Finfanfun.fi

Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: Waulish - 21.06.2023 19:41:10

Otsikko: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Waulish - 21.06.2023 19:41:10

(https://i.imgur.com/2KuusyS.png)

(https://i.imgur.com/7llqVPX.png)

S

FinFanFun1000 (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=47974.0) sanalla 942. liiskaaminen
Juhannustaikoja (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=53089.0)
Originaalikiipeily (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=49762.0) sanalla 122. metsä
Sana/kuva/lause10 #3 (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=52374.0) lauseella Aloittakaa taktinen vetäytyminen!
Spurttiraapale VI (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=53118.0), 1. kierros, sanalla kurottaa

Tämä on keskiviikon spurttiraapaleeni, mutta ennen kaikkea juhannustaika ihanalle Meldikselle – iloista kesää! :-* Alkuperäinen aikeeni oli kirjoittaa ehkä vähän jotain kevyempää ja söpömpää, mutta niin vain tästä(kin) kehkeytyi pikemminkin Jonin tunnetuskailua. Toivottavasti tämä kuitenkin ilahduttaa edes vähäsen!

Teksti kuuluu Murtovesiä (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=49769.0#post_Murtovesia)-originaalisarjaani, mutta sijoittuu noin vuotta ennen tähän saakka läpikäytyjen tapahtumien alkua, eli Kovanonnenpotkua (https://www.finfanfun.fi/index.php?topic=52242.0) (K-11) edeltävään kesään. Erityistä hahmotuntemusta ei lukeminen mielestäni siis vaadi. Taustatiedoksi riittänee se, että kyseessä on lätkäporukan perinteinen mökkiviikonloppu ja Jonilla on kiusallisia tunteita kaveriaan kohtaan. Lämmin kiitos, jos luet, ja kaikenlaiset kommentitkin ovat mitä lämpimimmin tervetulleita! ♡

🌿

Mökkiviikonlopun varjopuoliin kuului ötökkäpaljous. Hyttyset kiusasivat väsymättä, ja jokin inisijä löysi aina sisätiloihinkin. Jos kävi kusella metsikössä, oli parasta valita puu tarkoin, jottei saanut kintuilleen kiukkuista kusiaisarmeijaa. Kesäkeittiössä kärpäset valtasivat heti kaiken, olipa kyse sitten tähteistä tai kesken olevasta ateriasta. Eetun koira tietysti keräsi punkkeja kuin takiaisia.

Jonikin onnistui tuomaan metsästä tuliaisen, kun he kävivät porukalla lenkittämässä Sisua. Ensin hän luuli tuntevansa harhoja, mutta sitten hän tunnisti epämiellyttävän kiemurtelun jossain niskavilloissaan: hirvikärpänen. Eetun vanhempien mökki sijaitsi syrjäisellä metsäalueella, jolla liikkui hirviä.

”Saamarin pirulainen”, Joni mutisi. Hän seisahtui keskelle terassia yrittäessään jäljitellä kihelmöintiä sormillaan. Hänellä ei ollut erityisen pitkä tukka – hän oli käynyt parturissa alkukesästä –, mutta hirvikärpäset olivat viheliäisen litteitä ja käsittämättömän kestäviä.

”Hirvikärpänen?” Eetu hymähti. Hän istui hajareisin kuistin ylimmällä portaalla ja ravisteli toisesta lenkkaristaan kiveä. ”Paina puuta”, hän jatkoi ja nyökkäsi eteensä alemmalle portaalle, ”mää etin sen sulle.”

”Kyllä se saunassa kupsahtaa”, Joni yritti vastustella, mutta Eetu muistutti, että Benjamin oli vasta ryhtynyt saunanlämmitykseen.

Eetun hymy oli niin rento ja välitön, ettei Joni osannut muuta kuin istuutua hänen eteensä. Vaikka Joni istui alempana, hän aisti silti Eetun läheisyyden ja läsnäolon kaikkialla ympärillään. Hän haistoi Eetun deodorantin, jonka alla häilyi häivähdys tuoretta hikeä. Eetun pitkät jalat kehystivät hänen kylkiään. Kun Eetu nojautui vieläkin lähemmäs ja kurotti kätensä Jonin hiuksiin, Jonin oli pakko sulkea silmänsä. Hän tunsi Eetun kevyen hengityksen niskassaan, sormenpäiden lempeän kosketuksen päänahassaan, ja hänen oli vaikea olla kiemurtelematta hirvikärpäsen tavoin.

