitelmä valitsemastaan kirjasta, niin minä hölmö menin sitten valitsemaan liekehtivän pikarin . no eihän siinä . tulin sitten luokan eteen yli 3o sivua pitkän esitelmän kanssa (joka on muuten vieläkin varmassa tallessa) :D olin ehtinyt selittää puoli tuntia päähenkilöistä ja Harryn elämästä yleensä, kun opettaja huokaisi luokan takaa "Okei eiköhän riitä. Ymmärretään todella, että olet lukenut kirjan" !! enkä päässyt selittämään edes itse kirjan juonta !!

olen tottunut aina olemaan kaveriporukassa se, joka osaa potterit a:sta ö:hön ja alusta loppuun ja toisin päin, mutta oon ottanut sen aina kohteliaisuutena:D sitä paitsi saan suurelta osin kiittää juuri näitä kirjoja hyvistä äidinkielen numeroista, koska muu kirjallisuus on jäänyt pottereiden varjossa lievästi taka-alalle....:D

oon kasvanut potter-maailman ympäröimänä ja todellakin voin sanoa, että mun elämä olis hyvin erilaista ilman tätä rillipäistä poikaa ! samalla kiitän siitä, että olen sukupolvea, jonka elinaikana potterit ovat osa elämää<3'

heh joo, no siinä pientä latausta muistoista... :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 10.11.2010 20:23:08
Legot+ Potter = yksinkertaisesti lyömätön yhdistelmä.

Kaverin kanssa rakennettiin kerran rohkelikon oleskeluhuone, jonne sitten sijoittui Trion nahistelua, kun Harry oli koko ajan pahalla päällä ja sitä vitutti kaikki. Olisiko ollut puutteessakin, jolloin Hermione alkoi sitten pitää luentoa kukista ja mehiläisistä, mistä Harry ärsyyntyi vielä lisää. Ja pylvään päällä istui Malfoyn musta huuhkaja vakoilemassa ja keräämässä tärkeää tietoa... jota ei pahemmin tainnut tulla...

Sitten nuoremman pikkusiskon kanssa jotenkin päädyttiin leikkimään Hermionea ja Dracoa, sisko oli muistaakseni Hermione ja jotenkin omituisesti Hermyn ja Dracon keskustelu pyöri Hermionen kaikkitietävyyden ympärillä, joka hyvin nopeasti meni siihen, että siihen kaikkeen kuului myös Dracon varustuksen koko. Tai noh, siitä kaikesta tuli Dracon varustuksen koko, joka oli Hermionen mukaan vaatimaton, kun taas Draco intti, ettei Hermione mitenkään voinut tietää sitä.

Legendaarisin taitaa kuitenkin olla Dumbledoren ja Siriuksen dialogi, joka tapahtuu nuorison ikkunan alla, vakoilukeikalla:
Sirius: Maastoudutaan (kuiskaten)
Dumbledore: ETTÄ MITÄ? (huutaen)
Sirius: MAASTOUDUTAAN!
Dumbledore: AI JAA!
*maastoutuvat*
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Yuujishi - 10.11.2010 21:03:12
Lainaus
Hauska idea, vois kokeilla Virnist&#228;&#228;
Mistä te kaavut aijotte tilata?

Haha,kiitos =)
Hmm... mikähän se sivu oli,mutta jotenkin googlesta löytyi.. joku trustdeal.com se tais olla,
siellä on aikuisille ja lapsille omat,tai ainakin pitäisi :D Muistan vaan kun kirosin etten löydä
mistään aikuisten kokoista Luihuis-kaapua. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Pulu - 12.11.2010 14:57:38
Sinä päivänä kun Kuoleman varjelukset ilmesty suomeks meillä oli heti aamusta koulussa käsitöitä ja odoteltiin siinä käytävällä sitte opettajaa...
Ne muut tyypit ketä siinä samassa kässän ryhmässä oli, katto kyllä ehkä vähän kieroon kun juoksen siinä melkein seiniä päin ja hihkun että ihanaa, tänään se tulee!
Sitten yhtäkkiä vaan jotenkin tuli semmonen olo että voi ei, se muuten on viiminen kirja. Melkeen aloin itkeä kun tuli niin hirveän ontto olo, että tässäkö se nyt oli.
Kaverit ihmetteli että mikäs nyt tuli kun istun vaan hiljaa paikallani ja tuijotan tyhjyyteen  :P

En nyt sitten tiedä onko mitään muuta...
Ai joo! Sain kyllä aika mahtavat naurut kun ala-asteella pojat luuli ihan tosissaan että silloin kun en ole koulussa, kutsun kaverit meille ja siellä sitten istuttaisiin piirissä lukemassa Pottereita eikä tehtäisi mitään muuta :D

Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: jesper - 14.11.2010 00:57:16
Itse aloin lukemaan Pottereita silloin, kun muut kaverini lukivat vielä tavutettuja kirjoja, joissa oli noin kaksikymmentä sivua. Muistan aina sen yhden tytön hämmästyneen katseen, kun luin Viisasten kiveä rannalla (tytön äiti luki tälle ääneen samaa kirjaa).

Heti alusta lähtien rakastuin siihen, kuinka upposin toiseen todellisuuteen lukiessani Pottereita. Ne ovat aina vaikuttaneet minuun tosi voimakkaasti: vieläkin, vaikka olen lukenut joka kirjan ties kuinka monta kertaa, jännitän aina huispausotteluita niin että tärisen. Ja totta kai nauran Fredin ja Georgen vitseille ja Ronin lausahduksille ääneen, ja tietenkin itken kuin vesiputous kun Sirius, Dumppis ja Fred jne. kuolevat.

Oudoin muisto on ehkä se, kun luin ensimmäistä kertaa Liekehtivää pikaria ala-asteella koulun pihalla. Olin kohdassa, jossa Harry on valvojaoppilaiden kylpyhuoneessa ja Myrtti tulee sinne, ja huusin ääneen: "MINÄ OLEN ALASTI!" Kaverini oli hieman hämillään ja repesi sitten totaalisesti.

Heräsin kuudelta kirjakaupan jonoon ostamaan Feeniksin kiltaa, yöllä taas Puoliveristä ja seiskan hommasin englanniksi heti kun se ilmestyu, ja suomalaisen version kävin myös ostamassa yöllä ja sain kaupan päälle Kuoleman varjelukset -paidan...ne oli hienoja aikoja.

Ja tietenkin odotin 11-vuotiaana Tylypahkan kirjettä, harjoittelin koko ala-asteen keppi kädessä taikoja, tulkitsin ilkeitä opettajia ja poikia pimeyden velhoiksi ja poimin ympäristöstäni kaikki mahdolliset koodit ja vihjeet siitä, että olisin oikeasti noita. Jossain vaiheessa juttu lähti kokonaan käsistä, kun leikimme kaverini kanssa 24/7 taikamaailmaa. Täytyy kyllä myöntää, että hauskaa oli. Enkä voi vieläkään myöntää, että olisin täysin luopunut toivosta...tuskin pääsen tästä ikinä irti. Mutta miksi ihmeessä haluaisinkaan?

Jaaaa nyt koittaa aivan kohta Kuoleman varjelusten ykkösosan ensi-ilta..en pysy housuissani.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: NosebleedNougat - 14.11.2010 02:23:25
Aloin lukea Viisasten kiveä 11-vuotissyntymäpäivänäni, ja sen jälkeen olenkin varttunut samaa tahtia Harryn ja kumppaneiden kanssa  :D
Tietysti oli surullista että sinä päivänä ei pöllö tullut tuomaan mulle kirjettä mutta sainpahan mahtavia muistoja, varsinkin kun pääsin katsomaan elokuvat niin että olin aina saman ikänen kun kun Harry joka elokuvassa(Ja voi elämä kuinka hienoa se oli mennä elokuviin!). Ja mahtavinta oli se että siihen aikaan oli kaupoissa jokamaunrakeita ja SUKLAASAMMAKOITA! Miksi ei enää? :'(
Ja sitten kaikki Potter-tuotteet, mulla oli ihana metallinen kynäkotelo ja kaikkee muuta jännää mitä ei nykyään enää löydä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Siisukka - 18.11.2010 20:03:27
Äiti luki minulle pari ensimmäistä Potteria iltasaduksi, kun olin pieni. Kirjat pelottivat häntä itseään paikoitellen niin paljon, ettei hän ole vielä tänä päivänäkään uskaltanut lukea kaikkia osia (saatika katsoa leffoja). Muistan, kuinka hänellä oli ärsyttävä tapa jäädä välillä "pohtimaan omiaan" eli lukemaan itsekseen eteenpäin. Myöhemmin hän paljasti, että hän oli yrittänyt ennakoida pahoja paikkoja ja jättänyt tekstiä lukematta. Enkä minä huomannut silloin mitään!

Joskus olen raahannut Pottereita kouluun, lukenut välituntisin ja jopa kävellyt koulusta kotiin nenä kirjassa kiinni.

// Jaa, äiti väittää lukeneensa neloseen, tai peräti vitoseen asti (siis ääneen, iltasaduksi). Mitä??!!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Verbal Jint - 14.12.2010 13:26:21
Nyt kun kuuden päivän päästä tulee kuluneeksi vuosi rakkaan mummoni kuolemasta, ajattelin vaan kertoa, että hänen ansiostaan tutustuin Pottereihin aikoinaan<3

Muistan ku olin täyttämässä 7, oli alkuvuosi 2001 ja mummo kysyi että haluunko synttärilahjaksi Harry Potter -kirjan (opin lukemaan 5-vuotiaana), olin vaa sit siinä et joo, ihan sama.

Sit tuli helmikuun 19. päivä ja sain VK:n lahjaksi ja se oli sit seuraavana päivänä luettu. Sen jälkeen mun sieluni on kuulunut Rowille.

Ps. Kaipaan sua mummo♥
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Aurican - 29.05.2011 01:02:55
Mä luin VK:n, ku äiti oli lainannu sen työkaveriltaan ja anto mulle, koska se arveli et mä pitäisin siitä. Aluks mä olin monen muun tapaan vaan silleen "Ihan sama".Ja on ollu tavallaan siistiä, koska musta tuntuu, et mä olin sillon 9 ja viimisen kirjan ilmestyessä ehkä 17. Mä oon siis ollu kokoajan about Harryn ikänen, mikä on ollu aika hienoa sen kannalta, et oon aina ymmärtäny just sen ikästen juttuja ym.

Meki leikittiin yhden kaverin kanssa Pottereita. Me leikittiin, et Harrylla oli kaksoisveli (mielikuvituksellisesti nimetty Harriksi), koska molemmat halus olla Harry ja kumpikaan ei halunnu tapella siitä. Myöhemmin mä halusin olla Remus.
Ja mun pikkuveljen kanssa meil oli oma Potter leikki, vaik se ei koskaan oo lukenu niitä kirjoja. Meijän maailmassa taas Harrylla oli kaksoispikkuveljet. (Entistäkin mielikuvituksellisempaa.) Me oltiin Ronin ja Hermionen ikäsiä ja Harry oliki Percyn ikänen.

Neloskirjaa mä muistan lukeneeni talvella ku kävelin koulusta kotiin. Mulla oli ehkä 2 kilsan matka kouluun ja mulla meni siihen ikuisuus. En vaan voinu lopettaakkaan. Aina välillä huomasin kävelleeni ojaan ja palasin takas kävelytielle vaan löytääkseni itteni taas ojasta.

Ja myöskin neloskirjaa oli pakko lukea salaa peiton alla. Tein sitä niin kauan kunnes mun lamppu ylikuumeni ja poltti reijän mun lakanaan ja patjaan. Säikähdin sitä ja menin keskellä yötä herättämään mun vanhemmat, jotka sano vaan et ihan sama, me nukutaan nyt. Mutta patjassa on vielä tänäkin päivänä reikä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Mystery Canine - 12.06.2011 13:45:31
Jotain kirjaa (olisiko ollut Viisasten kivi) muistan että äitini luki minulle ja veljelle joskus kesällä vuonna X meidän terassilla... Taisi itseasiassa lukea aika montakin kirjaa? Varmaan SK myös...

