Finfanfun.fi
Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: Lööperiikka - 28.04.2011 20:00:33
-
Ficin nimi: Ikävä
Kirjoittaja(t): Muñeca
Oikolukija/Beta: Ei ole
Tyylilaji/Genre: Angst/Romance
Ikäraja: S
Yhteenveto/Tiivistelmä/Summary: Kevät oli tulossa, sinä et.
A/N: Mitäköhän tähän vois sanoo... Kommentteja kiitos?:D<3
______________________________________________________________________________________________
“Sä et tuu
Sieltä takas milloinkaan
Huudan kuinka kauas ja kuinka kovaa vaan
Sä et kuule rukoustani kuitenkaan
Pyydän kuinka kauniisti ja kauan vaan”
Lasken poskeni vasten kylmää ikkunaa ja katson ulkona viuhuvaa kaupunki maisemaa. Korvanapeistani kuuluu lempimusiikkiani mutta kyyneleeni valuvat silti poskillani kun näen paikkoja joissa vietimme viime kesänä aikaa. Nyt niillä paikoilla on uudet muistot ja niillä muistoilla uudet omistajat.
Kukaan ei tule kysymään mikä vaivaa. Kaikki ovat tottuneet että joku itkee. Tämä kaupunki itkee aina. Kukaan ei ole täällä täysin onnellinen nauramaan, saati kysymään ventovieraiden ongelmista.
Päiväni kuluvat aina näin, koulusta kotiin ja sieltä kouluun. Aina välillä kuulin kutsun bileisiin, mutta mitä minä siellä yksin tekisin pilaamassa kaikkien juhlahengen olemalla kuin aikapommi, joka saattoi joka sekuntti räjähtää käsiin itkemään. Mielummin vietin vapaa-aikani kotona, verhot kiinni ja itkeväisenä.
Viherkasvini kuoli, en muistanut antaa sille vettä tarpeeksi. Ostin uuden. Pitihän kotona jotain konkreettisesti elävää olla. Elinhän minäkin. Aina vain ei tuntunut siltä.
Haluan sinut takaisin. Pitämään minut elossa. Niin minäkin voisin yrittää pitää viher-kasvit elossa.
Purkaannuin asennostani painaakseni “Stop” nappia. Taas yksi linja-automatka koettu. Ehkä vielä joskus näkisin kuinka jonkun toisenkin käsi nousisi painamaan samaan aikaan nappia. Ehkä vielä joskus näkisin kuinka sinä nousisit linja-autosta. Ehkä vielä joskus olisin sama nainen kuin ennen lähtöäsi. Haavekuvia. Hymähdin, minulla todella oli ikävä sinua. Minulla todella oli ikävä entistä minuani.
Laskin käteni takkini taskuihin ja tunsin viileän viiman kasvoillani. Kevät oli tulossa, sinä et.
“Jokainen yö
Jokainen päivä
Minua taas sinusta muistuttaa
Jokaiseen huurteiseen ikkunaan
Nimesi tahtoisin kirjoittaa”
-
Heissan!
Tämä oli kerta kaikkiaan ihan nätti ja mukavainen teksti. Idea ja alkuasetelma oli aika kuluneet ja tuntui turhankin tutuilta, mutta jos kliseisyyttä ei oteta huomioon, niin siis ihan mukavahan tämä oli. Kuvaus siitä, miten henkilö on kuin koska tahansa räjähtämään kykenevä pommi, tuntui sekin vähän käytetyltä, mutta oli siitä huolimatta hyvä ja varmaankin yksi lempikohtiani tässä.
"Ikävä" on kaunis sana ja sopi hyvin kuvaamaan tätäkin tekstiä, mutta toisaalta kovin tavallinen ja varmaan yksi käytetyimpiä kirjoitusten nimiä, eli tää ei sillä tavalla hirveästi erottunut joukosta ainakaan nimensä kautta. Vähän erikoisemmat ja kekseliäämmät nimet vetää paremmin lukijoita ja kiinnittää paremmin ihmisten huomion.
Niin ja sitten niistä typoista ja sen sellasista joita bongailin tuolta:
kaupunki maisemaa.
Yhteen.
sekuntti
Toinen T pois.
räjähtää käsiin itkemään. Mielummin vietin vapaa-aikani kotona, verhot kiinni ja itkeväisenä.
Hmm mnjaa, mietin tässä ensin että onkohan "itkeväinen" ihan kunnon sana sillä tavalla, että jos sen olisi voinut korvata esimerkiksi niin että "Mieluummin vietin vapaa-aikani kotona, verhot kiinni, itkemässä.". Tai sitten toinen sana olisi voinut olla kans "itkuisena", mutta se taas ei kauheasti sopis tohon lauseeseen; sitten vielä kun tossa ollaan jo edellisessä lauseessa puhuttu itkemisestä, niin siihen olis helposti voinut tulla toistoa mikä taas ei ole yhtään kivaa. En tiedä, varmaan olisin itse poistanut koko itkemisen edellisestä lauseesta ja jättänyt vain käsiin räjähtämisen, ja sitten seuraava lause olisi ollut "Mieluummin vietin vapaa-aikani kotona, verhot kiinni, itkemässä.". Ja vielä parempi järjestys olisi ollut varmaan että "Mieluummin vietin vapaa-aikani kotona itkemässä (ikkuna)verhot suljettuina.".
Ja nää siis oli ihan pelkästään sujuvuuden kannalta - mitään kielioppivirhettä en sillä tavalla tossa huomannut, mutta siis tosiaan se sujuvuus ja luettavuus on tosi tärkeetä näissä.
“Stop” nappia.
stop-nappia.
minuani.
Tajuan kyllä hyvinkin mitä haet tässä, mutta "minuani" on vähän hassu sana ja sen voisi korvata sanalla "itseäni" tai jos välttämättä haluaa pysyä minä-sanassa, niin sanalla "minääni".
Mutta siis niin: kaiken kaikkiaan oli ihan nätti teksti, jatka vain edelleen kirjoittamista ja sitä rataa. Kiitos.