Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: Liinalotta - 01.06.2009 13:41:43
-
Ihmissusi rakkautta
Author: LiinaLotta
Pairing: Bella/Jacob, ja muut normiparitukset. Lopussa paritukset muuttuvat, katsokaapas sitten..
Rating: K11
Fandom: Twilight, Uusikuu.
Genre: Fluff, romance, lievää angstia, ehkä humour. ö_ö'
Disclaimer: En omista henkilöitä tai paikkoja tai mtn, mutta juoni on omaa käsialaani.. En saa korvausta tästä, muuta kuin hyvän mielen.
Warnings: Kiroilua, ehkä tungen väkivaltaa vähän mukaan.. Spoilaa Uusikuuta, älä aloita lukemaan ficciä, jos et ole lukenut Uusikuuta. Tai jos luet, niin se on sitten omalla vastuullasi.
Summary: Bella on surullinen Edwardin lähdöstä, mutta saa lohtua Jacobilta. Bellan ja Jacobin välille syntyy romanssi..
A/N: Otsikko vähän huono, mutta en keksinyt muutakaan. : (( Tuli mieleen eräänä päivänä, että voisinpa kirjoittaa tämmöisen.. Ensimmäinen ficcini siis, että juu. Hahmot saattavat olla OoC, mutta siitä saa huomauttaa. Kommenttia saa antaa, ja huomauttakaa virheistä, kiitush. Toivon, että tämmöistä ficciä ei ole kirjoitettu, en halua, että minut leimataan matkijaksi, yhhyh. ):
----------------------------------------------------------------------------------------
Luku 1 – Päätös
BPOV
Kävelin kohti La Pushin rantaa, että pääsisin ajattelemaan.
Oli ollut jo erittäin lähellä, etten antautunut Jacobille. En ole semmoinen tyttö, joka ottaa heti uuden p-poikaystävän – pusersin sanaa kauan mielessäni, ennen kuin sain sanottua sen.
Pian meri tulikin minua vastaan. Hytisin kylmästä, olin tullut rannalle topilla. Tuuli vihmoi korviani, ja samalla kuulin jonkun huutavan nimeäni. Katsoin taaksepäin, mutten nähnyt siellä ketään. Ehkä olin kuvitellut äänen, ajattelin. Miltähän tuntuisi uida..
Astuin eteenpäin, ja otin kengät jalastani. Kävelin kohti vettä, kunnes tunsin veden jalkojeni alla. Vesi tuntui kylmältä kylmiä jalkojani vasten. Tähysin taivaanrantaan. Näin auringon nousevan, sillä olin lähtenyt aikaisin La Pushiin. Charlie oli lähtenyt kalaan, joten ajattelin kerrankin lähteä yksikseni miettimään asioita, kuka nyt kotona jaksaisi kökkiä.
Charlie oli varoitellut susista – niin kuin niistä muka vaaraa olisi. Sen perheen – en saa ajatella sitä nimeä, en saa ajatella sitä nimeä, en saa.. CULLENEIDEN. Nimi jysähti kovana sydäntäni vasten, ja muistin kaikki hauskat muistoni heidän kanssaan, jotka olin kokenut vähässä ajassa.
Kaaduin alas. Kivi nirhaisi käsiäni, mutten tuntenut koko nirhaisua. Tuntui, kuin olisin tunnoton. Ehkä menetin tuntoni, kun hän lähti.
Nousin huterana ylös, peläten kaatuvani.
Taas kuulin nimeäni huudettavan, tällä kertaa selvemmin..
” BELLS! ”
Katsahdin taas taaksepäin, hivenen epävarmana, mikä siellä oli. Ehkä Jacob tulisi..
Kuulin karjahduksen, ja hätkähdin. Pian näkyviini asteli Jacob, joka juoksi minun luokse.
” Bells! Olethan sinä kunnossa! Luulin että olet.. ” Jacob keskeytti puheensa, kun huomasi risaisen käteni. Jacob pöyristyi, ja kysyi käheällä äänellä;
” Jaa sitä on ruvettu itsetuhoisiksi? ”
” EN! Etkö muka muista minun kömpelyyttäni..? ” Kysyin vuorostani.
Jacob mietti hetken, ja naurahti. Osaisinpa lukea ajatuksia, kuten…
” Niin, ajattelin kysyä, haluaisitko tulla kanssani kalliolle? ” Jacob kysyi, keskeyttäen ajatukseni, minun onnekseni. Kalliosta tuli mieleeni salainen niitty, se, jossa Ed..
” Öö.. Bells? Oletko kunnossa? ” Jacob kysyi taas, lievästi huolestuneen näköisenä.
” Olen ”, vastasin, varmaan liian nopeasti Jacobin mielestä, sillä hänen silmissään välähti jotain.
Välillemme laskeutui syvä hiljaisuus. Yritin miettiä, mikä se tunne oli, mikä välähti Jacobin silmissä.
” Taasko ajattelet sitä.. Iilimatoa? ” Jacob sanoi, painottaen sanaa iilimato. Hätkähdin, ja poskiani alkoi kuumottaa.
” Hmm.. Yritän saada sinulle muuta ajateltavaa ”, Jacob kuiskasi hitaasti.
Tunsin lämpimät, pehmeät huulet huulillani. Hämmästyin, ja vetäydyin kauemmas.
” JACOB! Mitä sinä teet? ” Tiuskaisin vihastuneena.
” Maistoin sinun huulikiiltoasi ”, Jacob vastasi sarkastisesti, niin kuin minä käyttäisin huulikiiltoa!
” Tiedät hyvin että minä- ” aloitin, mutta Jacob keskeytti lauseeni – taas kerran.
” Tiedän, tiedän, tiedän, että et käytä huulikiiltoa ”, Jacob sanoi tylsistyneenä tilanteeseen.
” Miksi estelet minua? Iilimato lähti jo perheineen, mikset valitsisi- ” Jacob sanoi hitaasti.
” Minua? ” Jacob sanoi lopun nopeasti.
Hämmennyin, ja vetäydyin entistä kauemmaksi, pistäen käteni puuskaan.
” Bells.. ” Jacob aloitti taas lauseensa, jonka keskeytin nostamalla käteni ilmaan.
” Anna minun ajatella ”, sanoin tuskastuneena. Miten voisin sanoa Jacobille hienovaraisesti, etten ota uutta p-p-POIKAYSTÄVÄÄ heti eroni hänen kanssaan..
” Jacob. ” aloitin lauseeni sanomalla hänen nimensä, hitaasti.
” Minä.. En voi ottaa uutta poikaystävää heti eroni jälkeen! ” sanat takertuivat toisiinsa, sen verran nopeasti sanoin lauseeni.
Jacob tulistui, ja sanoi; ” Taidat vielä kaivata iilimatoa? ”
Jacobin sanat satuttivat, ja käperryin kasaan, nyökäten hiljaa.
” MIKÄ SAATANAN MORAALINVARTIJA SE IILIMATO ON?
SINÄ SAAT TEHDÄ MITÄ VAIN – SAMOIN KUIN HÄNKIN! LAKKAAT AJATTELEMASTA HÄNTÄ, JA.. ” Jacob alkoi täristä, lujaa. Peräännyin äkkiä kauemmaksi. Pian Jacob räjähti, ja muuttui sudeksi. Jacob raateli ajopuun palasen. Palaset lentelivät ympäriinsä rantaa, ja juoksin kauemmaksi. Jacob lakkasi tärisemästä, ja juoksi metsään.
Katselin Jacobin juoksemista metsään, kunnes hän katosi näkyvistä. Katselin ympärilleni, ja tajusin olevani kallion alapuolella. Lähdin kiipeämään kallion huipulle.
Istahdin alas, ja katselin merta tyytyväisenä. Tämä on mukava paikka, tosin mukavampi on salainen niitty, jossa..
” Bells. ”
Jacob kipusi viereeni istumaan, ja näytti anteeksipyytävältä.
” Anteeksi. Minun ei olisi pitänyt olla tuollainen.. ”
” Ei se haittaa ”, sanoin hymyillen.
Hiljaisuus laskeutui yllemme. Jacob aukaisi suutaan, kuin aikoisi sanoa jotain. Sama toistui uudemman kerran.
” Bells. Minä.. rakastan sinua ”, hän sanoi käheällä äänellään.
” Minä.. Sinun ei tarvitse sanoa mitään ”, Jacob jatkoi nopeasti.
Jacob laski huulensa huulensa huulilleni, ja suuteli minua.
-----------------------------------------------------------------------------------------
A/N2: Täytyy myöntää, aika tönkköä tekstiä. Jatketaanko tarinaa vai ei – se on teidän päätettävissänne. Jossain vaiheessa sotken Edwardin mukaan tähän soppaan, mutta siihen saattaa mennä viitisen lukua. Luvut pitenevät jossain vaiheessa.. Jos viitsit lukea tänne asti, niin voisit ystävällisesti laittaa kommenttia.. n_n’
raah,kun on vaikiaa pistää jtn KURSIVOINTIA VÄLIIN!! (iilimato pitäisi olla kursivoitu, mutta ei kun ei..)
-
Jaa että tällasta. ((:
Joo, ihan kiinnostavaa tekstiä. Jatkas vain, lukijaksi ilmoittaudun.
Kiit♥s.
Suklaamurunen
-
Ihan mielenkiintoinen, ihan mielenkiintoinen.
Ideoita sinulla todellakin on, mutta välillä se ajatus kulkee nopeampaa kuin kirjoitus. Tiedän, se on erittäin vaikeata muodostaa päässä olevat jutut järkevästi paperille - trust me, kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että se tuppaa joskus olemaan ylenpalttisen haastavaa. Hidasta vähän tahtia, ja kelaa juttuja uudestaan ja uudestaan, jospa asian voisi kirjoittaa eri tavalla.
Kuvailua voisi ehkä enemmän olla; ulkonäköjä, tuntemuksia, ajatuksia.. Sekin voi joskus olla älyttömän vaikeaa, mutta ei sitä joka väliin tarvitsekaan tunkea ;)
Tämä ei kuitenkaan ollut huono, ei laisinkaan! Olen lukenut hyvin paljon kehnompia ficcejäkin, ja jos tämä oli kerran ensimmäisesikin, tämä oli loistava sellainen! Oikeinkirjoitus ja kielioppi hyvin hallussa, joskin mikä minä olen sanomaan, kun en itsekään osaa mitenkään hyvin kirjoittaa. Kappalejakoa voisi vähän petrata, sekä joissain kohdissa, kuten vuorosanoissa, välilyöntejen käyttöön voisi kiinnittää huomiota, niitä on näköjään vahingossa tullut muutamaan otteeseen vähän ylimääräisiä.
Pointit kaikista vinkeistä nyt katosivat, mutta ehdottomasti jään seuraamaan, odotan innolla jo miten tätä jatkat!
- Annabelle
-
Luin, vaikkakin suoraan sanottuna inhoan Jacob/Bella -paria. Edward/Bella vain on niin täydellinen, etten voi särkeä sitä. Jos nyt kuitenkaan en ajattele tätä parin kamaluutta, niin olihan tämä aika mielenkiintoinen ja voisin hyvinkin lukea tätä pidemmällekin. (kunhan et laita Bellaa valitsemaan Jacobia, silloin en nimittäin kykenisi lukemaan... :D)
Minua ehkä hivenen häiritsi nuo välit lainausmerkkien jälkeen ja niitä ennen, mutta tämähän on sinun tapasi kirjoittaa, joten mikäpä minä olen tässä valittamaan. Pilkkuvirheitä taisi olla jossain, mutta kadotin ne jo. Pilkun puuttumisia, pilkku vaikkei pitäisi – kumpaakin muistaakseni oli. :)
Kokonaisuudessaan hyvä, kiitän.
-
täytyypä sanoa, että, ohhoh. :o Olin jo jotenkin kyrsiintynyt finiin, kun kaikki tunkivat tänne vain Ed/Bellaa, jota minä henkilökohtaisesti inhoan. Mutta sitten olitkin kirjoittanut tänne Jacob/Bellaa! Meinasi silmät poksahtaa päästä. :'D
Mutta kiva saada tätäkin tänne, koska tykkään tästä parituksesta ihan mahdottomasti ja niin myös Jacobista. (Ed on ihan hyhhyh minusta..) Jos vaikka sitten jatkelet? ;D
-
Ihana idea! Kirjoitusvirheitä taisi olla hiukan, en ole varma...
Tiedän, etten osaa kommentoida, mutta kuitenkin...
Kiitos ja jatkoa!
-
No kiva keksintö kirjoittaa J/B parituksella! Itse vihaan sitä yli kaiken, mutta halusinpa lukea tämän kuitenkin. Toivon, että Edward tulee mukaan, ja hän näkee, että Bella ja Jake on yhdessä jnejne. Hohoohohooo, olen kamala! Mutta olen aina halunnut tietää, mitä Edward tekisi siinä tilanteessa.
Ihan hyvin kirjoitettu, sillleen normisti. Vähän nopeasti tapahtumat meni tuossa lopussa. Haha, nauroin siinä, kun Jake sanoi, että se maistoi vähän vain Bellan huulikiiltoa! :D
Jään odottamaan jatkoa! ;)
-
jatka, hyvältä vaikutti
-
Jep jep. Kuten muutkin ovat kommentoineet tapahtumien nopeaa kulkua, niin minustakin saisi vähän, mutta ei kuitenkaan liian paljon, kuvailla sitä.
Muuten ihanaa luettavaa, minäkin ilmoittaudun lukijaksi. <3 :D
Ajattelin JOSKUS ehkä itsekkin kirjoittaa tänne ficin. Ajattelin siitä sellaisen kammottavan surullisen. :)
Itse olen enemmän sellainen, että tykkään lukea/kirjoittaa itkettäviä asioita.
-
Suklaamurunen : Wuhuu, eka lukija. :D
Annabelle : Juu-u, virheitä tuppaa tulemaan tsiljoonia, ja ajatukset lentää sinne tänne.. Kiitos vinkeistä. :D
Noora. : Lopun olen jo päättänyt, ja tiedän, miten se menee, ja se on omasta mielestäni ihana, mutta pitää keksiä jotain väli osiakin.. Juu, en ole mikään mestarikirjoittaja ( ja se näkyy näissä vastauksissakin, yhdyssanavirheitä on monia, epäilen ). Betaa ajattelin hakea, josko kukaan haluaisi.. :D
Zino : Mukavaa, että pidät. :D
Minsk : Samoin, kiitos sinulle. :D
vohveli : Juu, J/B ei ole minunkaan lempiparitukseni, mutta tulipa tämmöinen idea, joka jäi vaivaamaan päätäni, kun en pistänyt sitä paperille..
Kotitonttu : Kiitos, jatkoa on tulossa juuri nyt..
Chaplet : Kuten sanoin, kuvailu ei ole mun juttuni, mutta yritän kuvailla parhaani mukaan. 8D Pistä ihmeessä oma ficcisi tänne, min ilmouttaudun lukijaksi etukäteen. :D:D
A/N: Tässäpä taas uusi luku.. Nyt teen takauman, etteivät jutut mene liian nopeasti.. Onko se takauma? No, joka tapauksessa, Jaken näkökulmasta.. Ihmissusi hommelit jätän ns. ”pois”, tai siis, en käsittele niitä mitenkään erityisesti. ö_ö’ Tiätenkin Jake on ihmissusi, mutta en kerro niistä hirveesti. Tai no, aloitanpa kummiskin siitä kohtauksesta, missä Bella löysi ”salaisen niityn”, jossa on Laurent. YRITÄN muutella reploja, ettei ole samat kuin kirjassa.. Enjoy.
Luku 2 - Kipu
JPOV
(Noin 1-2 kuukautta aikaisemmin)
Höristin korviani, aivan kuin kuulin jotain. Kyllä, olin oikeassa.
Kuulin, haistoin ja näin, kuinka Bella astui niitylle. Hän tuupertui polvilleen, ja oletin, että hänelle olisi sattunut jotain. Valmistauduin lähtemään hänen luokseen.
” Ei, Jacob. Et saa mennä vielä hänen luokseen.. ”
Sam käski.
Siinä samassa nenääni tulvahti kylmä, kitkerä haju. Tämän hajun olen haistanut ennenkin.. Mutta missä?
” Vampyyri. ”
Paul vahvisti epäilyni todeksi. Kyllä, vampyyri, mutta onko se vihamielinen – vai ei?
Hetken päästä Bella näytti tunnistavan hänet.
” Laurent ”, hän huudahti.
Vampyyri näytti kysyvältä hetken aikaa, kunnes tunnisti tytön.
” Bella? ” hän kysyi, ja käveli pari askelta eteenpäin.
” Tuntuu että he ovat ystäviä.. Emmekö voisi lähteä? ”
Embry nurisi, hän ei pitänyt vampyyreista ollenkaan.
” Tiedän, että jotain on vialla.. ”
Mutisin, kuin itsekseni.
” Jacob, oletko varma? Et ole ollut mukana pitkään.. ”
Paul aloitti.
” Seurataan tätä vähän aikaa ”,
Sam mietiskeli.
Bella nousi ylös, ja kysyi; ” Mitäs sinä teet täällä? Eikö sinun pitänyt olla Alaskassa.. ”
Hän sanoi mutisten lopun. Vampyyri mietti hetken, ja sanoi:
” Niinhän minun piti, mutta.. En jaksa heidän pidättäytymistään ”,
hän sanoi, hymyillen ilkikurisesti.
” Sinä.. ” Bella aloitti, muttei päässyt loppuun, kun näki Laurentin silmät. Ne lähenivät mustaa.
Bella perääntyi askeleen, ja tuntui, kuin olisi kuullut ohjeita päänsä sisällä.
” Älä tee tätä ”, hän kuiskasi hiljaa.
” Hmm, Bella, sinulla kävi tuuri. Tietäisitpä, mitä Victoria on kaavaillut sinulle.. Mutta nyt saat helpon kuoleman ”, Laurent sanoi hitaasti.
Bellan lihakset jännittyivät, aivan kuin olisi valmiina juoksuun. Laurent nuuhkaisi ilmaa, ja sanoi:
” Ihan vesi herahtaa kielelle.. ”
Bella perääntyi taas pari askelta, mutta kaatui.
” Ja tässäkö on kyse ystävyydestä? ”
Ajattelin vihaisesti.
” Hyvä on, olin väärässä ”,
Embry myönsi vastahakoisesti.
” Hyvä on, mennään pelastamaan tyttö.”
Vihdoinkin järkevää puhetta Samilta!
” No.. Miksi Victoria tappaisi minut? ” Bella yritti viimeistä oljenkortta.
Laurent pysähtyi.
” Kumppani kumppanista, sinun Edwardisi tappoi Jamesin. Victoria janoaa kostoa ”,
Laurent sanoi mietiskellen.
” Missä muuten Cullenit ovat? Kävin heidän talollaan, ja se oli tyhjänä.. Ja miten ihmeessä he pystyivät jättämään sinut tänne? Etkös ollut heidän lemmikkinsä? ”
Vampyyri kysyi taas, aivan kuin unohtaen, että hänellä oli jano.
Bellan kasvoilla häivähti kipu.
” He.. Käyvät täällä usein. ”
” Niinkö? ” Laurent kysyi kiinnostuneen näköisenä, kunnes hänen kasvoilleen häivähti anteeksipyytävä ilme.
” Tästä Victoria ei pidä.. ”Hän kuiskasi hitaasti, ja uppoutui omiin maailmoihinsa.
Bella nousi pystyyn, ja juoksi pakoon. Aivan kuin se auttaisi!
Laurent katsahti Bellaan, ja lähti tytön perään. Hän hypähti tytön eteen, ja sanoi:
” Jaa yritit pakoa? Siitä ei hyvä seuraa.. ”
Vampyyri lähestyi Bellaa verenhimoinen katse silmissään.
” Nyt! ”
Sam mietti lujaa.
Lähdimme juoksemaan kohti vampyyria, joka näki meidät.
Vampyyri näytti hetken hätääntyneeltä, kunnes älysi juosta.
Bella näytti järkyttyneeltä, kuin ei olisi ennen sutta nähnyt. Aivan kuin hän olisi tuntenut minut, vaikka olenkin sutena. Näytinkö muka niin itseltäni?
” Jacob ”,
Sam ärähti, ja käänsin katseeni saman tien vampyyrin loittonevaan selkään, jota ei enää pian näkyisi.
Lähdimme juoksemaan vampyyrin perään. Saimme pian vampyyrin näkyviin, mutta hän mutkitteli, ja teki kaikenlaisia jippoja.
” Jakaannutaan ”,
Sam mietti nopeasti
” Embry ja Paul, menkää te länteen. Minä, Jacob ja Jared menemme itään. ”
Lähdimme juoksemaan itään päin, ja pian pääsimme vampyyrin edelle.
” Piiritetään se! ”
Mietin innokkaasti.
” Se on aika vaarallista.. Mutta tehdään se”,
Sam ajatteli hitaasti.
Nopeasti, piiritimme vampyyrin. Hän näytti järkyttyneeltä.
” Hyökätkää kukin omalta suunnalta”,
Sam ajatteli.
Aloimme repiä vampyyria kappaleiksi hampaillamme. Pian vampyyria ei ollut.
Juoksin takaisin niitylle, katsomaan, olisiko Bella siellä.
Ei, en nähnyt häntä enää.
Olin nähnyt Bellan kasvoilla niin paljon kipua, että pelkäsin hänen puolestaan.
Oliko muka sen iilimadon lähtö niin kova paikka?
En voinut ymmärtää, miten paljon Bella rakasti häntä.
A/N2: Taisi tulla jopa lyhyempi kuin edellisestä luvusta. :D
Jotenkin vaikea keksiä takaumia.. Mutta jos yrittäisi keksiä vielä yhren takauman.
Kommenttia, ja juu, kirjoitusvirheitä taisi olla aika mukavasti tässäkin. 8D
Mä en ymmärrä, mutten saa mitenkään niitä ajatuksia KURSIVOITUA!!! anteeksi, tiedän että on virheitä, ja paljon.. voi huoh. tätäkään en saa lihavoitua. Säälittävää. :D:D Joo, olen smailien ystävä. (:
-
Ihana taas. Kiitokset siitä. Jatka.
-
Jatkoa, jes! Oli kiva tuollainen takauma. Tämäkin kohta on kiva lukea Jacobin näkökulmasta.
Saat kursivoitua tai tummenettua siten, että maalaat haluamasi kohdan tekstistä ja sen jälkeen painat yllä olevia "paksua beetä" tai "vaakaa iitä" hahahaa hyvät nimet noille! Toivottavasti ymmärsit! :D
Muuten, en löytänyt yhtään virheitä, pointsit siitä! :)
Jatkoa? ;)
-
Jatkoa, jes! Oli kiva tuollainen takauma. Tämäkin kohta on kiva lukea Jacobin näkökulmasta.