Muuta ei nyt muistu mieleen, kuin että olin katsomassa Puoliveristä Prinssiä teattereissa, kun siellä takana (samalla rivillä mutta toisessa päädyssä kanssani) oli jotain kikattelevia ja höpötteleviä nuoria.
No jossain vaiheessa elokuvaa joku sitten karjaisi että "Pidättekö turpanne kiinni vai tuunko tukkimaan?" (tai jotain sinne päin), ja niin se vaan nyt on että hiljeni aika äkkiä.
Minä tosin vähän nauroin...
Sitten samaan elokuvailtaan liittyy myös se kun Harry & Dumbledore oli siellä luolassa, ja tiesin että kohta tapahtuu jotain pahaa, sitten ne oliot (oliko ne manaliukset?), tuli, ja meinasin pudota tuolilta kuin säikähdin niin pahasti :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: essimiau - 10.07.2011 12:40:27
Itse vietin koko lapsuuteni Harry Potter kirjojen parissa. Suuri osa ala-aste ajan leikeistä liittyivät Pottereihin ja silloisten kavereideni kanssa melkein jokainen keskustelu liittyi jollakin tavalla tähän taikamaailmaan.
Muistan kuinka innoissani odotin saavani sen kirjeen jossa minut kutsuttaisiin Tylypahkaan, mutta vielä paremmin muistan sen hirmuisen pettymyksen kun kirjettä ei koskaan ilmestynytkään postilaatikkoomme.
Lapsena en oikestaan kovinkaan paljoa niitä elokuvia edes katsellut, sillä kirjat olivat parempia ja tärkeämpiä. Isäni kuitenkin osti Viisasten Kivi ja Salaisuuksien Kammio DVD:t jotka osoittautuivat ihan hyviksi elokuviksi. Kuitenkin jotkin leffat (kuten esim. Liekehtivä Pikari) olivat suuria pettymyksiä, joten "innostukseni" noihin leffoihin lopahti hyvinkin nopeasti.
Kirjat ovat aina olleet minulle rakkaampia, ja sellaisina ne aina tulevatkin pysymään. (:
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: leofurioso - 10.07.2011 16:45:32
Miten sitä todella tuntee itsensä vanhaksi ja raihnaiseksi. Ensimmäisen kerran pottereiden ilmestyessä jo Viisasten kiven osalta taisin olla jo yläasteella. Juu, olen ikäloppu ja todellakin se Viisasten kivi luettiin meille 7 luokalla äidinkielen tunnilla. Ja muutenkin Potterit on enemmän minun ikäluokassani varmaan ollut yläaste/lukioaikojen tapaus, ehkä juuri iästäni johtuen.
Meillä, kun oli yläasteella mukava äikänmaikka, joka luki mm. Potterin meille ja sitten muutamia muitakin kirjoja lukuvuoden aikana aina. Joten on siitäkin se aika jo paljon kulunut ja yleensä muistan vaan sen, että äitini aina Tampereen Anttilasta kävi hakemassa aina ilmestymispäivänä uusimman Potterin kirjana, kun itse olin koulussa lähikunnassa.

Elokuvamuistoina ehkä kaikkein legendaarisemmat on tietenkin nyt Lontoossa nähty leffa (KV part 2) sekä Azkabanin vanki-leffan näkeminen kaverin ja pikkuveljeni kanssa Tampereella joululoman aikaan. Paikka oli niin ikävä tavallaan kuin olla ja voi, koska oli eturivissä keskellä ja niskat oli sen leffan jälkeen kyllä kipeät. Ja tietenkin kuurona pikkuveljeni usein haluaa leffat myös videoina/dvd:nä, joten ne löytyy varmaan Kuoleman varjelus-leffan ensimmäistä osaa mukaan lukien nykyään hyllystä. Paha mennä tarkastamaan, mutta en tiedä, kuinka leffat kesällä on kertyneet kiitos harjoittelun ulkomailla.

~Fire  8)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Garesu - 13.07.2011 15:34:12
Onko täällä muita, jotka kutsu(u) Pottereita numeroilla?

Mulle kaikki HP:t oli ennen vaan ykkönen, kakkonen, kolmonen, nelonen, vitonen, kutonen ja seiska. Saatoin ruveta puhumaan että pitäis lukea kolmonen pitkästä aikaa mutta kyllä se nelonen on silti mun suosikki ja keskustelukumppani oli tällä kohdalla lievästi sanottuna pihalla. Sitten viis minuuttia myöhemmin tajuan sanoa "Kolmonen on sitten Azkabanin vanki ja nelonen Liekehtivä pikari." Nykyään oon sentään päässyt tuosta eroon - ei sitä tajunnut kukaan muu kuin minä. Jos sitäkään. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Garesu - 13.07.2011 16:02:31
Prim, mulla kesti vaikka kuinka kauan AV:ssä että pystyin katsomaan Remuksen muuttumisen ihmissudeksi kun se pelotti mua niin kauheesti. Leffassa en uskaltanut kattoa sitä vaan menin takin alle piiloon ja DVD:lläkin katottuani en uskaltanu. Kyllä miä nykyään, oon päässyt sen yli :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Aiqsu - 13.07.2011 16:09:51
^ Khem. Toiset täällä ei vieläkään pysty katsomaan ihmissutta tai basiliskia. Eikä Voldemortin uudelleensyntymistä nelosessa.
(Ja kyllä, minä ainakin aina kutsun Pottereita numeroilla. Ei kukaan ymmärrä mutta mitäs sitten ;D)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: nnora - 13.07.2011 16:44:31
^ & edelliset
No jaa, musta tuntuu, että DH tuottaa vielä aika suuria vaikeuksia, pitää varmaan jotain kohtia katsoa tiukasti silmät kiinni. Mä olen aika pelkuri ja en ole uskaltanut oikein katsoa mitään pienempänä loppuun ja vielä viime vuonna pistin kyllä silmät kiinni kun katsoin Puoliveristä prinssiä(siinä, missä ne on siellä 'saaressa' ja on ne kuolleet kädet siellä vedessä). Mutta oon jo katsonut leffoista(miltei kokonaan) 1, 3, 4 ja 6(en jaksa kirj. nimiä)! Ja kyllähän Voldu, ihmissusi, basiliski ym. on aika pelottavia. Kirjoissa se ei niin tunnu kun basiliskille voi kuvitella vaahtokarkkihampaat ja pörröisen 'kuoren'. Elokuvassa on vähän vaikeampi kuvitella. :--D

Mie oon ensimmäistä kertaa lukenut Potteria ehkä 2v. sitten, mulle ei ole ikinä kerrottu iltasaduksi tmv. Pottereita. Mutta miusta on silti tullut aika suuri Potterfani ja harmittaa että ne loppuu(/loppui). Mä kyllä myös vähän toivon, etten olisi nähnyt yhtään pätkää leffaa itse, ne muokkaa mielikuvia niin paljon ja paljon kivempi kuvitella itse(tosin, vaikka tiedän tasan tarkkaa minkä näköinen Pattinson on, kuvittelen silti omannäköisen E. Cullenin enkä Pattinsonia). Suuri sali olisi varmasti aika erilainen kuin leffassa. Mutta täytyy sanoa, että Kingsley Kahlesalvan olen kuvitellut aina vaaleaihoiseksi siitä huolimatta, että kirjassa selvästi(?) sanotaan että hän on tummaihoinen.  ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Kosmik - 18.07.2011 19:37:28
Hehe, äiti tutustutti mut Pottereihin. Äiti on kirjastossa töissä ja se tapas aina lukea mulle ja mun veljille iltasatuja. No mut siis Potter oli ihan uus juttu sillon, ku äiti toi Viisasten Kiven ensimmäistä kertaa näytille ja sano, et se vois olla hyvä kirja. Sitä sit äiti alkoi lukemaan mulle ja pikkuveljelle iltasaduksi ja aluksi se vaikutti aika oudolta, mut me jatkettiin kuitenkin sen lukemista - onneksi. Viisasten Kiven jälkeen olin ihan myyty Harry Potterille, enkä malttanut odottaa jatko-osia. :)

Tuun varmaan koko loppuikäni muistamaan, kun äiti aina itki niiden Pottereiden lopussa, ilmeisesti ilosta ja osittain surustakin. xD Jaksan edelleen muistuttaa siitä. ;D

Mutta siis, jotenkin nuo kirjat on minulle edelleen paljon rakkaampia kuin elokuvat. Kuvittelin itse aikoinani Tylypahkan ja henkilöhahmot päässäni omanlaisikseen ja sitten ärsytti, että elokuvan kautta nuo kuvitelmani tavallaan saivat kasvot näyttelijöiltään ja oma käsitys kaikesta haalistui vuosien saatossa.  :-\ Käsitin esimerkiksi Dracon mustahiuksiseksi, kunnes jossain puhuttiin platinanvaaleista hiuksista ja olimme ihan ihmeissämme siitä äidin kanssa.  :D

Mut juu, ala-asteella ja yläasteellakin leikin kaverini kanssa Harry Potter -aiheisia leikkejä. Yksi rakkaimmista leikeistä oli varmaan se, kun leikimme Kalkarosta ja Voldemortia. :D Kaverini tahtoi aina olla pääpahis ja leikimme sitten, että hän oli Voldemort ja minä Kalkaros. Olimme siis samalla puolella, mutta taisimme kyllä leikkiä ihan silleenkin, että kaksintaistelimme vastakkain. Tuo kamppailu taisi muuten olla osittain ihan fyysistäkin. Muistan vetäneeni "Voldemortin" niskalenkillä maahan koulun pihalla ja siitä kaveri meinas alkaa itkeä tihrustaan. :D Ja sitten meillä oli sellaiset pehmokoirat, jotka kävivät Tylypahkaa. Kaverin koira oli Puuskupuhissa ja minun Rohkelikossa. Teimme niille mm. lukujärjestyksiä ja järjestimme niille kokeita sun muuta. :) Ne oli ne ihanimmat Pottersävytteiset leikit. :)

Ai niin, ja sit veljien kaa leikittiin Potter-legoilla. :D Nekin oli hauskoja leikkejä. :D Oltiin tehty joku talo Harrylle, Ronille, Malfoylle(?) ja Hermionelle (+ joillekin muille random-lego-ukoille) ja sit siinä oli sellanen kapea ylätasanne, jossa ne nukkui ja johon olin laittanut jonkun random-lego sällin seisomaan ja sit Harry (jolla minä leikin) ja Ron (jolla veljeni leikki) meni tikkaita ylös sille tasanteelle ja meni sit nukkumaan siihen. Sit vähän ajan päästä Ron kysyy: "Voisiko tuo mies mennä pois tuosta, kun se vähän pelottaa?" Ei helvetti, mikä repeäminen. xD Ei tullu aluks mieleenkään heittää sitä ihme säleä pois siitä, vaikka toiset meni nukkuun siihen ja se yks vaan seiso siinä kivettyneenä ja Ron rupes pelkään sitä. :D

Ja HP-pelejä on tullut pelailtua. Varsinkin Viisasten Kiven ja Salaisuuksien Kammion PS1:n peleille on tullut naurettua veljien ja kaverin kanssa. :D Ne suomidubit oli ihan jotain omaa luokkaansa.  ;D

Suomenkieliset kirjat äiti osti aina sinä päivänä, kun ne ilmestyivät Suomessa, niin pääsin heti lukemaan niitä. Englanniksi en ole Pottereita lukenut.

Mutta siis edelleenkin voin sanoa Pottereiden olevan lempikirjojani, enkä ollenkaan häpeä myöntää sitä, vaikka ikää on 20 vuotta. Olen kasvanut niiden parissa ja ilman Pottereita olisi elämäni ja mielikuvitukseni ollut varmaan aika köyhää. :)

// Hei muistaako kukaan sitä, kun joskus 2000-luvun alussa myytiin kaupassa niitä Bertie Bottin jokamaunrakeita? Taisin kerran ostaa sellaisen rasian ja muistaakseni siellä oli ainakin tomaatin ja porkkananmakuisia karkkeja. Eihän niitä muuten edes kauaa ollut myynnissä - ainakaan Suomessa. Minkähän vuoksi? Olikohan se vaan joku rajoitettu erä tai sit jos ne ei vaan käyneet kaupaksi. Tiedä häntä. :)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Annoy - 18.07.2011 21:48:51
Mullakin on tapana kutsua Potter-kirjoja numeroilla, sillä ne nimet on vaan niin helkutin pitkiä kaikki. :'D Siitä on tullut aika lailla tapa, enkä pääse siitä enää eroon.

Mut joo, mun ensimmäinen kosketukseni Pottereihin taisi olla se, kun näin Viisasten kiven elokuvana. Olin sillon vielä tosi kakara, oisko jotain kuusi. Iskä oli lainannut sen videovuokraamosta, ja minä ja isosiskoni sitten katsottiin se. Muistan, että mä olin aluksi ihan "wtf?", mutta sisko, joka oli lukenut sen, selitti mulle niitä vähän oudompia asioita. Tykästyin sitten siihen, ja luin melkein heti sen jälkeen kirjat neloseen asti. Olin edelleenkin noin kuusivuotias. :'D En nyt välttämättä ymmärtänyt kaikkea ihan kunnolla heti, mutta sen jälkeen mä luin niitä joka välissä aina vaan uudestaan. Muistan, kun olin ykkösluokalla ja kaikki muut luki jotain tosi helppoja lastenkirjoja, jotka oli tavutettu, mutta mä se vaan luin Pottereita. Opettajat oli lievästi sanottuna vähän hämmästyneitä.

