Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: A-nuu - 05.05.2009 17:28:49

Otsikko: Twilight: Käännös: Beep K-11 (VALMIS!)
Kirjoitti: A-nuu - 05.05.2009 17:28:49
(Alkuperäinen on täällä:http://www.fanfiction.net/s/4082956/1/BEEP (http://www.fanfiction.net/s/4082956/1/BEEP))

Title: Beep
Author: vampirechick 123
Translator: Pallukka
Rating: K-11
Genre: humor, romance, drama, fluffy
Fandom: Twilight
Pairing: Bella/Edward ja muut tavalliset parit
Beta: Riikka
Disclaimer: En omista mitään.
Warnings: Spoilaa hiukan Epäilystä.
Summary: Bella päättää, että Edward ei saa suudella häntä päivään. Edward yrittää todella kovasti saada Bellan suutelemaan itseään, mutta Alicella on muuta mielessä... ;D
T/N: On lupa suomentaa. Tässä on uusi huumori käännös-ficcini. Tämä on mielestäni hauska ja toivon, että tekin pidätte siitä. :)



Ensimmäinen luku: Alku

Piip piip piip

Minä vihasin herätyskelloa, joka päivä se teki saman äänen herättääkseen minut.

Piip piip piip

Käännyin kyljelleni ja yritin löytää sen. Löysin sen vihdoin ja painoin torkkunappia.

Minä voihkaisin ja käperryin enkelini viereen, joka naureskeli ja kietoi kätensä ympärilleni. ”Sinun täytyy herätä, kullanmuru”, hänen samettinen äänensä sanoi korvaani.

Vaikka tiesinkin joutuvani kuitenkin heräämään, pudistin päätäni kieltävästi ja käperryin lähemmäs hänen rintaansa.

”Herää.” Tunsin jääkylmän käden alaselälläni paitani alla ja se elvytti minut.

”Ei, unta”, kuiskasin takaisin.

Sitten toinen käsi oli niskassani. Se sai minut tarpeeksi hereille, jotta pystyin lyömään hänen rintaansa heikosti pari kertaa.

”Bella, me myöhästymme.”

”Sinä voit mennä. Minä aion nukkua vielä vähän aikaa”, kuiskasin kevyesti hymyillen.

”Minä tiedän, mikä saa sinut hereille”, hän sanoi laittaen kädet molemmin puolin kasvojani.

Hänen huulensa löysivät omani ja yhtäkkiä en halunnutkaan enää nukkua. Laitoin hitaasti käteni hänen kaulaansa ja yritin syventää suudelmaa.

Mutta heti, kun aloin reagoida, hän vetäytyi pois. Silmäni revähtivät auki ja aloin murjottaa. Se sai hänet naureskelemaan uudestaan.
”Minähän sanoin!” hän sanoi silmät sädehtien.

”Sanoit mitä?”

”Että sinä heräisit.”

Heitin peitot pääni yli ja sanoin: ”Enhän… Minä nukun vieläkin.”

Edward painoi suukon otsaani ja sanoi: ”Minulla on idea, mutta pelkään, ettet sinä pidä siitä. Jos sinä et halua herätä, minun on pakko seurata tätä suunnitelmaa.”

Yrittäen saada uudestaan unta minä kysyin: ”Onko tällä suunnitelmalla nimeä?”

”Kyllä on”, hän nauroi.

”Mikä se on?”

”Operaatio herätä Bella”, Edward naureskeli taas. Tunsin hänen leikkivän hiuksillani.

”Ja miten se toimii?” Läpsäisin hänen kätensä pois. En tarvinnut enempää häiriöitä unen saamiseeni.

”En voi kertoa”, hän sanoi kauhua teeskennellen, kun hän jätti huitaisuni huomiotta ja jatkoi hiuksillani leikkimistä. ”Mutta voin näyttää.”

Tunsin hänen nousevan sängyltä enkä kuullut mitään ennen kuin hetkeä myöhemmin, kun hän istuutui sängyn toiselle puolelle ja otti peiton pois pääni päältä. Hän alkoi hyräillä kehtolauluani ja laittoi hiuksiani korvani taakse.

Piip piip piip

Minä voihkaisin ja yritin löytää herätyskellon yöpöydältä, oliko tämä muka Edwardin suuri idea? Paitsi, että minä en löytänytkään sitä. Käännyin katsomaan eikä se ollut pöydällä. Katsoin ympärilleni ja näin sen toisella puolella huonetta työpöytäni päältä.

Minä voihkaisin ja nappasin yhden Edwardin tyynyistä ja laitoin sen pääni päälle. Mutta se ei ihan peittänyt ääntä.

Piip piip piip

Nousin hitaasti istumaan ja tein surullisimman koiranpentu ilmeeni. ”Edward, ole kiltti ja sammuta se.”

”Miksi rakas?” vastasi Edward ristien kätensä päänsä taakse. ”Se saa sinut hereille. Katso, sinähän istut jo.”

”Ei suudelmia sinulle tänään”, sanoin samalla kun nousin hitaasti seisomaan ja kytkin herätyskellon pois päältä vetämällä johdon seinästä, vaikka tiesin, ettei minun tarvinnut tehdä sitä.

Käännyin kohti vaatekaappia ottaakseni joitain vaatteita, jotta voisin viettää ’ihmishetkeäni’, kun Edward puhui epäröivällä äänellä. ”Et sinä oikeasti sitä tarkoita, ethän?”

”Tarkoita mitä?”

”Sitä ei suudelmia tänään juttua.”

Nyt tunsin itseni idiootiksi unohtaessani uhkaukseni heti, kun olin sanonut sen. ”Kylläpäs tarkoitin.”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Mmeri - 05.05.2009 18:51:12
Ihan kiva. :))  Suomennat hyvin, virheitä ei löytyny.

Kiva ficci, tulis vaan jatkoa pian.  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: kakku. - 05.05.2009 19:09:08
Olipas kiva ficci! Tykkäsin todella. Jäi kutkuttamaan, että mitä tässä tapahtuu. Joten siis jatkoa, kiitoooos.   ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Veronika - 05.05.2009 20:13:06
Olipas kiva ficci. Tämä taisi olla se huumori ficci mistä puhuit! Sinä sitten aina löydät niin mukavia ficcejä!  :D Jatkoa pian. Tuleeko tätäkin noin kahden päivän välein?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: mayapple - 05.05.2009 20:48:26
Mä luin tän jokin aika sitten ja rakastuin. Nyt tää on vielä suomeksi niin ehkä saan enemmän irti. Kiitos <3 (Ei mitään rakentavaa tällä kertaa.)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: SnowCherry - 06.05.2009 08:16:40
Awws, tämä oli todella suloinen :P Ihanaa kun suomennat tuolta fanfiction.net:ista noita hyviä ficcejä, kun vaikka minun englannintaitoni riittäisi, en koskaan silti löydä hauskoja ja hyviä tekstejä sieltä :D Kiitoksia ^^

P.S. Tässä ficissä on ihana idea (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Nuutti| - 06.05.2009 16:43:12
Jes, ihana.. : ))

Ihana suomennos, yksinkertaisesti sanottuna. ; )

Jatkas, ihana.
Tunnen itseni pöljäksi, kun en osaa muuta kommentoida. : )

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Dunja - 06.05.2009 17:55:59
Jeei! Oot hyvä suomentamaan ja oonkin aatellu et koska saan taas lukea sun käännöksiäsi. Tämä alku oli ainakin todella hyvä, joten taidan jäädä seurailemaan.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Mmeri - 06.05.2009 18:47:17
Tosi kiva ficci. (:
En nyt keksi mitään sanottavaa, mutta jäin koukkuun tähänki ficciin. :'D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Kotitonttu - 06.05.2009 22:29:25
Jatkoa <33 
toi oli ihana <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: essss - 07.05.2009 16:02:02
jee, uusia suomennoksia sinulta. ;>

alku ainakin oli lupaava. ; D tykkään tästä jo nyt. <3
jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: {samba} - 07.05.2009 19:36:32
Vau. Sulla on kaikki suomennokset samanlaisia, aivan ihania. Täytyy sanoa, että olen vaikuttunut.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Riitu - 07.05.2009 20:37:41
Tääkin on aivan ihana <3 Onneks osaat suomentaa noin hyvin, muuten en ois ikinä saanu lukea näitä hyviä ficcejä :D
Haa, kerrankin hyvä idea Bellalta!  ;D

Mutta jatka silti, ja nopeesti ;)

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: Kotitonttu - 07.05.2009 22:37:20
Pahoittelen että tein turhan täyttö viestin!
Tää oli ihana, tykkäsin tuosta Edwardin herätyskellon siirtelystä.
Pidän suommennoksestasi, jatka samaa mallia  :)


(p.s nyt jos joku tulee väittää mulle et ei oo tarpeeks hyvä kommentti vaa turha täyttö viesti nii sit kiukuttaa ;( )
Otsikko: Vs: Käännös: Beep
Kirjoitti: A-nuu - 08.05.2009 16:51:53
T/N: Tässä tulee seuraava luku. :D Tulevissa luvuissa voi kestää, koska betaajallani on paljon työtä toisenkin käännökseni parissa, mutta yritiän saada näitä korkeintaan neljän päivän välein. Kiitos kamalasti kommenteista, niitä on tullut jo paljon, joten jatkakaapa samaa tahtia. ;D


Toinen luku: Suihku

Ennen kuin huomasin, kasvoni olivat Edwardin käsissä. Hänen suloiselle tuoksuva hengityksensä sai aivoni tyhjentymään. ”Miten se olikaan?”

Jossain aivojeni sumussa muistin uhkaukseni. ”Ei… Suudelmia.” Se kuulosti enemmän kysymykseltä.

”Oletko varma?” Hänen huulensa olivat vain tuuman päässä. Hänen kylmä hengityksensä tulvahti suuhuni ja tuntui kuin makunystyräni räjähtäisivät sen hyvästä mausta.

”En.”

”Sitä minäkin.” Hän nojautui eteenpäin yhdistääkseen huulemme. Aivoni muuttuivat sohjoksi niin kuin aina, mutta uhkaus muistui mieleeni. Se johtui luultavasti siitä, että sillä oli jotain tekemistä Edwardin kanssa.

Löin häntä rintaan hiukan ennen kuin hän ehti suudella minua oikeasti. Juuri niin kuin odotin, hän perääntyi.

”Ei suudelmia!” sanoin yllättyneenä, että minä oikeasti vastustin.

Hän alkoi murjottaa ja kietoi käsivartensa vyötäröni ympärille. Minä mulkoilin häntä ja laitoin käteni puuskaan. Tein niin etten koskisi häneen, jotta pystyisin pitäytymään uhkauksessani. Mutta hänen ei tarvinnut tietää sitä.

Hän teki suudeltavan ilmeen. En tiennyt, voisiko hän näyttää enää hassummalta tai seksikkäämmältä.

”Ei suudelmia Edwardille?” enkelini kysyi kuin pikkulapsi.

”Ei yhtäkään”, sanoin lisäten ’yhtäkään’ enemmänkin korostukseksi.

Hän voihkaisi ja veti kädet ympäriltäni. ”Me kyllä näemme, kuinka kauan kestät.”

”Minä kyllä kestän koko päivän.” Ainakin toivon niin.

Edward vain hymyili kelmimäistä lempihymyäni ennen kuin painoi todella nopeasti suukon otsalleni ja hyppäsi ulos ikkunastani. Hän lähti vaihtamaan vaatteita ja hakemaan autonsa.

Minä huokaisin ja hyppäsin suihkuun. En tiedä, kuinka pystyisin selviämään tästä. Jokainen meidän perheessämme tietävät, kuinka hänen suudelmansa vaikuttavat minuun. He sanovat, ja kiusaavat Emmettin tapauksessa, että silmäni sumentuvat ja se on todella nöyryyttävää, kun sydämeni alkaa porhaltamaan niinkin yksinkertaisesta syystä. Se oli yksi asia, mitä en jäisi kaipaamaan, kun minusta tulee vampyyri.

Kylpyhuoneen oveen koputettiin, luultavasti Edward.

”Ei suudelmia”, huusin ovea kohti.

”Mitä?” Ei Edward, vaan Charlie.

”Ei mitään”, huudahdin taas. ”Luulin sinun jo lähteneen.” Hän lähtee aina ennen kuin minä herään.

”Minä en mene tänään töihin, päätäni särkee.”

”Ai.” Se oli älykäs vastaukseni.

”Minä vain tarkistin oletko kunnossa.”

”Olen kunnossa”, sanoin. Luojan kiitos, viimeinen asia, mitä tarvitsin täksi päiväksi, oli päänsärky.

Kuuntelin hänen kaikkoavia askeleitaan ja mietin, kuinka en ollut tajunnut ennemmin, se oli lähellä.

Kiedoin pyyhkeen tiukasti ympärilleni ja kävelin varpaillani huoneeseeni. Olin sulkemaisillani ovea, kun huomasin kahden suuren käden tarttuvan ikkunaani. Emmett hyppäsi sisään ja olin yllättynyt siitä, että hän mahtui tulemaan ikkunastani.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: A-nuu - 08.05.2009 18:08:08
Kiitos kun huomasit vohveli. :D Olenpa minäkin hyvä lukemaan, kun aina luen luvut vielä kerran ennen kuin laitan ne tänne. ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 08.05.2009 18:14:23
mitä ihmettä EMMET sinne Bellan luo tulee? ???
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: kakku. - 08.05.2009 19:07:58
Hyvin suomennettu. Mutta mitä ihmettä Emmet tekee Bellan luona???  :o :o
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: {samba} - 08.05.2009 20:24:33
Toi sama juttu. Mitä Emmett siellä tekee? Nyt tarvii jatkoa. laitathan?
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 08.05.2009 21:06:33
Ehdin hetken jo toivoa tuossa lopussa Emmett/Bellaa, mutta ehkei ihan mahdollista :''DD Ihana osa taas, jatkoa odottelen :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Veronika - 08.05.2009 21:08:16
Joo ja nyt tulee tämä sama kysymys; Miksi Emmet meni Bellan huoneeseen? :O Nyt odotan innolla jatkoa!  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Mmeri - 08.05.2009 21:26:12
Hihii kiva, mutta mitähän varten Emmett Bellan tykö tulee? :o  Nyt odototan jatkao entistä innokkaampana. :'D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Kotitonttu - 08.05.2009 22:17:05
Toi oli hyvä kun Bella sano Charlielle et  'ei suudelmia' mitäköhän Charlie tuumas :D
Emmett tuli varmaa kertomaa että Edward on lähteny kun Bella ei suostu suutelee sitä, tai sitte se tuli vaa anelee et Bella ei kiusais Edwardia :D  veikkailen vaa

j
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Nuutti| - 09.05.2009 11:19:55
Jes, jatkoa!
Samaa minunkin pitää ihmetellä, mitä ihmettä Emmett tekee Bellan luona...? O.o
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: essss - 09.05.2009 17:33:56
jee, jatkoa. : D ihan luku taaas.
pakko munkin ihmetellä, mitä se emmett siellä tekee? lähettiks edward sen? : D
joo, mutt pikaisest jatkoo, et selviää mitä se emmett siel tekee.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: Riitu - 10.05.2009 11:21:11
Ihana luku <3 Mutta mitä hittoa Emmett tekee Bellan huoneessa? O.O

Tosi hyvä luku, mutta luvut vois olla vähän pidempiä (?) :D  Kiitos silti.

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (2. luku ilmestynyt 8.5)
Kirjoitti: A-nuu - 10.05.2009 18:25:21
T/N: Kiitos kommenteista. :D Tässä luvussa sitten saatte tietää, mitä Emmet takaa Bellan huoneessa. ;D


Kolmas luku: Herttainen Emmett

Emmett katseli ympärilleen huoneessani ja sitten hän löysi pienen pyyhkeeseen kiedotun vartaloni ovelta. Seuraavaksi huoneen täytti hänen jylisevä naurunsa. Kiiruhdin toiselle puolelle huonetta ja kurkotin peittämään hänen suunsa kädelläni, tai niin suuren osan hänen suustaan kuin mahdollista.

”Charlie”, sähisin.

”Anteeksi, se on vain – vain… Haha… Sinun huoneesi on vain niin bellamainen.” Tämä oli ensimmäinen kerta, kun hän oli kotonani.

”Ulos”, sanoin työntäen häntä hyödyttömästi ikkunan suuntaan, saaden hänet taas nauramaan.

”Minulla on viesti”, Emmett naurahti leikkisästi. Hän katsoi minua ensimmäistä kertaa päästä varpaisiin.

Tunsin veren pyrähtävän kasvoilleni saaden ne punastumaan. Ensimmäistä kertaa minä oikeasti tajusin olevani kietoutuneena vain pienen pieneen pyyhkeeseen, joka hädintuskin peitti takapuoleni.

”Joten minä olen nyt nähnyt sinut alastomampana kuin Edward.” Kilpailu, se oli ainoa asia, mistä Emmett välitti.

Luulen, että hän otti vielä punaisemmat kasvoni myöntävänä vastauksena. Osoitin ikkunaa. ”Kerro viestisi ja häivy.”

”Okei… Okei”, sanoi Emmett, luultavasi kuvitellen minun yrittävän pakottaa hänet pois. Hän ei sanonut mitään, hymyili vain.

”Emmett!” sanoin – huusin… Minä vannon, että suosikki melkeinveljeni osaa olla ärsyttävä. ”Mikä se viesti on?”

”Ai niin”, Emmett selitti kuin olisi muka unohtanut sen sijaan, että yritti käydä hermoilleni. ”Alice sanoo, että sinun täytyy olla valmiina lähtöön kymmenen minuuttia aikaisemmin.”

”Miksi?” Olin yllättynyt, että viesti oli Alicelta, koska ajattelin sen olevan Edwardilta.

”Ei hän sanonut miksi.”

Minä huokaisin, se oli niin Alicen tapaista. ”Voisitko antaa minulle hiukan yksityistä aikaa.”

”Se ei ole reilua!”

”Emmett!”

”Miksi Edward saa nähdä Rosalien alasti joka päivä, mutta minä en saa nähdä sinua alasti koskaan?”

”Häh?” Yritin peitellä yhtäkkistä kauhuani. Mistä lähtien Edward on nähnyt Rosalien alasti joka päivä?

”Tarkoitan, hän jopa katsoo, kun minä ja Rosalie…” hän keskeytti vihjailevasti.

”Mitä?” minä käytännössä kirkaisin. Edward ei missään tapauksessa tekisi sitä!

”Mielessäni, Bella.” Emmet nauroi jylisevästi. ”Minä vannon, pikkusisko, joskus sinä olet vain liian hassu.”

Helpottuneena ja nolostuneena minä ymmärsin. Hän vain hölmöili ympäriinsä, niin kuin yleensä. Mutta osoitin silti ikkunaa ja muodostin huulillani sanan ’ulos’. Jos Edward tai Alice tai kuka tahansa aikoi hakea minut kymmenen minuuttia aikaisemmin, minulla oli vain vartti aikaa saada itseni esiintymiskelpoiseksi.

”Nähdään”, hän sanoi pörröttäen märkää tukkaani. Käsittämättömästi hän mahtui taas ikkunasta.

Laitoin nopeasti farkut ja t-paidan, niin kuin joka päivä. Kun olin laittanut hiukseni sekaiselle, mutta söpölle poninhännälle, söin aamupalan laiskasti.

Kuulin auton pysähtyvän pihaan ja sitten koputuksen.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: Amanecer - 10.05.2009 18:41:25
Wuhuu, jatkoa, kiitos taas. :) Emmett on kyllä niin mahtava, yksi suosikkihenkilöistäni. Tsirk, en saa mitään järkevää taaskaan.

Jatkoa? ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: mandeh - 10.05.2009 20:38:54
Repeilin Emmettille kyllä niiiiiin paljon. Se on kyllä omaittensä tässä=)

Joo hyvin suomennettu, kirjotusvirheitä en huomannut ainakaan tai en kiinnittänyt huomiota.
Jatkoa luen! =)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: {samba} - 11.05.2009 08:05:01
Jes! Jatkoa. Tää on hyvä. Noi lyhyet luvut hiukan häiritsee, mä voisin lukea kerralla enemmän sun suomennoksia, mutta ei se mitään.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 11.05.2009 08:54:36
Ei elämä, Emmett on paras 888D

Lainaus käyttäjältä: Pallukka
”Joten minä olen nyt nähnyt sinut alastomampana kuin Edward.” Kilpailu, se oli ainoa asia, mistä Emmett välitti.
:''D

Jatkoa vain pian, tämä on niin hyvä! ^^
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: A-nuu - 11.05.2009 15:04:36
T/N: Kiitos kommentoijille, piristitte päivääni. :D


Neljäs luku: Kidnappaus

Alice tuli keittiöön odottamatta, että avaisin oven. Hän katseli ympärilleen keittiössä ja huomasi minut.

Sanomatta sanaakaan hän tarttui käteeni ja kiskoi sitä kevyesti.

”Minne me olemme menossa?” kysyin. Miksi Edward ei ollut kiskomassa kättäni?

”Meille.” Hän kiskoi uudelleen.

”Koulu!” Pystyin tuntemaan silmieni pulpahtavan ulos, kun sanoin sen.

”Älä huoli, me kyllä ehdimme kouluun ajoissa.” Nyt hän kiskoi kättäni vielä lujempaa.

Nousin ylös omin avuin, mutta Alice oli tyytymätön nopeuteeni. Lupaa kysymättä, hän nosti minut ylös. Tämä kävisi ärsyttäväksi vuoden sisällä.

Hän raahasi minut keltaisen Porschensa luo. Katsoin häntä kysyvästi, mutta hän pudisti päätään.

”Alice…” marisin. Hän pudisti vieläkin päätään. Tämä alkoi olla ärsyttävää.

Tiellä oli jo paljon autoja. Huomasin sen, kun tuijotin ikkunasta yrittäen pysyä kärsivällisenä. Hän kääntyi ajotielleen. No, ei kääntynyt, enemmänkin suistui tavalla, joka melkein tappoi minut.

Kun olimme ajaneet mailin metsässä, Alice alkoi ajaa enemmän oikealla puolella. Hänen pienillä keijukaisen kasvoillaan välkkyi hymy. Edessäpäin huomasin Volvon tulevan vastaan ja enkelin ajajanpaikalla.

Kun hän näki meidät, hänen kulmansa rypistyivät ja kääntyi nopeasti seuratakseen meitä talolle.

”Alice, Edward ei taida tietää, että minä olen sinun kanssasi?” kysyin tietäen vastauksen jo valmiiksi.

”Mmmm.” Hän ei myöntänyt eikä vastustanut väitettäni, joten minä otin sen myöntävänä vastauksena. Kuten hänen kasvavan hymynsäkin.

Heti kun Alice oli pysäyttänyt auton, oveni avautui ja minä odotin Edwardin olevan siinä pelastamassa minua. Yllätys, yllätys. Alice oli nostamassa minua ylös ja vei minut kylpyhuoneeseensa.

Heti kun olimme päässeet sisälle, kuulin ärsyyntyneen huudon takaani.

”ALICE!” Edward huusi, yrittäen saada meidät kiinni. ”Anna tyttöystäväni takaisin!”

Alice vain nauroi ja lukitsi kylpyhuoneen oven. ”Toimii kuin loitsu”, hän sanoi matalalla äänellä.

”Alice!” Yritin sanoa sen terävästi, mutta luulen, että se tuli vinkaisuna, joten yritin uudestaan. ”Alice!” Noniin, nyt se oli huomattavasti terävämpi.

”Vain hiukan ripsiväriä ja rajauskynää.” Hän näytti puhuvan itsekseen yhtälailla kuin hän puhui minulle. ”Ja huulikiiltoa, voi kyllä, huulikiiltoa.” Hän otti esiin jokaisen sanomansa tuotteen.

Hän alkoi laittaa rajauksia silmiini, mutta minä huitaisin hänet pois. ”Ensinnäkin, mitä me teemme?”

”Teemme sinulle muodonmuutosta”, Alice sanoi kuin se olisi ilmeistä. Mikä, kun mietin sitä, luultavasti olikin. Mutta me emme tee sitä, hän ei anna minulle vain muodonmuutosta. Hän tekee minulle muodonmuutoksen ja ryöstää minut kotoa ja Edwardin luota, sitä me teemme.

Edwardista tulikin mieleeni, että hän alkoi jo paukuttaa Alicen makuuhuoneen ovea. ”Minä sanoin, anna hänet takaisin. Hän on minun.” Mahtavaa, nyt minä olen omaisuutta.

”Minä tiedän, että sinä teet minulle muodonmuutosta, mutta miksi?”

Alice huokaisi ja alkoi laittaa hiukan poskipunaa ja levitti sitä raskaasti.

”Bella…” hän aloitti vakavasti. ”Sinä aiot olla koko päivän suutelematta Edwardia”, hän sanoi sen kuin tiedonannon, ei kysymyksenä.

”Niin, tiedän”, sanoin mumisten, koska alkoi levittää paljon huulikiiltoa huuliini.

Hän näytti tietävän, mitä mielessäni pyöri, koska hän sanoi: ”Minä yritän saada huulesi näyttämään syötäviltä. Nyt jos voisit pysyä paikallasi…” Hän ajatteli, ettei hänen tarvitsisi sanoa lausettaan loppuun.

”Miksi?”

”Koska sitten hän haluaa suudella niitä enemmän kuin sinä ehdit sanoa 'ei' ja sitten hän tulee epätoivoiseksi.”

”Minä tiedän sen.” Rypistin otsaani ajatukselle epätoivoisesta Edwardista. ”Tarkoitan, miksi se sinua kiinnostaa?”

Alice hymyili kuin olisi odottanut sitä kysymystä. Sitten hän näytti miettivän vastaustaan.

Hetken täydellisen hiljaisuuden, paitsi Edwardin loputtomien koputusten jälkeen, hän vastasi.

”Tiedätkö ollenkaan, kuinka monta kertaa me Cullenin ja Halen tytöt olemme yrittäneet olla suutelematta sulhojamme koko päivän? Tiedätkö ollenkaan, kuinka monta kertaa me olemme epäonnistuneet?”

”En.”

”Emme ole koskaan menestyneet niillä tuhansilla kerroilla.”

”Ai.”

”Siksi sinun täytyy onnistua; sinun täytyy näyttää noille pojille, kuka on pomo. Joten aina, kun katsot Edwardia, sinun täytyy kuvitella hänen tilalleen joku erityisen ruma kundi tai jotain. Ole niin kiltti Bella, ole niin kiltti, tee tämä perheemme tähden. Onnistu perheesi vuoksi.”

”Alice…” En tosiaankaan tiennyt mitä sanoa, paitsi: ”Yritän tehdä parhaani.”

”Meidän täytyy sitten vain toivoa, että sinun parhaasi on tarpeeksi.” Hän avasi makuuhuoneensa oven ja katosi vaatehuoneeseensa. Minä odotin hänen huoneessaan, en halunnut eksyä. Se olisi kyllä viimeinen asia, mitä kaipasimme ollessamme jo nyt myöhässä koulusta, minä eksyneenä vaatehuoneeseen.

Hän tuli ulos todella söpön asun kanssa. Jopa minä rakastin sitä.

Samalla kun vaihdoin vaatteita, päätin että tarvitsisin enemmän tietoa, jotta tämä voisi toimia.

”Alice?”

”Hmm?”

”Kuinka te epäonnistuitte?”

”Oletko sinä koskaan ennen katsonutkaan Cullenin ja Halen poikia?”

”Ai”, sanoin. Arvasin sen olevan itsestään selvää. ”Näetkö sinä minun onnistuvan?”

”En voi oikeastaan sanoa niin. On miljoonia asioita, jotka voivat tulla tielle. Sinun päätöksesi luovuttaa Edwardille alkajaisiksi.”

Mahtavaa, vain mahtavaa.

Hän kiskoi kättäni taas ja johdatti minut ovelle. Me melkein törmäsimme Edwardiin, joka oli koko ajan koputtanut Alicen oveen.

Hän veti minut halaukseen. Todella tiukkaan.

”Älä tee tuota enää ikinä”, hän heitti Alicelle.

Alice vain kikatti. Käänsin päätäni katsoakseni häntä. Hän vain iski silmää ja hyppeli alakertaan sanoen olkansa yli: ”Nähdään koulussa.”

Edward katsoi minua. Tuntui kuin olisi kulunut jo ikuisuus siitä, kun nuo silmät viimeksi kohtasivat omani, vaikka siitä oli vasta tunti. Hän nosti leukaani, jotta hän voisi painaa huulensa omilleni.

”Älä yritäkään”, nauroin ja vetäydyin pois hänen käsiensä välistä. Sen sijasta minä otin häntä kädestä kiinni ja johdatin hänet aulaan. ”Nyt minusta tuntuu siltä, että koulu on alkamaisillaan.”

”Sinä näytät kauniilta.”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (3. luku ilmestynyt 10.5)
Kirjoitti: kakku. - 11.05.2009 15:10:31
Oioioi! Ihanaa ku suomennat näin tiuhaan tahtiin! Tää oli kyl kans hyvä luku! Äkkiä lisää :DD
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Amanecer - 11.05.2009 15:15:52
Kiitos taas jatkosta, jota tuli näin pian (montakohan kertaa joudun vielä toistamaan tämän saman?) Miten vain, asiaan. Niin Alicea tuo kaikki meikkaaminen, vaatetus ja tehdä tuosta kunnon juttu. Äh, en minä tiedä mitä sanoa...

...jatkoa? ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: essss - 11.05.2009 15:47:03
jes, saatiin näin nopeasti jatkoa. <3 suuri kiitos ja kumarrus siitä.  ;)
öhmm. ihana luku.<3 olet hyvä suomentamaan ja näin(senkin olen sanonut varmaan aika monta kertaa. :D).


Lainaus
”Oletko sinä koskaan ennen katsonutkaan Cullenin ja Halen poikia?”
repesin tuolle kohdalle. : D

jatkoa pian. <3
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Dunja - 11.05.2009 16:06:15
Ihana! Aivan järjettömän hyvä idea Alicella. Edwardin pikkuinen kiusaaminen on ihan sallittua :D.  Tosi hyvin suomennettu.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: {samba} - 11.05.2009 16:39:24
Jee! Alice oli niin Alice... Ihana. Kuvaisin tätä lukua adjektiivilla "Alicemainen"
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 11.05.2009 17:08:58
Lainaus käyttäjältä: Pallukka
”ALICE!” Edward huusi, yrittäen saada meidät kiinni. ”Anna tyttöystäväni takaisin!”
Aah, ihana ♥ :'D

Tajuatko sinä ollenkaan, miten ihanaa on, kun suomennat tätä niin äkkiä? ^^ Voisin halata sinua sen takia, tämä on niin ihana!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Cindy - 11.05.2009 17:56:15
Wow!

Keep going, I love this!

Joo, olkaa kilttejä älkääkä lähetelkö mulle laskuja silmienne takia, tiiän et mun englanti on surkeeta;)
Mutta tää on niin IHANA!

Suomenna vauhdilla, yksi niistä ficeistä jotka 'kidnappaa' mut:]
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Kuurankukka - 11.05.2009 22:10:32
Hah! Tähänhän on tullut vaikka kuinka monta lukua, kun viimeksi tarkistin. Näitä sinun käännöksiäsi on aina niin mukavan rattoisaa lukea.
Se huumori ei ole sellaista väkisin väännettyä, pakonomaista, vaan sujuvaa ja oikeasti huvittavaa :)
Ja voit olla varma, että rupean tätäkin seuraamaan. Tässäkin nauroin muutaman kerran ihan ääneen, ja ainakin hymyilin leveästi.
Ihanan romanttinenkin tämä on, tuo mukavaa vaihtelua angstille ja muulle sellaiselle.
Olin ehkä yhdessä tai kahdessa kohdassa ihan pihalla tapahtumista, mutta kyllähän sen toisen lukukerran jälkeen tajusin ;D
Tykkäsin oikein paljon, virheitä en ainakaan näin pikaluettuna huomannut ja muutenkin teksti on hyvää.
Kiitos paljon, jatkoa todella odottelen! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: ahii_ - 12.05.2009 00:33:16
ihanaaa.<3 tuo oli niin alicemaista. :D nauroin useaan otteeseen kun luvin nämä kaikki peräkkäin. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 12.05.2009 08:23:32
hitsi tää oli hauska, varsinkin Edwardin "anna tyttöystäväni takaisin" huudot! ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Veronika - 12.05.2009 14:09:27
Oi tämä on niiin hauska! :D Ainakin on hyvää huumoria. Tämä oli hyvin suomennettu, enkä löytänyt yhtään kirjoitusvirheitä ;)
Nyt vain kinun jatkoa lisää!  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Mmeri - 12.05.2009 15:38:17
Tää on hyvä, tällänen hauska. :) Ja suomennatkin nopeaa tahtia. ((:
Jatkoa odotellessa.. :>
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Naxone - 12.05.2009 17:13:59
Nyt repes! Tää on tosi hauska ;D Juoni on kyl tosi hyvä
JATKOA! J-A-T-K-O-A-! J.A.T.K.O.A.!. JaTkOa! jAtKoa!

-Naxone

(vähän liika ihkutusta :D)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: Kotitonttu - 14.05.2009 23:36:52
haha!  emmett on niin hauska : D
suomennatpa nopeesti näitä, ja taitavasti :)
jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (4. luku ilmestynyt 11.5)
Kirjoitti: A-nuu - 15.05.2009 14:30:23
T/N: Kiitos kommenteista. :D


Viides luku: Lukittuna

Samaisella sekunnilla, kun me saavuimme kouluun, kello soi. Mahtavaa.

Se, että me olimme myöhässä, ei näyttänyt vaivaavan Edwardia. Hän jopa käveli ihmisvauhtia avaamaan minulle oven. No, niin minä ainakin ajattelin. Edward seisoi oven ulkopuolella, muttei avannut sitä. ”Me myöhästymme enemmän kuin olemme jo nyt.”

”Jos minä avaan oven, suuteletko minua?”

Minä nauroin sille, pojalla on pokkaa! Pyöräyttäen silmiäni avasin oven itse. No, olisin avannut, jos hän ei olisi estänyt minua. Hänen kätensä pisti oven kiinni. Helvetti, hän ja hänen uskomattomat vampyyrin voimansa!

”Edward, anna minun avata ovi!” Minä rehkin vieläkin oven kahvan kanssa

Hän nauroi. En ollut kuitenkaan varma mille. Joko minun reaktiolleni tai sitten heikoille ihmisen voimilleni.

”EDWARD!” Kyllä, ehdottomasti reaktiolleni.

Lopetin toivottoman ovenavaus yritykseni ja istuin penkillä kädet puuskassa.

Minä tuijotin häntä, mutta hän ei näyttänyt välittävän siitä, että olin kiukunpuuskassa. Hän lukitsisi minut autoonsa niin pitkäksi aikaa, kunnes päättäisin taas suudella häntä. Niin epäreilua!

Tietenkin minä sitten aloin itkeä, itken aina, kun olen vihainen.

Noilla pettävillä kyyneleillä oli kuitenkin päinvastainen vaikutus. Kun Edward näki ne, hänen ilmeensä vaihtui huolestuneeksi. Hän huokaisi ja avasi oven minulle. Nyt minä virnistin voittaessani tämän taistelun.

Suljettuaan oven takanani, hän vetäisi minut halaukseen. Vieläkin epävarmana, halusiko hän suudella minua vai ei, minä jähmetyin hänen syliinsä. 

”Loukkasinko minä tunteitasi?” hän kuiskasi korvaani.

”Et”, vastasin rehellisesti. Hän näytti uskovan minua.

”Haluatko lintsata äidinkielestä?” Edward kysyi. ”Me olemme myöhässä, anteeksi siitä.”

”En”, vastasin hänen kysymykseensä ja otin hänen kädestään kiinni lähteäkseni äidinkielen tunnille.

Luokan ulkopuolella Edward pyöräytti minut ympäri, jotta katsoisin häntä.

”Onko tämä todella tarpeellista?” hän kysyi.

”En saa saada toista jälki-istuntoa, tai minut erotetaan töistäni.” Rouva Newtonilla oli sellainen ajatus, että työ ei saanut olla koulutuksemme esteenä.

”Ei, ei lintsaus. Tarkoitin sitä ei suudelmia juttua, onko se tarpeellista?”

Mutristin huuliani. ”Ei, ei oikeastaan, ei. Mutta ei ole vaatteiden pukeminenkaan, joten minä teen sen silti.”

Oikeastaan, minusta tämä oli erittäin tärkeää. Minun täytyi olla ensimmäinen henkilö perheessä, joka pystyisi vastustamaan kumppaniaan tällä tavalla. Minusta myös tuntui, että minun tarvitsi olla vampyyri tässä suhteessa edes yhden päivän. Olla kykenevä hallitsemaan Edwardin tunteita, kuten hän hallitsee omiani joka päivä. Edward sai minut aina turhautuneeksi fyysisestä suhteestamme, joten nyt oli hänen vuoronsa.

Minä hymyilin ja nousin varpaisilleni painaakseni suukon hänen nenänpäähänsä, olin vain niin voimakas.

Se sai minut hymyilemään entistä leveämmin, kun olin niin vahva vastustaakseni, kun hän yritti suudella huuliani.

Tarttuen hänen käteensä, minä johdatin meidät luokkaan, missä me kohtasimme vihaisen herra Masonin. Jokainen pää luokassa nosti katseensa, kun me kävelimme sisään.

”Te olette vartin myöhässä. Teillä on parasta olla hyvä selitys, Cullen, Swan.” Ei hänen olisi tarvinnut olla noin vihainen.

Minä huokaisin ja suunnistin paikalleni, antaen Edwardin hoitaa tämän. ”Siellä oli paljon ruuhkaa, sir. Luulen, että siellä oli suuri kolari hiukan edessäpäin. En nähnyt sitä kunnolla, koska en halunnut myöhästyä enempää koulusta kuin ruuhka oli jo pidättänyt meitä.”

’Kiva tekosyy Edward’, halusin sanoa. Olisin voinut uskoa häntä, ellei oikea syy meidän myöhästymiseemme olisi ollut Alice. Grrr.

Herra Mason näytti katuvalta. Olin varma, että hän odotti jotain tällaista: ’Me harrastimme seksiä auton takapenkillä, mutta emme kuulleet kellonsoittoa, koska olimme niin äänekkäitä’.

Se, että Edwardin huulet kääntyivät hiukan alaspäin, todisti minun olleen oikeassa. Hän mutisi sanan ’pervo’ samalla kun otti paikan vierestäni.

Avasin tekstikirjani evoluutioluvun kohdalta ja laitoin sen väliimme. Me olimme päättäneet, että kumpikin tuo aina joka toinen päivä kirjat ja sitten me jaamme ne. Hän olisi halunnut olla ainoa, joka tuo kirjat, mutta minä olin kieltäytynyt.

Otin paperinpalan ja mietin miten aloittaisin, kun Edward sujautti minulle viestin.

Ole kiltti. Yksi sana, joka voi ratkaista ikuisuuteni. Päätin leikkiä tyhmää.

Ole kiltti mitä?

Suutele minua. Kaksi sanaa, jotka voivat ratkaista ikuisuuteni.

Ei.

Mitä minä olen tehnyt ansaitakseni tämän kidutuksen?

Kidutuksen? Kidutinko minä häntä? Käänsin kasvoni nähdäkseni hänen kasvonsa, kun näin hänen hymyilevän kevyesti ennen kuin hän muutti ilmeensä hätäisesti otsanrypistämiseen.

Etkö muista? Sinä herätit minut tänä aamuna.

”Ensiksi te olette myöhässä ja sitten te lähettelette lappuja! Jälki-istuntoa Cullen ja Swan, tänään koulun jälkeen”, herra Mason huusi, kun hän tuli taakse ja otti lappumme. Minua pelotti, että hän aikoi lukea ne ääneen, mutta hän ei lukenut.

Olin liian helpottunut ollakseni nolostunut siitä, että me jäimme kiinni.

Kun kello soi, minä syöksyin ulos luokasta. Jopa Edwardilla oli vaikeuksia pysyä perässä.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: Dunja - 15.05.2009 14:37:12
Hehee! Jatkoa on taas tullut. Tosi hyvin suomennettu (taas) ;D. Taisin tosin huomata siellä jonkun pikkuvirheen, jossa sanasta oli jäänyt osa pois. Ei tosin niin suuri osa, että siitä ei olisi saanut selvää. 
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 15.05.2009 15:38:22
Awws, ihana osa taas ^^

Yhden virheen pongasin:

Lainaus käyttäjältä: Pallukka
Luokan ulkopuolella Edward pyöräytti minut ympäri,jotta katsoisis häntä.
Pilkun ja "jotta"-sanan väliin väli ja punaisella merkityssä sanassa on yksi ylimääräinen kirjain.

Kiitoksia uudesta luvusta, jatkoa? (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: essss - 15.05.2009 17:51:21
thanks. se oli hauska luku. : D
tykkäsin. oon ihan koukuss tähä. : D sit tää on viel vähä erillaine ko muut.
mut jatkoa pian. <3
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: Veronika - 15.05.2009 20:22:01
Oi tää on nii kiinnostava, en edes itse tällä kertaa viitsi lukea alkuperäistä vaan odottelen vaan suomennosta, se on hauskempaa ;D
jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: Viola - 15.05.2009 21:04:09
Luinpas tämän eilen neloslukuun asti, ja sain yllättyä iloisesti, kun huomasin jatkoa tulleen jo tänään!
Pidän tästä ficistä kovasti, kiva lukea välillä tällaista "leppoisaa" tekstiä, mikä ei ole kauhean surumielistä tai mitään. Tässä ficissä on oikein kiva ja tietysti myös hauska tunnelma! (:
Ja suomennoksesi on totta kai hyvää!

Eipä minusta tällä kertaa muuta irtoa, mutta siis jään innolla odottamaan jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: Nuutti| - 15.05.2009 21:24:47
Kiitos, ihana luku ja olit hyvin suomentanu, niinku aina. :)
Mitäpä lisättävää tässä sitten enää ? Jatkoa vaan. ;D

juuri näin... ((:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: {samba} - 16.05.2009 15:20:22
Hehehehe! Jäli-istuntoa! Ihana piina Edwardilla...
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (5. luku ilmestynyt 15.5)
Kirjoitti: Cindy - 17.05.2009 11:57:21
Muahhaahha!

Ikiärtyisen Rosalienkin on pakko -edes vähän- kunnioittaa Bellaa, jos hän pystyy olemaan suutelematta Edwardia.

Edward Cullen jälki-istunnossa?
Taitaa suutelemattomuus todellakin häiritä!

Cindy
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: A-nuu - 18.05.2009 16:30:19
T/N: Ja jälleen kerran suuri kiitos kaikille kommentoijille. ;D

Kuudes luku: Huulikiilto

Minulla oli seuraava tunti Alicen kanssa. Hän seisoi oven vieressä, kasvot ilmeettöminä, minä tiesin mitä se tarkoitti.

Edward käveli häntä kohti käsi kädessä kanssani. Hän kohotti toista kättään ja ravisti Alicea lempeästi. Alice hymyili hänelle ja irrotti kätemme. Sitten hän alkoi vetää minua luokkaan antamatta minulle tilaisuutta hyvästellä Edwardia.

”Alice”, sanoin nuhdellen yrittäen tuloksettomasti irrottaa käteni. ”Alice…”

Hän huokaisi ja päästi kädestäni irti laittaen kätensä puuskaan sen sijaan. Hänen tuijotuksensa tuntui polttavan reikiä ihooni.

Välittämättä hänestä minä käännyin halaamaan Edwardia hyvästiksi. Aivan murto-osa sekunniksi, kun hänen kätensä kietoutuivat ympärilleni, painaen minut vasten rintaansa, minä unohdin. Unohdin, miksi minä tein tämän. Unohdin, kuinka paljon tämä merkitsi minulle. Unohdin, kuinka paljon tämä merkitsi tulevalle perheelleni. Unohdin kaiken muun, paitsi Edwardin ja minut. Unohdin ehkä lupauksenikin, en ole aivan varma.

Nojauduin taaksepäin hänen sylissään, jotta saatoin nähdä hänen enkelin kasvonsa. Hänen silmänsä olivat kuin tulikuumat kekäleet. Todella kauniit. Hänen ilmeensä sai minut rakastumaan uudestaan ja uudestaan. Se myös varmisti, että hän rakasti minua. Hänen ilmeensä oli himokas.

Hän nojautui eteenpäin hitaasti, hänen huulensa olivat enää vain tuuman päässä. Hän nojautui kuin ei olisi ollut varma, kuinka hänet otettaisiin vastaan, mutta hänen täytyi silti yrittää. Sydämeni hyppäsi joka toisen lyönnin yli, mutta olin varma, ettei hän huomaisi, koska se oli löi kaksi kertaa nopeampaa.

”RING!” kello soi.

Edward huokaisi raskaasti ja hänen hengityksensä leyhähti suuhuni. Se sai minut sekoamaan. Nousin varpaisilleni ja sitten minut melkein heitettiin seinään.

Alice oli vetäissyt minut Edwardista viime sekunnilla. Hän melkein kiljui: ”Me myöhästymme!”

Käännyin ympäri ja hän melkein raahasi minut luokaan. Edward jäi seisomaan oven ulkopuolelle pettynyt ilme kasvoillaan.

Minä tuhahdin vihaisesti ja menin paikalleni. Sitten minä kiroilin hiljaa, kun olin alkuvuodesta valinnut paikan Alicen vierestä.

Minä kuitenkin tiesin, etten voisi olla hänelle vihainen, hän vain yritti auttaa. Se, että hän kykeni näkemään, mitä minä en, sai minut aina joskus ärsyyntyneeksi.

”Se oli lähellä Bella”, Alice sanoi istuutuessaan viereeni.

”Anteeksi”, oli kaikki mitä sain sanotuksi.

”Ensikerralla minä en ehkä ole siellä pelastamassa sinua.” Hänen kätensä oli laukussa, kalastaen jotain, mitä en nähnyt.

Sitten hän otti huulikiillon ja kääntyi minua kohti. Huulikiillon huippu oli jo nousemassa, mutta minä en välittänyt.

Hän laittoi sitä runsaasi alahuulelleni, oikeastaan liian paljon. Tuntui kuin minulla olisi ollut rotanloukku huulissani.

”Alice”, vinkaisin.

Hän ei sanonut mitään, paitsi poksautti huuliaan kuin vihjaten minun tekevän samoin.

”Bpp”, äännähdin samalla kun pyöräytin silmiäni.

Opettaja käveli sisään juuri silloin elokuvan kanssa. Luokka hurrasi yhteen ääneen. Koko luokka, paitsi minä. Jopa Alice hurrasi pienesti.

Elokuva oli nimetty ’Oikeat kolmiot ja sinä’. Toivon, että elokuvassa olisi enemmän kolmioita kuin minua.

Elokuvan puolessa välissä, luokka joko hölmöili tai nukkui. Ainoa ihminen, joka minun lisäkseni näytti oikeastaan katsovan elokuvaa, oli opettaja.

Jokin osui takaraivooni. Katsoin alas ja näin paperipallon. Näytti siltä, että Jessica oli heittänyt sen, koska hän tuijotti minua. Olin heittämässä sen takaisin, kun hän muodosti huulillaan: ”Avaa se.”

Minä tein, kuten hän pyysi ja löysin pitkän viestin rypistyneeltä paperilta.

Hei Bella,

Mikä Edwardia vaivaa? Hän näyttää tänään oudolta. Tarkoitan, todella oudolta. Aivan kuin hän kärsisi. Mitä sinä olet tehnyt sille lapsiparalle. Sinun ei pitäisi antaa hänen kärsiä…


Silloin minä lopetin lukemisen, minä vain silmäilin paperin loppuun, kunnes huomasin PS.: Lauren kertoi, että Tyler Crowley oli siinä autokolarissa. Nyt hän on sairaalassa taistelemassa hengestään.

Kuulin kikatuksen vierestäni ja minä katsoin Alicea. Hän luki viestiä olkani yli. Lyön vaikka vetoa, että hän kerkesi lukemaan PS:n ennen minua, vaikka olinkin vain silmäillyt viestin.

Vilkaisin nopeasti taakse ja kohautin olkiani Jessille. Tämä ei kuulunut hänelle. Hän vain halusi udella.

”Edward ei näytä kärsivältä, älä huoli”, Alice kuiskasi korvaani ja alkoi taas nähdä näkyä. Minua alkoi mietityttää, mitä hän oikein ’näki’. Näkikö hän mitään minusta ja Edwardista?

”Alice”, kuiskasin, tietäen, että hän kyllä kuulisi minut näkynsä läpi. ”Mitä on tekeillä?”

Hän lakkasi näkemästä ja hymyili minulle. ”Sinä pysyt vahvana.”

En voinut kuin hymyillä uutiselle. Sitten hänen ilmeensä muuttui oudoksi kuin hän olisi yrittänyt muistaa jotain kauan sitten unohdettua.

”Mitä?” kysyin.

”Ei mitään”, hän sanoi hymyillen. ”Minä vain teen jotain.”

”Mitä sinä teet?”

”Jotain Edwardille”, hän sanoi silmät lukittuina huuliini.

Minä tiesin mitä Alice teki. Hän yritti kiusata Edwardia mielessään. Edward kuulisi mitä hän ajatteli. Alice ajatteli, kuinka pehmeät, märät, ja mehukkaat huuleni olivat. Tai kuinka silmäni näyttivät suurilta rajauksilla, jotka hän oli laittanut minulle. Kyllä, rajauksilla ne näyttivät kaksi kertaa suuremmilta.

”Alice”, kuiskasin hänelle yrittäen näyttää paheksuvalta. ”Lopeta tuo, se on ilkeää!”

”Minä vain yritän pitää hiukan hauskaa”, Alice kuiskasi takaisin.

”Alice”, aloin selittää. ”Jos tämä on Edwardille vaikeampaa kuin minulle, niin etkö luule, että se tulisi minullekin vaikeammaksi. Jos hän todella haluaa tätä…”

Hän avasi suunsa vastustaakseen, mutta minä keskeytin hänet.

”Etkö luule, että se tekisi hänen vielä hellittämättömämmäksi? Jos hän välittäisi vähemmän, se olisi minullekin helpompaa.”

Alice näytti harkitsevan sitä hetken.

”Ei, ei oikeastaan. Syy, miksi me teemme näin on se, että me näytämme hänelle kuka on pomo. Näytämme hänelle, että sinä olet yhtälailla mies kuin hänkin. Ei sanaleikkinä. Näytämme hänelle, että sinäkin voit pitää housuja. Näytämme hänelle…”

”Olkaa hiljaa tytöt ja katsokaa elokuvaa.”

Me katsoimme opettajaa samaan aikaan. Hän mulkoili meitä. Vaikka puolet luokasta supisi siitä, kuinka Tyler Crowley taisteli hengestään. En ollut varma, kuulinko Tylerin itsekin puhuvan siitä. Miksi minut aina huomattiin? Oliko se vain huonoa tuuria?

Käänsimme huomiomme takaisin televisioon ja samaan aikaan alkoi kuulutus.

”Saisimmeko Alice Cullenin terveydenhoitajan luo?”

Käännyin katsomaan häntä ja hän rypisti otsaansa. ”Ei hyvä, mitä hän oikein ajattelee?!”

”Alice”, opettaja sanoi ja nyökkäsi kohti ovea.

”Vain pikkuinen hetki”, Alice sanoi nostaen sormensa ylös. Sitten hän käytti samaa kättä ottaakseen laukkunsa. Sitten jotain oli kädessäni. Huulikiilto, mahtavaa.

Nostin katseeni ja näin Alicen kävelevän ovelle ja avaavan sen. Hän kääntyi ja vilkutti minulle ennen kuin lähti. Tuo tyttö on hullu.

”Okei, elokuva loppui”, opettaja sanoi sammuttaen videolaitteiston. Sitten hän kääntyi luokaa kohti. ”Niille, jotka oikeasti katsoivat sitä.” Hänen silmänsä olivat kohdistuneet minuun.

"Miksi aina minä?" ajattelin, kun kello soi.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: Mmeri - 18.05.2009 17:07:49
Oi, vähän kiva luku :DD Jatkoa odotellen innoissaan ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: essss - 18.05.2009 17:14:15
tää oli ihana luku. <3 mitäköhä se Edward keksii?
jatkoa pian. KIITOS. : D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: ujoenkeli - 18.05.2009 17:34:19
Aivan ihana..
Voi Edward parkaa.. Hahaha *pahis naurua..* ;D
Jatkoa..
Bellan pitää kiusaa Edwardia..
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: Veronika - 18.05.2009 17:47:50
Hihi! Oi en jaksa enää odottaa jatkoa!  :D Pitäis varmaa lukea alkuperäistä! ;D En huomannut virheitä, hyvin suomennettu! Ei taaskaan tullu mitään rakentavaa  ::)

JATKOA?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: {samba} - 18.05.2009 19:14:35
Jee, taas jatkoa! Sä oikeesti kirjotat tätä hyvässä tahdissa, mä joudun aina vähän odottamaan, mutten odota liikaa. Ihana oli... Edwardin vois kyllä päästää kärsimyksistään.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (6. luku ilmestynyt 18.5)
Kirjoitti: Dunja - 19.05.2009 13:21:33
Kiva kun jatkoa on tullut :D Heehee, tätä on tosi kiva lukee. Teksti on selkeää jne. Nyt vaan ootellaan mitä seuraavaksi tapahtuu.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: A-nuu - 19.05.2009 15:55:35
T/N: Kiitoksia kommenteista. Tämä taitaakin olla hiukan pidempi luku, ainakin se tuntuu siltä. ;D


Seitsemäs luku: Nolot juorut

En nähnyt kumpaakaan Cullenia ennen lounasta. Olin myöhässä, kiitos Laurenin, joka kamppasi minut aulassa ja oli viimeinen, joka tuli pöytään.

Lauren kikatti, kun pääsin istumaan. Minä punastuin kevyesti ja voin sanoa, että se toi Edwardin suojelunhalun esiin. Hän mulkoili Laurenia vakaasti ja Lauren näytti kavahtavan. Nyt oli hänen vuoronsa punastua nolona.

”Hei Edward”, Jessica sanoi.

Minä katsoin häntä ja huomasin hänen tekevän rohkean liikkeen ja nousevan tuolistaan. Hän istui Edwardin viereen, eikä Edward näyttänyt edes säpsähtävän, kuten minä olisin tehnyt.

”Joten, minä haluaisin kuulla”, hän sanoi, muttei katsoen Edwardia silmiin.

”Mistä?” Edward kysyi, voin sanoa, että hänen piti tehdä paljon työtä pysyäkseen kohteliaana.

”No… Tiedäthän”, Jessica kuiskasi.

”En, en tiedä”, Edward sanoi, vaikka olin varma, että hän tiesi, sillä hänhän pystyi lukemaan ajatuksia ja kaikkea. Hän näytti siltä kuin haluaisi Jessican häipyvän.

”… Sinusta ja Bellasta”, Jessica sanoi kuin minä en edes olisi siellä.

Kuulin jonkun henkäisevän ja katsoin Alicea. Hän näytti siltä kuin alkaisi pian nauraa. Luulen, että hän näki tulevaisuuteen ja että se tulisi olemaan hauskaa.

Edward vilkaisi Alicea ärsyyntyneesti ja katsoi minua, päättäen olla välittämättä Jessicasta ja olla antamatta tulevaisuuden tapahtua. Oli vaikea olla välittämättä, koska Jessica nyki häntä nyt hihasta.

Edward alkoi leikitellä hiuksillani ja minä en saanut myslipatukkaa auki. Paperi ei avautunut, vaikka minä nyin sitä kaikella tahdollani.

”Tarvitsetko sinä apua sen kanssa?” Edward kysyi näyttäen todella ärsyyntyneeltä. Hänen äänensä oli kuitenkin tyyni.

”Minä kyllä saan sen”, kuiskasin. ”Mutta näyttää siltä, että Jessica laskee housuihinsa, ehkä sinun kannattaisi puhua hänelle.”

Edwardin suu oli vakavassa linjassa samalla kun hän katsoi Jessicaa. Ei minun pitänyt pahastuttaa häntä. Se vain, että olin todella utelias kuulemaan, mitä Jessicalla oli asiaa. Hän yleensäkin haki huomiota, mutta ei koskaan näin epätoivoisesti. Tarkoitan, hän nyki vieläkin Edwardia paidasta. Mikä hänen ongelmansa oikein on?

”Mitä Bellasta ja minusta, Jessica?” Edward kysyi vieläkään katsomatta häneen. Sen sijaan hän katsoi määrätietoisesti Aliceen.

”Ehkä meidän kannattaisi käydä tämä keskustelu ulkona Edward. Tiedäthän, me voisimme etsiä penkin ja jutella siellä.”

Ei voi olla totta! Jessica vain pelasi peliä. Sairasta, kieroutunutta peliä yrittäen varastaa Edwardin. Hän oli vain mustasukkainen, sitä hän oli. Jessica oli mustasukkainen, ilkeä, suosittu, nätti tyttö. Sillä tavalla nätti, joka ansaitsee Edwardin enemmän kuin minä. Sillä tavalla suositumpi, joka ansaitsee Edwardin enemmän kuin minä. Sillä tavalla ilkeä, jotta hän ei ansaitse Edwardia. Sillä tavalla mustasukkainen, jotta hän ei ansaitse Edwardia.

Kyyneleet kihosivat silmiin. Tällä kertaa ne eivät olleet vihan kyyneleitä. Ne olivat ikävän kyyneleitä. Edward ei ansaitse tyttöystävää, joka ei anna hänen suudella häntä, joka itkee joka kerta, kun hän yrittää pelata peliä. Hän ansaitsee jonkun, joka on paljon nätimpi kuin minä. Jonkun, joka on nätimpi kuin Jessica ja nätimpi kuin Rosalie (jos sellaista on olemassakaan).

”Me voimme puhua siitä täällä, kiitos vain”, Edward sanoi. Hän painoi pääni rintaansa vasten halaukseen. Voin sanoa, että hän yritti peittää kyyneleet ennen kuin kukaan muu näkisi niitä.

”Selvä, itsehän pyysit”, kuulin Jessican sanovan ääneen.

Silloin huomasin, että he olivat ainoa pöydässä, jotka puhuivat. Pystyin kuvittelemaan muiden tuijotuksen.

”Kuulin, että sinä ja Bella ette enää harrasta seksiä!”

Minä melkein tukehduin myslipatukkaani ja aloin yskiä. Edward silitti selkääni samalla kun minä elvytin itseäni hänen sylissään.

Kaikki pöydässä olivat hiljaa ja minä lakkasin yskimästä. Edward jatkoi selkäni silittämistä, vaikka olinkin jo lopettanut. Se oli enemmänkin sympaattista taputusta. Kyyneleet tulvahtivat silmistäni, kun tajusin kuinka paljon hän oikeastaan rakasti minua. Onneksi pöydässä istujat luulivat itkemiseni johtuvan yskinnästä, eikä muusta. Lauren ja Jessica alkoivat nauraa minulle.

Hetken kuluttua huomio kiinnittyi minusta Edwardiin ja siihen, mitä hän oli sanomassa. Hän otti lisäaikaa pyyhkäisemällä kyyneleeni pois ennen kuin kääntyi Jessican puoleen.

”Seksin kanssa tai ilman, Jessica, Bellalla ja minulla on parempi suhde kuin sinulla on koskaan ollut, on tällä hetkellä, tulee koskaan olemaan tai voi koskaan olla. Minun ja Bellan seksielämä ei ole ollenkaan sinun huolenaiheesi.

”Ei tuo ole mitä…” Jessica sanoi epäröiden. Hän panikoi ja sitten hänen ilmeensä vaihtui hämmentyneeksi. ”Voisi olla parempaa suhdetta… Ihan kuin te ette olisi edes tehnyt sitä vielä.”

Kasvoni muistuttivat luultavasti tomaattia ja Edward näytti hetken järkyttyneeltä samalla kun hän kirosi kömmähdystään. Hänen tyrmistyneet kasvonsa katsoivat minusta Aliceen ja takaisin Jessicaan ja sitten taas takaisin Aliceen kuin miettien, kuinka hän ei ollut nähnyt sitä.

”En minä… En tarkoittanut.” Vau, Edward oikeasti änkytti.

”Minä en usko seksiin ennen avioliittoa.” Tunsin sanojen vierähtävän huuliltani ennen kuin ehdin miettiä niitä. Kaikki mitä tiesin oli, että minun oli pelastettava Edward.

Jokainen pöydässä tuijotti tomaatti kasvojani. Kaikki paitsi Alice. Alice näytti yhtä hämmentyneeltä kuin minusta tuntui. Oli ilmeistä, että hän mietti, minne hänen näkynsä menivät. Alicehan ei näe mitä tapahtuu ilman päätöstä.

”No, se on tyhmää”, Lauren mutisi kuiskaten. ”Hän ei ole edes nätti, kuinka hän luulee edes voivansa pitää Edwardin, jos ei anna hänelle yhtään?”

”Minä kunnioitan Bellan päätöstä”, Edward sanoi katsoen Laurenia. ”Ja täytyy sanoa, että se on parempi kuin olla huora. Mutta hei, kuka muka osoittelee sormella.”

Ei Edward, mutta vihje oli selvä.

”Edward, haluaisitko sinä lähteä täältä?” melkein kiljaisin ennen kuin Laurenilla oli tilaisuutta sanoa jotain muuta.

”Niin, lähdetään. Alice? Haluatko liittyä seuraan?” Edward kysyi.

”Ei kiitos”, Alice vastasi katkeran suloisesti. ”Luulenpa, että jään tänne ja juttelen ja saan tilaisuuden sanoa ääneen aikomukseni.”

Se muistutti minua, täytyi kysyä häneltä, mitä hän teki terveydenhoitajalla. Kun avasin suuni, Alice keskeytti minut.

”Olen varma, että Edward kertoo sinulle. Mene vain.”

Tehden kuten käskettiin, Edward otti minun tarjottimeni ja omansa. Hän käveli niin nopeasti kuin mahdollista astioiden palautukseen ja tuli nopeasti viereeni.

”Oletko valmis?” hän kuiskasi korvaani ja antoi nopeasti suukon sen yläpuolelle.

Otin hänen kädestään kiinni ja kävelin ovelle nopeasti, mutta hän oli nopeampi, hän piti ovea auki minulle. Vilkaisin taakseni ja näin Alicen mulkoilevan Laurenia ja Laurenin näyttävän säikähtäneeltä. En voinut kuin nauraa sille.

En kuitenkaan syyttänyt häntä. Alice pystyi olemaan joskus todella pelottava.

”Hei Edward?”

”Hmm?”

Se kuulosti siltä kuin olisin vetänyt hänen ajatuksistaan, se sai minut vaihtamaan suuntaa.

”Mitä sinä ajattelet?”

”Ömm…” hän epäröi. ”Sitä, kuinka tarpeetonta sinun on valehdella tuolla lailla puolestani.”

Minä hymyilin sille, en voinut muuta. ”En halunnut sinun nolostuvan.”

Jokin tunne, mitä en tunnistanut, levisi hänen kasvoilleen, mutta hän kokosi itsensä nopeasti ja vaihtoi sen huvittuneisuuteen.

”Mutta nyt sinä olet nolostunut.”

”Milloin minä en olisi nolostunut?” kysyin ja tietenkin punastuin. Hän naureskeli ihmisreaktiolleni ja painoi minut istumaan penkille, joka oli hämmästyttävän kuiva. Hän otti paikan vierestäni ja kietoi kätensä harteilleni.

”Edward?” kysyin uudestaan.

”Hmm?”

”Tiedätkö sinä, miksi Alicen piti mennä tänään terveydenhoitajalle? Toisella tunnilla he kuuluttivat ja…”

Hän keskeytti minut naureskelulla. Nostin katseeni ja näin hänen katsovan ruokalan sisäänkäyntiä. Melkein samanaikaisesti hän käänsi katseensa taas minuun.

”Se onkin hauska tarina, haluatko sinä kuulla sen?”

Minä nyökkäsin. Enkö minä muka juuri pyytänyt saada kuulla sitä? Hän naureskeli vieläkin ja minä odotin sen loppuvan. Koko tämän ajan, minä katsoin häntä malttamattomana. Sitten hän lopetti ja vilkaisi ruokalaan pikaisesti, yliluonnollisen nopeasti.

Hänen rinnastaan alkoi hitaasti kuulua murinaa.

”Mitä on tekeillä?” kysyin häneltä laittaen toisen käteni hänen poskelleen rauhoittaakseni häntä.

”Lauren käyttäytyy tyhmästi”, Edward murisi nousten seisomaan. Sain hänet kiinni tällä kertaa ja vedin hänet takaisin istumaan.

”Pysy kanssani”, kuiskasin ja yritin laittaa hänen kätensä takaisin ympärilleni. Hän kuitenkin piti käsiään suorana sivuillaan ja istui sitten jähmettyneenä tuijottaen ruokalan ovea.

”Kyllä, hän on muutenkin tulossa etsimään meitä”, Edward huokaisi katsoen minuun. Hän kumartui painamaan suukon otsalleni ennen kuin huokaisi taas.

Ruokalan ovi avautui paljastaen todella nätin blondin, joka ei todellakaan ollut Rosalie. Hän katseli ympärilleen, kunnes huomasi meidät. Kun hän tuli luoksemme, hän istahti Edwardin viereen käsinojalle. Se mikä sai minut haluamaan huutaa hänelle oli, kun hän avasi Edwardin jalat omallaan ja laittoi jalkansa Edwardin omien väliin.

Edward katsoi häntä ja sitten minua. Hän päätti olla välittämättä hänestä ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

”Joten Edward”, Lauren sanoi hypistellen Edwardin paidankaulusta. ”Minä ajattelin…”

”Uh oh”, sanoin. ”Älä satuta itseäsi.”

Lauren irvisti minulle ja käänsi sitten huomionsa takaisin Edwardiin.

”… Sitä mitä sanoit”, hän jatkoi. Hänen äänensä oli nyt flirttaileva. ”Ja sinä olet niin oikeassa. Minun todella täytyy käyttäytyä toisin. Joten minä ajattelin, että ehkä sinä voisit, tiedäthän, auttaa minua. Lopettamaan flirttailun ja muun.”

”Anteeksi, minä olen kiireinen”, Edward vastasi laittaen kätensä takaisin ympärilleni.

Minä huokaisin ja aloin leikitellä Edwardin hiuksilla. Toivoen, että se saisi Laurenin mustasukkaiseksi. Näytti siltä, että se saikin, koska Lauren alkoi siirtää jalkaansa ylöspäin Edwardin jalkojen välissä.

”En edes sanonut milloin, tyhmyri”, Lauren sanoi hymyillen.

”Olen kiireinen”, Edward toisti synkästi. ”Etkö sinä seurustele Tyler Crowleyn kanssa?”

”Etkö ole kuullut?” Lauren kysyi, yrittäen näyttää surulliselta, mutta epäonnistuen surkeasti. ”Hän tulee kuolemaan autokolarin takia. Tyler parka.”
 
Kaikki mitä Edward pystyi tekemään oli pään pudistaminen. Minä mietin, mille hän oikein päätään pudisti. Sille, että Tyler käveli juuri ruokalaan vaiko Laurenin epäonnistuneelle yritykselle saada hänet housuihinsa.

Juuri silloin kello soi ilmoittaen ruokatunnin päättyneeksi ja Edward nousi seisomaan nopeasti, melkein potkaisten Laurenin maahan. Minäkin nousin nauraen ja lähdin kohti seuraavaa tuntiamme tavoitellen hänen kättään.

Luokan ulkopuolella minä käännyin häntä kohti. Sitten tajusin, etten kohdannut hänen silmiään, joten katsoin alas yhteen punottuja käsiämme. Seuraavaksi tunsin Edwardin huulien antavan suukon ohimolleni.

”Minä rakastan sinua niin paljon”, hän kuiskasi.

”Minäkin rakastan sinua”, sanoin ja johdatin meidät biologian luokkaan.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 19.05.2009 17:12:15
Ei elämä, repeilin tälle luvulle niin paljon :''''DD Paras ikinä!

Laita pian jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Amanecer - 19.05.2009 17:39:21
Jeps, en minäkään pysynyt millään vakavana lukiessani tätä. Se on mahdottomuus, uskoisin. :D

En kyllä ymmärrä vieläkään, miten saat suomennettua nämä näin sujuviksi. En minä varmaan arvaisi, että tämä on alunperin kirjoitettu englanniksi, ellen tietäisi. Joo, Noora rupeaa taas selittämään. ;D

Kiitos taas tästä. En kyllä koskaan kyllästy tähänkään ficciin. :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: essss - 19.05.2009 17:42:24
hahaha. joo repesin. :' DD iha paras.
mut ootan jatkoo innolla, ainaki tän perusteel. : D
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: {samba} - 19.05.2009 19:32:18
Voi oikeesti... mikä Lauren... Hah.
Ja laitathan pian lisää?
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 20.05.2009 12:42:24
Lauren on ÄLLÖTTÄVÄ!!! Flirttailla Edwardille vaikka Bella on siinä vieressä! :o >:( >:( >:(  Mutta Edward oli oma ittensä :). Ihana luku!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Dunja - 20.05.2009 14:31:54
Hm. Ärsyttävä Lauren :(

Jatkoa pian? ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Nuutti| - 20.05.2009 15:09:04
Voi että, mä repeilin. <33
Ja murh, lauren on ärsyttävä. Naurattaa nuo sen läpinäkyvät flirttailuyritykset. Oikeastaan koko tämä luku naurattaa. ((':
Muuta en saa sanottua.
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 20.05.2009 16:07:42
Ahh.. Ihana, ei tästä muuta voi sanoa..
Lauren on säälittävä, niin säälittävä, kun voi Bellan ja Edwardin suhteessa olla :D

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Veronika - 20.05.2009 20:49:42
Hmm...mitäs sanois? Oli aivan ihana luku! Minusta tässä ehkä hiukan asiat meni oudosti, en tiedä vaan miten, ja se ei edes ole sinun ongelmasi, koska sehän on tarinan kirjoittajan vika!  :D Itse en olisi osannut suomentaa (ainakaan) tätä lukua, niin kuin mainitsin, asiat tässä luvussa meni jotenkin oudosti. Piti lukea tekstiä aina vähän uudestaan, mutta se taisi olla vain omaa lukutaidottomuuttani!  ;D
No asiasta toiseen, LAURAN JA JESSICA OLIVAT IHAN HIRVEITÄ!  :P
Tuleeko tässä tarinassa ollenkaan muiden kuin Bellan näkökulmasta lukuja?
Kiitos suomennoksesta, jatkoa vain!  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Viola - 21.05.2009 14:37:13
Tähänpäs tulee jatkoa ja nopeaan! Mutta se on vain hyvä.
Ajatukseni eivät nyt millään ole pysyä kasassa, mutta yritän nyt jotakin kuitenkin raapustaa : D
Kuudes ja seitsemäs luku olivat mielestäni molemmat hyviä. Varsinkin seitsemäs luku nauratti kovasti! Tämä ficci on kepeän humoristinen, ja siksi tätä onkin niin mukava lukea. Suomennoksesi on sujuvaa (:

Jatkoa, jään odottelemaan!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (7. luku ilmestynyt 19.5)
Kirjoitti: Liinalotta - 21.05.2009 15:36:26
Jotenkin surkuhupaisaa, että LAUREN alkaa flirttailemaan Edwardille.
IHANA JUONI!!
Jatkoa jatkoa.. : ))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: A-nuu - 21.05.2009 18:35:24
T/N: Ja nyt tulee sitten seuraava luku. Kitos kommenteista. :D

Kahdeksas luku: Houkutuspöpö

Luokan ulkopuolella minä käännyin häntä kohti. Sitten tajusin, etten kohdannut hänen silmiään, joten katsoin alas yhteen punottuja käsiämme. Seuraavaksi tunsin Edwardin huulien antavan suukon ohimolleni.

”Minä rakastan sinua niin paljon”, hän kuiskasi.

”Minäkin rakastan sinua”, sanoin ja johdatin meidät biologian luokkaan.


”Menkää kaikki paikoillenne”, Banner sanoi jo istuville oppilaille. Minä istuin Edwardin vieressä, kuten yleensä. Ajatus sai minut hymyilemään.

”Tällä tunnilla te ja parinne, eli vieressänne istuva henkilö, mietitte kymmenen sanaa ja sitten siirrytte kirjaan ja määrittelette ne. Sitten te kysytte viereiseltä ryhmältä heidän sanansa ja määrittelette ne.”

”Tuosta tietää, että opettajalla on huono päivä, he eivät välitä mitä oppilaat tekevät”, Edward mumisi kirjoittaen jo seitsemättä määrittelyä.

Nostin kulmiani hänelle ja vilkaisin sitten opettajaa, joka luki kirjaa nimeltä Houkutus pöytänsä takana.

Näin Edwardin kirjoittavan kahdeksannen, yhdeksännen ja kymmenennen määritelmän kasvava hymy kasvoillani.

”Hyvää työtä”, ylistin häntä.

”Se oli helppoa.”

”Huomasin”, vastasin. ”Mutta olisin silti toivonut, että olisit antanut minunkin tehdä muutaman, ei sinun tarvitse tehdä kaikkea puolestani. Kiitos kuitenkin.”

”Ole hyvä”, Edward sanoi hymyillen. ”Saanko suudelman vastineeksi?”

”Tottakai”, sanoin hymyillen hänelle.

”Oikeasti?” Hän kuulosti siltä kuin ei olisi uskonut minua. Minä puhuin totta. Hän ei vain sanonut milloin.

”M-hm.”

Näyttäen siltä kuin olisi unohtanut, että me olimme täpötäydessä luokkahuoneessa (tai sitten hän ei vain välittänyt), hän nojautui lähemmäs, kunnes huulemme melkein koskettivat. Pystyin jo tuntemaan hänen hengityksensä maun huulillani ja se sai aivoni tyhjentymään. Jotenkin minä silti muistin koko ei suudella-jutun.

”Huomenna”, kuiskasin ennen kuin oli liian myöhäistä.

Hän voihkaisi ja laittoi kätensä pöydälle ja painoi päänsä niihin. Täytyy sanoa, että oli aika mukavaa tietää että minulla oli tällainen valta häneen.

”Voisin pakottaa sinut”, hän nauroi.

”Et pystyisi”, nauroin.

Hän katsoi minua kysyvästi toinen kulma koholla.

”Tai voisi”, varmistin. ”Minä tiedän, että pystyisit. Muttet voisi. Et voisi ikinä tehdä sitä uteliaan luokan edessä. Varsinkin, kun minä tekisin kaikkeni päästäkseni irti. Kuten potkisin, löisin, kiljuisin.”

Hän voihkaisi taas tietäen minun olevan oikeassa ja painoi päänsä taas käsiinsä. Me istuimme mukavassa hiljaisuudessa hetken. Me molemmat mietimme vastakkaisia asioita, siitä olin varma. Minä mietin, miten voisin selviytyä tästä päivästä. Hän mietti, kuinka saisi minut suutelemaan itseään. Meidän täytyi vain odottaa ja katsoa kummalla olisi parempi suunnitelma.

Häiriö oli kadonnut avain.

”Hei Edward”, kuiskasin. Olin aivan selvillä, miksi kuiskasin. Luokan ykköspäämäärä oli pitää äänensä hiljaisina.

”Niin?” Hän oli utelias, joten hän matki salamyhkäistä äänenpainoani.

”Et ikinä kertonut minulle… Miksi Alice kävi terveydenhoitajalla?”

”Ai, Alice”, hän huokaisi naurahtaen. ”Muistatko mitä Alice teki ennen kuin hänet kuulutettiin terveydenhoitajalle?”

Hän odotti, joten minä nyökkäsin. Muistin kuinka hän yritti kiduttaa Edwardia tällä ei suudelmia-jutulla. Alice oli lähetellyt hänelle mielikuvia huulistani.

”Se kävi hiukan… Ylivoimaiseksi minulle. Pyysin opettajalta lupaa käydä terveydenhoitajalla. Minulla oli pitkäaikaista vatsakipua.” Minä kikatin sille. ”Saapuessani terveydenhoitajalle, minä tunnustin hänelle, että poloinen Alice siskoni on luultavasti huumeissa. Ruohoa, heroiinia, kiteistä amfetamiinia, kaikkia niitä. Hänen täytyi sitten mennä kauppaan ostamaan limsaa. Kun hän sitten meni terveydenhoitajalle hänelle kerrottiin, että hänelle tehtäisiin ’satunnaistesti’.” Hän teki laiskat lainausmerkit ilmaan. ”Huumetesti. Carlisle saa tulokset neljältä.”

”Edward.” Olin sanaton. Tuo oli jotain niin epäedwardmaista. ”Eikö se ole riskialtista?”

”Voi kyllä, erittäin riskialtista. Alice saa kuitenkin hoidella itsensä sen läpi.”

Hän näytti siltä kuin se olisi hauskaa, siis se että hän laittoi perheensä vaaraan.

”Ehkä sinä olet tulossa hulluksi”, mumisin.

”Ehkä suudelma olisi parannuskeino”, Edward mumisi takaisin virnistäen.

”Ehkä, mutta ei.”

Hän huokaisi. ”Hän tekee sitä taas”, hän sanoi vaihtaen kymmenen sanaa Leen kanssa ja alkaen määritellä niitä.

”Kuka tekee mitä?”

”Alice”, hän voihkaisi siirtyen seuraavaan määritelmään.

Oli vain yksi asia, mitä Alice voisi tehdä saadakseen Edwardin voihkaisemaan. Hän luultavasti keskittyi ajattelemaan sitä, kuinka huuleni olivat turvoksissa Edwardin suutelemisen jälkeen tai jotain vastaavaa. Tämä alkoi mennä liian pitkälle. Minä halusin olla suutelematta Edwardia yhden päivän, en kiduttaa häntä. Me istuimme hiljaa pari minuuttia samalla kun hän viimeisteli työnsä ja minä tuijotin hänen tuskaisia, mutta uskomattoman kauniita kasvojaan.

”Olen pahoillani”, hengähdin niin kevyesti, että mietin kuuliko hän edes sitä. Mietin hetken, tiesikö hän kuinka syylliseltä minusta tuntui.

”Älä ole.” Hän väläytti kelmimäisen hymyn, mutta se ei ulottunut hänen silmiinsä. ”Haluatko sinä lintsata lopputunnin?”

Se yllätti minut. Kuinka hän ajatteli voivansa lintsata lopputunnin? Opettaja oli vieläkin pöytänsä ääressä lukemassa kirjaansa.

”Kuinka?”

”Odota hetki.” Hän laittoi sormensa farkkujensa taskuun ja otti kännykkänsä ulos. ”Täytyy kysyä Alicelta, toimiiko suunnitelmani. Voitko viedä tämän opettajalle?”

Nousin ylös ottaen paperin hänen pöydältään ja kävelin kohti Banneria, jonka silmät olivat vieläkin liimautuneena Houkutukseen. 

”Öh… Herra Banner?”

Hän osoitti roskista pöydällään katsomattakaan minuun.

”Kiitti”, sanoin epävarmana miettien, voisinko minä häiritä häntä, kirja näytti olevan hyvä.

Kun olin istuutumassa takaisin paikalleni, Edward nousi ylös ja tarttui käteeni.

”Alice tapaa meidät ruokalan edessä.”

Me kävelimme pöytien ohi, jopa Bannerin, mutta hän ei katsonutkaan ylös ja muutamat oppilaat haukkoivat henkeään, kun me vain lähdimme huoneesta sanomatta sanaakaan. Heiluttaen käsiämme välissämme, Edward meni kohti penkkiä ja me istuimme sille.

”Mikä Banneria vaivaa tänään?” mietin ääneen toivoen, että Edward voisi edes hiukan kiinnittää huomiota Bannerin ajatuksiin.

Hän yllätti minut nauramalla kovaa. ”Näyttää siltä, että Banner on altistunut houkutuspöpölle.”

Houkutus oli kirjan nimi, eikö? Häh?

”Houkutuspöpö?”

”Houkutuspöpö”, Edward aloitti. ”On nimitys taudille, joka vaikuttaa teinitytöissä. Oireita ovat koko yön valvominen lukien Houkutusta, laskeminen minuutteja seuraavaan kirjan tai elokuvan ilmestymiseen, kirjan kantaminen mukana koko ajan, loputon odottaminen milloin Stephenie Meyer (kirjojen kirjoittaja) päivittää nettisivustonsa, fan fictionin kirjoittaminen joka päivä ja unelmoiminen, että olisi rakastuneena vampyyriin. Tuon täytyy olla pisin lause, jonka olen koskaan sanonut.”

”Rakastuneena vampyyriin?” kysyin yllättyneenä nauraen epäaidosti ja hän näki suoraan sen läpi.

Hän antoi suukon poskelleni ja nauroi taas. Sitten hän kumarsi päänsä kaulaani vasten ja alkoi suudella pulssipistettäni. Tätähän ei laskettu? Tarkoitan, hänen suutelevan minua, minähän en suudellut häntä. Se oli okei. Laitoin käteni hänen ympärilleen ja painoin pääni hänen olkaansa vasten. Tuntui niin oikealta olla hänen sylissään enkä voinut edes kuvitella parempaa paikkaa, jossa olisin mieluummin kuin tässä. Pistin kaikki voimavarani siihen etten tulisi hulluksi siitä, kuinka hyvältä hänen huulensa tuntuivat kaulallani, hänen kielensä piirrellen ympyröitä ihooni.

Entä jos…? Entä jos antaisin hänelle vain nopean suudelman? Siinä se. Tietenkin se olisi enemmän kuin suukko, mutta en kuitenkaan täysin muhinoisi hänen kanssaan. Kukaan ei saisi tietää. Vain Edward ja minä.

Edward nosti kättään hitaasti ja antoi sen hitaasti hipelöidä kaulustani. Sydämeni sekosi ja Edward perääntyi hiukan. Se toimi. Tartuin hänen kasvoistaan kiinni ja olin suutelemassa häntä. Välissämme oli vain pieni tuuma…

”BELLA EI!”

Pääni hätkähti äänen suuntaan. Kun näin Alicen, kaikki muistot palasivat mieleeni. Niin nopeasti, että se olisi tehnyt jopa vampyyrin ylpeäksi, olin penkin toisella reunalla. Alice oli jo meidän välissämme.

”Okei, okei”, Alice sanoi nopeasti. ”Se oli lähellä. Et oikeastaan suudellut häntä, joten se on hyvä. Olen kuitenkin hyvin pettynyt sinuun…”

Samalla kun Alice kävi läpi onnitteluja ja nujerruksia, yritin tasata hengitykseni. Vilkaisin Edwardia Alicen takaa. Hän nojasi selällään penkkiin, pää nojasi taaksepäin silmät kiinni. Hänen pokeri-ilmeensä oli taas päällä.

Hetkeä myöhemmin hän vilkaisi minua. Hänen silmänsä olivat pehmeät ja täynnä ymmärtämistä. Hän todella oli ihanin mies koko historiassa.

Nojauduin eteenpäin, Alicen takana, Edwardkin nojautui. Sitten hiton kello soi.

Minä voihkaisin samalla kun nojauduin käteeni ja nousin ylös.

”Rakastan sinua”, kuiskasin Edwardin korvaan ja halasin häntä.

”Minäkin rakastan sinua.” Hän antoi suukon otsalleni.

”Me myöhästymme”, Alice sanoi vetäen minua kohti liikuntasalia samalla kun Edward seurasi meitä hitaammin, luultavasti antaen meidän jutella ’yksityisesti’ hetken aikaa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: MagicBook - 21.05.2009 18:49:45
Aivan mahtava luku taas kerran. Voiku Edwardia käy sääliks... O.o Jatkoa odottelen<''3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: {samba} - 21.05.2009 18:51:50
Hahaa... Ihana luku. Ei musta lähe nyt tän enempää. Hyvin suomennat.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 21.05.2009 19:20:47
Ei hitsi... Houkutuspöpö? Hitto mä repesin... ;D ;D ;D (mullakin taitaa olla tartunta...)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Naxone - 21.05.2009 19:26:28
Hauska tuo Houkutuspöpö, mutta en kyllä oikeen vois kuvitella Banneria lukemassa Houkutusta. Se ei jotenkin sovi sille, kun se itekin kuuluu tarinaan. Mutta meitä on moneen junaan..

-Naxone
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: SnowCherry - 21.05.2009 19:32:04
Pari virhettä löysin:

Lainaus käyttäjältä: Pallukka
Kun hän sitten meni terveyden hoitajalle hänelle kerrottiin, että hänelle tehtäisiin ’satunnaistesti’.
terveydenhoitajalle on yhdyssana

Ja sitten myös fanfiction kirjoitetaan yhteen. Tekstissä oli myös muutama sellainen kohta, jotka olivat vähän omituisia. Esimerkiksi en osaa kuvitella Banneria lukemassa Houkutusta. Myös se ihmetytti, että Edward asetti perheensä paljastumisen lähelle, koska hänhän haluaa juuri suojella perhettään. Ne kohdat vähän tökkivät.

Houkutuspöpö, hahah 8D Taitaa olla tartunta mullakin.

Mutta laitapas jatkoa :-D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Amanecer - 21.05.2009 19:45:04
Kiitos taas. ;) Aivan mahtava tuo houkutuspöpö, hajosin. :D

Minäkään en oikein käsitä tuota, kuinka Edward riskeeraa perheensä. Vaan mitäpä minä siitä sinulle valitan, sillä eihän juoni sinun käsissäsi ole. :)

Pilkkuvirheitä oli siellä täällä. Kannattaa ehkä käydä teksti vielä siinä mielessä läpi. Minä en viitsi ruveta korjailemaan niitä tässä. Joutuisin lainaamaan pitkiä lauseita mitättömien pilkkuvirheiden takia ja sinä joutuisit metsästämään niitä tuolta. Eikä siinä siltikään olisi vielä varmaan kaikki. Joten... ;D

Edwardia käy kyllä kieltämättä vähän sääliksi, mutta onhan sinänsä kiva lukea, kun hän on kerrankin noin alakynnessä. :P

Jatkoa sitten vain.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Kotitonttu - 21.05.2009 20:29:32
hmm... houkutuspöpö : D mulla on kai jonkinsortin houkutuspöpö :D
mut Banner teinityttö(kö)?  :D
Alicen huumetesti, Edward on ovela : DD
jatkoa : )
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Neiti Pimeyden Lordi - 21.05.2009 20:38:57
No eipä mulla ole mitään lisättävää edellisiin kommentteihin.  :D
Kuitenkin ajatus Edwardista noin tossun alla saa mut hykertelemään täällä mielipuolisesti.  ::)
No toivottavasti tulee pian jatkoa ni kaikki me houkutuspöpön alaiset täällä ruudun takana ei tulla ihan hulluiksi...  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Veronika - 22.05.2009 12:15:34
JEE, uusi luku! Tämän tarinan lukuja tulee todella nopeasti, ja sehän on todella kiva juttu!  :D Tää luku oli pitkä, kiitos siitä! (vaikka eihän se sinun käsissäsi ole) ;D
MULLA ON HOUKUTUSPÖPÖ! :''''''D
haha, sain nauraa todella paljon tälle luvulle. Edward on niin avuton! <häijyä naurua> 
jatkoa?  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Riitu - 22.05.2009 15:38:47
Oi ihana luku taas <333  Tää on ihana.

Anteeksi, ei irtoa rakentavaa. :)

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: essss - 22.05.2009 15:52:30
hihii. repesin tolle "houkutuspöpölle". : DD
joo. taas ihan mahtava luku. nopeasti suomennat. <3
kiitos. jatkoa piann. <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Nuutti| - 22.05.2009 19:45:58
Awws.
Ihana tuo houkutuspöpö. Mä oon sairastunut siihe. <3
Onneksi siihen ei tarvi lääkettä, eikä siihen ole lääkettä. <3
Mutta aivan järkyttävän ihana osa, vaihteeksi. Nauroin. <3
Kiit♥s.

Suklaamurunen


'I'm in love with a fairytale, even tought it hurts...'
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Liinalotta - 23.05.2009 13:45:57
AWWSS. ihanaihanaihana.
että joku osaa suomentaa näin hyvin..
hehhhe, houkutuspöpö. mä olin iha et woot, Banner lukee HOUKUTUSTA.
yhyhy, Edward polo, ei saa suukkoa. KIDUTUSTA!! ):
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Viola - 23.05.2009 19:22:25
Saat minut aina yllättymään iloisesti, kun jatkoa tulee näin nopeaan tahtiin!
Tämäkin luku oli hyvä, todella hauska. Varsinkin tuolle houkutuspöpölle repeilin pahasti(:
Mainitsempa vielä, että suomennoksesi on tosi sujuvaa, tätä on helppo lukea.

Valitettavasti en saa itsestäni irti tämän enempää, jatkoa jään taas odottelemaan! (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 24.05.2009 19:42:27
Oi, ihana!
Houkutuspöpö :D Aww.. Mulla on, ja varmaan monilla muillakin tätä lukevilla :DD
Kiitos, IIHANA luku! <3

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (8. luku ilmestynyt 21.5)
Kirjoitti: NeriAngelic - 26.05.2009 14:54:22
Ihana ficci!! Edward raukka, joutuu "kärsimään".  :D Houkutuspöpö  ;D
Millon jatkoa?  :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: A-nuu - 29.05.2009 12:32:32
T/N: Tässä tulee seuraava luku. Hyvää kesälomaa kaikille! :D

Yhdeksäs luku: Pinkkiä limsaa

”Kuinka sinä voit tehdä noin minulle?” Alice valitti, kun me olimme parin jalan päässä Edwardista.

”Kuinka minä voin tehdä noin sinulle?” kysyin yllättyneenä ja hiukan tyrmistyneenä. Pysähdyin siihen missä olin. Nostin hänelle kulmiani epäuskoisena. ”Alice, entä minä? Minähän tässä kärsin. Entä Edward? Hänkin kärsii.”

Kuinka hän voi edes ajatella tuollaista? Tarkoitan, hänhän se lisäsi meidän kärsimystämme.

Edward käveli ohitsemme samalla kun minä pauhasin. Kuulin hänen naurahtavan meidät ohittaessaan. Tyhmä herkkä vampyyri kuulo.

”Se on ehkä totta”, Alice sanoi pysähtyen eteeni. Oli helppo sanoa mitä hän ajatteli miettiessään nopeasti. ”Mutta minä teen tässä eniten työtä. Se ei ole ollut helppoa Bella, kun kaikki näyt tulevat ja menevät. Tiedätkö, että minua oikeasti väsyttää? Ja sitten kaikki mitä Edward tekee…”

”Okei, okei, tajusin”, mumisin. ”Sinä olet työskennellyt kovasti.”

Ja sitten kaikki mitä Edward tekee…”  Hän näytti surulliselta siitä, että minä keskeytin hänet. ”En edes halua kuvailla sinulle terveydenhoitajan ilmettä, kun annoin hänelle limsanäytteen. Hän katsoi minua hassusti. Kuin olisin ollut sairas… Haluatko lopun limsastani?”

”Tottakai.” Miksi ei? Minulla ei ollut ollut aikaa avata limsaani lounaalla ja olin janoinen. Hän kaivoi pullon laukustaan. Katsoin etikettiä kahdesti:

Tropicana

Pinkki limsa

Katsoin Alicea kuin hän alkaisi nauramaan, mutta hän näytti huolestuneelta mielenterveydestäni.

”Mitä?” hän kysyi.

”Annoitko sinä tätä terveydenhoitajalle?” kysyin epäuskoisena.

”Joo, mitä vikaa siinä on?” Hän näytti loukkaantuneelta.

”Se on pinkkiä. Pissa on keltaista.”

”Oho.” Hän ei näyttänyt huolestuneelta. Kuitenkin hän jatkoi kävelyä kuin olisi ollut ajatuksissaan.

Minäkin jatkoin matkaani ja hän pysyi helposti vauhdissani. Hän tutki taas laukkuaan ja jyristeli kovakouraisesti löytääkseen sen pohjan. Vihdoin hän sai ulos pienen määrän huulikiiltoa, vain hänen pikkurillinkynnen kokoisen pisaran.

Alice alkoi kävellä minua kohti ilme huvittuneena. Hän kurkotti ylös ja alkoi lisätä huulikiiltoa niin tiheään, että mietin oliko hän käyttänyt sen kaiken.

”En minä tarvitse huulikiilto liikuntaan”, vastustin näppäillen huuliani yhteen. ”Minä vain tahrin sitä ympäriinsä joka tapauksessa, minun onnellani ja viehkeydelläni.”

”Ethän”, hän sanoi kuin olisi ollut varma. En voinut kuitenkaan epäillä häntä. Ei kukaan enää. ”Eikä se ole liikunnalle, vaan Edwardille.”

”Onpa huomaavaista.”

Avasin liikuntasalin oven ja lämpö tulvahti ylitseni. Sitten minä katsoin ympärilleni. Kaikki, joilla oli liikuntaa nyt, seisoskelivat tai istuivat katsomon parilla ensimmäisellä penkkirivillä.

”Mitä on tekeillä?” kysyin, kun huomasin Edwardin, hän nojasi poikien pukukopin oveen.

Minä vilkutin hänelle, mutta hän pudisti päätään ja käänsi kasvonsa poispäin.

Ennen kuin tulin surulliseksi, tajusin hänen juttelevan Mike Newtonin kanssa. Odotas, miksi hän puhui Mikelle mieluummin kuin minulle? Hän kiinnitti kaiken huomionsa Miken asiaan.

”Alice…” Olin järkyttynyt.

Tietenkin hän tiesi, mitä olin kysymässä.

”Rauhoitu Bella. He vain käyvät läpi espanjan tunnilla annettua paperia. Tai no, Edward kääntää tehtävää hänelle. Hän tulee hetken kuluttua.”

Jokainen seisoskeli omissa juoruiluryhmissään. Mutta siinä oli myös jotain muutakin. Kaikki olivat innoissaan, mutta yrittivät olla näyttämättä sitä. En todellakaan tarvinnut Jasperia kertomaan, että kaikki olivat innoissaan. Sitä pystyi hengittämään.

Tai no, melkein kaikki näyttivät innostuneilta. Kolme henkilöä ei näyttänyt kovinkaan innostuneelta. Edward näytti äreältä. Hän näytti samalta, kun Rosalie ja Emmett… Öh, niin.

Alice näytti ärsyyntyneeltä. Ja olin valmis vaikka lyömään vetoa, että minä näytin hämmentyneeltä.

”Mitä on tekeillä?” toistin katsoen taas Alicea.

Hänen suunsa halkesi hymyyn. ”Bella, nyt on liikuntatunti huhtikuussa.”

Hän näytti siltä kuin minun olisi pitänyt tietää, mitä hänen sanansa merkitsivät. Kuin kaiken pitäisi loksahtaa paikoilleen.

”Hän ei ollut täällä viime huhtikuussa”, enkelin ääni sanoi takaani. Tunsin kylmien käsien kiertyvän vyötärölleni. ”Hän oli silloin vielä toipumassa vampyyrin hyökkäyksestä.” Pystyin kuulemaan hymyn hänen äänessään.

”Joten, mitä minä menetin?” kysyin Edwardilta kääntyen ympäri. Nojasin käsilläni hänen käsiinsä.

”Huhtikuun toisena tiistaina Forksin lukiossa on seksivalistusta.”

Minä töllistelin Edwardia, luullen kuulleeni väärin. Tästä tulisi kiva nipistys itsehillinnälleni.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Veronika - 29.05.2009 12:43:49
Voi nauroin tuolle Alicen limppari jutulle!  :D Oli hauska luku, onko seuraavassa lluvussa siis seksivalístusta? ;D

kiitos paljon, ja jatkoa vain!  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Riitu - 29.05.2009 13:16:07
Haha, repesin tolle Alicen limsa -jutulle, ja tolle seksivalistukselle 8'DD

Ihana ja hauska luku taas kerran <33 Ihana ficci <3

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Dunja - 29.05.2009 13:19:35
Hehee. Limu-juttu oli hauska ;D Suomennat tosi hyvin. Tunnen jotenkin toistelevan vanhoja asioita..... ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 29.05.2009 13:27:49
Eih... voi luoja repesin nauruun ;D. Seksi valistusta? Voi elämän kevät ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: {samba} - 29.05.2009 14:40:48
Eikä...  :D:D:D:D Mikä luku... jatkoa saisko, ni vois nauraa vielä lisää?
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Liinalotta - 29.05.2009 15:26:00
PINKKIÄ PISSAA???
hahahaha. :D:D
voi ressukat, seksi valistusta.
jatkoaa<<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Nuutti| - 29.05.2009 15:36:21
Jatkoa, wuhii!
Tälle ei voinut kuin nauraa. ((':
Tästä osasta ei voi enempää kommentoida. Täydellinen, jälleen kerran..!
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Viola - 29.05.2009 20:27:01
Oho, jatkoa on taas tullut! Mukavaa (:
Tämäkin luku oli oikein hauska, tuo pinkki limsa- juttu nauratti minuakin!
Valitettavasti tämän enempää ei minusta tällä kertaa irtoa, mutta jään innolla odottelemaan seuraavaa lukua, vaikuttaa mielenkiintoiselta sekin (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Kotitonttu - 30.05.2009 21:08:51
voiks joku selittää mulle mikä toi limsa juttu oli ? : D en  ymmärtäny sitä vaikka luin kolme kertaa sen kohan : D
en osaa muuta nyt sanoa että suomennat hyvin, jatkoa : ) 
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: A-nuu - 30.05.2009 21:35:48
Kiitos kaikille kommenteista! :D

Kotitonttu: Se limsa kohta tarkottaa sitä, että kun Alice kuulutetiin sinne terveydenhoitajalle, niin hänelle tehtiin virtsatesti. Vampyyrithän ei voi pissata, joten hän joutui ostamaan jotain, millä täytää sitten annetun purkin. Alice tietenkin osti pinkkiä limsaa, kun se on hänen lempivärinsä ja söpöä. Eihän Alice millään voinut tietää, minkä väristä oikea pissa on, kun hän ei kerta muista mitään ihmiselämästään. ;D

Ohops, tästähän tuli ihan oikea puhe! ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Kotitonttu - 31.05.2009 18:37:55
Pallukka//  kiitti selvennyksestä.  haha :D ompas Alice ovela  XD 
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: Amanecer - 01.06.2009 17:15:21
Minä en jostain syystä naurahtanut pinkistä limsasta sinänsä, mutta Alicen huolimaton "oho" ja terveydenhoitajan ilmeestä toteutettu mielikuvani pistivät kyllä naurattamaan. Minulla on omalaatuinen huumorintaju, ei ole ensimmäinen kerta, kun se on huomattu. :D

Seuraavaa lukua jään kyllä jännityksellä odottamaan. Seksivalistusta ? Anna mun kaikki kestää. Kiinnostaa, miten Bella sitten suhtautuu ja niin edelleen... Bwhahahaa. ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (9. luku ilmestynyt 29.5)
Kirjoitti: MagicBook - 01.06.2009 21:13:21
Kiva luku taas kerran. Repesin tolle limsa jutulle :D Odottelen jatkoa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: A-nuu - 02.06.2009 13:03:36
T/N: Kiitos kommenteista! :D Tässä on seuraava luku. Toivottavasti pidätte. ;D

Kymmenes luku: Violetti pehmolelu

”Selvä oppilaat”, valmentaja Clarpp huusi saapuessaan liikuntasaliin. ”Istuisitteko katsomoon…”

Edward otti kädestäni kiinni ja vei minut keskelle katsomoa. Hän istui vasemmalle puolelleni ja Alice oikealle. Huomasin Alicen katsovan kaihoisasti minun ja Edwardin väliin kuin toivoen voivansa istua siinä. Sen sijaan hän istui oikealle puolelleni, erittäin lähelle ja kiinnitti huomioni ennen kuin eräs toinen kerkesi.

”No niin, Bella, onko sinulla koskaan ollut seksivalistusta?”

”Öh, sen tapaista”, sanoin. ”Neljännellä ja viidennellä luokalla opettajat veivät meidät luokasta ulos ja kertoivat, mitä murrosiän aikana tapahtuu.”

Minä punastuin, kun tajusin mitä olin juuri sanonut. Sitten kuulin naurahduksen vierestäni ja punastuin syvemmin. Alice yritti pitää suunsa vakavana.

”Tämä on hiukan erilaista”, Alice sanoi. ”Sinä todella opit seksistä.”

”Mmm.”

”Huomio kaikki”, Clarpp huusi. Käännyin häntä kohti ennen kuin näin Alicen saavan näyn ja murhaavan ilmeen syntyvän hänen kasvoilleen. ”Kuten tiedätte, teillä on tänään seksivalistusta. Teitä opetetaan ja ohjataan, kuinka pysyä turvassa sukupuoliyhdynnän aikana.”

Muutamat teinipojat edessä nauroivat toiseksi viimeiselle sanalle. En voinut kuin pyöräyttää silmiäni heidän lapsellisuudelleen.

”Riittää pojat”, hän jatkoi. ”Joka tapauksessa, minä en ole se, joka opettaa teitä. Se tulee olemaan tohtori Cullen.”

Kuulin sähäyksen molemmissa korvissani. Tämä tulisi olemaan hankalaa. Toisaalta hyvä puoli siinä oli, että en ainakaan keskittyisi Edwardin huuliin.

”Taputtakaapas tohtori Cullenille.”

Pari ihmistä taputti ja joku vislasi, kun Carlisle tuli ulos liikuntasalin toimistosta. Odotin hänen tuntevan olonsa epämukavaksi. Sen sijaan hän näytti aivan rennolta.

”Selvä, seksivalistus.” Carlisle taputti käsiään valmiina hommiin. ”Voisiko joku kertoa, mitä se on?”

Kuten tavallisesti lukion tunnilla, kaikki vain tuijottivat komeaa blondia. Hän vain tuijotti luokaa ja sitten hän ymmärsi.

Hän meni laukulleen ja otti esiin suuren purkin M&M karkkeja. Minun oli pakko arvostaa häntä, teini-ikäisten kanssa elämisen jälkeen, hän kyllä tiesi mitä teki.

”Minä toistan, voisiko joku kertoa, mitä seksivalistus on?”

Puolet käsistä nousi. Carlisle katsahti käsiä ennen kuin valitsi Ericin.

”Seksivalistus on lyhenne sukupuolivalistuksesta. Lyhyesti, me opimme yhdynnästä ja vaaroista, jotka opimme ehkäisemään.”

”Erittäin hyvä, herra Yorkie.” Carlisle heitti hänelle M&M purkin. ”Voisitko nyt valita jonkun määrittelemään seksin minulle?”

”Öh…” Eric yllättyi. ”Bella?”

Carlisle hymyili minulle puoliksi. Minä punastuin hurjasti ja sanoin sitten sanat, jotka tulvahtivat mieleeni.

”Kun juna menee tunneliin.”

”Ei ihan Bella”, Carlisle sanoi nauravien teinien yli. ”Se on yhdynnän määritelmä.”

Hän kuitenkin heitti minulle karkkipaketin. Se osui jalkaani. Ennen kuin kurkotin siihen, valkoinen käsi piteli sitä jo ylhäällä. ”Hyvä yritys, rakas.”

Koska tiesin monien päiden tuijottavan meitä, minä vain nyökkäsin.

”No niin, seksi on kaikkea, mitä haluat sen olevan. Ei, en tarkoita, että menet kotiin ja osoitat koiraasi ja sanot ’seksi’. Suuri osa seksistä voi olla yhdyntää tai vain säädytöntä. Seksi on sitä minkä tahansa tunnet seksiksi.”

Punastumiseni paheni joka kerta, kun hän sanoi s-sanan. Olin varma, että Edward huomasi sen, koska hän antoi joka kerta suukon poskelleni.

”Ja nyt, koska en viitsi kertoa teille, mikä on STD, koska jokainen miespuolinen nauraisi itsensä kuoliaaksi, joten me katsomme elokuvan.”

Samalla kun hän laittoi dvd:tä pyörimään, hän huudahti: ”Bella, voisitko valita jonkun vastaamaan kysymykseen ’Kuinka henkilö voi saada STD:n’.”

Tunsin punastuvani taas ja kuulutin ensimmäisen nimen, joka tuli mieleeni. ”Edward?”

Carlisle vilkaisi Edwardia kuin purskahtaisi nauruun. ”Tiedätkö sinä Edward?”

”STD tai seksitauti on tauti, joka siirtyy seksin välityksellä. Joka tapauksessa, tuo on vain tavallisin tapa sen siirtymiseen. Aids ja muutamat muut seksitaudit voivat levitä veri- tai ihokontaktissa. Ne voivat myös siirtyä vastasyntyneelle vauvalle ja muille.”

Jokainen tuijotti Edwardia, paitsi Alice ja Carlisle. Siellä olisi jopa voinut kuulla kirpun pierun. Hän oli niin aikuismainen vastatessaan.

”Tuo on aivan oikein Edward.” Carlisle heitti hänellekin karkkipaketin (minkä Edward antoi minulle katsomatta minuun). Sitten Carlisle painoi käynnistysnappia ja me opimme maagisesta seksitauti-sanasta.

En ollut tiennyt, että oli olemassa niin paljon eri seksitauteja, se aiheutti minulle kylmiä väreitä. Ja ne kuvat! Olisin voinut elää ilman, että olisin nähnyt ne. Jopa ne lapselliset pojat olivat järkyttyneitä.

Puolivälissä elokuvaa minä tartuin Edwardin kädestä kiinni. Hän kumartui ja painoi suukon nenälleni ja sitten hiusrajalleni.

”Minä rakastan sinua”, hän kuiskasi korvaani.

”Minäkin rakastan sinua”, kuiskasin takaisin.

”Rakastako sinä minua tarpeeksi suudellaksesi minua?” Pystyin kuulemaan kelmimäisen hymyn hänen äänestään.

”Kyllä”, sanoin ja nojauduin takaisin. ”Mutta se ei tarkoita, että minä suutelisin.”

”Voi hitto.”

Silmäni suurenivat yllätyksestä. Olin niin epätavallista, että hän kirosi, vaikka se olikin vain ’voi hitto’.

”Ei Bella. Ei se ole sinun syysi”, Edward sanoi ymmärtäen väärin. ”Minun täytyy vain keksiä parempi keino saadakseni sinut suutelemaan minua.”

”Et löydä mitään keinoa”, mumisin kiusoitellen. ”Olen kiveä.”

”Ei, uskon, että minä olen sitä. Sinä olet enemmänkin pehmolelu.”

”Pehmolelu?”

”Violetin värinen.”

Minä kikatin hiljaa. Joskus tämä poika, johon olen rakastunut, voi olla niin ääliö.

Luulen, että hän yritti ottaa yliotteen hyvästä mielialastani. Tietenkin hän varmaan huomasi, että tulin hyvälle mielelle heti, kun hän alkoi flirttailla kanssani. Hän kumartui ja yritti tavoittaa huuleni omillaan. Kun hän oli kirjaimellisesti millimetrin päässä, käänsin nopeasti kasvojani ja hän painoikin suudelmansa suupieleeni.

”EDWARD!”

Edward ja minä hätkähdimme ja katsoimme Carlislea, joka oli huutanut. Näytti siltä, että hän oli yrittänyt saada huomiomme jo hetken aikaa. Koko luokkakin oli tuijottanut meitä jo hetken aikaa.

Minä punastuin, kun huomasin, että me olimme vieläkin samassa asennossa. Hänen huulensa olivat vieläkin suupielessäni.

”Niin?” Edward sanoi päästäen irti kasvoistani. Hän sanoi sen hiukan törkeästi.

”Voisitko valita jonkun, joka kertoisi kuinka seksi lähtee käyntiin?”

Virnistys kohosi Edwardin kasvoille. ”Jospa vaikka sinä?”

”Seksi”, Carlisle aloitti. ”Alkaa yleensä suutelemalla. Monta, monta kertaa suutelemalla.”

Jessican käsi ponnahti ylös.

”Niin, neiti Stanley?” Carlisle osoitti häntä.

”Tiesitkö sinä, että Edward ei harrasta seksiä?”

Voi pyhä lehmä! Mitä helvettiä? Miksi Jessica sanoisi jotain tuollaista? Sitten tajusin vastauksen. Hän halusi juoruja ja kenestä olisikaan parempi juoruta kuin pidättäytyvästä tytöstä.

Kuulin murinan vierestäni.

”Kyllä, olen tietoinen.” Näytti siltä, että Carlisle halusi vaihtaa aihetta, mutta Jessica vain jatkoi.

”Mitä sinä ajattelet pidättäytymisestä?” Hän nosti kulmiaan Carlislelle.

”Ajattelen, että pidättäytyminen on erittäin ihailtavaa.”

”Bella uskoo pidättäytymiseen, tiesitkö sen?” Oli selvää, että Jessican äänensävy tässä oli se mihin hän pyrki.

”Ei, en tiennyt.” Carlisle katsoi minua uteliaasti. Cullenien taloudessa ei ollut salaisuus, että minä halusin mennä pidemmälle Edwardin kanssa.

En kuitenkaan katsonut häneen takaisin. Sen sijaan minä nostin vihkoni ja, ajattelematta, heitin sen niin kovaa kuin pystyin suoraan Jessican päähän.

Jessica huudahti: ”AUTS!” ja, ennen kuin kukaan ehti reagoida, heitti sen takaisin todella kovaa. Se osui kaulaani, ei verta.

Vielä.

Pysähtymättä minä työnnyin väkijoukon läpi niin helposti kuin he eivät edes olisi olleet siellä ja sitten kaaduin. Onnekkaasti, minä kaaduin Jessican päälle ja vedin hänet mukanani kolme penkkiriviä. Me molemmat osuimme maahan.

Kuin yhtenä, me molemmat nousimme ylös ja hän alkoi läpsiä minua niin kovaa kuin mahdollista. Se sattui! Hyvä juttu Phoenixissa kasvamisessa on, että siellä oppii tappelemaan. Sen sijaan, että läpsisin häntä, minä löin. Löin häntä päänsivulle ja mahaan, kunnes hän vuosi verta.

Ihmiset kerääntyivät ympärillemme huutaen: ”TAPPELU, TAPPELU, TAPPELU!”

Kun minä löin Jessicaa mahaan toisen kerran, hän otti siitä ajattelematta kiinni ja kiepautti itseään. Minä nostin polveani ja iskin sillä häntä leukaan niin kovaa kuin pystyin. Hän kompuroi taaksepäin ja kompastui nilkkaansa.

Minä melkein juoksin hänen luokseen astuakseni hänen kasvoilleen, kun vahvat kylmät käsivarret ottivat minua vyötäröltä kiinni.

”PÄÄSTÄ IRTI MINUSTA!” karjuin.

Jessica nousi ylös ja astui pari askelta eteenpäin kohti vankilaani, mutta Clarpp piti hänestä kiinni. Hän ei yrittänyt vastustaa häntä, toisin kuin minä.

”Bella, hei, Bella”, Carlisle sanoi. Käännyin ympäri ja huomasin, että hän piti minusta kiinni. ”Rauhoitu.”

Hän painoi kylmän kätensä poskeani vasten ja se palautti minut normaaliksi.

Sitten minä kysyin ainoan asian, mikä pyöri mielessäni.

”Minä olen pulassa, enkö?”

Carlisle ei kuitenkaan ollut se, joka vastasi.

”Bella, Jessica, rehtorin kansliaan, HETI!”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Liinalotta - 02.06.2009 13:35:20
Mites se Bella tolleen sekos??
: OOO
CARLISLE SEKSIVALISTAJANA!!
voi
luoja!!
Jotenki tuntu et se tahallaan "kiusi" Bellaa. :DD
Joutu vastaamaan tsiljoonaan kysymykseen.
" Kun juna menee tunneliin ".
:::DD
Totaalinen reps.
rakentava on tuolla kaukana poissa.
pakko lukasta uusiksi.. JATKOA. :DDDDD
hahaha.
Edittiää.
tavallislesti
tavallisesti? : oo
Löysin jopa yhren virheen. (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: {samba} - 02.06.2009 13:43:53
Vau. Ihanaa. Oi.... Vau. Vau. Mä nauran...
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Minsk - 02.06.2009 15:13:22
Kiitos kiitos.

Repeilin tälle niin pahasti, että sain loppuillaksi konekiellon. Veli ei kuulemma pystyny keskittymään johonki opiskelujuttuun... Eli siis oli taas aivan mahtava!

Jatkoa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: MagicBook - 02.06.2009 15:30:13


”Riittää pojat”, hän jatkoi. ”Joka tapauksessa, minä en ole se, joka opettaa teitä. Se tulee olemaan tohtori Cullen.”



Voi kun repesin tolle. Minä repeilen ihan kaikelle :D. Tämä  oli kans tosi kiinnostava luku.
Jatkoa<33
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 02.06.2009 16:10:31
Voi luoja!!! Tää oli ihan paras!! :D. Bella tappelemassa?! Jessica sais painua alimpaan helvettiin noiden juorujen kanssa >:( Kertoa niitä Carlislelle! Nauroin itteni kipeäksi tän luvun aikana: Jatkoa!!! ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Hihhulihei - 02.06.2009 17:28:40
Hahaha, repesin tälle aivan koko ajan. Posketkin ovat aivan kipein ja perhe kattoo ku hulluu,  ;D Yks parhaimpia ficcei. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Veronika - 02.06.2009 17:46:31
Oiioiii! Bella on vaikeuksissa! JES! *tuulettaa

Nauroin tälle luvulle, Carlisle seksivalistajana!  :D

Jouduin muutaman kohdan lukemaan muutamaan otteeseen, kun en heti ymmärtänyt niitä, mutta joudun yleensäkin lukemaan näitä käännös ymsyms. muita ei suomalaisia ficcejä muutamaan kertaan, että ymmärrän! Eli ei ollut sinun vikasi!

Virheitä en löytänyt, ja jatkoa vain toivon!  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 02.06.2009 19:03:05
Repesin. Carlisle seksivalistajana... :D

Kuitenkin löysin yhden virheen(?):
Lainaus
”Tuo on aivan oikein Edward.” Carlisle heitti hänellekin karkkipaketin
Uskoisin, että sanojen oikein ja Edward väliin tulisi pilkku. -> "Tuo on aivan oikein, Edward."

Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 02.06.2009 21:21:47
 Bella tappelussa  :o en olis voinu edes kuvitella : D 
jatka pian, tää oli varmaa paras luku tähän mennessä
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Viola - 02.06.2009 21:22:54
No niin, mukavaa että jatkoa oli taas tullut!
Tämä luku oli ehkäpä tähän astisista hauskin, nauroin monissa kohdissa ihan kunnolla : DD
Carlisle seksivalistajana, onko huvittavampaa kuultu : DD
Ja voi Bella- parkaa, Jessica oli ilkeä : (

Mutta siis jatkoa jään jälleen odottelemaan(:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: SnowCherry - 02.06.2009 23:19:16
Ei hitto, repesin :''DD Ihmettelen vaan miten Bella sekosi noin... No, ihan sama :-D

Ja Carlisle seksivalistajana 8888D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Amanecer - 02.06.2009 23:24:25
Hahhahh, Carlisle seksivalistajana = totaalinen hajoaminen, ei mahtanut mitään. :D

Minäkin mietin, että miten Bella nyt noin rupesi tappelemaan. Ei oikein hänen tyylistään, mutta kaipa tyttö saa uudetkin puolensa näyttää, jos siltä tuntuu?... Silti, ihme juttu.

En nyt saa muuta aikaiseksi, kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Nuutti| - 03.06.2009 10:58:54
Voi herranjumala!
Tälle ei voi kuin nauraa! Yksi parhaimpia ficcejä ikinä. <3

”Minä olen ongelmissa, enkö?”

"Minä olen pulassa, enkö?"
Kuulostaisi sujuvammalta. ((:
Mutta kiitos ihan hirveästi, rakastan tätä!
Jatkoaa. <33
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Riitu - 03.06.2009 10:59:40
Eiiiiii luojaaaa 8'DDDDDDD
Repeilin taas jälleen kerran koko ajan : D
Carlisle seksivalistajana : D
"Kun juna menee tunneliin." Hajosin täysin 8DD
Bella tappelussa? Luoja : D Ja se vielä alotti sen silleen kunnolla. 8'DDDDDDD
Tää on niiin paras oikeesti : DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
Toistan itseäni taas. Jatkoa <3

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: essss - 03.06.2009 12:07:51
voi luoja, repesin. : D joo. tää oli ihan paras luku., mut mite se bella sillee suuttu?.
jatkoo pian, tää oli niiin hyvä, et en malta oottaa seuraavaa lukuu. :D
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Mmeri - 04.06.2009 01:13:31
Haha, vitsi repeilin täällä yksinään kun luin. :DD  Bella tappelussa ja Carlisle seksivalistajana.  :'DDD Jatkoa vaan <3 :D

Paras luku tähän mennessä :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (10. luku ilmestynyt 2.6)
Kirjoitti: Dunja - 04.06.2009 10:09:29
 :D Kylläpäs Bella pimahti. Repeilin täällä yksikseni.
Toivottavasti jatkoa tulee pian ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: A-nuu - 05.06.2009 20:52:58
T/N: Kiitos kamalasti kaikista ihanista kommenteista! :D

Yhdestoista luku: Blondi sijainen

Rehtorin kanslian seinät olivat beiget. Huomasin kuitenkin mustan täplän keskellä seinää. Lähempää katsottuna tajusin sen kuolleeksi kärpäseksi. Yäk.

Siellä näytti myös metsältä, koska siellä oli niin paljon viherkasveja. En ymmärrä, miksi kouluissa täytyy olla niin paljon kasveja. Niitä on aivan tarpeeksi ulkopuolella eikä kukaan kuole hapenhukkaan.

Kun vedin henkeä, tuntui kuin olisin hengittänyt hiljaisuutta. Jessica istui tuskin kolmen jalan päässä, mutta toisillemme antamamme huomion määrän takia hän olisi voinut olla vaikka Kiinassa.

”Sinä et edes ole tarpeeksi nätti hänelle, tiesitkö sen? En ymmärrä, mitä hän edes näkee sinussa.”

Hänen ei tarvinnut kertoa, kuka ’hän’ oli. Minun maailmassani oli vain yksi ’hän’.

”Olen varmaan tarpeeksi nätti.”

En edes miettinyt sanoja mielessäni. Ne vain pulpahtivat ulos.

”Äh, sinä olet luultavasti vain säälittävä tyttöystävä. Minulla on niitä koko ajan. Sinussa ei ole edes mitään hienoa.”

”No miksi hän sitten palasi luokseni?” tiuskaisin. Kuitenkin Jessicalla näytti olevan vastaus valmiina.

”Koska hän näki, kuinka säälittävä sinä olit ilman häntä. Toisin sanoen: hän tunsi syyllisyyttä.”

Herra Greene ja Clarpp menivät seisomaan pöydän taakse ankarat ilmeet kasvoillaan. Carlisle tuli suoraan minun luokseni. ”Onko mikään murtunut?”

Nyt kun hän mainitsi siitä, vasemman käden keskisormea pisti pahasti, mutta en aikonut sanoa mitään. Jos olin oppinut mitään niin se oli, että tappelun jälkeen ei paljasteta mitään vaurioita.

”Olen kunnossa, en vain saa millään estettyä huultani vuotamasta.”

Carlisle otti laukustaan pumpulilapun ja painoi sen huultani vasten. Päästin hänet hoitamaan Jessicaa.

Vilkaisin Greeneä ja Clarppia. He kävivät keskenään vakavaa keskustelua. Vereni jäätyi, kun tunnistin sanan ’erottaminen’. Huomasin Carlislen vilkaisevan minua levottomasti.

Hän ompeli parhaillaan Jessican poskea, jonka en ollut huomannut vuotavan.

”Mitä sinä oikein möllötät?” Jessica tiuskaisi.

”Jotain puoliksi mursua ja puoliksi norsua!”

Huomasin Carlislen yrittävän peitellä hymyään, mutta hän kuitenkin naurahti hiljaa.

Jessican ilme vaihtui todella loukkaantuneeksi ja hän avasi suunsa sanoakseen jotain. Greene keskeytti hänet viime hetkellä.

”Jessica, jos sanot sanankin Bellalle, niin sinut erotetaan välittömästi…” Se sai Jessican suun kiinni. ”Bella, haluan nyt vain keskittyä huulesi parantamiseen.”

”Se on jo parempi.” Näytin Greenelle hädin tuskin tuhraantuneen pumpulin ja heitin sen roskiin.

”Ja niin on Jessicakin”, Carlisle ilmoitti nousten ylös. Hän meni seisomaan seinän viereen. Hän nojasi toiseen jalkaansa ja laittoi kädet taskuihinsa. Hänen asentonsa oli rento.

”Me odotamme vain äitiäsi, Jessica.”

Sen jälkeen me vain istuimme siellä täydellisessä hiljaisuudessa, jonka rikkoi vain Carlislen hyräily. Käännyin katsomaan häntä. Nostin hänelle kulmiani kuin kysyen: ”Miksi sinä olet vielä täällä?”

Vastaukseksi hän kopautti etusormellaan otsaansa. Edward teki samoin, kun hän kertoi, että luki ihmisten ajatuksia.

Carlisle oli täällä luultavasti siksi, koska Edward itse ei voinut. Mutta kaikki, mitä Edwardin täytyi tehdä, oli kuunnella Carlislen ajatuksia.

Jälleen kerran ovi lennähti auki ja sisään tuli rouva Stanley.

”Miksi isäni ei ole täällä?” kysyin Greeneltä.

”Hänen päätään särkee. Hän käski meidän jatkaa ilman häntä.” Greene ei kiinnittänyt minuun kovinkaan paljon huomiota, hän vain järjesteli papereitaan. Käänsin kasvoni peittääkseni sen kaiken tuskan, joka syntyi, kun Charlie ei ollut täällä.

Kiinnitin huomioni takaisin Jessicaan. Rouva Stanleyllä oli pakkomielle häntä kohtaan. Hän ei voinut lakata kysymästä, oliko Jessica kunnossa.

”Äiti, äiti, olen kunnossa, oikeasti. Bella ei edes osaa lyödä oikein.”

Rouva Stanley katsoi minua ilmeellä, joka kertoi, että hän syytti minua kaikesta. Olin varma, että tulisin häviämään tämän. Hätkähdin, kun tunsin kylmän käden olallani. Katsoin ylös ja näin Carlislen katsovan minua silmiin myötätuntoisesti. Yritin kertoa hänelle sanoitta, kuinka peloissani olin. Hän ymmärsi viestin ja juoksutti kättään hiuksissani.

”Bella, koska isäsi ei ole täällä, tämä on epäreilua sinua kohtaan, mutta…”

”Carlisle voi ottaa Charlien paikan.” En edes viitsinyt kysyä häneltä, tiesin, että hän voisi tehdä sen minun vuokseni.

Greene kohotti kulmiaan Carlislelle.

”Hän on minulle kuin oma tytär”, Carlisle sanoi hymyillen.

”Okei. Ensin Bella, voisitko kertoa, mitä tapahtui?”

Vilkaisin Carlislea, joka nyökkäsi.

”Okei, se mitä tapahtui on tässä: videon jälkeen Jessica nosti kätensä saadakseen keskustella Carlislen kanssa luokan edessä. Hän alkoi kertoa hänelle seksielämästäni…”

”Enpäs. Kaikki mitä sanoin oli…” Greene nosti kätensä.

”Sinun vuorosi on Bellan jälkeen Jessica.”

Jessica tuhahti ja Greene katsoi taas minuun merkitsevästi.

”Kuten sanoin ennen kuin minut keskeytettiin törkeästi… Jessica alkoi kertoa Carlislelle seksielämästäni ja sitten minä heitin häntä vihkollani, joka osui häntä päähän. Sitten hän heitti sen takaisin. Sitten minä kompastuin ja törmäsin häneen. Hän alkoi lyödä minua niin kovaa kuin pystyi ja minä löin häntä takaisin. Sitä kesti hetken aikaa ennen kuin Carlisle sai minut irti hänestä.”

Clarpp teki kaikesta muistiinpanoja. Me odotimme hiljaisuudessa, kunnes hänen kynänsä ei enää rapissut paperilla. Katsoin Carlislea. En tiennyt mitä etsin. Hyväksymistä ehkä?

”Minun tyttöni”, hän kuiskasi minulle ja hymyili.

Näköjään sain hyväksyntää.

”Jessica, onko mitään lisättävää?”

”Ensiksikin, minä en vain saarnannut Bellan seksielämästä. Minä vain keskustelin tohtori Cullenin kanssa pidättäytymisestä, jonka Bella oli nostanut esille. Hän aloitti sen. Hän. Aloitti. Sen.”

Greene nyökkäsi ja katsahti rouva Stanleytä ja Carlislea. ”Onko vanhemmilla mitään lisättävää? Varsinkin teillä tohtori Cullen, kun tehän olitte paikalla?”

”Minusta se on ihan yhtä paljon niin Jessican kuin Bellankin syy”, Carlisle sanoi tuima ilme kasvoillaan.

”Bella aloitti sen”, rouva Stanley sanoi. Eikö hän voisi olla vielä omaperäisempi. Hänen aivoton tyttärensäkin sanoi tuon jo.

”Ketään ei oikeastaan kiinnosta, kuka sen aloitti, rouva Stanley”, Carlisle sanoi. ”Ainoa, mikä vaikuttaa on se, että se tapahtui. Ja jos tahdot mielipiteeni niin näyttää siltä, että Jessica aloitti sen keskustelemalla Bellan elämästä kanssani.”

Rouva Stanley pystyi vain tuijottamaan tohtoria häikäistyneenä hänen kauneudestaan. En voinut kuin nauraa.

”No niin kaikki.” Greene nosti kätensä kiinnittääkseen huomiomme itseensä. ”Olen ottanut huomioon molempien tahrattomat asiakirjat ja voin tehdä kompromissin. Te molemmat voitte valita joko kymmenen tuntia yhdyskuntapalvelua tai kolmen päivän väliaikaisen erottamisen.”

”Yhdyskuntapalvelu”, sanoin heti. Yhdyskuntapalvelusta ei jää pysyviä merkintöjä asiakirjoihin. Katsoin Jessicaa odottaen, mitä hän vastaisi.

”Erottaminen.”

Greene nyökkäsi ja kirjoitti jotain kirjaansa. ”Tule lauantaina seitsemältä aamulla ensimmäiseen tehtävääsi, Bella.”

Minä nyökkäsin ja nousin lähteäkseni ennen kuin hän ehtisi sanoa muuta. Carlisle seurasi minua ulos. Huomasin, että me kiiruhdimme kohti parkkipaikkaa.

”Minä olen Edwardin puolella”, Carlisle sanoi yhtäkkiä.

”Edwardin puolella?”

”Minusta sinun pitäisi vain suudella häntä”, Carlisle sanoi. ”Se olisi teille molemmille helpompaa. Sinä olit kansliassa oikeastaan vain tästä lähteneen jutun takia.”

Minä voihkaisin. En halunnut tehdä tätä juuri nyt.

”Kukaan ei voi vastustaa Cullenin poikia. Et edes sinä Bella.”

Katsoin häntä sarkastisesti.

”No, ihan vain tiedoksesi, minä olen ihan yhtä lojaalisesti hänen puolellaan kuin Alice on sinun.”

Silmäni suurenivat vastoin tahtoani.

”Suutele häntä vain Bella”, hän sanoi.

Pudistin päätäni ja olin sanomassa hänelle uhmakkaasti ’ei’, kun hänen puhelimensa alkoi soida. Hän tuijotti sitä huolestuneesi ennen kuin avasi sen. ”Charlie?”

Charlie?

”Ei, hän voi hyvin… Yhdyskuntapalvelua… Kymmenen tuntia… Kyllä, tottakai, mielellämme… Kuulostaa hyvältä… Ei oikeastaan, kaikki on kunnossa… Jep… Okei… Voi hyvin… Mmm… Nähdään.”

Hän lopetti puhelun ja laittoi kännykkänsä takaisin taskuunsa ja kohtasi huolestuneen ilmeeni.

”Charlie on vieläkin sairas. Hän ei halua, että se tarttuu sinuun, joten hän kysyi, saisitko viettää yösi meillä. Et saa kuitenkaan nukkua Edwardin kanssa.”

Huokaisin helpotuksesta. Charlie oli kunnossa. Ja tiesin, että Carlislea ei voisi vähempää kiinnostaa, nukkuisinko Edwardin kanssa vai en. Odotin yötä todella kovasti. Jos vain voisimme suudella…

”Haluatko kyydin kotiin?” Carlisle kysyi ottaen avaimensa ja avasi autonsa.

”En voi, Edwardilla ja minulla on jälki-istuntoa.” Punastuin.

”Mitä te nyt olette tehneet?” Carlisle kysyi. Hän kysyi sitä kuin olisi kysynyt, paljonko kello oli. Luulen, että hän oli jo kauan aikaa sitten oppinut, että hänen lapsensa joutuisivat ongelmiin vaikka hän kuinka yrittäisi estää sitä.

”Öh… Me kirjoittelimme viestejä Masonin luokassa.”

”Ai”, hän sanoi, kun kello soi. ”Nähdään myöhemmin.” Hän meni autoonsa.

”Heippa”, sanoin perääntyen hiukan. ”Kiitos.”

”Ole hyvä vain.”

Heti kun hän katosi, minut ympäröitiin todella vahvalla käsiparilla. ”Näyttää siltä, että joku on joutunut vaikeuksiin tänään.” Hän liikutteli nenäänsä kaulallani.

Minä nauroin, peräännyin hiukan ja lähdin kohti ruokalaa ja jälki-istuntoa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: MagicBook - 05.06.2009 21:49:56
Mahtavaa<333 Tosi hyvä luku. En saanut itseäni irti tietokoneen äärestä ennen kuin luin tuon luvun loppuun. Oikeasti! ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Amanecer - 05.06.2009 23:42:31
Jeyh, todella hyvä luku taas. Hienosti suomennettu. Tässä Carlisle oli jotenkin niin mainio Bellan varaisänä ja kaikkea.

Lainaus
”Koska hän näki, kuinka säälittävä sinä olit ilman häntä. Toisin sanoen: hän tunsi syyllisyyttä.”
Rupean taas viilaamaan pilkkua. Tuonne sellainen kuuluisi. :)

Ja muita virheitä ei sitten näkynytkään. Kiitos. ;)

Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 06.06.2009 00:21:30
taas jatkoo♥
 tää on aika hauska ficci. mua jotenki hymyilytti toi kun Carlisle kysyy haluuko bella kyydin nii bella sanoo et sillä ja edwardilla on jälkkää : D (en vois koskaan kuvitella Edwardii jälkässä : D )
jatka taas pian ♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Minsk - 06.06.2009 09:54:30
ihana luku!
Mä ihmettelin vähän sitä kun Carlisle sanoi olevansa Edwardin puolella, mut tajusin sen sit myöhemmin... Ja tä on tosiaan ihan tosi huvittava...

Jatkeles pian.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Dunja - 06.06.2009 10:30:43
Naureskelen tälle aina. Tää on vaan niin hyvä. Kuinka pitkä tästä siis tulee?
Jatkoa pian :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Veronika - 06.06.2009 14:17:36
Oijee! Jatkoa!

Maltan vain odottaa, kun Bella menee Culleneille yöksi!  :D

Plääh, ei ollut mitään kunnon sanottavaa. Virheitä en löytänyt ja rakentavaa ei ole.  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Liinalotta - 06.06.2009 14:52:31
Hahha. Aika hyvä luku. ::D
Enpä osaa muuta sanoa..
JATKOA. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: essss - 06.06.2009 16:16:58
oi, tää on ihan mahtava. <3 
mitäköhä siit niitte yöst tulee. : D joten pian jatkoo.
en nyt saanu mitää rakentavaa tähä. : D
mut kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Viola - 06.06.2009 19:29:53
No niin, mukavaa kun jatkoa on taas tullut (:
Pidän tästä ficistä, kun tämä nyt on vain jotenkin niin ihanan kevyttä luettavaa!
Tämäkin luku oli hyvä, Bellan ja Jessican välinen vihainen sananvaihto oli huvittavaa luettavaa. Erityisesti minua nauratti tämä kohta:
Lainaus
”Mitä sinä oikein möllötät?” Jessica tiuskaisi.

”Jotain puoliksi mursua ja puoliksi norsua!”

Huomasin Carlislen yrittävän peitellä hymyään, mutta hän kuitenkin naurahti hiljaa.
Jotenkin oli vaan niin hupaisasti sanottu : D

Mutta siis kiva luku oli taas, jatkoa jään odottelemaan, ja varsinkin odotan mielenkiinnolla Bellan Culleneilla yökyläilyä (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Nuutti| - 07.06.2009 15:56:15
Vasta nyt kerkesin lukemaan jatkon, pahoitteluni. <3
Mutta ihana loistava mahtava fantastine ihana... Pätkä taas kerran. ((:
Kiit♥s, ja anteeksi evo kommenttini. ; D

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (11. luku ilmestynyt 5.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 07.06.2009 17:46:41
Painukoon Jessica suolle. Carlisle on ihana.

Jatkoajatkoajatkoajatkoa!

Ai, mikä rakentava?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: A-nuu - 07.06.2009 20:32:52
T/N: Kiitos kommenteista. :D

Kahdestoista luku: Monimutkaista

”En halua kuulla teiltä yhtä ainutta sanaa.”

Kaikki huoneessa olijat nostivat katseensa Masonin tullessa sisään. Edward, joka istui oikealla puolellani, nosti katseensa minuun, kun vääntelehdin hermostuneesti tuolillani. En ollut tottunut vaikeuksiin.

Kaiken huipuksi Laurenilla, Jessicalla ja Mikella oli myös jälki-istuntoa. Vaikka he istuivat huoneen toisella puolella, minulla oli tunne, että tästä jälki-istunnosta ei tulisi hauskaa.

”Tulen takaisin tunnin päästä. Siihen saakka en halua ainoatakaan ääntä tulevan tästä huoneesta. Tuliko selväksi?”

Odottamatta vastausta, hän marssi huoneesta ulos. Minuutin kuluttua, kun ovi sulkeutui, keskustelu räjähti käyntiin.

”Kuinka voit?” Edward kuiskasi korvaani.

Pystyin tuntemaan kuumotuksen nousevan kasvoilleni. Ajatus siitä, että hänen huulensa olivat niin lähellä…

”Mmm”, mumisin ja kävin läpi kuulumisiani etsimättä mitään erikoista. Vain häiriötä.

”Haluatko tietää, mitä ajattelin koko opettajan puheen ajan?” Hänen äänensä lähetti värinöitä pitkin selkärankaani. Ei kuitenkaan huononlaisia.

”Kuinka… Kuinka me kestämme jälki-istunnon?”

”Kyllä, aivan.” Hänen kätensä meni sisäreidelleni ja kaikki oikeanpuoleiseni hermonpäät meinasivat saada sydänkohtauksen. En tiedä, millä vartaloni oli täyttynyt, hänen himollaan minua kohtaan, tai minun himollani häntä kohtaan. Mutta himo oli ehdottomasti päänäkökulma.

En tiennyt, mitä himoitsin. Hänen huuliaan… vai enemmän?

”Edward”, vinkaisin tietäessäni, etten voinut suudella häntä. Hän jatkoi jalkani silittämistä ylös alas pari minuuttia samalla, kun minä yritin tehdä kokonaisia lauseita.

Mieleni oli kuin pilvi ja se meinasi alkaa sataa. Kuitenkin muutama sana leijui pilvessä.

”Sinun täytyy… lopettaa… himo… argh.”

”Himo? Mitä sinä himoitset?” Hänen kasvonsa lähenivät joka sanalla.

Sanoin viimeisen ja suurimman sanan pilvestäni.

”Sinua, Edward.”

Edward hymyili enkelin hymyään ja siirsi oikean kätensä kasvoilleni ja alkoi silittää poskeani peukalollaan. Hän silitti samassa rytmissä kuin jalkaani ja aivan yhtä viettelevästi.

”Voin aina auttaa sinua sen himon kanssa, tiedäthän.” Hänen äänensä ei ollut koskaan ennen kuulostanut niin hunajalta.

”En voi… lupaus… herätit minut!” Haukoin happea. Näkökenttäni sumentui. En vain voinut ajatella mitään. Varsinkaan himoa, jos ajattelin saada hänet lopettamaan. Minä rakastin sitä tunnetta, jonka hän sai minussa aikaan. Se oli parasta ikinä.

”Hei Bella!” helvetti huusi taivaaseeni huoneen toiselta puolelta.

Käännyin ympäri ja näin Laurenin katsovan minua. Mulkoilevan vihaisesti. Tajuntani rysähti alas ja kykenin mulkaisemaan häntä ärsyyntyneimmällä ilmeelläni, jonka pystyin luomaan.

”Mitä nyt, Lauren?”

Hän vilkaisi ovelle varmistaakseen, ettei Mason tullut ja käveli sitten luokseni. Hän käveli lanteitaan heilutellen minkä, olin siitä varma, oli tarkoitus näyttää pyörryttävältä, mutta minusta hän näytti siltä kuin hänellä olisi jotain hänen…

Hän istahti suoraan Edwardin syliin ja käänsi kasvonsa minuun.

”Minä kuulin, mitä teit Jessicalle”, Lauren aloitti laittaen toisen käsivartensa Edwardin hartioille.

”Lauren…” Edward sanoi irrottaen Laurenin käden itsestään. ”Voisitko päästää minusta irti?”

Edward näytti siltä kuin hänet olisi juuri pakotettu syömään oikeaa ruokaa.

”Miksi kulta?” Laurenin ääni oli flirttaileva. ”Voin antaa sinulle mitä tahansa, mitä hän ei anna. Suudelman ensinnäkin.”

Lupaa kysymättä hän suuteli Edwardia suoraan suulle. Ensiksi, Edward oli aivan paikoillaan haluamatta satuttaa ihmistä. Sitten, yllätyksekseni, näytti kuin hän olisi vastannut suudelmaan ennen kuin käski häntä painumaan helvettiin.

Odottamatta, että Lauren olisi noussut ylös, Edward nousi. Lauren tipahti maahan näyttäen loukkaantuneelta joutuessaan torjutuksi.

Edward oli jähmettynyt, joten minun piti sanoa jotain. ”Lauren, pysy kaukana poikaystävästäni. Älä tule lähellekään häntä tai minua. Jos tulet, teen sinulle samoin kuin Jessicalle!”

”Voittaisin sinut milloin tahansa!” Hän nosti nyrkkinsä eteensä. Huono liike!

Astahdin eteenpäin, valmiina mennäkseni hänen vatsaansa kohti, kun kylmä käsivarsi kietoutui vyötärölleni.

”Riittää jo tappeleminen, Bella.” Hänen äänensä melkein naurahti.

”Näetkö, poikaystäväsi tietää, ettet osaa tapella! Luoja, sinä et edes suutele häntä enää. Lyön vaikka vetoa, että minä sain häneltä enemmän huulitoimintaa kuin sinä olet saanut tänään!”

Vereni kylmeni. Luulin kuvitelleeni sen.

Hän sai Edwardin huulet… toimintaan?

Vaikka pystyin tuskin liikkumaan, silmäni jotenkin löysivät tiensä Edwardin kasvoihin. Hetkessä tiesin, että Laurenin sanat olivat totta. Hänen ilmeensä oli tyyni, mutta huomasin pienen pelon vivahduksen.

Hän suuteli Laurenia.

Samalla kun Lauren heilutteli takapuoltaan keinuessaan takaisin paikalleen, istahdin omalle tuolilleni huokaisten. Oliko tämä minun syytäni? Eivät minun huuleni… Ei Laurenin syytä.

”Bella?”

Jätin hänet huomiotta ja jatkoin kynsieni tarkkailua.

”Bella”, hän keskeytti, mutta jatkoi kun en vastannut mitään. ”Ole kiltti ja sano jotain.”

”Sinä suutelit häntä.” Tuska äänessäni kuulosti vahvalta, jopa minun korviini. Kipu sisässäni alkoi turruttaa käsiäni ja jalkojani. (Mistä olin kiitollinen murtuneen sormeni takia.) Koko maailmani romahti päälleni. Sen huipuksi, en ollut varma, oliko se minun syytäni. Tunsin kyynelten valuvan kasvoilleni. En halunnut mitään muta kuin hänen kieltävän koko jutun.

Hän pysyi hiljaisena täyden minuutin, sitten kuiskasi: ”En, en oikeastaan.”

Nostin katseeni häneen epäilevin silmin. Minä näin sen. Lauren sanoi sen.

”Usko minua Bella, minä en suudellut häntä.” Hän juoksutti kättään hiuksissani ja pyyhkäisi hiljaa loputtomat kyyneleeni. ”Minä vain… Pussasin.”

Oli vaikea uskoa, että hetki sitten pääni oli pilvissä onnistumatta sanomaan kokonaista lausetta. Nyt olin kykenemätön päättämään, pitäisikö minun huutaa vai halata häntä. En tiennyt kenen syytä se oli. Tuntui, etten tiennyt mitään.

”Minä näin sinun suutelevan häntä.”

”Minä vain halusin… En voi edes sanoa, että huuliasi. Sinua. Kaikkea sinussa. Se jalan silittäminen ei ollut vain sinulle. Luulen, että otin mitä tahansa tulikin. Antaakseni itselleni kunnioitusta, minä tajusin, että minun pitäisi saada hänet irti itsestäni ennen kuin se olisi mennyt liian pitkälle.”

”Miksi et vain voinut olla välittämättä siitä himosta, sinä pakotat minut tekemään sitä koko ajan?”

Aloin jo voida paremmin. Tämä oli minun syytäni. Minä olin se, joka täytti hänet himolla. Minä. En ollut enää oikeastaan vihainen, en koskaan voisi olla hänelle vihainen kovin pitkään. Vaikka tapahtuisikin jotain tällaista. Ei, minä olin ylpeä. Kreikkalainen jumala oli täynnä himoa minua kohtaan!

”En voinut”, Edward sanoi yksinkertaisesti.

En voinut kuin hymyillä ja antaa suukon hänen poskelleen. Se oli sallittua.

Me istuimme hetken aikaa mukavassa hiljaisuudessa, kumpikin miettien eri asioita. Minä mietin, kuinka helppoa hänelle oli antaa anteeksi, koska hän voisi tehdä saman yhtä helposti minulle. Hymyilin ajatukselle, kuinka paljon hän rakastikaan minua.

Ajattelematta sitä, minä kiedoin sormeni yhteen.

”Auu”, voihkaisin, kun kipu tulvahti oikean käteni läpi. Olin juuri unohtanut murtuneen sormeni.

Heti kun voihkaisuni alkoi, Edwardin silmät kiinnittyivät minuun. Minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin näyttää hänelle sormeni.

Hän piteli sitä niin hellästi, että se tuntui vain jäältä. Edward tökkäsi sormeani aina hetkittäin varmistaen, ettei satuttanut minua.

”Näyttää siltä, että toinen nivelesi on pois paikoiltaan, haluatko, että minä korjaan sen vai odotatko Carlislea?”

Hänen silmänsä täyttyivät surusta kipuni takia.

”Carlisle.” Halusin odottaa särkylääkettä. Hän hymyili minulle. Hänen kätensä sulki sormeni jäälaatikkoon samalla kun hän nojautui painaakseen suukon huulilleni. Katsoin häntä miettien.

Hän tiesi, mitä aioin kysyä; hän hymyili.

”Minä pussasin sinua, sinä et suudellut minua.”

Hänen kännykkänsä surisi ilmoittaakseen tekstiviestistä. Hän laittoi kätensä taskuunsa ja otti kännykkänsä ulos. Painoin pääni hänen olalleen ja luin Alicen viestin.

Edward, kerro Bellalle, että minulla on jo valmiiksi vaatteet häntä varten.

”Bella…”

”Tiedän”, kikatin keskeyttäen hänet.

Suljin silmäni ja me istuimme niin jälki-istunnon viimeiset kymmenen minuuttia. Hänen sormensa harjasivat hiuksiani, kunnes ne olivat aivan pehmeät.

Viimein kello soi ja minä suoristin itseni noustakseni seisomaan.

”Hei Bella.” Mike oli aivan pulpettini edessä. ”Voinko puhua sinulle hetken?”

”Tottakai.” Se kuulosti enemmän kysymykseltä.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: @lice - 07.06.2009 21:15:44
aaww,, tää on nii ihana ! :D nyt nopeesti jatkoo en jaksa oottaa et mitä asiaa mikel on:DD<3
aivan ihana ficci ja osaat kirjottaa hyvi! muuta en keksikkää: D paitsi et jatkoo?;D<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: {samba} - 07.06.2009 21:33:02
Aaw... Sait näin nopeesti jatkoa, siitä täydet pisteet! Kiva luku oli, tykkäsin... Jäin vaan miettimään, että mitä asiaa Mikellä oli? Jatkoa odottelen...
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Amanecer - 07.06.2009 21:34:20
Aivan uskomaton jälleen kerran. :)

Lauren hyppii edelleen silmille, mutta toisaalta en haluaisi häntä poiskaan kuvioista. Ihih, mustasukkaisuutta on aina niin kiva lukea. :D

Seuraavassa luvussa keskustelua Miken kanssa... Mielenkiinnolla odotan, mitä hänellä tällä kertaa on sanottavana. :P

Kiitos.

- Amanecer
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Riitu - 07.06.2009 21:59:59
Aivan uskomaton jälleen kerran. :)

Lauren hyppii edelleen silmille, mutta toisaalta en haluaisi häntä poiskaan kuvioista. Ihih, mustasukkaisuutta on aina niin kiva lukea. :D

Seuraavassa luvussa keskustelua Miken kanssa... Mielenkiinnolla odotan, mitä hänellä tällä kertaa on sanottavana. :P

Kiitos.

- Amanecer

Juuri näin.. (;
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 07.06.2009 22:25:27
aaaargh!  Lauren on sitte niin ärsyttävä!!  >:(
alko hirveesti kiinnostaa mitä asiaa Mikellä oli, jatka pian ♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Drinia - 07.06.2009 23:04:29
Wohoo! Aivan mahtava pätkä, olen kylläkin lukenut taämän jo alkuperäisenä :D

Mutta mitä hittoa Edward pusaaa Laurenia takaisin?! Jumantsuikka jätkä! :D
Ja aijai Bella anto sen antaa pusun suulle, periaatteessa meni pääperiaate jo piloille :P
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Tessuu - 08.06.2009 01:10:42
anteeks tuhannesti ku en ole kommannu tätä ficciä :-[
tä on aivan mahtavasti suomennettu :D
 oon ihan hullaantunu tohon paritukseen ;)
jatkoaa :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Veronika - 08.06.2009 10:15:36
Ihanaa, jatkoa tuli!

Awww, oli ihana lukea tätä. Lauren, ärhh!

Äh, ei oikeasti ole mitään asiaa, huoh. Jatkoa nopeasti?  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 08.06.2009 10:18:07
Että Lauren kehtaakin! Inhottava akka.

Minulla on omat aavistukseni siitä, mitä Mikellä on asiaa. Toivottavasti näämme pian senkin.

Jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: tonkss - 08.06.2009 16:26:56
Taas kerran ihana luku, jatkoa odottelinkin ja nyt odottelen taas seuraavaa  ;D empä keksi mitään rakentavaa, hyvä oli!
Lauren kyllä ärsyttää minuakin, mutta tuo tähän just sellasen kivan vivahteen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Nelea - 08.06.2009 17:08:40
Tälläisiä söpöilypätkiä lukee ihan mielellään, varsinkin näin hyviä.  Muutamia kirjoitusvirheitä on joissakin luvuissa ollut, muttei kuitenkaan mitään säädytöntä määrää.

Lisää?

Houkutuspöpö<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Dunja - 08.06.2009 17:27:24
Ihana luku! Muuta sanottavaa mun pää nyt ei saa tuotettua.
Jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Ayos - 08.06.2009 18:36:59
Voi ei, tällä sivulla ei ollutkaan jatkoa... no mutta hei onnekkaasti eilen tuli jatko. Luin putkeen ja tosiaan nauran ihan kippurassa täällä. Jessica ja Lauren on niin... ARRGH! Todella hyvä suomennos...
Jatkoa odotellen Ayos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Marsupaani - 08.06.2009 20:06:28
Tälle on vaan pakko nauraa. :D Tapan kyl Laurenin, MITEN SE KEHTAA ?! Kiljun sille inhottavalle hyypälle.  >:( Edward on taas niin ihana. Toivottavasti pian jatkoa. :---------)

P.S. minulta ei kannata odottaa rankentavaa palautetta. u.u
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 09.06.2009 11:35:41
Oiaww.. Ihana.. Lauren vaan on taas niin paska..

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: SnowCherry - 09.06.2009 16:43:41
Oi, tänne oli tullut kaksi lukua sinä aikana, kun en oo käynyt täällä foorumilla (: Ihania lukuja, varsinkin tämä vika .__. ♥

Jatkoa?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Viola - 09.06.2009 21:14:56
Kiva luku oli jälleen kerran (:
Lauren oli ärsyttävä niin kuin aina, ja kehtasi vielä mennä Edwardia suutelemaankin : <
Jatkoa jään taas odottelemaan, mielenkiintoista saada sitten tietää että mitä asiaa Mikella Bellalle onkaan (:
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (12. luku ilmestynyt 7.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 09.06.2009 21:25:50
ääh.. en jaksa oottaa et  tulis jatkoo : D 
jatka pian ♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: A-nuu - 09.06.2009 22:44:15
T/N: Kiitos kamalasti kommenteista! :D

Kolmastoista luku: Kiinni jäänyt

Kuulin Edwardin matalan murinan takaani, jonka minä vain jätin huomiotta. Mike katsoi häntä, räpäyttäen kerran silmiään ja pudisti sitten päätään.

Tiesin, että Edward aikoi ehdottomasti kuunnella tämän.

”Tule”, Mike mumisi. Näytti siltä kuin hän aikoisi ottaa kädestäni kiinni ja ajatteli sitä sitten tarkemmin. Sen sijaan hän kääntyi ja viittoi merkiksi, että minun piti seurata häntä. Tein niin, kun olin ensin vilkaissut ärsyyntyneesti Edwardia.

Me menimme seisomaan huoneen nurkkaan. Pystyin tuntemaan topaasin värisen silmäparin seuraavan meitä huolellisesti. Ilmeisesti Mikekin huomasi sen.

”Bella…”

Mike alkoi näyttää todella hermostuneelta kuin hänet oltaisiin vasten hänen tahtoaan pakotettu laulamaan kykykilpailussa.

”Bella…”
 
Hän kadotti rohkeutensa taas. Olin jo valmiiksi ärsyyntynyt häneen. Voin vaikka vannoa, että mitä enemmän aikaa vietin hänen kanssaan, sitä ärsyttävämmäksi hän tuli.

”Mike…” Nostin hänelle kulmiani.

Hän veti syvään henkeä. ”Bella, minä todella todella pidän sinusta. Sinä olet fiksu ja upea. Uskon, että meidät on luotu toisillemme. Ei sinua ja häntä. Toisin kuin hän, minua ei haittaa, vaikka sinä uskot pidättäytymiseen. Se käy minulle. Jos sinulla on tunteita minua kohtaan; sinun pitäisi kyetä käyttäytymään niin. Ole kiltti, minä haluan sinun hankkiutuvan hänestä eroon ja olevan minun kanssani.”

Hän sanoi tuon kuiskaten, jotta jos Edward olisi ollut ihminen, niin hän ei olisi kuullut. Paitsi, että Edward oli vampyyri, joten hän kuuli enemmän kuin minä.

”Mike…” aloitin epämukavasti ja sitten rekisteröin jotain.

”Mike, Edward on ollut uskomattoman ymmärtäväinen minun pidättäytymistäni kohtaan. Hän ei ole painostanut minua pidemmälle kuin olen halunnut. Minä rakastan häntä Mike. Ole kiltti, luovu jo tästä unesta ennen kuin loukkaannut.”

”Bella, en voi. Olen odottanut ja odottanut, mutta en voi odottaa enää.”

Oli jotain, mitä hän ei voinut odottaa, nimittäin pettymystä. Minun piti loukata häntä kevyesti.

”Mike, minä en pidä sinusta.” Minä venytin jokaista sanaa. ”Sinun kultainennoutaja asenteesi ärsyttää minua. Minä rakastan Edwardia, en sinua, totu jo siihen.”

Aikomukseni oli kääntyä ja kävellä takaisin Edwardin luokse, mutta kompastuin. Mike yritti vaistomaisesti saada minut kiinni, mutta kaatuikin sen sijaan päälleni.

Hän tuijotti silmiini pari sekuntia. Lyön vetoa, että hän kävi läpi sitä, jolloin tajuat, että rakastatkin sitä henkilöä, joka on päälläsi. Tai ehkä hän yritti häikäistä minut, kuten Edward.

Kaikki, mitä huomasin, oli hänen sipulihenkäyksensä.

”Öh, Mike, voisitko nousta pois päältäni?” kuiskasin.

”Hetki vain”, hän kuiskasi takaisin ajatellen, että oli onnistunut siinä, mitä oli yrittänyt suorittaa.

Hän tunki kielensä suuhuni. Se oli valtava, märkä, ällöttävä ja limainen. Minä yökin, kun hänen kielensä meni liian syvälle; hän luuli minun vastaavan hänen suudelmaansa.

Ottaen sen kuin kutsuna, hän tunki sen syvemmälle kurkkuuni, joten hän hampaansa purivat huultani, saaden ne melkein vuotamaan.

Sitten hän olikin poissa päältäni.

Ajattelematta sitä nousin istumaan. Edward seisoi edessäni suojelevana, Miken pää lukittuna käsiinsä.

”Jos olisin sinä, ottaisin tavarani ja juoksisin karkuun.” Edward puhui hampaat yhdessä ja näytti vihaiselta!

Edward päästi irti Mikesta, joka lysähti maahan kuin ei olisi omistanut luita. Hetkessä hän oli takaisin jaloillaan ja juoksi pois huoneesta unohtaen tavaransa. Kultaisennoutajan häntä jalkojensa välissä.

Edward polvistui viereeni ja silitti selkääni samalla kun minä köhin Miken kieltä.

”Oletko kunnossa?” hän kysyi, kun voin jo paremmin.

Ennen kuin pystyin vastaamaan, Mason tuli takaisin. Hän ei näyttänyt vihaiselta, vaan hämmentyneeltä. Hän ei näyttänyt huomaavan meitä vielä.

”Luulin sanoneeni kaikille, että he saavat lähteä vasta, kun minä sallin.”

Hänen silmänsä pyyhkäisivät huoneen yli ja huomasivat meidät.

”No luulen, että te kaksi saatte mennä. Koska toiset eivät noudattaneet ohjeitani, he saavat huomenna toisen jälki-istunnon.”

Edward auttoi minut jaloilleni lempeästi ja nosti kulmiaan. Minä nyökkäsin hänelle kertoen, että olin kunnossa. Mason huomasi ilmeiden vaihtomme.

”Onko jotain tekeillä?” Hän nojasi päällään oveen kuin olisi ollut epävarma, kuinka paljon hänen pitäisi sekaantua asiaamme.

”Ei, ei, me olemme kunnossa. Minä vain kompastuin, kun tulit sisään.”

Mason nyökkäsi ja nyökkäsi sitten uudestaan.

”Nähdään huomenna.”

Me seurasimme häntä ulos. Minä laitoin käteni Edwardin käteen toivoen, että hän voisi pitää sormeni tunnottomana. Kun olimme ovella, käännyin ympäri ja sain sen kiinni ennen kuin se lukitsi meidät ulos.

Edward katsoi minua kysyvästi, mutta minä vastasin ennen kuin hän ehti kysyä.

”Miken tavarat. Emme me voi jättää niitä tänne.”

”Kyllä voimme.” En tiennyt, oliko minun tarkoitus kuulla se. Luultavasti ei, koska Edward käveli takaisin luokkaan ja laittoi Miken kirjat omiensa alle. Hän käveli ohitseni, suoraan avoimesta ovesta ulos.

Minun täytyi juosta pysyäkseni hänen yliluonnollisen vauhtinsa perässä.

”Oletko sinä vihainen minulle?”

”En tiedä.”

Hän mutristi huuliaan hetken. Minä annoin hänen miettiä tietämättä mitä sanoa. Mitä minä tein? Enhän minä edes vastannut Miken suudelmaan. Vihdoin hän alkoi puhua hidastaen hiukan vauhtiaan.

”Mistä johtuu, että kaikki pojat Forksissa ovat sinun perääsi, Bella? Heti, kun he näkevät porsaanreiän suhteessamme, he yrittävät hyödyntää sitä. Se vain alkaa jo ärsyttää. Olen pahoillani, minun ei pitäisi vuodattaa tätä sinulle.”

Hän laittoi käsivartensa hartioilleni ja puristi minut itseään vasten, jotta hän pääsi painamaan suukon otsalleni.

”Tiedän, miltä sinusta tuntuu”, kerroin hänelle. ”Se on yksi sinun rakastamisen huonoista puolista, kaikki muutkin ovat rakastuneita sinuun.”

”Tuo ei oikeastaan ollut minun… Yksi huonoista puolistani?”

Hän vilkaisi minua huolestuneesti. En olut edes huomannut, että olin sanonut sen osan.

Nostaakseni hänen mielialaansa irrottauduin hänen käsivarsiltaan nauraen. Aloin juosta hänen autolleen niin lujaa kuin pystyin. Puolessa välissä käännyin ympäri ja näin hänen katsovan minua palvovin silmin ja hymyillen. Hän käveli vieläkin ihmisvauhtia.

Ajatellen, että en kompastunut kertaakaan, menin sisään auki olevaan autoonsa ja painoin lukkonappia.

Luulen, että hän kuuli naksahduksen, koska varoittamatta hän seisoi yhtäkkiä oven ulkopuolella. Pidin sormeani lukkonapilla, koska muuten hän voisi avata oven avaimella jos tahtoisi.

”Älä viitsi Bella, avaa ovi!” hän huudahti.

”Sinä lukitsit minut sisään aamulla. Joten nyt iltapäivällä minä lukitsen sinut ulos.”

Pidin huolellisesti peukaloani lukkonapilla siirtyessäni ajajan paikalle, jotta pystyin kuulemaan paremmin.

”Anna minun ajaa.”

Avasin ikkunaa hiukan, vain sen verran, että hän pystyi sujauttamaan avaimet siitä. Hän otti avaimet taskustaan ja puristi ne nyrkkiinsä.

”Autoni on tarkoitettu nopeuteen.”

”Minua ei!” Minulla oli tunne, että voittaisin.

”Anna minun viedä sinut treffeille tänään, ja sitten voit ajaa.”

Se pysäytti minut, mutta minä todella halusin ajaa. En pitänyt siitä, että hän kulutti minuun rahaa. Mutta silti, ajaa Volvoa? Kuinka voisin sanoa ei?

”Sovittu.”

Hän hymyili ja sujautti avaimet ikkunasta. Heti, kun tunsin avaimet kädessäni, päästin lukkonapista irti. Seuraavaksi hän olikin jo vieressäni paukauttaen oven kiinni.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Drinia - 09.06.2009 23:18:17
Jatkoa jeeh! :D Tätä olinkin jo odottanut. Jälleen kerran mahtava suomennossuoritus (onko tuollaista sanaa edes ?) No hällä väliä :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Tessuu - 09.06.2009 23:20:58
Mike on kamala(en vaa tykkää siitä) ;D
ihana luku :)
sä oot ihan käsittämättömän hyvä suomentaja :)
ihana toi "auto"-kohtaus :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 10.06.2009 00:11:36
onks edward tuolla autossa? vai kuka ?
hhaha nauroin tolle ku mike 'hyökkäs' bellan kimppuu :D
jatka pian :) ♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: tonkss - 10.06.2009 00:33:05
Hyvä luku taas kerran, eikä omiin silmiini hyppinyt edes kirjoitusvirheitä (jos niitä olisikin, pistäisin kellonajan piikkiin). Tätä ficciä aina jaksaa odottaa ja tulla lukemaan, tykkään paljon! Jatkoa siis odotellessa ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Veronika - 10.06.2009 08:18:26
Oolalaa! En taaskaan ole huomannut, että jatkoa on tullut.  :D

Yäähh, minkälainen Mike oli, hyiii, kauhea kielari!  :P

Muutaman pikkuisen kirjoitusvirheen löysin, mutta kadotin ne, pyyyh!  ;D

Jatkoa tulee niin nopeasti, toivottavasti jatkossakin. ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: {samba} - 10.06.2009 10:22:11
Hyi Yäk Gräyh Mike!!!! Yäkyäkyäkyäk... Kamalaa... Tuntuu pahalta ees kuvitella, mitä Bella koki. Yäk...
Sitten muuta. Hyvin suomensit taas, tykkäsin, niitä virheitä ei löytynyt, niitä nyt ikinä ei sun teksteissä olekkaan, ja muutenkin pidin.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 10.06.2009 10:34:48
Hauska luku. Mike oli ihan kamala, tehdä nyt noin. Hyi vitsi!

Näitä lukuja tulee tosi mukavalla tahdilla. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Jikke - 10.06.2009 10:42:00
Aivan mahtavaa suomennosta ja hyvä tarina. Tosin Lauren on vähän... Kirjoitus virheitä en oo huomannu.
Vaikka en varmaan niitä kunnolla ees huomaa, kun oon muutenkin surkee kirjottaa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Ayos - 10.06.2009 10:48:48
Hyi! Mike! Yäkyäk!
No mutta joo hieno jatko.
Pelottaa... mitäköhän se Bella Edwardin autolle ehtii tehdä?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Dunja - 10.06.2009 10:59:51
Jee jatkoa! Mike on ällöttävä. Oli silti taas hyvä luku.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Nuutti| - 10.06.2009 11:14:32
Viihuu. Jatkoa! ♥
'Tästä pätkästä ei voi sanoa mitään rakentavaa. 'Ihanaa, mahtavaa' yms. on ainoita sanoja jotka minulta tänään irtoavat. (;
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Liinalotta - 10.06.2009 20:12:57
Yhden kirjoitusvirheen äkkäsin, mutten jaksa eritellä sitä.
Tänään tulin tänne tsekkaamaan, ja tietenkin kaks lukua tullut.
:D
Ihania lukuja molemmat. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: RosalieHale - 11.06.2009 12:59:33
yök! hyi joku miken ällö kieli! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: nuutti - 11.06.2009 15:03:21
yök, Mike  >:( joka tytön painajainen on Miken kieli.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Amanecer - 11.06.2009 17:23:06
Tässäkin taas upea luku. Ei sanottavaa oikeastaan.

Hyi, ällöttävältä kuulosti tuo Miken kieli ja muutenkin koko kohta. *oksentaa*

Jatkoa ? :)

- Amanecer
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Lill-y - 11.06.2009 17:38:33
Tosi hyvin suomennettu, ja mahtava tarina.  :) Tähän jää koukkuun... Mutta siis, jatkoa kiitos.  :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Riidankylväjä - 11.06.2009 17:53:17
Ah ihanaa Mike! :-D

Olen lukenut ätät ficciä jo vaikka kuinka kauan mutta nyt tajusin kommentoidakin :__D
Olet liian hyvä suomentamaan! En ole kirjoitus virheitäkään bongannut kovin usein.

Mutta hei, jatka suomentamista!

Kiitän, Riidankylväjä
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 11.06.2009 19:19:43
Toivon todella että Bella toipuu traumasta jonka Mike aiheutti. Onneksi Eddie saapui pelastamaan Bellan tukehtumiselta ;D.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 11.06.2009 19:30:51
miks bella ei purru miken kielen poikki : D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Rocca - 12.06.2009 12:16:24
miks bella ei purru miken kielen poikki : D

Ajattelen täysin samaa. Oikeasti!
Ja vakavammin:
ihana ficci, hyvin käännetty, ja voisin jatka kehuskelulistaa ikuisuuden, joten kiitos molemmille!
Käännöksessä oli ehkä muistaakseni jotain jonka itse olisin yhdistänyt, mutta paras minä olen puhumaan...
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Riitu - 13.06.2009 21:34:35
hyiii, hemmetti tuo mike! :D

Ihana luku, jatkoa taas nopeesti : ))) Ja niinku joku tuolla sano, nii miksi se ei purru sen kieltä? 8D

Jatkoaa <3

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 14.06.2009 13:29:28

Hyi saatara Mike!
Kiitos, ihana!
Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (13. luku ilmestynyt 9.6)
Kirjoitti: - Edward - - 15.06.2009 11:22:11
aav....olen ihan koukussa tähän jatka nopeasti ..haluan tietää miten tämä jatkuu  ;D ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: A-nuu - 15.06.2009 12:53:37
T/N: Kiitos kommenteista. Piristätte päiviäni roimasti. :D

Neljästoista luku: Uhkarohkea

”Ei, laita vaihde automaattiselle!” Edward sanoi kolmannen kerran.

Olimme liikkuneet kymmenessä minuutissa puoli jalkaa. Edward alkoi ärsyyntyä kykenemättömyyteeni ajaa Volvoa samalla kun minä yritin muistaa, mikä automaattinen oli.

”En tiedä kuinka!” huusin hänelle. Olin aivan yhtä ärsyyntynyt kuin hänkin. ”Sinä vain jatkat sen toistamista, mutta et kerro kuinka!”

”Kuinka sinä et voi tiedä, kuinka ajaa vaihteilla?” hän mumisi hiljaa ja kurottautui pientä kahvaa kohti. Minä läpsäytin hänen kätensä pois ennen kuin se ehti koskettaa sitä.

”Ei, minä ajan, et sinä! Kerro minulle vain, kuinka laittaa tuo juttu tuohon juttuun!”

”Enkö minä voi tehdä sitä?” hän kirjaimellisesti anoi.

”Et, minä teen sen.”

”Äh… Ota vaihteesta kiinni ja paina sitä kevyesti alemmas… Ei, tuo on neutraali.” Hän otti kiinni kädestäni, jota olin painamassa erittäin hitaasti alemmas, etten osuisi ohi automaatista jälleen kerran. ”PYSÄYTÄ!”

Hänen yhtäkkinen huutonsa sai käteni nytkähtämään, joten auto lähti liikkeelle. Jalkani painui kaasulle ja se sai auton pyrähtämään kolme jalkaa. Painoin jarrua juuri ajoissa.

”Bella, oletko kunnossa?” hän kysyi huolestuneesti kääntäen kasvoni häntä kohti. Hänen silmänsä olivat täynnä paheksuntaa.

”Joo, anna minun yrittää uudestaan.” En ajatellut, että olisi hyvä idea kysyä häneltä, voisinko kokeilla uudelleen.

Hän voihkaisi mutta suostui, mutta ensin hän varmisti, että turvavyöni oli kunnolla. ”Laita omasikin.”

Se saattoi näyttää hassulta, mutta olin huolestunut, että hän loukkaantuisi jos joutuisimme onnettomuuteen. Hän kuitenkin suostui siihenkin.

Tällä kertaa ihme tapahtui, minä pääsin pois parkkiruudusta. Oli helppoa sanoa, että Edward oli saamassa hermoromahduksen. Jokaisella terävällä väistöliikkeellä tai jos laitoin liikaa painoa kaasulle (tarvitsin vain sitä liikkuakseni nopeampaa) hän tarttui käsivarrestani tai pelasti meidät melkeinonnettomuudelta.

”Huhhuh!” sanoin pyyhkäisten kulmaani kämmenselälläni korostaakseni, kuinka rankkaa tämä oli. Olimme päässeet pois koulun parkkialueelta ja pian olisi aika ottaa ensimmäinen merkittävä käännös.

”Sinun ei tarvitse laittaa paljoa voimaa käännökseen Bella. Tee se vain hyvin, hyvin kevyesti.”

Edward näytti siltä kuin aikoisi saada pian sydänkohtauksen.

Painoin kevyesti kaasua. Yllätyin, kun käännökseni oli niin tehokas. Ainoa ongelma oli, että se oli aika laaja. Sen kaltainen, jonka tekisin omalla autollani.

”Hyvää työtä Bella, pidä tämä nopeus. Älä hidasta.” Vaikka minä olinkin ratin takana, Edwardilla oli silti tarve tuntea jonkin verran nopeutta.
 
Minä kyllä näyttäisin hänelle nopeutta.

Sekunniksi unohdin, että olinkin Volvossa enkä omassa autossani. Jalkani paiskautui kaasulle ja me syöksähdimme tiellä.

Minä todella nautin itsekseni.

Minä menin varmaan yhtä lujaa kuin Edward, tai ainakin yhtä lujaa kuin Alice. Jotenkin pystyin pitämään auton tiellä, mutta minä heittelehdin paljon. Kahdesti Edward yritti pysäyttää minut ja kahdesti minä huusin ”Ei!”. Joka toinen sekunti minä vilkaisin häntä ja hän näytti kivettyneeltä. Ei nopeuteni vuoksi, vaan turvallisuuteni.

”Bella, VARO!”

Katsoin häntä sekunnin liian pitkään.

Edward tarttui rattiin, mutta sekunnin murto-osaa myöhemmin hän tarttuikin minuun. Minä pidin ratista kiinni paniikissa, käännellen sitä sinne sun tänne. Yrittäen saada jonkinlaista hallintaa, mutta en onnistunut.

Murto-osa sekunnin päästä huomasin pitkän puukappaleen edessäni, ja sitten Edward veti minut rintaansa painaen kasvoni niskaansa. Toisen käden hän laittoi pääni taakse, suojellen sitä. Toinen käsi oli kaulallani; käsivarsi liukui alas selkääni.

Ennen kuin tajusin meidän joutuvan kolariin, huomasin, että hänen päähuolenaiheensa oli minun turvallisuuteni.

Lasin palaset lentelivät ympärillämme. Ne vain kimposivat Edwardista ja osa kimposi minusta. Toiset uppoutuivat ihooni. Voisin sanoa, että aloin vuotamaan verta seitsemästä paikasta, en kovin monesta.

Suurella rysähdyksellä auto liukui pysähdyksiin. Edward oli tarpeeksi vahva pitämään meidät molemmat paikoillamme, mutta minä kyllä tein pienen piiskaniskun.

Oikeastaan olin ihan kunnossa, mitä nyt hieman shokissa ja sekoamassa.

Liikkeellä, jota en nähnyt, kasvoni olivat Edwardin käsien välissä.

”Bella, Bella”, hän kutsui vastaamattomaan mieleeni. En muistanut, kuinka vastata tai mitä piti vastata. Hitaasti kuin en olisi edes päättänyt, nyökäytin päätäni.

Sillä sekunnilla hänen ovensa pamahti kiinni ja hän oli minun ovellani vetämässä minua ulos. Koska olin vieläkin shokissa, en tehnyt mitään auttaakseni häntä, kuten avata turvavyöni. Kuulin hänen murahtavan turhautuneena.

Hän kantoi minut istumaan puun juurelle. Hän ymmärsi jotenkin, etten voinut seistä omilla jaloillani.

”Edward”, sanoin sanottua ennen kuin hän lähti autolleen. Tartuin hänen jalastaan loukkaantumattomalla kädelläni.

Hän kääntyi takaisin minun puoleeni ja polvistui. Pieni osa aivoistani mietti mitättömiä asioita. Kuten tämän ironiaa.

”Ensin Tyler joutuu kolariin ja nyt me.”

”Bella.” Hän otti kasvoistani kiinni ja odotti silmäkontaktia. ”Minä soitan Carlislelle, että tulee tänne ja hakee sinut, olet shokissa.”

Hän liikkui taaksepäin hitaasti, kunnes oli autollaan. Sitten hän kääntyi ympäri ja meni hansikaslokerolle.

Samalla kun hän rapisteli tavaroitaan, tajusin vihdoin katsoa, miltä hänen autonsa näytti. Se ei ollut kaunis näky. Ja se oli minun syytäni. Syyllisyys peitti puolet turtuneista aivoistani.

Jossain päin aivojani, kuulin Edwardin puhuvan huolestuneella äänellä. Kun kuulin puhelimen läpsähtävän kiinni, katsoin taas häntä. Hän tarkasti vaurioita varovasti ja avasi samaan aikaan johtoja konepellin alta.

Itsekkäästi halusin hänen tarkastavan vaurioita minusta eikä autostaan. Vain koska en ollut järjissäni, otin nyrkin kokoisen kiven ja heitin sen häntä kohti. Se vain kimposi hänestä ja lensi ajajanpuoleiselle ikkunalle rikkoen lasin.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Liinalotta - 15.06.2009 13:07:08
omg. Aika itsekästä. :D
Autokolari. Tietenkin auto meni ryttyyn, Bellan ajotaidoilla..
Jatkoa. En osaa sanoa muuta. :D
// jee, eka.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: {samba} - 15.06.2009 13:33:42
Rikkoa sitten vielä enemmän lasia. Viisas Bella. Mahtava luku.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Veronika - 15.06.2009 15:03:17
Haha! Jokseenkin tuo oli outoa, että kun tuota luki, niin se tuntui, että Bella ei osaisi melkein yhtään ajaa autolla. Kai nyt autolla kuin autolla jokainen osaa ajaa, jos siis on joskus ennenkin ajanut.  ;) Paitsi, jos Edwardin auto oli joku ybeer luokkaa, että sitä ei osaa ajaa kukaan muu kuin Edward.  :D

Virheitä en löytänyt, eikä tekstikään ollut tönkköä!
Jatkoa!  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Tessuu - 15.06.2009 15:35:51
Bella on hyvä ajaja:) ajaa nyt kolari;)
tä oli hauska,bella kauhee itsekäs ja menee rikkomaan lisää Edin autoo:D
kiitos!:)
jatkoa
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 15.06.2009 16:23:56
onks bella tässä ficissä vampyyri? mä en muista yhtään O__O
en osaa sanoo tähän nyt mitään järkevää.
mut jatka pian =)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Riitu - 15.06.2009 16:40:00
eii hemmetti 8DD Vähä repesin tolle vikalle lauseelle. Mutta ihana luku <3 Rakastan tätä :]

Jotenki mä arvasin et Bella ajaa kolarin :D

Mutta jatkoa nopeesti <3

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Ayos - 15.06.2009 16:54:40
Hahhah, arvasin että auto kolhiintuu (ja Bella)
Tsot, tsot Bella ei saa olla itsekäs  ;D
Jatkoa  :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Amanecer - 15.06.2009 17:43:11
Hahhahhaa. :D Bella sitten otti ja hajotti Edwardin auton... Eivätkä kolhut lopussakaan vielä olleet tarpeeksi suuret, vaan piti sitten vielä yksi ikkuna rikkoa lisää. Itsekäs Bella. ;D

Taas todella hyvä luku. Odotan mielenkiinnolla, miten Edward sitten suhtautuu myöhemmin tähän kolariin, kun Bella on taas täysissä sielun ja ruumiin voimissaan. No joo, jatkoa sitten siis. :)

- Amanecer
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 15.06.2009 18:07:49
OooO!
Bella ajoi kolarin..
Tsot, tsot..
Tästä Edward varmaankin suuttuu.. ;D
Ja hei Kotitonttu, miten Bellasta voisi tulla verta, jos se olis vampyyri.. Ö_ö

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Nuutti| - 15.06.2009 18:37:32
Voi Bella..!
Mutta olen pettynyt Edwardiin, menee vain autoa vahtaamaan kun Bella on ihan sekasin.
Plää, en osaa sanoa mitään...
Jatka heti kun viitsit. ((;
'Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: jonnaps - 15.06.2009 19:23:02
Loistava luku jälleen kerran! Loppu oli hyvä kun Bella heitti sen kiven. Mutta miksi ihmeessä Edward ei menny tarkistaan Bellan vaurioita. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Rassermus - 16.06.2009 00:59:43
Oih tuota Edwardia.
Mutta joo. tykkään ^^
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Dunja - 16.06.2009 09:18:38
Tää oli tosi hyvä luku! Tykkään lukee autokolareista :D Edwardin oids kyl pitäny tarkistaa Bellan vauriot ensin... Repesin sille kiven heittämiselle.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Annoy - 17.06.2009 22:33:28
Bella se onnistuu hommaamaan ittensä koko ajan onnettomuuksiin. Ei mene hyvin. Jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 18.06.2009 09:25:19
Voi Edward-parkaa, auto meni. :(
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Dani_ - 18.06.2009 11:11:39
Siis Bellaa viisaampaa ei ole olemassakaan!  ;D
Edward-parka vielä menetti sen ihanan volvonsa... Äääh tais toi rakentava kuolla tossa kolarissa...sorry  :D

Jatkoa mahdollisemman nopeasti! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: essss - 18.06.2009 12:23:17
hah, aivan mahtava luku. Edward ei kyl ollu oikee reilu, ko se meni tarkistamaa sen auton vauriota, eikä Bellaa. mut oliha se tietysti se volvo. : D
kiitos, jatkoo pian. :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Draconis Lupin - 22.06.2009 00:04:16
Hihhii, kiva luku (tai oikeastaan pitäis sanoa että kiva tarina) hyvin suomennettu, ja kaikkea muuta hyvää mitä nyt ikinä keksiikään.. Tuleeko jatkoa?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 22.06.2009 00:48:59
Täydellistä Bella. Visko nyt vielä kiviä. Varmasti Edward sillon tulee. Miten Bella voi olla noin tyhmä! :D Jatkoa! ;) ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Mansa - 22.06.2009 18:21:10
Musta se Miken näyttelijä on ihana (kuvittelen nää siis samannäkösiks ku leffassa) mut nyt se oli iha kammottava.
Hoin täälä vaa: "YOU MUST BE KIDDING ME !!"

Oikeestaan huomasin vasta et kui sulonen se Miken näyttelijä on ku näin sen yhessä toisessa leffassa muutta joo...ei siitä nyt sen enempää :D
Sen nimi oli muuten siinä leffassa Emmet :-D

Reiluu Edward. (Mulla ei oo kyllä oikeutta tässä moittia Eetua koska itekkin esim. muutamassa mopokolarissa: 1.Voi perkuta onks mopo kunnossa? 2.Ainii ooks siel takana viel yhtenä kappaleena?)

Reiluu Bella. Näin tästä ajan puuta päin toisen hienon kalliin Volvon ja si viel kivitän omistajan ;D Viksua etten sanoisi...

Loistavaa suomennosta sanoisin.
Hyvä ficci muutenski.
Jään odotteleen jatkoa. Tein rakentavalle Bellat. Ajoin sen auton puuta päin ja sitten mukavasti kivitin sen =)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (14. luku ilmestynyt 15.6)
Kirjoitti: Scaramouche - 24.06.2009 11:48:47

Reiluu Bella. Näin tästä ajan puuta päin toisen hienon kalliin Volvon ja si viel kivitän omistajan ;D Viksua etten sanoisi...

Loistavaa suomennosta sanoisin.
Hyvä ficci muutenski.
Jään odotteleen jatkoa. Tein rakentavalle Bellat. Ajoin sen auton puuta päin ja sitten mukavasti kivitin sen =)

Joo, eli tällä linjalla minäkin... XD
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: A-nuu - 25.06.2009 12:59:43
Viidestoista luku: Yhdistyneet kansakunnat

Hän kääntyi ja katsoi minua hämmentyneenä. Hänen ilmeessään oli jotain todella hassua ja minä aloin nauraa hänelle. Minä kirjaimellisesti repesin nauramaan kovemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Edward käveli takaisin luokseni ihmisvauhtia. Voin sanoa, että hän oli sekä huolestunut että helpottunut.

Huolestunut, koska käyttäydyin oudosti.

Helpottunut, koska en ollut enää shokissa.

Hän pyyhkäisi hiukseni taakse; huolestuneisuus alkoi valloittaa hänen kasvojaan.

”Olen oikeasti kunnossa Edward. Olen pahoillani, että heitin sinua ja ikkunaasi kivellä. Ei minun ollut tarkoitus rikkoa sitä. Voitko antaa anteeksi?”

Hän katsoi minua kuin hullua. Jos hän sanoisi, että olisin hullu, en aikoisi väittää vastaan. Sitten minä oivalsin jotain, minkä minun oli aivan pakko kertoa hänelle.

”Voi Edward! Minä oivalsin juuri! Okei, okei. Sinähän tiedät Yhdistyneet kuningaskunnat (Iso-Britannia) ja Yhdysvallat. Yhdistynyt tarkoittaa yhdessä; se tarkoittaa, että kaikki valtiot ovat yhdessä. Joten, Yhdistyneet kuningaskunnat tarkoittaa, että kaikki kuningaskunnat ovat yhdessä.”

Elävöittääkseni näkemystäni, tein ripeitä käsiliikkeitä ja lopussa laitoin sormeni yhteen. Nyökkäsin päälläni innokkaasti.

Hän katsoi minua kuin minulla olisi ollut kolme kättä. Hän ei kuitenkaan saanut tilaisuutta sanoa mitään. Carlisle tuli ulos autostaan ja näytti laukaisevan toisen oivalluksen.

”Voi Edward. Yhdistyneet Kansakunnat!”

”Edward”, sanoi ääni vierestämme. Katsoin ääntä kohti ja näin Carlislen seisovan siellä näyttäen huolestuneemmalta kuin olin ikinä nähnyt. Hänellä oli musta tohtorin laukkunsa mukanaan.

”Olen kunnossa, hän on kunnossa. Hän on vain shokissa. Isä, ole kiltti ja auta häntä.”

Edwardin ääni oli kireä, mutta voin sanoa, että hän oli huvittunut vasten tahtoaan. ”Hän puhuu hölynpölyä, se huolettaa minua.”

Carlisle otti mustan laukkunsa selkänsä takaa. Seuraavaksi hänellä oli neula kädessään. Minä nielaisin pelkoni. Hitaasti kuin peläten, että hyökkäisin hänen kimppuunsa, hän laittoi neulan käteeni.

Tunsin vaikutukset heti. Se oli outoa kuin olisin ollut turta, mutta kuitenkin eläväinen. Verisuoneni täyttyivät murskaavasta syyllisyydestä. Tuntui typerältä, että äsken yritin epätoivoisesti saada hänet ymmärtämään hämmästyttävän oivallukseni, kun nyt halusin vain hänen saavan tietää, kuinka pahoillani olin.

”Edward…”

Hän keskeytti minut.

”Bella, mene Carlislen kanssa. Tulen sinne nopeasti. Sinun täytyy päästä pois täältä. Et pysty ajattelemaan selkeästi.” Hän käytti häikäiseviä silmiään minuun.

Kerrankin se ei toiminut.

”Edward, olen pah…”

”Tiedän. Mene kotiin Carlislen kanssa.”

Carlisle nosti minut jaloilleni ennen kuin ehdin käsittää mitä Edward sanoi. Carlislen kylmä käsivarsi kietoutui hartioilleni samalla kun hän saattoi minut autolleen. Hän avasi oven minulle, kuten Edwardkin aina teki.

Ennen kuin kumarruin autoon, nostin katseeni Edwardiin ja näin hänen katsovan minua. Me hymyilimme toisillemme pienesti samaan aikaan. Se oli kuin siirappinen rakkaustarina.

Nostin jalat koukkuun penkille ja nojasin niihin leuallani. Kun olimme turvallisen välimatkan päässä, Carlisle naurahti.

”Mitä?” valitin.

Hän katsoi minua harkiten.

”Se vain, että mitään tällaista ei olisi tapahtunut, jos olisit vain suudellut Edwardia.”

En tiennyt mitä hän tarkalleen tarkoitti sillä, mutta olin varma, että hän oli oikeassa.

”Miksi sinä et vain voi jättää tätä rauhaan?” voihkaisin.

”Minähän sanoin, olen hänen puolellaan. Eikö sinustakin ole niin, että sen jälkeen kun olet tuhonnut hänen autonsa, voisit antaa hänelle edes pikkuruisen suudelman?”

Vaikka hänen kysymyksensä olikin hypoteettinen, se sai minut miettimään.

Pitäisikö?

Hänellä oli ollut auto vuosia. Olin pitänyt lupaukseni vasta pari tuntia. Hän oli kuitenkin tärkeämpi kuin lupaukseni. Voin yhtäkkiä huonosti.

Oliko tämä se? Voisinko olla niin itsekäs, että veisin häneltä kaiken, mitä hänellä oli?

Minä rakastin häntä enemmän kuin mitään muuta, mutten käyttäytynyt sillä tavalla. Ehkä on aika käyttäytyä itsekkäästi. Minun pitäisi pettää itseni auttaakseni häntä.

Petturi…

En olisi ainoa, joka joutuisi petetyksi. Entä Rosalie ja Esme ja… Alice. Kolme naista, jotka olivat aivan yhtä innoissaan tästä kuin minäkin. Minä kuitenkin rakastan Edwardia enemmän kuin heitä kolmea yhteensä.

Entä jos vain pysyisin…?

”Kuinka voit?” Carlisle kysyi samalla kun painoi kätensä otsalleni mitatakseen lämpötilani.

”Hämmentyneesti.”

Hän näytti ymmärtävän mieltä kalvavan ongelmani.

”Haluatko puhua siitä?” Halusinko?

”Äh, enpä oikeastaan.”

”Jos otat vastaan henkilökohtaisen mielipiteeni, sinun pitäisi ehdottomasti suudella häntä. Olet sen velkaa niin hänelle kuin itsellesikin.”

Minä tuijotin häntä hämmentyneenä. ”Lopeta arvoituksin puhuminen.”

Hän hymyili sille paljastaen kaikki valkoiset hampaansa.

”Se mitä sanoin, oli aivan selvää.”

”Olet niin viisas”, sanoin kiusoitellen. Vaikka minulla ei ollut aavistustakaan, mitä hän sanoi, tiesin silti, että hän oli oikeassa. Joka tapauksessa sillä ei olisi väliä; ensi kerralla, kun näkisin Edwardin, aioin juosta hänen käsivarsilleen ja suudella häntä kuin… kuin en ollut suudellut häntä koko päivänä.

Nauroin ääneen ironialle.

Carlisle katsoi minua varovasti. Voin sanoa, että hän oli huolestunut, että hulluuteni tulisi takaisin. Pudistin päätäni hänelle. Olin innoissani, että kun seuraavan kerran näkisin Edwardin, voisin hyvittää hänen tuhoutuneen autonsa…

… jos hän antaisi.

Hän olisi pahoillaan, että minä satutin hänen autoaan. En ole autojen asiantuntija, mutta tiesin niiden vahinkojen olevan korvaamattomia. Hänen täytyisi ostaa uusi auto minun takiani.

Toivoin todella, että hän antaisi. Hän ansaitsisi jokaisen suudelman, kuten minä ansaitsin jokaisen mustelman.

Tuska repi minua sisältä, kun Carlisle pysäytti auton autotalliin.

Matka talolle oli hiljainen, kunnes hän pysähtyi oven eteen, estäen kulkuni. Katsoin häntä hämmentyneenä.

”Bella, jos sinua huimaa tai päätäsi särkee, tule ja etsi minut välittömästi, käykö?”

”Tottakai, tottakai”, sanoin yllättyneenä. Oliko hän antanut minulle huumeita?

Hän nyökkäsi kerran ja avasi oven minulle. Esme odotti ovella ja vetäisi minut halaukseen. Halaus sai minut ikävöimään Reneetä.

”Voi Bella, minä olin niin huolissani.”

Hän päästi minusta irti tarkastaakseen minut. Helpotus tulvahti hänen kasvoilleen, kun hän huomasi, että olin kunnossa.

”Olen kunnossa”, vastasin. ”Öh, onko Alice täällä?”

Minun ei olisi pitänyt kysyä sitä, koska hän ilmestyi portaiden yläpäähän juuri silloin. Hän tuijotti minua. Tai mulkoili oikeastaan. Mulkoili minua todella kovasti. Mulkoili minua kuin olisin juuri tappanut Jasperin.

Sanani tulivat ulos heikkoina.

”Meidän pitää jutella.”

”Niin… Meidän… Pitääkin.”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Allu-Pallu - 25.06.2009 13:18:19
Voi,voi!Alice suuttui Bellan päåtöksestä))Bella raukka,en tahtoisi nyt olla hänen paikallaan))
ja jatkoa odotan innoissani
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: essss - 25.06.2009 13:22:19
jes, jatkoo ! 
voi ei, nyt se Alice tappaa Bellan. : Dd
mie oon kyl Carlislen kaa samaa mieltä, et Bellan pitäs suudella Edii. Oliha se sentää volvo, mikä ryttäänty.

Lainaus
Elävöittääkseni näkemystäni, tein ripeitä käsiliikkeitä ja lopussa laitoin sormeni yhteen. Nyökkäsin päälläni innokkaasti.
^reps. : D

en malta oottaa jatkoo, vaik se Alice tappais Bellan. : D
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Dunja - 25.06.2009 14:19:23
Oi voi. Alice ei nyt kyllä yhtään tykkää Bellan päätöksestä.. Hyvä luku oli taas.
Jatkoa odotellen.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Scaramouche - 25.06.2009 15:51:47
Wow! Kunnon catfait odotettavissa! Miten mä jaksaisin odottaa?! Alice osaa kyllä joskus olla tosi pelottava...
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 25.06.2009 15:53:06
Antoko Carlisle Bellalle huumeita ;D No ei se mitään ei Bella vois olla enää pahemmin sekasin :D Bella ei VOI suudella Edwardia vielä! Sen pitää voitta se kilpailu!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 25.06.2009 18:22:37
täh?!  mä en tajunnu miks alice olis vihane bellalle ? O__O selittäkää joku :D ...
Carlisle anto bellalle huumeita ?   ??? jännää :P

jattka pian !
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: minnamoi - 25.06.2009 19:24:14
Tää on tooosi hyvä ficci! Ja onneks suomennat tätä! en malta oottaa et tulis jatkoo! (=
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: poltsi - 25.06.2009 19:50:00
täh?!  mä en tajunnu miks alice olis vihane bellalle ? O__O selittäkää joku :D ...
mä ainaki aattelisin et se ois siit et alice ois nähny et bella aikoo suudella edwardii. :--D

mutjoo, ihana et tuli jatkoa. :--) oon alust asti seurannu mutten kuitenkaa oo aijemmin saanu kommentoituu. :--D

jatkoa! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Charlielle - 25.06.2009 21:58:29
Jaujaujau. Miten näin paljon voi tapahtua vaan kun kieltäytyy suutelemasta ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Amanecer - 25.06.2009 22:17:38
Hah, loistava luku taas. Bella hieman päästänsä pipi? ;D Mahtavaa kertakaikkiaan. Alice taitaa olla hieman raivoissaan Bellan päätöksestä suudella Edwardia... :D

Tsihih, joo että, jatkoa sitten vaan. :)

- Amanecer
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Rassermus - 26.06.2009 00:07:56
Yhdyn amanecerin mielipiteeseen. Loistava luku taas. Ja mahtava kertakaikkiaan.
Jaatkoa<3
Odottelen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: tonkss - 26.06.2009 03:20:34
hahhah repesin Bellan oivallukselle :D jatkoa jatkoa lisää, tähän on jäänyt koukkuun!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 26.06.2009 09:48:05
Ei Bella saa suudella Edwardia!

Jatkoa, ole kiltti!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Nuutti| - 26.06.2009 11:49:18
Jiihaa, jatkopätkä. ((;
Öö, mitä sanois..?
Ei Bella saa suudella ediä. (;
Mutta muahhahhaa, mäpäs tiedän miten tässä käy. C:
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 26.06.2009 14:29:21
 :o
Alice. Ei. Saa. Suuttua.
: )))
Ja Bellan pitäs pussata Ediä :D

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Tessuu - 26.06.2009 19:59:57
ttää on kyl niin ihana:)
alice ei bellalle saa suuttua:)
kiitos ja jatkoa:)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: {samba} - 27.06.2009 13:45:08
Voi ei... Bella sortuu... Ei saa!!! Eihä se sorru? Eihän? Älä laita sitä sortumaan. Muuta vaikka alkuperäistä tarinaa, kunhan Bella ei sorru.... Ja jatkoa jos laittaisit pian?
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: - Edward - - 28.06.2009 19:42:05
Äkkiä lisää jatkoa...odotan innolla mitä seuraavaksi tapahtuu  :D....eli jatkoa  ::)...
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: SabSab - 28.06.2009 19:43:49
Hajosin :'D Tykkään täst todella, tätä on mielenkiintost lukee :D Jatkoa odotan :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: ChiliKinkku - 02.07.2009 11:24:50
Mä oon repeilly tän ficin aikana koko ajan, parasta Twilight-huumoria ikinä ;D Mä nauran vielki.. Jatkoo kiitoos :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: JasminCullen - 02.07.2009 15:42:51
Vähän sulonen tää ficci!  ;) Ja oon hajoillu tääl ihan koko ajan  :D Varsinkin sil seksivalistukselle :-----D
Oon kääntänyt tän sujuvasti, pysyy hyvin peräs jne  ;D
Odotan innolla jatkoa  ::)

J.C
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Ayos - 06.07.2009 10:59:06
Whepee, tähän  jatkoa ja pian sittenkin!  Hei... tajusin vasta että tähän oli tullut jatko minun syntymäpäivänäni ^^
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Cindy - 08.07.2009 14:12:29
Ömskis. Toivottavasti Bella pysyy lupauksessaan...

Ja tottakai Carlisle Edwardin puolella...

Jatkoa oottelen innolla!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Cabro - 10.07.2009 16:31:30
ääää tä on nii hyväääää!!! jatkoaaaaaaaaaa
!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: kakku. - 11.07.2009 11:59:04
Koskas me saadaan taas jatkoa? :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Piipe - 22.07.2009 21:31:48
Tämä on jotain niin mahtavaa, elikkä pakko kysyä: koska jatkoa??
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Cabro - 24.07.2009 00:08:27
eiks tähä tuukkaa jatkoo? :o
tai siis ku tähä ei oo tullu jatkoo viikkoo tai kahtee ni nyt pojat on semmone juttu et pelottaa eikai se loppunu sillai :o yhtäkkiì?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Riitu - 24.07.2009 12:08:43
Ootko sä unohtanu meidät? ):

Etkai  sä vaan oo jättäny tätä kesken?  :o ???

Jatkoa nopeeesti, liikaa viekkareita, haluan nauraaa! >8(

-Riitu-  
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Ilmiskooppi - 24.07.2009 16:38:35
IHANA MAAILMAN PARAS FICCI! <333 jatkoa, sun pakko, pakko, pakko laittaa jatkoa äkkiä! :>
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (15. luku ilmestynyt 25.6)
Kirjoitti: Kotitonttu - 25.07.2009 14:45:40
Tulispa tähän pian jatkoo ♥
harmi jos jäis keske kun on niin hyvä fic ja loistava suomentaja ; )
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: A-nuu - 25.07.2009 21:18:12
T/N: Olen kamalan pahoillani, kun tässä on kestänyt näin kauan. Olen odottanut tätä lukua betaltani, mutta sitä ei ole kuulunut, joten päätin sitten laittaa tämän betaamattomana... :)

Kuudestoista luku: Tärkeysjärjestyslista

”Öh, onko Alice täällä?”

Minun ei olisi pitänyt kysyä sitä, koska hän ilmestyi portaiden yläpäähän juuri silloin. Hän tuijotti minua. Tai mulkoili oikeastaan. Mulkoili minua todella kovasti. Mulkoili minua kuin olisin juuri tappanut Jasperin.

Sanani tulivat ulos heikkoina.

”Meidän pitää jutella.”

”Niin… meidän… pitääkin.”


Alice oli vieressäni sekunnin murto-osassa. Voin sanoa, että hän tuli kalmankalpeaksi sekunnissa. Jos se olisi ollut mahdollista, hänen korvistaan olisi noussut höyryä.

”Alice älä…” Esme ei tiennyt miten päättää lauseensa.

”Älä… älä mitä, äiti?”

En ollut koskaan nähnyt Alicea näin vihaisena. Tai vihaisena sen kaikissa merkityksissä. Enkä tiennyt, kuinka saada hänet rauhoittumaan.

”Alice, vain älä. Tämä on hänen päätöksensä. Ainoastaan hänen. Kukaan tyttö ei ole vielä onnistunut tässä. Älä tee hänen oloaan huonoksi, vain koska me hän on samanlainen kuin me.”

En ollut koskaan ollut kiitollisempi Esmen äidinasemasta tässä perheessä kuin tällä hetkellä. Jos jollain olisi valta Alicen yli, niin se joku olisi Esme.

”Selvä sitten, minä vien hänet yläkertaan.”

Puhuessaan hän taittoi minut kippuraan ja kantoi minut yläkertaan. Hän ei näköjään välittänyt olla varovainen.

Hän pudotti minut huoneen sisäänkäynnillä. Onnekkaasti minä laskeuduin kuitenkin jaloilleni ja kompuroin vain ihan vähän.

”Istu”, Alice määräsi osoittaen sänkyään.

Olin liian peloissani kieltäytyäkseni. Kun istahdin, olin liian peloissani liikkuakseni.

Alice ei nähtävästi ollut. Hän ei voinut pysyä paikallaan. Hän käveli edes takaisin niin, että hän näytti vain pinkiltä, valkoiselta ja mustalta sumulta.

Sen jälkeen, kun hän oli kävellyt edes takaisin pari sataa kertaa, hän vain pysähtyi paikoilleen ja aloitti kiivaan raivonpuuskansa. Se oli juuri sellaista kuin olin aina kuvitellutkin Alicen raivonpuuskan olevan.

”Kuinka sinä saatoit! Kuinka sinä saatoit! Kuinka sinä saatoit! Kuinka sinä saatoit! KUINKA SINÄ SAATOIT! KUINKA SINÄ SAATOIT!”

Hänen liikkeensä muistuttivat minua pingviinistä, joka yrittää lentää, mitä pingviinit eivät osaa. Sen jälkeen, kun olin hetken aikaa katsonut hänen pingviinimäistä kiivasta raivonpuuskaansa, hän lopetti äkillisesti. Ilman varoitusta, hän hyppäsi huoneen poikki ja laskeutui viereeni sängylle.

Täytyy sanoa, että se särki sydämeni, kun näin parhaan ystäväni noin järkyttyneenä. Ei ollut väliä mitä tein, satutin aina jotain, mitä rakastan.

”Alice, mitä sinä näit?” kuiskasin peloissani, että puhuminen saisi hänet vieläkin järkyttyneemmäksi.

”Minä näin, mitä sinä päätit.” Hän ei voinut katsoa minuun. Sen sijaan hän otti kädestäni kiinni ja veti minut makaamaan viereensä.

”Olen… pahoillani.”

Minä tuijotin kattoa niin kuin hänkin. Seuraavina muutamina minuutteina kumpikaan ei sanonut sanaakaan. Ainoa ääni huoneessa oli meidän hengityksemme ja minun sydämenlyöntini.

”Kuinka sinä saatoit tehdä näin minulle?” Alice valitti. Rankkasateen ääntä alkoi kuulua ikkunan ulkopuolelta.

”Tehdä tämän sinulle?”

Alice kohotti kulmiaan. Nousin istuman nähdäkseni hänet paremmin.

”Alice, tällä ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi!”

”Kylläpäs.”

”Eipäs.”

”Kylläpäs.”

”Eipäs Alice. Sinä et ole se, joka aikoo suudella Edwardia. Etkä sinä ole se, joka suutelee minua takaisin. Olen pahoillani, jos olet pettynyt, mutta minun täytyy tehdä niin kuin on parasta kaikille.”

Laitoin kädet lanteilleni ja tein parhaani, etten kaatunut, kun nousin sängyltä ja lähdin pois huoneesta. Tiesin, etten voisi katsoa taakseni, ellei olisi aivan pakko.

”Parasta kaikille…”

Nyt minun oli aivan pakko katsoa taakseni. Ei, koska hän sanoi jotain minulle, vaan hänen tapansa sanoa se. Hänen äänessään oli katkeruutta ja se oli suunnattu minua kohti.

”Ei Bella. Se ei ole parasta kaikille. Se on parasta Edwardille. Hän on ainoa, jolle se on parasta. Se ei ole parasta sinulle tai minulle tai Esmelle tai Carlislelle tai Lännen Ilkeälle Noidalle. Se on kaikki Edwardille. Aina, kun tulee jotain sellaista, että me voisimme tehdä jotain yhdessä niin sinä olet aina: ’Tiedätkö mitä, haista paska, Alice. Minä aion olla taas Edwardin puolella.’” Hän teki hyvää työtä imitoidessaan minun ääntäni.

”Sinä sanot minua parhaaksi ystäväksesi, mutta kuinka sinä voit olla minun paras ystäväni, jos sinä et edes välitä minusta. Sitä minä tarkoitan sillä, että tällä on tekemistä minun kanssani.”

Seisoin niin paikoillani kuin pystyin, yllättyneenä hänen epäluonteenomaisesta purkauksestaan. Sitten, se todella osui minuun. Hän ei ollut iloinen siitä, etten aikonut suudella Edwardia tänään. Hän oli iloinen siitä, että saattoi viettää aikaa kanssani. Alice tunsi jäävänsä ulkopuolelle.

Ei ollut mikään ihme, että hän oli niin surullinen. Me teemme vihdoinkin jotain ja minä pilaan meidän yhteisen aikamme. Minä olin varmaan sokea, kun en ollut nähnyt satuttavani häntä.

Mutta silti en voinut olla suutelematta Edwardia kaiken sen jälkeen, mitä olin tehnyt hänelle tänään.

Ensin kuitenkin tämä asia. Minun täytyy huolehtia parhaasta ystävästäni. Istuin sängylle hänen viereensä ja laitoin käteni hänen hartioilleen. Olin yllättynyt, ettei hän työntänyt sitä pois tai mitään.

Odotin, kunnes hän katsoi taas minua.

”Alice, en ollut koskaan tarkoittanut satuttaa sinua.”

”Olisit voinut huijata minua.” Hän oli vieläkin vihainen.

”Alice”, valitin. ”Ehkä… ehkä minun tärkeysjärjestyslistassani on jotain vikaa.”

Alice pyöräytti silmiään, mutta näin silti, että hän oli vieläkin loukkaantunut. ”Olenko minä edes sinun tärkeysjärjestyslistallasi? Olenko minä edes tarpeeksi tärkeä, ollakseni siinä? En usko. Voin arvata, miltä sinun listasi näyttää: Edward, Edward, Edward, Bella, Edward…”

”Ei”, sanoin, nyt minä olin loukkaantunut. ”Edward, Alice, loput Cullenit, Bella. Luulen, että minulla on ollut pakkomielteenä tehdä kaikista tärkeimpäni iloiseksi… Minä rakastan sinua Alice. Sinä olet minun… paras ystäväni ikinä. Luulen, etten ole itse käyttäytynyt niin.”

”Et, et ole.” Voisin sanoa, että hän oli jo lauhtunut.

Me pysyimme hetken hiljaa. Ehkä viisi, kymmenen minuuttia myöhemmin hän kietoi kätensä ympärilleni ja hautasi kasvonsa kaulaani.

”Minäkin rakastan sinua.”

Minä nauroin ja pidin häntä lähelläni. Hän nauroi kanssani ja me päästimme irti. Alice laittoi sormensa silmiensä alle kuin olisi pyyhkinyt kyyneleitään.

”Joten, aiotko sinä vielä suudella häntä?” Hän nauroi vieläkin, kuten minäkin.

”Joo.”

Hän lakkasi nauramasta. Se sai minut lopettamaan.

Hän katsoi minua ylirasittuneella ilmeellä. ”Voi älä viitsi, Bella. Kiltti älä tee sitä. Minun vuokseni? Numero kakkonen tärkeysjärjestys listallasi.”

Hänen ilmeensä tuli niin sydäntä särkeväksi, sietämättömän toiveikkaaksi, että toivoin todella, ettei minun pitäisi. Toivoin vain, että voisin selittää sen oikein.

”Alice… Tärkeysjärjestys listani numero ykkösen päivä on ollut surkea. Kaikki minun takiani. Ensin sain hänet myöhästymään. Sitten sain hänet jälki-istuntoon. Sen jälkeen hormonaalinen teinityttö porukka yrittivät päästä hänen housuihinsa. Nyt hänen autonsa on aivan palasina. Olen hänelle velkaa, Alice. Olen hänelle velkaa paljon… Eikä se myöskään auta, että hänen tyttöystävänsä ei suostu suutelemaan häntä koko päivänä. Etkö näe näkökulmaani?”

”En”, Alice sanoi jääräpäisesti ja laittoi kätensä puuskaan.

Minä huokaisin ja katsoin häntä kyllästyneesti. Ainakaan hän ei vihannut minua enää. Nousin ylös ja kumarruin painamaan suukon hänen otsalleen. Hän tuhahti, mutta huomasin hänen huuliensa nykivän.

”Rakastan sinua, Alice!” sanoin olkani yli poistuen huoneesta. Suljin oven perässäni.

Kävelin hidasta ihmisvauhtia alas ja näin Esmen piirtävän olohuoneessa. Hän makasi sohvalla jalat reunan yli. Minä hymyilin tervehdykseksi, kun menin keittiöön hakemaan hiukan välipalaa.

Annoin mieleni vaeltaa, kun matkustin Ritz Crackers pähkinävoin ja marmeladivoileipien luo. Ajattelin eniten, miten aikoisin suudella häntä. Pitäisikö minun ensin pyytää anteeksi tästä päivästä?

Sen jälkeen, kun kävin läpi muutamia erilaisia versioita ensi tapaamisestamme päätin, että ainoa tuskaton tapa antaa hänen tietää, että aioin taas suudella häntä taas, oli vain suudella häntä.

Pystyin näkemään sen mielessäni. Juoksisin hänen luokseen, kun hän tulisi ovesta sisään. Hän sanoisi jotain suloista. Minä kietoisin käteni hänen kaulaansa ja hitaasti, erittäin hitaasti, suutelisin häntä. Huulemme kohtaisivat ja…

”Hei.”

Näytti siltä, että Alice oli taas oma visertävä itsensä. Hän ei antanut minun sanoa ’hei’ takaisin. Sen sijaan hän otti toisen veitsen ja alkoi auttaa minua.

”Voisitko tehdä minulle palveluksen?”

”Tottakai”, sanoin. Minä tarvitsin häntä taas parhaana ystävänäni.

”Unohda, sanot kuitenkin ei.”

Hän näytti surulliselta läpsäyttäessään viimeiset voileivät yhteen. Voin arvata, mihin vastaisin ei.

”Sinähän sen tiedät”, nauroin.

Alice irvisti, mutta kysyi silti. ”Minun vuokseni? Voisitko olla suutelematta häntä tänään? Kiltti? Kiltti? Kiltti? Minä rakastan sinua, paras ystäväni! Kiltti?”

”Alice luovuta jo. Minä aion suudella häntä.”

Esme käveli huoneeseen, keskeyttäen pienen riitamme. Alice juoksi hänen luokseen ja halasi häntä keskeltä. Hitto.

”Äiti, Oletko sitä mieltä, että Bellan pitäisi suudella Edwardia, vai ei?”

Katsoin Esmeä odottavasti, innokkaana tietämään, kumman puolen hän ottaisi. Hänhän ei ollut onnistunut olla suutelematta Carlislea.

”Se on hänen päätöksensä.” Esme kohautti olkiaan ja pelasti itsensä Alicen käsivarsista. ”Mutta, henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ei.”

”Miksi ei?” kysyin.

Esme nauroi murjottavalle ilmeelleni. ”Tässä talossa on jo liian paljon suutelemista. Ja olisi hyvä, jos edes yksi tämän talon naisista pystyy olemaan päivän suutelematta miehiämme.”

”Hän ei aio suudella häntä”, Alice sanoi hymyillen.

”Sinä et ole edes nähnyt näkyä kultaseni.” Esme kumartui ja painoi suukon Alicen otsalle.

Kuulin äänen, mikä sai sydämeni hypähtämään. Etuovi aukesi. Vilkaisemattakaan kahta muuta naista, pyrähdin olohuoneeseen. Siellä seisoi enkeli.

Hän hymyili lyhyesti ja otti minut syliinsä.

”Edward”, kuiskasin ja laitoin käteni hänen hiuksiinsa. Hän laittoi kätensä vyötärölleni.

Hitaasti, kuten olin suunnitellut. Nousin varpailleni ja nostin huuliani hänen omiaan kohti. Ei haitannut, vaikka siellä oli katsojia. Minua ei haitannut, vaikka tämä oli kaikkien tämän päivän suunnitelmien loppu. Ei haitannut, vaikka Alice tulisi taas surulliseksi. Kaikki, mikä merkitsi oli minä ja hän, hän ja minä.

Innokas odotus solmiutui vatsassani, kun olin sulkemassa viimeisen tuuman. Tunsin hänen kylmän hengityksensä pyörivän oman lämpimän hengitykseni ympärillä. Kaikki tässä universumissa kävi järkeen tällä hetkellä.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Kotitonttu - 25.07.2009 21:41:33
ah.. jatkoo ♥
tuo loppu oi aaaaivan ihana ♥
monta osaa tätä vielä tulee ?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Draconis Lupin - 25.07.2009 21:49:05
Eiks tärkeysjärjestyslista kirjoiteta yhteen?
Ihan tyhmää :| minkätakia bella teki noin? Oliks toi muute viimenen luku vai tuleeks tähän vielä jatkoa?
Hyvä luku muuten, paitsi se loppuratkaisu, mutta siitähän ei voi syyttää siuta, koska sie et kuitenkaan sitä juonta valinnut..
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Amanecer - 25.07.2009 22:00:09
Lainaus
Eiks tärkeysjärjestyslista kirjoiteta yhteen?
Minun mielestäni kirjoitetaan. Meinasin juuri mainita siitä.

Hetkinen, aikalisä. Eihän Bella Edwardia vielä suudellut! Hän on vasta suutelemassa. Voihan Alice hypätä väliin, Emmett säikäyttää Edwardin tai Rosalie tulla yllättäen kirkumaan korvan viereen, ei sitä koskaan tiedä. Ei, en ole lukenut alkuperäistä versiota, joten en tiedä, mutta eihän Bella herran jumala voi noin helposti antaa periksi! Kyllä, olen Alicen ja Esmen puolella (koska silloin tämä ficci vielä jatkuu ja jatkuu, ja Eddie-parkaa on kiva kiduttaa).

Kiitos siitä, että lisäsit tämän jo tänne, vaikka betaamaton versio onkin. En olisikaan pystynyt enää odottamaan. Oli jo todella lähellä, etten pilannut kaikkea menemällä lukemaan alkuperäistä. Mutta joo, ei tässä nyt mitenkään kauheasti kirjoitusvirheitä ollut. Tuo aluksi mainitsemani oli, mutta muuta ei tule nyt juuri mieleen.

Alice oli taas niin Alice. Jos tämä en-suutele-Edwardia-tänään -juttu menee mönkään, niin en halua nähdä Alicen ilmettä enkä kuulla, mitä hänellä on sitten sanottavanaan. Pelottava vampyyri näissä tapauksissa, uoh.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: A-nuu - 25.07.2009 22:07:34
T/N: Tähän tulee vielä 9 lukua. Ja kiitos tuosta virheen huomautuskesta, pitääpi korjata se. Minä mietin sitä pitkään, miten se kirjoitetaan, mutta ajattelin, että se näytti liian pitkältä sanalta ollakseen yhdyssana... :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Eltsu - 25.07.2009 22:10:49
Kiva luku Alicen suutuminen oli hauskaa.Hyvä et jatkoit vihdoin,mutta kesti vähän kauan (ja se oli hyvä et jatkoit ilman beetaja)murmur sille sun beetaajalle se on ilkee ku piti meitä näin kauan jännityksessä:D. onneks et jääny odottaa ja sitäpaitsi tosi hyvinhän se meni ilman beetajaakin,jos siitä sun beetaajasta ei kuulu mitään niin ihan hyvinhän sä mun mielestä ainakin voit jatkaa ilman sitä.Sä oot hyvä suomentaa ku oon lukenu tän englanniks loppuun jo niin hyvältä tää näyttää..:D.Muuten mistä saa beetajia?.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: A-nuu - 25.07.2009 22:34:46
Eltsu: Kiitos kommentistasi. Juu, ajattelinkin laittaa seuraavankin betaamattomana, jos sitä ei tule lähiaikoina... :D Betaajia saa vaikka kysymällä lukijoilta ja sulkakynässä on betahaku. Tietenkin voi ottaa kaverin niin kuin minä olen ottanut. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: cynthia - 25.07.2009 22:42:40
Jee.

Vihdoin lisää lukuja.

Miksi Bella meni tekemään noin?  >:(
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Tessuu - 25.07.2009 23:12:36
Kivaa uusi luku :D
bella,bella,bella ei noin saa tehdä >:(
oot tosi hyvä suomentaa:D kiitos suomennoksesta:)
jatkoa,kiitos!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: SabSab - 25.07.2009 23:14:05
Whahui, jatko tuli :D
Eiii, Bellaaaa, et tee sitääää....!!!
Toivotaa et joku tyylii Rose estää sen :'DDDDDD
Mutjoo, tykkäsinnn :D
Jatkoa ois kova sana ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: kakku. - 26.07.2009 12:34:30
ÄÄ! Ei saa jättää tuollaiseen kohtaan! :D
Äkkiä sitä jatkoa sitte! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Riitu - 26.07.2009 21:57:53
Awws, tämä on ihana. Uusi luku, vihdoinkin! (;
Ja hähää, minäpäs tiedän mitä tässä tapahtuu!!
Kiit♥s, silti.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Dunja - 27.07.2009 10:06:57
Jee, uusi luku. Oon kyllä sitä mieltä että Bellan ei pitäis tehä sitä..
No mutta luku jäi jotenkin inhottavasti kesken, joten eihän sitä tiedä miten tää vielä päättyy :D
Jatkoa pian.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Ayos - 27.07.2009 11:53:56
Bella ei saa tehdä sitä, eisaaeisaaeisaa!
Njoo tuotanoin... jatkoa?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Rassermus - 27.07.2009 13:13:16
Höh. Mihin kohtaan menitkään jättämään. Jatka pian. Tää on nii ihana<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 28.07.2009 11:56:54
Ihanaa! Me saatiin jatkoa!
Kiitos ihanuus, että käännät tätä! < 3

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Emirato - 28.07.2009 21:06:03
Jatkoo nopeesti...
Tää on aivan mahtava
Kiitos
 ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Neavaan - 28.07.2009 22:39:50
”Kun juna menee tunneliin.”   Eikä vähän mä repesin! <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: Allu-Pallu - 29.07.2009 09:44:49
 :Dlyödäänkö vetoa siitä että jotain tapahtuu juuri nyt?
jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (16. luku ilmestynyt 25.7)
Kirjoitti: neean - 29.07.2009 10:49:41
aaaahhh ! aivan ihana ficci ! kerranki kiva lukee tämmöstä huumoritarinaa, ku kaikki tuntuu olevan sitä romantiikkaa ... vaikka luenhan mää nekin kaikki =D toivottavasti Bella ei suutele Edwardia, jonkun on pakko estää se ..? =D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: A-nuu - 29.07.2009 19:41:12
T/N: Kiitoksia kaikille kommenteista! Niitä on tullut taas kamalasti. :D Tämä on taas betaamaton, kun en ole vieläkään saanut niitä lukuja betaltani...

Seitsemästoista luku: Suudella vai eikö suudella?

Aivan yhtäkkiä käsi ilmestyi huulilleni. Ärsyyntyneisyys nousi sisälläni. Minähän halusin vain suudella.

”Siirrä kätesi!” tiuskaisin sietämättömälle keijulle vieressäni.

”Ei se ole minun käteni.” Hän oli kertakaikkisen iloinen siitä. ”Avaa silmäsi.”

Ensimmäinen asia, minkä näin avattuani silmäni, oli Alice. Hän veti Carlislea ja Esmeä käsistä huoneen toiselle puolelle. Käsi oli vieläkin huulillani.

Lähemmin tarkastettuna tajusin, että se oli Edwardin. Minä luulin, että hän halusi suudella minua. Nostin katseeni häneen hämmentyneenä.

Hän hymyili kelmimäisesti laskiessaan kättään. Ai, hän halusi yksityisyyttä. Nousin uudelleen varpailleni suudellakseni häntä. Hänen kätensä nousi uudestaan.

”Mitääää?” valitin.

”En aio suudella sinua tällä tavalla. Millä tahansa muulla tavalla suutelisin varmasti mielelläni. Mutta ei näin Bella.”

”Millä tavalla?” Päästin hiukan myrkkyä ääneeni, koska minä vain halusin sen suudelman.

Hänen kätensä laskeutui ja otti omastani kiinni. ”Puhutaanpa.”

Hän johdatti minut sohvalle ja veti minut istumaan syliinsä. Hän huokaisi ja halasi minua tiukasti rintaansa vasten. Me kuuntelimme toistemme hengitystä. Luulen, että hän yritti rauhoittaa minua.

”Bella”, hän aloitti. ”Miksi sinä haluat suudella minua?”

”Koska…”

”Mistä lähtien ’koska’ on ollut oikea vastaus?”

”Siitä lähtien, kun nolostuin liikaa kertoakseni sinulle todellisen syyn.” Painoin pääni hänen leukansa alle ja piilotin punaiset kasvoni. Hän antoi suukon päälaelleni.

”Mahtaisiko todellinen syy olla se, että tunnet syyllisyyttä Volvoni tuhoamisesta?”

Päästin ilman suustani, mitä en ollut edes huomannut pidätteleväni.

”Kyllä, olen pahoillani. Minä rakastan sinua.”

”Minäkin rakastan sinua”, hän naurahti. ”Äläkä ikinä unohda sitä… Mutta Bella, jos sinä haluat suudella minua niin siitä vain. En kuitenkaan halua, että luovut jostain sellaisesta, mitä todella haluat. Joten minä teen sopimuksen kanssasi. Saat suudella minua tänään vain jos se ei johdu syyllisyydestä. Sovittu?”

Hän nosti pikkusormensa pystyyn ja osoitti sillä minua. Minä mietin hetken ja päätin, että hän teki tämän vain siksi, että hän todella välitti minusta.

”Ja sinä sanot tämän siksi, että sinä välität minusta?” kysyin hitaasti.

”Kyllä.” Hänen silmänsä kertoivat, ettei hän valehdellut.

”Miksi minä en sitten voi suudella sinua siksi, että minä välitän sinusta?”

Hän katsoi minua kuin en olisi tajunnut jotain. ”Bella, sinä voit suudella minua jos haluat. En aio pysäyttää sinua. Oikeastaan minä haluan sinun suutelevan. Älä kuitenkaan suutele siksi, että tunnet syyllisyyttä. En halua sinun tuntevan, että sinun täytyy luovuttaa. En halua pakottaa sinua suutelemaan sinua.”

Hän näytti nolostuneelta myöntäessään sen.

”Okei”, sanoin ja kumarruin suutelemaan häntä. Hän käytti tilaisuutensa haavoittuvaisessa tilassani ja otti kasvoistani kiinni.

”Suudella vai eikö suudella?” kuiskasin, kun hän oli vaarallisen lähellä. Tiesin, että hän tulisi hiukan pahalle tuulelle, mutta en voinut pysäyttää. ”Ei suudella!”

Tönäisin hänen rintaansa ja irrotin hänen kätensä kasvoiltani. Nousin ylös ja osoitin häntä pikkusormellani. ”Sovittu.”

Me vahvistimme sopimuksen pikkurilleillämme ja hän nousi viereeni. Hän antoi käsiemme pudota kohti lattiaa ja kumartui antamaan suukon poskelleni, sitten toiselle poskelleni. Sitten otsaani. Periaatteessa koko kasvoilleni. Voisin vannoa, että kuulin hänen naurahtavan.

”Mikä tässä on hassua?”

Hän naureskeli nyt avoimesti. ”Alice käytännössä viettää yläkerrassa juhlia, sinun päätöksesi tähden. Hän kirjaimellisesti kimpoilee huoneessaan.”

Pystyin kuvittelemaan Alicen hyppimässä sängyllään innoissaan. Olin aikeissa lähteä katsomaan häntä, kun hän juoksi alakertaan.

”Puhelin alkaa soida. Puhelin alkaa soida. Puhelin alk…”

Hän katosi Carlislen työhuoneeseen jättäen oven auki perässään. Meinasin kommentoida, mutta yhtäkkiä Edward kaappasi minut mukaansa katsomaan.

Carlisle oli siellä lukemassa kirjaa. Hän ei kiinnittänyt ollenkaan huomiota Aliceen. Alice juoksenteli ympäri huonetta yliluonnollista vauhtia. Hän puhui liian nopeasti, että pystyin ymmärtämään.

”PRRRR! PRRRRR!”

Carlisle nosti katseensa kirjastaan ja sekuntia myöhemmin puhelin oli hänen kädessään. ”Alice, Edward, Bella, miksi teidän koulunne soittaa?”

”Vastaa siihen! Vastaa siihen! Vastaa siihen!”

Alice oli pöydän toisella puolella, käyttäen sitä hypätäkseen ilmaan uskomattoman korkealle.

Carlisle katsoi Edwardia. Hän nyökkäsi ja samaan aikaan Esme ja Jasper tulivat huoneeseen. Carlisle huokaisi ja nosti puhelimen korvalleen.

”Haloo, Cullenin residenssi.” Carlisle tuijotti Alicea keskittyneesti. ”Kyllä, olen minä… huumeita… huolestunut luokkatoveri… Kukahan tämä luokkatoveri oli?” Carlislen silmät napsahtivat Edwardiin, joka katsoi maahan leveästi virnistäen. ”Diabetes… HIV… kiteistä amfetamiinia… pinkkiä… Oletteko varma, että hänen virtsansa oli pinkkiä?... Kyllä, kyllä minulla on M.D. Minä vilkaisen sitä. Tässä täytyy olla jokin väärinkäsitys… Kiitoksia. Näkemiin.”

Hän pamautti puhelimen kiinni ja veti syvään henkeä. Sitten hän katsoi vaimoaan. Kun käännyin ympäri, näin Esmen kohauttavan hänelle olkiaan.

”Miksi sinulla oli tänään pinkkiä virtsaa ja siinä satunnaisia huumeita ja tauteja, Alice?”

”Se oli niin nättiä.” Alice yritti esittää suloista. Sen hän todella osasi.

”Diabetes, HIV, kiteistä amfetamiinia. Alice, monestiko minun täytyy sanoa sinulle, että me yritämme esittää ihmisiä? Meidän elämämme riippuu siitä. Olet kyllä ollut tässä elämässä tarpeeksi kauan.” Carlisle ei oikeastaan ollut vihainen; oli kuin hän olisi sanonut tämän monesti ennenkin. ”Olen erittäin pettynyt sinuun. Ja sinä Edward, minä teidän, että sinä tiedät paremmin. Mikä sinut tähän oikein saattoi?”

”Alice teki elämästäni erittäin vaikeaa.”

Carlisle käännähti Alicea kohti. ”Pinkki?”

”Voisinko vain saada rangaistukseni?”

Alicella oli hänen koiranpentu ilmeensä ja hän katseli jalkaansa, jota hän hieroi lattiaa vasten. Voin sanoa, että hän yritti esittää pikkulasta.

”Haluatko lahjasi? Sinä et saa puhua Bellalle koko loppupäivänä.”

”Hei!” me molemmat huudahdimme samaan aikaan.

”Bella tarvitsee minua!”

”Minä tarvitsen häntä!”

”Tämä on Edwardin syytä alusta lähtien!”

”Niin, miksi sinä et rankaise häntä?” Kaduin sanojani sillä sekunnilla, kun ne tulivat ulos suustani. Vilkaisin Edwardia varovasti. Hän ei katsonut minua, vaan Carlislea.

”Olet oikeassa.” Carlisle hymyili. ”Edward, sinun rangaistuksesi on, että sinun täytyy kulkea paidattomana loppupäivän.”

Edward virnisti Carlislelle leveästi, ilmeisesti lukien hänen ajatuksensa. Mietin laiskasti, mitä hän mahtoi ajatella.

Edward nykäisi paidanreunaansa ja veti sen pois niin kuin miehet tekevät elokuvissa. Ymmärsin heti, mitä Carlisle ajatteli. Tajusin sen, kun tuijotin Edward yläruumista. Jos en olisi ollut täydellisessä hallinnassa ja erittäin tietoinen hänen vanhemmistaan samassa huoneessa, olisin käynyt hänen kimppuunsa.

Hänen farkuissaan oli matala leikkaus ja hänen vatsalihaksensa muodostivat ’V’:n muotoisen kuvion, joka johti luoja tietää minne.

Oli yksi liike, mitä en voinut hallita. Käteni kurottui sivelemään kevyesti hänen vatsalihaksiaan. No, ainakin ne olisivat tehneet niin, ellei Edward olisi ottanut sormistani kiinni ja punoi omat sormensa niiden joukkoon.

Tuo kylmä yhteys terävöitti pääni.

”Epäreilua Carlisle!”

”Mitä?” hän kysyi viattomana.

Cullenin taloudessa ei ollut mikään salaisuus, kuinka Edward vaikutti minuun.

Minä vain näytin hänelle vihaisena kieltä. Käännyin kannoillani, irrotin käteni Edwardin otteesta ja marssin ulos huoneesta.

En oikeasti halunnut vaikuttaa emolta, mutta minä löysin kodinhoitohuoneesta sen, mitä etsin. (Talo oli niin suuri, etten ollut koskaan käynyt tässä huoneessa.) Sitten minä kävelin nurkkaan ja istuin alas. Nostin polvet koukkuun rinnalleni ja nojasin niihin käsilläni ja painoin pääni käsiini. Suljin silmäni ja keskityin hengittämiseen. Kun käteni jo pistelivät puuduksissa, kuulin oven aukeavan. Odottaen sen olevan Edward, nostin katseeni. Sen sijaan, joku paljon suurikokoisempi astui sisään.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Kotitonttu - 29.07.2009 20:45:46
Lainaus
”Miksi sinulla oli tänään pinkkiä virtsaa ja siinä satunnaisia huumeita ja tauteja, Alice?”

”Se oli niin nättiä.” Alice yritti esittää suloista. Sen hän todella osasi.
hahahahah että mä repesin  tossa =8'DD

suomennat nopeeta vauhtia :)
kiitti suomennoksesta jatka taas pian :))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Rassermus - 29.07.2009 21:15:34
Hän katsoi minua kuin en olisi tajunnut jotain. ”Bella, sinä voit suudella minua jos haluat. En aio pysäyttää sinua. Oikeastaan minä haluan sinun suutelevan. Älä kuitenkaan suutele siksi, että tunnet syyllisyyttä. En halua sinun tuntevan, että sinun täytyy luovuttaa. En halua pakottaa sinua suutelemaan sinua.”
Kuuluuks ton vikan lauseen olla tommone? vai kuuluisko sen olla en halua pakottaa sinua suutelemaan minua?
Mutta hyvä oli^^ ihana <3 jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: sarqq - 29.07.2009 21:15:48
mahtava ficci, oon aivan koukussa!  ;) kirjotustyylisi on tosi kiva, tykkään valtavasti. jatkoa odottaen. :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: kakku. - 29.07.2009 22:52:09
Upea luku! :D
Mä mietinkin, että tuleeko siitä Alicen virtsatestistä vielä jotakin mainintaa, mutta tää ylitti mun odotukset TÄYSIN! :D Nauroin ihan kipeenä täällä :D
Ja sitte se kohta, ku Carlisle käski Edwardin kulkea paidattomana, nii.. No, mielikuvitukseni on niin sairas, että ajattelin Carlislen olevan joku pedofiili, joka haluaa nähdä oman poikansa ilman paita... Joo, mutta onneks luin eteenpäin :D
JATKOA!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: A-nuu - 29.07.2009 23:16:12
Kotitonttu: Kiitos kommentistasi! :) Jatkoa tulee tässä parin päivän sisällä.

Rassermus: Hups. En ollut huomannutkaan tuota. Silmissäni taitaa olla jotain vikaa... :D

Sarqq: Thanks! :D

Katriqqq: Sama reaktio minullakin oli tuosta Carlislen pedofiiliudesta. Järkytyin, kun luin ensimmäisen kerran. :D :D Onneksi se ei ollutkaan mikään pedofiili. :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: SabSab - 30.07.2009 11:18:48
Jeeeh, jatkoa tuli :D
HAHHAHAHAHHAHAHA, Alice on Alice 8D
Carlisle o epäreilu xD
Bella on so emo >DD
Emmett kenties? ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Ayos - 30.07.2009 12:50:35
Mun oli iihan pakko mennä kurkkimaan toi englanninkielisenä. Hyvin suomensit, vaikka pari virhettä huomasinkin.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Emirato - 30.07.2009 13:27:50
Mä veikkaan et toi kookas yksilö oli Emmett...  ;D  Sen nyt tietäis kuka vaan... Ehkä...
Jatkoa odotellen.
Kiitos
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Cindy - 30.07.2009 14:03:04
Ai Ai, Carlislesta on tullut ilkeä ;D

Lainaus
”Suudella vai eikö suudella?” kuiskasin, kun hän oli vaarallisen lähellä. Tiesin, että hän tulisi hiukan pahalle tuulelle, mutta en voinut pysäyttää. ”Ei suudella!”

Heheh;)

Nopeasti jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: @lice - 30.07.2009 15:09:44
JEE ! uusii lukui<3 :D mulkui tuli heti mielee emmet ku luin vikan lauseen:DD
hyvin suomennat, vaikka pari virhettä löyty mutta tosi kiva luku=)

mut joo jatkoo;)<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Neavaan - 30.07.2009 20:27:43
Aijj<3 Voi että. Mä ootan kokoajan et tulis uus luku tähän ja nyt taas tuli : ))! Se aina piristää mun päivääni. Siinä vikassa lauseessa manittiin isokokoinen ihminen, mulle tuli heti mieleen Emmet. <3
JATKOA!<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Sini(tiainen) - 30.07.2009 21:54:48
Carlisle on epäreilu! Mutta toi puhelu... ;D
ja ton tulijan on ihan pakko olla Emmett!!! ;D
Jatkoo!!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Amanecer - 30.07.2009 22:40:30
Omg. Carlislekin osaa siis olla. Tässä ficissä on hänestäkin nähty uusia puolia... Seksivalistusta, epäoikeudenmukaisuutta, puolueellisuutta. Hahaa, pidänkin hänestä tässä!
Ja se puhelu, Alicen koiranpentumaisuus, rangaistukset. Mahtavaa.

Tiesin ettei tuo suutelu onnistuisi, tiesin! Vaikkakin odotin jotain vähemmän tuollaista, mutta käyhän tämäkin. Miksi olen jotenkin asettunut Bellan puolelle, vaikka pidänkin enemmän Edwardista? :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Nuutti| - 31.07.2009 13:31:16
Jes, jatkoa!

Ihana. tuon oli pakko olla emmett! >))
Ääh, rakentava karkasi.
Kiit♥s.

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: neean - 31.07.2009 19:34:50
apua, en malta oottaa jatkoa =D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: minnamoi - 31.07.2009 19:35:48
äää.... taas yks tooooooooooosi hyvä luku!♥ tää ficci on koukuttanu mut pahan kerran! :D jatkoa odottelen taas innolla!

Lainaus
”Miksi sinulla oli tänään pinkkiä virtsaa ja siinä satunnaisia huumeita ja tauteja, Alice?”

”Se oli niin nättiä.” Alice yritti esittää suloista. Sen hän todella osasi.

haha nauroin tolle! :D

kiit♥s kun suomennat!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: jaina - 31.07.2009 21:01:55
Uusi lukija ilmoittautuu!

Joo,eli minä. Hyvältä vaikuttaa, todellakin... Hauskalta. Kauhistuin ihan tuosta Edwardin ja Laurenin jutusta, mutta onneksi Edward ei sitten halunnut tätä... Bella/Edward... <3

Joo, Alice on niin ihana tässä.

Carlislen seksivalistus oli aika pelottavaa.

Tuo Carlislen "paita pois Edward" aiheutti niin kovan nauruun repeämisen, että jouduin menemään piiloon siskoltani ja tämän kaverilta vessaan: menin sinne nauramaan ja itkemään samaan aikaan. Ei mikään ficci yleensä minua näin ole naurattanut, ehkä minua väsytti tai jotain..

Joitakin virheitä olen bongaillut, mutta en mitään suuria sellaisia..

Kiitokseni. Jatkoa odotellessa. :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Jaima - 03.08.2009 00:29:50
aww.... ihan äly hyvä :)
Äkkiä jatkoo!!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (17. luku ilmestynyt 29.7)
Kirjoitti: Allu-Pallu - 03.08.2009 11:12:37
carlisle on ilkeäää ;D
ihanan ilkeä...
mitäköhän bella on ottanu sieltä huoneesta???
Jatkoa fikkiriippuvaiselle kiitos ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: A-nuu - 03.08.2009 11:50:26
T/N: Kiitos kommenteista! Tämä on edelleen betaamattomana. :D

Kahdeksastoista luku: Sankari

”Mene pois”, nurisin. Emmett oli viimeinen henkilö, jonka halusin nähdä sillä hetkellä.

Hän mutristi huuliaan mietteliäästi. ”Tiedätkö mitä, olen ajatellut paljon sitten tämän aamun…” Katsoin häntä ärsyyntyneenä. ”Ja minä haluan sinun menestyvän. Uskon, että niin olisi ehdottomasti parempi.”

”Miksi sinä niin uskot?” kysyin yllättyneenä.

Emmett hymyili minulle, sitten hän istahti viereeni ja laittoi kätensä hartioilleni. ”Pikkusisko, on ollut jo ikuisuus siitä, kun joku pistänyt Edwardin omalle paikalleen. Hänen egonsa on suurempi kuin Jupiter. Minä en liioittele. Nyt hänen tyttöystävänsä aikoo laittaa hänet oikealle paikalleen. Se vain saa minut iloiseksi. Aion auttaa sinua kaikilla voimillani.”

”Mitä sinä aiot tehdä?” Kohotin kulmiani hänelle.

Tunsin olevani tuhoon tuomittu, kun huomasin, että Emmett ei ollut ajatellut tämän pidemmälle. Voin sanoa, että hän mietti nopeasti. Se mitä hän seuraavaksi sanoi, todisti sen.

Hän otti kätensä ympäriltäni ja otti paitansa pois. ”Minäkin aion kulkea tänään paidattomana. Aina kun haluat kuolata nähdessäsi Edwardin rintakehän, katso vain minua. Olen niin paljon vaikuttavampi.”

Hän vaikutti ylpeältä ideastaan. Hänen hymynsä kuitenkin haihtui, kun hän näki ilmeeni. ”Älä nyt, minähän yritän, Bella.”

”Tiedän.” Taputin hänen käsivarttaan kevyesti, koska minä todella arvostin hänen tarjoustaan. ”Mutta myönnä se, Emmett, olen tuhoon tuomittu.”

”Ei, ei, et ole. Minä teen kaiken voitavani auttaakseni sinua onnistumaan.” Hän jähmettyi patsaaksi, kun hän sulki silmänsä ja nojautui seinää vasten.

”Öh Emmett. Ei sinun oikeasti tarvitse auttaa minua. Kyllä minä pärjään.”

Totta puhuen, olin peloissani mitä voisi tapahtua, jos Emmett olisi puolellani.

”Minä olen sinun puolellasi, älä huoli ja… ja minulla on idea.”

Minä voihkaisin. Saatoin vain kuvitella, mitä kauhuja tulisi, kun Emmett lopettaisi seuraavan puheensa. ”Sen on parasta olla hyvä idea.”

Emmett nyökkäsi lupaavasti. ”Niin se onkin. Muistatko sinä Alicen rangaistuksen?”

En saanut aikaa vastata. En saanut aikaa edes avata suutani. Ovi pamahti auki ja Alice tuli sisään sulkien Emmettin halaukseen. ”Minä rakastan sinua. Sinä olet nero. Sinä olet paras isoveli koko maailmassa. Minä rakastan sinua!”

Yritin vetää innostunutta Alicea irti Emmettistä, mutten tietenkään onnistunut. ”Emmett, Alice, mitä on tekeillä?”

Emmett oli se, joka vastasi kysymykseeni kysymyksellä. ”Muistatko sinä Alicen rangaistuksen?”

Mutristin huuliani. ”Joo, kiitos vain muistutuksesta. Hän ei saa puhua minulle koko päivänä. En ymmärrä, miten siinä voi auttaa.”

”Se on vain yksi pieni varjopuoli, koska sinä olet väärässä. Hänen rangaistuksensa on, että hän ei saa puhua sinulle koko päivänä. Minä saan puhua sinulle. Kaikki, mitä hänen täytyy tehdä, on puhua minun kauttani. Myönnä. Minä. Olen. Nero!”

”Sinä olet nero”, sanoin halaten häntä.

Kun päästin hänet irti, Alice muistutti minua jostain.

”Emmett, voitko kertoa Bellalle, että hän ei saa unohtaa tämän iltaisia treffejä Edwardin kanssa, ja minun täytyy laittaa hänet valmiiksi.”

Emmett hymyili, kun häntä tarvittiin jo nyt palvelukseen. ”Bella, et saa unohtaa tämän iltaisia treffejäsi Edwardin kanssa. Ja Alicen täytyy laittaa sinut valmiiksi ja saada sinut näyttämään erityisen suudeltavalta.”

Emmett vetäisi minut jaloilleni ja kietoi kätensä sekä minun että Alicen hartioille.

”Emmett, voisitko laittaa paitasi takaisin päälle?” kysyin ujosti.

”En.” Hän painotti ’e’:tä. ”Muista, että sinun täytyy katsoa minua, kun ajattelet, että Edwardin kauneus käy sietämättömäksi.”

Minä voihkaisin, mutten voinut olla ärsyyntynyt Emmettiin, kuten normaalisti. Hänhän kuitenkin yritti auttaa minua. Avasin oven ja näin loput Cullenit keittiössä.

Kaikki katsoivat meitä, kun me saavuimme. Edward käveli luokseni ja otti minut pois Emmettin käden alta ja laittoi siihen omansa. Minä värisin uudelle kylmyydelle. Oli paljon häiritsevämpää olla näin lähellä paidatonta Edwardia. Kirottu Carlisle ja hänen kykynsä rangaista Edwardia.

”Oletko varma, että tahdot tehdä tämän?” Nostin katseeni ja näin Edwardin puhuvan Emmettille.

Emmett hymyili. ”Olen miettinyt sitä koko päivän, ja olen Bellan puolella. Sitä paitsi uskon, että tämän perheen on aika ilmoittaa puolensa. Kenen puolella sinä olet, äiti?”

”En usko eri joukkueisiin, mutta jos täytyy niin valitsen Bellan. Se on vähintä, mitä voin tehdä korvatakseni mieheni käyttäytymisen.” Esme hymyili Carlislelle. ”Sitä paitsi minä tahdon ottaa tyttöjen puolen. Toivon vain, että tämä ei hajota perhettäni.”

Esme käveli Alicen vierelle ja laittoi kätensä tämän ympärille. Edward otti kätensä pois hartioiltani ja meni seisomaan Carlislen viereen toiselle puolelle huonetta. Oli ilmiselvää, mitä oli tapahtumassa. Joukkueet olivat tekeillä.

”Rose, kulta?” Emmett sanoi syvällä äänellä.

Kaikkien silmät kohdistuivat Rosalieen. Kerrankin näytti siltä, että hän ei halunnut olla keskellä huomiota. ”Öh, juuri nyt, en kumpaakaan. Minusta tämä peli on lapsellista. Se on ohi huomenna ja sitten kaikki unohtavat sen.”

”Jos sinun täytyy valita…”

”Emmett ole kiltti, en halua olla osallisena tähän.” Sen jälkeen Rosalie käveli nurkkaan, mahdollisimman kauas molemmista joukkueista. Voin sanoa, että hän halusi vain tarkkailla. Hän oli pahoillaan, että tämä ’peli’ ei liittynyt häneen.

”C-jäbä?”

Carlisle pudisti päätään pienesti hymyillen. ”Monestiko minun täytyy pyytää, ettet kutsuisi minua tuolla nimellä, Emmett? Kuten kaikki tietävät, olen Edwardin puolella. Minä autan häntä miten vain voin. Kun hänellä on minut rinnallaan uskon, että me voitamme. Joka tapauksessa, minullahan on oikeus rangaista kaikkia.” Carlisle laittoi kätensä Edwardin olalle.

”Onko kivaa olla leuhka? Jazz, mies?”

”Onko minun pakko valita?” Jasper katsoi minua ja minä nyökkäsin, parasta vain päästä tästä yli. ”Okei, ei sillä, ettet olisi siskoni, Bella, mutta Edward on veljeni ja minä pysyn hänen rinnallaan.”

Minä nyökkäsin hänelle näyttäen ymmärtäväni. Hän vain valitsi puolen, jolle uskoi olevan enemmän lojaali.

”Jazzy…” Alice valitti. Sekunnissa, hän alkoi vetää Jasperia kädestä pois Carlislen luota. Jasper yritti ravistaa kätensä irti loukkaamatta hänen tunteitaan.

”Alice, kaikki on ihan hyvin. Me voimme voittaa tämän ilman Jasperin apuakin.”

Alice murjotti ja meni takaisin Emmettin viereen. Me kaikki katsoimme toisiamme hiljaisina pari minuuttia. Se oli neljä kolmea vastaan, mutta tajusin jotain. Se oli oikeasti yksi vastaan yksi. Edward vastaan minä. Muut olivat vain apuna kuin sotilaat.

Alice rikkoi hiljaisuuden. ”Hei Edward, oletko vieläkin aikeissa viedä Bellan treffeille tänään?”

”Joo, miksi en olisi?” Edwardin kulmat rypistyivät hämmentyneenä.

”No, sinä et voi enää viedä häntä syömään etkä elokuviin.” Jasper sanoi katsoen Edwardia päästä varpaisiin.

”Miksi ei?” kysyin. Minä oikeastaan odotin kovasti näitä treffejä. Se on nopea ja helppo tapa päästä eroon hänen hullusta perheestään.

”Useimmat paikat edellyttävät puvun ja kengät Edward.” Alice sanoi tosiasian. ”Sinua ei päästetä sisään. Okei, sinä voit viedä hänet sinne, se on ihan hyvä.” Tiesikö Alice, minne Edward aikoi viedä minut?

”Emmett, voitko kertoa Bellalle, että hän ja Edward ovat lähdössä puolen tunnin päästä ja minun täytyy laittaa hänet valmiiksi?”

”Hei Bella”, Emmett aloitti.

”Minä tiedän, Em.”

Emmett nosti minut ylös ja seurasi Alicea tämän kylpyhuoneeseen. Siellä lojui monia asukokonaisuuksia, mukaan lukien hame ja pusero yhdistelmä. En tiedä, saammeko me kaiken valmiiksi puolessa tunnissa.

Emmett taputti käsiään yhteen ja voin sanoa, että hän ei oikein tuntunut olevan elementissään. ”Luulenpa, että astun ulos siksi aikaa, kun sinä vaihdat vaatteita, Bella.” Seuraavaksi hän olikin jo poissa.

Katsoin Alicea ja näin hänen osoittavan vaatteita. Minä riisuuduin alusvaatteisilleni ja laitoin ne päälleni. Emmett tuli takaisin, kun Alice kutsui häntä.

”Emmett, voisitko sinä harjata Bellan hiukset?”

Emmett näytti siltä, kuin olisi tehnyt mitä tahansa muuta, mutta myöntyi. Minusta se oli hauskaa. Hän alkoi laulaa laulua ja se muistutti minua yhdestä Elf-elokuvan kappaleesta.

”Täällä minä olen… Alicen kylpyhuoneessa… harjaamassa Bellan hiuksia… laulaen laulua… Ja. Täällä. On. Takku… nyt se on pois… ja Bella näyttää kuin häntä olisi sattunut… oho, minun mokani… ja minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… nyt Bella nauraa minulle.”

”PÄÄ KIINNI EMMETT!” Alice huusi. ”Meillä on enää aikaa vain vartti ja minä olen vasta aloittanut hänen huulensa. Harjaa!”

Ajan loppuminen alkoi todella painostaa Alicea. Täytyy kuitenkin sanoa, että kun Emmett harjaa hiuksiani, niin se tuntuu kivalta. Me vietimme viimeiset viisitoista minuuttia hiljaisuudessa.

”Siinä, valmista.” Alice sai huulteni rajauksen valmiiksi. ”Emmett, hänen hiuksensa ovat aivan sähköiset!”

Alice kastoi kätensä lavuaarissa ja veti ne hiusteni läpi. ”Nyt ne pysyvät.” Hän heitteli tikareita silmistään Emmettiä kohti. ”Tule!”

Hän johdatti meidät makuuhuoneeseen, mihin hän oli laittanut sandaalit. Laitoin ne kiireesti ja menin alakertaan Edwardin luokse. Alice laittoi nopeasti kaulakorun kaulaani ja rannekorun ranteeseeni. Minä kompastuin parilla viimeisellä askelmalla, mutta Edward sai minut kiinni. Tuntui kuin enkeli olisi kopannut minut.

”Minne me olemme menossa?” kysyin paidattomalta Edwardilta.

”En kerro.” Hän otti kädestäni kiinni ja vei minut ulos. Katsahdin Emmettiä ja Alicea, joilla oli kummallakin sormi huulillaan.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: SabSab - 03.08.2009 12:02:12
O M G
Mä hajosin tolle Emmetil 24/7 8DDD
Siis ei elämä mikä laulu :'D
Ihan sairaan hyvä osa :'D
Jatkoa kiitoss!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Neavaan - 03.08.2009 12:07:54
aijj<33 ihana äkkiä lisäää : )) En löytänyt kirjoitus virheitä : ) JATKOA <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Amanecer - 03.08.2009 12:31:01
Rakastin tätä lukua Emmettin takia. :D Repesin totaalisesti tuolle Emmettin laululle, Alicen paniikille ja... kaikelle. Varmaan lempilukujani. Hah, kiitos!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Allu-Pallu - 03.08.2009 12:54:55
 ;Den tiennytkään että emmett laulaa:)
hän on ihanaa isoveli ;)
varsinkin se:voit katsoa minua,Bella,kun Edwardin kauneus käy ylivoimaiseksi ;Drepesin tuolle...
ja mikä laulu :-*
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: empö - 03.08.2009 13:28:58
ihanaa! luulin et emmet olis ollu edwardin puolella mut käy tää näinki :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: kakku. - 03.08.2009 14:06:47
Lainaus
Hän otti kätensä ympäriltäni ja otti paitansa pois.
”Minäkin aion kulkea tänään paidattomana. Aina kun haluat kuolata nähdessäsi Edwardin rintakehän, katso vain minua. Olen niin paljon vaikuttavampi.”
Kyllä se sitte osaa olla ajattelevainen! ;)

Lainaus
”C-jäbä?”
Carlisle pudisti päätään pienesti hymyillen. ”Monestiko minun täytyy pyytää, ettet kutsuisi minua tuolla nimellä, Emmett?
Hhahaha :D C-jäbä! ;D

Mä voisin niiiiiin kuvitella Emmetin tollasseeks niinku "tosielämässäki". Just tollanen VÄHÄN hölmö, mutta ajattelee vaan hyvää.  :D
JATKOA!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Öttimönkijäinen_ - 03.08.2009 14:17:17
”Täällä minä olen… Alicen kylpyhuoneessa… harjaamassa Bellan hiuksia… laulaen laulua… Ja. Täällä. On. Takku… nyt se on pois… ja Bella näyttää kuin häntä olisi sattunut… oho, minun mokani… ja minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… nyt Bella nauraa minulle.”

Total reps. xD

Kiitos

Kaisu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: neean - 03.08.2009 15:06:39
repesin totaalisesti tolle C-jäbä jutulle ja sille ku Emmet laulo ja kampas Bellan hiuksia  ! =DDD
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: essss - 03.08.2009 15:22:14
ihan paras. <3 nyt niil alko kunnon sota. : D
Lainaus
Hänen egonsa on suurempi kuin Jupiter.
repesin. : D
se C-jäbä oli kans iha paras. : Dd

JATKOO !
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 03.08.2009 17:25:42
hahah! hajosin Emmetille xDD
kiitti hyvästä suomennoksesta, jatka pian! : )

Lainaus
”Täällä minä olen… Alicen kylpyhuoneessa… harjaamassa Bellan hiuksia… laulaen laulua… Ja. Täällä. On. Takku… nyt se on pois… ja Bella näyttää kuin häntä olisi sattunut… oho, minun mokani… ja minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… minä rakastan sinua… nyt Bella nauraa minulle.”
paras kohta : DD
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Elanoir - 03.08.2009 18:58:03
OH. MY. GOD. Repesin!  :D Tämä luku pelasti ehdottomasti päiväni, aivan ihana, nauroin paljon.  ;) Ja nyt anelen polvillani, että seuraava osa tulisi pian. Kenties vielä tällä viikolla?  ::)
Hohoo, kiitoksia paljon :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Eltsu - 03.08.2009 19:40:55
Wow!Repesin ihan täydellisesti varsinki tolle Emmettin laululle ja C-jäbää kohalle toivottavasti tulee jatkoo pian ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: TiiTa - 03.08.2009 19:43:48
Vähä repesin tolle Emmetin laululle  ;D

Jatkoo!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Tessuu - 03.08.2009 19:51:13
repesin pikkusen tol Emmetil ;D
jatkoa,kiitos!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Lilly - 03.08.2009 21:31:15
Täältä löytyy sitten uusi lukija :-D Tänään luin kaikki putkeen, aivan mahtava! Virheitä en tainnut juurikaan löytää.
Rakentavaahan se tämäkin  ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: @lice - 03.08.2009 22:56:34
totaalinen reps:'''D  EMMETT ON NIIIIN IHANA !! <3 :D aaw, nii söpö tollane hölmö:'D<3

lisää vaa :D ja nii en nyt nähny virheit ku nauroin emmettille mut tuskin niit ois löytynykkää;)

jatkoo! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Rassermus - 03.08.2009 23:11:51
Ihhhiihhhiii. Unohin mitä mun piti sanoo xD
Joo. Ihana jatko oli<3 ihii. Emmet <3_<3
Ihanaa tekstiä, kuten aina.!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: tonkss - 04.08.2009 01:08:07
Voi vitsi, piti pidätellä nauruu tätä lukiessa :D ihana Emmett, ja sen laulu! ihan mahtava luku
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Cindy - 04.08.2009 09:29:17
Onkohan täällä ketään, joka ei olisi revennyt Emmettille ja sen laululle?

Tää luku oli hyvä;) Enkä jaksa odottaa seuraavaa!

Joten jatkoa nopeesti!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Ayos - 04.08.2009 10:03:03
Ei elämä. Hyvät naurut sain ( käkätin täällä kuin mikäkin pikkuorava... )
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: neh - 04.08.2009 12:08:32
Tää on hyvä  :)

JATKOO<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: ChiliKinkku - 04.08.2009 15:54:22
Tää on niiin paras paras paras!! Toi Emmetin laulu *reps* :D :D :D jatkoo!!! ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 04.08.2009 19:46:49
C-jäbä :> Emmett on ihana! Että nauroin.

Jatkoa pyytäisin ja mielellään nopeasti.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: mouu - 04.08.2009 20:26:45
hähäh, emmet vei !  ;D voi sitä, koittaa olla niin huomaavainen  :D
minäkin jatkoa odottelen  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Jonttu - 05.08.2009 19:11:02
C-jäbä ja se Emmettin laulu... Voi vitsi ne oli hyvii!
Jatkoa odottelen.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Riitu - 06.08.2009 13:53:57
Haha, repesin ihan täysillä tolle C-jäbälle, Emmettin laululle ja ku Emmett harjas Bellan hiuksia :'DDDDDDDDD

Ihan paras luku :'D

Jatkoa nopeesti<33

-Riitu-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Nuutti| - 06.08.2009 14:00:04
Jazz mies. <3
Hii, repeilyä repeilyn perään. Ihan lööw oon tähän. (:
Rakentava lähti edin ja bellan matkaan. <3
Kiit♥s,

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: - Edward - - 06.08.2009 23:09:35
Ihan mahtava luku taas kerran ! ..odotellen jatkoa ...jännittää mitä treffeistä mahtaa tulla. C-jäbä oli aika hauska kohta :D ;D ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 3.8)
Kirjoitti: Veronika - 07.08.2009 11:37:07
Haha, Emmett on kyllä paras!

Mihinhän se Edward vie  Bellan? Toivottavasti jonnekin romanttiseen paikkaan.  ;)

Minä olin ihan haltioissaan, kun Edward joutui heittämään paidan pois, osaan oikein kuvitella sen. Carlisle on kyllä epäreilu!  ;D

Jatkoa odottelen.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: A-nuu - 07.08.2009 11:40:41
T/N: Kiitos kommenteista. Tämä on jälleen kerran betaamaton. :D

Yhdeksästoista luku: Silver

Edward veti minut kädestä autotalliin. Joten me emme olleet sitten menossa minnekään paikalliseen paikkaan. Aivoni miettivät ankarasti, minne me olimme menossa. Näytti kuitenkin siltä, että minun täytyi vain odottaa kärsivällisesti.

Kun me saavuimme autotalliin, tunsin tyhmyyden ja syyllisyyden paukuttavan, kun tajusin, että minä vain etsin erästä tyhmää kiiltävää Volvoa. Volvon paikalla oli toinen auto. Se näytti erittäin kalliilta. Etupäästä peräpäähän.

”Ed… Edward.” Pysäytin askeleeni, kun hän yritti ohjata minut matkustajanpaikalle. ”Mikä tuo on?”

”Se on Saleen S7 Twin Turbo Silver.” Edward yritti olla nauramatta töllistelylleni. Hän meni matkustajanpuolelle ja avasi oven vain koskettamalla kahvaa. Alkoi kuulua kirskuvaa ääntä ja Edward astui taaksepäin. Ovi nousi ilmaan.

”Mistä sinä sait tämän?” kysyin istuutuen penkille.

”Seattlen autotallista.” Hän painoi oven nappia ja ovi alkoi sulkeutua. Auton sisällä oli pimeää, kunnes hän meni toiselle puolelle ja avasi oven. Hän ei tietenkään tarvinnut valoa laittaakseen avaimen virtalukkoon. Kun hän käynnisti auton, auto kirkastui neonsinisistä valoista ja paljasti tuhannet hallintapaneelit edessämme.

Se myös kirkasti hänet. Hän näytti upealta siinä valossa. Se kirkasti hänen paljaan rintansa paremmin kuin hormonini pystyivät kestämään. Jokainen täydellinen linja oli esillä. En halunnut mitään muuta niin kovasti kuin vain painaa huuleni juuri hänen napansa yläpuolelle…

”Kuinka monta autoa sinulla on?” Se oli kysymys, joka eniten häiritsi mieltäni. Tein myös monia ylimääräisiä toistoja päässäni: Älä suutele, älä suutele.

Edward peruutti juuri ulos, kun hän vastasi. ”Neljäkymmentäkaksi.”

Kulmani kohosivat yllätyksestä. ”Neljäkymmentäkaksi.”

”No, nyt neljäkymmentäyksi.”

”Neljäkymmentäyksi.” Minun oli vaikea sulatella aivoissani niin suurta lukua ja hänen epätarkkaa äänenpainoaan. Ainakin juuri nyt minä olin poissa tolaltani. Numero oli liian suuri, jotta olisin voinut olla hermostumatta.

”Vain koska sinä toistat kaiken sanomani, ei tee minusta valehtelijaa.” Edward hymyili minulle vinosti ja kiisi kohti tietä. ”Joten minä ajattelin, että voisitko sinä vastata kysymykseeni? Lupaan, etten käytä vastaustasi sinua vastaan.”

”Tottakai.” Olin vakavissani.

”Haluan kyllä tai ei vastauksen, ei muttia, taita, ehkiä, tai jossittelua, ei muuta kuin kyllä tai ei.”

”Edward, mitä se on?”

”Haluatko sinä suudella minua?”

En todellakaan ollut odottanut tuota kysymystä, joten nauroin ääneen. Luulin hänen kysymyksensä olevan jotain elämää mullistavaa, kun hän puhui niin vakavasti. Hän vilkaisi minua huolestuneena. ”Kyllä, minä haluan suudella sinua, mutta…”

”Ei muttia”, Edward keskeytti. Hän hymyili ja oli hetken hiljaa. Se ei ollut sellaista rauhallista hiljaisuutta, missä voisin rentoutua. Se oli sellaista hiljaisuutta, että tiesin hänen ajattelevan vakavasti. Häiritäkseni itseäni, katsoin ulos auringon alkaessa painua puiden taakse. Pian tulisi pimeä.

Edward kurottautui ja otti kädestäni kiinni, yrittäen saada huomioni.

”Sinä haluat suudella minua. Joten miksi et suutele?” Hän jatkoi antamatta minun vastata. ”Meidän ei tarvitse kertoa kenellekään Bella. Se voi olla meidän pieni salaisuutemme. Sillä tavoin me voimme suudella tänään ja sinä voit silti voittaa. Kukaan ei saa tietää.”

Uskoiko hän todella, että lankeaisin tuohon ansaan? Pystyin näkemään sen hänen silmistään. Kyllä, hän uskoi.

”Öh, Edward. Öh. Kuinka tyhmäksi sinä minua oikein luulet?” marisin. ”Jokainen noista neljästä väitteestä on väärin. Vain typerys voisi uskoa niihin. Olemmeko me menossa Port Angelesiin?”

Huomasin, että me kuljimme kohti pohjoista emmekä etelää, kuten yleensä.

”Kyllä olemme. Et sinä minusta ole ollenkaan tyhmä. Kömpelö ja tyhmyri, tietenkin, mutta et tyhmä. Älysi on yksi niistä monista puolista, mitä rakastan sinussa.”

Pyöräytin silmiäni.

”Haluatko tietää, mitä minä rakastan sinussa. Minä rakastan sitä, kuinka sinä aina yrität saada minut sivuraiteille, mutta se ei koskaan onnistu niin kuin haluaisit. No niin, minäpä toistan, jokainen noista neljästä väitteestä on väärin. Voisitko selventää?”

”Se voi olla meidän välinen salaisuutemme, Bella. Minä tiedän, että sinäkin haluaisit kuollaksesi suudella minua. Mitä pahaa huijaamisessa muka on? Älä viitsi, kenenkään ei tarvitse tietää. Minä tiedän, että sinä haluat.”

Hän tuli lähemmäs ja mutristi huuliaan, sulkien silmänsä. Se näytti hassulta ja pelottavalta samaan aikaan. Hassulta, koska kasvonsa olivat tuolla tavalla koomisesti mutrussa. Pelottavalta, koska hänen olisi kuulunut ajaa eikä vaarantaa elämääni.

”Kyllä, joku saa tietää. Alice saa.” Hän huokaisi kuin olisi toivonut, etten olisi huomannut sitä seikkaa. ”Ja minä en voi suudella sinua, koska tietäisin suudelleeni sinua ja se on yhtä paha kuin häviäminen. Huijaaminen on pahasta. Mitä tapahtuisi, jos sinä vaikka huijaisit ruokavaliossasi? Minä haluan voittaa tämän Edward, suoraan ja rehellisesti.”

Hän mutristi huuliaan yrittäen keksiä jotain muuta, miten saisi minut luovuttamaan, luulisin. Yritin häiritä häntä ensin. Ja olinkin jo miettinyt tätä kysymystä koko päivän.

”Kuinka sinä voit? Tarkoitan, olla suutelematta minua koko päivänä?”

Hän hymyili minulle vinosti ennen kuin vastasi ja alkoi leikkiä sormillani. ”Ihan hyvin, tiedäthän. Jos minulla ei olisi tätä valtava reikää sydämessäni ja tuskaa, kun en tunne huuliasi omillani, tämä voisi olla aivan tavallinen päivä. Älä huoli, minä kyllä selviän. Ei ole mitään huolehdittavaa. Minä selviän jotenkin.”

Minä voihkaisin katsoen ikkunasta ulos huomaamatta, että ulkona alkoi olla jo pimeä. Mieleni oli ollut tänään hitaan miettimisen osastolla. Minä vain huomasin, kuinka kovaa me ajoimme. 160 mailia tunnissa. Olimme koko ajan ajaneet niin kovaa. Sen täytyy olla joku uusi auto-juttu.

”Herran jumala, Edward! Hidasta! Muistatko mitä viimeksi tapahtui, kun me olimme yhdessä autossa ajamassa ylinopeutta. Me päädyimme tuusan nuuskaksi! Hidasta!”

”Rauhoitu Bella.” Hän silitti kädellään, joka ei ollut kädessäni, hiuksiani. Mikä sai minut huudahtamaan ja tarttumaan rattiin. ”Älä nyt Bella, tämä ei ole Volvo. Minä haluaisin pitää tämän yhtenä palasena.” Hän nappasi ratin ulottuviltani ja sai minut rauhoittumaan hidastamalla 80 mailiin tunnissa.

”Mitä Volvolle tapahtui?” kysyin, kun hengitykseni rauhoittui.

Hän naureskeli ilmeelleni. ”Se on metsässä lähellä taloamme. Myöhemmin, Emmett ja minä myymme sen osina eBayssa. Älä huoli, puhelintolppakin on kunnossa.”

”Voi, olen pahoillani siitä.”

”Tiedän, että olet. Älä huoli siitä. Me olemme perillä.”

Katsoin ympärilleni yllättyneenä, kun olimme tulleet perille niin nopeasti. Tietenkään se ei ollut odottamatonta, kun hän ajoi niin kovaa. Näin ryhmän satunnaisia kasoja pitkin poikin, enkä voinut kuin hymyillä.

”Menemmekö me pelaamaan minigolfia?”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 07.08.2009 14:22:57
Lainaus
.Älä huoli, puhelin tolppakin on kunnossa.
HAHA ; DDD tossa kohtaa repesin
kiitti suomennoksesta!
monta osaaa tähän tulee vielä?
jatka pian :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: A-nuu - 07.08.2009 14:49:39
Kiitos kommentistasi Kotitonttu. :D Tähän tulee vielä kuutisen lukua.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Amanecer - 07.08.2009 15:33:56
Aww, suloista. Edward on niin ihana. <3 Ei tässäkään niin paljoa virheitä ollut ottaen huomioon, että tämä on betaamaton. Vaikkakin puhelintolppa ja minigolf ovat yhdyssanoja (Kotitonttun lainaama kohta ja ihan vimppa lause koko ficissä). Ainoat jutut, jotka jäivät virheistä mieleen. :) Kiitoksia paljon.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Neavaan - 07.08.2009 16:43:27
Ihana<3  Toivon että tulee pian jatkoa :))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Rassermus - 07.08.2009 18:27:14
Hmmm. onpas pitkä päivä :D
Joo. Mini Golffia :DD
Jatkoa.!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Emirato - 07.08.2009 19:16:44
Lainaus
.Älä huoli, puhelin tolppakin on kunnossa.
HAHA ; DDD tossa kohtaa repesin
kiitti suomennoksesta!
monta osaaa tähän tulee vielä?
jatka pian :)

Sama juttu veit sanat suustani kotitonttu
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Ayos - 07.08.2009 19:27:15
Kiitos  tästäkin osasta (::
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: @lice - 07.08.2009 22:19:18
hahah <3 tää on ihana =) hyvin suomennat ja virheitäkää ei näkyny,, ja

jatkoo vaa ! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: - Edward - - 07.08.2009 22:26:50
Kiitos ihanasta luvusta !! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: neh - 07.08.2009 22:33:29
Tää on niiinn ihana<3
Jatkoo vaan :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: kakku. - 07.08.2009 23:11:11
Lainaus
”Kuinka monta autoa sinulla on?” Se oli kysymys, joka eniten häiritsi mieltäni. Tein myös monia ylimääräisiä toistoja päässäni: Älä suutele, älä suutele.

Edward peruutti juuri ulos, kun hän vastasi. ”Neljäkymmentäkaksi.”

Kulmani kohosivat yllätyksestä. ”Neljäkymmentäkaksi.”

”No, nyt neljäkymmentäyksi.”
Että silleen :D
Jatkooaaaa :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: essss - 08.08.2009 01:06:46
hihih. tää on ihan paras. <3
mist vetoo, et Bella lyö sen golf pallon jonku päähä. : D joteki vois kuvitella, et sellast tapahtuu. : D
mut kiitos tästä, jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (18. luku ilmestynyt 7.8)
Kirjoitti: Elanoir - 08.08.2009 14:34:00
Hei, tämäpä oli ihana luku! Pitääpä pitää eBayta silmällä, jos vaikka ilmestyisi myyntiin Volvon osia.. :D Mutta koska olen suuri pilkunviilaaja, löysin muutaman virheen:
”Älä huoli, puhelin tolppakin on kunnossa.”
”Menemmekö me pelaamaan mini golfia?”
Molemmat ovat yhdyssanoja ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: A-nuu - 09.08.2009 18:34:58
T/N: Kiitoskiitoskiitoskiitos kommenteistanne! ;D Ja betaamattomana jatketaan. :)

Kahdeskymmenes luku: Punk-lapset

Katsoin ympärilleni yllättyneenä, kun olimme tulleet perille niin nopeasti. Tietenkään se ei ollut odottamatonta, kun hän ajoi niin kovaa. Näin ryhmän satunnaisia kasoja pitkin poikin, enkä voinut kuin hymyillä.

”Me menemme pelaamaan minigolfia?”


”Kyllä”, hän tokaisi ja painoi nappia, jotta ovet avautuisivat. Me nousimme pois autosta ja ne sulkeutuivat takanamme. Menimme auton eteen ja kävelimme lippuluukulle käsi kädessä.

”Okei, myönnän. Minä olen innoissani.” Yksikään ideoista, joita päähäni oli tullut, ei ollut ollut minigolf. Se oli yksi monista asioista, missä en ollut hyvä. Punastuin ajatukselle, mitä kaikkea tekisin väärin.

”Oletko kunnossa?” Edward luultavasti huomasi punastumiseni ja kietoi lohduttavan käden ympärilleni.

”En ole kovin hyvä minigolfissa”, myönsin riiputtaen päätäni. ”Sinun täytyy auttaa minua vähän, jos et halua nolostua.”

”Et halua nolostua”, hän toisti ja naurahti. ”Bella, minulla ei ole paitaa päällä ja sinä olet huolissasi, että nolaat minut. Katso ympärillesi; huomaat, että tämä on kuin ensimmäinen päivämme Forksin lukiossa parina.”

Tein kuten hän pyysi ja hän oli oikeassa. Samalla kun me lähestyimme lippuluukkua, sinne kerääntyi enemmän ihmisiä. Osa vilkaisi olkansa yli ja toiset vilkaisivat toisenkin kerran. Pikkulapset, jotka olivat lähdössä vanhempiensa kanssa, eivät voineet kääntää hänestä katsettaan. Minulle tuli epämukava olo nähdessäni toisten ja kauniimpien teinien tuijottavan hänen vatsa- ja rintalihaksiaan. Hän ei kuitenkaan näyttänyt huomaavan.

Puna syveni poskillani ja melkein toivoin, että Edward olisi vienyt meidät jonnekin kliseisempään ja yksityisempään paikkaan, kuten niityllemme. Katseet eivät kuitenkaan näyttäneet häiritsevän häntä. Hän nautti tästä.

Tökkäsin hänen kylkiluitaan ja nauroin hänen itseluottamukselleen.

”Oletko varma, että he eivät heitä sinua pois?” kysyin kohottaen kulmiani merkitsevästi. ”Tarkoitan, että eihän tuo voi olla sallittua?”

”No, me näemme sitten, luulisin”, hän sanoi, kun me menimme toiseen jonoon. ”Jos ei, minun täytyy vain viedä sinut suoraan treffiemme toiseen osaan.”

Se yllätti minut. Mahtavaa, siinä sitten toinen palapeli, mitä minun täytyisi miettiä. Rypistin kulmiani ja katsoin jalkoihini pohdiskellen.

”Mikä toinen osa on, Edward?” kysyin hampaat irvessä, kun en keksinyt mitään realistista vastausta.

”Ei mitään kamalaa.” Hän hymyili minulle yrittäen kohottaa mielialaani, ja siirtyi sitten eteenpäin jonossa. ”Kaksi minigolfiin… öh, saisimmeko neljä palloa? Hän ei ole kovin hyvä tässä.”

Halusin sanoa jotain, mutta olin liian vihainen, joten minä vain tallasin hänen varpailleen. Hän ei näyttänyt edes huomaavan. Tuhahdin ärsyyntyneenä.

”Tottakai”, myyjä sanoi, minä nolostuin. ”Muiden asiakkaidemme onnellisuuden puolesta, pyytäisimme teitä laittamaan paidan päälle.” Hän näytti siltä kuin ei olisi halunnut sanoa mitään.

”Olen pahoillani, mutten voi”, Edward sanoi. Hän laittoi hiukan rahaa pöydälle ja lähti ennen kuin myyjä ehtisi sanoa mitään muuta. Kohautin myyjälle olkiani ja seurasin Edwardia. Minun täytyi juosta. Minä vain nauroin koko ajan, kunnes meidän kätemme olivat taas yhdessä.

”Kai se sitten on sallittua”, kuiskasin.

”Hän miettii, pitäisikö hänen jättää työpisteensä ja lähteä peräämme”, hän naurahti eikä pysähtynyt. Minusta se ei ollut kovin noloa, koska minä vain nauroin mukana. Yllättäen hän nappasi minut halaukseen samalla kun me kävelimme. Hän ei päästänyt irti ennen kuin pääsimme ensimmäiselle radalle.

”Naiset ensin”, Edward sanoi ja antoi golfmailani. Hän piti molemmissa käsissään mailoja ja antoi minun valita haluamani. Minä hymyilin hänelle ja valitsin punaisen jättäen hänelle sinisen.

Edward istui penkille ja katsoi, kun tuijotin ensimmäistä rataa edessäni. Tämä oli vain yksinkertainen, jossa piti saada pallo kulman taakse. Tulin vieläkin hermostuneemmaksi, kun tunsin hänen silmänsä niskassani. Käännyin ympäri katsoakseni häntä ja hän vain katsoi minua viattomasti.

”Kaikki hyvin?” Edward kysyi.

”Öh, joo”, vastasin hätäisesti ja löin palloa. Palloni osui reunukseen minua vastapäätä ja pyöri takaisin luokseni. Se pysähtyi jalkaani. Pistetilanteeni on nyt negatiivinen. ”Älä naura”, jupisin, vaikka hän ei nauranutkaan.

”Huono tuuri”, hän sanoi ja veti minut pois tieltä. ”Minun vuoroni.”

Hän näytti mittaavan kaiken ja mietti vakavasti. Hän laittoi sinisen pallonsa aivan maton reunalle.

”Mitä sinä teet?” kysyin uteliaasti.

Hän ei katsonut minuun, kun vastasi hitaasti. ”Käytän geometrian ja fysiikan sekoitusta saadakseni sen reikään yhdellä.”

”Ilmeisesti”, sanoin sarkastisesti, mutta hymyilin. Minä hymyilin, koska tajusin, että hän oli ainoa poikaystävä koko maailmassa, joka osaisi tehdä niin ja hän oli kokonaan minun. Mitä antaisinkaan vain saadakseni painaa huuleni hänen huuliinsa vain sekunniksi ja…

Lopetin siihen. Ei olisi hyvä ajatella sitä. Sen sijaan katsoin ympärilleni ja huomasin paikan olevan erittäin romanttinen ja kaunis. Nyt oli aivan pimeää, mutta puut ja puskat olivat täynnä hopeisia valoja. Näytti kuin koko järjestely anoi romantiikkaa minun ja Edwardin välille. Mietin, oliko hän suunnitellut tämän. Luultavasti.

”Hole in one!”

Kävelin hänen luokseen ja kiedoin käteni hänen vyötärönsä ympärille. Jos hän aikoi kiduttaa minua romanttisella paikalla, niin sitten minä kidutan häntä. Jos minä nyt edes pystyisin kiduttamaan häntä.

Nojauduin taaksepäin niin paljon, että jos hänen kätensä eivät olisi tukeneet minua, olisin kaatunut takapuolelleni. ”Ehkä sinä voisit auttaa minua saamaan hole in one’n”, kuiskasin, kun hänen huulensa olivat vain sentin päässä omistani. Yritin saada ääneni mahdollisimman flirttailevaksi. En tiennyt onnistuinko vai en.

”Ehkä”, hän kuiskasi ja painoi huulensa omilleni. Olin jo valmistautunut henkisesti ja otin huuleni hampaideni väliin. Hänen huulensa siirtyivät leualleni ja alas kaulalleni. Suljin silmäni ja yritin hallita haluani. Hänen kätensä liukuivat kylkiluillani, alas vyötärölleni ja pysähtyivät lanteilleni.

Henkinen taistelu päässäni alkoi käydä liian kovaksi, kun hänen kielensäkin päätti pitää hauskaa ja polveni pettivät. Hän ei näyttänyt huomaavan, koska hänen otteensa lanteistani piti minut pystyssä. Olin aivan hurmiossa. Ei ollut epäilystäkään, että jos en lopettaisi nyt, en voisi lopettaa ikinä.

”Ed… Edward?” Ääneni oli yhtä heikko kuin tahtonikin.

”Mmm”, hän huokaisi solisluuni kuoppaan. Hän näytti olevan aivan yhtä sekaisin kuin minäkin. En pystynyt keksimään ainoatakaan sanaa, jolla hänet saisi lopettamaan, joten minä vain aloin työntää häntä poispäin. Hän tiesi perääntyä heti, kun käytin kaiken voimani saadakseni hänet irti. Olin kiitollinen, että hän piti minusta kiinni, sillä en olisi kyennyt seisomaan omin avuin.

Kumpikaan ei sanonut mitään ennen kuin me lakkasimme läähättämästä.

”Tuo oli… kivaa”, sanoin hengästyneesti.

”Niin.” Edward oli samaa mieltä ja päästi minut irti. Minä vähän kompuroin, mutta pysyin pystyssä. Hän nosti golfmailani maasta. ”Taitaa olla sinun vuorosi.”

Otin golfmailan häneltä ja katsoin maahan etsiäkseni palloani. En nähnyt sitä. Edward hymyili ja kurotti puskan alle. Hän tipautti pallon juuri siihen, mihin se oli aikaisemmin jäänyt.

”Sinä potkaisit sitä, kun me suutelimme”, Edward sanoi hymyillen.

”Kun sinä suutelit”, oikaisin häntä hiljaa.

Yritin matkia, mitä Edward oli aikaisemmin tehnyt ja se osui pari kertaa molempiin laitoihin. Se ei mennyt samalla tavalla kuin Edwardilla, mutta ainakin sain sen osumaan toiseenkin jalkaani.

Edward otti kädestäni kiinni ja me kävelimme pallon luo. Minulta kesti vielä viisi lyöntiä ennen kuin sain pallon sisään. Kaiken kaikkiaan se oli aika nöyryyttävää. Edwardia se ei kuitenkaan näyttänyt vaivaavan. Meidän takanamme oli jo jonoa. Ennen kuin me menimme toiselle radalle, me ajattelimme, että olisi kohteliasta päästää heidät edellemme.

Samalla kun me odotimme kahden esiteinitytön lopettavan, Edward päätti taas hyökätä kaulaani huulillaan. Tällä kertaa oli helpompaa olla välittämättä hänestä, koska minä keskityin kahteen tyttöön, jotka eivät keskittyneet peliin, vaan Edwardin vartaloon. Jos minä kerran pystyin kuulemaan heidän kuiskivan, niin sitten Edward todellakin kuuli, hän kuitenkin vain suuteli kaulaani.

Ajan kuluessa, noin viisi minuuttia myöhemmin, kun tytöt lähtivät kolmosradalle, Edward lopetti.

”Tiedähän”, hän sanoi keskustelevaan sävyyn samalla kun asetti palloani. ”Minulla on parempi olo, kun saan edes suudella sinua.”

”Ai.” En tiennyt mitä muuta voisin sanoa tekemättä sitä itselleni vaikeammaksi.

”Haluatko tietää jotain muutakin?” Edward sanoi tullen taakseni seisomaan. Hän laittoi käsivartensa ympärilleni ja kätensä omieni päälle ottaen kiinni golfmailasta. ”Sinä pidät mailaa aivan väärin. Tässä, sinä pidät sitä näin.”

Hän siirsi käsiään, jotta toinen oli hiukan toisen yläpuolella. ”Nyt”, hän kuiskasi kaulaani vasten. ”Sinä heilautat.” Hän nosti kätemme ilmaan ja heilautti ne suoraan palloon. Pallo osui tuulimyllyyn ja vieri sen toiselle puolelle.

Minä en kuitenkaan huomannut sitä. Ajattelin vain, kuinka herkulliselta hänen hengityksensä ja ihonsa omaa ihoani vasten tuntui. Mitä enemmän ajattelin sitä, sitä vaikeampaa oli keskittyä todellisuuteen. Tuntui kuin vartaloni kuumeni ja kylmeni samaan aikaan.

”Hole in one”, hän kuiskasi ennen kuin suuteli kaulaani.

”Okei, Edward… lopeta.” Astuin poispäin hänestä ja hän päästi minut irti. Hän laittoi pallonsa maahan ja valmistui lyömään, yrittäen löytää täydellisen kulman.

”Miksi sinä haluat minun lopettavan?” hän kysyi samalla kun tarkasti tuulimyllyä. Päätin olla välittämättä siitä kysymyksestä.

Tiesin, että hän vain yritti esitellä golftaitojaan. Se mitä hän seuraavaksi teki, todisti sen. Hän löi palloa kovaa. Se osui tuulimyllyyn ja pyöri ympäriinsä, sitten se lensi takaisin ja Edward nosti kätensä huomaamattomasti. Pallo kimposi siitä päästäen terävän murskaavan äänen. Katsoin, kun se liisi tuulimyllyn ohi ja pois näkösältä.

Avasin suuni kysyäkseni, mutta Edward nosti kätensä sanoakseen ’odota sekunti’. Hän kuunteli jotain. ”Hole in one”, hän sanoi hymyillen.

”Kuinka sinä teit tuon?” Katsoin häntä töllistellen.

”Muinaista kiinalaista geometriaa.” Hän hymyili minulle ja johdatti meidät noutamaan pallojamme. Kaikki oli hyvin seuraavissa kolmessa reiässä. Hän auttoi minua saamaan reikään yhdellä tai kahdella samalla kun harjoitteli omaa ’muinaista kiinalaista geometriaansa’. Voin sanoa, että oikea syy siihen, miksi hän auttoi minua, oli koska hän halusi kuulla sydämeni läpättävän ja hengitykseni nopeutuvan. Ei epäilystäkään, se oli varmasti osa suunnitelmaa, miksi hän toi minut tänne.

Kuutosradasta näytti tulevan minun uusi lempiratani. Meidän täytyi lyödä pallo sillan yli. Silta oli syvältä näyttävän veden yläpuolella. Allas näytti juuri sellaiselta minigolf altaalta, joka oli puoliksi klooria ja johon olet aina halunnut päästä uimaan.

”Minä voin tehdä tämä yksikseni”, sanoin Edwardille. Radassa oli vain jotain sellaista, mikä sai minut haluamaan voittaa sen itsekseni. Edward nyökkäsi ja seisahti sivuun.

Laitoin pallon maahan ja katsoin sillan toiselle puolelle. Pitäen katseeni pienessä reiässä, kuten Edwardilla oli tapana, minä heilautin. Pallo lensi ilmaan ja sitten plups.

Oho.

Katsoin Edwardia ja näin hänen virnistävän minulle. Halusin suudella noita huulia niin että… Ei, ei saa ajatella sitä!

”Mitä nyt?” kysyin ajatellen vaihtopalloja hänen taskussaan.

”Minä haen sen”, hän julisti ja alkoi ottaa kenkiään pois. Voi ei! Hän sai kenkänsä pois ja pian sukat seurasivat perässä. Hän käveli sillalle ja kiipesi kaiteelle samalla kun minä katsoin häntä silmät suurina. Sitten hän astui kaiteen reunan reunalle, mihin ainoastaan vampyyri kykeni ja meni pallon perään.

Niin nopeasti kuin jalkani sallivat, minä juoksin altaan reunalle ja odotin hänen nousevan ilmaan. Vihdoinkin hän nousi. Punainen palloni oli hänen kädessään. Hän kääntyi ympäri niin, että hän kellui nyt selällään.

”Edward Cullen!” henkäisin.

”Tule sinäkin rakas!” Hän hymyili minulle. ”Vesi on lämmitettyä.”

”Nosta heti takapuolesi ylös siitä altaasta!” huusin. Tätä ei todellakaan voinut tapahtua kaiken tämänpäiväisen huipuksi. Miksi, voi miksi, Edwardin täytyi valita tämä päivä ollakseen lapsellinen teini-ikäinen.

”Vain jos sinä suutelet minua”, hän vastasi ja heitteli palloa valonnopeudella kädestä toiseen.

”TULE POIS!” huusin ja yllätyin kuullessani äänen, joka liittyi omaani. Käännyin ympäri katsoakseni taakse, kun näin miehen päällikönpaidassa juoksevan meitä kohti.

”Laita vaatteet päällesi ja häivy tästä puistosta!” hän huusi Edwardille. Hänen äänensä matki poliisien ääniä, joita kuulee televisiosta.

”Okei, tulen pois”, Edward sanoi pyöräyttäen silmiään niin, että vain minä näin sen. Hän laittoi sukkansa ja kenkänsä jalkoihinsa erittäin hitaasti, aivan kuin hän olisi halunnut tehdä sen hidastettuna tai sitten vain käydäkseen takanamme olevan miehen hermoille. Mr. Johtaja tuhahti kärsimättömänä takanamme. ”Okei, herra, olen valmis lähtemään.”

Johtaja ei sanonut mitään puuttuvasta paidasta, joten ajattelin, että hän oli jo kuullut. Minulla ei ollut tilaisuutta puhua Edwardille, kunnes olimme parkkipaikalla. Johtaja oli takanamme, ärsyttävän lähellä kulkusuunnasta huolimatta.

”Miksi sinä teit niin?” huusin kuiskaten Edwardille.

”Kuulin hänen ajatuksensa lähenevän. Ne sanoivat, että hänen täytyi potkaista paidaton punk-lapsi ulos. Minä vain annoin hänelle syyn häätää meidät. Olen äärettömän pahoillani siitä. Toivoin, että olisimme voineet jäädä sinne pidemmäksi aikaa. Sinulla näytti olevan hauskaa ja tiedän, että minulla ainakin oli.”

”Kaikki on hyvin.” Hymyilin. ”Ei se ole sinun syysi. Minulla oli silti hauskaa. Minusta sinun pitäisi ehdottomasti liittyä golfjoukkueeseen.

Hän nauroi samalla kun avasi oveni. Me menimme sisään ja lähdimme kohti tietä.

”Näyttää siltä, että minun täytyy viedä sinut treffiemme toiselle osalle.”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: millix - 09.08.2009 19:08:01
Ihankuin olisin lukenut enkunkielistä osaa! Hyvin olet suomentanut!  :D
Ja nopeasti, mutta minä kärsimättömänä menin jo lukemaan jatkoa...  ::)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: neean - 09.08.2009 20:33:15
aaaahh ! jatkoa nopeesti =D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: kakku. - 09.08.2009 21:29:34
Lainaus
”Mmm”, hän huokaisi solisluuni kuoppaan. Hän näytti olevan aivan yhtä sekaisin kuin minäkin. En pystynyt keksimään ainoatakaan sanaa, jolla hänet saisi lopettamaan, joten minä vain aloin työntää häntä poispäin. Hän tiesi perääntyä heti, kun käytin kaiken voimani saadakseni hänet irti. Olin kiitollinen, että hän piti minusta kiinni, sillä en olisi kyennyt seisomaan omin avuin.
Vitsi, mä ihmettelin, että miks BELLA yrittää saada Edwardin pois läheltään, mutta onneks tajusin, että tän ficin ideahan oli se, että ei saa suudella :D
Jatkoa :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Neavaan - 09.08.2009 21:35:05
aijjj<33 upee luku. lisää jatkoa. ja äkkiä :))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: @lice - 09.08.2009 22:17:15
aahh<33 täää on ihana : DD edward on niin sulonen:D  "paidaton punk-lapsi" :D:D repes,

mutta jatkoa odotellessa=)

(ps, käännät tosi hyvin)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Amanecer - 09.08.2009 22:20:53
Oih, jo kahdeskymmenes luku tästä ficistä, kylläpä se aika rientää.

Ja miten hyvä luku! Nauroin paidattomalle Edwardille, ja oikeastaan koko luvun ajan oli sellainen pieni virne naamalla (ja näytin varmaan ihan idiootilta, toivottavasti kukaan ei nähnyt).

Kiitoksia, jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: neh - 09.08.2009 22:36:35
TOSI HYVÄ LUKU : )
JATKOO<3 :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: essss - 09.08.2009 23:55:03
aww. <3 ihana.
tykkään tästä tosi paljon. haluun kovasti nähdä sen hetken, ku vuorokausi päättyy ja saa suudella : D

jatkoa?
kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 10.08.2009 01:14:08
Aww.. kiitos mahtavasta suomennoksesta !
tää on kyl nii kiva ficci ♥
monta osaa tätä vielä tulee ? 

jatka pian <3 kiitos !
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Annoy - 10.08.2009 14:46:05

Ne sanoivat, että hänen täytyi potkaista paidaton punk-lapsi ulos.

Eddie punk-lapsi? Tuolle ei voinut olla nauramatta. Mahtavasti suomennettu luku taas kerran. Jatkoa mahdollisimman pian.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Allu-Pallu - 10.08.2009 16:09:40
HAHAHAH:))
Edwardko on punk-lapsi? :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Rassermus - 10.08.2009 16:57:20
Punk-lapsi :DD
Ihana jatko ja jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: kkat - 10.08.2009 17:56:21
tää on ihana fic  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Dunja - 10.08.2009 18:17:05
Hyvä luku taas kerran. Jatkoa odottelen.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Nuutti| - 10.08.2009 18:32:16
Ouujes!
Taasjatkoa!
Whii.
Rakentava karkasi. (;
Kiit♥s,

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: SabSab - 10.08.2009 21:25:29
aahh<33 täää on ihana : DD edward on niin sulonen:D  "paidaton punk-lapsi" :D:D repes,

mutta jatkoa odotellessa=)

(ps, käännät tosi hyvin)

Samaa mielt kaikes ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Cindy - 11.08.2009 12:57:44
Paidaton punklapsi. Repesin ;D

Kaksi jatkoa, enkä ole huomannut! Varmaan mun pitäis hankkiutuu silmälääkärille.
Mutta, jatkahan nopeesti, jään odottelemaan:))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: bansku - 11.08.2009 15:18:36
omnomnomnom aivan ihana, ah i love it<3. Käännät ihan mielettömän hyvin, yhtäkään virhettä ei osunu silmään. Kaks mahtavaa jatkoo olit kääntäny, uusia jatkoja vaan oottelen tääl ihan täpinöissäni :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (20. luku ilmestynyt 9.8)
Kirjoitti: Emirato - 12.08.2009 17:33:29

Ne sanoivat, että hänen täytyi potkaista paidaton punk-lapsi ulos.

Toi oli niin ihana luku mut toi Punk lapsi homma oli paras....
Jatkoa <333 :3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: A-nuu - 12.08.2009 19:03:19
T/N: Jatkoa saapunut!! ;D Kiitos kaikille ihan kamalasti kommenteista! :D

Kahdeskymmenesensimmäinen luku: Hedelmäsalaattia ja Quesadilloja

”Ranta”, totesin yllättyneenä, kun me ohitimme kyltin, jossa luki ’Tervetuloa Järkälerannalle’. Olin juuri viettänyt kymmenen minuuttia arvaillen, minne me olimme menossa ja olin sanonut, että rannalle. ”Mutta minähän sanoin rannalle, sinä valehtelit minulle. Sinä olet jo kuiva, mikä tarkoittaa, että sinun täytyy kastua uudelleen. Ja niin minunkin, odotas, luulisin kyllä, että sinä voisit riisua vaatteesi…”

Näyttelin murjottamista ja mutristin alahuultani. Hän nauroi ilmeelleni ja siveli etusormellaan huuliani saaden minut huokaisemaan. Otin hänen sormensa alas huuleltani ennen kuin mitään pahaa tapahtuisi ja kiedoin omat sormeni hänen sormiinsa.

”Minä olisin valehdellut sinulle, jos olisimme menossa rannalle, mutta me emme ole.” Hän ajoi tyhjään parkkiruutuun pelottavalla nopeudella. Hän pysähtyi jarruttaen äkisti puiden ympäröimän polun varrelle, mikä johti kohtisuoraan rannalle. Hän oli oveni ulkopuolella ennen kuin ehdin edes silmiäni räpäyttää.

Kun hän oli auttanut minut autosta ulos, me kävelimme hiljaa käsi kädessä polkua pitkin. Polku vaihtui lopulta sillaksi merenaaltojen yli. Huomasin pian tumman hahmon edessämme. Se näytti aivan varjolta pimeydessä ja näytti pieneltä vuorelta.

Kun me kävelimme sitä kohti, se kirkastui jouluvaloilla joka puolelta. Haukoin henkeä, kun tajusin, mikä se oli. Se oli jahti, mikä oli ainakin kaksi kertaa isompi kuin mikään muu laiva, jonka olin ikinä nähnyt. Ja kaksi kertaa kauniimpi.

”Huhhuh”, sanoin ja nostin katseeni Edwardiin. Valojen heijastus hänen silmistään sai hänet näyttämään siltä kuin hän alkaisi itkeä ja hänen ihonsa hohti upeita värejä. Hän ei ollut koskaan ollut kauniimpi.

Hän hymyili minulle. ”Ajattelin sinun pitävän siitä.” Me kävelimme suoraan sitä kohti ja minä hypähdin säikähdyksestä, kun joku teini seisoi laiturilla sen jättimäisen laivan edessä. Hänellä oli jokin kaukosäätimen tapainen kädessään ja hän antoi sen Edwardille, kun me saavuimme hänen luokseen.

”Kiitoksia, David”, Edward mutisi ja näytti siltä, että hän antoi tälle ison nipun tippiä. ”Kyllä, tietenkin herra Cullen.” Pojan äänestä kuulsi syvä kunnioitus.

”Minä jatkan tästä.” Se mitä Edward sanoi, oli selvästi vinkki, että pojan piti lähteä. David käveli, tai pikemminkin juoksi pois. Hän näytti innokkaalta päästessään laskemaan uutta omaisuuttaan. Edward painoi kaukosäätimen nappia ja käveli kohti alenevaa laituria.

”Miksi sinä vuokrasit näin ison laivan vain puolitreffeille?” Hänellä oli parasta olla selitys, laiva sopi kuninkaalle, ei puolitreffeille, enkä aio edes laskea niitä satasia, jotka hän antoi Davidille.

”Ei sitä tarvitse vuokrata, minkä jo omistaa”, Edward selitti. Hän kääntyi ympäri minuun päin ja hetken päästä hän oli laiturilla. ”Arvon neiti.” Edward kumarsi ja ojensi kätensä pyytävästi. Jos joku muu olisi yrittänyt tehdä noin, se olisi ollut äärimmäisen imelää. Ei kuitenkaan, kun Edward teki sen. Edward ei ikinä tekisi mitään imelää.

”No kiitoksia.” Yritin niiata parhaani mukaan. Minä kuitenkin pilasin senkin, koska niiauksen aikana ei kuuluisi kompastua. Oli hyvä, että Edwardin käsi oli jo valmiiksi ojennettuna. Hän koppasi minut käsivarsilleen ja alkoi kantaa minua, kuten morsianta.

”Haluatko tietää, mitä hyvää sinun kömpelyydessäsi on?” Hän jatkoi ennen kuin minulla oli mahdollisuutta vastata myöntävästi. ”Saan aina tekosyyn pitää sinua sylissäni.” Hänen käsivartensa tiukentuivat ympärilläni ja voin sanoa, että tiesi minun punastuneen kuin hullu. Ensimmäistä kertaa ikinä, olin iloinen, että hän tiesi tunteeni, kun minulle kävi niin.

”Ehkä minun pitäisi kompastua useammin”, totesin. ”Mutta miksi perheesi tarvitsee ison laivan, kuten tämä?” Katselin ympärilleni. Olin pökertynyt paikan kauneudesta. Se näytti uskomattomalta. Veden takia se näytti kaksi kertaa kauniimmalta.

Hänen naurahduksensa palautti minut maanpinnalle, kuten aina. ”Yritä ajatella kuten Cullen, Bella. Mitä tapahtuisi, jos jollekin meistä… tapahtuisi onnettomuus? Minne me menisimme? Maalla me olemme aivan liian tunnistettavissa. Vedessä emme.”

Tämä laiva oli tarpeeksi iso pitämään vampyyriperheen turvassa jopa vuoden tai parikin. Vain Alice olisi pahoillaan. Merellä ei ole kovin monia shoppailu mahdollisuuksia. ”Tietenkään kukaan meistä ei pitäisi siitä. Haiden ja valaiden syönti viikko viikon jälkeen käy aika ällöttäväksi.”

”Vau, vau. Tämä on mahtavaa.” Kohotin hänelle kulmiani ja pudistin päätäni. Jälleen kerran uusi perheeni sai minut järkyttymään täydellisesti.

Edward laski minut maahan seisomaan, kun me saavuimme laivan sisäänkäynnille. Katsoin ympärilleni, sisäpuolelta se oli tietenkin aivan yhtä kaunis kuin ulkopuoleltakin. Oikealla puolella arvelin olevan kapteenin hytti ja muut jutut, koska se nousi korkealle taivaalle. Oikealla oli myös suuri allas, joka oli peitetty kankaalla. Ainoa syy, mistä tiesin sen olevan allas, oli koska siinä oli ponnahduslauta ja vesiliukumäki. Mikään niistä ei kuitenkaan kiinnittänyt huomiotani.

Keskellä helmenvalkoista kantta oli puhdas pöytä, romanttisesti aseteltu pöytä, jolla oli kynttilöitä ja lautasliinat, jotka oli taiteltu joutseniksi, täytetyn tarjottimen vieressä. Pöydän jaloissa ja tuoleissa oli pienimpiä valoja, joita olin koskaan nähnyt. Lasinen pöytä heijasti kaiken takaisin.

”Vau”, sanoin, kun Edward alkoi kävellä pöytää kohti. Pöydän katsominen ja tieto siitä, että Edward oli tehnyt tämän minulle, sai silmäni kyyneltymään. Edward näytti ymmärtävän.

”Tämä kaikki on sinulle, rakas”, Edward sanoi samalla kun hän istutti minut tuoliin. Oli oikeastaan aika outoa, että näin polveni pöydän läpi. Hypistelin sormiani ja laitoin kädet pöydälle. Edward ilmestyi nopeasti pöydän toiselle puolelle ja nappasi nopeasti toisen käteni omaansa.

Minä puristin hänen sormiaan tiukasti ja katselin toisen kerran ympärilleni. Tämä paikka oli uskomattoman kaunis. Se sai minut tuntemaan syyllisyyttä.

”En tajua, kaiken jälkeen, mitä tänään on tapahtunut, miksi sinä teet tämän kaiken minulle? Koko päivän olen ollut vain tuhoisa ja itsekäs, sitten sinä järjestät ihanimman ja romanttisimman jutun, mitä minulle on ikinä tehty. Miksi?”

”Koska minä rakastan sinua ja sinä ansaitset sen”, Edward sanoi yksinkertaisesti kuin se olisi maailman selvin asia siivutetun leivän jälkeen. Hän huokaisi ja ojensi minulle yhden kolmesta haarukasta. Hän huokaisi, kun minä vain jatkoin hänen tuijottamistaan.

”Mutta minä en ole suudellut sinua koko päivänä”, vastustin. Tuntui kuin en ansaitsisi mitään ympäriltäni, mukaan lukien pöydän toisella puolella istuvaa kreikkalaista jumalaa.

”Bella”, hän aloitti. ”Ajatus sinun suutelemisestasi on kuin hedelmäsalaatti ja sinun kanssa viettämäni aika on kuin quesadillat.” Kun hän sanoi tämän, hän kohotti kättään, joka ei ollut juuri sillä hetkellä minun kädessäni ja paljasti kaksi lempiruokaani. Hedelmäsalaatti oli parasta ja toisena tuli quesadillat. ”Sinun suutelemisesi on mehukasta ja sinulla on aina jokin uusi yllätys. En vain saa siitä tarpeeksi. Jokainen uusi maku on kuin uusi kokemus.”

Samalla kun hän puhui, minä kävin salaattia läpi. Söin aina ensimmäiseksi hunajamelonit, mutta hedelmäsalaatti oli niin suuri, että siinä näytti olevan kolme hunajamelonia. ”Entä quesadillat?”

”Ja quesadillat”, hän toisti ja juoksutti sormeaan viipaleen päällä. Minua ei oikeastaan haitannut, vaikka hän koskikin ruokaani, hänellähän ei ole mitään rasvoja, jotka voisivat tarttua kaikkeen. ”Ne ovat mausteisia. Niissä on sellaista ylimääräistä potkua, mitä kuka tahansa ihminen haluaisi. Ne antavat voimaa kestää koko päivän. Joskus ne voivat kuitenkin olla hiukan imeliä.”

”En todellakaan tajua”, myönsin samalla kun halkaisin viipaleeni kahtia.

Edward kohotti kättäni ja painoi kevyen suudelman jokaiselle rystyselle. Hän huokaisi kuin kärsimättömänä. ”Sinun suutelemisesi on uskomatonta. En voi edes kuvailla sitä. Paras tunne koko maailmassa. Se todella vetäisee jalat altani… joskus kirjaimellisesti. Minä vannon, että joskus kuulen sydämeni alkavan taas lyödä ja tunnen veren juoksemisen kaiun suonissani. Haluan vain lisää, lisää, lisää. Tietenkin minä lopetan sen takia. Siltikään en ikinä voisi luovuttaa minun hedelmäsalaattiani mistään hinnasta. Paitsi quesadilloista ja siitä, että saisin viettää enemmän aikaa sinun kanssasi, tietenkin.”

”Vaikka hedelmäsalaatti on myös runsas, se on myös koukuttavaa. Tiedän, että siinä on raja. Mutta, kuten sinä, quesadillat pitävät minut elossa. Aika sinun kanssasi… tunnen eläväni, aivan kuin elämä lisäisi minuun kerroksia.”

Hän huokaisi ja katsoi alas ruokaani. Sitten hän alkoi yhdistää ja erottaa sormiamme. Me istuimme hiljaa ja minä lopetin ruokailun. Ruokaa ei ollutkaan niin paljon kuin olin luullut, mutta oli sitä kuitenkin tarpeeksi, että tunsin itseni turvonneeksi.

En voinut uskoa sitä, mitä olin juuri kuullut. Edwardilla todella oli omat tapansa sanoa asiansa. Tuntui kuin olisin ymmärtänyt kaiken, mitä hän oli juuri sanonut, mutta sitten tuntui, että kaikki oli salaperäistä ja minulla oli enemmän kysymyksiä kuin alussa. Hän sai kaikki ongelmaisimmat asiat yksinkertaisimmiksi ja kaikki yksinkertaisimmat asiat kaikista monimutkaisimmiksi.

Hän otti haarukkani, kun laskin sen halkaistakseni toisen quesadillan. Ennen kuin minulla oli mahdollisuutta sanoa mitään, hän heitti vesimelonin palan suuhunsa. ”Yh, silti vesimeloni ei ole mitään verrattuna sinun huuliesi makuun. Sitä paisti se on liian nestemäistä.”

”Sanoo mies, jolla on vain veriruokavalio.” Hymyilin hänelle ja avasin suuni, jotta hän pystyi syöttämään minulle mustikan. Hän jatkoi syöttämistäni lopulla hedelmäsalaatilla. Hänellä oli siihen toimintamalli, jonka minä tajusin hetken kuluttua. Hän syötti ne minulle värikoodeittain.* Ensin mustikka, sitten hunajameloni, ja niin edelleen. Hän tuskin antoi minulle tilaisuutta haukata quesadilloja.  

”Luulen, että se mitä yritän sanoa”, Edward sanoi hiljaisuuteen. ”On, että minä rakastan sinua ja kaikki mitä itse haluan on sitä, mitä sinä haluat ja tarvitset. Ei, en tietenkään tarkoita, että haluan, ettet suutele minua, minä todella ja vakavasti tahdon sinun suutelevan. Minä vain yritän saada sinut tuntemaan olosi hyväksi sen asian suhteen. Onko tässä mitään järkeä?”

”Kyllä, sinä haluat sitä, mikä on parasta minulle.” Tämä Adoniksen kaksoiskappale on todella uskomaton. Jopa kaiken sen jälkeen, mitä meille oli tapahtunut tänä päivänä, hän oli minun Edwardini ja vain minun. ”Okei. Luulen, että olen valmis. Ruoka oli todella ihanaa, kiitos. Minäkin rakastan sinua – ikuisesti.”

Hän nousi ja käveli pöydän toiselle puolelle, pitäen käsiämme vieläkin yhteen liitettyinä. ”Ikuisesti”, hän vannoi ja auttoi minua nousemaan tuolilta. Painoin pääni hänen rintaansa vasten ja hengitin sisään ja ulos. Pystyin tuntemaan hormonieni pörräävän ympäri kehoani.

”Plus, se ei auta poikien kanssa.” Nostin katseeni häneen nopeasti ja yllättyneenä. ”He kaikki ovat saaneet tyttönsä suutelemaan heitä. Entä jos minä en? Mitä se tarkoittaisi? Voin jopa kuulla Emmettin juuri nyt.”

Hänen silmiinsä tuli ilme, jonka tunsin liiankin hyvin, joten minä laitoin käteni hänen huulilleen juuri ajoissa. ”Ei käy, Jose.” Irrottauduin hänen otteestaan ja juoksin laivan toiselle puolelle. Pystyin aistimaan hänet takanani, kävellen ihmisvauhtia. Kaikki aistini tuntuivat olleen tänään ylikierroksilla. Hänen kätensä kietoutuivat vyötärölleni samalla kun minä nojauduin häntä vasten.

Hän painoi suudelman korvaani samalla kun nojauduin kaiteen yli nähdäkseni tummaan veteen. Kaikki, mitä pystyin näkemään oli tuhansien valojen heijastukset. ”En näe tuolla ollenkaan kalasia!” valitin.

”Kalasia.” Edward kohotti minulle kulmiaan. Minä nyökkäsin ja pyöräytin silmiäni. ”No, luulen, että meidän täytyy vain mennä sinne alas ja etsiä niitä”, hän sanoi asiallisella äänellä. Sitten hän siirsi kätensä vyötäröltäni ja riisui housunsa.



*Se olisi oikeasti aakkosjärjestyksessä, mutta se ei sopinut tähän suomennokseen...
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: kjatri - 12.08.2009 19:21:16
Ihanaa jatkoa! Minä olen lukenut tämän englanniksi, joten suomeksi lukeminen on kivaa ::: D Suomennat vieläpä todella hyvin! : ) Toivottavasti saadaan pian jatkoa! : )

~kjatri
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Dunja - 12.08.2009 20:07:58
Ihana luku! Repesin pahasti kalasille ;D
Jatkoa vain nopeesti.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: @lice - 12.08.2009 20:16:22
ääääw, ihana luku taas : DD suomennos on hyvää ja sujuvaa ! =)

jatkoa odotellessa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Neavaan - 12.08.2009 20:26:48
aijjj<33 ihana lisää :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: kakku. - 12.08.2009 20:47:03
Voi, oikeen oma paatti! :D Mä halaun oman Edward Cullenin. (Mä kylläkin suutelisin sitä koko ajan, enkä asettais tollassia hölmöjä ei-suudella -päiviä)
Jaaatkoaaa :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 12.08.2009 21:55:34
Kiitos hyvästä suomennoksesta  =)
Repesin monessa kohtaa : DD
jatkoo !  :))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: millix - 13.08.2009 09:43:51
Ainoa syy, mistä tiesin sen olevanallas, oli koska siinä oli ponnahduslauta ja vesiliukumäki.

Olisin laittanut tuon erilailla esim. Ainoa syy, mistä tiesin sen olevan allas, oli ponnahduslauta ja vesiliukumäki.  ;)


Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: essss - 13.08.2009 11:30:53
awws <3 tää on ihana ja niin sulonen. ;)
kiitos paljon, hyvin suomennat.

jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Scaramouche - 13.08.2009 15:08:44
awww, edward osaa kyllä olla tosi romanttinen! jatkoa odottelen! <3<3<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Mutanttiorava - 13.08.2009 16:17:57
Awwws <3 jatkoo ja heti tai mä sekoon! Tää on niin ihana, osaat suomentaa aivan mielettömän hyvin!

Seukki lukuhan vois ilmestyä sit tänään ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: TiiTa - 13.08.2009 16:46:00
Aivan ihana luku :) Löytääköhän ne niitä kalasia? xD
Toivottavasti jatkoo pian! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Emirato - 14.08.2009 22:34:50
Tää kalasia juttu oli hyvä... Kuinka monta suommenosta oot tehnyt??? Saako semmosta ees kysyä?!...
Jatkoa odotellen
Emirato
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: neh - 14.08.2009 22:38:41
Hyvä luku taas jatkoo!!!! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: Effect - 15.08.2009 00:29:34
Ihana ! <3

Söpö idea ja kaikkea. Hyvää käännöstä.

Jatka pian : )


uuuuu aika harvinaisen hyvä ja rakentava kommentti -.-
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (21. luku ilmestynyt 12.8)
Kirjoitti: minnamoi - 15.08.2009 08:57:39
ooi! taas on ollu ihanaa lukee tätä! :) onko tätä tulossa vielä kuinka monta lukua?  :P kiitos että jaksat suomentaa
Jatkoa
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: A-nuu - 15.08.2009 14:26:07
T/N: Kiitos kommenteista. :D Lukuja on enää kaksi, joten ollaan ihan loppusuoralla. :) Emirato: Olen tainnut suomentaa jotain 9 ficciä.

Kahdeskymmenestoinen luku: Pikku Simon

”Kalasia.” Edward kohotti kulmiaan minulle. Minä nyökkäsin ja pyöräytin silmiäni. ”No, luulen, että meidän täytyy vain mennä sinne alas ja etsiä niitä”, hän sanoi asiallisella äänellä. Sitten hän siirsi kätensä vyötäröltäni ja riisui housunsa.
   
Edward oli aikeissa viedä meidät uimaan jäätävän kylmään veteen. Minä olin aikeissa riisuutua alusvaatteisilleni jäätävän kylmään veteen. Jäätävän kylmään veteen oli noin 25 jalan pudotus. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä jäätävän kylmässä vedessä oli. Mainitsinko minä jo jäätävän kylmän veden?

Mikään tuosta ei tullut mieleeni, kun Edward hymyili minulle; kaikki, mitä ajattelin oli, että Edward oli bokseripoikia. Ne olivat tarkemmin sanottuna valkoiset hymiöbokserit. Minua se ei haitannut yhtään, ne sopivat hänelle hyvin.

”Rakas?” En huomannut, että hän oli puhunut minulle ennen kuin hän kutsui minua. Nostin katseeni häneen hämmentyneenä. Hän huomasi, mikä oli vienyt huomioni. ”Alice valitsi ne minulle. Hän tykkää olla stylistinä kaikkialla. Joskus hän on oikea päänsärky.”

”Ovatko ne mukavat?” kysyin ensimmäisen asian, mikä tuli mieleeni. Mikä ihmeen tumpelo minä oikein olen? Näen ensimmäistä kertaa poikaystäväni alusvaatteissaan ja minä kysyn, miltä ne tuntuvat! Voin käyttää juuri nyt Alicen neuvoa.

”Erittäin”, hän hymyili minulle. ”Menemmekö me nyt katsomaan niitä kalasia?”

Hän osoitti vaatteitani vihjaten, että minun pitäisi ottaa ne pois. Pelko nousi kurkussani ja teki minut kykenemättömäksi puhumaan. Ei minua strippaus pelottanut. Okei, ehkä vähän. Mutta ei se ollut se. Tuolla alhaalla oli luultavasti kylmä. Täällä ylhäällä oli vain 10 astetta.

”Ai, öh, voithan sinä pitää vaatteet ylläsikin, jos haluat mieluummin niin.” Luuliko hän, että minulla oli ongelma riisuutumisessa? Ihan kuin olisi. Se vain, etten tiennyt, miten asiat olisivat jälkeenpäin. Epäröin vieläkin.

”Se on oikeasti okei, jos pidät vaatteet päälläsi. Ei se minua haittaa.”

Näyttäen hänelle, että pystyin, otin neulepuseron pois, jättäen päälleni vain rintsikat ja hameen. Luojan kiitos, että Alice laittoi minut pukemaan yhteensopivat alusvaatteet. Tänään, minulla oli pinkki- ja valkoraidallinen setti ja jopa minun mielestäni se näytti upealta.

Seuraavaksi lähti hame. Puna peitti kasvoni samalla kun otin sen pois. Itseluottamus ei oikein ollut minun juttuni. Pystyin tuntemaan hänen huomaavan punastumiseni. Minä vilkaisin häntä, äänettömästi rukoillen silmilläni, että hän antaisi minulle hiukan yksityisyyttä.

Hän naurahti ja peitti silmänsä liioitellen, saaden minut itsevarmemmaksi. Kun ne oli riisuttu, katsoin laidan yli. ”Eikö tuolla ole aika kylmä?”

”Kyllä, vähän koleaa, ei kuitenkaan mitään henkeäsalpaavaa. Voithan sinä jäädä tänne ylöskin, jos haluat.” Hänen silmänsä vikittelivät minua, kertoen, ettei hän halunnut minun nyt perääntyvän. En itsekään halunnut perääntyä nyt. Jos olin jo melkein alasti Edwardin edessä, en aikonut enää perääntyä.

”Okei, sinä ensin”, sanoin katsoen miettivästi laidan yli. Muistin, mitä viimeksi tapahtui, kun hyppäsin mereen. Nähtävästi Edwardkin muisti sen.

”Entäpä me ensin?” Hän otti minua vyötäröltä kiinni ja hyppäsi kolmekymmentä jalkaa laidan yli leveillen taidoillaan. Minä kiljaisin innoissani, kun tuuli tuiversi hiuksissani. Tämä tunne oli niin samanlainen kuin Edwardin reppuselässä juoksemisessa. Kerrassaan henkeäsalpaavaa!

Sitten Edward kiepautti meidät ympäri niin, että hänen selkäpuolensa osui veteen ennen minua. Kylmyys halvaannutti minut hetkeksi, mutta vain hetkeksi. Sitten kehoni tottui siihen niin nopeasti, että oikein tunsin sen. Vartaloani alkoi siitä huolimatta oudosti pistellä. Tämä oli aivan kuin olisi tottunut nukkumaan Edwardin vieressä, siihen pitää vain tottua.

Avasin silmäni ja näin Edwardin katsovan minua jalan päässä kuin tarkastaen, että olin turvassa ja että minulla oli miellyttävä olo. Minä nostin hänelle peukaloitani ja katselin ympärilleni. En nähnyt mitään, kuten en odottanutkaan näkeväni.

Keuhkojani alkoi polttaa kevyesti, aika hankkia ilmaa. Aloin uida siihen suuntaan, missä oletin pinnan olevan. Edward-aistejani kutitti ja tiesin, että hän seurasi minua.

”Ha!” henkäisin, kun halkaisin veden pinnan. Edwardin kädet kietoutuivat vyötärölleni, jotta minun ei tarvinnut itse pitää päätäni pinnalla. ”Kiitti. Se oli mahtavaa!”

”Älä muistuta siitä.” Hän hymyili minulle vinosti ja veti minut lähemmäksi rintaansa. Ei. Hyvä. Idea!!!! Hiton hormonit! Vartaloni oli yhtäkkiä tulessa, vaikka vieressäni oli vampyyri ja kylmää vettä. Näin paljon ihoani ei ollut vielä koskaan koskenut hänen ihoaan kerralla.

Se tuntui kerrassaan uskomattomalta, mutten saanut tuntea niin. En ainakaan tänään. Oli sietämätöntä kieltäytyä. Kaikkialla vartalossani oli himoa. Ja minä tarkoitan kaikkialla! Purren hampaani yhteen, minä ponkaisin itseni irti hänestä. Vartaloni huusi minulle vastalauseita.

”Minulla on hieman vilu”, mutisin, kun kohtasin hänen laskelmoivan ilmeensä.

”Minä voin korjata sen”, hän lupasi. Hän nojautui lähemmäs, mutta minä olin valmistautunut. Minä ponkaisin itseni hänen rinnastaan uudelleen, kovaa. Vesi kuljetti minua taakse kaksi tai kolme jalkaa ja lähdin uimaan. Menin paikkaan, jonka oletin turvallisimmaksi, veneen viereen.

”Minne sinä olet menossa?” Edward huudahti. Käännyin ja vilkaisin olkani yli. Hän oli siellä, minne olin hänet jättänytkin, pieni hymy kasvoillaan. Hän tiesi, mitä hänen vartalonsa oli juuri tehnyt minulle.

”Menen etsimään kalasia!” huusin takaisin. Vedin syvään henkeä ja sukelsin. Kylmä vesi ei tuntunut tällä kertaa kylmältä. Tällä kertaa se oli miellyttävää, koska vartaloni oli niin kuuma sen takia, mitä Edward oli tehnyt. Kun happi oli kulunut, odotin vielä hetken ja nousin pintaan. Toivoen epätoivoisesti, että happi selventäisi aivoni.

”Siellähän sinä olet!” Edward huudahti samalla hetkellä, kun pääni kosketti pintaa. Hänen äänensä oli sakeana huolesta. Epäröimättä ja ilman lupaa hän kietoi kätensä ympärilleni.

Tällä kertaa se oli erilaista, suloisempaa. Annoin hänen kietoa kätensä ympärilleni tiukemmin kuin koskaan ennen. ”Älä enää ikinä tee tuota”, hän murisi korvaani.

”Mitä?” kysyin hämmentyneenä.

”Sinä olit veden alla puolitoista minuuttia!” Hän ei kuulostanut kovin raivostuneelta, enemmänkin rentoutuneelta ja helpottuneelta. Kun hänen kylmyytensä ja veden kylmyys yhdistyivät, ne saivat minut tärisemään kerran rajusti, hän laski kätensä tukien minua nyt vain lanteilta.

Minä murjotin ja kiedoin käteni hänen kaulaansa. ”Ehkä ensi kerralla sinä voit tulla kanssani.” Painauduin lähemmäksi häntä, yrittäen parhaani mukaan olla välittämättä kylmyydestä. Välinpitämättömyyteni ei kuitenkaan ihan toiminut. Tuntui kuin kananlihani olisivat tulleet kananlihalle.

En halunnut sukeltaa ihan vielä. Minulla oli liian hauskaa. Jos hän laittaisi minut sukeltamaan, en usko, että olisin iloinen matkustaja.

”Ehkä voisin. Vedä syvään henkeä. Me menemme syvälle ja etsimme niitä kalasia, joita sinä halusit niin kovasti nähdä.” Minä tein, kuten hän pyysi ja vedin ylinäytellen keuhkoihini niin paljon ilmaa kuin pystyin. Vedin ilmaa niin paljon, että tuntui kuin keuhkoni räjähtäisivät. Nyökkäsin ja me sukelsimme.

Aivan kuten aikaisemmillakin sukelluskerroillani, vartaloni tuntui aistivan vapauden, mikä ilmestyi koleassa vedessä. Jotenkin se oli lämpimämpää kuin viileä yöilma. Edward, ollen kuin kivi, putosi pohjalle, ja pysyi siellä. Hänen kätensä oli vyötäröni ympärillä, pitäen minut vieressään.

Hän osoitti jalkojani, näyttäen, että minun piti pysyä siinä. Minä nyökkäsin ja hän iski minulle silmää ja hävisi. Hän luultavasti lähti etsimään minulle kalan, leveillen taidoillaan. Plus, minä en voinut mennä minnekään. Olin liian syvällä noustakseni pintaan. Vetovoima piti minut pohjassa.

Hän oli poissa viisitoista sekuntia ennen kuin palasi. Keuhkojani oli jo alkanut hiukan särkemään. Minä vain jätin sen huomiotta ja keskityin kahteen kalaan hänen käsissään. Toinen oli vauva lohi, ehkä neljä tuumaa pitkä. Toinen oli suuri lohi, se näytti pedolta. Se oli ainakin yhtä iso kuin minun yläruumiini.

Sen nähdessäni, silmäni melkein pulpahtivat ulos. Edward naurahti kerran ilmeelleni ja hänen huuliltaan karkasi pieni kupla. Minä jätin hänet huomiotta ja juoksutin sormeani kalojen suomuilla. Kalat eivät ole limaisia vedessä. Poika parka. Se tärisi nähdessään minut.

Silmäni etsiytyivät pieneen söpöläiseen. Minä kurkotin sitä kohti ja Edward antoi minun ottaa sen. Se tuntui yhtä söpöltä kuin se olikin. Minun pitäisi nimetä se Pikku Simoniksi. Simon-nimi sopi hyvin lohelle. Avasin suuni kertoakseni Edwardille, kun tajusin, että se oli virhe.

Kaikki happi tulvahti suustani kuin pumpaten. Suljin suuni juuri ajoissa. Yhtään vettä ei ehtinyt sisään. Välittömästi vartalossani alkoi tuntua kuin sisällä ei olisi ilmaa. Minä luhistuin polvilleni, päästäen irti Pikku Simonista. Edward näki, mitä tapahtui ja polvistui heti viereeni. Hän kohotti leukaani kahdella sormellaan.

Sitten se osui minuun. Hänellä oli ilmaa. Hänellä oli paljon raikasta ilmaa keuhkoissaan. Hänen kehonsa ei tarvinnut happea. Minä painoin huuleni hänen huulilleen ja tein parhaani vetääkseni sisälleni niin paljon ilmaa kuin pystyin. Häneltä kesti murto-osa sekunnin tajuta kaiken. Hän puhalsi ilmansa suuhuni ja ui minä mukanaan pintaan. Me olimme niin syvällä, että se kesti kymmenen sekuntia, kymmenen sekuntia kipua.

Heti, kun pääni halkaisi veden pinnan, aloin haukkoa happea. Jokainen keuhkorakkula kiitti minua. Jopa kylmä ilma tuntui taivaalliselta. Sormenkynteni tekivät kaikkensa kaivautuakseen Edwardin olkapäähän, yrittäen kertoa hänelle, että olin tuskissani ja että hänen pitäisi viedä minut turvaan.

”Bella, Bella, hei, katso minuun, oletko kunnossa? Mitä sinä tarvitset?” Hän jatkoi kasvojeni tunnustelemista, yrittäen pitää katseeni hänessä. Hänen ilmeensä oli lähellä tuskaa. Voin sanoa kerralla, hän syytti itseään.

”Laiva”, haukoin. Hän lähti liikkeelle heti. Hän kuljetti minua yhdellä kädellä, kuten pikkulasta ja ui laivalle toisella. Hän alkoi kivuta sileää pintaa yhtä helposti kuin se olisi ollut kotini seinä.

Hän laittoi minut istumaan kannelle, siihen missä me olimme olleet ainakin viisitoista minuuttia ennemmin. Ennen kuin minä huomasin mitään, kuten kuinka kylmä nyt oli, huomasin, että hänen kännykkänsä soi. Alicen soittoääni. Edward juoksi hyttiin ja palasi kirjaimellisesti sekunnissa paksu peitto mukanaan.

Hän kietoi sen ympärilleni lempeästi, mutta silti niin tiukasti kuin mahdollista. Silloin minä huomasin, että laiva ei ollut ainoa, mikä keinui. Minäkin keinuin, väristykset kulkien lävitseni taukoamatta.

Edward juoksi puhelimeen ja minä istuin kannella, koska väristykset haittasivat tasapainoani. ”Tiedän, Alice”, hän murisi puhelimeen. Hänen äänensä oli vaarallisin, mitä olin kuullut sitten Volterran. Hän käveli takaisin luokseni ja kietoi taas kätensä lempeästi ympärilleni.

”Olen niin pahoillani, Bella. Tämä ei ole mikään hyvä selitys, mutta minä olin vain niin huolestunut hauskuudestasi. Minä vain en ajatellut…”

”Hys, Edward”, keskeytin hänet, kun minulla vielä oli mahdollisuus. ”Luota minuun tämän kerran, se ei ollut ollenkaan sinun syytäsi. Ei olenkaan. Jos sinä haluat minun vielä nauttivan, niin sitten vain jätät sen asian tähän.”

Hän tuijotti minua silmiin pari sekuntia, katsoen, olinko minä tosissani. Hän nyökkäsi ja veti minut sitten tiukemmin itseään vasten. Hänen kätensä liukuivat ylös ja alas selälläni, yrittäen lämmittää minua. ”Oletko kunnossa?” hän kysyi minuutin tai parin päästä.

Minä nyökkäsin ja hymyilin hänelle. Jotenkin koko tämä hukkumisjuttu oli sen arvoista, se teki asiat paljon mielenkiintoisemmiksi. Mietin viime hukkumiskertaani, oikea Edward oli parempaa seuraa.

Hän suukotti otsaani, ja jäykistyi sitten. ”Sinä suutelit minua!” hän huudahti. ”Sinä suutelit minua!”

”Mitä?” En ollut voinut. Hän ei voisi laskea hapenhankintaani suudelmaksi, vai voiko? Katsoin häntä. Kyllä, kyllä hän pystyi. Hän laski. Minä voihkaisin ja aloitin puheeni, minkä toivoin ratkaisevan riidan. ”Se ei ollut suudelma!”

Kuinka hyvä tuo puhe muka oli?

”Kylläpäs oli, sinun huulesi olivat omiani vasten. Sinä suutelit minua! Meidän huulemme yhdistyivät! Kyllä, kyllä, KYLLÄ!” Hän hymyili niin leveästi ja hänen toinen kätensä lähti selältäni, että hän pystyi lyömään nyrkillään ilmaan. En ollut nähnyt häntä näin iloisena pitkään aikaan. Paha juttu hänen kuplalleen.

”Edward, se ei todellakaan ollut suudelma!”

”Kylläpäs.”

”Eipäs.”

”Kylläpäs.”

”Eipäs.”

”Kylläpäs.”

”Eipäs.”

”Kylläpäs.”

”Jospa kysyisimme Alicelta?” Kohotin hänelle toista kulmaani, kuin haastaen häntä kieltäytymään.

”Okei, pukeudutaan ja me voimme kysyä Carlislelta, kun olemme siellä.”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Ziri - 15.08.2009 14:43:17
Tää oli ihana! <333
~Ziri
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Mutanttiorava - 15.08.2009 14:51:14
Ihana <3 Aivan mielettömän ihana <3

Mikään tuosta ei tullut mieleeni, kun Edward hymyili minulle; kaikki, mitä ajattelin oli, että Edward oli bokseripoikia. Ne olivat tarkemmin sanottuna valkoiset hymiöbokserit. Minua se ei haitannut yhtään, ne sopivat hänelle hyvin.


^^En ainakaan revenny, en xD

söpö ja ihana ficci <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Scaramouche - 15.08.2009 14:56:06
Ihana jatko! Mä naureskelin niin monelle kohdalle etten jaksa luetella niitä tähän, pitäisi muuten lainata koko luku! Mahtavaa!!!  ;D ;D ;D

Ei tuu mitään muuta tällä kertaa, jatkathan taas pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: empö - 15.08.2009 15:20:59
vähän ihana ! jatkoo taas nopeesti !
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: kakku. - 15.08.2009 15:34:33
Lainaus
Avasin suuni kertoakseni Edwardille, kun tajusin, että se oli virhe.
Miks musta välillä tuntuu siltä, että Bella on hiukan yksinkertainen? :D

Hyvä luku juu ^^ Jatkoa, kiitos!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: essss - 15.08.2009 17:19:16
aww <3 se ei kyl ollu suudelma. : D

kiitos.

sori, en saa nyt mitään rakentavaa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 15.08.2009 17:38:58
ei se ollu suudelma : DD
pikku-simon <3
kiitos nopeesta suomennoksesta, Jatkoa!! < 3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Tessuu - 15.08.2009 17:59:48
oi ihana!
B ja E on söpöjä yhdessä:D
kiitos suomennoksesta:)
jatkoa!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Cindy - 15.08.2009 18:14:41
Kalasia. Reps:D

Ei hapenhakinta ollut suudelma! Se oli elvytystä, ja Carlislen pitää ymmärtää se...
Suomennat hyvin, jatkoa tulee kiitettävää vauhtia<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Rassermus - 15.08.2009 19:09:45
Hih. tykkäsin^^
Pari virhet täs ja edellises.
Ainoa syy, mistä tiesin sen olevanallas, oli koska siinä oli ponnahduslauta ja vesiliukumäki,
Minä jätin hänet huomiotta ja juoksutin suomeani kalojen suomuilla.

Mut joo. tykkään.
Jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: kjatri - 15.08.2009 20:45:17
Kiitos mahtavasta suomennoksesta.. :D Olen lukenut tämän englanniksi, en malttanut odottaa mitä tapahtuu! :)
Minusta tämä on vain söpöä! :)

Toivottavasti jatkat pian! :)

~kjatri
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: @lice - 15.08.2009 21:20:09
hahah täää on ihana : DD kiitos uudesta luvusta ja pahoittelen ettei tule mtn rakentavaa tällä kertaa : DD
mitäköhän alice sanoo: D carlisle varmaa sanoo ainaki että joo ku se on eddien puolel :D<3 mut joo.

mutta jatkoa ! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Twip - 15.08.2009 21:36:36
Ihana  ;D

Jatka nopeesti! ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 15.08.2009 21:42:18
Ooi, tää on ihana! ♥ Sä oot kyllä hyvä suomentamaan.  :) JATKOA?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Emirato - 15.08.2009 22:48:30
Kyllä tää on niin semmonen... Mikä se nyt sit onkaan mut tää onnnin BEST!!! ;D ;D ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: ChiliKinkku - 16.08.2009 19:43:41
Aika ihana: ) jotenkin.. Erilainen. Bella ja Edward vaikutti vähän erilaisilta ku ne yleensä on.
Jatkoo
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (22. luku ilmestynyt 15.8)
Kirjoitti: Twip - 16.08.2009 20:49:42
Oi ihana! koukutuin tähän heti!!!


JATKA NOPEESTI!!  ;D

Kiitos kun suomennat tätä :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: A-nuu - 19.08.2009 14:47:38
T/N: Jatkoa saapunut!! :D Kiitos kommenteista! :)

Kahdeskymmeneskolmas luku: Mikä on suudelma?

”En voi uskoa, että sinä luulit sen olevan suudelma”, jatkoin. Me olimme autossa matkalla takaisin Cullenien talolle. Ensimmäinen osa matkastamme kului huolestuneena nolostuttavasta faktasta, että rintaliivini ja alushousuni paistoivat märkinä vaatteistani läpi. Olin juuri rauhoittunut siitä, kun Edward sanoi, että hänellä oli sama ongelma, sitä paitsi farkut eivät kuivu niin nopeasti.

Tajusin sen nopeasti, kun avatut ikkunat kuivasivat vaatteeni kymmenessä minuutissa. Emmett tulisi kuitenkin kiduttamaan Edwardia.

”Kerropa minulle yksi asia, Bella. Mikä on suudelma?” Edward kysyi omahyväisesti. Hänen otteensa ratista oli aivan yhtä rentoutunut, kuten aina, ja se kertoi minulle yhden asian – hän luuli voittavansa.

”Suudelma? Suudelma on… kun kaksi henkilöä, jotka rakastavat toisiaan, laittavat huulensa yhteen ja nauttivat siitä. Suudelma on kuin… kun en ole hukkumaisillani ja haluan nauttia sinusta.”

Edward katsoi minua ja pudisti päätään. ”Ei, Bella. Mikä on suudelma? Mikä se on, mistä olet luopunut tänään? Mikä se on, mitä niin kovasti yrität vastustaa?”

Minä mietin sitä hetken, tuijottaen tummia hahmoja, jotka vilahtelivat ikkunan ohi. Mistä minä olin luopunut? Se ei ollut vain suutelemisesta. Voisin helposti luopua suutelemasta ketä tahansa muuta. Se oli mielihyvä, mistä olin luopunut, mielihyvästä olla niin lähellä Edwardin sielua kuin pystyin (juuri nyt) ja pitää Edwardin sielua niin lähellä omaani kuin hän pystyi (juuri nyt). Olin luopunut kyvystä kertoa Edwardille tunteeni häntä kohtaan sanoitta.

”Mielihyvä”, kuiskasin enemmänkin itselleni kuin hänelle. ”Minä olen luopunut mielihyvästä sinua kohtaan, Edward. Olen luopunut asiasta, mikä tekee minut ja sinut meiksi.

Edward siirsi katseensa tiestä ja katsoi minua silmiin. En onnistunut lukemaan hänen silmiään, kuten yleensä pystyin. Niissä oli kuitenkin jotain. Se oli sellainen katse, joka saa värinöitä kiertelemään sisälläni hyvällä tavalla.

”Mitä nyt?” kysyin.

”Ei mitään, ei mitään.” Hän pudisti päätään kuin kärpänen olisi yrittänyt mennä hänen korvaansa. ”Joten takaisin tehtävään. Sinä luovut mielihyvästä? Eikö sinusta aikamme vedessä ollut autuasta?”

Ajattelin aikaa, kun olin melkein hukkunut, tai antanut Edwardin pelastaa henkeni, taas kerran, ja huimaavaa tunnetta, mikä minulla oli silloin. Se ei oikeastaan ollut epämiellyttävää. Ja oli siellä myös se tunne, mitä tunsin aina, kun suutelin Edwardia, sellaista pyörryttävää tunnetta. Mutta se oli täysin päänäkökulman vierestä.

”Sinä vääntelet sanojani”, syytin häntä.

”Syyllinen omatuntoko vaivaa?”

Halusin käyttäytyä kuin lapsi ja näyttää hänelle kieltäni, mutta minä vain jätin hänet huomiotta ja katsoin kun me lähestyimme Forksia. Me kuljimme ainakin 80 mailia tunnissa. Tiesin, että minun olisi pitänyt pyytää häntä hidastamaan, kuten tavallisesti olisin tehnyt, mutten pyytänyt.

Kuin hiljaa kuiskaten, Edward mutisi jotain matalasti, sillä äänellä, mikä kuulosti aivan omahyväiseltä, taas.

”Mitä?” kysyin.

”Kuulitko sinä sen?” hän heitti takaisin viaton ilme kasvoillaan. Hiukan liian viaton.

Hän huokaisi ja sanoi sitten: ”’Ensimmäisen suudelman mies varastaa; toisen nainen anoo’. Tämä on lainaus Henry Louis Menckeniltä; hän oli aikani suuri kirjailija. Hänellä oli myös ennakkoluuloja naisia kohtaan, huomaa lainaus.”

Jälleen kerran hän yritti johdattaa minut sivuraiteille. ”No, jos me käytämme lainauksia toisiimme, niin minulla on yksi sinulle: Mies nappaa ensimmäisen suudelman, anoo toisen, vaatii kolmannen, ottaa neljännen, hyväksyy viidennen – ja sietää loput. Tämä tarkoittaa, että miesten silmissä, se ei ollut suudelma ollenkaan ja se kertoo, että sinä olet vain iso lihava ilkiö!”

Hän nauroi sille ääneen. ”Sinä olet vain äreä, kun tiedät minun olevan oikeassa.” Mikä teinimäinen sanonta, mutta tietenkään en ollut yllättynyt; minäkin käyttäydyin kuin teini. ”Jospa me vain odotamme, että loput perheestä voivat äänestää siitä.”

”Hmph”, tuhahdin, kun hän kääntyi ajotielle. Kumpikaan ei sanonut mitään ennen kuin pääsimme autotalliin, kun hän otti kädestäni kiinni.

”Mitä tahansa me päätämmekään siellä, tiedä vain, että minä rakastan sinua.” Hän kohotti rystyseni huulilleen, jotta pystyi suutelemaan niitä.

”Sinä kuulostat siltä kuin olisin kuolemassa, etkä siltä kuin saat vihdoin tietää, että minä en suudellut sinua.”

Hän kohautti minulle kulmiaan ennen kuin hän juoksi viereeni. Hän paukautti auton oven kiinni heti, kun sai minut ulos ja me kävelimme käsi kädessä Cullenien kartanoon. Minä vilkaisin eteemme leviävää näkyä ja kuvittelin jokaisen käteen kanuunan ja aseen. Täysi sota oli puhjennut Cullenien taloon.

Toisella puolella olohuonetta Alice ja Emmett huusivat Jasperille ja Carlislelle. Kukaan heistä ei näyttänyt vihaiselta; he näyttivät siltä kuin olisivat oikeastaan nauttineet siitä. En olisi koskaan uskonut, että se oli minusta hassua.

”Nääh-uh! Se ei ollut suudelma!” Alice kiljui. ”Kukaan paitsi minä, ei nähnyt sitä; se oli enemmänkin kuin vaisto olisi ottanut ylivallan. Te ette ymmärrä, mistä puhutte! Joten jättäkää tämä asiantuntijoille!”

”Se oli suudelma. Kuka tahansa, joka kuuli sinun selittävän sen, ajattelisi niin. Sinäkin tiedät sen! Yritä ajatella loogisesti ja tule sitten takaisin oikean vastauksen kanssa.” Carlisle kuulosti siltä kuin olisi pitänyt oppituntia valehtelevalle lapselle.

Edward selvitti äänekkäästi kurkkuaan. Koko huone lauhtui kerralla ja katsoi meidän suuntaamme. Emmett räjähti nauruun vilkaistessaan Edwardin housuja.  

”Etkö pystynyt pidättelemään kauemmin, Eddie?” Emmett hekotti.

”Lopeta, Em.” Sitten Edward kääntyi Carlislen puoleen. ”Missä äiti ja Rosalie ovat? Miellä on yksi asia, mistä perheen pitää äänestää.”

”Anteeksi, Edward, Esme lähti metsästämään vähän aikaa sitten, hän ei tule kotiin kuin vasta myöhemmin. Rose on kuitenkin täällä. Minä noudan hänet, samalla kun sinä voisit käydä vaihtamassa vaatteet.”

”Ai niin, joo.” Edward painoi suukon päälaelleni kadotessaan Carlislen kanssa. Menin seisomaan Emmettin viereen, joka huusi Edwardille vieläkin loukkauksia yläkertaan.

”Ei tarvitse olla niin ilkeä hänelle, Em. Miltä sinusta tuntuisi, jos olisit hän?” Laitoin käteni puuskaan.

”Öh, haluaisin purra kaulani katki.” Emmett hymyili leveästi minulle. ”Mutta nyt tärkeämpään, me tarvitsemme suunnitelman. Sinä olet jo tehnyt valmiiksi vahinkoa, joten tässä.” Hän juoksi Carlislen toimistoon ja tuli takaisin jeesusteipin kanssa.

”Ei! Em! Ei!” kiljuin ennen kuin hän sai minusta kiinni.

”Emmett, peräänny! Nyt! Edward oli yhtäkkiä edessäni suojellen minua.

”Emmett, laita teippi takaisin. Edward, lopeta tuo niin… niin itsesi oleminen”, Carlisle sanoi samalla kun käveli rappuset alas toinen kaunis vaaleatukkainen vampyyri kannoillaan.

Emmett murisi ja heitti teipin Edwardin napattavaksi. Edward laittoi sen pöydälle ja nosti katseensa Carlisleen, jotta tämä aloittaisi.

Carlisle katsoi minua silmiin ennen kuin aloitti. ”Kuten te kaikki tiedätte, Edwardilla ja Bellalla on ongelma. Se on joko niin, että he suutelivat tai sitten eivät. Annan Bellan kertoa näkökulmansa ensin. Odotan teidän kaikkien antavan hänen lopettaa ennen kuin kerrotte kommentit, joita teillä saattaa olla.” Hän katsoi merkitsevästi Alicea ja Emmettiä. ”Bella”, hän sanoi, antaen minulle esiintymislavan.

Katsoin heitä jokaista ja tulin hiukan hermostuneeksi. Veri tulvi kasvoilleni. ”Okei, ennen kuin aloitan, haluan ilmoittaa, että olin elämän ja kuoleman tilanteessa. Toisin sanoen, olin veden alla ja olin vahingossa päästänyt kaiken ilman. Kuten ehkä tiedätte, ihmiset eivät selviä kauaa ilman happea. Joten se ei ollut suudelma, ensinnäkin, koska olisin kuollut ilman sitä. Ja toiseksi, koska se ei ollut suutelemista, se oli vain… ilmanvaihtoa… onko se edes sana? Joten, niin.”

”Kiitoksia, Bella”, Carlisle sanoi ja katsoi ympärilleen. ”Onko kellään kysymyksiä tai kommentteja Bellalle?” Kaksi kättä nousi ylös valonnopeuttakin nopeammin. ”Öh, Alice?”

”Joten siinä ei ollut ollenkaan intohimoa, se oli vain vaistoa?” Hänen silmänsä kertoivat oikean vastauksen tähän kysymykseen.

”Ei ollenkaan, voisi sanoa, että se on sama asia kuin jos te laittaisitte huulenne juuri purrun eläimen haavaan.” Toivoin, että se olisi oikea vertaus. Luulen, että oli, koska Jasper nousi istumaan suorempaan.

”Jasper?” Carlisle sanoi viittoen, että oli hänen vuoronsa kysyä kysymys.

”Voisin sanoa niin, vain koska se on samankaltainen siihen, mitä me tunnemme, niin se ei tarkoita, että se ei ole samankaltainen siihen, mitä me tunnemme, kun teemme muita juttuja. Jos tiedät, mitä tarkoitan. Se kaikki liittyy vain yhteen asiaan, mielihyvään.”

Jasper oli aivan rauhallinen ja tyyni sanoessaan sen, aivan kuin hän olisi puhunut säästä eikä… mielihyvästä.

”Okei, Edward, voit aloittaa.” Carlisle nyökäytti päätään Edwardin suuntaan.

”Seussin World Wide Sanakirjan mukaan suudelman määritelmä on: ilmaista ajatusta, tunnetta jne., huulten kontaktilla. Bella viestitti minulle ajatusta, yksinkertaista ajatusta, ’Minä tarvitsen ilmaa’ ajatusta, ja hän epäilyksettä teki sen huultensa välityksellä. Hän tarvitsi jotain ja minä anoin sen hänelle, suusta suuhun kontaktilla.”

”Erittäin hyvä, poikani. Tuo vaikuttaa paikkansapitävältä.” Pystyin arvaamaan, kenen puolella Carlisle oli. ”Kysymyksiä tai kommentteja Edwardille?”

Käteni nousi Alicen kanssa yhtä aikaa.

”Alice?”

”Niin, Edward, sinä väitit, että Seussin määritelmä on suudelman määritelmä. Sinä et harkinnut määrittelyä Websterin Sanakirjasta, mikä on: yhdistää huulet kunnioittaen, kiintymyksellä, rakkaudella, intohimolla. Siinä ei ollut mitään niistä, joten se tekee sinun määrittelysi tyhjäksi.”

Edward heitti silmillään tikareita Aliceen, joka vain kohautti okiaan ja hymyili hänelle, aivan kuin hän olisi vain ylistänyt solmiota, mitä Edwardilla ei ollut päällä. ”Carlisle, voinko lainata teippiäsi hetkeksi?”

”Et”, Carlisle sanoi ankarasti. ”No niin Bella, uskon, että sinulla on kysymys.”

”Ei kysymystä, kommentti. Öh, Edward, sinä sanoit, että sinä annoit minulle jotain. Halusin vain sanoa, että sinä et antanut sitä minulle, minä otin sen sinulta.”

”Nyt, kun kaikki on selvitetty, voimme alkaa äänestää.” Vatsaani ilmestyi iso solmu. Mitä tapahtuisi, jos en voittaisi? Pettäisinkö minä lempisiskoni ja -veljeni? Pettäisinkö itseni? ”Aloitetaan aakkosellisella järjestyksellä, Alice?”

”Bella, loppuun asti, baby.”

”Bella?”

”Bella, loppuun asti, baby”, Matkin Alicen sanoja.
  
”Minä olen samaa mieltä Edwardin kanssa. Edward?”

”Itseäni.” Edward katsoi jalkoihinsa sanoessaan tämän, aivan kuin hän taistelisi, ettei menisi minun puolelleni. Kävelin hänen luokseen ja kiedoin käteni hänen vyötärölleen, yrittäen parhaani lohduttaa häntä. Hänkin kietoi kätensä minun ympärilleni.

”Emmett?”

”Bella, loppuun asti, baby.”

”Jasper?”

”Edward, loppuun asti, baby.”

Se jätti meidät tasapeliin ja yksi ääni oli jäljellä. Sydämeni tihensi lyöntejään, kun mieleni listasi kaikki syyt, miksi Rosalie ei valitsisi minua. Hän ei pitänyt minusta, luojan tähden! Hänen mielestään tämä oli tyhmää. Hänestä minä olin tyhmä. Hän ei tekisi mitään, ellei se liittyisi häneen.

”Rose?” Carlisle sanoi toivoen, että hän pehmenisi lempinimen käytöstä.

”Minusta tämä koko juttu on tyhmää, mutta luulenpa, että minun täytyy valita. Ja minä valitsen…”
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Mutanttiorava - 19.08.2009 15:11:32
lisäälisäälisäälisäälisää!!!

Helvetti vieköön oli ihana ku koulusta tulee ja huomaa uuden luvun yhdessä lempificissään <3<3<3

<3

Ja se ei ollut suudelma 8D

Etkö pystynyt pidättelemään kauemmin, Eddie?” Emmett hekotti.

Ja arvatkaa kuka repes xD
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 19.08.2009 15:17:12
OAAA, ei saa jättää tollaseen kohtaan, herranjestas sentään!  >:( Nyt mä en voi miettii mitään muuta, ku että kumman puolen Rose valitsee... Oli ihana luku ja hyvin suomennettu, kiitos paljon.  :) Jatkoa pian! *koiranpentu ilme*
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Rassermus - 19.08.2009 15:19:39
bellan<3
Joo. Tykkäsin kuten aina^^<3
Jatkoa<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Liinalotta - 19.08.2009 15:23:13
" Bella loppuun asti, baby ".
Joopa joo! :D:D
Ihana ficci, nopeasti jatkoaa.. (::
ROSE, VALITSE BELLA!!!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: TiiTa - 19.08.2009 15:29:09
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ JÄI JÄNNÄÄN KOHTAAN :(((( Nopeesti jatkoo haluun tietää mitä Rose vastaa :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Scaramouche - 19.08.2009 16:05:36
Nyt sun on valitettavasti jatkettava mahdollisimman pian, koska muuten tää porukka ratkeaa liitoksistaan, minä mukaan lukien.  ;)

Jatka pian, mä en enää kohta kestä tätä epätietoisuutta!!!!!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: snifffe - 19.08.2009 16:15:23
ei tata tahan voi jattaa, jatkoa :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: kakku. - 19.08.2009 16:19:33
Oih, ihanaa!! :)
Muutaman virheen bongasin, mutta hävitin ne, joten en voi laittaa niitä tänne, sorii :D
Ja hei nyt äkkiä sitä jatkoa, haluun tietää Rosen kannan! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: mouu - 19.08.2009 16:36:12
ää liian jännään kohtaan jäi  ;D ;D ;D
Emmettin jeesusteipit, huhhu  :P

joitakin pieniä virheitä bongasin,
kuten joissakin sanoissa oli jotkut kirjaimet kiepsahtaneet
toistensa paikoilleen, mutta ohitin ne samantien, oli niin
ihana taas tämäkin luku =)))

''Bella loppuun asti, baby''
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: essss - 19.08.2009 16:37:12
ihana. mut noin jännään kohtaan ei saa jättää. : D

yhen virheen pongasin. : D historiaa, en oo enne virheitä huomannu siun teksteistä. : D
Lainaus
”Öh, haluaisin pura kaulani katki.” Emmett hymyili leveästi minulle. ”Mutta nyt tärkeämpään, me tarvitsemme suunnitelman.
se varmaan pitäis olla purra

oli siellä vielä jtn virheitä, mutta en löydä niitä enää. : Dd
kiitos paljon. ihanaa, että tää luku tuli näin nopeesti.

jatkoa pian?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: minnamoi - 19.08.2009 16:48:52
oi! oli taas hyvä luku! (=

”Jasper?”

”Edward, loppuun asti, baby.”

nauroin :D vielä vika luku ja sit on tää ihana ficci ohi =(
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: sarqq - 19.08.2009 17:08:53
äh, jäipäs ärsyttävään kohtaan.  ;D tässä asiassa oon kyllä bellan puolella, ei se mikään suudelma ollut. ja emmet aina yhtä vitsikkäänä, aika ihana. :') jatkoa nopeasti !
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Kotitonttu - 19.08.2009 17:10:16
Lainaus
"Etkö pystynyt pidättelemään kauemmin, Eddie?” Emmett hekotti.
HAHAHAH REPESIN! piristi kaameeta päiväää!

lisääää!!!tahon tietääää mitä Rosalie päättääää!! 8)) monta osaa tätä on vielä tulossa? (oon saattanu kysyä aiemmi mut en muista ; D )
JAtkooaaaa!! <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Neavaan - 19.08.2009 18:03:16
ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!! Ärsyttävään kohtaan jäin  :D kerro lisää :)) oli muute tosi hyvä<3! ja jatkao äkkiä.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: Twip - 19.08.2009 22:12:15
”Bella, loppuun asti, baby.” !!!!!!!!!!

Ja ei tollasee kohtaa saa jättää!

Jatka nopsaa nopsaa!!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: {samba} - 20.08.2009 07:39:31
Älä jooko kiltti jätä näitä lukuja tolleen. Mä kuolen tänne, ku pitäis jotain odottaakki... toi on jo kidutusta.
Miten sä osaat suomentaa? Tää... jotenki vaan... iskee. Ja kovaa. Mä... en osaa sanoo enää mitään. Vau.
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (23. luku ilmestynyt 19.8)
Kirjoitti: @lice - 20.08.2009 20:47:04
ujijujujujiiuju  nyt jäi kyllä pahaan kohtaan ! !: ss kummankoha se valitsee:s ää jännittää:D:

ei vitsi nauroin emmettille :''D<3333 (vaihteeks)  "etkö pystynyt pidättelemään kauemmin eddie?" :'D<3
tää on niiiiin hyvä, kiitti ku suomennat ja en virheitäkää pahemmin löytäny:)

MUTTA JATKOA NOPEESTI! EN KESTÄ:D<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: A-nuu - 20.08.2009 21:55:44
T/N: Kiitos kommenteista! Niitä oli jälleen paljon. :D Tässä tulee jatkoa. Tämä on toiseksi viimeinen luku ja viimeinen tulee huomenna. :) Muistakaahan kommentoida!! :D

Kahdeskymmenesneljäs luku: Tuuri

”Minusta tämä koko juttu on tyhmää, mutta luulenpa, että minun täytyy valita. Ja minä valitsen…”

”Bellan”, Rosalie sanoi laiskasti. ”Luoja, ettekö te muka koskaan ole kuulleet suusta-suuhun tekohengityksestä. Sinun”, Rosalie tönäisi Edwardia hiukan taaksepäin, ”pitää tulla tyhmemmäksi. Ja sinun”, Rosalie osoitti minua, ”pitää olla hiton vähemmän jääräpäinen. Jokainen tässä talossa on ruvennut käyttäytymään lapsellisesti tänä päivänä. Se on todella ärsyttävää.”

En voinut sille mitään, mutten voinut huomioida Rosalien sanoja. Minä olin voittanut. Me emme suudelleet. Minun pitäisi kestää enää vain muutama tunti ja olisin onnistunut. Alice halasi minua vyötäröltä ja minä halasin häntä heti takaisin, irrottaen käteni Edwardista.

”Tarkoittaako tämä, että sinä olet meidän puolellamme, muru?” Emmett kysyi. Halusin lyödä häntä päähän. Pitikö hänen aina sanoa kaikki, mitä hänen mielessään liikkui? Kyllä, kyllä piti.

”En”, Rosalie läksytti häntä. ”Vain koska kaikki muut tykkäävät käyttäytyä lapsellisesti, niin se ei tarkoita, että minä haluaisin.” Hän katsoi Emmettiä vielä kerran synkästi ja heittäytyi sohvalle makaamaan lehti kädessään.

”Sitä paitsi, jos olisin jonkun puolella, niin se ei olisi teidän. Mitä nopeammin Bella suutelee Edwardia, sitä nopeammin me voimme jatkaa elämäämme.” Hänen silmänsä siirtyivät minuun, viekkaasti. ”Mutta tietenkin, jos Bella onnistuu, niin se tarkoittaa, että tämän perheen miehet voivat lopettaa jäykistelyn.”

”Miksi sinä et voi vain valita puoltasi, ei kaikki liity aina sinuun, Rose”, Alice sanoi. ”Oikeasti, aivan kuin sinä et voisi edes sietää sitä, että Bella on huomion keskipisteenä. Tiedän, että voisit helposti ottaa Edwardin puolen, jos et halua huomiota.”

Rosalien silmissä välähti jokin tuskan tapainen murto-osa sekunniksi ja sitten ne muuttuivat koviksi. Hän kääntyi takaisin lehtensä puoleen ja jätti kaikki huoneessa olevat huomiotta. Hiljaisuus säilyi hetken, kunnes…

”ME TEIMME SEN!” Alice huudahti ja kääntyi Carlislen ja (yllätyksekseni) Jasperin puoleen. ”Lällällää!”

”Alice, riittää jo”, Carlisle sanoi laittaen kätensä Alicen olalle. Carlisle ei koskaan näyttänyt negatiivisia tunteita, joten en tiennyt, oliko hän vihainen vai ei.

”Tunnen, että suuri ryhmähali on tuloillaan”, Alice taas sanoi vahvistaen otettaan vyötäröltäni.

Minä päästin Alicesta irti ja otin Edwardin kädestä kiinni ja vedin häntä kohti portaita. Loppujoukkueeni silmät olivat minussa, kun me menimme ohi. He luultavasti ihmettelivät, miksi en juhlinut. Ja miettivät, minne me olimme menossa.

Me kävelimme Edwardin huoneeseen yhdessä. Suljin oven perässämme. Meillä ei oikeastaan ollut ollenkaan yksityisyyttä, mutta halusin leikkiä, että meillä oli.

”Oletko sinä vihainen minulle?” kysyin häneltä ottaen käteni takaisin. Hän ei päästänyt minua ja levitti sormeni sydämelleen. Hänen kätensä hän laittoi omani päälle varmistaen, etten liikkuisi. Hän laittoi toisen kätensä niskaani samalla kun hänen peukalonsa hieroi pulssipistettäni, ylös alas.

”En voisi koskaan olla vihainen sinulle, rakas”, Edward kuiskasi. ”Varsinkaan mistään näin naurettavasta asiasta.”

Minä nauroin ääneen, se oli hyvä huomio. Vaikka en kuitenkaan ollut hänen kanssaan samaa mieltä tämän typeryydestä, näin, että hänen mielestään tämä oli. Hän vain halusi suudelman, hänestä oli tyhmää olla suutelematta jotakuta päivään. Että minä en saisi mitään irti siitä.

”Minä rakastan sinua”, sanoin yhtäkkiä. Se vain oli yksi niistä kerroista, milloin se piti sanoa. ”Rakastan sinua paljon.”

”Minä rakastan sinua enemmän”, Edward vastasi samalla kun otti molemmista käsistäni kiinni. ”Tule kanssani.” Hän johdatti meidät molemmat sängylleen, kunnes hänen jalkansa osuivat sängynreunaan ja hänen polvensa antoivat periksi. Hän laskeutui sängylle pehmeästi, kaataen minut päälleen.

Minä kikatin, kun hän kieräytti meidät ympäri. Hän piti painonsa kyynärpäillään, mitkä olivat pääni molemmilla puolilla. Kiedoin käteni hänen niskaansa ja vedin itseni häneen kiinni. Koska siinä oli kaikki. Tässä oli kaikki, mitä saatoimme tehdä. Aika säälittävää, mutta hei, minä otan mitä saan.

Edwardin huulet suikkivat suudelmia kaulaani ja leukaani, kunnes ne olivat lähellä huuliani. ”Tiedäthän, kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä, on pyytää”, hän mutisi ja jatkoi suudelmia. Hän suuteli kumpaakin silmää ja laittoi sitten kätensä peiton ja alaselkäni väliin. Hän nosti minut viehkeästi ylös ja laski minut alas, jotta me makaisimme vierekkäin, perinteiseen tapaan.

Painoin pääni hänen kivenkovalle rintakehälleen ja ryömin vieläkin lähemmäksi. Hän laittoi kätensä ympärilleni pitääkseen minut tiukasti vierellään. Hän painoi kevyesti suukon päälaelleni ja voihkaisi ärsyyntyneenä.

”Minä haluan huuliasi niin kovasti, Bella”, hän sanoi. ”Tuntuu kuin en olisi oma itseni, kun me teemme tätä. Kuin en voisi olla kokonainen näkemättä sieluusi.”

Minä huokaisin. ”Ole vahva, Edward. Jos minä pystyn tähän, niin sitten sinäkin pystyt. Älä huoli, kyllä se helpottuu. Ainakin uskon niin. Ajan kuluessa, tiedäthän.” Huomasin, että minä lörpöttelin ja että Edward tuijotti syvällisesti huuliani. ”Lopeta! Tuo ei auta.”

”Selvä, ei tarvitse olla kärttyisä”, Edward mutisi painaen suukon päälaelleni. Hän otti peiton altamme pois ja peitteli minut sillä varmistaen, että olin mukavasti.

Hänen kätensä taputteli hiuksiani samalla kun yritin saada unta. Se oli kuitenkin aika kovaa, se tuntui hassulta. Outoa. Aivan kuin aistini olisivat ylikierroksilla. Kaikki oli hiukan liian kirkasta.

Edward taputteli hiuksiani hiukan liiankin kovakouraisesti, aivan kuin hän yrittäisi saada sen tuntumaan luideni ytimiä myöten. Mikä hänellä oikein oli? Hän oli niin kovakourainen minua kohtaan. Hän ei koskaan ollut ollut näin kovakourainen.

”Lopeta”, sanoin läimäyttäen hänen kättään.

”Anteeksi”, hän sanoi ja siirsi kätensä olkapäälleni, se tuntui kuin olisin juuri laskeutunut Plutoon. Minä ponnahdin istumisasentoon, ottaen peiton mukanani. ”Oletko sinä kunnossa? Satutinko minä sinua?” Hänen äänensä oli täynnä pelkoa.

En ymmärtänyt, mitä hän sanoi.

Näkymätön vasara paukutti päätäni, halkaisten kalloni kahtia. Tai ainakin se tuntui siltä. Kipu täytti koko pääni ja pystyin vain ajattelemaan sitä. Halusin repiä hiukset päästäni irti. Sen sijaan päästin ilmoille ahdistuneen valituksen, mikä oli tuskin kovempi kuin kuiskaus.

”Bella? Bella? Oletko kunnossa?” hän toisti ottaen kasvoni käteensä. Hänen ilmeensä oli levoton. Pudistin päätäni ja huomasin nopeasti, että se oli huono idea. Minä ulvahdin ja tartuin kaksin käsin päähäni.

”Carlisle!” Edward huusi, melkein kirkaisi. Samalla hän otti minut välittömästi syliinsä, yrittäen saada minut laskemaan käteni. ”Bella, puhu minulle. Kuuletko sinä minua?”

”Joo, ole kiltti äläkä puhu noin kovaa”, henkäisin. ”Se sattuu niin kovasti. Se ei lopu. Miksi se ei lopu?” Pystyin kuulemaan alkavani hyperventiloida. ”Auuuu.”

”Bella”, uusi ääni sanoi. Carlislen käsi pakotti minut katsomaan häntä. ”Kerro minulle, minne sattuu. Laita käteni siihen, mihin sattuu eniten.” Hän piti molempia käsiään edessäni, aivan kuin hän olisi ojentanut minulle vauvaa.

Melkein yhtä nopeasti kuin toiset perheenjäseneni, päästin päästäni irti ja otin hänen kätensä. Laitoin toisen niistä niskaani ja toisen kämmenen otsaani. Kylmyys sai oloni vähän paremmaksi. Silti minuun sattui kuin helvetissä.

”Okei, Bella, kuunteletko sinä minua?” Minä nyökkäsin, unohtaen seuraukset. Minä uikutin. Edwardin kädet tiukentuivat ympärilläni, pitäen minut mahdollisimman lähellä rintaansa.     

”Minusta tuntuu, että sinulla on lääkkeen aiheuttama migreeni, Bella. Aion tehdä nopean testin, onko se totta. Jos se on, annan sinulle lääkettä kipuun. Minun pitäisi luultavasti varoittaa sinua, jos sinulla on migreeni, se sattuu.”

”Ei”, sanoin kykenemättä kuvittelemaan kivun tulevan vielä pahemmaksi. ”Laita vain kipu menemään pois. Ole kiltti. Kiltti.”

”Bella, minä en saa kipua pois ennen kuin tiedän, mitä se on. Kipu kestää vain hetken ja sitten minä voin laittaa sen menemään pois.”

Minä mietin sitä hetken. Se vaikutti olevan järjellisin teko. Minä sanoin sen hänelle. Hän kurkotti salkulleen, mikä hänellä oli aina mukanaan ja otti sieltä taskulampun. ”Okei, tämä voi sattua, minä osoitan tällä silmiisi.” Hän teki niin. Minä vihasin sitä eniten, mitä olin koskaan vihannut maailmassa.

Edward ilmiselvästi näki tämän tunteen kasvoillani, koska hän veti minut tiukemmin rintaansa ja antoi minun siirtää hiuksiani kasvoilleni.

”Sinulla on migreeni”, Edward kuiskasi erittäin hiljaa korvaani. Hänen äänensä ei satuttanut niin paljoa kuin Carlislen ääni, mikä ei satuttanut niin paljoa kuin kuuluisi. Ehkä se johtui niiden samettisuudesta.

”Minä annan sinulle hiukan unilääkettä. Se kestää pari minuuttia, mutta se myös lievittää kivun pois ja varmistaa, ettei se tule takaisin.” Se mitä hän seuraavaksi teki, sai minut melkein haluamaan kivun takaisin, hän otti neulan esiin. ”Rentoudu, tämä ei ole noin paha. Katso Edwardin kasvoja.”

Minä tein niin, enkä edes tuntenut neulaa. Helpotus tuli heti. Kipu ei lähtenyt kokonaan pois, mutta se tuli siedettäväksi.

Edward laski minut makaamaan ja minä vedin itseni taas hänen rintaansa kiinni. Tämä ei oikeastaan ollut ihan sitä mitä halusin, peitto välissämme, mutta ihoni oli hyvin herkkä nyt.

”Miksi minulla on migreeni?” kysyin Carlislelta, kun hän annosteli neulaa kirkkaalla alkoholilla ja laittoi sen jonnekin, minne en nähnyt. ”Luulen, että sinä sanoit jotain lääkkeen aiheuttamasta migreenistä.”

Carlisle hymyili minulle, melkein hiukan syyllisesti. ”Olen pahoillani Bella, mutta autokolarin jälkeen minä annoin sinulle lääkettä. Yksi sen jälkeen sivuoireista on migreeni. En ole koskaan nähnyt kenenkään saavan sitä, mutta luulenpa, että aina on joku ensimmäinen. Siksi minä pyysin sinua kertomaan minulle heti, jos jokin menee vikaan. Minä vain ajattelin, ettet sinä saisi migreeniä, enemmänkin kevyttä, parannettavaa vatsakipua.”

”Sinulla on kamala tuuri”, Edward kuiskasi korvaani. Migreeni laskeutui aivojeni takaosassa vaimeaksi kohinaksi. Se sattui vieläkin, mutta minä pystyin ajattelemaan muutakin.

”Tietenkin, Bella, hyvä parannuskeino migreeniin on suuteleminen”, Carlisle nauroi. Tein taas virheen pudistamalla päätäni. Minä uikutin kevyesti.

Tästä kivusta pääseminen on melkein suutelemisen arvoista. ’Melkein’ ollen avainsanana. En vain saanut itseäni tekemään sitä. Minulla oli vain pari tuntia jäljellä ja minä voisin nukkua niiden läpi. Annoin luomieni pudota, kun Edward alkoi hyräillä kehtolauluani ja ajauduin paikkaan, missä kaikki on mahdollista.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: Mutanttiorava - 20.08.2009 22:27:13
<3<3<3<3<3 awwwws, en malta oottaa huomista <3<3<3<3 Beltsin ja Edin pusua <3

Mutta huomenna itken kaikki sadan kilsan säteellä kuuroiksia ku tää loppuu  :'( :'( :'(
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 21.08.2009 07:12:16
Ooh, ihana! ♥ Ei se seuraava VOI olla vika >: yhyy...
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: Neavaan - 21.08.2009 11:11:15
oiijj<3 ihana :)) jatkoa?!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: Rassermus - 21.08.2009 12:52:53
ihana<3<3<3
Lainaus
kysyin Carlislelta, kun hän annosteli neulaa kirkkaalla alkoholilla ja laittoi sen jonnekin, minne en nähnyt
Toi annosteli neulaa, kuullostaa jotenki oudosta suomenkieleen. :O

Mutta tykkäsin silti<3 Jatkoa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: Emirato - 21.08.2009 17:35:01
yhyyy tää loppuuu... Mut jatkoa odotellen... mun piti kysyä kuinka monta osaa tulee viel... mut en kysykkään ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: @lice - 21.08.2009 18:16:42
uijui<333 ihana, harmi vaa et loppuu = ((( ;(( tää on niiiin hyvä, mutta aivan mahtavan ihana luku taas ja virheitä ei löytynyt =)

mutta viimeistä lukua odotellessa=)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (24. luku ilmestynyt 20.8)
Kirjoitti: Ziri - 21.08.2009 18:25:15
Kiva luku  ;) Harmi että loppuu :(
Ei nyt tän järkevämpää kommenttia ;D
~Ziri
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: A-nuu - 21.08.2009 19:28:56
T/N: Tässä se finaali-luku nyt sitten tulee. Kiitoksia kaikille tämän seuraajille, olette antaneet ihania kommentteja!! :-*

Kahdeskymmenesviides luku: Lopetus

Tästä kivusta pääseminen on melkein suutelemisen arvoista. ’Melkein’ ollen avainsanana. En vain saanut itseäni tekemään sitä. Minulla oli vain pari tuntia jäljellä ja minä voisin nukkua niiden läpi. Annoin luomieni pudota, kun Edward alkoi hyräillä kehtolauluani ja ajauduin paikkaan, missä kaikki on mahdollista.

Silmäluomeni avautuivat ja näin ensimmäisenä Edwardin kasvot. Sanat eivät riittäneet kuvaamaan sitä. Ajattelematta mitään, loikkasin ylös ja hyökkäsin hänen huuliensa kimppuun. Hän syvensi suudelmaa epäröimättä. Hänen kätensä vaelsivat vartalollani ja kaikki mitä pystyin ajattelemaan, oli hän. Avasin silmäni irrottautumatta suudelmasta. Odotin hänenkin silmiensä olevan kiinni, mutta eivät ne olleet.

Hänen silmissään yleensä näkyi hänen rakkautensa ja intohi
monsa, mutta tänään niissä oli jotain muuta. Niissä oli huumoria. Katsoin häntä kysyvästi. Hän irrotti huulensa omiltani ja alkoi nauraa.

”Bella rakas, minä voitin”, hän sanoi naurunsa välissä. Hänen huulensa vaelsivat kaulalleni.

”Voitit?” kysyin, en oikein tajunnut sitä. Laitoin käteni hänen rinnalleen ja työnsin hänet pois. ”Oliko meillä jokin veto käynnissä vai?”

”Kyllä”, hän sanoi aivan kuin ajatellen minun olevan järjiltäni. ”Katso kelloa, kultaseni. Se on 23.59.”

Kaikki tulvahti takaisin. Päiväni suutelematta Edwardia. Hän yrittämässä huijata minut suutelemaan. Minä tappelemassa, murskaamassa Edwardin auton, uimassa puolialastomana Edwardin kanssa. Päivä näytti olevan niin mahdoton. Se päivä oli tänään. Se ei ollut ohi. Minä suutelin Edwardia.

Minä hävisin.

Kauhu tulvi sisälleni, olinko minä oikeasti tehnyt sen? Tämä oli niin epäreilua. MINUUTTI! Kuinka tämä saattoi tapahtua? Ehkä onni ei ollut minun puolellani.

Ovi avautui ja Alice ja Emmett tulivat sisään. Paitsi että se oli Alice ja Emmett. Se oli vain yksi henkilö, jonka toinen puoli oli Alicen ja toinen Emmettin. Se mutisi: ”Sinä petit meidät, sinä petit meidät.” Uudelleen ja uudelleen.

Tämä oli vain uni. Paha uni. Pahin painajainen.

Aivan kuin vihjeenä, pirinä alkoi, erittäin ärsyttävä pirinä. Ei pirinä, piipittävä ääni. Herätyskello.

Piip, piip, piip

Minä vihasin herätyskelloa, joka päivä se teki saman äänen herättääkseen minut.

Piip, piip, piip

Käännyin kyljelleni ja yritin löytää sen. Paitsi, etten löytänyt sitä, olin Edwardin kotona. Miksi Edwardin herätyskello oli päällä? Miksi hän ei vain sammuttanut sitä?

Piip, piip, piip

”Edward”, voihkaisin. ”Sammuta se hiton herätyskello.”

Hän naureskeli jostain vasemmalta puoleltani. Se oli outoa, yleensä hän nukkui oikealla puolellani. Käännyin ympäri laiskasti, yrittäen löytää hänet. Hän seisoi CD-soittimensa vieressä leikkien herätyskellolla.  

Hän oli se, joka oli laittanut sen päälle. Olisi pitänyt hukuttaa hänet, kun minulla oli mahdollisuus. Nostin laiskasti hänen tyynynsä (en missään tapauksessa käyttäisi omaani) ja heitin sen hänen suuntansa. Hän naurahti.

”Jos haluat piipityksen loppuvan, sinun täytyy nousta ja tulla sammuttamaan se.”

Minä voihkaisin ja tiesin, ettei hän vitsaillut. Nousin istumaan hitaasti, migreeni mielessäni. Pääni tuntui normaalilta, mutta tuntui hassulta liikkua. Aivan kuin joku laittaisi pumpulia korviini. Silmän keskittyivät herätyskelloon. Tasan kaksitoista.  

Ajattelin hyppäämistä Edwardin käsivarsille ja suutelemista intohimoisesti. Sitten ajattelin, että sitä hän halusi. Hän herätti minut, hän ei saa suudelmia. Eikö hän oppinut läksyään viime kerralla?

Nousin hitaasti kauniilta parisängyltä ja painoin herätyskellon nappia. Käännyin häntä kohti ja näytin kieltä kuin 5-vuotias. ”Voisin sanoa, ettet saa tänään suudelmia, mutta en oikeastaan halua tehdä sitä enää. Joten tule vain tänne.”

Vedin hänet lähemmäs hänen paidastaan ja nousin varpaisilleni. Maailmani räjähti. Hän oli taas minä ja minä olin taas hän. Kaikkea meistä ei voinut selittää. Se ei haitannut minua yhtään. Veri ihoni alla sai minut tuntemaan olevani tulessa, aivan kuten jokaisen suudelman pitäisikin tuntua. Hänen ihonsa tuntui tavallista kylmemmältä. Raotin huuliani ja hänen kylmä hengityksensä tulvahti suuhuni. Se sai minut hulluksi.

Painoin kynteni hänen olkaansa, koukistin polviani ja hyppäsin. Hän ymmärsi vihjeen heti ja otti jaloistani kiinni ja kietoi ne vyötärölleen. Käteni menivät hänen hiuksilleen ja vetivät hänet lähemmäs, haluamatta koskaan päästää irti.

Hän voihkaisi ja veti minut lähemmäs. Hän ei edes näyttänyt välittävän rajoistaan. Ja minä olin jo kadoksissa. En voi uskoa, että olin antanut itseni olla ilman tätä taivasta koko päivän. Mitä minä oikein ajattelin?

Juuri ennen kuin sydän hyppäsi rinnastani, Edward laski minut maahan ja vetäytyi hiukan pois huuliltani.

Minä voihkaisin. Me emme olleet suudelleet koko päivään eikä hän suutelisi minua kauemmin. Sitten näin jotain näköni äärilaidalla, mikä sai minut kylmenemään, herätyskello. Tasan kaksitoista. Me olimme suudelleet kauemmin kuin minuutin. Paljon kauemmin. Olinko minä katsonut sitä väärin viime kerralla? En voinut edes räpäyttää silmiäni. Ei kaiken tämän jälkeen!

”Ei”, kuiskasin. Nostin katseeni Edwardiin ja halusin itkeä. Hän näki ilmeeni ja näytti ymmärtävän heti.

”Ei, ei, Bella.” Hänen kätensä meni ohitseni herätyskellolle ja painoi nappia. Kellon viisarit siirtyivät heti vartin yli yhdeksi. ”Pahoitteluni, minä vain ajattelin, että olisi romanttisempaa, jos sinä suutelisit minua tasan kahdeltatoista.”

”Se on hyvä”, kuiskasin ja nousin varpaisilleni. Edward oli aikeissa kumartua tasolleni, mutta ovi pamahti auki. Emmett seisoi oviaukolla näyttäen epätavallisen iloiselta, jopa hänelle.

”Me teimme sen, Bella”, hän huudahti. ”Ylävitonen.” Emmett piti kättään ylhäällä, liian ylhäällä. Minä rakastan Emmettiä kuollakseni, mutta joskus hän vain voi olla niin avuton. Ennen kuin ehdin ilmaista huoleni, Alice pomppi huoneeseen.

”Onnittelut, Bella.” Hänen kanssaan minä kykenin lyömään ylävitosen. ”Olen niin iloinen.” Alice hyppäsi sängylle ja istui siihen. Oli ilmiselvää, ettei hän ollut aikeissa antaa minulle ja Edwardille yksityisyyttä vähään aikaan. ”Ajattele vain kaikkea, mitä me teimme tänään. Kaikki se sai sinut onnistumaan tässä. Uskon, että voin puhua kaikkien tyttöjen puolesta tässä perheessä, kun sanon ’buu, Edward.’”

”Ja sinäkö joskus ihmettelet, miksi toisinaan kukaan ei kestä sinua”, Edward sanoi, hän kuitenkin hymyili. ”Luulenpa, että nyt on aika kaikkien mennä pois. Bella parka nukkui vain neljä tuntia.”

Alice voihkaisi, mutta seurasi Emmettiä ulos. Minä seurasin Alicea askeleen, mutta Edward tarttui käteeni. ”Minne sinä luulet meneväsi?” Hän suuteli kaulaani. ”En ollut vielä valmis kanssasi.”

”Okei, odota hetki”, sanoin, kun minulle oli vielä oma tahto. Työnsin häntä hiukan poispäin. ”Haluan vain puhua eräälle ensin.”

Hän katsoi minua oudosti, mutta päästi irti. ”Minä olen täällä.”

Minä nyökkäsin ja menin alakertaan miettien, mistä löytäisin hänet. Ensimmäiseksi tarkistin hänen toimistostaan ja siellä hän oli. En välittänyt koputtaa, hän voisi käskeä minut häipymään, jos ei halunnut nähdä minua. Carlisle istui sohvalla kirja kädessään. Hän hymyili, kun kurkistin sisään ja pyysi minua tulemaan sisään.

Istuin hänen viereensä jalat ristissä katsoen häntä. ”Sinä olit väärässä”, sanoin yksinkertaisesti.

Hän laittoi kirjanmerkin kirjaansa ja antoi minulle täyden huomionsa. ”Ja mihinkäs sinä viittaat, neiti Swan?” hän kysyi hymyillen.

”Kun me tulimme ulos rehtorin kansliasta, sinä sanoit, etten kykenisi olemaan suutelematta häntä, mutta minäpä en suudellut. Kestin olla koko päivän suutelematta häntä. Joten luulenpa, ettet sinä olekaan niin viisas.”

”En ole koskaan väittänytkään olevani, Bella”, Carlisle sanoi, puhuen kuitenkin niin kuin tietäisi olevansa viisas. ”Minä vain väitin, ettet sinä kestäisi olla koko päivää suutelematta Edwardia. Ja sinä olit oikeassa, minä olin väärässä.”

”Tyhmä viisas mies”, mutisin ja laskeuduin makaamaan sohvalle niin, että kasvoni olivat hänen jalkansa vieressä. ”Minä en vain ymmärrä teitä Cullenin miehiä. Te vain luulette olevanne kaikkea.”

Carlisle naurahti. ”Siinä sinä olet väärässä, Bella. Me Cullenin miehet emme ole koskaan väittäneet ajattelevamme, että olisimme kaikkea. Me tiedämme, että olemme kaikkea. Ehkä siksi sinulla oli niin vaikeaa tänään.”

”Ehkä se oli vain tuuria”, tiuskaisin. ”Mutta silti, miksi sen täytyi olla niin vaikeaa?”

Carlisle kumartui painaakseen suukon otsalleni. ”Kuinka monta kertaa sinulle täytyy oikein sanoa? Cullenin miehet ovat vastustamattomia. On todellinen ihme, että sinä kestit koko päivän. Vaikutti siltä, että kaikki oli sinua vastaan, eikö?”

Hän selvästi tarkoitti sen retorisena kysymyksenä, mutta vastasin silti. ”Niin, ja sinä olit minua vastaan.”

”Minähän sanoin haluavani Edwardin voittavan. Vähentää hiukan ylpeyttäsi ja kaikkea muuta. Olen pahoillani, etten nähnyt sinua useammin, ehkä me olisimme sitten voittaneet. Minä olen aika hyvä luomaan painetta.” Hän nauroi sille avoimesti.

”Ehkä se oli tuuria”, vastasin hymyillen ja nousin ylös. ”Nähdään huomenna.” Olin ovella hetkessä. ”Kiitos juttutuokiosta”, huudahdin olkani yli ja matkustin takaisin Edwardin huoneeseen.

Hän istui sängyllään, kuten lupasi. ”Ikävöitkö minua?” kysyin istuen hänen viereensä. Otin hänen kädestään kiinni ja laitoin sen harteilleni. Hän veti minut lähemmäksi ja minä käperryin hänen rintaansa vasten ja työnsin meidät molemmat sängylle makaamaan.

”Aina”, Edward kuiskasi korvaani. ”Teetkö minulle palveluksen?”

”Mitä tahansa sen jälkeen, mitä tein sinulle tänään”, sanoin ja kurottauduin ylemmäs suudellakseni häntä. Hän suuteli minua pitkään, ja vetäytyi sitten kauemmas.

”Älä enää ikinä tee minulle sitä.” Hän leikitteli sormillani. ”Vaikka tämä oli hyvä päivä, jos lasketaan pois ne lukemattomat kerrat, kun olit kuolla.”

Katsoin häntä epäuskoisena. Sanoiko hän juuri, että hänellä oli hyvä päivä? Minä tuhosin hänen autonsa, herran tähden! ”Mitä? Minä tuhosin Volvosi, enkä sitten suudellut sinua koko päivänä.”

”Autot ovat korvattavissa, rakas. Mutta sinua on vain yksi. Sitä paitsi, oli melkein sen arvoista antaa sinun ajaa Volvoani, jotta pääsin niille treffeille. Ja lisäksi sain myös nähdä sinun hakkaavan Jessican tänään.”

Näytin hänelle kieltäni ja hän yllätti minut suukottamalla näppärästi sen kärkeä. ”Sinä olet väsynyt, Bella. Nuku hiukan.”

”En ilman hyvän yön suukkoa” sanoin viettelevästi. Ja aivan kuin sen olisi aina pitänyt olla niin, hän suuteli minua.

T/N: Nyt se on sitten ohi. Muistakaa kommentoida! :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Mutanttiorava - 21.08.2009 20:00:30
Awwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwwws

^^Kaikkee mitä voin sanoo <3

Rakastan tätä <333333 Tää viimenen luku on toisiksi paras, paras oli Carlislen seksivalistus- ei, ei sittenkään, vaan se että EDWARD ON BOKSERIPOIKIA!

intohomonsa,

^^xD repsreps Jotkut kirjotusvirheet on aika repeilyttäviä 8D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: {samba} - 21.08.2009 20:04:53
Vau:D ihana luku... Miks pitää loppua? tai no joo, olihan tässä jo lukuja.
Mä oon edelleen sitä mieltä, et sä oot Finin paras suomentaja. Sille tosiseikalle ei voi mitään.
Ja tää... ihana aihe... Mistä sä löydät näitä?
Kirjotusvirheitä en bongaillut, ihan kiva juttu:D
Kiitos.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: TiiTa - 21.08.2009 20:12:47
Aivan ihana <3 On ne niin söpöjä :)
Suomensit tätä tosi hyvin ja kiitokset siitä!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Dunja - 21.08.2009 20:13:04
Ihana loppu! Juuri täydellinen loppu tälle ficille. Aikalailla sellainen kuin oli kuvitellutkin.
Kauan tätä jaksoit meille suomentaa, kiitos siitä <3
Nyyh.. Nyt en enää voi kirjoittaa tähän et jatkoa dotellessa :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: sarqq - 21.08.2009 20:33:07
ei voi muuta sanoa kuin kiitos kaikesta vaivannäöstäsi. :) toivottavasti sulta tulee vielä lisääkin suomennoksia !
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Kotitonttu - 21.08.2009 20:35:52
Lainaus
Autot ovat korvattavissa, rakas. Mutta sinua on vain yksi.
awwww sanopa Edward ihanasti <3
Nyt se loppu  :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'(
Mutta täää oli toooosi hyvä ja hyvä suomentaja suomentaa hyvin : )  
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: postimyyntivaimo - 21.08.2009 21:13:55
Awww. ♥

Ansaitsisit kilometrin pituisen kiitos kommentin mahtavasta työstäsi, mutta en osaa oikeen pukea sanoiksi sitä, mitä ajattelen.  :D
Eli siis ensinnäkin, kiitos kun jaksoit suomentaa tän! Olis muuten jääny ihana ficci lukematta... Tai kyllä mä luen englanniksikin, mutta en olis varmaan löytäny tätä mistään...  :)

Sitten ihan vaan tosta tarinasta, niin se oli ihana. Mikään muu sana ei sovi niin hyvin tähän kohtaan...  :) Ja se teki tarinasta vielä ihanamman, että se oli hyvin suomennettu. Huonosti suomennettua tekstiä on nimittäin hirveetä lukea kun se töksähtelee ym. Tässä ei ollu sellasta ongelmaa, kiitos vielä kerran.

Arvelinkin, että tää loppuu jotenkin näin, mutta onnellinen loppu on ainoo hyvä ratkasu. Jos tää olis loppunu jotenkin ei niin onnellisesti, en olis ollu yhtään tyytyväinen.  :D Nyt jäi hyvä mieli.

Okei, aika sekava kommentti, mutta yllättävän pitkä mun kommentiks. En yleensä harrasta pitkiä kun en keksi mitään fiksua sanottavaa... Alan vaan hehkuttamaan niin kuin nytkin taisi käydä... Kiitos vielä kerran ja harmi kun en voi sanoa, että odotan seuraavaa lukua.  :) ♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: @lice - 21.08.2009 21:39:48
okei en pysty kuvailee miten hemmetin hyvä tää oli, suomennettu ja muutenki. mutta  AAWWAWAWA<333333333 EHKÄ IHANIN=)<33 aaw, emmett on nii vajaa<33 :D mutta tää oli tosi hyvin suomennettu ja niin edespäin:D<3
ei tuu mitää rakentavaa sori, paitsi et virheit en löytäny.

JA OLEN TOOOOOOOODELLA KIITOLLINEN ETTÄ SUOMENSIT !<3 =) 

ps, ole ylpeä itsestäsi, todella hyvin suomensitkin
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Elanoir - 21.08.2009 21:42:14
The end.
Päätösluvun kunniaksi yritän kirjoittaa ison kommentin. Tai kommentteja.
Noniin, aloitetaampas.
Kuten monet muutkin jatko-osakäännökset, alku oli hyvin mielenkiintoinen. Jaksoin lukea hyvin, ja luinkin - uudestaan ja uudestaan. En saanut tarpeekseni, en edes, vaikka luin saman luvun monia kertoja päivässä.
Mutta valitettavasti, tämänkin käännöksen ylle on langetettu pitkän ficin kirous. Selitänkö mitä tarkoitan? Selvä.
Ficci alkaa ihanasti, ja noin kuuden osan verran se pysyy mielenkiintoisena.
Mutta voi - nyt kirjoittaja väsyy, lieneekö syynä halu kirjoittaa lisää ja pitää lukijat tyytyväisinä vai stressi saada aikaan hyvä, jopa erinomainen ficci jota kaikki kehuvat.
Kumpi  tahansa syy onkaan, kaunis tarina on osittain pilattu.
Ensimmäinen osa tehdään mielestäni oikein: pidetään lukijat jännityksessä.
Mutta me kritisoijat huomaamme minkä vain (valitettavasti). Uutta, täydellisen ihanaa lukua odotetaan, kirjoittajaa pommitetaan "ihana ficci, jatkoa nopeesti!! <33" -viesteillä.
Ja kun tämä talented author kirjoittaa uuden luvun - plääh.
Luvussa ei ole enää mitään järkeä. Itse olisin kirjoittajana suosiolla karsinut pois esimerkiksi luvut, joissa puhuttiin "kalasista" sekä "minigolfista". Ficin pointtihan oli se, ettei Bella suutele Edwardia päivään, eikä se, että Bella haluaa katsella kaloja tai pelata golfia.
Tiedän, että Edward yritti järjestää romanttisen illallisen, jotta Bella suutelisi häntä, mutta voi, itse keksin helposti yli viisi tapaa tehdä sen eri tavalla.

Itse valitettavasti menetin kiinnostukseni tähän ficciin keskivaiheilla, yritin kannustaa itseäni lukemaan ja antamaan hyvää palautetta. Mutta sydämensä ääntähän pitää aina kuunnella, vai? ;)

Mutta olihan tässä hyviäkin puolia; suomensit upeasti ja omaperäisesti. Pienistä, joka luvussa esiintyvistä yhdyssanavirheistä kärsin, joissain kohdin taisin jopa korvailla niitä, mutta ei mitään suurempaa. Joka luvun luin, voivotellen itselleni kirjoittajaparkaa, but oh, life is like that.

Toivottavasti et laukea nyt hirveään angstiin tämän kiittämättömän kritisointini päätteeksi. Sen kyllä sanon, että sinulta haluan lukea vielä monta hyvää tarinaa!
Kiitos!

  - Cath
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Neavaan - 21.08.2009 21:44:10
aijjjj<33 aivan ihana :)) harmi että tää loppu  :'(
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Naxone - 21.08.2009 23:22:57
Mä jäädyin siinä kohtaa, kun luulin et Edward voittaa, mut onneksi ei!
Kiitos paljon suomennoksestasi, se on ollut hyvin ymmärrettävää. Lisää suomennoksia vain!

-NAx
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: kkat - 21.08.2009 23:23:39
loppu sillee miten sen pitiki loppua ;p TYKKÄSIN<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: kakku. - 22.08.2009 09:17:48
Ah! Voi kiitoskiitoskiitoskiitos kun oot suomentanu tän! Aivan loistava! :) Vitsi mä oon niin tykänny tästä :D
Lainaus
”Me teimme sen, Bella”, hän huudahti. ”Ylävitonen.” Emmett piti kättään ylhäällä, liian ylhäällä. Minä rakastan Emmettiä kuollakseni, mutta joskus hän vain voi olla niin avuton. Ennen kuin ehdin ilmaista huoleni, Alice pomppi huoneeseen.
Paras kohta :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Drinia - 22.08.2009 11:50:16
Siis aivan mahtavaa! (kommentoin vasta näin lopuksi :D)

Olen lukenut tämän jopa englanniksi, mutta huonon englannin takia luin tämän suomennoksesikin

Todella hyvin olit suomentanut, pieniä virheitä huomasin, mutta so what.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Rassermus - 22.08.2009 12:57:15
Ihana<3 Kitos että oot suomentanu tän meille<3
Lainaus
Hänen silmissään yleensä näkyi hänen rakkautensa ja intohomonsa,
Tos oli yks virhe. Kai se kuuluis olla intohimonsa? :D
Ihana<3 kiitos<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Ayos - 22.08.2009 14:16:46
Jess, tämä oli mahtava, Bella voitti! jipijaijee.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: liinau - 22.08.2009 15:05:03
jee, tää oli ihan huippu ! ihanaa ku jaksoit suomentaa tän !
suuri KIITOS sinulle siis !  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Viisisataakaksi - 22.08.2009 15:13:28
Kiitos suomentamisesta! Ihana ficci, ja mikä parasta; Bella voitti! <3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Vaivaiskoivu - 22.08.2009 22:44:08
HITTO! Luin tän koko jutun putkeen, ja RAKASTIN!!!!!!!!!! PARAS! IHANA! MAHTAVA!!! ja mitä kaikkee (loppuu adjektiivit kesken...)

Kiitos tästä, olen repeillyt NÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄIN paljon!

KIITOS  :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Amanecer - 22.08.2009 23:13:27
Pakko päästä avaamaan (tällä hetkellä aika vajaa) sanainen arkkuni. En ole tainnut nyt muutamaa viimeisintä lukua kommentoida, kun koulu vie taas todella paljon aikaa jo tässä ihan alkumetreillä.

On ollut todella mahtavaa seurata tämänkin käännösficcisi etenemistä. Suomentamistaitosi ovat toden totta kohentuneet tässä aikojen saatossa, niin kuin olen ennenkin sanonut, eikä minulla ole enää ollut mitään tarvetta ruveta motkottamaan mistään (nyyhkistä). En kyllä muutenkaan tajua, mistä löydät näin hyviä ficcejä käännettäväksi... Siis näitähän on maailmalla miljoonia! ;D

Kiitos, kun olet jaksanut tähänkin paneutua ja meitä ilahduttaa aina vain uusilla ja uusilla luvuilla ja käännöksillä!
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: SabSab - 23.08.2009 12:34:37
Yhyy, nyt se loppu DDDDDD8
Tää oli aivan loistava XD
Siis Bella voitti...? :D
Menin nääs vähän sekasin tos yhes kohtaa XD
Mutjoo, tykkäsin todella :)
Kiitos tästä!<3
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: anskc - 23.08.2009 15:45:46
APUA ! siis tää oli uskomaton ficci ! yks parhaimmista mitä oon lukenu ! valitettavasti en osaa antaa nyt mitää rakentavaa kritiikkiä, muuta ku jatka samaan malliin ! ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Vaivaiskoivu - 23.08.2009 18:34:55
Nonii, jos nyt vaikka sais aikaseksi kunnon kommentin, kun eilen illalla oli vähä sanavarasto hakusessa...

Elikkä, tämä oli ehdottomasti yksiä parhaita, jos ei paras ficci jonka olen koskaan lukenut! Aivan ihana, käsittämättömän hauska ja vähintään kaks kertaa niin söpö! (Emmett oli parasta koko ficissä, varsinki se laulu ^^ älyttömän sulonen.)

Kirjotusvirheitä oli jotain, mutta ei niin paljon että tarvis huomauttaa. Käännös oli kadehdittavan sujuvaa, niinku ois lukenut alkuperäiskielellä! Pisteet sulle, siis.  :)

Kiitos tästä, paransit huomattavan tylsää eilistäni tosi paljon  :D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Emirato - 25.08.2009 17:20:04
Mä tulen kaipaamaan tätä ficcii koko pienen ikäni... :-\ harmikun loppuuuss :-\
KIITOS tuhannesti kun suomensit tän.... :) :) :) :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Scaramouche - 25.08.2009 17:24:11
Sinne meni. Loppuun sait suoritettua, ja erinomaisin arvosanoin. Jään kaipaamaan tätä tosi paljon, aloitathan pian uuden suomennusprosessin?

Tossa vikassa osassa säikähdin ihan tosissani että apua, mitä se Bella oikein meni tekemään, ennen kuin tajusin että hah, Edward siirsi kelloa. Hupsu poika.  ;) Mitenköhän sen oikein sais pidettyä aisoissa?
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Pikku K - 25.08.2009 18:24:32
Voihan hitto kun tää loppu. Yksi parhaimmista koskaan lukemistani ficeistä.
Mutta tuleehan niitä uusia.  :D

-Pikku K
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: minnamoi - 25.08.2009 20:58:38
tää ficci on ollu loistava! ja outoo ku se loppu  :-\ mut kiitos tosi paljon että suomensit! onneks päädyin tänki ficin lukemaan! tykkäsin niin paljon! carlislen seksivalistus :D ja "edward on boxeripoikia"<3 loppui niin ku toivoin! (: vaik joku taiski sanoo et oli liian pitkä ni mua ei ois haitannu yhtää vaik ois ollu pidempiki :D

ja viel ISO KIITOS kun suomensit!♥
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: ChiliKinkku - 26.08.2009 21:05:51
[b]Kiitos tosii paljon ku suomensit! Tää on ollu paras Twilight-ficci ikinä! Hauskin juttu oli sksivalistus tai sit just se Edward bokseripoika:D[/b] Surettaa kun tää nyt sit on loppu :'(. Kiva ku Bella voitti! ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: NiNNNi - 12.09.2009 12:17:29
AAAWW!!
Vähän ihana! ♥♥♥
Repesin sille Emmetin laululle ja Alicen pinkille pissalle  ;D ;D
Todella hyvin suomennettu. Toivottavasti suomennat lisää jatkossakin.  ;)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Hazikamiy - 13.09.2009 23:48:08
KIITOS JA KUMARRUS ! : ))))
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Smile^ - 14.09.2009 11:53:08
KIITOS KUN SUOMENSIT!

Mä yksinkertasesti RAKASTIN tätä ficciä!<3   :-* Kertakaikkiaan ihana, ja sitte vielä ku Bella voitti lopussa<3
Ja vielä lisäks, oot tosi hyvä suomentamaan!

Kirjottajalta kyl ihan mahtava idea :D

Kiitti vielä kerran! :)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Ranger - 16.11.2009 16:55:05
Jeeeeeeeeeeeee ;D     

Hyvä Bella, sä kestit loppuun asti ;) ;)
Tää oli aivan ihana ficci. Luin tätä eilen varmaan puoleen yöhön ja olin niin väsynyt, etten jaksanut kommentoida.
Mä taidan toistaa itseeni sanoessani: TÄÄ OLI IHANA FICCI!
Tää oli niin ihana ja muutenkin niin hauska.
Kiitos illan piristämisestä

- Ranger
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: kkaro - 30.01.2010 14:54:04
Ihana! ♥ ((=
En vaan osaa kommentoida tätä mitenkään järkevästi, oli niin syvällä tän juonessa. ((:
Kiitos, kun suomensit tämän ;'DDD

~kkaro
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: ssenja- - 30.01.2010 18:33:03
hyvä fici!  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Jassuö - 16.02.2010 19:53:18
Tää oli ihan mielettömän hyvä ja hauska  ;D
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: mariamo - 17.02.2010 14:12:11
Oih rakastuin, niinkuin aina sun suomennuksiin. ;)

Pieniä virheitä löysin lukujen varrelta, esim kaksi kirjainta oli vaihtaneet paikkaa. Alku oli tosi mielenkiintoista ja mukavaa luettavaa, mutta menetin kiinostukseni puoles vaihees, mikä ei tietenkään ollut sinun vikasi. Pakotin itseni sitten lukemaan loppuun  :)

En saa mitään rakentavaa aikaiseksi, joten toivottavasti suomennat lisää.
Kiitos tästä lukuhetkestä.

- love, maria .
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: särkyvä kynä - 27.02.2010 21:15:27
ensinäkin SUURET kiitokset, kun jaksoit suomentaa tän!!!!!!! :):):):):)
UPEE ficci eikä ollu paljon ees virheitä.:)
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: fee - 05.04.2010 12:29:10
haa. löysin tämän vasta nyt mutta aivan ihana fic! Kiitos suomentajalle kun viitsit viedä tämän loppuun asti.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: culliina - 05.04.2010 21:05:15
Hupsista, en ollutkaan vielä kommentoinut tätä, vaikka luin joskus sata vuotta sitte (olikohan sillon edes läppäreitä?)
Tosi hyvä, tykkäsin -ainoo elämäni silloin
Kiitos
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: sajusa - 18.07.2010 23:54:05
Kiitos oli mahtava se Emmettin laulu... ;D

~sajusa
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Kuura - 05.11.2010 16:28:45
Olethan saanut kirjoittajalta luvan kääntää tätä ficciä? Jos olet, siitä on mainittava tekstin alussa.
Otsikko: Vs: Käännös: Beep (VALMIS!)
Kirjoitti: Anskubits - 05.05.2011 17:25:13
Löysin tarinan joskus kauanaikaa sitten, (se oli sillon jo valmis) mutta en jostain syystä kommentoinut  :D
No, nyt kommentoin!
Aivan ihana ficci, en löytänyt montaa virhettä, enkä voinut olla repeämättä joillekkin kohdille; Carlisle Seksivalistajana, ''kun juna menee tunneliin.'', alicen pinkki pissa, Emmetin laulu, Carlislen ja Bellan juttutuokio, osa k-virheistä,(intohomo...) jne.jne.
Kiitos ihanasta tarinasta! Tee lisää suomennoksia twi'stä/ Twilight-tarinoita !

<3.Anskubits
Otsikko: Vs: Käännös: Beep K-13 (VALMIS!)
Kirjoitti: C0RN - 15.07.2012 11:28:24
Miks mä aina myöhästyn, kun luen nää sun kaikki ihanat käännökset myöhään?  ???
Rakastan sun käännöksiä, jatka e/b:n käännöksiä, pakastan niitä  ;)
Tää oli muuten ihana, mulla taitaa olla houkutuspöpö  ::)