Saat kursivoitua tai tummenettua siten, että maalaat haluamasi kohdan tekstistä ja sen jälkeen painat yllä olevia "paksua beetä" tai "vaakaa iitä" hahahaa hyvät nimet noille! Toivottavasti ymmärsit! :D
Muuten, en löytänyt yhtään virheitä, pointsit siitä! :)
Jatkoa? ;)
Pääsin Vohvelia lainailemaan. ((:
-
Hahaa, minäkin meinasin ensin ruveta lainailemaan Vohvelia, mutta ajattelin sitten kuitenkin kirjoittaa ihan itse – tulee tästä sitten samanlainen kommentti tai ei. :D
Minustakin oli mukava lukea tämä kohta Jacobin näkökulmasta. Olen joskus miettinytkin (juu, minä mietin tällaisia turhia asioita, joilla ei ole tavallaan mitään merkitystä), ryntäsikö Jake joukkoineen vain sattumalta paikalle ja näki Bellan, olivatko he jahdanneet vampyyria jo ennen tulemistaan vai katselivatko he kenties juuri tällä tavalla sivusta, kunnes päättivät hyökätä. Emmehän me tiedä, mitä Meyer on ajatellut, mutta sinä ainakin sait tehtyä tästä ihan järkeenkäypää.
Minäkään en tainnut löytää kirjoitusvirheitä, en ainuttakaan. Joten jatkoa sitten vain odotellaan... ;)
-
Lisää jacobin näkökulmaa ( en tiiä miten ton vois sanoo : D )
Jacob on mun lemppari koko twilight sarjassa, siks kai tykkään tästä Jacobin näkökulmasta kirjotetusta: )
jatka pian ♥ !
-
Minsk : Kiitos kommentistasi. (:
vohveli & Suklaamurunen : Äh, siis, ymmärrän, miten lihavoin tai kursivoin, se teksti pomppii sinne tänne ( poingpoing ). Siis ei sillä tavalla, se kelautuu alkuun vaikka mitä yrittäisin. Jhes, ei yhtään virheitä - toivottavasti ei ole tässäkään.
Noora. : Kiitos. (:
Kotitonttu : Kiitush. Katsotaan, saatan ehkä jatkaa Jaken näkökulmasta jos keksin..
A/N: Jippijajei, kiitush, ihuna kirjani Uusikuu! Keksin takauman – joka on Uusikuusta, mutta silti. JOTAIN siihen pitää lisätä, jtn se on Jaken näkökulmastah<3 Reploja yritän – tai yritin – muuttaa taasen kerran, etteivät ole kirjan toistoa.. Eilen illalla mielessäni oli joku uusi kohtaus, mutta – jumankauta- unohdin sen, MIKSEN PISTÄNYT SITÄ MUISTIIN HETI?? :( Jokatapauksessa, tässäpä uusi luku. Ainiin. Tämä kohtaus on kirjassakin tuon niittykohtauksen jälkeen, että silleen. Aikajanassa mennään, tai jtn. :D Kiitush, ihana irl kamuni, hän auttoi keksimään tuon luvun nimen.
Luku 3 – Erimielisyyksiä
JPOV
( edellisen takauman jälkeen.. )
Tuuli suhisi korvissani. Tällä kertaa halusin olla yksin.
Tuntui kipeältä nähdä Bella niin.. haavoittuvana. Ymmärsin kyllä, että häneen sattui.
Mutta niin kovaa.. en käsittänyt sitä.
Paiskasin kiven mereen.
Hemmetin verenimijä, miksi se edes tuli koko Forksiin? Olisi pysynyt siellä-missä-olikaan.
Onneksi nyt se on poissa. Toivottavasti lopullisesti.
Lähdin kalliolta poispäin ja muuntauduin sudeksi.
” Jake! ”
Embry kutsui.
” Näimme sen.. oranssihiuksisen verenimijän! Pidämme kokouksen sinun luonasi, parempi tulla ”,
Embry jatkoi.
Lähdin juoksemaan kohti kotia.
Rakastan juoksemista. Pidän siitä, kun tuuli ulisee korvissa.. Viileä ilmavirtaus kulki ohitseni.
Muuntauduin jälleen ihmiseksi.
Näin muiden odottavan minua, ja lähdimme kohti taloa.
Jotakin epätavallista pihassa on..
Samassa huomasin sen. Punaisen auton.
Bellan auton.
Pyyhälsin muiden ohitse, kohti Bellan auton ikkunaa.
” Mitä hemmettiä sinä täällä teet? ” sähähdin Bellalle.
Bella katseli hetken minua epäuskoisena, kunnes kuiskasi nimeni.
Eikö hän ollut ihmistä ennen nähnyt?
” Mitä sinä haluat? ” kysyin hitaasti, tavuttaen.
” Haluan.. jutella kanssasi ”, Bella sanoi hiljaa.
” Tässähän minä olen! Puhu! ” sanoin ärsyyntyneenä tilanteeseen.
” Kahdestaan! ” Bella sähähti minulle.
Katsahdin taakseni. Sam nyökkäsi minulle hitaasti.
Muut lähtivät Samin perässä sisälle taloon.
” Niin? ” sanoin, vähän tyynemmin kuin äsken.
Bella veti henkeä, ja sanoi; ” Tiedät kyllä, mitä haluan kuulla. ”
Halusiko hän kuulla paskasta elämästäni? Vampyyrin tappamisesta? Ihmissutena olemisesta? Leimautumisesta? Miten nypitään nenäkarvat?
Hiljaisuus jatkui.
” Tule. Mennään kävelylle? ” Bella kysyi rykien.
En vastannut, vaan lähdin kävelemään hitaasti kohti metsää.
Bella tuli viereeni kävelemään. Näin hänen kasvoillaan kasvavan raivon.
Kiristin tahtiani niin, että pääsin Bellan tielle tukkimaan polun. Käännyin Bellaan päin.
” Hoidetaan tämä pois alta ”, sanoin käheästi, puhumattomana oleminen kostautuu käheällä äänellä.
Bella oli hiljaa, aivan kuin odottaen jotain. Tiesin, mitä hän odotti.
” Ei, tämä ei ole sitä minä luulin – ja mitä sinä luulet. Tämä on aivan eri juttu ”, sanoin väsyneenä.
” Mitä.. se sitten on? ” Bella kysyi hitaasti.
” En voi kertoa ”, vastasin jämerästi.
” Minä luulin, että olemme ystäviä ”, hän sanoi surullisen kuuloisesti.
” Niin me oltiinkin ”, sanoin painostaen verbiä.
” Sinä et siis ilmeisesti kaipaa enää ystäviä. Nyt kun sinulla on Sam ja muut.. ” Bella sanoi kitkerästi.
” En ymmärtänyt häntä aiemmin. ”
” Ja nyt ymmärrät – hallelujaa! ” Bella vastasi nopeasti.
” Ei tämä ole Samin syytä. Muut ja Sam auttoivat minua niin hyvin kuin pystyivät ”
” Auttoivat? ” hän toisti epäillen.
” Jake.. Etkö voisi kertoa mitä on tapahtunut? Ehkä voisin auttaa sinua? ”
” Kukaan ei voi auttaa minua ”, sanoin katkerana.
” Tekikö Sam sinulle jotain? Mitä? ” Bella vaati vastausta, silmät kyynelissä.
Yhtäkkiä Bella kohotti kätensä minua kohti, kuin antaakseen halin.
” Älä ”, sanoin.
” Älä syytä Samia tästä jutusta ”, sanoin perään.
” No ketä sitten? ” Bella kysyi vihaisena.
” Sitä sinä et halua tietää ”, pärskähdin.
” KYLLÄ HELVETISSÄ! ” Bella parahti.
” Kerro nyt heti kenen syy tämä on – ellei se ole sinun mahtavan, jumalaisen Samisi? ” Bella jatkoi.
Hetken hiljaisuus viivähti.
” Omapa on vikasi ”, sanoin vihainen kiilto silmissäni.
” Syylliset ovat sinun ihanaiset, haisevat, saastaiset iilimadot ”, jatkoin vihaisesti.
Bellan kasvoille tuli kipu. Hän lyyhistyi maahan, kuin pidellen sydäntänsä. Kuin hänen sisällään olisi revennyt jotain..
” Minä varoitin sinua ”, sanoin hitusen kitkerästi.
” Oletko sinäkin alkanut kuunnella Billyn taikauskoisia höpinöitä? ” Bella kysyi etsien pilkallista sävyä.
” Hän tietää asioista enemmän kuin arvasinkaan ”, sanoin.
” Pliis. Säästä minut tuolta. ” hän sanoi pilkallisesti.
Katsoin häneen silmät raivoa täynnä.
” Sam ei tee mitään. Syytä verenimijöitäsi – Culleneita. Joskus asiat seuraavat toisiaan.. Ja sitten on liian myöhäistä. ”
” Mikä on myöhäistä? Mistä sinä syytät.. Culleneita? ” Bella kysyi ääni täristen.
Painauduin lähemmäs Bellaa ja tiuskaisin: ” Siitä, että he ovat olemassa. ”
Bella häkeltyi, kuin kuullen jotain päänsä sisällä.
Aloin täristä. Muistin kaikki niksit, miten sain pidettyä raivoni hallinnassa.
Lopetin tärisemisen.
” Ihan sama. En jaksa riidellä tästä kanssasi. Eikä ole mitään väliä, kun vahinko on tapahtunut. ”
” Mikä hemmetin vahinko? ” Bella huusi silmät leimuten.
En värähtänytkään.
” Lähdetään takaisin. ”
Lähdin kävelemään takaisin taloa kohti.
” Takaisin Samin luo? ” Bella sanoi.
” Niinkin voisi ajatella.. ”
Bella juoksi kiireesti perääni.
” ODOTA! ” hän huusi.
” Mene kotiin. Emme voi olla enää yhdessä. ”
hänen silmiin kihosi kyyneliä.
” Teetkö sinä.. bänksit? ”
Tyrskähdin.
” En. Siinä tapauksessa voisin sanoa, että pysytään ystävinä. Nyt en voi sanoa mitään, kuin hyvästi ”, sanoin heilauttaen kättäni.
” Minä.. tarvitsen sinua! ” Bella sanoi hiljaa.
” Olen pahoillani. ”
Bella mietti sanojaan itku kurkussa.
” Anna anteeksi, etten.. pystynyt tuntemaan sinuun samoin kuin sinä minuun. ”
Hän jatkoi: ” Ehkä minä voisin muuttua. Anna aikaa.. Kunhan et jätä minua nyt. En kestä sitä. ”
Minua alkoi ahdistaa. Ojensin kättäni häntä kohti.
” Älä ajattele noin. Älä syytä itseäsi, ei tämä ole sinun syytäsi. Tämä liittyy minuun, ei sinuun. Sinulla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. ”
” Sinulla.. on joku uusi ”, Bella hoksasi, tosin väite oli väärä.
” Bella. Oikeasti. En kelpaa sinun ystäväksesi. En ole.. hyvä. ”
” Kuka niin väittää? Sinä olet hyvä, Jacob! ” Bella sanoi kovaa.
” Tiedän mikä olen. Anteeksi. ”
Lähdin perääntymään, kohti taloa.
”.. On riidellyt Jaken kanssa. Hän saattaa olla järkyttynyt. Juu. Heihei ”, kuulin Billyn sanovan puhelimeen.
Kaikki oli lopussa.
A/N2: Tämän tekemiseen kesti pitkään. Tai siis pidempään kuin nuo kaksi edellistä. ö_ö
Huomauttakaa virheistä, kts, tiedän, että niitä on paljon.. Jos jaksoit lukea tänne asti, niin kommentoi saman tien. :) Uusikuuta selailin samalla, kun tein tätä, en muistaisi muuten koko hommaa. ö_ö’
Ps: jotenkin tyhmää nostella tätä. ö_ö'
-
JES !!! jatkooo ♥ kiitti!!
tää Jacobin näkökulmasta kirjotettu juttu on nii parasta ♥
jatkeleppa taas, kiitti tästä ♥
-
Nyt minäkin huomasin, että jatkoa oli tullut. Varmaan unohdit merkitä uuden luvun tulon tuohon otsikkoon? ;) Huomaa helpommin siitä.
Vaikka tämä onkin Jacobia ja Bellaa, niin tämä on todella hyvä. Luen tätä mielelläni ja odottelen mielenkiinnolla jatkoa. Ja muun asian puutteessa etsin tässä sitten kirjoitusvirheitä. Kiitettävän vähän olit niitä tännekin pukannut. ;D
Lähdin kalliolta poispäin, ja muuntauduin sudeksi.
Tuosta pilkku pois, sama tekijä ja -sanan kummallakin puolen (tjsp :D).
Bella katseli hetken minua, epäuskoisena, kunnes kuiskasi nimeni.
Tuosta voisi tuon pilkun ottaa pois.
Katsahdin taakseni. Sam nyökkäsi minulle, hitaasti.
Tuossa on kai sama juttu kuin edellisessä.
Kiristin tahtiani, niin, että pääsin Bellan tielle tukkimaan polun.
Minä en laittaisi tuohon pilkkua. :)
” Minä luulin, että olemme ystäviä ”, hän sanoi surullisen kuuloisesti.
Tuonne taas kuuluisi pilkku.
Painauduin lähemmäs Bellaa, ja tiuskaisin: ” Siitä, että he ovat olemassa. ”
Ensimmäisestä kohdasta pilkku pois, toiseen se pitäisi lisätä.
...Kun ei keksi muuta sanottavaa, pitää tyytyä tällaiseen turhaan(ko) pilkunviilaukseen. Ja nimenomaan pilkun. ;D
” Kerro nyt heti kenen syy tämä on – ellei se ole sinun mahtavan, jumalaisen Samisi? ” Bella jatkoi.
Tuossa ei ole virhettä, mutta hajosin, johtuen siitä, että luin ”mahavan” mahtavan sijaan. :D
Kiitoksia erittäin paljon. ;)
-
Kotitonttu : Kiitos. Jos nyt keksin, niin teen Jaken näkulmasta.. (:
Noora. : Hah, kiitush, korjasin virheet, ja otsikkoon on merkattu kolmas luku. :D Pilkkuvirheet on ne vaikeimmat - pukkaan niitä jokaväliin.
// Jotenkin tuntuu että tuollakin on pilkkuvirhe. ome.
-
Jatkoa tuli! Kiitoksia vaan! :D
Itse en virheitä huomannut, mutta se taisi olla vain sitä, kun ehdit jo korjaamaan ne mitä Noora sinulle kertoi. No, eipä sitten enempää.
Taas oli kiva lukea Jacobin näkökulmasta tätä, mutta olisin ehkä odottanut enemmän kuvailuja siitä tuskasta, kun Jake joutuu kertomaan, että hän ei voi enää olla Bellan ystävä. ymsyms. Jos ymmärsit!
Jatkoa! ;)
-
Wuhuu, jatkoa! <3
Tästä luvusta en osaa sanoa mitään, ne samat vanhat 'ihanaa, mahtavaa..'. Toivottavasti kelpaa. ((;
Kiit♥s.
Suklaamurunen
-
millon jatkoo =))
-
Toi nenäkarva jutu kyl sai joistain ihme syyst repee (ihan paska huumorintaju)?
JATKOO !!!
-
vohveli : Kiitush. YRITIN satsata tässä luvussa kuvailuun - mutta ei siitä tietenkään mitään tullut. arh.
Suklaamurunen : Kyllä kiitos, kelpaa. :D
Kotitonttu : Nyt tulee jatkoa. <:
Claire Potter : Hahha, okei. (:
A/N: Ja, again, takauma.. Kohta tulee sitä äksöniä, minkä olen kaavaillut kokonaan. :D
Jos tekisi vielä yhren takauman tämän jälkeen.. Who knows. Tässäpä tämä. Kirjasta taas, mutta jtn extraa, Jaken näkökulmasta. Replat on -taas kerran- yritetty muuttaa. TOIVON, että tässä on riittävästi kuvausta – yritän satsata siihen.
Luku 4 – Tuska
JPOV
( ja again edellisen takauman jälkeen, ome. )
Tuska kuristi kurkkuani, aivan kuin en saisi henkeä. Yritin hengittää. Mikä hemmetti painaa kurkkuani niin, etten saa hengitettyä? En tiedä.
Kokouksen jälkeen pojat lähtivät. Olimme sopineet, että jokainen valvoo vuorollaan rajojamme.
Vuoroni olisi huomenna, saan hyvää nukkumisaikaa.
” Jake, minne menet? ” isäni Billy kysyi minulta.
” Nukkumaan ”, urahdin.
” Jaa, no, hyvää yötä ”, Billy sanoi hitaasti.
Raahauduin hitaasti kopperoani kohti. Mielessäni pyöri vieläkin riita Bellan kanssa.
” Anna anteeksi, etten.. pystynyt tuntemaan sinuun samoin kuin sinä minuun. ”
” Ehkä minä voisin muuttua. Anna aikaa.. Kunhan et jätä minua nyt. En kestä sitä. ”
Sanat kaikuivat päässäni. Epäilin tulleeni hulluksi, mutta se ei ole mahdollista. Ei voi olla mahdollista.
Rakastan Bellaa. Mutten siltikään aio olla hänen ystävänsä.
Samassa näin sen. Bellan harhakuvan.
” Jakee. Jakee. Jakee.. ” Se kutsui minua.
Olinko sittenkin tullut hulluksi?
” Jakee. Jakee… ” HarhaBellan hiukset heilahtivat, ja hän katsoi minuun ihanilla suklaasilmillään.
” Hemmetti, näen jo näkyjäkin ”, mutisin itsekseni, nousten sänkyyn.
Harha seurasi minua.
” Mikset voi olla ystäväni? ” Harha kysyi, mutristaen suutaan kuin pikkulapsi, joka ei saa tikkaria.
Käänsin kylkeä. Harha kääntyi niin, että näki kasvoni.
” Miksi? ” Se toisti.
” Painu hemmettiin! ” tiuskahdin harhalle.
Myönnetään, olin sekoamassa, huusin harhalle.
” Tiedän kyllä sinun tunteesi minua kohtaan, mutta.. ” keskeytin harhan lyhyesti sanomalla ”riittää”.
” Pakko raahautua Bellan luokse pyytämään anteeksi tai tuo ei jätä minua rauhaan ikinä.. ” kiroilin hiljaa ääneen.
Harha hymyili suloista Bellan hymyä. Se hymy on maailman kaunein. Voisin tehdä mitä tahansa, että näkisin sen hänen huulillaan.
Nousin hitaasti ylös, harha seuraten liikkeitäni. Lähdin kävelemään, kunnes muistin, että isäni oli hereillä.
” Hitto ”, huudahdin kovaan ääneen.
” Pakko raahautua ikkunasta tai isä alkaa epäillä ”, sanoin hiljentäen ääntäni.
Billy varmasti luuli, että olin kiroillut unissani, mikäs sen parempaa.
Aukaisin ikkunan hiljaa, ja kiipesin laudalle.
Harha katseli minua suloinen hymy huulillaan, ja katosi.
” Hah. Nyt pääsen nukkumaan ”, sanoin vahingoniloisena.
Kapusin alas ikkunalaudalta, ja samassa kuului kova POKS.
Harha oli tullut takaisin, tällä kertaa vihainen ilme kasvoillaan.
” Mene! ” se komensi minua.
” Hitto ”, kirosin hiljaa harhan helvetin syvimpään loukkoon.
Kipusin takaisin laudalle, ja tällä kertaa menin ulos. Harha lähti.
Muuntauduin sudeksi, ja lähdin juoksemaan kohti Forksia.
Tietysti Bella merkitsee minulle paljon, mutten halua satuttaa häntä. Se oli se syy, miksen halunnut olla hänen.. kanssaan.
Tietysti Bella olisi turvassa, jos päättää ottaa minut.
Minua eivät kyllä mitkään.. harhat komentele! Olkoonkin Bellan harha.
Samassa keksin neronväläyksen.
Menen muualle nukkumaan!
Sinne se hemmetin HarhaBella ei voi seurata minua..
Juoksin kiireenvilkkaa Samin ja Emilyn mökkiin, ja koputin varovasti oveen.
Emily tuli avaamaan parin tuskallisen minuutin kuluttua.
” Mitä ”, Emily sanoi aivan unisena.
” Hmm, tuota, olisiko mahdollista, että tulisin tänne punkkaamaan? Hätä tilanne, nääs ”, sanoin yhteen syssyyn.
Kiusallinen hiljaisuus laskeutui, ja Emily näytti miettivältä.
” Kyll.. ” Emily ei kerennyt aloittamaan lausettaan, kun juoksin sisälle.
” Kiitos ”, sanoin, ja astelin sohvalle.
Vääntelin aikani asentoani, mutta en saanut unta.
Samassa se hemmetin harha tuli taas kiusaamaan minua.
” PAINU HITTOON TÄÄLTÄ!! ” huusin unohtaen Samin ja Emilyn.
” Voi hemmetti. Pitää paeta ”, mutisin itsekseni.
Juoksin pois heidän mökistään.
Harha seurasi minua.
Muuntauduin sudeksi, tällä kertaa tarkoitukseni on mennä Bellan luo, pyytämään anteeksi käytöstäni.
Pääsenpä ainakin nukkumaan – parin tunnin päästä tosin.
Maisemat vilahtivat ohitseni, samalla tavalla kuin kaikki muukin. Tuntui, kuin aika olisi pysähtynyt, kun en ole Bellan kanssa. Kuin eläisin samaa tilannetta kokoajan. Tai kuin olisin elänyt nämä tilanteet jo.
Samassa olinkin Bellan talon luona.
Menin Bellan ikkunan alle, ja heittelin sitä kivillä. Bella varmasti nukkui – näkien painajaisia.
Tietenkään hän ei kuullut mitään. Huokaisin syvään.
Pitänee siis kiivetä ikkunasta.
Lähdin raahautumaan ylöspäin, kynsiä hyväksi käyttäen.
Ohitin keittiön ikkunan. Pian olin Bellan ikkunan kohdalla..
Raavin kynsilläni ikkunaan, ja sanoin; ” päästä sisään! ”
Bella nousi, ja tuli katsomaan ikkunaan pelästyneen näköisenä. Hän kuitenkin helpottui, mutta samassa muisti, että oli vihainen minulle.
Hän aukaisi ikkunan, ja tiuskahti: ” Mitä sinä täällä teet? Etkö olekaan Samin kanssa? ”
” Itse asiassa tulin pyytämään sinulta anteeksi.. ”
” Anteeksi mistä? ” Bella kysyi epäluuloisen näköisenä.
” Siitä riidasta. ”
Hiljaisuus laskeutui.
” Jaa.. No, onko sinulla muuta asiaa kuin tuo? ” Bella kysyi pisteliään näköisenä.
” Itse asiassa on, mutta voisitko väistää vähäsen? ”
Tajusin istuvani ikkunan laudalla – se sattui.
Bella väisti takavasemmalle, ja samassa tupsahdin alas.
” Haluan selittää käytökseni, mutta.. En voi ”, sanoin tuskaisena.
” Mikset voi? ” Bella kysyi.
Aukaisin suuni, ja yritin kertoa. EN PYSTY!
” Bella, onko sinulle kerrottu mitään salaisuutta, mitä et saa kertoa missään tapauksessa kenellekään? ”
Bellan ilme muuttui kireäksi.
” On ”, hän sanoi tukahdetusti.
” No, minulla on sellainen.. ”
” No, siinä tapauksessa varmaan voinet poistua, en jaksa arvailla salaisuuksia. ” Bella sanoi kitkerästi.
Se oli kuin pisto sydämeen. Yritin juuri kertoa, mutta..
BINGO! Hän tietää sen jo!
” Itse asiassa sinä tiedät sen jo, joten sinun ei tarvitse arvailla mitään muuta kuin muistojasi.”
” Tiedän jo? ” hän toisti epäilevästi.
” Hmm.. no.. yritän antaa vihjeitä ”, sanoin.
” Muistatko silloin, kun.. kerroin sinulle.. ” sanoin hiljaa.
” Quileutien kansantarinoita? ” Bella ehdotti.
Nyökkäsin.
” Muistatko kaiken minkä.. kerroin? ”
Bella oli hetken aikaa hiljaa. Hänen silmänsä alkoivat painua kiinni.
” Hyvä on, tule kertomaan minulle, jos tiedät.. sen. Ilmoitathan, jos et halua olla kaverini tämän.. jälkeen ”, sanoin hiljaa. Hyppäsin ulos ikkunasta.
Olin tehnyt kaiken, minkä voin tehdä.
A/N2: Revin hiukseni tän kanssa. En keksinyt mitään. En mitään. Harhakuva hommeli on ihan pönttö. Mutta jotain siihen piti tunkea.. Kuvailut jäivät taas liian vähälle, roikkuva räkä sentään.
Argh. Kohta teen taas Bellan näkökulmasta, anteeksi vaan. Kommentit piristävät päivää risukasaan. HAHAHA! Vihdoin sain noi hemm... lihavoidut. Pomppii texti. :D
-
uujee! aina vaa paranee =) ♥
jatka taas pian !!!
-
Hmm. Kiva oli!
Koska tulee sitä ihan kunnon paritusta? Tässähän tulee melkein koko ajan vain takaumia. Toivottavasti pian, tai siis, onhan noita takaumiakin ihan kiva lukea...
Kirjoitusvirheitä en löytänyt, pointsit siitä!
Jatkoa? ;)
-
Kotitonttu : Kiitos. (:
vohveli : Omg. Oon minä kanssa rustaaja, unohan koko himskatin parituksen.. Hmmhmm. Mutta jos rustaan paritusta nextiin.
Jei, ei kirjoitusvirheitä. Kiitos kommastasi. <:
-
Minä taas en välttämättä haluaisi muita kuin takaumia... Okei, olen turhan vaativa, tottakai tässä muutakin saa olla, jos niin haluat. :D En vain pidä Jacobista. Joten... Niin. No. Tee, mitä parhaaksesi näet. :)
Tällä kertaa en löytänyt kirjoitusvirheitä – pointsit siitä! HarhaBella oli ihan kiva, sillä kuuleehan Bellakin Edwardin äänen päässään, joten se ei tuntunut mitenkään pöntöltä, niin kuin sanoit. ;)
Kiitos, jatkoa ?
- Amanecer
-
tykkään tästä ;D virheitäkään en ole paljoa bongaillut.
Jatkoa pian :D
-
Hmm. Kiva oli!
Koska tulee sitä ihan kunnon paritusta? Tässähän tulee melkein koko ajan vain takaumia. Toivottavasti pian, tai siis, onhan noita takaumiakin ihan kiva lukea...
Kirjoitusvirheitä en löytänyt, pointsit siitä!
Jatkoa? ;)
Pääsinpäs vohvelia lainailemaan. ((:
-
ääh, en malta odottaa jatkooaa : )
-
millon jatkoo ? =)
-
Amanecer : Kiitos. Ei Jacob ole mun lempihahmo, aloinpa vain kirjoittamaan.. :D
nuutti : Kiitos. :D
Suklaamurunen : Paritusta on tulossa, älä huoli.. :D
Kotitonttu : Tää ficci köhköh, unohtui. Mutta nyt tulossa jatkoa ( 2 lukua!! ).
A/N: Hahaa, saatte kaksi lukua kerralla, koska en ole piiiitkään aikaan rustannut tätä. Ja se ihmissusi juttu oli pakko siis ottaa mukaan, en voi jättää tuota takaumaa tuohon. Pakko siis jatkaa takaumasta vielä, seuraava luku on ah-ei-takaumaa. (–-:
Luku 5 – Paljastus
JPOV
( Ja taas, edellisen takauman jälkeen, tästä alkaa tulla tapa. )
Olisiko Bella keksinyt jo asiani?
Ei, en usko. Pitää keskittyä olennaiseen..
Mikä onkaan olennaista? Oranssihiuksisen iilimadon nappaaminen, vai Bellan ystävyys..
En tiedä.
Eivätkö ne molemmat ole tärkeitä? Mikä on elämän perusidea?
Tulen hulluksi näiden kysymysten kanssa. Kukaan ei pysty vastaamaan näihin..
” Hitto, Jacob! ”
Embry ajatteli minulle. Olin ajatellut vahingossa Bellaa..
” Taasko ajattelit Bellaa? Pitäkööt kivensä, olet liian hyvä hänelle ”, Embry jatkoi.
” Jätä minut rauhaan! ”
” Okei okei, älä suutu ”, Embry sanoi, ja muuttui ihmiseksi.
Olin yksin.
Rauha. Ihanaa.
Parikymmentä minuuttia kuluu..
En kestä tätä enää! Pakko tehdä jotain..
Muutuin ihmiseksi. Onpas kello paljon! Ehkä minun pitäisi mennä nukkumaan..
Päätäni alkoi särkeä. Lähdin kävelemään kohti kotia.
Onpas pitkä matka.. Mutta en kyllä muutu sudeksi enää.
Juoksin loppumatkan, ja aukaisin oven.
” Jake? Sinäkö siellä? ” Billy kysyi.
” Kuka muukaan? ” Kysyin sarkastisesti, ja kävelin kohti huonettani.
Kuulin pyörätuolin tulevan perässäni.
” Saitteko te sen verenimijän kiinni? ” Billy uteli.
” Mitäs luulet? Ei ”, sanoin.
” Jaa-a, kai te sen joskus saatte kiinni. Voi kun olisin itse vielä mukana.. ” Billy sanoi mutisten lopun.
Tuhahdin.
” Ai niin, tarvitsen uusia housuja. Ja uudet kengät ”, sanoin hänelle.
” Mitä? Taasko? Raha ei kasva puissa, muistatko? ”
Imitoin isääni, ja hän lähti mutisten mennessään ’ kiittämättömistä lapsista ’.
Heitin paitani (öh, siis paidan riekaleet) lattialle.
Asetuin makaamaan sängylleni.
Pian nukahdin..
Kuulin ääniä kun nukuin. Tyttö puhui, ja Billy vastasi.. Olin kuitenkin liian väsynyt herätäkseni. Pian kuulin askeleita huoneessani. Askeleet loittonivat.. Ovi paukahti.
” Jake. Bella meni rantaan odottamaan sinua. Hänellä on jotain asiaa ”, Billy sanoi kiinnostuneen näköisenä.
Mutisin jotain käsittämätöntä soitosta.
Nousin ylös, ja puin paidan riekaleen päälleni.
” Menen heti ”, sanoin Billylle.
” Lakkaa kyyläämästä minua! ” Ärähdin hänelle mennessäni, ärsyyntyneenä hänen mulkoiluistaan.
Juoksin kohti rantaa.
Bella katseli auringonnousua. Oliko kello muka niin paljon, ettei aurinko ole kerennyt nousta?
” Bella ”, sanoin hänelle. Hän käänsi katseensa minuun.
” Sinäkö siinä, Jake? ” Bella katsoi minua varautuneen näköisenä.
” Minä. Olisit voinut soittaa ”, sanoin tylysti.
” Niin olisin, mutta.. Puhun mieluummin kasvokkain ”, Bella vastasi.
” Muistit siis oikean tarinan? ” Sanoin Bellalle.
Hän nyökkäsi, ja käänsi katseensa merelle.
” Eikä vienyt kauaa.. ” sanoin hiljaa.
” Minä.. Tulin varoittamaan sinua. Ihmiset.. Yrittävät ottaa teitä kiinni. ”
Tuhahdin.
” Tiedämme. Ei sinun minusta tarvitse huolehtia. Huolehdi omista asioistasi ”, sanoin.
Hän käänsi katseensa minua päin.
” EI TARVITSE HUOLEHTIA! Heillä on pyssyt.. ” Keskeytin Bellan lauseen.
” Emme ole mitään vauvoja! Osaamme pitää puolemme! ” Ärähdin Bellalle.
” Ja kohtahan hekin alkavat kadota ”, jatkoin lausetta.
” Jake! ” Bella älähti.
” Niin asiat menevät. ”
Bellan ääni oli kireä. ”Miten voit suhtautua noin? Charliekin on mukana.. ”
Hetken aikaa olimme hiljaa, kunnes Bella ehdotti hiljaa voisinko lakata olemasta ihmissusi.
” Ei se hyödytä mitään! Eikä se ole minun päätöksestäni kiinni ”, sanoin hänelle.
Bella hiljeni, ja aloin täristä.
” Arvaa mikä minusta on raivostuttavaa? ” Hän katsoi kysyvänä minuun.
” Se, että kehtaat pelätä minua! Olet saamarin tekopyhä! ” Huusin hänelle.
” Olenko tekopyhä, jos pelkään hirviöitä? ” Bella kysyi minulta vihaisena.
Menin hänen lähelleen, ja kuiskasin hänen korvaansa; ” Surullista sinulle, etten ole oikeanlainen hirviö sinulle. Sinullehan kelpaa vain verenimijät. En varmasti vedä vertoja sille ”, sanoin ääni inhosta väristen.
Bella huitaisi minut pois. ” Tärkeintä on se mitä teet! Ei se ole tärkeää mikä olet! ” Hän huusi minulle.
Samassa hän jähmettyi.
” Onko teidän pakko tappaa? ” Bella kysyi minulta äkisti hiljentäen ääntään.
” Bella.. Emme me tapa. Luulin että puhuimme sinun inhostasi ihmissusia kohtaan. ”
” Jake, en minä inhoa ihmissusia! Ei se haittaa vaikka muuttuisit sudeksi ”, Bella sanoi minulle.
Astuin hänen luokseen ja annoin hänelle halin.
Silitin hänen hiuksiaan, ja kuiskasin hänen korvaansa: ” Anteeksi että haukuin sinua tekopyhäksi.
Luku 6 – Paluu
BPOV
( Ensimmäisen luvun jälkeen.. Tai seuraavana päivänä. )
Makasin sängylläni. Mitähän Jacob tekee nyt..
Nousin ylös. Samassa puhelin soi. Raahauduin alakertaan vastaamaan puhelimeen.
” Bella ”, sanoin puhelimeen.
Kuulin katkonaista hengitystä puhelimen toisessa päässä.
” Huhuu? ” Kysyin puhelimeen.
Ei vastausta. Suljin puhelimen.
Kukahan äsken soitti? Mahani kurisi vastaukseksi; haluan ruokaa.
Lähdin keittiöön, ja aukaisin jääkaapin oven.
Katselin ympärilleni. Päätin ottaa muroja.
Söin murot hitaasti, ei minulla ole tänään mitään tekemistä.
Tosin voisin käydä kaupassa..
Laitoin murokupin ja lusikan tiskialtaaseen.
Otin ruokaraha purkin hyllyltä, ja otin siitä parikymmentä dollaria.
(A/N: Käytetäänhän Amerikassa dollareita? En oo varma..)
Otin auton avaimet, ja lähdin autoa kohti. Aukaisin auton oven. Se narisi.
Parkkeerasin auton parkkipaikalle. Astuin ulos.
Aurinko paistoi kirkkaana, ja käänsin katseeni pois auringosta.
Kävelin kaupan sisälle. Otin korin, ja lähdin kiertelemään kauppaa.
Otin maitoa, ja samassa kuului kuulutus. Ale.
Nostin kauppakassin autosta, ja vein sen sisälle.
Puhelin soi. Nostin luurin, ja kuulin katkonaista hengitystä.
” Hitto, lopeta tämä soittelu! ” Huusin puhelimeen, ja läimäisin luurin kiinni.
Samassa puhelin soi uudestaan.
” Bella ”, kuulin Jacobin äänen puhelimesta.
” Ai se olit sinä.. Minulle soitti joku tyyppi kahdesti ”, sanoin Jakelle.
” Minä soitin sinulle äsken ”, Jacob sanoi. Kuulin hymyä hänen äänessään.
” Ajattelin tuppautua teille kylään. Sopisiko se? ” Jake kysyi.
” Käyhän se.. Mutta ota läksysi mukaan, okei? ” Sanoin hänelle.
” Selvä. Tulen pian ”, hän sanoi, ja sulki puhelimen.
Laitoin luurin paikalleen, ja vein ostokset jääkaappiin.
Hain läksyni – juuri ajoissa. Kuulin ovelta koputuksen.
” Tullaan tullaan ”, huusin ja lähdin avaamaan ovea.
Aukaisin oven, ja näin Jacobin edessäni.
Jacobin kädessä oli iso pino läksyjä.
Kohotin kulmiani läksyille. ” Heh, tuota.. En ole tehnyt vähään aikaan läksyjä ”, Jacob sanoi huomaten katseeni.
Kehotin häntä seuraamaan minua.
Nousimme ylös portaita omaan huoneeseeni.
” Vähän sotkuista, mutta ei se varmaan haittaa ”, sanoin vaivautuneena.
” Ei, ei se haittaa ”, Jake sanoi.
Aloimme tehdä läksyjä.
Monta minuuttia kului, kunnes muistin Charlien ruoan.
” Minun pitää tehdä ruoka.. ” Sanoin, ja nousin ylös.
Jacob nousi myös ylös, tarrautuen minuun kiinni.
” Bella ”, Jacob sanoi.
Katsoin häntä.
Hän suuteli minua.
” Minä rakastan sinua ”, Jake sanoi häpeilemättä tunteitaan.
” Minä r-r ”, yritin matkia häntä.
” Minä.. R-r-rak.. ”
Samassa kuulimme koputuksen ikkunasta.
Jacob kirosi äänekkäästi.
” Miksi? Miksi nyt.. Helvetti! ”
Kuka kumma ikkunassa on?
A/N2: Jännitystä. Sen sanon, että ficci lähenee loppuaan. Enää hyvällä tuurilla kolme lukua. Ainakin kaksi lukua tulee vielä. (:
-
Jacob nousi myös ylös, tarrautuen minuun kiinni.
” Bella ”, Jacob sanoi.
Katsoin häntä.
Hän suuteli minua.
” Minä rakastan sinua ”, Jake sanoi häpeilemättä tunteitaan.
ihana kohta ^^ ♥
ääh.. loppu just jänskää kohtaa... jatka pian♥♥ mä tahon tietää ketä on ikkunassa :)
kiitti tästä
-
oonhan m' t't' lukenut on ihan kiva kirjoitus virheit' en huomannut. En ole koskaan tk'nnyt Bella paristuksesta mutta t'm' on aika kiva. Jatkoa__ 8noi alaviivat on kysymysmerkkei ja naa aat on "" n'it'!! Heh 8
-
Go Jake GO !! Niin sitä pitää Jake kerrotaan tunteet suoraan ideologiassa tai
jotain (WTF). Mut se et laitoit edelisestä komentistani ha haa tai jotain toi mieleen EMMETTIN !!
Vaiko oonko sekoomassa ?
-
Kotitonttu : Kiitos. Nytpä saat tietää kuka on ikkunassa.. <::
Cullen12 : Kiitos. :D:D
Claire Potter : Niinpä, Go Jake go. <: Kiitos kommentistasi.
A/N: Hahaa, jatkoaa. Sotken näkökulmia tähän lukuun, älkää hätäilkö. Tässä luvussa ei tapahdu (vielä) mitään jännittävää, jahkailua vain.. Enjoy. Teenkin kaksi lukua (again), koska juttua on paljon, enkä jaksa viivyttää enää tapahtumia. :D
Luku 7 – Jahkailua
BPOV
Kuka kumma ikkunassa on?
Jacob kirosi itsekseen, hän tiesi kuka on ikkunassa.
”.. Saastainen, kurainen ”, Jake mutisi ääneen.
Samassa kuului uusi koputus.
” Miksi nyt? Juuri kun ”, Jake kiroili hiljaa.
Menin ikkunan luo. Mikä ihme siellä on?
Ikkunan läpi ei nähnyt mitään, vain joku musta möykky.
Aukaisin ikkunan.
” Bella? ” Ääni kysyi.
Peräännyin taaksepäin. Tämä on jo liikaa!
Hän tuli ikkunasta pois. Ei kuulunut mitään, kun hän hypähti lattialle.
Istuuduin sängylleni järkyttyneenä.
” Mikä sai sinut tulemaan takaisin.. Edward? ” Jake kysyi kitkerästi.
Edward oli tullut takaisin.
” Itse asiassa, Bella sai minut takaisin ”, Edward sanoi kohteliaasti.
” Mutta näyttää siltä, että Bellalla on jo seuraa. Taidan poistua ”, Edward sanoi tyynesti.
Tiesin, että hänen pinnan alla kuohui.
” Odota ”, kuiskasin Edwardille ennen kuin hän lähti.
Hän kääntyi katsomaan minua, rakkaus silmissään.
” Minä.. Voisitteko molemmat poistua? ” Kysyin pää pyörällä Edwardista.
Jake nyökkäsi, ja lähti.
” Minä rakastan sinua ”, Edward kuiskasi lähtiessään.
Mitä minä teen?
Rakastan molempia..
Samassa ovi kolahti. ” Bella? ” Charlie huusi alakerrasta.
” Täällä. Unohdin ruokasi.. ” sanoin turtuneena.
Juoksin alakertaan laittamaan ruokaa.
Mielessäni pyöri kokoajan Edward ja Jacob. Laitoin ruoan.
” Bells? Mikä sinulla on? ” Charlie kysyi huolestuneena.
” Minullako? Ei mikään ”, vastasin hiljaa.
_________________________________________________________
JPOV
Hiton verenimijä.. Kaikki oli hyvin minulla ja Bellalla.. Ja sitten se tunkeutuu takaisin.
Kuulin naurahduksen.
” Jos olisin tiennyt tämän, en olisi tullut ”, Edward selitti hiljaa.
” Olisit voinut edes soittaa Bellalle ennen kuin tulit ”, sanoin kitkerästi.
” Soitinkin, mutta en sanonut mitään. Tai en kerennyt sanoa ”, hän vastasi.
Jaa.
Voi kun voisin edes tapella hänen kanssaan..
” Sovittu ”, hän sanoi. Olin unohtanut, että hän osaa lukea ajatuksia.
” Milloin? ” Kysyin vuorostani.
” Huomenna.. Niityllä. Tiedät varmaan. Se niitty mikä on lännessä. Pimeän tullen ”, Edward sanoi hiljaa.
Nyökkäsin.
Asia sovittu.
_________________________________________________________
BPOV
( seuraavana päivänä, tappelupäivänä. )
Onnekseni Charlie meni töihin. En olisi kestänyt jos hän olisi jäänyt kotiin..
Makasin sängyssäni miettien, mitä voisin tehdä.
Voisin käydä kaupassa.. Tai mennä yksikseni niitylle.
Päätin valita jälkimmäisen.
Menin tekemään leipiä jotka voisin ottaa niitylle mukaan.
Kirjoitin Charlielle lapun.
Lapussa luki:
” Charlie.
Menin puistoon. Jos en ole tullut ruoka-aikaan mennessä kotiin, niin syö eilistä ruokaa. ”
Charlie ei pidä jos menen yksin metsään, joten jouduin vähän valehtelemaan.
Nostin korin jossa on leivät autoon. Nousin autoon, ja lähdin ajamaan polulle, joka vie niitylle.
Pysäköin auton, ja lähdin astelemaan kohti niittyä.
Pian olin niityllä. Menin keskelle niittyä, ja levitin siihen vilttini.
Asetuin viltille makaamaan, miettien Edwardia ja Jacobia.
Nukahdin viltille.
Näin unta, jossa Edward ja Jacob tappelivat.
Yritin mennä heidän väliinsä, mutten onnistunut. Pian he olivat tappaneet toisensa.
Heräsin unesta.
Tiedän kumman valitsisin.
Luku 8 – Painajainen
BPOV
Oli tullut pimeää, ja kuulin askeleita niityn laidalta. Pitäisi varmaan mennä..
Samassa Jacob tuli niitylle, ja muuntautui sudeksi.
Hän ei ollut nähnyt minua!
” Jake! ” Huusin, mutta hän ei kuullut.
Jake vilkuili ympärilleen varautuneena.
Pian kuului suhahdus, ja Edwardkin oli niityllä.
Mitä he täällä tekivät?
Edward ja Jacob alkoivat tapella keskenään.
Aivan kuin unessani.
Juoksin heidän luokseen.
” JACOB! EDWARD! LOPETTAKAA! ” Huusin juostessani.
He eivät kuulleet.
” LOPETTAKAA! ” Huusin uudestaan.
Pian olin heidän luonaan.
Kuului katkonaisia ärähdyksiä, ja ärinää.
” LOPETTAKAA!! ” Huusin kovempaa.
He eivät keskeyttäneet tappeluaan.
Pian tapahtuisi niin kuin uneni ennusti..
Lyyhistyin maahan.
” Lopettakaa ”, yritin viimeisen kerran.
Aloin itkeä.
” Edward.. Jake.. ” mumisin hiljaa.
Tappelu jatkui.
Päätin mennä tappeluun mukaan. Juoksin heidän luokseen, ja potkin heitä molempia.
” Ai hitto.. ” Mutisin kun jalkani meni potkiessa.
Istuuduin aloilleni.
” LOPETTAKAA! ” Huusin heille.
Samassa Edward perääntyi, ja katsoi ympärilleen.
” Bella? ” Hän kysyi hämmästyneenä.
Jake katsoi minuun.
” Miten te tuommoista teitte! En olisi ikinä uskonut teistä ”, sanoin hiljaa.
Nousin ylös, ja juoksin niityn laidalle.
” USKALTAKAAPASKIN JATKAA TAPPELUANNE! ” Huusin heille.
Lähdin pois niityltä.
_________________________________________________________
EPOV
Katselin Bellan lähtöä niityltä.
Samassa tunsin näkymättömän sydämeni murtuvan. Olin loukannut häntä.
Lähdin hänen peräänsä.
Samassa ymmärsin, että hän haluaa olla rauhassa.
Hidastin vauhtiani. Samassa Jacob suhahti ohitseni.
” Jacob. Anna hänen olla rauhassa ”, sanoin hänelle.
_________________________________________________________
BPOV
En olisi voinut ikinä uskoa heistä..
Juoksin autolleni, ja aukaisin oven.
Nousin auton kyytiin, ja ajoin kotiin.
” Bella? ” Charlie kysyi kun aukaisin oven.
” Minä ”, sanoin tukahtuneella äänellä.
Nousin portaat ylös omaan huoneeseeni.
Menin nukkumaan, toivoen että tämänpäiväinen oli unta.
A/N2: Juu, tässäpä tämä. 10 luku voisi olla viimeinen, en ala tekemään mitään himopitkiä. :D
Jos luit tänne asti, niin kommentoi, plz. (:
-
Ihan kiva)luin kaikki luvut putkeen.ekaksi ficiksi tää on ihan jees))
ja JATKOA odottelen<3
-
Jeeh jatkoa tullut :D Uskon tietäväni kenet Bella valitsee ;3
Jatkoa odotan :)
-
Ihan kiva. Hahmot ovat mielestäni vähän OoC, etenkin Bella ja Edward, yhdessä lauseessa taisi olla pienoinen aikamuodonvaihdos, kirjoitusvirheitäkin saattoi olla, en pannut niin tarkasti merkille.
Muistaakseni tämä oli ensimmäinen ficcisi (?), ja onhan tämä siksi ihan jees, niin kuin joku jo sanoi.
Nyyhkistä, jos Bella valitsee Jacobin.
- Amanecer
-
Bella♥
Edward Jacob !!
ei Edwardia !!!
ajattelin et ikkunan takana on Alice mut se oliki Edward ;D
mut jatkaa !!♥
tai ihan sama.. ottakoot Bella ällöEdwardin
Jacob on aina tervetullut mun luokse ♥ ;D
-
koska tulee jatkoa ? =)
-
Allu-Pallu : Kiitos kommentistasi. (:
SabSab : Jaa-a, niinkö luulet? No, pianpa näet..
Amanecer : Joo, hahmot on vähän OoC (etenkin Edward, eihän se kirjassa tappele Jacobin kanssa koska se pahoittaa Bellan mielen yms.). Kiitos kommentistasi. <:
Kotitonttu : Kiitos kommentistasi. Meinasi jäädä unholaan tämä ficci, kiitos muistutuksesta.. Pitkään taistelin vikan(?) luvun kanssa.
A/N: Pistän kaksi lukua – että pääsen tämän loppuun, jee. Tosin eri viesteihin. Sananen ”viimeisestä” luvusta.. Päätin tehdä KAKSI päätöstä. Ensimmäisessä Bella valitsee Edwardin (joka on oma suosikkini,vinkvink), ja toisessa Jacobin. Että jokaiselle tulisi hyvä mieli, juu-u. Nauttikaa. Sananen vielä hahmoista.. Ne ovat todellakin ihan OoC, että älkää välittäkö. :D
Luku 9 – Kärpäsestä härkänen
BPOV
Heräsin huutoon. Kuka kumma huusi tähän aikaan yötä?
Samassa Charlie juoksi huoneeseeni, ja kysyi: ” Mikä hätänä? Mikä hätänä, Bella? ”
Jaa, olinko se minä joka huusi?
” Ai, tuota, ei minulla ole mikään hätänä. Mene vain nukkumaan ”, sanoin Charlielle.
Charlie lähti, mutisten mennessään väsymyksestä.
Painoin pääni tyynyyn.
Kuulin sihahduksia ulkoa, ja uteliaisuuteni heräsi.
Mikä sihahtelee tuolla tavalla?
Yritin nukkua, mutta sihahtelut jatkuivat.
Käänsin kylkeä, mutta vieläkin kuulin sihahdukset.
On kumma, kun ei saa edes nukuttua rauhassa.. Nousin pystyyn, ja hiivin ikkunaan.
Kurkistin ikkunaan, ja näin.. ” Edward ja Jacob! Painukaa muualle! ” Sihahdin heille, ja menin sänkyyni.
Sihahdukset vaimenivat, ja tunsin nukahtavani..
Heräsin valoon, joka tulvi ikkunastani. Paljonko kello oli?
Nousin pystyyn, katsoin pöllämystyneenä ympärilleni.
Kello oli niin paljon, että Charlie oli lähtenyt.
Muistin eilisen painajaiseni, ja lyyhistyin maahan.
Miten he tekivät tuon minulle?
A/N2: Argh, tulipas lyhyt, heh. En keksinyt. SEURAAVA LUKU ON VIIMEINEN!! Siis jaan sen kahteen osaan. Ensimmäisessä ”osassa” Bella valitsee Edwardin, ja toisessa Jacobin. Osat eivät siis liity millään tavalla toisiinsa. Molemmat alkavat tästä, mihin 9 luku loppui (eli edellinen). Tosin skippaan ehkä pari tuntia. Mainostan nyt jo seuraavaa (/seuraavia?) ficciäni. Elikkä seuraava ficcini tulisi olemaan semmoinen, jossa Edward on ihminen, ja Bella vampyyri.. Nimeä tälle en ole vielä keksinyt, mutta odottakaapas vain kun se tulee, hahaa. Nauttikaa tämän ficin lopusta.
Luku 10 – Loppu (with Edward)
BPOV
Koskaan – ikinä – en ole joutunut tekemään tälläistä päätöstä. Päätöstä, jossa pitää valita kahden väliltä.
Päätös Edwardin ja Jacobin välillä. Varmaan kohtalon ivaa, että juuri minä joudun tekemään tällaisen päätöksen. En ikinä, ikinä tahtoisi päättää tämmöistä.
Sydäntäni pisti ajatuskin siitä, että joutuisin luopumaan toisesta. He kun eivät pärjää mitenkään keskenään..
Lähdin alakertaan ottamaan syötävää, ja samassa kuului lasin helinää.
Juoksin yläkertaan, ja näin sen ikkunassa.. Victoria.
” Tiedäthän Bella, kumppani kumppanista ”, Victoria hykerteli itsekseen.
Peräännyin hitaasti, varoen jokaista askeltani.
Samassa pyrähdin juoksuun, ja Victoria suhahti ohitseni.
Pysähdyin, sillä Victoria oli suoraan edessäni. Hän pisti kätensä puuskaan, ja mittaili minua katseellaan.
Huomasin hänen silmänsä. Ne lähenivät mustaa..
” Ai, huomasit siis silmäni – anteeksi. Minulla on nälkä ”, hän sanoi viekkaasti.
Samassa hän tönäisi minut alas portaita, ja törmäsin peiliä päin. Peili mäjähti rikki, ja sirpaleita lensi lattialle.
Aloin huutamaan apua, mutta Victoria astui jalalleni. Kuului ruksahdus, ja tunsin kuinka jalkani murtui.
Kuului kova räsähdys, kun joku tai jotkut työnsivät oven auki. Tuli iso savupilvi, ja savupilven hellittyä näin Victorian pälyilevän ympärilleen.
Iso susi hyökkäsi Victorian kimppuun. Jacob!
Yritin nousta pystyyn hätääntyneenä siitä, että Jacob meni tappelemaan tuollaisen pedon kanssa. En voinut nousta, koska joku tuuppasi minut alas.
Kuulin hätääntyneen uikahduksen, kun Victoria lennätti Jacobin nurkkaan.
” JACOB! ” Huusin avuttomana.
Victoria lähestyi minua kohti, verenhimo silmissään.
Hän tuli minun luokse, ja viilsi syvän haavan peilin sirpaleella.
Älähdin kivusta, ja yritin perääntyä.
Haavasta alkoi vuotaa paljon verta, ja Victorian silmiin syttyi jokin.
Kuulin murahduksen, ja katsoin ympärilleni.
Näin Charlien tussarin, sen, jota hän putsasi kaiken aikaa. Konttasin nopeasti sen luo, mutta Victoria oli nopeampi. Hän otti pyssyn, ja taittoi sen poikki.
Peräännyin kauemmas vampyyrista, mutta se ei auttanut. Hän tuli, ja teki toisen haavan.
Paitani oli jo aivan märkä verestä, sitä kun oli vuotanut paljon.
Pian vuotaisin kuiviin, ajattelin. Tätä tahtia Victoria on tappanut minut parissa tunnissa.
Victoria tuli luokseni, ja valmistauduin siihen, että kuolisin. Jacob oli tullut tajuihinsa, ja lähestyi Victoriaa.
Victoria ei huomannut Jacobia, ja Jacob hyökkäsi hänen kimppuunsa takaapäin.
Alkoi hurja taistelu elämästä kuolemasta, jota en katsonut. Yritin saada tyrehdytettyä vertani, joka valui solkenaan.
Nostin katseeni, ja huomasin Jacobin olevan voitolla. Parin sekunnin päästä kuulin tuskanhuudon, mutta kumman? Jacob. Jacob oli tappiolla.
Victoria tuhosi Jacobin.
Aloin itkeä, ja huusin Jacobia.
Sitä mukaa, kun Victoria tuhosi Jacobia, Jacob muuttui ihmiseksi.
Hän näytti niin heiveröiseltä, niin rauhalliselta..
Miksei kukaan tullut auttamaan Jacobia?
Victoria hyökkäsi kimppuuni heti, kun oli tuhonnut Jacobin. Hän puraisi minua kädestä, ja huusin kivusta.
Samassa joku työnsi Victorian irti minusta. Edward.
Itkin kahta kauheammin, miettien jos Victoria tuhoaisi Edwardinkin – sitä en kestäisi.
Tunsin, kuinka myrkky alkoi vaikuttaa minuun. Tuntui kuin joku polttaisi roviota sisuskaluissani.
Suljin silmäni, yrittäen helpottaa kipuani.
Kuulin taistelun ääniä, mutta en kestänyt katsoa sitä – ties vaikka Edward olisi häviöllä.
Pian nenääni tuli savun haju. Jotakin poltettiin – mutta ketä?
Joku tuli luokseni, ja kuiskasi nimeni. Hän nosti minut syliini.
Aukaisin silmäni. ” Edward ”, sanoin hänen nimensä.
Hän nyökkäsi, ja sanoi: ” Sinut pitää viedä Carlislen luo.. ”
Kipu kärvensi sisuskalujani.
Polte tuntui vieläkin sisälläni, ja se voimistui.
Suljin silmäni.
Edward juoksi, tai pikemminkin liisi heidän entisen talonsa luo.
Hän juoksi sisään taloon, ja kuulin henkäyksiä.
” Carlisle ”, hän sanoin juostessaan.
Tunsin, kuinka minut laskettiin jonnekin.
Polte laimeni hieman maatessani, mutta se poltti vieläkin.
En pystynyt huutamaan apua, vaikka olisin halunnut.
Puristin silmiäni kiinni, ja kuulin suhahduksen, ja samassa toisen.
” Victoria hyökkäsi ”, kuulin Edwardin sanovan.
” Jacob.. tuhoutui ”, Edward sanoi aavistuksen hiljempaa, ja muistin sen. Kuinka Jacob oli tuhoutunut yrittäessään auttaa minua.
Hiljaisuus laskeutui vampyyrien keskuuteen.
Carlisle aukaisi lääkärinsalkkunsa, keskeyttäen hiljaisuuden.
Polte voimistui entistä kovemmaksi, niin kovaksi, etten enää kestänyt. Aloin sätkiä, ja kuiskasin apua.
Pian aloin kiljua heitä tappamaan minut. Edward otti minua kädestä, ja sanoi ettei kukaan ole tappamassa minua.
Carlisle katsoi jalkaani, ja totesi sen olevan murtunut. Hän pisti siihen kipsin, ja siirtyi käteeni.
Hän kävi läpi haavojani, kunnes pääsi puremaani. Hän henkäisi kauhusta, ja Edward nosti päänsä terävästi.
” Häntä purtiin? ” Hän kysyi tyrmistyneenä.
Carlisle nyökkäsi turtana.
” Emme voi asialle mitään. Prosessi on jo niin pitkällä, ettei sitä voi keskeyttää ”, Carlisle sanoi.
Edward huokaisi syvään. Eikö hän halunnutkaan minua?
Puristin silmiäni kiinni kahta kovemmin, toivoen että tämä on unta.
Samassa joku otti kädestäni kiinni, ja puristi hellästi.
” Kyllä sinä selviät, Bella ”, kuulin tytön äänen sanovan. Alice.
” Anna hänen olla ”, Edward ärähti hänelle.
Samassa menetin tajuntani..
Päiviä kuluu..