Vitosen taisin lukea vasta silloin, kun sain se synttärilahjaksi kun olin kahdeksan. Olin siitä sitten ihan innoissani. Silloin kun kutonen tuli, niin mulla ja siskolla oli ihan hirveä tappelu siitä kumpi sai luettua sen ekana. Sisko oli lainannut sen kirjastosta, ja muistan, kun multa oli joku päivä loppunut koulu aikaisemmin kuin siltä, ja mä etsin sen kutosen sen tavaroiden joukosta ja luin sitten sitä. Sisko sai kunnon raivarin.

Mä muistan kyllä ikuisesti sen, kun luin seiskan ensimmäistä kertaa. Se oli vain jotain niin ikimuistoista, vaikka olinkin vasta kymmenen silloin. Olen kuitenkin aina ollut jotenkin ikäluokkaani kypsempi, niin ymmärsin todella hyvin sen kaiken. Potterit oli mulle jo siihen mennessä erittäin tärkeitä, olin viettänyt koko ala-asteaikani niiden kanssa, ja ne olivat mun lempikirjoja ja ovat myös edelleen. Seiskan luettua mulla oli ihan hirveän haikea olo, hyvä etten itkuun purskahtanut.

Mä on sen verran nuorta Potter-sukupolvea, että en ole joutunut odottamaan leffoista muuta kuin nelosesta ylöspäin. Vitosesta ylöspäin olen nähnyt kaikki elokuvateatterissa. Leffoihin olen ollut ihan suht koht tyytyväinen, tosin kirjat on kyllä ikuisesti paljon parempia. Näin Potter-friikkinä mä aina kiinnitän huomiota niihin asioihin leffoissa, jotka olisi pitänyt olla eri tavalla. Olen hirveä pilkunviilajaa. Kerrankin kun katoin seiskan ykkösosaa kaverin kanssa, joka on yhtä Potter-fani kuin mäkin, niin me vaan valitettiin kaikista pikku yksityiskohdista jotka olivat kirjassa eri tavalla. ;'D

Melkein kaikki muut täällä ovat varmaan jotenkin kasvaneet Potterien kanssa, sillä heillä on enemmän ikää. Mä en ole niin kasvanut Pottereiden mukana, sillä neljä ensimmäistä kirjaa olivat jo ilmestynyt kun menin ala-asteelle. Mutta ei sillä ole mitään väliä, niin pahasti ne ovat kuitenkin kolahtaneet muhun ja yhtä tärkeitä ne ovat mulle kuin niille, jotka ovat kasvaneet Harryn kanssa. Potterit on vaan jotain niin ihanaa ja taianomaista, ne todellakin teki mun lapsuudesta ihanan ja edelleenkin ne piristävät mun päivää aina vain. Olen lukenut jokaisen kirjan vähintään kymmenen kertaa, joko enkuksi tai suomeksi. Olen täysi Potter-fani henkeen ja vereen, Potterit ovat elämää suurempi asia. Kukaan muu mun luokasta ei ole varmaankaan lukenut Pottereita, joten heillä ei ole hajuakaan mistä mä aina puhun, mutta onneksi on Fini.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Skottiruutuinen_aamutakki - 21.07.2011 14:07:05
Onko täällä muita, jotka kutsu(u) Pottereita numeroilla?

Kyllä mä ainakin kutsun Potterita usein numeroilla, koska tosiaan niin kuin Annoy tuolla totesi, ne nimet on vaan niin julmetun pitkiä! :D Kyllä numeroistakin tajuaa melko helposti, että mistä kirjasta on kyse, kun niitä kirjoja nyt tosiaan on vaan se seitsemän. Juttu saittaisi olla hiukan toinen, jos osia olisi vaikkapa 26... Lyhenteitä taas mä en ole oikein koskaan omaksunut. Täälläkin kun tulee semmosen vastaan kestää yleensä aina hetki miettiä ja selata kirjojen enkun- ja suomenkielisiä nimiä päässä ennen kuin lyhenne aukeaa. No, ehkä tämä on vain tottumisesta kiinni. Kyllä ne ehkä alkaisivat sujua luontevammin pienellä harjoittelulla.

Sirius: Maastoudutaan (kuiskaten)
Dumbledore: ETTÄ MITÄ? (huutaen)
Sirius: MAASTOUDUTAAN!
Dumbledore: AI JAA!
*maastoutuvat*

;DD Ei oikeesti...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Valery - 21.07.2011 16:22:42
Itselläni ei muita muistoja ole kuin tämä:

Katottiin kaverin kanssa SK:ta ja jouduin lukemaan hänelle tekstitykset Kielletty metsä -kohtauksessa ja Salaisuuksien kammion basiliski -kohtauksissa. Oli siinä naurussa pidättelemistä kun piti selostaa kohtausten kulkua sekä lukea tekstityksiä, kun kaverini ei pystynyt/halunnut/uskaltanut nähdä basiliskia ja hämähäkkejä : D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: lollypop - 21.07.2011 17:10:38
Mä muistan hp:sta sen että ekaksi sain sen kirjan venäjäksi, ja siks en ollu kiinnostunu siit, olin ekalla. Sitte kolmannella mun luokkalainen (siihen aikaan mun kaveri) rupes leikkimään hp:Ta ja must piti  tulla harry. Koska en tietenkään tykänny siitä, että olin poika leikissä en puhunu kaverilleni. Mut se löys muita leikkikavereita ja koska se li suosittu minä tyhmä tyttö kinusin mukaan  jouduin luna love kivaks, mut siitä se alko:DDD ( LUNA ON IHANA<33)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: hymykuoppa - 21.07.2011 20:49:32
Ensimmäinen muistoni Pottereista. Okei, oltiin kaverin kanssa katsomassa viidettä leffaa teatterissa, ja me kuolasimme siinä Severusta, ja yritin tähdätä limupulloa kohti suutani. No kun Severus oli ruudulla ja oli hyvä kohtaus menossa, niin arvatkaa osuinko suuhuni? Kulautin limpparin nätisti posken ohi ja olan yli. Ja tajusinko edes heti tätä? En..

Ja itse puhun Pottereista oikeastaan aina numerona, en jaksa nimiä kirjoittaa :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: cooperaur - 07.08.2011 00:03:51
Ensimmäinen muistoni Pottereista. Okei, oltiin kaverin kanssa katsomassa viidettä leffaa teatterissa, ja me kuolasimme siinä Severusta, ja yritin tähdätä limupulloa kohti suutani. No kun Severus oli ruudulla ja oli hyvä kohtaus menossa, niin arvatkaa osuinko suuhuni? Kulautin limpparin nätisti posken ohi ja olan yli. Ja tajusinko edes heti tätä? En.
Kerran aloin itse Alania tuijottaessa kaatamaan limsaa lasin sijasta tuhkakuppiin. ^^ Mutta joo, sori karsee öffffffi.

Lainaus
Ai niin, ja sit veljien kaa leikittiin Potter-legoilla.
Aws, mullakin oli semmonen Rohkelikon tupa -setti niitä legoja mut kaikki on nyt hukkunu. Musta olis hauska omistaa ne edelleen ja kattelen aina vieläkin kaupassa niitä Potter-legoja. :DD Onkohan ihan normaalia... Musta olis vieläkin niin hauska rakentaa koko Tylypahka legoista! ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Naminé - 07.08.2011 00:47:20
Mulla parhaiten mieleen jääny muisto on, kun Puoliverinen prinssi (olin kirjottamassa kutonen mutten voinu ^^ :D) oli ilmestyny varmaankin edellisenä tai samana päivänä ja meillä oli jalkapalloleiri. Luettiin sillon kaverin kanssa kilpaa niitä ja molemmat onnistui jotenkin olemaan Dumbledoren kuolemis kohdassa sillon, kun piti lähtee treeneihin. Sitten me tullaan molemmat huoneista vähän myöhässä ja hirveellä kiireellä. Ei tarvinnu suunnilleen kun katsoa toista ja tiedettiin, että ollaan molemmat luettu kuolemis kohta. Siinä sitten itku kurkussa treeneihin ja on jääny mieleen.

Leffoista on jääny mieleen, kun oltiin samaisein kaverin kanssa katsomassa Feeniksin kiltaa ja huokastiin samaan aikaan siinä alussa hiukset, kun näytetään pätkä nelosesta. Se oli hauskaa.

Potterit on kyllä ollu ihan hirveen iso osa lapsuutta ja kasvamista. Oikeastaan vaan tärkeitä ja hyviä muistoja :)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: LoveSnape - 07.08.2011 16:04:09
Mä kerran joskus jouluna pienenä ootin joulupukkia ja malttamattomana otin sitte jonku kirjan vaan ja se sitte oliki Harry Potter ja Feeniksin kilta, luin sitä jonku matkaa ja aattelin että pitääpä alottaa ihan alusta. (Kiitos joulupukin kun tuli myöhässä aikatauluista)

Jaa sitte kesällä pidettiin kaverin kanssa pottermaratooni ja katottiin kaikki lukuunottamatta seiskan kakkososaa,  ihana leffaputki .. viimesessä alko jo vähä väsyttää mutta cappucino vei voiton ja kaikki tuli katottua. KV2 käytiin katsomassa seuraavalla viikolla, oli tosi hauskaa, tietty kuolattiin Kalkaroksen perään  ;)
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Tiuku - 07.08.2011 16:41:50
Mulla potter-fanitus alkoi jossain 1-2-luokkien kohdalla, kun opin lukemaan. Ensimmäisiä ihan "kunnon kirjoja" mitä luin. Lainailin niitä koulun kirjastosta, ja eka oma potterkirja taisi olla FK, johon liittyy kylläkin aika huono muisto. Mummolla yökylässä ollessani telkkari syttyi tuleen, ja kun lähettiin sieltä tulipalosta pakoon, niin tottakai rikoin tulipalon yhtä pääsääntöä "ÄLÄ kerää tavaroitasi, vaan yritä päästä pois mahdollisimman nopeasti.." Pelastin kaikki tavarani, ja mukana myös tuo FK.

Nykyisinhän ainoastaan LP puuttuu kirjahyllystä, mutta se tulee jossainvaiheessa muuttumaan. Kukaan ei ikinä mulle ole pottereita lukenut, joka on harmi, mutta ainakin on saanut lukea koska tahtoo. Leffoista VK en pienenpänä uskaltanut katsoa sitä Kielletyn Metsän verenjuontikohtausta, ja AV pelkäsin ankeuttajan kättä..

 Pienempänä luin kirjoja ennen nukkumaanmenoa, niin kuvittelin että Voldemort oli huoneessani olevan kaapin taakana, enkä siksi uskaltanut nukkua, kun pelkäsin että se tulee sieltä kohta ja sanoo "Avada kedavra" ...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: AudreyElisabet - 17.07.2012 11:46:07
Muistan sen, kun ihan ensimmäinen Harry Potter elokuva oli tullut ja katsottiin se koko perheen yhteisvoimin! Ja sitten elokuvan loputtua meinasin alkaa itkemään, kun Harry jätti Hagridin & Tylypahkan, koska en tajunnut, että se jatkuu vielä! :D

En muista enää, että aloinko jopa ihan kokonaan itkemään, mutta ainakin todella surullisena menin nukkumaan, haha! Ja en ole asiasta maininnut vielä koskaan kenellekään. ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: leikisti - 18.07.2012 00:31:44
// Hei muistaako kukaan sitä, kun joskus 2000-luvun alussa myytiin kaupassa niitä Bertie Bottin jokamaunrakeita? Taisin kerran ostaa sellaisen rasian ja muistaakseni siellä oli ainakin tomaatin ja porkkananmakuisia karkkeja. Eihän niitä muuten edes kauaa ollut myynnissä - ainakaan Suomessa. Minkähän vuoksi? Olikohan se vaan joku rajoitettu erä tai sit jos ne ei vaan käyneet kaupaksi. Tiedä häntä. :)

Olin Lontoossa toukokuussa koulun enkunkurssilla ja me ostettiin noita.  Makuvaihtoehdot (http://1.bp.blogspot.com/_TKlpx267e90/TP2c1ETFi3I/AAAAAAAAGZ8/E_lEInB6O6Y/s1600/Screen+shot+2010-12-06+at+6.32.12+PM.png) olivat aika mielenkiintoisia. Itelle ei sattunut yhtään tollasta pahaa versiota (paitsi toothpaste mut se ei nyt sinänsä ollut paha), mutta ne ketkä niitä sai kyllä syljeskeli niitä pois ja kiroilivat aika mukavasti, joten eivät ne vissiin kauhean hyviä olleet. :-D Yksi poika sai jonkun ihan järkyttävän makusen ku me oltiin metrossa, nii se ei viittinyt sylkeä sitä siihen metron lattialle ja voin sanoa, että se jätkän ilmeet on yksi reissun parhaista muistoista!

Yksi hyvä muisto on myös se, kun olin isäni ja pikkusiskoni kanssa katsomassa Puoliveristä prinssiä leffateatterissa. Mä olin käynyt jo kerran katsomassa sen. Siinä kohdassa kun Harry ja Dumbledore on siellä luolassa ja se käsi tarraa Harryn käteen, mun sisko säikähti ihan älyttömästi, se siis ihan kunnolla säpsähti. Yritin sitten hillitä hullua naurukohtausta siinä...
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: maigaro - 27.02.2013 09:57:24
Muistan kun olin ala-asteella ja ekat Potter kirjat oli jo tullu ja jotkut mun luokkakavereista leikkivät aina välitunnilla Potter-leikkejä ja mä en tajunnu siitä mitään :D
Sitten mun paras kaverikin alkoi lukemaan Pottereita ja suositteli niitä mullekin. Kerran kun olin tän kaverin luona niin luin sielä ekan kappaleen VK:sta ja pian tän jälkeen lainasin ekan kirjan kirjastosta. Vois sanoa että tän kaverin ansiosta löysin Potterit. En tiedä olisinko ominpäin niitä alkanut lukemaan.
Minä ja mun kaverikin alettiin kans leikkimään Potter-leikkejä ja kivaa oli. Me keksittiin aina kaikkia taikajuomia ja keiteltiin niitä pihalla vanhassa kattilassa. Voi niitä aikoja.
Ja sitten kun tuli ekat elokuvat niin katoin ne kaverin kans ja lainasinkin ne sitten häneltä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Black Lotus - 14.05.2013 21:04:44
Voi ei näit on aivan liikaa mullakin :'D

Muisteltiin itseasiassa viime viikollaGotitontun kanssa kaikkia vanhoja aikoja ja naurettiin ihan kipeänä. Yks miitti, joka pidettiin joskus vuonna 2005 tai 2006 itiksessä oli ehkä muistuvimpia. Parhaint oli, että porukka oli onnistunut jakautuu pariin osaan niin toinen puoli porukasta oli mennyt info pisteeseen sanoo et joo meil on tämmönen miitti jossa osa porukasta on tampereelt ja muualt suomesta eikä ne osaa liikkuu tääl nii pitäis kuuluuttaa et tulee tänne. No eiköhän se info täti kuuluttanut sit "finniläiset, finniläiset teitä odotetaan info pisteen luona" :''D

Myös finin goblet of fire leffa näytös oli paras ku kaikki nauro ihan kipeen siel vähänki kaksimielisissä kohtauksissa ja sit osa porukast oli jälkeenpäin traumatisoituneita sekä närkästyneit siitä. :D Hämmentävää oli myös se, että mulle muistaakseni joku tyylillä "ootsä se bläkkis? Sulla on yli xmäärä viestei finis! Mä fanitan sua!" oli vähä semmonen wtf olo :'D

Mut yks fici mitä en ikin unoha on semmonen lyhyt raapale, joka oli täynnä kirjoitusvirheitä ja, jossa "drago hyppäsi alas luihutornista" :'D

Muistan myös ne kaikki miljoonat miitit tennarin kakkoskerroksessa, jossa me nimettiin parin ihmisen kanssa siinä lasiovien vieressä oleva nurkkaus homonurkaksi :'D

Potter kirjoista taas muistuvimpia on esim. CAPSLOCK Harry, joka ei esiintynyt leffoissa, josta olen erittäin närkästynyt vieläkin! :(
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: NeverThought - 15.05.2013 07:51:01

Parhaan ystäväni äiti laittoi meidät lupaamaan, ettemme koskaan lukisi Pottereita. Äiti oli siis äärimmäisen uskovainen ja näissä kirjoissa oli paljon pahan siementä tms. Aika kauan mulla meninin, etten katsettani kääntänyt Pottereihin päin. Lopulta salaa(kaikilta, ettei vaan kaverin äiti kuulisi) lainasin ekan kirjan kirjastosta. Pidin lukemastani ja pahaksi onnekseni sen vaikutteet siirtyi ilmeisesti aika suoraan äidinkielen aineeseeni. Yksi luokkailaisemme kommentoi, että se oli ihan kuin Potterista, kielsin tietenkin lukeneeni koskaan edes Potteria, mutta siihen tökähti oma uskallukseni lukea enempää. Tosin aika nopeaan toivuin ja luin sarjaa eteenpäin ^^

Lopulta luin Pottereita ihan avoimesti ja lainasin Feeniksin killan kaverilta hänen luettuaan sen ensin. Olin aivan totaalisen myyty kyseiselle kirjalle, imin sitä kuin paraskin pesusieni. Lopulta pyysin tätä ensinnä mainitsemaani ystävää käymään ostamassa sen itselleni kesken koulupäivän. En enää muista muksen voinut koulun jälkeen käydä itse ostamassa kun kuitenkin yläasteelta oli kirjakaupalle maks. puoli kilometriä ja pyörällä kävin koulua.

Feeniksin kilta on edelleen ainoa suomenkielinen Potter jonka omistan. Kun sain sen omakseni ja luin uudempaa kertaa minä jumituin täysin Siriuksen kuolemaan. Luin yhden kokonaisen viikonlopun noin sataa sivua Siriuksen kuoleman kohdalta ja sen jälkeen kun Harry ja Dumbledore palasivat Tylypahkaan. Linnottauduin huoneeseeni, luin tuota pätkää itkien ja veljeni kiroamisista huolimatta minulla soi stereoista Apulannan Tuhka ja veri yhden biisin repeatillä. Koko viikonlopun perjantaista myöhäiseen sunnuntaihin. En vain kyennyt vaihtamaan kappaletta, lopettamaan lukemista.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: thefiach - 27.06.2013 08:57:25
Minua harmittaa, että menin katsomaan VK:n elokuvana ensin.. Ihan tolkuttomasti! olin silloin ehkä 7vee, tai 8, ja ei minua hirveesti kiinnostanutkaan edes koko juttu, isosiskon piti vaan ottaa minut mukaan elokuviin kun se oli menossa katsomaan..*haha* No, kävi niin, että minähän innostuin enemmän kuin sisko Pottereista! Ja minä raukka en edes tiennyt sen olevan jatkosarja, luulin, että se loppui siihen VK:hon, kunnes sisko yksi päivä oli lainannut kirjastosta minulle Azkabanin vangin.. :D Olin ihan ihmeissäni siitä, että niitä on enemmänkin. Se olikin sitten ensimmäinen kirja minkä luin. Olisi ollut kiva lukea kirjat ennen elokuvia, ja järjestyksessä mennä.. :D

Olin koko lapsuuden ajan sitten ihan järjettömän suuri fani, en voinut kuvitellakaan Potteria parempaa. Leikin lapsena aina noitaa, ja melkein "pakotin" pari muuta potterfani kaveriani leikkimään kanssani tylypahkaa :D Kirjottelin itse tylypahkan oppikirjoja, tulostin, ja laitoin isän vanhojen kirjojen väliin niitä papereita sinitarralla kiinni (isä ei arvostanut :D). Keräsin kaikkia kasveja ja kuivatin niitä ja pistin purkkeihin, ja niistä sain kivaa rekvisiittaa noitaleikkeihini. Taikasauvan tein äidin todella laadukkaasta maalauspensselistä jonka varsi muistutti taikasauvaa, irroitin sen harjasosan siitä vaan.. Eli vanhemmat eivät hirveästi tykänneet näistä minun päähänpistoistani, mutta minkäs minä pikkuisena tajusin :D

Sitten löysinkin virtuaalitylypahkat! Aloitin niiden harrastamisen 10 vuotta sitten, omani perustin melkein vuosi sen jälkeen (aika kauhea se oli), ja kun opin lisää, tein hienomman ja siitä tuli todella suosittu! Ja hieno se oikeasti olikin, pääsi seikkailemaan linnassa ja paljon työtä olin tehnyt sen eteen, gosh ihan ikävä tuli. (ja nyt sitten olen rakentamassa sitä samaa uudelleen nostalgiapäissäni :D)

Ja ficeistä sen verran, että joskus aika lapsena eksyin ficcien maailmaan, itse en kirjoittanut, mutta tykkäsin lukea. Joskus kuitenkin vahingossa menin lukemaan todella pervon Harry/Draco ficin, ja maailmani järkyttyi koska olin ihan lapsi vasta :D Enkä edes muista oliko se nyt NIIIN raju, mutta sen ikäsenä se ainakin tuntui siltä :D samanikäinen kaveri sen mulle kyllä esitteli ja se oli ihan innoissaan, minä olin järkyttynyt :D nyt pystyn onneks lukemaan melkein mitä vaan, vaikka nämä "pornoficit" ei kyllä vieläkään sytytä niin paljon :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lily02 - 31.07.2013 22:47:43
Mulla on tässä muistoja:

- Olin pikkuserkkujeni luona yötä ja heidän äitinsä oli lukenut Potterit. Seuraavana päivänä, kun minun piti lähteä, niin pyysin, että saisin ensimmäisen kirjan lainaan. Aloin sitten lukea sitä heti, kun sain se käsiini, ja koska heidän luonaan on kaksi koiraa ja kaksi kissaa, niin kaikki eläimet tulivat viereeni nukkumaan. Siellä minä sitten eläinten keskellä luin Viisasten kiveä. :)

-Muistan, kun luin Salaisuuksien kammiosta kohtaa, jossa Harry pelastaa Ginnyn. Leikin silloin, että kirja on Tylypahkan historiikki.

-Azkabanin vankia lukiessani muistan, kuinka koko ajan näytin kirjalle keskaria, koska olin vihainen Siriukselle. Luulin silloin, että Sirius oli pettänyt Potterit.

-Lainasin LP:n kirjastosta, ja kun tulin kotiin, niin aloin syödä kaupan tekemää hampurilaista.

-Sain Feeniksin killan myös pikkuserkkujeni äidiltä ja kun olin palaamassa kotiin, niin kaikki vastaan tulijat katsoivat, että onpas paksu kirja.

-PV:n lainasin kirjastosta ja kirja oli todella huono kuntoinen, joten siitä lähti kannet irti. Teippasin ne sitten takaisin.

- KV:n  kohdassa,  jossa Bellatrix murhaa Dobyn, raaputin Bellatrixsin nimen pois koko kirjasta. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Isilwen - 01.08.2013 16:00:24
Huh, tähän voisi kirjoittaa romaanin. Fini-muistot erikseen, niitä on muisteltu tuolla vanhojen finiläisten topikissa jo ihan tarpeeksi.

Luin Viisasten kiven, Salaisuuksien kammion ja Azkabanin vangin 13 vuotta sitten, kun olin 12. Silloin ilmestyi myös Liekehtivä pikari. Jäin monien muiden tavoin heti koukkuun ja kasvoin yhtä matkaa Harryn kanssa aikuiseksi. Feeniksin kilta ilmestyi kun olin täyttämässä 15. Minulla on vieläkin ihan tolkuttomasti HP-krääsää tallella aina lakanoista tarrakirjoihin. Elin siinä maailmassa todella vahvasti, olin melko yksinäinen lapsi ja teini joten pako kirjoihin ja ficcimaailmaan oli pakoa todellisuudesta. Finistä löysin elämäni parhaimmat ystävät ja vietin hulvattomia vuosia irkissä, chatissa ja foorumilla, kaikki inside-läpät, miitit ja spekuloinnit sarjan päätöskirjasta. Voi niitä aikoja, kun viimeinen kirja ei ollut vielä ilmestynyt.

Hienoin Potter-kokemukseni oli jonotus Lontoossa seitsemännen kirjan ilmestyessä heinäkuussa 2008. Mahtava Suomi-porukka, mahtava tunnelma, hieno päätös monen vuoden odotukselle. En ikinä kylllä tule unohtamaan sitä iltaa.

Ilman Harrya en olisi tämä ihminen. Harryn maailma opetti ja pelasti paljon, toi ystäviä, viisautta ja muistoja.

Black Lotus, mäkin muistan ton Itis-miitin ja sen kuulutuksen :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Lakunamu - 28.10.2013 00:53:03
-Olin noin 10-vuotias ja katsonut pari ekaa elokuvaa mutten suostunut lukemaan kirjoja mistään hinnasta. Tykkäsin kuitenkin elokuvista. Aikansa sai isosisko maanitella lukemaan VK:ta ja hän kerran antoi sitten kirjan käteen ja sanoi että käy vessassa ja ensimmäinen sivu oli parasta olla luettuna kun tulee takaisin. No, tuijotin sitten tuskaisesti ekaa sivua ja ihan kysymisen ilosta kysyin tädiltäni, joka siinä sattui olemaan, että mitä tuossa lukee ja hän vastasi "poika joka elää". Sitten luin itse eteenpäin ja alun kuvailut Vernon Dursleystä tuntuivat hyvin puuromaiselta ja etenin vastentahtoisesti. Taisin jättää ekan luvun jälkeen kesken joksikin aikaa mutta toisella kerralla jäin koukkuun.

-Siinä samoihin aikoihin kaksoissiskoni kanssa olin ilmeisesti VK ja SK- elokuvien innoittamana töhertänyt sellaiset erimuotoiset puupalikat esittämään Tylypahkan hahmoja. Palikoille oli siis tehty lyijykynällä kasvot ja tunnistettavat piirteet (Harrylla arpi, lasit, Ronilla pisamat jne.) Osa on jopa väritetty. Kaikki lyhyet lieriöt olivat oppilaita ja pitemmät lieriöt opettajia, kuten Dumbledore. Neliön muotoiset ja leveät palikat olivat Grabbe ja Goyle :D Palikat ovat itseasiassa nyt siskonpojan käytössä, HP hahmot edelleen näkyvinä, ei niitä ole raaskinut kumittaa pois. Nauran niille edelleen, kaikille piirrretty sama pirteä hymysuu. :)

Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Eririn - 28.10.2013 12:50:29
Itse muistan kun viidennellä luokalla teimme kavereiden kanssa välitunneilla Potter-näytelmiä ja sitten esitimme ne muulle luokalle niinä päivinä, kun sai esittää. Niistä tuli aika huumoripitoisia juttuja. Me esitettiin esimerkiksi Voldemortin paluu (mä esitin Lucius Malfoyta sekä Harryn vanhempia, Cedriciä jne.) sekä Potterien kuolema (esitin Jamesia). Pottereiden kuolema oli siinä mielessä hauska juttu, kun me tehtiin niin, että James menisi kohtaamaan Volden ilman taikasauvaa, eikä me vielä silloin tiedetty, kun ei ollut seiska vielä ilmestynyt, että James oikeastikin menee kohtaamaan Volden ilman sitä. Hyvä me^^

Lisäksi me väsättiin samojen kavereiden kanssa Päivän Profeettaa ja etenkin parhaimman kaverini kanssa leikimme Potter-legoilla. Kaikista parasta oli, kun otettiin sisko mukaan ja imitoitiin legojen avulla Mysterious Ticking Noise xD
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: caldera - 30.10.2013 13:36:12
Ihania muistoja :'') Ihana lukea.

Mulle Pottereihin liittyy TODELLA paljon muistoja ja kuten joku aiemmin sanoikin, niistä voisi vaikka kirjan kirjottaa. Ne tosiaan löytyvät kirjahyllystä (kuten kaikila meistä) ja olen lukenut ne aika julmetun monta kertaa. Välillä luen uudesta näkökulmasta, välillä keskityn erilaisiin asioihin jne.

Mutta huippua on, että voin sanoa lukeneeni kaikki seitsemän Harry Potteria pikkuveljelleni ääneen. Muistan vielä miten ehdotin, että luettaisiin kirjasarja ja veli oli ihan että "eeeikä ei kiinnosta oon nähny leffat pläääh". No, menin keittiön ruokapöydän ääreen ja aloin lukemaan ääneen. Veli tuli sanomaa et "lälälää en kuuntele", ja höpötteli siinä jotakin itsekseen jonkin aikaa. Mutta kun olin saanut luettua ekan luvun, veli oli ihan että "JATKA JATKA!"
Potterit oli siis mukana kaikilla automatkoilla, taskulampon valossa luettiin iltaisin salaa, saunassa luettiin lämmitellessä, ulkomaan lentomatkoilla... Kaikkialla. Välillä porukoilla meni hermo ja saatiin huutia, kun kokoajan piti olla lukemassa. Mutta tää lähensi meitä tosi paljon ja sen jälkeen ollaan luettu Surkeiden Sattumusten Sarja ja Kolmea etsivää ja muutama yksittäinen fantasiakirja.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Pric - 22.11.2013 20:57:35
Vooi, ihania muistoja ihmisillä :')

Mullakin on tosi paljon hyviä ja huonojakin muistoja Pottereista. Innostuin koko sarjasta oikeastaan vasta vuonna 2011, ja oon edelleen ikuisesti katkera siitä että vaikka mä luin pienenä, ehkä 7-vuotiaana VK:n, en ikinä lukenu seuraavaa osaa :'((. Oon katkera, koska multa meni ohi kaikki kirjojen odotukset, kaikki leffojen odotukset ja kaikki, että olisin oikeesti saanu kasvaa Harryn kanssa. Alkaa aina itkettää, kun ajattelen että miten paljon parempi ja maagisempi mun lapsuus olis voinut olla.

En muista kovin tarkalleen, että olisin lukenu niitä kirjoja ekaa kertaa- parhaiten mieleen on jääny kolme viimeisintä. Muistan kuitenkin AV:sta sen, että olin silloin yksin siskon kanssa kotona viikon, kun vanhemmat oli lomalla Kyproksella. Silloin olin kirjastosta hakenut AV:n ja sen kai sitten luin siinä yhtenä iltana.

Muistan kans ku pelkäsin kauheesti siinä kohdassa, missä Harry ja Voldemort on siellä hautausmaalla.  Muita muistoja LP:stä on, kun olin saanut 9 luokan syksyllä bilsan kokeesta 10, niin pyysin äitiä ostamaan mulle sen kirjan palkinnoksi. Sitten kun oltiin se ostettu, mentiin subwayhyn syömään ja en meinannut malttaa oottamaan, että pääsisin lukemaan sen uudestaan. Kotona sitten luin sitä keittiön pöydän ääressä ja söin turkinpippureita. Vieläkin tulee suuhun se maku, kun ajattelenkin huispausmaailmanmestaruuskisoja.

Olin mökillä, ja kirjastosta lainasin sitten FK:n, ja nopea lukija kun oon, vielä samana iltana menin mökin alakertaan ja sanoin äitille, että luin sen. Kun luin, että Sirius, joka on vieläkin yks mun lempihahmoista, kuoli, en muista itkinkö, mutta tuntui, että menin ihan turraksi.   Sitten seuraavana päivänä kävin lainaamassa PP:n, ja luin senkin alle päivässä. Olin kumminkin kai nähnyt PP:n leffan jo, että tiesin että Dumbledore kuolee, mutta olihan se silti tietysti shokki :'(.

Sitten kun luin KV:ta ekaa kertaa, oli kesäloman toiseksi viimenen viikko meneillään. Luin siihen asti, kunnes se ensimmäinen hyökkäys on ohi, ja Hedwig kuoli. Järkytyin siitä niin, että lopetin lukemisen ehkä viikoksi ja melkeen suostuttelin itteni siihen, että en lukisi koko kirjaa loppuun ja en tietäisi, miten sarja loppuu ja ketkä kaikki kuolisivat. Kuitenkin, lähdettiin Pohjois-Karjalaan useemman päivän reissulle, ja otin sitten jostain syystä KV:n mukaan. Siellä sitten yhtenä iltana, nukuttiin siskon kanssa vierekkäin, aloin vaan lukea sitä ja itkin vaan koko ajan. Sen kirjan sivut oli ihan kyynelissä. En muista, luinko koko kirjan loppuun siellä, mutta muistan ainakin ,että kerran, kun olin just saanu luettua sen loppuun, olin kotona ja mummi ja pappa oli just tulleet kylään, menin vaan keittiöön kahville heidän kanssaan, ja tunsin oloni niin tyhjäksi. Mulla on vahva mielikuva, että tää olis ollut eka kerta, kun luin sen kirjan loppuun.

Sitten vielä se, kun aloin ostaa kirjoja omaksi. Se oli ysiluokan syksy, ja mulla ei ollu oikeestaan rahaa, josta johtuu se, että kolme ekaa on pokkareita ja loput on kovakantisia. Kolme ekaa kirjaa ostin jonkun ehkä parin kuukauden sisällä, ennen isoskoulutusta kävin siinä kirkon läheisessä kirjakaupassa, ja kerran kun olin ostanut, kävelin sellasta liuskaa alas ja kaaduin siihen pepulleni :D. Sitten pyysin kolme viimeistä kirjaa synttärilahjaks, ja sitten sain ne ja innoissani vaan synttäreiden aamuna avasin lahjan ja siellähän ne oli <3. Mun synttäreiden ja joulun välillä on 5 päivää, ja jouluun mennessä olinkin jo lukenu ne kaikki kolme.

Tääkin viesti on jo kauheen pitkä, pitää lähteä koiran kanssa iltalenkille. Voi, tulee kauheen nostalginen mieli kun muistelee mun alkutaivalta pottereiden maailmassa.. no, yli kaksi vuotta oon jo ihan koukussa ollut, ja tuntuu, että mikään ei mua täältä pois saa.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 31.01.2014 15:19:35
Ah, teidän muistoja on aina kiva tulla lukemaan, tulee niin nostalgiafiilis ja muistaa sen tunteen, kun about kaikki fanitus pyöri vielä potterien ympärillä... oih.

Itse aloitin tosiaan Potterien lukemisen Azkabanin vangista joskus 10-vuotiaana, ja sitten saman vuoden jouluna (olin täyttänyt välissä 11), minä sain Viisasten kiven lahjaksi ja sisko sai Salaisuuksien kammion, vaikka oltiin toivottu niitä toisinpäin. Oltiin etukäteen jo sovittu, että hän saa lukea VK:n ensin ja minä luen SK:n, mutta siinä vaiheessa jouluaattona, kun minulla oli jo kirja kädessä, tulin katumapäälle ja linnoittauduin mummolan vihreälle sohvalle ja aloin lukea VK:ta. Sisko oli hirveän vihainen  :D

Giselille tuputin sitten Viisasten kiven lainaan leirikoulureissulla kutosen syksyllä, ja koko kutosluokka olikin sitten aika pitkälti täynnä lappusia, joita toisillemme luokassa läheteltiin pottereihin liittyen. Oltiin mm. ihan varmoja, että Harry ja Hermione menevät naimisiin (tässä vaiheessa taisi olla molemmilla luettuina kirjat 1-4).

Lisäksi yksi ehdoton potter-hitti oli korteista ennustaminen. Siinä vaiheessa oltiin kai päästy jo sen verran ficcien makuun, että alettiin parittaa myös poikahahmoja keskenään, H/D oli luonnollisesti tosi kova juttu.
Kerran leirillä ennustettiin keskellä yötä, ja sen ennustuksen mukaan Harry ja Draco harrastivat seksiä jotain tyyliin 42(?) kertaa kuussa, ja se oli niin hillitöntä, että naurukohtaus ei meinannut millään loppua ennen kun päädyin hengittelemään jaffapulloon. 
Samaisilla leireillä tuli myös imitoitua potterhahmoja ekasta leffasta, mm. Voro oli yksi suosikkikohteeni kasvonilmeineen kaikkineen xD
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Pohjantähti - 31.01.2014 20:11:01
Joskus ensimmäisellä luokalla vihasin Pottereita. Tuntui, että kaikki olivat hullaantuneita elokuvaan josta minä en ollut pitänyt. Joskus toisella tai kolmannella luokalla viimein valkeni, että kirjoihinhan ne pohjautuvat ja tietenkin siinä lukemiseen hurahtanut tyttö meni katsomaan koulun naurettavan pieneen kirjastoon. Ja siellähän niitä oli. Ensin en edes olisi halunnut lukea niitä, en edes muista mikä silloin pääni käänsi.

Potterit olivat omalla kohdalla se ala-asteen pelastus. Itse kun olin kiusattu, eikä kavereita juuri ollut, ainoat lämpimät muistot taitavat olla nimenomaan niitä hetkiä, kun sain koululla istua Potter kädessä ja kerätä outoja katseita kun varsin nuorena jo luin Feeniksin killan kaltaista tiiliskiveä (tai siltä se muiden mielestä tuntui).
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: LittleDreamer - 25.03.2014 23:06:19
Pakko kompata, teillä on immeiset aivan ihastuttavia muistoja Pottermaailmasta! Tässä melkein jo liikuttuu kaiken nostalgian vallassa. :'3

Potterista on niin paljon muistoja, että täytyy varoa tämän paisumasta romaanin mittoihin. Tai noh, väliäkös tuolla, vaikka paisuisikin?
Olin aivan kummissani joskus eskarissa, kun kaikki alkoivat yhtäkkiä puhua innoissaan salaperäisestä Harry Potterissa ja kävivät ostamassa ensimmäisiä kirjoja. Pian näinkin jo ensimmäisen leffan, jonka jälkeen olin aivan rakastunut koko maailmaan ja etenkin päähenkilöön itseen. Muistan silloisten ystävieni kanssa leikkiessäni hahmoni sanoneen ihastuneensa Potteriin ja olleen lähes pyörtymisen partaalla. Voih! :'D Voldua pelkäsin aivan älyttömästi, ne välähdykset leffassa olivat silloin ehkä hyytävintä ikinä (Mörön ohella tietysti).

En muista ollenkaan, milloin aloitin kirjojen lukemisen. Tein sen kuitenkin loogisessa järjestyksessä Viisasten Kivestä alkaen. Äidillä kuitenkin oli kaikki siihen asti ilmestyneet hyllyssä, sehän miulle alussa koko kirjaa eniten hypettikin! 
Kakkosluokalla myö leikittiin lähes joka iltapäivä ystäväni kanssa kaksintaisteluita, mie olin Malfoy ja ystäväni muistaaakseni Severus. Se oli melkoisen hulvatonta, etenkin kun keksittiin välillä joitakin ihan pöhköjä taikoja väliin. Muutenkin kaikki hypettivät kakkosleffaa siinä kohtaa aivan julmetusti, juuri sitä yhtä Voron vuorosanaa matkittiin jatkuvasti ja käärmeskieltä opeteltiin.

Sirius oli kaksintaisteluystäväni kanssa meidän yhteinen lempihahmo ja kaikessa johon vain pystyin millään liittämään jotakin Siriukseen liittyvää, niin myös tehtiin. Lempiväri oli tietysti musta, "koska Sirius Bläkki!" Samainen henkilö piirsi minnuulle muuten Feeniksin Kilta- elokuvan ilmestyessä mahtavan sarjakuvan, jossa Harry suuttui koko maailmalle taikaministeriön sössiessä kaiken. Täten oli mentävä kolmeen luudanvarteen juomaan tuoppi ja tulla universumin vahvimmaksi velhoksi.

Naapurini kanssa myö puolestaan leikittiin jatkuvasti Tylypahkaa, miun huone oli muistaakseni Rohkelikkojen oleskeluhuone. Meillä oli siististi muotoillut kepit toimittamassa taikasauvan virkaa ja koulupuvut. Käytiin katsomassa samaisen henkilön kanssa Liekehtivä Pikari elokuvissa silloin kun se tuli. Miun oli pakko peittää silmäni siinä kohtaa, kun Matohäntä leikkasi kätensä pois. Reaktio oli seuralaisteni mielestä hieman hassu jostakin syystä.

Päädyin ficcien maailmaan vasta 2009, jolloin koko Potter-fanitukseni oli muutenkin paisunut armottomiin lukemiin. H/D oli luonnollisesti ensimmäinen todellinen fanityttöilyn kohde paritusten suhteen. Muistan kun myö kuunneltiin Whomping Willowsin In Which Draco and Harry Secretly Want To Make Outia niin, että yläasteen käytävät vaan raikuivat. :'D (Oli pakko laittaa soimaan, en oikeasti kestä näitä muistoja!) Sinä syksynä miulla oli hurja urakka tupakaulahuivien kutomisessa. Yhtenä iltana järven rannalla ystäväni selosti kaikki Potterit (kirjat nimenomaan) viiten minuuttiin. Muistan nauraneeni vatsaani kipeäksi. 
Aloitin miittailun vuotiksen puolessa 2010 ja sitä kautta saanut entistä enemmän Potterille omistautuneita ystäviä. Heidän kanssaan olen saanut kokea mitä mahtavimpia hetkiä. <3

Etenkin viimeisten kirjojen lukeminen oli melkoista päänhajotusta, juuri niiden surullisten lopetusten takia. Juuri Kuoleman Varjelukset taisi olla sellainen, johon en pystynyt koskemaan moneen kuukauteen ennen seuraavaa lukukertaa. Muistan itkeneeni lopussa enemmän, kuin minkään kirjan vuoksi siihen asti. Se oli sydäntä riipivää, yhtälailla Siriuksen ja Dumledoren kuolemien ohella.

Muistatteko muuten sen pleikkari ykköselle olleen Salaisuuksien kammio-pelin? Sitä tuli manattua ahkerasti, plus se suomidubit olivat ehkä karmeinta ikinä. Niistä tulee heitettyä läppää tänäkin päivänä.



Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Nelea - 14.04.2014 02:01:35
Ihania muistoja teillä <3 Potterit varmaan tuo ihmisiä yhteen vielä 20 vuodenkin päästä.

Taisin olla toisella luokalla kun ylipäätään kuulin kirjoista, leikittiin kavereiden kanssa juurikin tylypahkaa ja minä onneton jouduin Oravea leikkimään, kirjoja lukemattomana. Tästä sisuuntuneena luin neljä ensimmäistä kirjaa. Ja koukkuun jäin :D

Kolme ensimmäistä elokuvaa kävin katsomassa saman illan aikana, ensimmäisen äidin kanssa ja kaksi seuraavaa isän kanssa. Finnkino kun esitti tuolloin kaikki siihen asti tulleet elokuvat ja uusimman julkaisujärjestyksessä. Oli siinä pikkutytölle istumista, taisi 6 tuntia tuohon maratoniin mennä. Eikä voinut muuta kuin nostaa hattua porukoille että jaksoivat katsoa sen kanssani, tosin isänikin muistaakseni kehui Azkabanin vankia. Mikä parasta, viimeinen elokuva loppui joskus klo 23, joka oli todella myöhään minulle tuolloin. Olin vielä sellaisessa elokuvahuumassa, että taisinpa nähdä taivaan pilvissä Salaisuuksien kammion käärmeenkin ;D

Mutta paras muistoni oli kun haettiin viimeinen kirja keskiyöllä kirjakaupasta. Olin saanut isän puhuttua kyyditsemään minua ja ystävääni keskustaan, tosin sillä lupauksella, ettei kirjaa lueta samana yönä. Voi sitä jonotuksen odotusta ja jännitystä, siinä paljon vanhempien fanien keskellä. Ja viimein kun sen kirjan sai käteensä ja se tuoksu  :-*. Mahdollisimman paljon siitä kirjasta koitin lukea jo autossa, mutta sekin ilo loppu kotitalolle. Seuraavana päivä taisi koulussa mennä ihan nilkoille, kun vain odotti että pääsisi kotiin lukemaan.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Örkkineitinen - 16.05.2016 21:45:57
Tiiän kyllä että tähän topiciin on ihan tyhmää laittaa mitään mutta tänne eksyttyäni ja juttuja luettuani oli pakko laittaa. Joskus ykkösluokalla vuonna 2009 oli 2 meidän luokassa jotka oli lukenu Potterit ja vissiin kahtonukki. Olin sillon vielä että mitä p***aa nämä on. Nelosluokalla luin sitte 4 ekaa mutta äitin ystävä joka oli lukenu Potterit sano ettei antas alle 12v niitä seuraavia. Niinpä mä jouduin oottaa viel vuoden. Ite asiassa mä alotin FK:n jo yks päivä ennen mun synntäripäivää. Kuutosluokalla katoin sitte elokuvat. Ite asias jo kesällä ennen kutosta mä googlailin hahmoja ja sitte satuin kirjottaa hakukenttään että Harry ja Ginny. Sieltä tuli sitte yks ficci jonka luin. Seuraavaks laitoin Harry ja Draco...sieltä tuli joku pornojuttu.  Olin ihan että apua ja mitä ihmettä!!  Sitten pikkuhiljaa aloin oppia tän jutun ja opin laittaan incognito-tilan päälle koska mulla ja siskolla näkyi toisen historia ja haut. Oon selannut Hunajaherttuan ja Godricin notkon läpi jo kutosella. Nyt tein tunnuksen koska halusin kommentoida ficciin Ranskalainen kaunotar. Jatkan vieläkin ficcien lukemista koska olen surkea nörttihiippari jolla ei ole kavereita.

Kiittäen ja kumartaen to nobody
Örkkineitinen
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Le croisant - 10.07.2016 17:29:47
Sain kaks ekaa kirjaa joululahjaks kummisedältäni kun olin 10.v. Ajattelin jotenkin näin:  "Jaa nää on näit Harry Pottereita, kai nää pitää lukee..." En eka mitenkään innostunu kirjasarjasta, ja vasta luettuani Puoliverisen prissin aloin vasta fanittamaan Pottereita ja odottamaan, että saisin käsiini KV:n. Koska en erityisemmin fanittanut Pottereita, ennen PP:tä ja ne olivat vain "kirjasarja muiden joukossa", en muista juuri mitään ensimmäisistä lukukerroistani. Ainoa asia, joka on jäänyt mieleen, oli kun luin KV:n, Taas metsä- lukua (luku jossa Harry kävelee metsään ja antautuu Voldemortille) ja jouduin pidättämään tosissaan itkua. Hirveä ajatus että Harry hyvästele ystäviään ja vain kävelee tuhoon. Aikaisemmin kaikissa kohtauksissa tavallaan tiesi, ettei Harry voi kuolla, koska on vielä niin monta kirjaa jäljellä, mutta tämä luku oli viimeisen kirjan lopussa, joten Harry olisi hyvin voinut kuolla. Pyörittelin sitten näitä ajatuksia ihan paniikissa sängyssäni. Olin suunnattoman helpottunut ettei Harry sitten kuitenkaan kuollutkaan ja pääsin sitten onnellisena nukkumaan. :)

Pakko muuten vielä lisätä, että yhdessä ficissä Kuhnusarvio raiskasi Lilyn, eikä jäänyt kiinni siitä. Luettuani tuon ficin olen ruvennut vihaamaan Kuhnosarviota, enkä enää pysty muuttamaan mielikuvaani raiskaaja-Kuhnosarviosta. ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: neaemilia - 11.07.2016 00:42:13
Pyörittelin sitten näitä ajatuksia ihan paniikissa sängyssäni. Olin suunnattoman helpottunut ettei Harry sitten kuitenkaan kuollutkaan ja pääsin sitten onnellisena nukkumaan. :)


Nyt on pakko kommentoida, että minä vedin ekaa kertas kv:tä luin (13v) itkupotkuraivarit kun Harry Potta ei kuollutkaan :D ja sit itkin Voldemortin ja kuolonsyöjien kuolemille. Haha. Sit toivoin koko ajan et joku kultatriosta kuolis, kun en pitäny kenestäkään niistä.

Eikä ajatussuunta oo oikee muuttunu.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Huurre - 11.07.2016 03:26:33
Mä muistan mun ensimmäisen luokan joululoman, kun mulla oli älyttömän tylsää ja valittelin sitä isälle. Olin jo eskassa yrittänyt lukea ekaa Potteria, mutta en saanut edes ekaa lukuu luettua, aloin vasta vanhempana tykkäämään siitä ylipäänsä. No, tuolloin joululomalla isä sit istutti mut sohvalle ja lykkäs Viisasten kiven kouraan sillain "nyt sä istut siinä niin kauan, että oot päässyt tokaan lukuun". Mä sitten luin ärsyyntyneenä. Hujahti viikko ja kappas, kaikki viisi ensimmäistä Potteria oli luettu. Kutonen ilmestyi ja mä puoli vuotta tappelin joka ikinen päivä isän kanssa siitä, että saanko lukea sen. Sen mielestä se oli liian raaka mulle. Samana kesänä olin täyttämässä yheksän. Sit mä vihdoin sain sen käsiini ja oh ja voi sitä onnen päivää. Kuoleman varjelusten kohdalla meillä sen sijaan oli tappelu siitä, että kumpi saa lukea sen ensin. Mä voitin, koska mä satuin lukemaan nopeempaa tahtia kuin isä. Potterit oli ensimmäisii kirjoi, joita luin.

Mulla on pimeänpiirto mun vasemmassa käsivarressa ja mä pitkään mietin, minkä tatuoinnin haluun ensin. Sit totesin, että no, Potterit on ollut mun elämässä kohta 11 vuotta, kauemmin kuin mikään muu asia mun elämässä, joten otan ton pimeänpiirron. Siinä se nyt komeilee ja muistuttaa mua joka päivä Pottereiden ihanuudesta. Puol vuotta ollut, eikä ole kaduttanut kertaakaan, vaikka moni väitti, että mä tulen katumaan.

Nyt on pakko kommentoida, että minä vedin ekaa kertas kv:tä luin (13v) itkupotkuraivarit kun Harry Potta ei kuollutkaan :D ja sit itkin Voldemortin ja kuolonsyöjien kuolemille. Haha. Sit toivoin koko ajan et joku kultatriosta kuolis, kun en pitäny kenestäkään niistä.

