Tuulenpuuska oli vain sattumalta puhaltanut ikkunasta sisään?
Arthur oli ennenkin niellyt häneltä mitä paksuinta pajunköyttä.
“Voin vakuuttaa, että loi - teen aina sitä yksinomaan sinun vuoksesi, en kenenkään toisen”, Merlin yritti kuulostaa siltä, ettei ollut paniikin partaalla.
“Minä olen syntynyt tällaiseksi, en mahda sille mitään, mutta - “
Toisaalta tarkemmin ajatellen hän ei enää ollut varma, oliko alun perinkään ollut edes kyydissä.
“Merlin, jos vielä koettelet kärsivällisyyttäni, minä saatan pian muuttaa mieleni”, Arthur varoitti tutkiskellen kynsiään.Tykkäsin varsinkin tästä, koska mä niin näin sieluni silmin Arthurin seisomassa paino toisella jalalla ja tylsistyneellä ilmeellä katsomassa kynsiään, kun Merlin yrittää nostaa itseään kuopasta johon on itsensä asettanut.
“Voin vakuuttaa, että loi - teen aina sitä yksinomaan sinun vuoksesi, en kenenkään toisen”, Merlin yritti kuulostaa siltä, ettei ollut paniikin partaalla.Kun itse jo etukäteen alkutietojen ansiosta tiesi, mistä oikeasti on kyse, tämä pätkä hajoilutti niin pahasti XD Ei mikään ihme että Arthuriakin punastutti moiset paljastukset. Tosin hän puhui itsekin myöhemmin niin monitulkintaisia juttuja - varsinkin tuossa kontekstissa - että aijai... selvää jännitettä ilmassa :D
“Minä olen syntynyt tällaiseksi, en mahda sille mitään, mutta - “
Hänestä alkoi tuntua, että hän oli jossain vaiheessa pudonnut kärryiltä. Toisaalta tarkemmin ajatellen hän ei enää ollut varma, oliko alun perinkään ollut edes kyydissä.XDD