Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: Kelsier - 14.11.2025 15:09:41
-
Ficin nimi: Lokin kolme huonetta
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Fandom: MCU
Tyylilaji/Genre; ABO, modern!AU
Paritus: viitteellinen Thor/Loki
Vastuuvapaus: MCU kuuluu tekijöilleen. Kirjoitan huvikseni enkä saa tästä rahaa.
Haasteet: 3 kertaa kun... VII (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=54525.0), Otsikoinnin iloja II (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=53966.0) (intertekstuaalinen otsikko)
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Loki katseli pikkuista asuntoa kiitollisuuden sekaisella hämmennyksellä. Oliko tämä todella heidän? Hänen vauvansa saisi syntyä omaan kotiin.
”Eihän tämä kummoinen ole…”, hänen takanaan seisova Thor aloitti.
”Voi, tämä on oikein hieno! Saanko tosiaan pitää huonekalutkin?”
Alkovissa oli sängynrunko ja täysin käyttökelpoinen patja, keittokomeron edessä oli pieni ruokapöytä tuoleineen.
”Saat. Tuttuni ei tarvitse niitä.”
Loki hymyili miehelle. ”Milloin takuuvuokra on maksettava?”
Thor näytti ensin hölmistyneeltä ja alkoi sitten pyöritellä päätään. ”Älä siitä huolehdi, se on jo hoidettu.”
Lokin sisällä sykähti. Tuo ihminen huolehti hänestä, vaikka tällä ei ollut siihen mitään velvoitetta ja hän vieläpä kantoi toisen miehen lasta. Hän halasi Thoria lämpimästi. ”En oikein osaa ilmaista kiitollisuuttani enkä varmaan voi koskaan korvata tätä sinulle…”
Thor kosketti hänen hiuksiaan. ”Kunhan sinulla ja pikkuisella on kaikki hyvin”, tämä sanoi hiljaa.
Lokin silmiin herahti kyyneleitä. ”Minä laitan tämän kauniiksi meitä varten. Tule pian taas käymään.”
Thor hyvästeli ja Loki istahti sängylle katselemaan uutta kotiaan.
*****
Loki puuhaili ruokaa tason edessä. Hän tunsi pöydän ääressä istuvan Thorin katseen selässään ja se tuntui mukavalta. Vatsa alkoi olla jo hieman tiellä, oli ulotuttava asioihin eri kulmista, mutta se ei haitannut. Hänestä oli ihanaa, kun Thor oli tullut käymään. Loki oli tuntenut vauvan potkut ensi kertaa aamupäivällä ja halusi jakaa tiedon jonkun kanssa. Hän asetti pöydälle, jonka oli jo kattanut lautasilla ja laseilla, pienen iltapalalautasen. He söivät sopuisassa hiljaisuudessa. Silloin Loki tunsi uudelleen pienen pehmeän töytäisyn alavatsan tienoilla. Hän puhkesi hymyyn, nousi ylös ja astui Thorin viereen asettaen tämä kämmenen vatsalleen. Toisen silmät suurenivat, kun tämä alkoi tuntea potkut.
”Hän tassutteli jo aamulla”, Loki kertoi. ”Olin niin iloinen, kun soitit. Halusin jonkun jakamaan tämän kanssani.”
Thor näytti pöllämystyneeltä, mutta ilmeessä oli myös jotain hyvin hellää. ”Reipas pikkuinen”, tämä henkäisi tuskin kuuluvasti.
He olivat niin hetken aikaa, kunnes vauva väsyi kokeilemaan raajojensa rajoja ja Thor laski kätensä alas onnellisen oloisena.
*****
Loki tiesi, että aika mennä klinikalle koittaisi minä päivänä hyvänsä. Thor oli taas hänen huoneistossaan ja siirteli kaakaokuppiaan kädestä toiseen.
”Joko sinua jännittää?” tämä kysyi selvästi jotain keskustellakseen.
Loki naurahti. ”Ei oikeastaan. Luotan lääkäreihin ja hoitajiin, he ovat ammattilaisia ja osaavat kyllä hoitaa hommansa. Pääsen pian tapaamaan pikkuiseni.”
Thor nyökkäsi ja hörppäsi juomaansa.
Loki työnsä muutaman karanneen hiussuortuvan korvansa taakse. ”Tulisitko katsomaan meitä sairaalaan?” hän tiedusteli arasti. ”Minä… minä en oikein tunne täältä ketään vieläkään ja… ja tuntuisi niin oudolta, jos… jos kukaan ei tulisi…”
Vaikka Loki piti heitä ystävinä, hän koki hyvin intiimiksi kysyä asiaa. Ei hän odottanut Thorin roikkuvan koko ajan itsessään kiinni.
”Totta kai… mielelläni… tai siis tulen”, Thor vastasi niin innokkaasti, että sanat menivät sekaisin.
Loki uskalsi viimein istua tuoliin toista vastapäätä. Hän oli tietämättään jännittänyt tämän vastausta ilmeisen paljon. ”Sittenhän minulla ei ole mitään hätää”, hän totesi hiljaa ja tyytyväisenä.
Thor hymyili suloisesti kaakaoviiksien lomasta.