Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: LillaMyy - 30.10.2017 13:48:10
-
Title: Sinivuorten vuodenajat
Author: LillaMyy
Rating: S
Fandom: Hobitti
Characters: Kíli, Fíli
Beta: -
Genre: fluffy
Disclaimer: En omista hahmoja itse keksimiäni lukuun ottamatta, enkä väitä minkään ficcissäni tapahtuvan asian olevan totta. En saa tästä myöskään minkäänlaista rahallista korvausta.
Summary: Pieniä palasia Sinivuorilta eri vuodenajoista.
Challenges: Genretasohaaste (paritukseton), OTS20 ja Vuodenaikahaaste
A/N: En olekaan hetkeen kirjoittanut mitään Hobittia, joten oli hauska palata taas vaihteeksi tutun fandomin äärelle. Tämä syntyi itse asiassa ihan vahingossa, kun tutkailin Vuodenaikahaastetta, joten tätä ei ole millään tavalla suunniteltu. Kirjoitan näistä jokaisesta vuodenajasta lyhyen raapaleen, joten mitään kovin pitkää settiä tästä ei ole tulossa. Tämän lyhykäisen sarjan myötä haluaisin myös toivottaa Saappaattomalle hyvää synttäriä!! <3
Talvi
Kíli istui lumikinoksesta pilkistävällä kannolla puhaltaen käsiinsä. Lapaset olivat taas kerran unohtuneet sisälle, mutta poika oli liian sinnikäs juostakseen hakemaan niitä. Sitä paitsi, Fíli oli luvannut näyttää hänelle jotain, joten nyt ei sopinut kadota mihinkään, tai yllätys jäisi näkemättä.
Kun Kíli oli jo aikeissa sittenkin hakea lapasensa, suvaitsi Fíli viimein saapua.
”Anteeksi”, isoveli aloitti, mutta huomasi sitten pikkuveljensä pakkasessa punastuneet kädet.
”Taasko sinä unohdit lapasesi?” Fíli kysyi, vaikka vastaus olikin niin ilmiselvä, ettei Kíli viitsinyt edes vastata.
”Tule, haetaan ne”, veljeksistä vanhempi sanoi.
”Mutta se yllätys!” Kíli parkaisi.
”Ensin lapaset”, Fíli totesi.
”Yllätys”, nuorempi yritti uudestaan.
”Ensin haetaan sinulle ne lapaset, ettet ole taas viikkoa sairastuvalla”, Fíli sanoi ja alkoi kiskoa pikkuveljeään takaisin sisälle, joten Kílin ei auttanut muu kuin seurata.
Kotvasta myöhemmin suuret punaiset lapaset käsissään Kíli seurasi Fíliä jäätyneen lammen luokse, missä isoveli opetti pikkuveljeä luistelemaan. Vaikka liukkaalla jäällä tulikin takapuoli kipeäksi, ei veljesten naurusta meinannut tulla loppua.
-
Lyhyesti ja ytimekkäästi kommentoiden - olipa ihan valtavan söpö tarina! <3 Tämä on hellyttävä kaksikko jo muutenkin, ja pikku naperoina ajateltuna vieläkin lutusempi. Tykkäsin!
-
Nyyh, tämä on nyt vähän liian suloista settiä ;-; Eihän tässä pieni sydän millään kehtaa kestää. Komppailen ehdottomasti Fiorellaa, Fíli ja Kíli on luttania, mutta erityisesti näin pieninä kääpiöpalleroina.
-
Fiorella: Aww, kiitos! Nämä kaksi on niin lutupalleroita kuin vaan olla ja voi! <3 Kiitti kommentista!
Avaruuspiraatti: Voiko sitä muka olla liian suloista? (; Pienet kääpiöpallerot on parhaita! <3 Kiitos kommentista!
Kevät
Kevät eteni vauhdilla Sinivuorilla, aivan kuin se olisi yrittänyt mahduttaa itsensä muutamaan viikkoon muutaman kuukauden sijasta. Lumet sulivat nopeammin kuin koskaan, ja maa alkoi paistaa valkoisen vaippansa alta.
Fílin ja Kílin kohdalla tämä kuitenkin tarkoitti sitä, että ulos ei ollut menemistä ilman paksuja, epämukavia ja liian suuria ulkovaatteita. Saappaiden sisälle mahtui melkein kolmet villasukat, mutta ne kastuivat melkein aina läpi asti, kun kääpiöveljekset tarpoivat kuraisia polkuja pitkin.
Auringonpaiste oli ainoa, joka piristi Kíliä vesisateen ja mudan keskellä, koska se lämmitti mukavasti. Ei tarvinnut pitää lapasia käsissä, jos ei halunnut, ja äiti ei nähnyt. Pilvet kuitenkin peittivät sen ilon liian usein.
-
Aaws, mitä söpöstelyä löysinkään. :3
Fíli ja Kíli on niin söppänä kaksikko, että eihän niitä nyt voi vastustaa. :D Voi apua, että nämä pätkät oli sulosia.
Oli muuten kiva lukea vaihteeksi tämmöistä veljesfluffia ilman mitään paritusta. :) Tämän enempää multa ei valitettavasti irtoa, kun nämä oli niin lutuista luettavaa. :3
Suuren suuret kiitokset tästä söpöilystä. <3
-
Jälleen oikein suloisen pätkän olet pyöräyttänyt! Keväässä ehdottomasti parasta on kyllä tuo auringonpaiste. Vaikka maa olisi kuinka kurassa ja loskassa, auringonpaiste saa kyllä kamalimmankin maiseman näyttämään siedettävältä. Ja ehkä kivoin asia ikinä on, kun oksilla on vesipisaroita ja aurinko saa ne kimaltelemaan <3
-
Felia: Fíli ja Kíli on kyllä vastustamattoman suloisia! :D Veljesfluffyja on myös kiva kirjoitella, joten siksi niitä tulee aina säännöllisen epäsäännöllisesti väännettyäkin. (: Suuret kiitokset kommentistasi! <3
Avaruuspiraatti: Auringonpaiste on kyllä ihan parasta keväällä just sen takia, että se tekee kaikesta niin paljon nätimmän! (: Kimaltavat vesipisarat on kyllä kans tosi nättejä!! Kiitoksia sullekin kommentista! <3
Kesä
Aurinko paahtoi Kílin niskaa ja hän siristeli silmiään paisteessa. Fíli oli upottanut jalkansa lammen viileään veteen. Vesi ei ollut vielä aivan tarpeeksi lämmintä uintia varten, mutta se viilensi mukavasti auringon ja saappaiden kuumentamia jalkoja.
Kíli aivasti, kun jokin ötökkä lenteli hänen nenänsä ohitse kutittaen häntä ohi mennessään. Fíli ei vaivautunut edes katsomaan taakseen, loiskutteli vain lammen vettä jaloillaan.
Auringon käännyttyä laskuun veljekset nousivat lammen reunamilta, kiskoivat saappaat takaisin jalkoihinsa ja lähtivät hiipimään takaisin Sinivuorille. Ilta viilenisi nopeasti metsän uumenissa, eikä äiti päästäisi heitä taas viikkoihin ulos, jos he nyt sairastuisivat. Oli siis parasta ehtiä sisälle ennen kuin ehti saada kylmää.
-
Syksy
Kesän kääntyessä syksyyn muuttui ilma viileämmäksi. Dís käski poikiensa vaihtaa taas paksumpiin saappaisiin ja liian lämpimiin takkeihin. Kíli nyrpisteli nenäänsä kiskoessaan takkia ylleen, mutta ulkona kaatosateessa hän nauroi hyppiessään lätäköstä toiseen.
Fíli seurasi vierestä pikkuveljensä menoa ja yritti turhaan houkutella nuorempaa takaisin sisälle. Kíli oli liian innoissaan kuraleikeistään huomatakseen edes kastuvansa läpimäräksi.
Tuntien kuluttua olivat molempien kääpiöpoikien vaatteet kuitenkin vedestä niin painavat ja kylmät, että Kílinkin oli luovutettava. He kävelivät sisälle marjamättäiden ohi ja pistivät muistiin, mistä olivat löytäneet kaikista komeimmat sienet.
Sisällä Dís saarnasi pojilleen auttaessaan nuorempaa riisumaan ihoa vasten liimautuneet vaatteet pois, ennen kuin passitti molemmat lämpimään kylpyyn.
-
Talvi
Kíli aivasti katsellessaan, kuinka suuret valkeat ja untuvaiset hahtuvat tipahtelivat hiljalleen taivaasta ja muuttivat koko maiseman valkoiseksi. Käsiensä välissä hän piteli varovasti höyryävää mehumukia, jonka äiti oli työntänyt hänelle ja käskenyt tyhjentää.
