Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus

Voltron: Punainen myrsky | S | Keith/Lance | kepeä draama | raapalesarja, 7/7

<< < (4/4)

Avaruuspiraatti:

--- Lainaus ---kaikki coca cola loppuu aikanaan
--- Lainaus päättyy ---
;D Mainio sanonta!

Kiitos kovasti kommentistasi, Maissinaksu <3 Vähän hävettää lähteä vastailemaan tällä tavalla melkein kaksi vuotta myöhässä, mutta toisaalta tämä on ihan hauskaakin puuhaa, koska pääsen itsekin arvuuttelemaan, mitä helevattua onkaan tullut joskus kirjoitettua ;D Nyt kuitenkin jo onneksi vähän palaa mieleen. Oli ihana lukea kommenttiasi ja mihin kaikkiin kohtiin olit näissä viimoisissa osissa tarttunut. Poskiani jo vähän särkee hymyilemisestä :D Kiitos siis kovasti ^^

Meldis:
En koskaan jotenkin innostunut Voltronista sarjana, mutta siinä oli kivoja hahmoja, joista syntyy hyviä ficcejä. Etenkin Keithin ja Lancen kemia on herkullista aina, heissä on sopivasti stereotyyppisiä piirteitä, joiden alla on kuitenkin paljon kerroksia. Tämä premissi oli kutkuttava, on pakko olla kahden kesken, mutta tilanne ei ole hengenvaarallinen ja on jopa yhteys ulkomaailmaan. Tuollaisissa oloissa näiden kahden persoonat ovat parhaalla törmäyskurssilla.


--- Lainaus ---“Siinä meni kaksi minuuttia.”
--- Lainaus päättyy ---

Hih, ihan parasta miten Lance osaa totella pyyntöä ja olla samalla oma itsensä. ;D Heidän nahistelunsa oli koko tarinan suola ja sitä lukisi vaikka miten pitkään. Tällaiset paritukset ovat suosikkejani, kun kehdataan ärsyttää toista ja voidaan olla samassa tilassa ilman, että tulee suurempia välirikkoja. Vaikka Keith tosiaan kyllästyikin lopulta Lancen höpöttämiseen. Söpöä, että Lance sanoi haluavansa tehdä jotain Keithin kanssa, vaikka rupesikin selittämään, ettei tarkoita mitään ihmeellistä sillä. Lancen välittömyys on ihanaa ja siksi hän onkin ehkä lempparini tästä porukasta. ^^ Sen huomasi myös juomapelissä, että Lance laukoi kaikkea höttöistä, eikä sen jälkeen säikkynyt, mitä tuli sanoneeksi. Minusta on ihanaa, miten Lancen suora asenne saa Keithin kiusalliseksi, koska tuntuu, että hänkin haluaisi pystyä olemaan yhtä välitön, mutta ei vain osaa tai uskalla. Lance tekee sen todella helposti, eikä peittele sitä, mikä on. ^^


--- Lainaus ---Lance tallusti raskain askelin Keithin luokse ja rojahti tämän syliin.

”M-mitä sä –?”

”Mä kuolen, Keith”, Lance valitti. ”Tänään on mun viimeinen päiväni.”
--- Lainaus päättyy ---

Käkätän, Lance on ihanin! Juuri tätä tarkoitan, Lance ryhtyy dramatisoimaan ja hyppää Keithin syliin, koska haluaa, eikä siinä mitään ja Keith on tietty ihan paniikissa ja reagoikin vielä Lancen kosketukseen tähän tyyliin. Kävi sääliksi Keithiä, koska en usko, että Lance olisi lopulta kiusannut häntä, varsinkin, kun lopulta paljastui hänen tunteensa. Se oli yksi kommentti, joka oli minusta ikään kuin pakollinen, koska heidän suhteeseen kuuluu paskanjauhaminen. ;D Ihanasti jatkui tämä asetelma tilanteen edetessä, koska se oli Lance, joka hakeutui yöllä Keithin viereen nukkumaan ja Lance sanoitti suoraan, että halusi halauksen ja että Keith varmasti tarvitsi sitä myös. <3 Ihan kuin Lance olisi heidän suhteensa tulkki. ^^ Viimeinen raapale oli niin suloinen, kumpikaan ei halunnut sitten lopulta lähteä jumista, kun tilaisuus siihen tuli. Iiih ja miten söpis oli viimeinen kohtaus, aivan täydellinen kuvion paketointi ficin nimeä myöten. <3 Tuntui kuin olisin lukenut seitsemässä raapaleessa kunnon slow burnin, Lancen ja Keithin suhteen muutos tuntui luonnolliselta ja herttaiselta. ^^
Kiitos tosi paljon tästä!

Avaruuspiraatti:
Yllätyn joka kerta kovin, kun saan sähköpostiini ilmoituksen kommentista johonkin Voltron-fikkiini. Tuntuu, että tästä siitä on ikuisuus, kun viimeksi olen Voltronia edes ajatellut. Kivaa Meldis, että päädyit tämän lukemaan ja jättämään kommenttiakin. Keithin ja Lancen kemia on kyllä ihan best!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu