Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: Maissinaksu - 30.06.2025 00:07:12

Otsikko: Hazbin Hotel: Mikähän vitun Angie, k-11, Angel/Valentino, oneshot
Kirjoitti: Maissinaksu - 30.06.2025 00:07:12
Ficin nimi: Mikähän vitun Angie
Kirjoittaja: Moi
Fandom: Hazbin Hotel
Ikäraja: k-11
Mukana: Angel/Valentino ja taustalla Angel/körmykööri (mikä sana xD)
Genre: Ööm... dissosiaation kanssa tanssahteleva apea draama?

Varoituksen sana: Kevyttä seksuaalisen hyväksikäytön kuvailua

Summary: Anthonysta oli huvittavaa, miten miehet kutsuivat videolla Angel Dustia prinsessakseen, mutteivät kuitenkaan kohdelleet tätä kuten sellaisia yleensä kohdeltiin. Ihme paskanpuhujia.

A/N: Olipa kiva saada pitkästä aikaa jotain tekstiä valmiiksi! Jotenkin tuntuu, että Angel Dustista olisi kirjoitettavissa angstilta haiskahtavia tekstejä vaikka kuinka, mutta täytyypä nekin kai tehdä yksitellen. 😄 Otsikon miettimisessä meni ikä ja terveys, ja tuntuu siltä ettei Otsikkohaaste ota edetäkseen sitten millään. Eivät kyllä muutkaan haasteet, voi itku. xD



***



Ay mi dio, kun näyttää mehukkaalta...!”

Valentinon myhäily tavoitti Anthonyn hapertuneen huomiokyvyn, vaikka sanojen yksityiskohdat menivät enemmän tai vähemmän ohi. Piru miten hänen päätään särki.

“Tulepa sinäkin ihailemaan tätä tuoretta mestariteosta, amorcito!” Valentino huikkasi sitten. Anthony olisi halunnut kieltäytyä, mutta se tuskin olisi ollut vaihtoehto. Väsynein sormin hän sitoi aamutakkinsa vyön ja laahusti kohti sohvaa, jolla Valentino lekotteli läppärinsä kanssa. Anthony ei istunut alas, mutta kumartui tarpeeksi lähelle nähdäkseen ruudulle avatun tiedoston. Videolla aukeni näkymä imelästi sisustetusta makuuhuoneesta, joka näytti jotenkin tutulta. Suurella sängyllä makoili puolialaston hämähäkkidemoni kolmen kookkaan miesdemonin kanssa.

Ai, Angel Dust oli taas kuvannut jotain.

Valentino kelasi jokusen minuutin eteenpäin, ja videon tunnelma revähti jännittyneestä odotuksesta ahneuden ja raa'an himon karnevaaliksi. Se, mitä Anthony näki – joutui näkemään – oli kaukana rakastelusta tai mistään sen lähelle kipuavasta. Se oli tylyä ja kylmää alistamista, joka vetosi kuin häkä kaiken maailman paskiaisiin väkivaltafantasioineen.

Anthony yritti etsiä päänsä sisältä edes jotain tunnetta, jonka video olisi voinut herättää. Liekö hän jo hyvinkin turtunut, kun se ei väräyttänyt edes yhden yhtä lihasta hänen kasvoissaan. Se ei ollut lähellekään ensimmäinen kerta, kun Valentino oli työntänyt Angelin uusinta materiaalia raakaversiona hänen silmiensä eteen.

Anthonysta oli huvittavaa, miten miehet kutsuivat videolla Angel Dustia prinsessakseen, mutteivät kuitenkaan kohdelleet tätä kuten sellaisia yleensä kohdeltiin. Ihme paskanpuhujia. Tapa, jolla yksi körmyistä puristi Angelia ranteista teki takuulla kipeää ja jätti jälkiä. Toisaalta, sattui Angeliin tai ei, ainakaan sitä ei huomannut tämän ilmeistä, eleistä tai äännähdyksistä. Tämähän taisi olla aika hyvä näyttelijä.

Tai ehkä vain niin sooseissa, ettei millään ollut väliä.

Ei mitään väliä, aivan sama, samantekevää, ihan vitun sama, ihan vitun sama...

Anthony käänsi katsettaan sivuun, mutta Angelin kiihkeältä, nöyryytetyltä, rasittavalta voihkeelta hänen oli vaikea sulkea aistejaan. Että Valentinon pitkin esitellä hänelle sellaista sontaa.

“Mm-mmm, olet sinä kyllä aikamoinen”, Valentino kehui ja silitteli hänen selkäänsä kevyesti kuin perhosen siiven lepatus. Anthony ynähti jotain vastaukseksi, vaikkei ihan pysynyt kärryillä siitä, mitä kommentti koski. Eihän hän sinänsä liittynyt Angel Dustiin tai tästä kuvattuihin pornopätkiin.

Eikä sekään todistanut mitään, että he Angelin kanssa näyttivät ja kuulostivat samalta. Tai että samalla kun Angelia käsiteltiin videolla (jonka äänenvoimakkuutta Valentino päätti jostain syystä lisätä) yhä määräilevämmin, Anthonyn kehoon säteili kummia kipusignaaleja kuin hän olisi myötäelänyt Angelin kiirastulta. Naurettavaa. Raukka mikä raukka, hän oli hän.

Anthony pöyhi hiuksiaan pyyhkäistäkseen pois niihin tarttuneet kuvitteelliset kourat. Hän toljotti mustelmien täplittämää rannettaan, jota Valentino parhaillaan piteli hellästi suudellessaan häntä rystysille. Kai mustelmille olisi ollut jokin selitys, mutta hän oli liian uupunut pohtiakseen sitä. Hän voisi miettiä kaikkea myöhemmin, kunhan saisi kylvettyä, syötyä ja levättyä.

“Ohh, mi amor... Teet minut onnelliseksi niin monella tavalla! Ja minä sinut, odotas vain...” Valentino huokaisi hänen sormiaan vasten. “Teen sinut niin onnelliseksi, kun otan sinut omakseni niin monta kertaa ja oikein kunnolla, Angie...”

Mikähän vitun Angie, Anthony kummasteli mielessään. Oudon lempinimen lisäksi Valentinon äänensävy ja puheet kuulostivat kaikkea muuta kuin lupaavalta lepoa ja rauhaa ajatellen.

“Val... Pahastutko, jos siirtyisin kylppäriin?” Anthony kysyi hiljaa ja sipaisi isukkinsa vahingoittumatonta tuntosarvea. “Ja jos haluat tulla mukaan, olet enemmän kuin tervetullut...”

Valentino ynähti tyytyväisenä, mutta laski irti hänen kädestään viimeisen makeanmärän suukon suikattuaan.

“Äh, olen pahoillani, beibi, mutta velvollisuudet kutsuvat!” Valentino torjui hänen ehdotuksensa ja laski läppärinsä kannen alas, minkä ansiosta videolta kuuluva raivostuttava vinkuminen lakkasi.

“Hmm... Meneekö myöhäänkin, isukki?” Anthony taisteli esiin hurmaavimmalla nuotillaan ja yritti olla irvistämättä, kun Valentino kuljetti käsiään lempeästi hänen olkavarsillaan. Jostain syystä hänen kehonsa oli sitä mieltä, että pieni hipaisukin tuntui vastenmieliseltä, sama se, vaikka Valentino piti häntä hyvänä. Kohteli kuin prinsessaansa.

“No vittu menee, miten muutenkaan. Enkä edes tiedä vielä, miten myöhään!” Valentino nurisi, mutta soi hänelle viekoittelevan hymyn. “Pidä silti ovi auki ja sänky lämpimänä, muru. Mistäs sitä tietää, vaikka kävisi tuuri ja pääsisin luoksesi hyvissä ajoin...”

“Tietysti...” Anthony vastasi hymyyn parhaalla näyttelijäntaidollaan ja salli Valentinon nirhaista hampaillaan hänen kaulaansa.

Väsymys ja ahdistus kohisivat Anthonyn ruumiiseen, kun hän painoi oven kiinni Valentinon perästä ja saattoi viimein huokaista. Se kuulosti samalta kuin Angelin päästämät äänet videolla, joka pyöri kutsumatta hänen päässään loppumattomana kelana.

Valot, kamera, äänet.

Vieras keho ihan lähellä, toinen, kolmaskin.

Lakanoihin tukahtuva huutoitku kaiken ollessa liikaa.

Ihan vitun ärsyttävää, Anthony puuskahti riuhtaistessaan kylpyhuoneen oven auki. Angel Dust oli niin säälittävä ja ylidramaattinen.

Eikä Anthony todellakaan ymmärtänyt, miksi se joku Angelilta niin kovasti näyttävä katsoi häntä takaisin kylpyhuoneen peilistä.