Nyt vittu lopetat, Joni ärjäisi itselleen mielessään. Se on varattu –

Paitsi ettei ollut. Joni oli tottunut muistuttamaan itseään siitä, mutta todellisuudessa Eetu ja Saara olivat eronneet keväällä.

”Sulla on hankalan tumma tukka”, Eetu naurahti lempeänmatalalla äänellä, jonka värähtely kiiri aaltoliikkeenä Jonin kehossa.

Lopulta Eetu oikaisi käsivartensa Jonin olan yli näyttääkseen kiusanhengen, jonka oli onnistunut pyydystämään etusormensa ja peukalonsa väliin. Sitten Eetu murskasi sen kynnellään lattialankun naulankantaa vasten – ja sukaisi vielä toisella kädellään Jonin hiuksia. Sellaiset toverilliset kiintymyksenosoitukset olivat Eetulle tyypillisiä, mutta Jonille ne olivat liikaa. Oli aika aloittaa taktinen vetäytyminen.

”Kuselle”, Joni ilmoitti, nousi ja harppoi metsikköön. Mennessään hän keksi uuden mantran: se on hetero.

Sisimmässään Joni kuitenkin tiesi, ettei hänen kiusanhenkeään voinut liiskata lattialankkuun tai manata mantroilla.

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Meldis - 22.06.2023 11:32:16

Ääää en kestä! <3 Miten ihana taika, eikä ollenkaan liian tuskaileva. Oikein paljon ilahdutti, kiitos. ^^ Sitä jotenkin on aina niin ruusuinen kuva mökkeilystä, mutta heti ensimmäisestä lauseesta lähtien muistui itsellekin mieleen, miten paljon kaikkea kiusanhenkiä siihen kuuluu. Hyttyset ja kärpäset jotenkin menee, mutta hyi kun tuli oikein kylmätväreet hirvikärpäsistä. :o Yhden kansallispuistoreissun jälkeen muistan pienenä, kun niitä irroiteltiin jos jostakin housun lahkeista, takin käänteistä ja taskuista, hyi, hyi, hyi. Ne ovat varmaan ällöttävimmät otukset koko maailmassa minun mielestäni, tai ainakin se kaikkien inhottavin asia kesässä. X( Enpä muista onko koskaan tullut Finissä luetun tekstin kautta oikeita kylmänväreitä, joten onnittelut tästä hyvin aidosta tuntemuksesta, välittyi oikein hyvin Jonin tuska. :D Saamarin pirulainen, niin on! Ne ovat tosi sitkeitä otuksia! Tuntuu, että niitä ei saa tallottua vaikka miten niitä hakkaisi. :D

No niin pois minun traumoistani. ;D Onneksi on kuitenkin Eetu, joka auttaa pirulaisten kanssa, minäkin voisin ottaa ensi kerralla matkaan tällaisen henkilökohtaisen kamman, jos vastaan tulee hirvikärpäsiä. ^^

Lainaus

”Sulla on hankalan tumma tukka”, Eetu naurahti lempeänmatalalla äänellä, jonka värähtely kiiri aaltoliikkeenä Jonin kehossa.

Minussakin meni värähtelyjä tässä kohtaa ja oikeastaan koko hiusten kampauksen ajan. Hiusten koskettelu, vaikka etsisikin vain hirvikärpästä, on todella intiimiä, tai on minusta, joten olikin hauskaa, miten rennosti Eetu alkoi sorkkia Jonin hiuksia. Oli ihanaa, miten Joni saattoi hetken olla lähekkäin Eetun kanssa, vaikka alkoikin sitten panikoida. :3 Ähh inhottavaa nähdä Joni vielä tässä vaiheessa, vaikka tykkäänkin kun aikuiset ihmiset menevät sekaisin kuin teinit ihastuksensa läsnäollessa. ^^ Voi miten väärässä Joni olet mantrasi kanssa, mutta älä huoli, vielä se selkenee. Se oikeastaan teki tästä ilahduttavaa luettavaa, kun tietää, että tästä vaikeasta tilanteesta päästään vielä pois ja kaikki kääntyy parhain päin. Sitä odotellessa. ^^
Kiitos tästä tosi paljon! <3

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Skorpioni - 23.06.2023 10:23:08

Voi ihanaa, Joni ja Eetu! Oon lukenut Kovanonnenpotkun ja oli kiva lukea pojista lisää. Ja voi Jonia! Tässä tavoittaa hyvin tuollaisen syrjäisen kesämökin tunnelman, jossa tosiaan kaiken maailman öttiäiset voi kovastikin olla kiusana. Hirvikärpäset on kyllä kaikkein pahimpia!