Kíli hörppäsi mukista varovasti ja oli polttaa kielensä. Hän irvisti sekä tyhmyydelleen että sille, että hän sai katsella vierestä, kuinka hänen ystävänsä leikkivät ulkona ensilumen sataessa maahan. Hän oli tavoilleen tyypillisesti saanut nuhan juuri silloin kuin ei pitäisi, ja nyt äiti ei päästänyt häntä silmistäänkään kuin vain hetkittäin.
Nuori kääpiöpoika katseli sisältä, kuinka Fíli ja Sólveig rakensivat pienen lumiukon, joka näytti enemmänkin lumikasalta, koska pehmeää lunta ei saanut vielä muovattua kunnolla. Niinpä, kaverukset vaihtoivatkin rakennusurakkansa lumisotaan, jonka päätteeksi molemmat olivat yltä päältä lumessa.
Kíli huokaisi syvään, kääntyi pois ikkunasta ja hörppäsi uudestaan kuumaa mehuaan. Hän istahti pienelle jakkaralleen ja kääriytyi tiukemmin vilttiinsä, kun vilun väre ravisti hänen pientä kehoaan. Hän laski mukin edessään olevalle pöydälle ja aivasti uudestaan.
-
Oho, en enää edes muistanut, että olin näitäkin lukenut, mutta onneksi bongasin nämä taas. :D Kaikki pätkät luin uudestaan, ja ai että, oli niin söpöä luettavaa. :3 Näistä huokuu ihanasti se lapsuuden huolettomuus - vipelletään menemään ja nautitaan kaikesta mahdollisesta ja samalla aiheutetaan hieman harmaita hiuksia äidille. :D Juuri tällaisia huolettomia tekstejä lukiessa tulee niin hyvä mieli ja omatkin murheet unohtuu hetkeksi.
Tää veljeskaksikko on kyllä niin valloittava, ettei mitään rajaa. ♥ En pitkään aikaan olekaan lukenut Hobitti-ficcejä, joten oli kiva palata taas tutun fandomin pariin. :D Suuren suuret kiitokset näistä ihanuuksista! ♥
-
Felia: Ei sitä aina voi kaikkea muistaa. :D Hienoa, että onnistuin välittämään sen lapsuuden huolettomuuden, koska sitä mä näihin halusinkin tuoda. Puhumattakaan siitä, että äidin hiukset harmaantuu näiden kahden sekopään kanssa. :D Hobitin pariin on kyllä itsellenikin aina tosi mukavaa palailla! (: Kiitoksia paljon kommentista! <3
-
Näitä ei ole tullut kommentoitua, kun ovat niin lyhyitä, että ainut mitä osaisi sanoa on vain että SÖPÖÄ! :D Ja ihanaa kun sitä söpöyttä on nyt kertynyt useammankin ficin verran. Tykkään näistä kovasti ja olen lukenut kaikki useampaankin kertaan, vaikka olenkin ollut hiljainen kommentoija. :)
-
Fiorella: Hih, kyllä minulle olisi pelkät SÖPÖÄ-kommentitkin kelvanneet! :D Kiitoksia kovasti kommentistasi, tosi kiva kuulla, että näistä on tullut nautittua useammankin kerran! ((:
-
Vaihdokkaista heips!
Myötäilen edellisiä, nämä olivat kyllä varsin söpöjä fiilistelypätkiä. Kuvailit vuodenaikoja kivasti ja osuvasti. Vähän olisin kuitenkin toivonut vaihtelua skenaarioihin ja yksityiskohtiin, koska kevät, kesä ja syksy -pätkissä keskiössä oli samat jutut: kastuminen, runsaat vaatteet ja ylisuojeleva äiti. Näin tiiviissä raapaleissa tuollaiset jutut vähän pistävät silmään ja tuntuu kuin lukisi saman rapsun kolmesti.
Maininta sienistä oli baww ♥︎ Myös kivan vaivihkaisesti Fíli piti huolta pikkuveljestään. Veljeshöpöily tehoaa allekirjoittaneeseen aina :3 Myös lapsenomaisuus, hetkestä nauttiminen ja yleinen elämän syleily välittyivät kivasti. Lapset on niin kiinni elämässä, että ihan kateeksi käy.
Kiitos näistä!
-
Sokerisiipi: Hups, olisi ehkä pitänyt kiinnittää vähän enemmän huomiota siihenkin, mitä oli edelliseen raapaleeseen kirjoittanut. :'D Jotenkin vaan kirjoitin näitä niin fiilispohjalta, ettei tullut mieleenkään, että voisin toistella samoja juttuja noissa. Veljeshöttöä on tosi kiva kirjoittaa, joten mukavaa, että se uppoaa muihinkin! (: Kiitoksia kommentista! ((: