Author Ingrid
Genre Femme, fluffy, romance, drama
Fandom Harry Potter
Rating korkeimmillaan K11
Pairing Pansy Parkinson/Luna Lovekiva, mahdollisesti muita sivuparituksia
Disclaimer Hahmot ja miljöö © J.K. Rowling
Summary Pansy on vakuuttunut siitä, että hänen vierellään Suuren salin käytävää pitkin pomppiva tyttö on juonut Lörpötyslitkua.
A/N 1991-1998, Pansyn ja Lunan kohtaamisia. Toisin kuin canonissa, tytöt ovat tässä tarinassa samalla vuosiluokalla. Halusin kirjoittaa femmeä, mutta myös uppoutua perinteiseen ja tuiki tavalliseen arkeen Tylypahkassa ja Rowlingin luomassa velhomaailmassa. Toivottavasti tämä löytää lukijansa!
Hehkusimaviikset huulillasi,
narksutakkuja hiuksissasi
1.
Ensimmäinen syyskuuta, kello varttia vaille yksitoista.
King’s Crossin asemalaiturilla yhdeksän ja kolme neljännestä käy kova kuhina.
Herra Lovekiva istuu raskaan matka-arkun päällä Saivartelijan tuorein painos hyppysissään. Lempeä hymy viipyy miehen huulilla hänen katsellessaan omiin puuhiinsa syventynyttä tytärtään.
Luna pöllähtää esiin asemalaiturin tiiliseinän syövereistä pellavanvaalea hiuspehko tuulenpuuskahduksissa pomppien. Hän katselee hetken innostuneena ympärilleen suurine silmineen, kääntyy sitten kannoillaan ja katoaa jälleen näkyvistä.
Lyhyen tuokion kuluttua tyttö tupsahtaa takaisin laiturille ja junan pillin soidessa hyppelehtii isänsä luo.
”Muistathan kirjoittaa silloin tällöin?” herra Lovekiva pyytää Lunan noustua junaan. Hänen äänensä on tyyni, vaikka hän tunteekin ikävän nostavan päätään sisällään.
”Joka viikko”, Luna lupaa.
2.
”Ja muistat valita tarkkaan, kenen kanssa vietät aikaasi - tiedät, ettei isäsi ilahdu, jos ajaudut vääränlaiseen seuraan.”
Pansy Parkinson pyöräyttää silmiään äitinsä sanoille.
”Isä on jauhanut asiasta koko kesän”, hän nurisee närkästyneenä, mutta tietää vanhempiensa mieliksi päätyvänsä tekemään niin kuin nämä tahtovat.
Tyttö antaa äitinsä suukottaa kesän jäliltä aavistuksen pisamaista nenänpäätään.
”Hei Pansy, mennäänkö?” Draco Malfoy nykäisee tyttöä hihasta. Pansy nyökkää ja äitinsä hyvästeltyään kipuaa pojan perässä junaan.
Ainoat vapaat istumapaikat löytyvät viimeisestä vaunusta, eikä Draco vaivaudu kysymään, voivatko he astua sisään. Kuluneella penkillä istuu tyttö, jonka pellavanvaaleat hiukset ovat takussa, mutta jonka siniset silmät sädehtivät kirkkaina pölyisen ikkunalasin rinnalla.
3.
Pansy on vakuuttunut siitä, että hänen vierellään Suuren salin käytävää pitkin pomppiva tyttö on juonut Lörpötyslitkua. Tyttö on omituinen päästä varpaisiin korvissaan heiluvia retiisikoruja myöten.
”Minua hieman jännittää”, pellavapää supattaa heleällä äänellään heidän pysähtyessään opettajainpöydän eteen. Hän luo Pansyn puoleen leveän hymyn, johon tyttö vastaa hieman tuskastuneena. ”Vaikka en minä oikeastaan niin välitä, mihin tupaan päädyn.”
”Luna Lovekiva”, professori McGarmiwa lausahtaa sitten kipakasti. Luna kapuaa portaat ylös keijukaismaisin askelin ja istahtaa korkealle jakkaralle.
Lajitteluhattu asettuu aavistuksen vinoon tytön muhkealle hiuspehkolle.
Hattu mumisee itsekseen, joskaan ei kovin pitkään, ja lyhyen tuokion kuluttua Luna jo hyppelehtii Korpinkynnen pöytään Pansyn katsoessa hänen peräänsä.
4.
Kuullessaan McGarmiwan lausuvan nimensä Pansy tuntee poskipäidensä hehkuvan ja käsiensä hikoavan. Tyttö vilkaisee luihuisten joukossa istuvaa Dracoa, sitten hänen katseensa eksyy satojen kynttilöiden kajossa loistavaan siniseen silmäpariin. Luna hymyilee ja katsoo takaisin.
Lajitteluhattu on valahtaa mustilta hiuksilta Pansyn silmille.
”Ah, mielenkiintoista”, hattu hymisee, ”nokkeluudella ja päättäväisyydellä siunattu, huomaan, ripaus tervettä itsekkyyttä. Mutta levoton sydän ja rauhaton mieli, huh? Näyttää siltä, että sinulla on paljon todistettavaa – niin muille kuin itsellesikin.”
Pansy puree alahuultaan kääntäen katseensa sinisin kaitaliinoin koristellusta pöydästä salin toiselle puolen. Draco katsoo kummissaan jo tovin jakkaralla istunutta tyttöä.
Lopulta Pansy kuiskaa hiljaisen toiveensa, ja vanha hattu kuuntelee häntä.
”Luihuinen!”