Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Pimeyden voimat => Aiheen aloitti: Swizzy - 04.01.2012 15:28:50
-
Title: Kun hän ei ole kanssani
Author: Swizzy
Beta: Nelxis
Genre: Angst
Rating: S
Pairing: Sirius/Remus
Disclaimer: J. K. Rowling omistaa Potterit, minä vain kirjoittelen.
Sirius PoV
Kun hän ei ole kanssani
Azkaban.
Minun sellini.
Istuu onneton mies. Minä.
Tyhjä katseeni on kohdistunut seinään, sateinen sieluni, joka vain Remusta, Remusta, Remusta kaipaa. Ikävöi häntä jota rakastan, toivoo että hän vielä luottaa, uskoo. Ja ennen kaikkea rakastaa.
Sade syvällä sielussani näkyy suolaisten pisaroiden, kyynelten, vaellellessa kasvojani alaspäin. Huuleni hieman raollaan muistavat vielä hänen kosketuksensa. Eivätkä tule unohtamaankaan. Mikään osa minusta ei koskaan unohda häntä, mikään minussa ei koskaan lopeta rakastamasta häntä. Milloinkaan, mitenkään, missään. Mutta voiko Remus unohtaa minut, voiko hän lakata rakastamasta?
Olen surullinen, vihainen, lähes sairas kaipauksesta. Katseeni tyhjä, sielussani vain Remus, vain rakkaus, ulkokuori rappeutuu. Kun hän ei ole kanssani.
-
MÄ SAMAISTUN TÄHÄN.
Paitsi et en oo Azkabanissa. Mitä välii.
Mä tiiän tarkkaan ton tunteen. Sä oot onnistunu kuvailee sitä tosi tarkkaan, löydän sieltä itteni, ihanaa.
Ikävöi häntä jota rakastan, toivoo että hän vielä luottaa, uskoo. Ja ennen kaikkea rakastaa.
...ennen kaikkea rakastaa... vau, oikeesti, oot mahtava.
Mutta voiko Remus unohtaa minut, voiko hän lakata rakastamasta?
EI IKINÄ eiku :D Tää on nii tuttua, toistelen itteeni mut silti, ah.
Möhöh mun kaikki kommaustaidot katos jonneki, älä kysy minne ku en itekää tiiä, en osaa sanoo muuta ku et RAKASTAN.
-
Tonks, hienoa, kiitos. Sä kehut mut pilalle, saat hymyilemään ihanasti. (Ja sun kommaustaidot tuli tänne mun luo, rapsuttelen sitä korvan takaa, mut heitän pian luun sinne suuntaan jotta tulee takasin eikä karkaa toiste.) Kiitos tosi paljon!
-
Azkaban.
Minun sellini.
Istuu onneton mies. Minä.
Okei. Nyt olisi ehkä hyvä parempi paras hetki kuolla kateuteen. Oikeasti. Oh my. Miten joku voi osata tällaista? Enteröinti on aivan tajuttoman tehokas ja ikään kuin jok’ikinen sana uppoaa tajuntaan terävänä ja voimakkaana, saaden haukkomaan henkeään. Aivan järjettömän upea aloitus, apua.
Mä oon oikeasti ihan totaalisen mykistynyt tämän raapaleen upeudesta. Kaikki toimii ja se on enemmän kuin täydellinen? Ainoa asia, johon oon pettynyt, on se, ettei tää oo saanu enempää kommentteja. Sillä oikeasti. Jos joku teksti niitä ansaitsisi, niin ehdottomasti tämä kuuluisi niihin.
Heti alusta alkaen saatoin nähdä tapahtumat silmieni edessä, niin toimivaa kuvailusi on. Tykkäsin niistä tietyistä asioista, jotka toistuivat, koska ne tukivat tekstiä ja sen tunnelmaa oivallisesti. Ja tämä on hyvin harvinainen tilanne, sillä karsastan yleensä toiston käyttöä raapaleissa, mutta tässä se selkeästi oli niin harkittua, etten kykene millään valehtelemaan niin paljon, etteikö se toimisi.
Okei, en osaa sanoa enää mitään järkevän kuuloista, joten vielä tähän loppuun haluan lainata toisen kohdan, johon tykästyin erityisen paljon tuon aloituksen lisäksi:
Mikään osa minusta ei koskaan unohda häntä, mikään minussa ei koskaan lopeta rakastamasta häntä. Milloinkaan, mitenkään, missään.
Itse täydellisyys. ♥
Kiitos kaunis! ♥
~ Herkku.
-
Herkkuoone, voi aww, oon tosi otettu. Oikeasti. Kiitos paljon! ♥
-
Terveisiä kommenttikampanjasta, jonne Herkkuoone oli tämän heittänyt! ^^
Aivan kuten Herkkuoone ehtikin jo tuosta alusta, niin minä pidin siitä myös. Enteröinti oli tuossa kohtaa hyvin tehokasta ja ikään kuin imaisi suoraan tekstiin. Lisäksi meikäläisen mieltä miellyttää paljolti se, kuinka sanamäärä kaksinkertaistuu joka rivillä. En tiedä miksi, mutta kuitenkin.
Sade syvällä sielussani näkyy suolaisten pisaroiden, kyynelten, vaellellessa kasvojani alaspäin.
Tää olisi ollut mun yksi lempikohdistani ellei tässä olisi ollut yhtä sanaa, ’kyynelten’. Mielestäni se oli kovin tarpeeton ja tavallaan katkaisi kohdan kesken kaiken. Kaikki kyllä osaavat yhdistää kyyneleet tuohon, joten se tavallaan vain töksähtää tuossa yhtäkkiä.
Mutta muuten tämä oli oikein ihana, etenkin kun Sirius/Remus sattuu olemaan OTP:ni, niin tietysti sitä lukee mielellään.
Katseeni tyhjä, sielussani vain Remus, vain rakkaus, ulkokuori rappeutuu. Kun hän ei ole kanssani.
Tämä loppu kuin kruunasi kaiken. Joten pidin ehdottomasti, kiitoksia kovasti tästä! (:
-
Naby, kiitos! Kiva että huomasit sellaisenkin asian kun sanamäärän kaksinkertaistumisen (itse en huomioinut sitä ennen kuin nyt :D) Kiitos myös rakentavasta palautteesta. :)