Heei, mulla täysin sama homma! Ja viimestä leffaa kattoessa sama. Eei, silmät kysyy kuivana, kun hyvikset kuolee, mut siinä vaiheessa, kun Voldemort sanoo pam (ei nyt sentäs), kauhea itkutulva. Tai no, olin muutenkin enemmän ja vähemmän itkenyt koko leffan, koska viimeinen leffa kuitenkin ja sitä rataa. Kyllä sitä vanhemmat ihmetteli, kun 10-vuotias pikku-Aleksi vetää itkupotkuraivaria kirjan päättyessä. Ja ne muuten nauroi, kun kuulivat, että miks mä itkin. Reilut vanhemmat ja sitä rataa :---D Mut niitä ei kyllä yhtään ihmetyttänyt se, minkä symbolin valitsin Pottereista tatuoinniks. Mä vaan olen luihuinen ja kuolonsyöjä henkeen ja vereen -- tosin fiksumpi ja viisaampi kuin yksikään kuolonsyöjistä oikeasti.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Tikkis - 05.08.2017 20:53:38
// Hei muistaako kukaan sitä, kun joskus 2000-luvun alussa myytiin kaupassa niitä Bertie Bottin jokamaunrakeita? Taisin kerran ostaa sellaisen rasian ja muistaakseni siellä oli ainakin tomaatin ja porkkananmakuisia karkkeja. Eihän niitä muuten edes kauaa ollut myynnissä - ainakaan Suomessa. Minkähän vuoksi? Olikohan se vaan joku rajoitettu erä tai sit jos ne ei vaan käyneet kaupaksi. Tiedä häntä. :)
Vanha topic, vanhat jutut, mutta joo! Nämä karkit, niitä oli vielä muistaakseni semmosessa hienossa violetissa (?) boksissa. Saatan muistaa väärin, mutta meidänkin lähikaupasta niitä sai. Tosiaankin poistuivat tosi pian myynnistä, joten ehkei kysyntää "pahoille" karkeille sitten ollutkaan.

Itseltäkin löytyis Potter-muistoja vaikka kuinka paljon. Ensimmäinen muisto on se, miten mun äiti ja sisko olivat ihan fiiliksissä kirjasarjasta. Sisko oli etenkin yllätys, koska sen innostus kirjoja kohtaan oli todella vähäistä. Äiti koitti useampaan kertaan sanoa, että "sun kannattais kans lukea näitä, nää on tosi hyviä", mutta emmä sitten tarttunut siihen kirjaan. Sain kuitenkin muistaakseni toisella luokalla lahjaksi sen kakkososan, ja aloitin lukemisen siitä. Se sinänsä harmitti tosi paljon, koska oli jäänyt jotain olennaista välistä :D Aloitin siis uudelleen ykkösestä ja luin jälleen kakkosen, kunnes jatkoin seuraaviin. Feeniksin killan odotus olikin sitten sietämätöntä. Ennen sitä löysinkin muistaakseni ficcien ihmeelliseen maailmaan kaverini kanssa.

Noihin aikoihin, kun leffoja alkoi myös tulemaan, alkoi semmoinen Potter-mania, että niitä fanituotteita oli joka lähtöön. Yksi lemppareista oli ehdottomasti sellainen lautapeli, jonka säännöt olen unohtanut jo aika mallikkaasti. Tosin joitakin vuosia takaperin pelailin sitä kaverini luona, ja no... olihan se edelleen todella hyvä! :D Potter-muistoja kerrytän edelleen. Mieheni ei ollut nähnyt ainoatakaan leffaa (saati lukenut kirjoja), joten tossa viime syksynä maratoonailimme yhdessä kaikki leffat. Oli aika hauska huomata, miten sekin eläytyi niihin niin täysillä. Ja kun leffat oli vihdoin katsottu, se tyhjyys, mikä sillekin jäi, oli aika käsinkosketeltavaa. En tiedä, voiko sellaista ihmistä ollakaan, johon Potterit ei tekisi suurta vaikutusta ja olisi osa elämää jollain tavalla. Niissä on kyllä aina se oma hohtonsa.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 06.08.2017 00:31:06
Ah, nostalgia<33

Olikohan Deathly Hallows vai HBP, mutta jommankumman aioin mennä ostamaan heti Prisman auetessa siinä pelossa, että se myytäisiin samantien loppuun.
Muistan miten kello soi joskus kahdeksalta lauantai-aamuna ja väsytti niin hirveästi, että torkutin varmaan ainakin tunnin jonka aikana näin painajaisia, että kirja oli myyty loppuun, tai että jäljellä oli enää kappaleita, joista puuttui sivuja, kannet olivat vinossa tai niissä oli jotain muuta vikaa xD
Lopulta pääsin ostamaan kirjaa joskus vähän kymmenen jälkeen, ja sitten kanniskelinkin sitä melkein koko päivän kaupungilla, käytiin perheen kanssa syömässä sushia ja koko ajan oli hirveä hinku ottaa kirja esiin ja alkaa lukea. Sallin itselleni kuitenkin vaan takakansitekstin, koska tiesin, etten muuten pääsisi kirjasta ollenkaan enää irti.

Aina kesäisin tuntuu iskevän potterfiilis, joskus heinäkuun loppupuolella on vaan pakko lukea joku kolmesta viimeisestä kirjasta ( tai no, tänä vuonna luin Cursed Childin ihan niin kuin viimevuonnakin).
Minulle kolme viimeistä kirjaa ovat vaan auttamatta "kesäkirjoja", koska ne on kaikki ekan kerran kesällä englanniksi lukenut, ja ovat jättäneet tosi vahvat jäljet.

HBP:n kanssa nukkumaanmeno ylämökin vintille juhannusyönä on vaan yksi ehkä parhaita kesämuistoja, vaikka ei todellakaan ollut edes ensimmäinen lukukerta.
Yhden kaverin kanssa luettiin HBP englanniksi heti kun ilmestyi, mutta Gisel ei lukenut, ja oli ihan kiinnostavaa yrittää keskustella kirjan tapahtumista spoilaamatta siinä samalla vahingossa :'D

//Kuoleman varjelukset osa 1 oli ainoa leffa, jonka ensi-illassa kävin yksin. Oli myös eka kerta kun ylipäätään kävin yksin leffassa. Se oli Turussa päiväsaikaan, oli sellainen vähän loskainen alkutalvi ja kun kävelin sitten joskus viiden jälkeen kotiin kun oli jo pimeää ja mietin H&H:n tanssikohtausta niin joku nainen tuli tuomiokirkon puistossa kerjäämään rahaa bussiin ja olin niin Pottermaailmassa vielä, että annoin kourallisen kolikoita  :o
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: CedarellaRiddle - 12.08.2017 18:28:52
Noh, kun luin kirjaa niin tulihan siinä naureskeltua ja itkeskeltyä. On kyllä paras kirjasarja ikinä.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Angelina - 13.08.2017 09:58:46
Mulla on kans tapana aina tasasin väliajoin lukea kaikki Potterit. Niistä tulee vaan aina niin nostalginen ja hyvä fiilis, koska kerta toisensa jälkeen ne vaan on ihan mahtavia! (poislukien epilogi, joka oli mun mielestä pettymys) Kesä on yleensä juurikin sopivaa aikaa siihen, mutta nyt oon tehnyt töitä niin paljon, etten oo jaksanut syventyä lukemiseen.

Mä muistan kun Feeniksin kilta ilmesty, se oli tilattava ennakkoon. Olin kuitenkin tosi pettynyt, koska pari kaveria sai omansa ennen mua, kun olivat tilanneet jostain muualta : D Luin sen silti loppujen lopuksi nopeiten, muahahha. Olin ihan rikki Siriuksen kuolemasta ja muistan, kun äippä sitten loppujen lopuks sanoi että nyt jumankauta lopetat ton angstaamisen. Meillä oli myös ala-asteella tapana yhden kaverin kanssa leikkiä Potteria! Hän oli yleensä Hermione ja minä Angelina Johnson :'''D Ihan mahtavaa!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Odo - 13.08.2017 11:30:58
Lainaus
Meillä oli myös ala-asteella tapana yhden kaverin kanssa leikkiä Potteria! Hän oli yleensä Hermione ja minä Angelina Johnson :'''D Ihan mahtavaa!
Tästä tuli mieleen, että leikittiin serkun kanssa myös lapsena Potteria ja muistan elävästi, miten me käytiin Tylypahkaa ja vaadin serkkuani kirjoittamaan jonkun miljoona sivua tähtitiedon-esseetä tai jotain muuta vastaavaa, koska se tuli läksyksi. :D :D Serkku ei arvostanut tätä leikkiä yhtään. Rakennettiin myös luudanvarsi ja sidottiin se paksuilla köysillä kiinni aitan kattoon. Hieno idea, mutta puunvarsi on aika pirun ikävä istua. :D Mutta olipahan lentävä luuta, piruvie.

Itsellekin Potterit on nostalgia-kokemus, joten kirjojen pariin palaa yhä uudelleen. Nykyään vähän harvemmin kuin ennen ja meinaan aina jäädä jumiin Feeniksin kiltaan (joka muuten mullekin tilattiin ennakkoon!), koska Harryn angstit ei vain yhtään sytytä. Muistan tykänneeni kirjasta valtavasti, mutta nykyisin se ei oikein sytytä. Liian pitkä, liikaa Harryn teiniangstia, ja niin edelleen. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Larjus - 13.08.2017 12:30:56
Musta Harryn teiniangstit on omalla tavallaan hilpeää luettavaa :D

Mun yksi vahvimpia muistoja Potteriin liittyen on vikan leffan ensi-ilta, jossa olin kaverin kanssa. Se oli kyllä hieno kokemus. Tennispalatsi yöaikaan täynnä potterheadeja, monilla jotain tupavärejä tai ihan kunnon velhoasuja/täysiä cosseja. Ja sit se leffasalin tunnelma... Suunnilleen kaikki nauraa, itkee, hurraa jne. samaan aikaan leffan tapahtumille. Ihan kuin olis ollu yhtä kaikkien kanssa. Se oli kuin oma pieni maailmansa :D

Vahvasti on jäänyt mieleen myös kun joskus kymmenkunta vuotta sitten pelattiin pleikalla saman kaverin kanssa Salaisuuksien kammiota pleikalla. Pelleiltiin vain siellä koulussa ja sit ku monijuomaliemen takia oltiin luihuinen, niin jäätiin tarkoituksella öisin kiinni että Luihuinen menetti tupapisteitä XD Joissain kohdissa vain ragettiin Harrylle ku se oli niin tumpelo ja kömpelö ohjattava, ja naurettiin niille suomiäänille. Sitä peliä tuli tahkottua yhdessä paljon, se oli hauskaa, vaikka välillä tulikin ärsyttäviä kohtia.

Yks randommuisto on jäänyt kans leffoihin liittyen. Olin kaverilla yötä ja katsottiin Potter-leffat maratonina. Kaverin koira kävi siinä aika ajoin häärimässä, ja Liekehtivän pikarin aikaan (siinä kohdassa ku Hagrid juttelee Madame Maximelle) koira sitten astui pleikkaohjaimen päälle (katottiin leffat pleikalla), jolloin leffan kieli muuttui ruotsiksi. Kuultiin vain ku yhtäkkiä Hagrid sanoi jotain "min mamma" ja hajottiin ihan kybällä. Kieli vaihdettiin takaisin enkkuun ennen kuin ehittiin kuulla enempää ja ohjain laitettiin koiran ulottumattomiin. Tostakin on reippaasti yli viis vuotta, mutta vieläki jos meistä kumpi tahansa sanoo "min mamma" niin revetään molemmat :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: argentum - 24.11.2017 20:15:09
Mulla on niin paljon hyviä muistoja Potterihin liittyen etten voi niitä kaikkia ikänä kertoa. Mutta laitan tähän pari parasta.

Tämä tapahtui kun olin kymmenen:
Olin flunssassa ja oli ihan kamala. Makasin olohuoneen sohvalla, vilttiin kääriytyneenä ja luin Liekehtivää pikaria ensimmäistä kertaa. Sen lukeminen helpotti todella paljon kun oli jotain ihanaa tekemistä.

tapahtui kun olin 12-vuotias:
Olimme perheeni kanssa äitini miesystävän siskon luona. Minulla oli todella tylsää niinpä minulle näytettiin missä kaikki kirjat olivat. Valitsin sitten luettavaksi Viisasten kiven. Äiti kysyi monettako kertaa olin senkin lukenut ja minä vastasin totuudenmukaisesti, että ainakin 16.
Tuosta on tullut jälkeenpäin ihana muisto.

Ja sitten vuosi edellisen jälkeen:
Oli äikän tunti ja minä juttelin ystäväni kanssa (ope ei edes välittäny ;D). Hän sanoi että Potterit olivat tosi huonoja. Minä tietenkin aloin puolustamaan kirjoja täysin. Sain ystäväni lukemaan kirjat (hän oli vain kattonu elokuvat) ja nykyään hän on suurempi Potter-fani kuin minä.

Sitten on vielä ne kymmenet Potter aiheiset keskustelut ja väittelyt kavereiden ja pikkuveljeni kanssa. Ne ovat kaikki minulle niin tärkeitä. (Erityisesti eräs jossa puolustin luihuisen tupaa ja luihuisia :) ).

