Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Pinnan alla, Sirius/Remus, K-11

<< < (2/2)

Pahatar:
Minulla on jäänyt ihan kauhean pitkäksi aikaa rästiin tämä kommentteihin vastaaminen, olen hyvin pahoillani. Suuret kiitokset kuitenkin kommenteistanne näin jälkikäteen, tulin niistä todella iloiseksi! :D Ilahduin myös kovasti siitä, että piditte tämän tarinan otsikosta. Niiden keksiminen on minulle monesti todella vaikeaa, ja välillä se onnistuu paremmin ja välillä huonommin.

Altais: Olipa ihana kuulla, että pidit tästä kesätarinasta! :) Minulla on hyvin samanlainen suhtautuminen Sirius/Remukseen kuin mitä totesit, että se on kuin kotiin tulisi, ja vaikka on niin paljon hyviä parituksia, tämän pariin on kyllä mahtavaa palata. Tuo Ultra Bran biisi on mennyt minulta ihan ohitse, joten se ei vaikuttanut tähän tarinaan, mutta hauska yhteensattuma. :) Olin tosi ilahtunut, että Siriuksen pila tuntui hänelle luontevalta, kun juuri tuollaisena näen itsekin hänet, hauskana, hirveän ajattelemattomana, mutta myös hyväsydämisenä, ainakin ficeissä.

Kyllähän tässä oli tarkoitus kuvata sitä, että sekä Siriuksella että Remuksella oli koko ajan suuret tunteet pelissä, ja olen todella iloinen, jos se välittyi tästä ja Remuksen ajatuksista. Aivan ihanaa myös, jos pidit niistä. :) Ja ihan varmasti koko kelminelikon elämä menee todella myttyyn, jos kaksi heistä eivät ole väleissä. Näen nämä kaksi muuten juuri noin kuin sanoit, että Remus saa Siriuksen herkkyyden esiin, ja Sirius taas Remuksen todelliset tunteet, ja se on ehkä juuri se tämän parin ihanuus. :) Todella kiva kuulla, jos pidit tästä loppupuolesta, hurt/comfortista ja romantiikasta. Kiitos todella paljon hyvin mieltä lämmittävästä kommentistasi! :)

Lizlego: Kiva kuulla, että Remuksen lukema kirja tuntui sopivan tähän ja herätti ajatuksia. :) Minua nauratti ja samalla jäi mietityttämään tuo, että välittävätkö teinipojat toistensa seisokeista vai eivät. Se varmaan riippuu aika paljon tilanteesta ja jokaisen luonteesta ja ujoudesta, mutta itse olen aina ajatellut, että Remus halusi pitää tietyt jutut yksityisenä riippumatta siitä, olisivatko toiset välittäneet siitä. Ja etenkin Siriuksen nähden, kun oli tähän ihastunut. :) Olen aina ajatellut, että Sirius oli tosiaankin ajattelematon, ja sai sillä paljon pahaa aikaan, mutta ei ollut kuitenkaan piittaamaton, ainakaan sitten kun alkoi ajatella asioita. Se on sellainen ristiriita, joka jostain syystä kiehtoo kovasti. Ihanaa, jos pidit romanttisena tuota, että Remus palasi takaisin samaan paikkaa, se vetosi minuunkin. :) Ihan loistavaa, jos loppu oli kaunis, eikä mennyt liian siirapiksi. Koen myös juuri noin, että Sirius oli epävarma Remuksen suhteen, ja se tekee minustakin näistä kahdesta tasavertaisia. Suuri kiitos kommentistasi! :)

Thelina: Olipa kiva kuulla, jos tämä juhannustaika oli mieleinen. :) Ja tuo, että tämä oli kirjoitettu Remuksen näkökulmasta, hän on minullekin yksi ehdottomia lempihahmoja. Olin tosi iloinen, jos pidit tästä juonenkulusta, ja minustakin juuri tuollainen pelleily on hyvin Siriuksen tapaista. Oli myös todella kiva kuulla, että Remuksen oma epäonninen uintireissu yllätti, kun usein tuntuu siltä, että sitä tulee oltua liian usein ennalta arvattava näissä tarinoissa. Aivan ihanaa, jos pidit tuosta lopusta, keskustelusta ja siitä, mitä sen jälkeen seurasi. :) Uskon kyllä itsekin, että jos jokin saa Remuksen irti kirjoista, se on rakkaus Siriukseen. Ihan mahtavaa jos pidit, kiitos todella paljon ihanasta kommentistasi! :)