Kuulin kaiken entistä herkemmin. Kuulin, kuinka Edward ja Alice riitelivät, kuulin kuinka Jasper tuhahteli.. Kuulin kaiken.
Polte alkoi vähentyä, kunnes sitä ei enää ollut.
Henkäisin syvään.
Kuulin Alicen henkäisevän, ja liitävän tänne.
” Bella ”, hän sanoi.
Kaikki muutkin ilmestyivät oviaukkoon, ja Edward tuli viereeni.
( A/N2: Muuten, jos ihmettelette miksi puhun noin ” Edward tuli viereeni ”yms., vaikka Bella ei näekään sitä, niin olisi aika tyhmää jättää se kertomatta. Älkää siis välittäkö, Bellalla on silmät kiinni mutta kuitenkin kirjoitin kaiken mitä he tekevät. Keep reading. )
Edward otti kädestäni kiinni, ja puristin sitä niin hellästi kuin voin.
Hän hymyili, ja sanoi: ” Bella on valmis. ”
Aukaisin silmäni niin hitaasti kuin voin. Olin kuin Ruusunen, joka herää satavuotisesta unestaan.
Heti kun aukaisin silmäni, näin hänet. Oman kreikkalaisen jumalani. ( A/N3: Hahaa, oli pakko tunkea toi ’kreikkalainen jumala’ termi tännekin. )
Hän näytti vielä ihanammalta kuin ihmissilmillä näinkään.
Hänen upeat kasvonsa, hänen ihanat silmänsä, ihanasti kaartuvat huulet.. Kaikki se oli minun.
Nousin pystyyn, ja suutelin häntä sydämeni kyllyydestä.
Kuulin vaimeita tyrskähdyksiä ovensuulta. ” Hankkikaa huone ”, sanoi tyrskivä Emmett.
Loin häneen murhaavan katseeni, ja hän vaimeni.
Alice liisi luokseni, ja silmäili minua katseellaan.
” Minä ensimmäisenä! Tule Bella, sinun täytyy nähdä tämä! ” Alice sanoi innostuneena.
Mitä hän piilottelee?
Hän veti minua kädestä pitäen peilin luo.
Otteeni Edwardin kädestä liposi.
Katsoin peiliä pitkään, ennen kuin uskalsin edes astua sen eteen. Ties minkälainen hirviö siellä on..
Alice pyöritteli silmiään, ja työnsi minut peilin eteen.
Peilistä katsoi ruskeahiuksinen tyttö, kalpea tosin, jolla oli.. punaiset silmät?
Onko minulla punaiset silmät?
” Niin, kaikilla vastasyntyneillä on punaiset silmät ”, Alice selitti huomaten katseeni.
Nyökkäsin ymmärtäväisesti.
Edward tuli luokseni, ja otti minua kädestä.
” Tule, Bella. Käymme asioilla. Tulemme kyllä ennen lähtöä. ”
Mitä lähtöä? Carlisle nyökkäsi. Edward lähti juoksuun, ja hän veti minut mukaansa.
Aloin juosta, ja pian olin Edwardin rinnalla. Juoksimme ovesta ulos, ja pian eteemme levittäytyi joki. Pysähdyin joen eteen, ja katsoin häneen kysyvästi. Hän naurahti, ja sanoi: ”Meidän täytyy hypätä. Ota vauhtia ja hyppää. ”
Irrotin otteeni hänen kädestään, ja peräännyin pari askelta.
Sen jälkeen juoksin (tai liisin) joelle, ja hyppäsin sen yli.
Puristin silmäni kiinni, ajatellen sitä, että kaadun. Ääntäkään ei kuulunut, kun laskeuduin.
Edward nauroi, ja hyppäsi luokseni.
” Otetaanko juoksukisa? ” Hän kysyi innokkaasti.
Nauroin, ja hämmästyin omaa ääntäni. Se oli kuin.. tiukujen helinää. Olin aina haaveillut tällaisesta äänestä.
Mykistyin, ja kuuntelin nauruni kaikua.
Edward katsoi kysyvänä minuun, ja nyökkäsin mykistyneenä vieläkin.
” Juostaan meidän niityllemme. Pysähdy siellä ”, hän sanoi, kun aloin juosta.
Tuuli suhisi korvissani, samoin kuin maisemat. Nyt ymmärsin miksi Edward rakasti juoksemista.
Katsahdin taakseni, ja näin Edwardin jäävän jälkeeni.
Eteeni tulvi valoa, ja aloin hiljentää. Pian niittymme tulisi vastaan.( A/N4: Keskeytyksiä keskeytyksiä, mutta sitä vain, että Bella ei sure Jacobin tuhoutumista paljoa, koska olettaa sen olevan epäkunnioittavaa Edwardia kohtaan. Siis kyllähän hän sitä suree mutta ei äänekkäästi.. )
Näin entistä enemmän valoa, ja pian aukea tuli vastaan.
Pysähdyin aukeallemme mykistyneenä sen kauneudesta. Kaikkialla oli kukkia.
Pari sekuntia kului, ja sitten Edward tuli. Hän hymyili, ja sanoi: ” Voitit, mutta otetaan uusiksi parin vuoden päästä. Silloin voitan sinut. ”
Hihitin, ja sanoin: ” Niinkö luulet? ” Tiukujen helinää kuului entistä enemmän.
Samassa muistin päivät, jona Edward oli poissa. Entä jos hän jättäisi minut taas?
Sydämessäni tuntui ikävältä, kun muistin ajan jolloin Edward oli poissa.
Edward näytti huolestuneelta, ja tuli lähemmäksi minua.
” Mikä sinulla on? ” Hän kysyi, ja sipaisi hiuskiehkuran pois kasvojeni tieltä.
Asetuin istuutumaan, ja olin hiljaa.
” Entä jos jätät minut taas? Ei sinun olisi tarvinnut säälistä ottaa minua mukaasi ”, sanoin murhe äänessäni.
” Bella kulta, luuletko että voisin jättää sinut taas? En missään nimessä. Rakastan sinua, enkä ikinä voisi jättää sinua. Uskothan minua? ” Edward sanoi minulle uskottavasti, niin lämpimästi ja hellästi etten epäillyt hänen rakkauttaan.
Edward tuli lähemmäksi, ja suuteli minua. Kiedoin käteni hänen ympärilleen, ja annoin sormieni juosta hänen hiuksissaan. Tätä olin kaivannut, Edwardia.
Edward perääntyi, ja sanoi: ” Bella. ”
” Minulla on sinulle tärkeää asiaa.. ” hän jatkoi rakkaus silmissään.
Hän polvistui eteeni, ja kaivoi jotakin housujensa taskusta.
Ei kai vaan..?
” Isabella Marie Swan. Lupaan rakastaa sinua ikuisesti – ikuisuuden joka ainoana päivänä. Tuletko vaimokseni? ”Hän katsoi omilla, ihanilla silmillään minuun vedoten.
” Kyllä ”, kuiskasin hänelle.
Hän avasi rasian – ja siinä se oli. Sormus.
Sormuksessa oli yksi suuri timantti, joka oli keskellä sormusta. Hän otti vasemman käteni, ja pujotti sormuksen nimettömääni.
Hän hymyili minulle, ja suuteli.
Edward nousi ylös, ja kietoi kätensä hartioitteni ympärille.
” Tule. Meidän täytyy lähteä ”, hän sanoi.
” Minne menemme? ” kysyin ihmetellen.
” Sittenpä näet ”, hän sanoi virnuillen.
Lähdimme juoksemaan kohti kotia.
Ylitimme joen uudemman kerran, ja tulimme valkoiselle ovelle.
Aukaisin oven, ja menimme sisään.
Emmett katsoi tv; tä, ja sanoi meille virnuillen; ” Muiskuttelunne kuului tänne asti. ”
Samassa Alice juoksi luokseni, ja pyysi näyttämään kättäni.
Kohotin oikeata kättäni, ja hän pyöritteli silmiään.
” Toinen käsi! ” hän huudahti.
Näytin hänelle vasenta kättäni, ja hän kiljaisi: ” Tiesin sen! Pääsen järjestämään häitä! ”
Edward tuhahti, ja muistutti: ” Itse asiassa ne ovat minun ja Bellan häät. ”
Alice otti koiranpentu ilmeensä (joka on muuten sangen anova ilme), ja aneli meitä saada lupaa järjestää meidän häämme.
Edward pyöritti silmiään, ja sanoi: ” Harkitaan. ”
Aivan sama, minne meninkin. He ovat tukenani, aina ja ikuisesti.
Rakastin heitä kaikkia aina ja ikuisesti.
Ikuisuus on pitkä aika – siihen mahtuu monta päivää.
LOPPU (?)
A/N5: Sen lopun, missä Bella valitsee Jacobin, näätte myöhemmin. Piti saada tämä julkaistua. Jos tämä riitti Sinulle, niin kiitän ja kumarran tämän tekeleen seuraamisesta.
Mainostusta taasen; jos Sinua kiinnostaisi lukea Edwardista ihmisenä (huomiohuomio, Edwardilla on sitten kömpelyysgeenit & punastusgeenit.) niin seuratkaa seuraavaa tekelettäni (joka ei ole vielä täällä, kohta on.), kiitos. Tekeleessä Bella olisi vampyyri, mutta näistä vihollisvampyyreista en ole varma. Kiitos ja kumarrus.
-
Aww, Eddie on oma lempparini, joten tämä taitaapi olla suosikkini<3 Hii, teet sitten sellaisen stoorin, luen tietty :D Mut joo, kiitos tästä<3
-
Vihdoinkin!:)
tykkäsin,mutta haluan lukea vielä toisenkin lopun))
ja mitä tulee seuravaan ficcisi niin luen sen varmasti;)
-
:'( nyyh.. Jacob kuoli ;'''''( (jos se siis kuoli? tai niiin ymmärsin)
mut kyl tääkin oli ihan hyvä loppu..
Tässä olis pien ehdotus siihen toiseen ficciin ?
Charlie ja Renee on vampyyrejä ja Phil ja Bella on adoptoitu eli ne on kans vampyyrejä ja sit Cullenit on niiku ihmisii ja sit Alice, Jasper, Rosalie, Emmett ja Edward on niiitten biologisia lapsia. eli et ne ei seurustele sillee keskenää vaa et Alice seurustelis vaikka Ericin kanssa ja Emmett... Jessican, ja Rosalie olis vaikka kiinnostunu Jacobista ja sit Jasper olis kiinnostunu Laurenista tms..
-
tuleeko tähä vielä jatkoa ?
-
sä lupasit yrittää kirjottaa toisen puolen ennen syyskuun alkua :--D
koska tulee jatkoa?
-
Tää oli nii hyvä. En oo koskaa oikeen Jacobista välittäny nii et oli toisaalta hyvä et se kuoli... Olis kiva kuulla lisää! ;D
-
tää on niin ihana! :o
-
Hieno loppu!!! Jään odottamaan seuraavaa...
KIITOS! :-*
-
Olen lukenut tämän joskus muinaisina aikoina ja ajatellut silloin, että kommentoinpa sitten, kun viimeinen luku on ilmestynyt. Sitä ei näemmä koskaan tullut, mutta ei se mitään, koska olihan tuokin loppu kuitenkin ihan käypä lopetus tälle tarinalle. (Silloin muinoin olin itse Team Jacob, oi niitä aikoja. :D )
Tässä tarinassa metkoin asia minusta olivat nuo kirjoittajan välihuomiot tekstin seassa ja on kyllä suorastaan sääli, ettei sellaisia nykyisissä ficeissä juuri näe. :D Pidin myös tästä lopusta ja sen onnellisuudesta, ja lopetuslause oli aivan uskomaton. Kunnon nostalgiapärinät tämän lukemisesta, kiitos siis niistä!