Tässä on muutamia muistojani. Tiedän, ei kovin hyvin kirjoitettua tekstiä, mutta en nyt edes kuvittele pystyväni parempaan. (Älä valvo melkein koko yötö jos seuraavani päiväni on kuusi tuntia koulua.)

argentum
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Petrova - 19.06.2018 14:31:32
Lempimuistoni on, kun olin muuttanut uuteen kaupunkiin ja siten uuteen kouluun. Oli ysiluokka, enkä tuntenut ketään, enkä ollut päässyt piireihinkään mukaan. Olin kuitenkin tutustunut erääseen luokkani poikaan, jonka kanssa naureskelimme, kuinka ruotsi ei oikein luonnistunut kummaltakaan.

Eräänä huhtikuisena päivänä oli sitten mun syntymäpäivät. Kukaan ei tiennyt tietenkään. Odotin aamun ensimmäistä tuntia alkavaksi, ja tuijottelin varmaan kengän kärkiäni tai jotain, kun tuttu jalkapari osui näkökenttään ja nostettuani katseeni, hän ojensi kirjan, jonka tunnistin heti. Hän oli joskus kuullut, että Liekehtivä pikari oli lempikirjani, ja hän antoi omansa mulle syntymäpäivälahjaksi, koska oli jo itse kyseisen kirjan lukenut. Se oli paras lahja, enkä vieläkään tiedä, miten hän muisti tai ylipäätään tiesi syntymäpäiväni.

Muutamaa vuotta myöhemmin näin hänen myyvän muita Potter-kirjojaan pois nettikirppiksellä todella edullisesti ja ajattelin, että miksipä ei? En omistanut kirjoja vielä, ja nämä olivat alkuperäisillä kansilla. Lähetin viestiä ja sovimme tapaamisen pubin terassilla, jossa hän nyt työskenteli. Sain kirjat ilmaiseksi.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Mythofan1 - 03.08.2018 08:07:04
Mulla on muutamia aika hauskoja muistoja Potterista jotka voisin nyt tässä kertoa. Mä tutustuin Potteriin jo ekalla luokalla mutta silloin en ollut siitä kiinnostunut koska pidin sitä liian paksuna kirjana. Toisaalta luokan tytöt olivat muutenkin jakautuneet kannattamaan Neiti Etsivää tai Potteria. Joskus neljännellä luokalla katsoin ensimmäisen elokuvan telkkarista osittain koska se oli pääsiäisen erikoisuus. En kuitenkaan nähnyt sitä loppuun koska seuraavana päivänä piti mennä kouluun mutta sain kuitenkin sellaisen kuvan että sarja olisi hiukan kuin salapoliisikirjat vain fantasia-twistillä. Vasta kuudennella luokalla tartuin ensimmäiseen kirjaan eli Viisasten kiveen ja jäin koukkuun. Luin ekaa kirjaa jopa vaarini synttäreillä koska minä ja veljeni olimme ainoat paikalla olevat lapset. Olin muutenkin kirjassa loppupuolella ja kun kirjassa päästiin kohtaan jossa Orave paljastaa takaraivonsa aloin toivoa etten olisi syönyt sitä kalasoppaa ;D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Fairy tale - 21.09.2018 13:30:32
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/93ef7dc9-c61d-4c03-afbd-846af4cd79d8_u0.shtml

Laitan tämän linkin tänne talteen, niin voin sitä myöhemminkin käydä katsomassa.
Kukaan älköön luulko tuota tavalliseksi lemmikiksi. Sehän on aivan selvä velho animaagihahmossaan.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: carrowfan - 24.09.2018 09:31:51
Pyörittelin sitten näitä ajatuksia ihan paniikissa sängyssäni. Olin suunnattoman helpottunut ettei Harry sitten kuitenkaan kuollutkaan ja pääsin sitten onnellisena nukkumaan. :)


Nyt on pakko kommentoida, että minä vedin ekaa kertas kv:tä luin (13v) itkupotkuraivarit kun Harry Potta ei kuollutkaan :D ja sit itkin Voldemortin ja kuolonsyöjien kuolemille. Haha. Sit toivoin koko ajan et joku kultatriosta kuolis, kun en pitäny kenestäkään niistä.

Eikä ajatussuunta oo oikee muuttunu.

Jotenki mäki oon alkanu nyt kiintyy enemmä pahiksiin.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Violetu - 25.09.2018 01:10:16
Muistin äkkiä, että saatuani DH:n loppuun ihan ensimmäisen lukukerran jälkeen, makasin vaan sängyssä ihan hiljaa ja sydän tyhjänä ennen kun uni tuli. Sitten kuitenkin heräsin vielä itkemään kun tajusin vähän viiveellä, että kaikki kelmit olivat kuolleet :'(

Nyt myöhemmillä lukukerroilla (kun on kulunut vuosia siitä kun on viimeksi lukenut) on herännyt tunteita ihan eri kohdissa kun aiemmin. Esimerkiksi Viisasten kiven laituri 9 ja kolme neljännestä pisti melkein itkemään kun liikutuin niin siitä, miten Molly oli varmaan yksi ensimmäisiä aikuisia ihmisiä, jotka käyttivät Harrysta hellittelynimeä tai ylipäätään kohtelivat sitä niin kuin se olisi henkilökohtaisesti tärkeä :'(

Se pitäisi varmaan myös mainita, miten joskus kuudennella luokalla tultiin kouluruokapöydässä siihen tulokseen, että itse asiassa lihaperunasoselaatikko on ihan ilmettyä ankeuttajan ihoa. Sellaista vihertävänharmahtavaa mömmöä, ja jauhelihanpalat kuin pieniä rupia siellä seassa.
Se ruoka olikin sitten lopullisesti pilalla. ???

Ensi vuonna olen menossa elämäni ensimmäiseen Potterlarppiin (enimmäkseen 3rd gen, mutta silti) ja maltan tuskin odottaa ;D Koskaan ei ole liian myöhäistä löytää larppaamisen ihmeellistä maailmaa!
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Petrova - 24.10.2018 22:27:32
Ajattelin lisätä toisenkin muiston, tuoreemman.
Tämä on muisto, johon moni muu teistä varmasti voi myös samaistua.

Muistan, kun katsoin Kuoleman Varjelukset elokuvateattereissä, ja lopputekstien kohdalla tuli tosi melankolinen ja alakuloinen olo, ja tuntui tyhjältä astua elokuvateatterista ulos.
Mutta sitten vuosia myöhemmin päädyt elokuvateatteriin takaisin, ja Fantastic Beasts -elokuvan alku (https://www.youtube.com/watch?v=Uvv4-uxD51s) aiheuttaa pakostakin kyyneleet puskemaan silmäkulmista, kun pääset uudelleen elämään Harry Potter -sarjojen kaltaista jännitystä ja seikkailunhaluista fiilistä. Tunnari, jota et uskonut enää kuulevasi valkokankaalla tekee vielä paluun. <3
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: carrowfan - 03.11.2018 01:28:22
Lasketaanko Fanartin palvonta tähän? Noh saatuani kaverini piirtämää fanitaidetta Pottereist, suhtaudun siihen aina kuin taivaaanlahjaan. Silti Carrowit + joulu on suosikkiaiheitani. Taisi olla kyseinen artti vielä jonkinlainen joulukortti.
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Odo - 24.06.2019 23:30:35
Pottereihin liittyviä muistoja on oikeastaan kertynyt enemmän vasta aikuisiällä, kun unelmat on käyneet toteen. :) Aiemmassa viestissäni muistelin lapsuuden Potter -leikkejä, kuinka serkku laitettiin kirjoittamaan esseitä, kun tämä inhosi kirjoittamista sekä kattoparruihin sidottua luudanvartta. Lapsuuden muistot eivät oikeastaan ole niin vahvoja kuin ajattelisi siihen nähden, miten ison palan lapsuuttani Harryn mukana kasvaminen on ollut.

Tietysti uusia elokuvia ja kirjoja odotettiin innolla, suru tuli puseroon Kuoleman varjelusten jälkeen ja niin edelleen. Öisin luettiin kirjoja peiton alla nukkumaanmenoajan jälkeen ja vanhempanakin yli järkevien kellonaikojen. Unohtamatta, miten suuri ihastus Tom Felton aikanaan oli lapsuus- ja nuoruusvuosinani. Tai muistaako muut Viisasten kiven ensi-illan aikoihin kauppoihin ilmestyneet suklaasammakot, Bertie Bottin joka-maun-rakeet ja kaiken oheissälän, mitä sai? Olisipa silloin saanut kaiken.

Isoimmat muistot ovat kuitenkin aika tuoreita ja seuraus sille, mihin lapsuuteni rakkaus Pottereita kohtaan vei. :D

Vuosi 2017 oli Harry Potter -vuosi minulle ja maailmalle, jota en unohda. Kaikki tiedämme, että 1.9.2017 Albus Potter meni Tylypahkaan ja se herätti haaveen Kuoleman varjellukset luettuani, että ei hiiskatti, minähän olen King's crossilla tuona päivänä. Minähän menin, ihan oikeasti ja olin siellä sitten kirjaimellisesti laiturilla, kun kello oli pykälässään tasan 11:00 Lontoon aikaa. Muistoihin kuuluvat myös samana vuonna koettu Hartwall Areenan esitys Viisasten kivi-leffasta täyden orkesterin soittaessa sen musiikit livenä ja ensimmäisen (tietysti Potter -aiheisen) tatuoinnin ottaminen. Ne on kaikki hienoja päiviä, reissuja, joita muistelee lämmöllä. Siskoni oli kaikissa yllä mainituissa mukana. Vaikka lapsena emme tulleet oikein toimeen saati asuneet edes samassa osoitteessa ja elimme hyvin erilaisen elämän 5 vuoden ikäerollamme, molemmille Potter on se juttu.

Jotain uskomatonta tapahtui lapsuudessa, että Potter vei minut vielä 10 vuotta myöhemmin reissuille jopa toiseen maahan asti. Se vei tietysti myös pk-seudulle Tylyconiin, joka oli ainutkertainen tapahtuma ja vieläpä meillä Suomessa.

Ne pienet muistot, jotka kai ovat unohtuneet ja silti jossain takaraivossa, ajoivat tähän. :D Ei tämä ihan nostalgisointia ole kaksi vuotta myöhemmin, mutta muistoja yhtä kaikki. Unohtamatta liittymistäni Finiin 2010 ja Harry Potter -ficceihin, ficcaajiin ja sitä myötä finiläisiin tutustumista, joiden kanssa voidaan taas kerätä kasa muisteloita, joista tatuointinikin viestii. ;)

Se hetki, jonka haluaisin muistaa Potter -nostalgiassani, on yksinkertaisesti rakastumiseni Emma Watsoniin. :D En tiedä, missä vaiheessa Tom Felton vaihtui Emma Watsoniin, mutta jossain kohtaa niin pääsi käymään. :D
Otsikko: Vs: Pottereihin liittyviä muistoja
Kirjoitti: Fairy tale - 26.06.2019 12:47:43
Silloin tällöin mieleeni nousee otsikko "Potter otti varaslähdön." Tuolla hakusanalla löytyy siis edelleen uutisointia viimeisin kirjan englanninkielisen painoksen myyntivuodosta, kun ennen tarkoin vartioitua julkaisupäivää kirjaa ehdittiin myydä muutama kappale. Voi sitä kesätyöntekijän häpeää joka ne käsistään sinne hyllyyn livautti. Ymmärrän vallan hyvin, ettei kaikille ole itsestään selvää että jokin asia on pidettävä sinetöitynä pahvilaatikossa tiettyyn päivämäärään saakka, koska ei tätä käytäntöä ihan kaikkien kirjojen ja tuotteiden kohdalla todellakaan ole!

Olin itse parhaillani vaeltamassa Kevon luonnonpuistossa, kun reitin varren autiotuvalle oli joku jättänyt Iltalehden, jossa kyseinen uutinen oli luettavissa. Oli hassua ajatella että sitä on itse 30 kilometrin päässä suurelta päätieltä jossain erämaan pöpelikössä ja sinnekin ne Potteruutiset vaan lonkeroituivat.  :) Tiesin, että tulen ostamaan tuon kirjan myös itselleni englannikielisenä, koska ostin myös kutoskirjan aikoinaan. Ne ovatkin ainoat englannikieliset kirjani, jotka olen lukenut ilolla läpi.

Tuota voi samalla muistella tyyliin "missä olit kun viimeinen kirja ilmestyi?"
Samaa ei voi sanoa kaikista kirjoista eikä elokuvista, koska niistä ei pidetä niin kamalan suurta haloota kuin Potterista silloin. Nuo ovat kyllä sellaisiaa hetkiä, että sitä tuntee olevansa suurta maailmanlaajuista joukkoa, joka odottaa sitä tiettyä päivämäärää ja kellonlyömää, jolloin voidaan yhdessä antaa aplodit jollekin asialle.