Jonin tuskastelu Eetun haaroissa oli liikuttava, voi toista kun on niin tunteidensa vankina. Jonin tunnot on niin hyvin kuvattu, että olotilasta saa hyvin kiinni.

Lainaus

Mennessään hän keksi uuden mantran: se on hetero.

Tämä kohta oli symppis, kun täytyy mielessään hokea jotakin että pysyisi aisoissa, ja kun edellinen tekosyy on vesittynyt, täytyy keksiä uusi. Voi Joni, kun vain tietäisi. Oli hauska lukea tällainen varhaisempiin vaiheisiin sijoittuva tarina näistä pojista, kun tietää, miten tässä vielä tulee käymään, mutta tämä toimi hyvin myös omana kokonaisuutenaan. Jotenkin tämä oli kaikessa tuskailussaan kuitenkin tosi söpö, kiitos!

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Claire - 09.07.2023 14:29:45

Luin tämän raapaleen jo ilmestyessään, mutta kommentointi on kyllä sakannut. Onneksi nyt on viimein kesäloma ja löytyi sopiva väli jättää tähän kommenttia, koska siis tämä oli yksinkertaisesti sanottuna aivan ihana. <3

Lätkäporukan perinteinen mökkiviikonloppu kesäisessä miljöössä sekä tuollainen epävarma ihastus toiseen osapuoleen on jo itsessään aivan super kutkutteleva asetelma, jotka kummatkin tässä raapaleessa kyllä tuntuivat ihan käsinkosketeltavalta. Esimerkiksi musta tuo ötökkäpaljouden kuvaaminen oli hauska yksityiskohta tekstissä, hyönteiset aina inisevistä hyttysistä kusiaisarmeijaan ja hirvikärpäsiin asti tuntuivat niin samaistuttavalta mökkiriesalta ettei tosikaan (on tämä Suomen kesä muuten mahtava ;D). Vaikka ötököitä kammoan (erityisesti hirvikärpäsiä), niin musta oli ihanaa, miten olit onnistunut tuollaisesta vähemmän miellyttävän öttiäisen kiemurtelusta Jonin hiuksissa saattamaan hahmot kuitenkin läheisiin tunnelmiin, kun Eetu lempeät sormenpäät haroivat Jonin hiuksia etsien kiusankappaletta. En ihmettele, että Jonin ajatukset menivät nopeasti hieman sekaisin Eetun läheisyydestä ja läsnäolosta.

Lainaus

”Sulla on hankalan tumma tukka”, Eetu naurahti lempeänmatalalla äänellä, jonka värähtely kiiri aaltoliikkeenä Jonin kehossa.

Munkin oli aivan pakko lainata tämä kohta, koska tuli kyllä kylmät väreet tästä. Lempeänmatala ääni ja ylipäänsä tuo kommentti oli vain jotenkin niin ihania, kun on ensin kosketeltu hiuksia, joka munkin mielestä on omalla tavallaan todella intiimiä.

Lainaus

Nyt vittu lopetat, Joni ärjäisi itselleen mielessään. Se on varattu –

Lainaus

Mennessään hän keksi uuden mantran: se on hetero.

Sisimmässään Joni kuitenkin tiesi, ettei hänen kiusanhenkeään voinut liiskata lattialankkuun tai manata mantroilla.

Rakastin myös tätä Jonin sisäistä monologia, kun hän taisteli itsensä ja tunteidensa kanssa. Sekä sitä, kuinka hyvin raapaleen otsikko kuvasi sekä hirvikärpästä että Jonin tunteita, jotka koki kiusanhenkenä.

En ole lukenut Murtovesiä- tai Kovan onnen potku-originaalejasi, vaikkakin varmasti nyt pitäisi, kun ihastuin Eetuun ja Joniin täysin jo tämän tekstin perusteella. :D Kiitos aivan hurjasti ihanasta lukukokemuksesta! <3

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Altais - 11.12.2023 15:08:55

Tuli joulukalenterisi myötä niin ikävä Jonia ja Eetua, että piti etsiä hiukan lisääkin luettavaa heistä. ❤️ Miten minulta olikin mennyt ihan ohi tällainen ihanuus? Niin kuin Skorpioni tuolla jo sanoi, niin tällaisten varhaisempien vaiheiden lukeminen on tosi kutkuttavaa, kun tietää kuitenkin, mitä kaikkea myöhemmin tulee tapahtumaan. Voi ihanaa Jonia ja hänen kipuilujaan salattujen tunteiden kanssa. Tavallaan sitä toivoisi, että hän uskaltaisi olla jo nyt vähän avoimempi Eetua kohtaan, mutta toisaalta, kaikki aikanaan, ja ehkä aika ei tässä vielä olisi ollut sille kypsä.

Vaikka nyt on talvi ja toisenlaiset arkipäivän harmit kuin kesällä, niin tämä palautti kyllä mieleen kaikki nuo kesäiset ällötykset. Koiran omistajana nuo puutiaiset on valitettavasti hyvinkin tuttuja, ja muutamaan otteeseen on myös tullut kaiveltua hirvikärpäsiä omista hiuksista tai vaatteiden alta. Hyi olkoon, mutta toisaalta, Joniahan tämä tilanne tavallaan hyödyttikin, vaikka sitten tulikin aika tukalat oltavat noin muuten.

Kiitos näistä ihanista hahmoista ja tarinoista, joihin olen ihan päässyt kiintymään! ❤️

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Pahatar - 22.06.2025 18:08:24

Terveisiä Kommenttiarpajaisista! :D Mietin jonkin aikaa, minkä valitsisin ihanista teksteistäsi, ja päädyin sitten tähän, ehkä siksi että Joni/Eetu on tuotantosi ehdottomia suosikkiparejani Juuso/Samulin lisäksi. Lisäksi näin juhannuksen aikaan on jotenkin luontevinta lukea juuri kesään sijoittuvaa tarinaa. :)

Minua on koskettanut suuresti Jonin ahdistus sekä lapsena että aikuisena, ja rakastin Kovanonnenpotkua, kun siinä Joni sai kerrankin kokea onnea elämässään, vaikka ei se pelkkää päivänpaistetta ollut silloinkaan. Tässä tarinassa taas minua kiehtoi se, millaiset välit Jonilla ja Eetulla mahtoivat olla ennen kyseistä kesäreissua. Ne olivatkin hyvin paljon samanlaiset kuin Kovanonnenpotkun alussa, ja jäin miettimään sitä, mitenköhän kauan Joni on ollut ihastunut ystäväänsä? Ehkä jo vuosia, ja se paitsi lämmitti mieltä, myös suretti. Onhan tuollainen tilanne todella ahdistava, että ei voi olla luontevasti yhdessä hyvän kaverin kanssa, kun ei kyse olekaan enää kaverista, vaan paljon enemmästä. :(

Pidin tästä todella paljon. Tässä oli samaan aikaan sekä toteutumatonta kaipuuta (tai niin Joni siihen aikaan vielä luuli ;)), lämpöä ja huumoria. Jälkimmäinen tuli esiin Jonin ajatusten kautta, joille ei voinut olla nauramatta, kun ne oli esitetty niin hauskasti ja vetoavasti, vaikka ei hänen tukala tilanteensa sinänsä mikään vitsi ollut. Yhtä lailla minua huvitti tuo, miten tässä muutamalla sanalla saatiin tuotua esiin suomalaisen kesänvieton ehkä kurjin puoli, eli hyttyset ja muut ötökät. ;D Jotenkin kohtalon ivaa, että kun kesä lopulta tulee, se menee melkein pilalle hyönteisten takia, ja ne iskevät ehkä pahimmin kesämökillä, jossa muuten voisi olla todella ihanaa. Kuitenkin ajattelin, että tässä tapauksessa Jonin kimppuun käynyt hirvikärpänen oli ehkä siunaus, kun se mahdollisti odottamattoman läheisyyden Eetun kanssa. Olkoonkin, että Joni itse taisi enemmänkin ahdistua tilanteesta, ja tunsi ehkä niin paljon huonoa omatuntoa, ettei voinut nauttia tuosta hetkestä, vaikka olisi varmasti tehnyt mieli.

Eetun ajatukset jäivät tässä arvailun varaan, mutta jäin miettimään, mahtoiko hänelläkin olla Jonia kohtaan jo tuolloin syvempiä tunteita? Jos oli, niin Eetu oli selvästi paljon enemmän sinut itsensä kanssa kuin Joni, kuten Kovanonnenpotkussakin tuli esiin, koska hän pystyi suhtautumaan Joniin täysin luontevasti, eikä yrittänytkään vältellä lähellä olemista. Tällainen tilanne, jossa päällisin puolin ollaan kavereita, mutta sitten pohjimmiltaan paljon enemmän, on aina yhtä ihana ja kamala. Osaat niin hienosti kuvata Jonin epävarmuutta ja sitä, miten hän yrittää kaikin keinoin peittää tunteensa. Ehkä liiankin hyvin, sillä Eetun kannalta katsottuna Joni varmaan vaikutti oudon töykeältä. :( Ja toisaalta Eetun luontevuus ehkä omalta osaltaan vahvisti Jonin ajatuksia siitä, ettei Eetu voinut nähdä häntä muuna kuin kaverina.

Onhan se ihan mielettömän iso kynnys tehdä aloite hyvän ystävänsä suuntaan, ja sitäkin enemmän, jos olettaa toisen olevan hetero, kun Eetu oli kerran seurustellut naisen kanssa hiljattain, joten tältä kannalta Jonin ajatukset olivat hyvin ymmärrettävät. Toisaalta samaan aikaan teki lukiessa koko ajan mieli sanoa Jonille, että älä pakene, vaan anna mennä. :) Eihän Joni siihen tietenkään pystynyt, mikä oli pettymys, vaikkakin odotettu sellainen. Silti nauroin tälle kohdalle, kun tämä oli jotenkin niin hyvin ja ytimekkäästi ilmaistu:

Lainaus

Sellaiset toverilliset kiintymyksenosoitukset olivat Eetulle tyypillisiä, mutta Jonille ne olivat liikaa. Oli aika aloittaa taktinen vetäytyminen.

”Kuselle”, Joni ilmoitti, nousi ja harppoi metsikköön. Mennessään hän keksi uuden mantran: se on hetero.

Loppu oli todella hieno kiteytys Jonin tunteista. :) Vaikka mitä tekisi tai toistelisi itselleen, eivät todelliset tunteet noin vain katoa. Ja kun ajattelee Kovanonnenpotkua, voi vain todeta, että onneksi eivät.

Suuri kiitos tästä hienosta pidemmästä raapaleesta, jota olisin lukenut mielelläni paljon pidempäänkin. Toivottavasti palaat vielä jonain päivänä Jonin ja Eetun tarinaan. :)

Otsikko: Vs: Kiusanhenkiä (S • kesärealismia ja tukahdutettuja tunteita, Joni[/Eetu] • 3,5-raapale)
Kirjoitti: Kaniini - 22.06.2025 19:54:51

Kommenttiarpajaisista hei! :) Mulle nää hahmot ei olleet ennestään tuttuja, mutta tartuin tähän, koska teki mieli lukea jotain kesäistä. Tämä oli kyllä nimenomaan kesärealismia, tosi usein kesäisiä fikkejä lukiessa unohtuu kokonaan ne huonot puolet, niin kuin nuo öttiäiset. :D Tälläisenä ötökkävihaajana tuli kyllä vähän kiemurreltua tätä lukiessa.

Mutta mutta, tää oli kyllä tosi söpö teksti <3 Sopivan kevyt, mutta kivasti myös sitä ihanaa tunnetuskailua, ettei ihan täysin söpöilyksi mennä. :D Tuo tilanne, jossa toinen yrittää napata niskavilloihin joutunutta öttiäistä on kyllä niin kutkuttava, että ei mikään ihme, että tekee mieli vähän kiemurrella ja muistuttaa itseään, ettei tässä mistään sen suuremmasta ole kyse. Täytyy varmaan lukea tuo Kovanonnenpotku, ihan vaan että pääsee lukemaan näistä kahdesta lisää.

Lainaus

”Sulla on hankalan tumma tukka”, Eetu naurahti lempeänmatalalla äänellä, jonka värähtely kiiri aaltoliikkeenä Jonin kehossa.

Muutkin on näköjään lainannut tätä kohtaa, mutta tykkäsin tästä erityisen paljon, jotenkin ihanasti sanottu :3 Kiitos paljon tästä tekstistä! <3