Meldis: Aivan ihana kuulla, jos pidit tästä ja jos tästä tuli kesäinen fiilis. :D Olen todella otettu, jos sinusta tuntuu siltä, että Kelmien kuvaus oli onnistunut tässä. Minusta on myös mukava ajatella etenkin näin ficeissä, että Siriuksen ja Jamesin ilonpito ei tällä kertaa ollut keneltäkään pois, vaan että pidettiin hauskaa ketään kiusaamatta, ja olin iloinen, että tämä tuli lukiessa sinulle mieleen. Ajattelin tässä, että Siriuksella oli ihan tietystä syystä Remus paljonkin mielessä, ja että Sirius olisi halunnut myös Remuksen osallistuvan hauskanpitoon, ja ettei tämä tuntisi itseään ulkopuoliseksi. :) Sirius vain sitten yritti saada Remuksen mukaan ihan väärällä tavalla, eikä aluksi tajunnut, mitä tuli tehtyä. Oli ihana lukea, mitä sanoit Remuksen reaktiosta Siriuksen temppuun, juuri tuota yritinkin tässä tavoitella, että se johtui huolesta, eikä mistään muusta.

Todella kiva, että pidit tuosta, mitä Remuksen uintireissulla tapahtui. Ja siitä, että sitten kun olikin tosi kyseessä, molemmat ymmärsivät, mikä tosiaan on elämässä tärkeää. Olen hyvin iloinen, jos näiden kahden suhde tuntui välittömältä, se lämmitti suuresti mieltä, ja myös että se tuntui romanttiselta. :) Rakkaus on ihanaa, ja se on minusta ficcimaailmassa ehkä parasta, että sitä voi kuvata kerta toisensa jälkeen. Olen tosi iloinen, jos pidit tästä, suuri kiitos ihanasta kommentistasi! :)     

valokki:
Onnittelut kommenttiarpajaisten voitosta! :) Paras juttu kommenttiarpajaisten voitossa näin kommentoijan näkökulmasta on varmaan se, että tulee selailtua ennalta tuttujenkin kirjoittajien listauksia ihan uusin silmin, ja sieltä löytää vaikka ja minkälaisia aarteita. Esimerkiksi tämä helmi oli mennyt multa ihan täysin ohi, ja tämän löytäminen sattui vielä sopivaan saumaan, kun olen viime aikoina mennyt muuten lukemaan tavallista enemmän Sirius/Remusta ja muutenkin Kelmien nuoruudesta. Jotenkin heidän kouluvuosistaan, nuoruuden kujeilustaan ja huolettomuudesta on niin kiva lukea, kun huolet tulevaisuudesta eivät vielä paina, vaan he saavat elää ihan tavallista nuoruutta teinidraamoineen. Toki näin lukijana tietää, etteivät vaikkapa Siriuksen kotiolot ole ihanteelliset lapsena ja nuorena ja muutenkin heidän tulevaisuudessaan on vaikka ja mitä synkkää, mutta ainakin kouluvuosina he saivat vielä elää suhteellisen huoletonta elämää.

Tämä huolettomuus näkyi niin hyvin myös tässä sun fikissä, ja tässä olikin aivan ihana tunnelma! Kouluvuoden lopun ja kesäloman alkamisen tunnelmoinnista oli ihana lukea, ja se sopikin hyvin tähän kevätfiilistelyyn, mitä ihan oikeassakin elämässä nyt tulee harjoitettua tällä hetkellä. Jotenkin itsekin muistaa vielä niin selkeästi, miten keveältä ja mahtavalta tuntui, kun kouluvuosi alkoi olla lopuillaan ja kesä alkoi näyttää selkeitä merkkejä alkamisestaan. Tässä pystyi melkein itse ajattelemaan itsensä järven rantaan paistattelemaan päivää, käyden välillä pulahtamassa järvessä vilvoittelemassa.

Mutta voi Sirius mitä keksitkään! Kaikki hahmot olivat hyvin tunnistettavissa omiksi itseikseen, James ja Sirius pelleilemässä yhdessä, Peter vähän hännystelemässä heitä ja Remus rauhassa tekemässä ihan omia juttujaan ollen silti hengessä mukana. Ja Sirius! Siis istuu niin hyvin häneen hahmona, että hän keksii esittää hukkuvansa ihan vain pilaillakseen, eikä hänelle tietenkään tule mieleen, että muut saattaisivat ihan tosissaan säikähtää. Ihan siis perusteltua, ettei tätä tempausta voinut pitää mitenkään hauskana, ja Remus suuttui ihan syystä Siriukselle. Lopussa olikin hauska, kuinka osat kääntyivät, ja Sirius joutuikin pelastajan rooliin, vaikka Remus ei tosin esittänytkään mitään. Mutta Siriuksen urhoollisuus selvästi auttoi parivaljakkoa sopimaan. :)


--- Lainaus ---”Sen takia minä… tänä aamuna… tein sen, mitä ei olisi pitänyt. Halusin saada sinut lopettamaan lukemisen, kun se vei sinun mielenkiintosi kokonaan. Ja että… huomaisit minut.”
--- Lainaus päättyy ---
Fikin loppupuoli oli ihanan hymyilyttävää fluffya, kun kaksikko sai sovittua ja lopulta vähän pussailtuakin. Ja siis niin osuvaa, että Sirius keksii jotain tällaista ihan vain saadakseen Remuksen huomion itseensä. Naureskelin ihan ääneen tässä kohtaa, koska tietenkinhän Siriuksen aivot toimivat tällä tavalla. ;D Ja mikä parasta, hän menee vielä myöntämään sen Remukselle, joka ei näyttänyt yllättyvän niinkään Siriuksen tempauksesta vaan siitä, että Sirius kuvitteli, ettei Remus huomannut häntä. No, annettakoon pieni huomionkipeys Siriukselle anteeksi, varsinkin, kun sen kohteena on Remus. ;D

Kiitos kovasti tästä pitkän junamatkan piristyksestä, tämä sai hymyn huulille! :)

 

Pahatar:
valokki, kiitos paljon kommentistasi! :) Olin tosi iloinen, kun valitsit juuri tämän tarinan, kun S/R ja kelmiajat ovat aina olleet itselleni jonkinlainen ikisuosikki. Todella kiva, jos sinullakin ovat nämä Kelmien nuoruusvuodet olleet nyt lukulistalla. :) Tuo huolettomuus niissä ajoissa on sellainen asia, josta itsekin tykkään tosi paljon, kun tietää, mitä tulevaisuus toi heille kaikille. :( Kommenttiarpajaiset ovat kyllä mahtava juttu juuri sen takia, että silloin tulee luettua sellaista, jota ei muuten löytäisi. Kevät ja kesä ovat minustakin niin kivaa aikaa, että siitä on mukava kirjoittaa ja lukea, ja etenkin tällaisena aikana, kun talvi on ilmeisesti lopultakin takana, ja olen iloinen, jos tämä tuntui sopivan tähän aikaan. :)

Todella kiva kuulla, jos hahmot olivat tässä omia itsejään, tai ainakin sopivat siihen käsitykseen, mikä sinulla heistä on. :) Minulla on jokin fiksaatio, että Sirius kaikesta saamastaan huomiosta huolimatta voisi kaivata sitä enemmän juuri ihan tietyltä ihmiseltä, eli Remukselta, ja olen iloinen, jos se tuntui uskottavalta. Vaikka se sitten menikin yli ja tuli aluksi esiin väärällä tavalla. ;D Suuri kiitos sinulle, kun luit ja kommentoit, olen tosi iloinen, jos pidit tästä! :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta