Title: Mio caro
Author: yuuri
Raiting: k-11
Pairing: Claudia/Machiavelli (vain ohimennen ja vihjailevasti)
Raiting: k-11 (kielellisistä syistä..)
(main)Character: Claudia Auditore da Firenze
Fandom: Assassin’s Creed
Summary: Yksinäinenkin tarvitsee jonkun, jota odottaa.
HUOM!: jatkoa Secret of Mona Lisalle (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=26447.msg533716#msg533716)
Warnings: ajoittain sanoja, joiden synonyymit eivät olisi olleet uskottavan kuuloisia… (toivottavasti ymmärsitte mitä ajan takaa xD)
A/N: osallistuu let the game begin-haasteeseen.
Sanoja: 291
****
MIO CARO
Villa Auditore oli hiljainen. Maria, äitini oli lähtenyt zio Marion kanssa Roomaan tapaamaan veljeäni Eziota. Minäkin olisin lähtenyt, mutta äitini kielsi. Jopa vaunuilla matkustaminen raskaana oli kuulemma vaarallista - tiedä häntä.
Kolme päivää olin ollut yksin, seuranani vain vanha kollikissa, Dio ja sekin oli useimmiten viinikellarissa pyydystämässä hiiriä. Olin itse yrittänyt kuluttaa aikaani kävelemällä pienessä kylässä, joka aukeni aivan Villa Auditoren edessä, mutta liikkumiseni alkoi olemaan jo vaivalloisempaa kuin kuukausi sitten.
"Madonna! Kirje teille!" nuori Rico tervehti ja sateli rohkeasti työhuoneeseen. Poika ojensi kirjeen minulle ja minä vastavuoroisesti ojensin pojalle muutaman kolikon.
"Grazie, Madonna!" Rico kiitti ohteliaasti, mutta tavalliseen tapaansa iloisesti. Katselin pojan iloista menoa hetken ennenkuin käänsin huomioni saapuneeseen kirjeeseen.
Claudia, mio caro
Maria, tua madre on pyytänyt minua saapumaan Villa Auditoreen pikimmiten. Tiedän hänen olevan Roomassa, mutta kuultuaan minun olevan Frolíssa hän toivoi minun tulevan seuraksesi kunnes setäsi ja hän palaavat.
Saavun Montereggioniin auringon laskettua.
fino a quando ci incontriamo
Machiavelli
Tunsin huulieni kääntyvän ylöspäin. Pidin Machiavellista. Hän oli nuori, komea ja hirvittävän älykäs. Ei ehkä samalla lailla kuin Leonardo, mutta Machiavelli taisi politiikan. Olin tavannut miehen vain muutaman kerran - Firenzessä ja Montereggionissa. Mieheni oli viellä tuolloin elossa ja olin rakastunut. Machiavelli auttoi minut suurimman suruajan ylitse. Äitini suru palasi miehen kuoleman myötä, joten hän ei voinut tukenani olla. Veljeni oli siellä missä häntä tarvittiin ja Mario lohdutti äitiäni. Niinä hetkinä kun luulin olevani yksin, Machiavelli otti minut syleilyynsä ja huolehti minusta. Ja kun hän oli poissa, Mario joutui taistelemaan minun ja mio madren välillä. Suru helitti ja pian huomasin ihastuneeni.
Siitä oli kuukausi kun olimme viimeksi nähneet Machiavellin kanssa ja odotin innolla tapaamista.
Myönnettäköön nuoren tytön yksinäsyys ja tuleva äitiys saa kaipaamaan jotain pysyvää. En ole patistanut itseäni unohtamaan miestäni, mutta tiedän, että hän haluaisi minun jatkavan elämääni. Ja niin totisesti aion tehdä.
Vilkaisen ulos. Aurinko on kääntynyt laskuun.
***
Madonna - mylady
Garzie - kiitos
mio caro - rakkaani
tua madre - äitisi
fino a quando ci incontriamo-siihen asti kunnes tapaamme