Kirjoitti: Larjus - 03.01.2026 22:02:40
Author: Larjus
Chapters: Ficlet
Fandom: Bucchigiri?!
Characters: Senya
Genre: Tummasävyinen draama, hahmon mietteitä
Rating: K-11
Warnings: Spoilereita sarjan juonesta
Disclaimer: En omista alkuperäissarjaa tai sen hahmoja enkä ole saanut tämän kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Summary: Kolmesataa vuotta myöhemminkin Senya ajattelee Ichiyaa.
A/N: Osallistuu Lyrics Wheelin 22. kierrokselle (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=54561.0). Kappaleeksi sain Elastisen ja Jenni Vartiaisen Epäröimättä hetkeekään (https://www.youtube.com/watch?v=Ex0lB79d-Es). Mulle tuli siitä heti mieleen Senya ja Ichiya ja heidän tarinansa, ja olikin itsestään selvää, että kirjoittaisin heistä jotain. Alkuperäinen ajatukseni oli kirjoittaa jotain siitä ajasta, kun he olivat vielä elossa (ihmisinä) ja kaikki oli heidän välillään hyvin, mutta no, toisin kävi. Biisi on kyllä ihan täydellinen SenIchi-kipale ♥ Tämän ficin kohdalla saa jokainen itse päättää, oliko Senyan ja Ichiyan suhde myös romanttinen vai ei. Jätin sen tarkoituksella tulkinnanvaraiseksi.
Kolmensadan vuoden omistautuneisuus
Arajinin kuorsaus kaikui yössä. Senyaa se ei häirinnyt, sillä henkiolentona hän ei olisi edes voinut nukkua, vaikka olisi halunnut, eikä kuorsauksen kuunteleminen sotkenut hänen ajatuksiaankaan. Osa hänestä kuitenkin toivoi, että niin olisi ollut, koska silloin hän olisi ehkä saanut edes pienen tauon Ichiyan muistamisesta.
Siitä oli jo kolmesataa vuotta, kun sulttaanin sotilaiden ampumat luodit olivat lävistäneet heidän sydämensä ja he olivat kuolleet niiden aiheuttamiin vammoihin. Muisto raastoi Senyan sisintä, etenkin juuri sitä kohtaa, johon luoti oli uponnut. Hän ei ollut halunnut päättää elämäänsä niin, mutta kaikkein katkerin hän oli siitä, milloin oli kuollut.
Hän oli riidellyt Ichiyan kanssa. Tämä oli ollut kireä ja etäinen jo pidemmän aikaa, mutta vain hetkeä ennen heidän kuolemaansa tilanne oli eskaloitunut tappeluksi. Ichiya oli ollut hänelle suorastaan raivoissaan siitä, ettei hän ollut suostunut taistelemaan tätä vastaan loppuun – eli kuolemaan – asti. Tämä ei ollut suostunut kuuntelemaan hänen näkökulmaansa laisinkaan vaan oli vain väittänyt hänen pitävän tätä pilkkanaan. Viimeisinä sanoinaankin, kuolemaa tehdessään, kuiviin vuotaessaan, Ichiya oli vannonut kantavansa vihaansa ja kaunaansa ikuisesti.
Mutta miksi? Sitä Senya ei vielä vuosisatoja myöhemminkään ymmärtänyt, vaikka miten yritti.
Ichiyan sanat kaikuivat hänen korvissaan jatkuvasti. Hän? Pitänyt Ichiyaa pilkkanaan? Miten väärässä tämä olikaan ollut!
Totuus oli se, että Senya oli ihaillut ja rakastanut Ichiyaa sydämensä pohjasta. Yli vuosikymmenen Ichiya oli ollut hänen paras ystävänsä, perheensä, koko elämänsä. Hän oli luopunut kaikesta muusta ja jättänyt koko vanhan elämänsä taakseen voidakseen tavoitella yhteistä unelmaa tämän kanssa. Monta vuotta olikin kulunut niin, että Senya oli uskonut heidän vielä saavuttavan päämääränsä, että heistä todellakin tulisi honkibitoja. Yhdessä.
Miten Ichiya ei ollut nähnyt sitä kaikkea? Mikä oli voinut muuttaa tätä niin paljon, että se oli estänyt tätä näkemästä hänen kymmenen vuoden omistautuneisuutensa heidän yhteiselle unelmalleen? Senya olisi antanut vaikka mitä, että olisi päässyt kysymään sitä suoraan Ichiyalta. Ja ehkä hän vielä pääsisikin.
Senya vilkaisi Arajinia, joka edelleen nukkui vuoteessaan autuaan tietämättömänä hänen suunnitelmistaan. Arajinin avulla hän varmasti löytäisi Ichiyan vielä, saisi houkuteltua tämän esiin, puhuttua tämän kanssa. Ehkä hän voisi vihdoin myös antaa Ichiyalle mahdollisuuden taistella häntä vastaan vaikka kuolemaan asti, jos tälläkin olisi keho, jota lainata. Hän olisi valmis ihan mihin vain.
Kolmesataa vuotta sitten hän oli luopunut kaikesta Ichiyan vuoksi ja edelleenkin tekisi niin. Olihan Ichiya yhä, kaikesta tapahtuneesta huolimatta, hänen paras ystävänsä, perheensä, koko elämänsä. Kaikki, mitä hänellä oli.
Elastinen feat. Jenni Vartiainen - Epäröimättä hetkeekään
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Synkimpänä yönä
Sun käsiin luottasin mun elämän
Epäröimättä hetkeekään
Jee, palatseissa vietin yksin öitä
Se kaikki oli merkityksetöntä
Vasta kun sain jonkun kenen kans sen voisi jakaa
Löysin mun onneni sun onnesi takaa
Voit luottaa siihen
Ei oo mua, on vaan me
Ja vaik kaikki mun menis susta luovu mä en
Paha maailma ei maha meille kun mennään yhessä
Oon aina sun, myös tuulten kääntyessä
Ne illat kun ootat mua
Ne yöt jotka valvot
Kun sanot, että pärjäät
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Synkimpänä yönä
Sun käsiin luottasin mun elämän
Epäröimättä hetkeekään
Sä oot
Kaikki mitä mul on
Kaikki mitä jää
Kun kaikki turha riisutaan
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Jee, täs on mun elämä
Jos tahot niin saat sen
Tilanteen tullen en kattoisi taakse
Korkeimmalt huipulta syvimpään monttuun
Jaan mun matkaani sun kaa niin se helpottuu
Kylmiä puitteita, kiiltävää pintaa
Sille mitä meil on ei oo riittävää hintaa
Ja vasta sä selvensit sen mulle
Oikee arvos on siinä mitä merkitset muille
Ne illat kun ootat mua
Ne yöt jotka valvot
Kun sanot, että pärjäät
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Synkimpänä yönä
Sun käsiin luottasin mun elämän
Epäröimättä hetkeekään
Sä oot
Kaikki mitä mul on
Kaikki mitä jää
Kun kaikki turha riisutaan
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Haluun vaan et sä tiedät
Mä heittäsin tän kaiken menemään
Epäröimättä hetkeekään
Kirjoitti: Maissinaksu - 05.01.2026 01:01:11
Lainaus
Genre: Tummasävyinen draama, hahmon mietteitäTämä on hyvä genre ja sopii myös Traagisille Homohengille. 😂❤️💙
No joo, hirnun miten paljon hyvänsä tuolle lanseeraamallesi termille, olihan tämä mukavan harmillinen lukukokemus. Senya on niin raasuli ja turhauttaa hänen puolestaan Ichiyan käytös ja motiivit heittäytyä hankalaksi. Muistan, miten minua risoi koko sarjan ajan se surullisenkuuluisa kommunikaation puute niin henkien kuin Arajinin ja Matakaran kohdalla. Jos Arajinilla ja Ichiyalla olisi jotain kiistelyn aihetta, molemmat veisivät punaisen langan hautaansa ja sitä ennen draamailisivat oikein urakalla. xD Ehkä hyvä, että heillä on tolkun miehet aisapareinaan. Matakaran ja Senyan keskustelut olisivat nekin varmasti aika metkoja!
Lainaus
Totuus oli se, että Senya oli ihaillut ja rakastanut Ichiyaa sydämensä pohjasta. Yli vuosikymmenen Ichiya oli ollut hänen paras ystävänsä, perheensä, koko elämänsä.Ääää, piru että on epäreilua tämä. Senya ansaitsisi kasapäin rauhaa, rakkautta ja hyvää ruokaa. 🥺❤️
Lainaus
Arajinin avulla hän varmasti löytäisi Ichiyan vielä, saisi houkuteltua tämän esiin, puhuttua tämän kanssa.Mukavaa kuitenkin, että Senya näkee nykyisessä tilanteessaan mahdollisuuksia tavoittaa Ichiya ja ehkä korjata kolmesataa vuotta piinanneen väärinkäsityksen.
Kiitus tästä tunnelmointipätkästä! ❤️ Onneksi tiedämme, että kaikki kääntyi myöhemmin paremmin.
- Mai
// Hei Buttis! ❤️ No siis silleen paremmin, että saavuttivat yhteyden taas myöhemmin. xD
Kirjoitti: Beelsebutt - 05.01.2026 09:14:36
Ensiksi täytyy sanoa, etten tiedä fandomista mitään, mutta toiseksi täytyy sanoa, että kun olin lukenut ficin, kävin vähän tutkimassa asiaa ;D
Tää toimii aivan mahtavasti myös tämmöiselle fandomista ikinäkuulleellekin. Tästä välittyy sisäinen paine ja painokin, turhautuminen ja kuitenkin vakaa usko siihen, että vielä jonain päivänä kaikki muuttuu.
Toki sitten kun vähän vaklasin fandom-juttuja niin sain tähän angstisemman tulkinnan, koska ilmeisesti Senyan toive on aika toivoton. Ja samalla itse aloin angstata että miksi niitten pitää vaan hakata päitään vastakkain, AARGH, opetelkaa keskustelemaan!!!1 🙈
Mutta joo. Kaikesta päätellen lyriikat tosiaan osuivat ja upposivat erittäin hyvin tähän fandomiin ja vielä erityisemmin juuri Senyaan :( <3
Tää on kyllä kauheen moniulotteinen ficci enkä teeskentele yhtään että tajuaisin kaiken. Mutta näin fandom-nyyppäänkin teki vaikutuksen, joten voin vain aavistella miltä tuntuu, kun on tunnelmassa vielä paremmin mukana loretuntemuksen kautta.
Kiitos tästä <3
// Ääk!! Gots to know!!! Mitenniin asiat kääntyi parempaan??? :o
// Traagiset homohenget lollol 😂💜🍆
Kirjoitti: Larjus - 12.01.2026 20:09:48
Lainaus
mukavan harmillinen lukukokemus.Mukavan harmillinen, kiinnostava sanapari, mutta kuvaa hyvin sisällöltään tummasävyisempiä ja ei-niin-iloisia tekstejä! Senya on kyllä raasuli, ja hänen kohtalonsa oli niin surullinen 😭 (Ichiyan myös.) Minuakin aina harmitti hänen puolestaan, ja edelleenkin mietin, miksei Ichiya vain voinut alun perinkin puhua hänelle ja kertoa totuutta, sen sijaan että antaa itsensä katkeroitua. (Tykkään kyllä siitä ajatuksesta, että se pimeys/hirviö, joka vainoaa Matakaraa, olisi myrkyttänyt Ichiyankin silloin aikoinaan.)
Lainaus
Jos Arajinilla ja Ichiyalla olisi jotain kiistelyn aihetta, molemmat veisivät punaisen langan hautaansa ja sitä ennen draamailisivat oikein urakalla. xD Ehkä hyvä, että heillä on tolkun miehet aisapareinaan.Hahah, no siis joo. Mielenkiintoinen konsepti kyllä, että majin, jonka Arajin ensimmäisenä kohtaa, ei olisikaan Senya vaan Ichiya... Ai että, nyt mietin tästä jotain kunnon corruption arcia Arajinille XD Tai sitten se olis täysin immuuni Ichiyan puheille, lol. Senyan kanssa hengaaminen olis kyllä varmasti tehnyt Matakaralle hyvää 🥺 (Mitenköhän Senya ja Shindo olisi toiminut...)
Lainaus
Mitä on tämä Arajinin mollaus, pois se minun tekstieni läheisyydestä XD Toopehan se poika on, ja tehnyt paljon virheitä, mutta pohjimmiltaan hyväsydäminen ♥Olisi Arajinistakin jotain hyötyä jollekulle.
Kiitoksia kommentistasi! :3
Beelsebutt: Kiitoksia vain lyriikoista, olivat varsin inspiroivat! Kun luin niitä ja kuuntelin biisiä, tiesin heti, mistä aihepiiristä ja hahmoista kirjoitan ;D Kiva kun tulit lukemaan tämän, vaikkei fandom tuttu olekaan. Ja ehdottomasti suosittelen pienen tutkimisen lisäksi myös koko sarjan katsomista, ei ole kuin 12 jaksoa. (Vaikka tarina olisi minun mielestäni kyllä ansainnut ja tarvinnutkin enemmän...)
Lainaus
Tästä välittyy sisäinen paine ja painokin, turhautuminen ja kuitenkin vakaa usko siihen, että vielä jonain päivänä kaikki muuttuu.Sanasi tiivistävät ficcin erinomaisesti! Kuin myös Senyan sisäisen sielunmaiseman - päällepäin hän on paljon huolettomampi, mutta jo alusta asti on selvää, ettei hän kerro ihan kaikkea, mitä oikein ajattelee ja suunnittelee. Voi vain kuvitella, millaista on, kun noin kolmesataa vuotta on joutunut miettimään, mikä omassa elämässä meni vikaan vain hetkeä ennen omaa kuolemaa :<
Lainaus
Ja samalla itse aloin angstata että miksi niitten pitää vaan hakata päitään vastakkain, AARGH, opetelkaa keskustelemaan!!!1 🙈No siis joo! Varsinkin turhautti Ichiyan käytös (vaikka onkin lempihahmoni sarjassa), sillä miksi hän mieluummin oli puhumatta ja kantoi vihansa ja kaunansa mukanaan hautaan saakka, sen sijaan että olisi kertonut Senyalle, mikä oikein hänen mieltään niin risoi. Kommunikaation puute on kyllä tärkeä teema Bucchigiri?!:ssä parin muunkin hahmon kohdalla.
Lainaus
// Ääk!! Gots to know!!! Mitenniin asiat kääntyi parempaan??? :oMaissinaksu vähän jo antoikin vastausta, mutta mä voin avata vielä vähän lisää ;D Toki kannattaa katsoa sarja itse ja ottaa selvää, mutta jos haluat pientä spoileria (en kyllä kovin tarkkaa anna), niin:
Spoiler: näytä
). Kiitos sinullekin kommentista ♥