Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Väärä Weasley | K11 | Hermione/Percy | Romance, pieni angst

<< < (2/2)

Kelsier:
Sielulintu: Hermionessa asuu pikkukapinallinen, tottakai. Kyllä hänestä ja Percystä hyvä vanhemmat tuli. Kiitos kovasti kehuista ja kommentista! :-*

Larjus:

--- Lainaus ---Ficci taitaa mennä jo melodraamankin puolelle, mutta ei se mitään tätä oli hauska kirjoittaa :D
--- Lainaus päättyy ---
Tästä tulikin vähän mieleen kaikki saippuasarjat sun muut ;D Mut mitäpä semmoinen haittaa, tärkeintä on, että on kiva kirjoittaa! Ja niin oli lukeminenkin, koska kyllä mä ainakin tämän parissa viihdyin :)

Ennen lukemista mä ajattelin, että tässä olis jotain yksipuolista rakkautta hahmojen välillä, joten tää kyllä yllätti mut täysin kun päästiin ihan perheen perustamiseen asti ;D Onnelliset loput on kyllä mukavia. Hienoa, että Hermione ja Percy saivat välinsä selviteltyä niin pääsee heidänkin suhteensa etenemään. Muidenkin suhtautuminen pohjimmiltaan ihanan myönteistä.


--- Lainaus ---”Ymmärrät kai, että vauvalla on jo kaksi kummisetää – on ollut alusta asti – ja me olemme tietysti myös Hermyn tukena”, Ron murisi Percylle hampaidensa välistä.
--- Lainaus päättyy ---
Ihana Ron ;D ♥

Soma tuo loppu kun alkoivat jo pohtia nimiä (ja Hermione määrätietoisena mimminä suunnilleen jo päätti 😂 Ainakin Mollyn toiseksi nimeksi, ja tuttujahan nuo Hugo ja Rosekin...). Vaikka lapsi sai alkunsa yllätyksenä ja vahinkona, niin aikas nopeasti hänestäkin tuli odotettu :3

Kelsier:
mimamu: Vanhoja tuttuja oli tosiaan mukana paljon. Velhojen piirit ovat pienet. Hauska kuulla, että lukijana jännitit mukana. Kiitos kommentistasi!

Larjus: Ha ha, Hermione tosiaan on miettinyt kaikkea, kuten Percykin ficin edetessä toteaa ;D Kiva, kun kommentoit! :-*

Unohtumaton:
Selailin listaustasi Kommenttiarpajaisten myötä ja tämä paritus tuntui kutsuvalta! Pohdiskelin hieman ennen lukemista, että minkälainen tämä pari voisi yhdessä olla, ja mieleeni tuli heti molempien kova työmoraali ja korkeat tavoitteet elämässä. Siinä mielessä tuntuikin sopivalta, että tämä kaikki sai alkunsa työpaikalta, jossa molemmat olivat päässeet merkittävään asemaan! Tässä on myös mielenkiintoisesti tuotu esiin Hermionen vanha suhde Ronin kanssa – vaikka suhde oli päättynyt, se herätti Hermionessa silti "kirpaisua", kuten tekstissä ilmaistiin. Tämä voisi myös selittää sitä, miksi Hermionen tunteet Percyä kohtaan ovat alkutekijöissään!

Oli helppo kuvitella, että Hermione uskaltautui lopulta irrottelemaan juhlissa, vaikka juhliin osallistuminen ei itsessään herättänyt hänessä alkuun suurta intoa. Tykkäsin myös siitä, kuinka Hermione oli itse tietoinen siitä, kuinka hän oli takakireän ihmisen maineessa – ehkä hän itsekin joskus kipuilee sen kanssa, että haluaisi stressata vähemmän töistään ja rentoutua enemmän!

Koko tekstin lempparikohtani oli humalaisen Hermionen ja Percyn yhteentörmäys. Percyn fyysinen kosketus, pieni paheksunta ja tarve huolehtia toivat tilanteeseen sopivasti jännitettä. Toisaalta yö on varmasti ollut Percylle myös melko ristiriitainen ja vaatinut häneltä yhtä lailla irtiottoa kontrollista ja kurista.

Hermione ja Percy heitetään tässä suoraan ns. syvään päätyyn, kun yön seuraukset ovat mitä ne ovat, mutta kun ottaa huomioon kuinka suunnitelmallisia ja kurinalaisia henkilöitä molemmat ovat, tällainen yllättävä käänne pakottaa heitä ehkä elämään vähän enemmän myös hetkessä.  ;D

Minusta tämä oli oikein mainio teksti tällä parituksella, eikä Percy ollut tämän perusteella lainkaan "väärä Weasley" Hermionelle! Kiitos tästä tekstistä!

Kelsier:
Unohtumaton: Aika äkkiä Hermione kuitenkin lähti suunnittelemaan, kuinka pärjäisi lapsen kanssa, vaikka sitten yksin, suunnitelmallisuutta siinäkin. Percyllähän oli jo tunteita Hemionea kohtaan, ties vaikka olisi ajatellut yhteisen yön olevan pienoinen lottovoitto. Kiva, kun kommentoit! :-*

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu