Harry Potter -ficit > Godrickin notko
Naapurin pihalla sataa (K-11) Lily/James, eristysdraamaa, oneshot
marieophelia:
Angelina: Ilahduin hurjasti, että olit valinnut tämän kommenttikampanjasta: hyvä tietää, että alkutekstit houkuttelivat valitsemaan tämän. (Kiitos myös paljon Vuornalle, joka tämän Kampanjaan oli laittanut!)
Kiva jos samaistuit (saako näin sanoa? :D ) ja lapsellinen riitely tuntui ficissä aidolta. Hauska kuulla, että pieni Dumbledore-bashing myös vetosi :), muhun itseeni vetoavat aina enemmän sellaiset hahmot, jotka eivät ole nimeämässä lapsiaan Dumbledoren mukaan :) Jamesin yöretket voi tosiaan kukin tulkita mieleisellään tavalla.
Paljon kiitoksia kommetista!<3
Rowena:
Huh, olipa tässä ahdistava tunnelma! Hieno, mutta ahdistava. Aattelen, että ahdistavuus tulee isoksi osaksi siitä, että tää on näin realistinen kuvaus siitä, miten eristäytyminen vaikuttaa mieleen.
Nauroin, kun pöllö löytyi. Tunsin itseni myös tyhmäksi: olit kirjoittanut alkuteksteissä tuosta muodonmuutosloitsusta, mutta silti en tajunnut pöllön kohtaloa, en, vaikka siihen viitattiin kautta koko tekstin (esim. James miettii, mistä kiikarit ovat tulleet). Jälleen kerran hauskasti canonista napattu sivulause, joka saa ympärilleen tarinan <3. Tuli myös mieleen, että eikö Petuniakin kiikaroi naapuriaan VK:ssa vai muistankohan nyt omiani? Hauska ajatus, että siskoksilla olisi yhteinen harrastus x). Toki Lily kiikaroi tässä varsin hyvästä syystä, toivottavasti kissa löytyy!
Kiitos tästä 😊!
marieophelia:
Rowena: Ohhoh, en jotenkin julkaistessa tajunnutkaan, miten ahdistava tämä on, mutta nyt kun luin uudestaan ja vielä heti aamusta, niin onhan tämä synkkä! :o Hienoa, jos kiikari-pöllö toimi comic reliefinä! Eikä ole mitään syytä tuntea itseään tyhmäksi, siinä kohdassa voi samaistua Jamesiin.
Joo en tajunnutkaan, että tosiaan Petunia harrastaa naapureidensa kyttäämistä! :D Nyt mun niin tekisi mieli kirjoittaa Lilylle ja Petunialle jokin yhteinen stalkkeri-hetki! Mutta täytyy jättää idea hautumaan, kun oikeasti pitäisi tehdä ihan muuta... Ja onhan tuo tilanne kamala, että kissa on kateissa, eikä saa mennä etsimään sitä! Jokin iloisempi kiikarointihetki kera Petunian olkoon kesäprojektini :)
Kiitos paljon kommentistasi!<3
flawless:
Olipas tämä hyvin kirjoitettu! Tämä oli tosi taitava kuvaus väljähtäneen paikallaanseisovasta tilanteesta, joka on kaikessa tylsyydessään ahdistava. Loputon pitkästyttävyys, onko mitään ankeampaa. Tämä oli hirmu samaistuttava jollain tapaa, tokihan en mitään ihan vastaavaa ole kokenut, mutta jotenkin katkeransuloisen samaistuttava ajatellen maailman tämänhetkistä tilaa ja ainaisia karanteeneja. Jännästi tämä Potter-historiaan sijoittuva teksti oli kovin irl-ajankohtainen, hauska asetelma :D Tai en tiedä hauska, ehkä enemmänkin surkuhupaisa.
Tykkäsin tämän melankolisesta tunnelmasta. Sateen tuijottaminen ja sen pohtiminen, tuntuisiko vaatteet päällä suihkussa samalta kuin sateessa seisominen samaan aikaan, kun ei todella ole käynyt suihkussa peseytymässä aikoihin, on tosi hieno ruumiillistuma Lilyn masentuneeesta mielentilasta. Pidin myös siitä, kuinka Lily peilasi omia tunteitaan kissaan, kun mietti että tulisiko se takaisin vaikka voisikin. Toiseen turhautuminen Jamesin ja Lilyn välillä oli tässä myös varsin käsin kosketeltavaa. Lilyn katkeruus Jamesin ottamista vapauksista ja pahan olon "kostaminen" tälle pöllön kautta oli surkealla tavalla samaistuttavaa, tässä on tosi hyvää piilopsykologiaa. Muutenkin hahmot tunteineen ja reaktioineen on kirjoitettu tosi hyvin.
Tämä on taitavasti kirjoitettu, vivahteikas ja kaikessa melankoliassaan kovin koskettava ja samaistuttava teksti, jossa erityisesti hahmoja ja heidän mielenmaisemaansa oli kiva tutkailla ja tulkita. Hieno teksti, kiitos!
marieophelia:
flawless: Olipas jännä, että valitsit tämän tekstin! En ole lukenut tätä itse puoleen vuoteen ja olin esimerkiksi ihan unohtanut kirjoittaneeni tämän preesens-muodossa... onpas ollut outo valinta! Mutta sitäkin ihanampaa kuulla, että tykkäsit siitä miten tämä on kirjoitettu. Surkuhupaisa on varmaan juuri hyvä sana, sillä paljon kaikkea karanteeni-/ rajoitusahdistuksia (sekä omia että muiden) tähän sai purettua. Oma pieni ahdistus rajoitusten tiukentumisesta (ja perheen sisäiset erimielisyydet niiden noudattamisesta) ei tuntunut enää niin pahalta, kun sain kirjoittaa Lilyn vielä syvempään kuoppaan. :) Kiitos paljon kommentistasi!<3 Ja kiitos myös kauniista sanoistasi Kommenttiarpajaisketjuun, ihanaa, että pidät mun teksteistä!<3
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta