Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Eikä kukaan saisi tietää, K11 | Severus/Gilderoy

<< < (2/3) > >>

Broomstick:
Mie löysin tän mestariteoksen vasta nyt, mutta ihanaa että löysin! Tässä oli jotain todella kutkuttavaa ja hykertelin erittäin tyytyväisenä teekupposeni kanssa! Lockhart oli oma itsensä, ärsyttävän itsetietoinen ja hurmaava omalla tavallaan. Miusta oli mahtavaa, että hän arvasi, ettei heidän tapaaminen missään nimessä jäisi pelkkään teen lipittämiseen, vaikka Severus sitä itselleen vannoi. Gilderoy tiedostaa mainiosta oman viehätysvoimansa! Severus oli myös oma itsensä, mutta oli hauska huomata, ettei hänkään voi vastustaa Lockhartin kaltaista mieskarkkia. Ihan mahtava ficci kaikin puolin, kiitos paljon! Taisin just ruveta shippaamaan Lockhartia ja Kalkarosta!

Pura:
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! <3

Olipa ilo löytää listauksestasi tätä paritusta! Herrat ovat niin hauskoja hahmoja kumpikin, ja kirjoitat heidän välilleen juuri sellaista dynamiikkaa, josta tykkään todella paljon. Noin erilaisille persoonille syntyy auttamatta ristiriitaa, mutta käsittelet sen juuri sillä tavalla, että sitä on tosi kivaa lukea, ja kränässäkin on kokoajan seksuaalista jännitettä.

Lockhart sujauttelemassa Kalkarokselle lappusia on todella söpö ajatus, ja oli riemastuttavaa, että viesti olikin kirjoitettu kuvan toiselle puolelle. Todella IC, ja sai miut hymyilemään. Nautin suuresti myös ajatuksista, joita lappu Kalkaroksessa herätti, että hitto soikoon nyt loppuu tämä pelehtiminen tuon ääliön kanssa, koska tiesihän sen ettei se mihinkään lopu, ei Kalkaroksella ole niin rautaista itsehillintää. Kukapa sitä onnistuisi vastustelemaan, kun Lockhartin näköinen ihminen kiusoittelee ja viettelee minkä suinkin taitaa? ;D


--- Lainaus ---”Onko tuon hiuspehkon alla ollenkaan aivoja? Kuka tahansa opettajakunnasta saattoi huomata typerät lappusesi.”

”Älä viitsi, eihän tässä mitään laitonta tapahdu. Kaksi kollegaa muistelemassa vanhoja teekupposen äärellä”, Lockhart hymisi
--- Lainaus päättyy ---
Niin ihanat <3 :'DD


--- Lainaus ---Lockhart naulitsi katseensa Severuksen silmiin ja kävi käsiksi hänen kaapunsa kaulukseen. Severus avasi miehen paidan nappeja, jotka kaikessa koristeellisuudessaan tuntuivat ottavan ikuisuuden, ja tunsi kuinka mies lukitsi hänen jalkansa omillaan vasten pöydän reunaa, ja-
--- Lainaus päättyy ---
Tapahtumat olivat etenemässä varsin hyvään suuntaan, ja pakko myöntää että saatoin kirota kun Minerva pelmahtikin paikalle keskeyttämään kaiken. Kalkaroksen selitysyritys nauratti, kuten myös Minervan reaktio ja Lockhartin ylinäytelty korina.

Ihanaa, että pariskunnan torailu jatkuu tekstin loppuun asti, eikä huomaamatta jää sekään, ettei Kalkaros kovin tosissaan vihaa toista, vaan on ehkä enemmänkin vain oma hellyyttävän äreä itsensä, ja aika pahastikin Lockhartin pikkusormen ympärillä solmussa. Voi raukkaa, kamala kohtalo ;D <3

Tykkäsin tästä kovasti, sain sekä hyvät naurut että mukavan annoksen pehmoisuutta. Kiitos tästä! <3

Larjus:
En ehtinyt edes topic-otsikkoa pidemmälle, kun hörähtelin jo paritukselle :D Seuraavaksi nauroin sitten tuolle "Pilasin Salaisuuksien kammion vähintäänkin itseltäni." -kommentille, koska mood, kuinkakohan monta teosta olen "pilannut" ainakin itseltäni kiitos outojen (fici)-ideoideni :D

Tää oli alusta loppuun erittäin viihdyttävä teksti. Monessa välissä tuli tyrskittyä ja naureskeltua. Kalkaros ja Lockhart olivat kivasti omia itsejään tässä tarinassa, ja se jos mikä lisäsi parituksen herkullisuutta. Väkisinkin jäin miettimään, että miten heidän vispilänkauppansa on ylipäätään edes alkanut :D Ja oivoi, Kalkaros niin varmana siitä että pistää moiselle lopun XD Uskossa on hyvä elää. Lockhartin lähettelemässä Kalkarokselle lappusia oli jotenkin söpö ajatus, ja kaiken kruunasi se, että viesti oli tietty kirjoitettu hänestä otetun valokuvan taakse ♥ Tavallinen paperi/pergamentti oliskin ollut liian tylsää.


--- Lainaus ---”Kuinka… kuinka epätoivoinen oikein olet?” hän kysyi.
--- Lainaus päättyy ---
En tiedä miks, mutta hajosin tälle :D Jotenkin tuli sellainen olo, että Kalkaros kysyi tämän enempi itseltään ;D

Ja oijoi toi loppu... En todellakaan varautunut siihen, että McGarmiwa pamahtaisi paikalle kesken kaiken :D Ihanasti yrittivät pelastaa tilanteen, vaikka pieleen menikin. Mutta ei kai sitä Kalkaroskaan voi heti luovuttaa ja myöntää, että hänellä on jotain meneillään Lockhartin kanssa... (Hei, voisko kukaan?)


--- Lainaus ---”Severus, luotan siihen, että ammattitaitosi on riittävä hoitamaan pimeyden voimilta suojautumisen opettajamme sellaiseen kuntoon, että hän kykenee saapumaan huomisaamun tunneille.”
--- Lainaus päättyy ---
Ohhohhoh...

Tosiaan erittäin hauska teksti, vaikka kaksikon hommat kesken jäivätkin. Huomasin kans, et sullahan on näistä joku toinenkin teksti :D Uskaltaiskohan sitä... Etkä onnistunut pilaamaan Salaisuuksien kammiota multa, vaikka tän myötä siihen saakin halutessaan vähän uudenlaista ajateltavaa

Sanderra:
Ilargia: Olen näköjään aikoinani häipynyt tauolle Finistä vastaamatta näihin ihaniin kommentteihin, mutta nyt täytyy korjata asia :D Kiva, että tykkäsit Lockhartista, totta kai hän taitaa tuollaiset temput - ruusut vain puuttuvat tosiaan! Kiitos kommentistasi <3

Broomstick: Kiitos paljon kommentistasi <3 Mahtavaa, jos tämä sai salakavalasti sinut miettimään uutta shippiäkin!

Pura: Hienoa, jos tämän parivaljakon välinen vääntö maistui, heistä on kyllä hauska kirjoittaa. Lockhart on aina Lockhart ja koettelee välillä sekä Kalkaroksen hermoja että itsehillintää, harmillisesti vain Minerva pölähti paikalle huonoon aikaan. Kiitos paljon kommentistasi <3

Larjus: Kiva, että viihdyit tekstin parissa! Ehkäpä joskus selviääkin, mistä nämäkin suhdekiemurat ovat saaneet alkunsa ;D Ja Lockhartin lappushow hoituu tietysti omakuvien avulla, kuinkas muutenkaan. Kiitos sinullekin kommentistasi <3

Ygritte:
Bongasin Parhaimmat pakarat ja panssarivaunut fikin Älyttömien otsikoiden haasteesta, ja aioin jo lukea sen, kunnes päätin, että luen nämä sitä edeltävät osat ensin:D Olipa kiva, kun olit laittanut ne tällä tavalla tapahtumajärjestykseen. Kohti pakaroita ja panssarivaunuja siis yksi fikki kerrallaan!

Tämä paritus, Severus ja Gilderoy, on kyllä aivan legenda. Ei siitä voikaan seurata mitään muuta, kuin surkeita sattumuksia ja älytöntä touhottamista! Kukaan ei saa tietää ;D Voi Severus, ihanaa, että hän päättää ensin, että mitään teenjuomista kummempaa ei tule tapahtumaan, mutta lopulta hänen selkärankansa on kuin kastemadolla, ja pikkuinen hipaisu sisäreidestä saa liemimestarin jo toisiin ajatuksiin:D


--- Lainaus ---”Tämä tyhjäpää ehti juoda myrkytettyä teetä, eikä saanut kunnolla henkeä”, hän sepitti omasta mielestäänkin kovin vakuuttavasti. Valitettavasti Lockhart koki asiakseen leikkiä mukana, sillä tämä alkoi korista korvia riipivästi ja piteli käsiään kaulallaan kuin kuristuisi.
--- Lainaus päättyy ---

Voi luoja en kestä ;D Tottakai Gilderoyn täytyy vetää tämäkin näytelmä överiksi, ja pilata viimeinenkin mahdollisuus pitää heidän kahdenkeskiset "konsultaationsa" salassa ;D


--- Lainaus ---”Severus, luotan siihen, että ammattitaitosi on riittävä hoitamaan pimeyden voimilta suojautumisen opettajamme sellaiseen kuntoon, että hän kykenee saapumaan huomisaamun tunneille.”
--- Lainaus päättyy ---

Nooo mutta eipähän tarvitse enää salailla:D Voin oikein kuvitella McGarmiwan kipittävän suorinta tietä Dumbledoren luokse kertomaan, kuinka Lockhartille meinasi käydä huonosti, mutta onneksi Severus oli paikalla pelastamassa hänet ;D

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu