Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: Radokettu - 09.07.2007 20:45:22
-
Jumalattoman seksikäs paras ystävä
Author: Radokettu
Betareader: Kommando
Genre: slash, oneshot
Pairing: Sirius/James
Rating: K-11 [color=blue/Angelina muokkasi[/color]
Summary:On kesä ja Sirius tulee vierailemaan Jamesin luo. Ja mitäpä siitä sitten seuraakaan?
A/N: Oli kiva auringonpaiste, niin vähemmästäkin inspiroituu. Kirjoitin tämän alkuun paperille ja koneella sitten muokkailin muutamaan otteeseen.
Suuren omakotitalon vielä suuremmalle nurmikentälle levitetyllä pehmeällä viltillä makasi tummatukkainen nuorukainen. Hän makasi viltillä nauttien olostaan täysin rinnoin. Aurinko paistoi kirkkaansiniseltä taivaalta, jonka läpi seilasi välillä muutamia pehmeänvalkeita repaleisia pilviä. Oli kesäkuun puoliväli. Viltillä pojan vieressä oli vaatekasa, aurinkorasva ja loitsukirja, jota hänen oli ollut tarkoitus lukea. Lämpö oli kuitenkin vienyt mukanaan ja kirja unohtunut nauttimaan auringonpaisteesta, yhtä lailla kuin omistajansakin. Ainut vaate, mikä verhosi pojan ruskettunutta vartaloa, olivat mustat bokserit. Hänen silmänsä olivat suljetut ja suu aavistuksen verran raollaan. Nauttiessaan kesäisestä helteestä, puiden huminasta tuulessa ja lintujen etäisestä laulusta, ei poika huomannut saaneensa yllättäen seuraa.
”James, vanha kamu. Sinustahan on auringonpalvoja tullut”, naureskeli saapunut seura. Äänen seurauksena James havahtui takaisin ajatuksistaan maan päälle. Hänen silmänsä avautuivat ja tapasivat toisen tummatukkaisen pojan, jolla tosin oli yllään hieman enemmän vaatetta. Liikaa, jos Jamesilta kysyttiin. Hän ei ymmärtänyt kuinka kukaan kykeni selviämään moisesta kuumasta kesäpäivästä yllään tuollainen määrä vaatteita.
”Sirius”, James tuhahti ja ummisti silmänsä. Pieni hymy hiipi varkain hänen huulilleen.
”Nautitko olostasi, James?” uteli Sirius ja asettui istumaan viltille ystävänsä viereen.
”Hmm”, mutisi James viitsimättä raottaa silmiään.
”Minä huomaan”, hymyili Sirius ja katseli ystäväänsä hymyn karehtiessa myös hänen huulillaan. He olivat Jamesin kanssa nähneet toisensa viimeksi muutama viikko sitten, kun kesäloma oli alkanut ja Tylypahka tyhjentynyt oppilaista. Se oli pitkä aika lähestulkoon erottamattomille ystävyksille, jotka jakoivat kaiken. Sirius huomasi Jamesin ruskettuneen näiden kuluneiden viikkojen aikana. James näytti komealta, kuten aina. Sirius pohti usein sitä, miksi James tahtoi vain muuan rohkelikkotytön, Lily Evansin, kun hän olisi ulkonäkönsä ja luonteensa puolesta saanut kenet tahansa. Kenet tahansa, paitsi juuri tuon edellä mainitun tytön. Toisaalta se ei ollut ihmekään, sillä he molemmat nauttivat haasteista. Ehkä Lily Evans oli James Potterille vain yksi haaste muiden joukossa. Sirius huomasi yllättävän katkeruuden hiipivän hänen mieleensä ajatellessaan Jamesia, joka suorastaan kuolasi Lilyn perään. James oli pässi, ja voisi avata vihdoin silmänsä, sillä Lily ei suinkaan ollut ainoa vaihtoehto Jamesin elämänkumppaniksi.
Hetken molemmat pojat olivat hiljaa, täysin omiin ajatuksiinsa hukkuneina, kunnes James viimein avasi sekä silmänsä että suunsa: ”Mitä teet täällä, Anturajalka?”
”Tulin tapaamaan sinua, tietysti.”
James irvisti. ”Sen minä jo päättelin.”
”No, ei minulla muuta syytä ollut.”
”Tuliko ongelmia perheesi kanssa?”
Sirius naurahti. ”Minulla on aina ongelmia perheeni kanssa.”
”Mutta jotain erityistä?”
”Ei James, ei mitään erityistä. Kuule, sinä olet minun paras ystäväni. Halusin vain tulla tapaamaan sinua.”
”No, mitä tehdään? Keksitäänkö jotain hauskaa ja mennään tapaamaan Peteriä? Tai Remusta, kumpaa vain, minä en välitä. Pääasia on se, että saan tekemistä”, Sirius ehdotti kun hiljaisuus oli jälleen vallannut ystävykset. Ilmeisesti aurinko imi heidän voimiensa lisäksi myös halun keskustella.
”Minua väsyttää”, James murahti kuulostaen valittavalta pikkulapselta. Sirius epäili sen olevan tahallista.
”Älä ole höhlä, vaan nouse ylös”, hän kannusti ystäväänsä.
”Mm, päätä särkee.”
”No ei tuo auringossa makaaminen siihen ainakaan auta.”
”Eikä sinun mäkätyksesi.”
”Minä en mäkättäisi, jollet sinä olisi tylsä.”
”Mm, vielä viisi minuuttia, jooko?” aneli James.
”Ei käy, minä pitkästyn”, protestoi Sirius pyöritellen silmiään.
”Se on sitten sinun ongelmasi”, James totesi olkiaan kohauttaen. Hänen otsaltaan valui yksinäinen hikipisara ja aurinkorasva kiilteli hänen tummalla vartalollaan auringonsäteiden osuessa siihen.
Sirius katseli Jamesia uudestaan, tällä kertaa tarkemmin. Tämän jäntevä ylävartalo kuin huusi tulla kosketuksi, ja huulet olivat jälleen raollaan, kuin kutsuen Siriusta.
’Suutele minua, suutele minua, suutele minua!’ näytti James huutavan. Sirius kumautti itseään otsaan.
’Minä olen idiootti’, hän ajatteli. ’Idiootti, idiootti, IDIOOTTI! Tämä on väärin.’
Sirius kuitenkin tiesi ajattelemattakin, ettei voinut ajatuksilleen mitään. Olihan hän sitä yrittänytkin, useampaan otteeseen. Vääränlaiset ajatukset Jamesista eivät vain jättäneet häntä rauhaan.
Sirius siirsi katseensa vilkkaasti pois edessään makaavasta pojasta. Hän tutkaili suurta ja hienoa omakotitaloa hieman kauempana. Se oli Jamesin koti. Paikka, jota Siriuskin usein kutsui kodikseen. Hän ei tuntenut kuuluvansa oman perheensä luo. Ilkeiden vanhempiensa taloon, jossa kukaan ei ollut tippaakaan samalla aaltopituudella hänen kanssaan. Jamesin talo sen sijaan oli täynnä rakkautta. Onnellisuutta. James oli onnekas omistaessaan sellaiset vanhemmat. He toivottivat Siriuksenkin aina tervetulleeksi. Nyt talo näytti tyhjältä. Sirius epäili vanhempien olevan poissa. Hän antoi katseensa vaeltaa takaisin Jamesiin. ’Hänellä on niin kauniit kasvot. Äh, lopeta. Hän on minun paras ystäväni. Vaikkakin kovin hyvännäköinen ja suudeltava sellainen. Mutta silti, en minä halua antaa käsieni vaeltaa hänen kuumalla, hikisellä vartalollaan, enkä tahdo suudella hänen pehmeitä huuliaan. Eivät ystävät tee niin.’
”Sirius?” James mutisi.
”Öh – niin?” Sirius koetti kuulostaa tavalliselta, huolettomalta itseltään.
”Mikä sinun tuli?” uteli James silmät edelleen ummessa. Sirius nielaisi niin kuuluvasti, että pelkäsi Jamesin huomanneen sen.
”M – miten niin mikä minuun tuli?” hän uteli tekopirteästi.
”No, yleensä et luovuta ennen kuin saat tahtosi läpi. Ajattelin vain, että jos mieleesi tuli jotakin erikoista.”
’Selvä. James tietää. James tietää minun likaiset ajatukseni. Mitä minä teen?’ huusivat Siriuksen ajatukset ja säntäilivät hädissään ees taas hänen päässään.
”Umm, Ei tullut. Ajattelin vain – ” että sinä olet jumalattoman seksikäs paras ystävä ” – että voisin kai minäkin sitten koettaa tuota auringonottoa – kerran sinä tunnut siinä niin kovasti nauttivan”, sepitti Sirius mielestään aika uskottavasti.
”Jaa, no – sitten sinun pitäisi varmaankin kuoriutua ulos tuosta vaatekerroksestasi”, James kehotti.
”Öö – tuota...” yritti Sirius vastata, mutta tunsi kaiken itsevarmuutensa karanneen.
”Etkö osaa vai? Ehkä minun pitäisi sitten hiukan auttaa sinua siinä?”
’Ei epäilystäkään. Jamesin äänessä oli taatusti vihjaileva sävy. Mitä minä teen, mitä minä teen. Voi Merlin, auta minua!’
”Tuota – ei tarvitse”, Sirius änkytti ja napitti vaivalloisesti vihreän kauluspaitansa auki. Alta ilmestyi valkoinen hihaton paita.
”Jestas, etkö sinä paistu noissa kuteissa?” ihmetteli James.
Sirius ei viitsinyt vastata. Hän heitti paidan päänsä yli ja siirtyi sitten farkkujensa kimppuun. James katseli häntä – nälkäisesti? Siriuksen valtasi pieni paniikki. Hän oli sotkeutua nappiensa kanssa.
’Rauhoitu. Minä vain kuvittelen. Näen sellaista mitä haluan nähdä. Ei kun siis – en halua!’
Sirius selviytyi housuistaan ja kävi makaamaan viltille.
”Sinuna laittaisin aurinkorasvaa, mikäli et tahdo polttaa ihoasi”, James opasti.
”Aurinkorasvaa?” Sirius toisti. ’Mistä helvetistä minä tiedän mitä sillä tehdään!'
”Hm, anna minä”, James totesi ja otti käteensä maassa maannen purkin.
Siriuksen valtasi kauhu. James sen sijaan avasi purkin täysin tyynesti ja kaatoi kämmenelleen paljon valkoista rasvaa. Hän hieroi käsiään yhteen kuin lämmittääkseen niitä entisestään, ja – Siriuksen kauhuksi (ja peitellyksi iloksi) painoi ne sitten maassa makaavan pojan vatsalle. Sirius puri huultaan, jottei olisi huokaissut. Jamesin kädet olivat tulikuumat ja ne tuntuivat hyvältä hänen ihoaan vasten. Aivan liian hyviltä. Ne saivat Siriuksen sekaisin. Jamesin levittäessä rasvaa ympäriinsä Siriuksen vartalolla, tämä puri huultaan lujempaa. Kädet piirtelivät kuvioita liukuessaan pitkin Siriuksen lihaksikasta vartaloa, aivan kuin James tahallaan härnäisi häntä. Aivan kuin James tietäisi, mitä Sirius oli hetki sitten ajatellut. Mutta eihän se ollut mahdollista, eihän? Sirius tunsi olevansa taivaassa. Kuumassa ja Jamesintäytteisessä sellaisessa. Tätä hän oli toivonut niin pitkään, ettei jaksanut enää edes muistaa. Ilmassa heidän ympärillään leijui aurinkorasvan tuoksu ja lämpö oli vallannut joka kolon. Siriuksen teki mieli kiemurrella Jamesin käsien alla ja kiskoa tämä lähemmäs itseään. Hän ei tiennyt kauanko tätä taivasta enää jatkuisi, sillä Jameshan saattaisi lopettaa milloin vaan, eikä Sirius tiennyt mitä olisi sitten tehnyt. James tuskin näki tilanteessa mitään erikoista, hänhän vain – opasti Siriusta. Aivan, opasti Siriusta aurinkorasvan käytössä. Jamesin käsien valuessa hänen alavatsaltaan reisille Sirius kuitenkin unohti päätöksensä siitä, että hänen täytyisi ryhdistäytyä ja ottaa ohjat omiin käsiinsä. Hän tyytyi vain puristamaan silmänsä tiukasti kiinni.
”Sirius?” James mutisi hiljaa.
”No?” suhahti Sirius yhteen painettujen huuliensa välistä.
”Oletko sinä – ihan kunnossa?” Jamesin ääni kuulosti käheältä. Se sai Siriuksen menettämään itsehillintänsä viimeisetkin rippeet. Hän tarttui Jamesia ranteista ja repi tämän väkivaltaisesti päälleen. Huulet kohtasivat toisensa nälkäisinä ja Sirius antoi huokauksen vihdoin valua suustaan suoraan Jamesin suuhun. James siveli allaan makaavan Siriuksen kylkiä ja irrottautui suudelmasta täysin yllättäen. Sirius näytti närkästyneeltä ja tunsi olonsa pettyneeksi, jopa hieman vihaiseksi. Viha kuitenkin kaikkosi Jamesin kuiskatessa hiljaa hänen nimensä. Vastaukseksi siihen Sirius mutisi ”James”.
”Minä taisin keksiä meille tekemistä. Mutta masennutko, jos se ei sisällä Peteriä eikä Remusta?” James uteli viitaten Siriuksen aiempaan ajanviettoehdotukseen.
”En sitten vähääkään”, Sirius hymähti ja tunsi hymyn leviävän kasvoilleen. James hymyili takaisin ja painoi sitten huulensa jälleen malttamattoman Siriuksen huulille. Tällä kertaa kumpikaan ei vetäytynyt pois.
***
”James?”
”No?”
”Ei tämä auringonotto sittenkään ole hassumpaa.”
”Hm.”
//Sprig muokkasi ikärajan oikeaksi.
-
Suorastaan härön ihana! En usein lue James/Siriuksia, vaikka onkin hyvä paritus, ja tämä oli sellainen ficci, että täytyy alkaa metsästää lisää niitä XuX
-
Uiuiui, ihana! n_____n Voi Sirius-pikkuista. Niin epävarma ja suloinen. Ja Jameskin vielä menee sitten kiusaamaan. Ihana paritus, ihana kesäfiilis ja ihanaa tekstiä. Oi. Tykkään n__n
”James?”
”No?”
”Ei tämä auringonotto sittenkään ole hassumpaa.”
”Hm.”
Hih : )
-
Sirre on peto <3
Sulone ficci. Tykkään enemmän R/S -parituksesta kuin J/S, mutta tämä oli kyllä poikkeus! ^^ Lopetuskin (kuten edellä olevat ovat jo maininneetkin) oli ihana. Oisin mielelläni lukenut myön lisää. ;>>>
~avada kiittää n___n
-
huna-chan: Minäkään en fanita tätä paria niin kovasti. :D Mutta kiitos kun luit ja kommentoit ja tykkäsit. :')
Kajo: Hehe. Kiitos. :)
retsu: Niinpä, James on aika kelju. :p Mutta kiitos piristävästä kommentista.
avada kedavra: Sirre on. <3 Minäkin suosin tuota paritusta enemmän, mutta tässä oli ehdottomasti oltava Sirius/James. :D Kiitos kommentista.
-
Awww :D
Sirius/James on yksi lempi parituksistani...
Tykkäsin kovasti :D Jäi vaan vähän lyhyeksi mutta ei se mitään.
Harmi kun tämä on one shot. Tätä lukisi mielellään lisääkin ;)
-Lahtiska
-
Oi että, tämä oli ihana! Fanitan todellakin tätä paritusta, ja tämä oli yksi parhaimmista James/Sirius ficeistä mitä olen lukenut. Pidän tällaisista ihanista.. en tiedä, en osaa kuvailla tätä. :D
Minäkin nyt tässä harmittelen että tämä on one-shot, jatkoa olisi ollut niin kivaa lukea! (:
”James?”
”No?”
”Ei tämä auringonotto sittenkään ole hassumpaa.”
”Hm.”
Ah, aivan ihana lopetus. Tuli sellanen "AWWW" -tunne : D
-
Yhyy, olipas sievä fcci : D
Nokkelaa dialogia tässä, hymyilytti nuo poikien sanailut.
”No, mitä tehdään? Keksitäänkö jotain hauskaa ja mennään tapaamaan Peteriä? Tai Remusta, kumpaa vain, minä en välitä. Pääasia on se, että saan tekemistä”, Sirius ehdotti kun hiljaisuus oli jälleen vallannut ystävykset.
Jostakin syystä tykkäsin tästä lauseesta. Itse luen miltei aina Sirius/Remusta, ja oli mukavaa vaihtelua, ihan tuon "minä en välitä" -tokaisun takiakin : D
Niin ja otsikosta plussaa! Oli tämmöinen mukavan helppo ficci tämmöiselle päivälle, kun ei oikein jaksaisi mitään. :>
-
Lahtiska: Hehe, kiitos. Itselleni ei tullut edes mieleen tehdä tästä muuta kuin oneshottia, mutta kiva jos jäit kaipaamaan lisää. Ei sitä tiedä vaikka joskus uudestaankin iskisi into kirjoittaa Sirius/Jamesia. :) Kiitos kommentista.
gnome: Voi kiitoskiitos. Ihanko tosiaan yksi parhaimmista? Ääk, teidän kommentit saa mut kikattamaan. Kiitos sinullekin.
Titinka: Itse en pidä tuota lausetta onnistuneena, mutta kai se on vaan tätä kuuluisaa itsekritiikkiä. Kiitos. :)
-
Olipahan söpö ficci :)) tykkään.
-
Herranjestas että tämä palautti mieleen loistavasti sen fiiliksen, kun ottaa lämpimänä kesänä ulkona aurinkoa. Oikeastaan olo tuli vähän rikolliseksi, kun istuskelen koneella, vaikka ulkona on hyvä ilma! Eli sai tämä ficki jotakin aikaan minussa ;).
Tämä oli leppoisa ja kiva ficki. Mukavan rento, ja Jamesin fiilis tuossa alussa siirtyi itseenkin, oli jotakuinkin helppo samaistua auringossa retkottavaan henkilöön. Kuitenkin, kuten Siriuskin sanoi, James oli hulluna Lilyn perään, mutta siltikin yltyi ystävänsä kanssa tällaisiin hommiin... Vähän kummallista? Ei mitään vastaanpanemisia? Toisaalta se hämmästytti, teki vähän epäuskottavaksi, mutta toisaalta ei sitten haitannut ollenkaan. Go vaan Sirius, pitäkää hauskaa :D.
James tuskin näki tilanteessa mitään erikoista, hänhän vain – opasti Siriusta. Aivan, opasti Siriusta aurinkorasvan käytössä.
Tämä oli varmaan ihanin kohta koko fickissä. Jotenkin niin hölmöä ja hassua, tuo tyyli miten lauseet oli kirjoitettu ja eritoten sen sisältö. Tykkäsin myös lopusta, Jamesin kysymyksestä että haittaako, jos muut pojat ei liitykään asiaan, ja miten Sirius siihen vastasi. Kaikenkaikkiaan hyväntuulinen ja mukava fick, josta jäi itellekin lepposa fiilis!
-
Voiluojavoiluojavoiluoja! Aivan upeaa. Lopetus oli täydellinen! Sirius on suloinen hermostuessaan <3 Kuten Dorelos sanoi, aurinkoa ottavaan Jamesiin oli helppo samaistua.
Mielettömän hienoa tekstiä. Kiitos <3
-
Nymfadora Tonks: Kiitos. : )
Dorelos: Hehe, hyvä että sentään jotain sai aikaan. Kiva kuulla että olen onnistunut saamaan tähän kesäisen tunnelman - se oli tarkoituskin. Ja mutta tässähän kuvattiinkin asioita Siriuksen näkökulmasta, eihän sitä tiedä mitä likaisia ajatuksia Jamesin mielessä liikkui, mutta se ei vaan kertonut niistä. ;) Kiitos kommentistasi.
Vomps: Voi kiitti! : ) Kiva kuulla että pidit tästä.
-
Voi kun tämä oli ihana<3 En kovin pidä Sirre/Remsu ficsuista, joten kalastelin läpi tämän ja huomasin ihanasti J/S<3. Voi Sirre parkaa, kyllä itseäkin vähän potuttaisi tuossa tilanteessa :D
Ihana ! Deaddy kiittää ja kumartaa.
-
Ah, kovin suloinen ja kesäinen ficci <3 Olisi saanut olla pidempikin, mutta ihan mukava näinki ^^ Sirre oli tosiaan suloinen ja si Jamesin aloite <3 Ei osaa nyt hirveen järkeviä kommailla. Kiitos :)
-
Voi kun tämä oli ihana<3 En kovin pidä Sirre/Remsu ficsuista, joten kalastelin läpi tämän ja huomasin ihanasti J/S<3. Voi Sirre parkaa, kyllä itseäkin vähän potuttaisi tuossa tilanteessa :D
Ihana ! Deaddy kiittää ja kumartaa.
Mä en kans ole yhtään Sirius/Remuksen ystävä ja rakastan J/S.ää jota maailmassa on liian vähän ku kaikki mieltää R.n ja S.n yhteen. MIKS??
J/S.ää on aina söpö lukee siitä saa aina hyvän tekstin se on siitä hyvä. Ja se on H/D.n kanssa samalla tasolla. :) Rakastan molempia.
Nyt ei tuu kyl oikeen mitään rakentavaa tai järkevää (anna anteeks). Mut tuo loppu sai mut repeämään totaalisesti. :D Aivan ihana. Repeilin aika reippasti muissakin kohdissa. :) PIDIN TÄSTÄ PALJON!! :)
Pipe kuittaa ja kiittää ja toivoo lisää J/S.ää!!!
-
Ääk, te olette ihania. : D
Dead angel: Kiitoksia kovasti kommentista. : )
Fallen angel: Noo, eipä noiden kommenttien ihan aina järkeviä tarvitsekaan olla. Kiitos kun sanoit edes jotain.
psyduck: Hehe, minä en myöskään yleensä suosi tätä paritusta. Tai en ainakaan ennen suosinut, mutta nyt olen alkanut pitää enemmän. Kiitos kommentistasi.
Pipe: Minulle S/R tuntuu ainakin luontevammalta siksi, kun se tuntuu olevan niin canon. Jamesilla on Lily. Vaikka toisaalta, Sirius ja James kyllä ovatkin ihan erottamattomat. Mukava kuulla, että tykkäsit. Ehkäpä vielä intoudun kirjottamaan lisää S/J:tä jonakin päivänä.
_LepaKKo_: Noo, onhan se parempi kommentoida myöhään kuin ei milloinkaan. ; ) Suurkiitokset sinullekin kommentistasi.
-
Tää loppu kesken! Tää loppu kesken!
Tää oli kyl niin sulonen, meni itelläki pasmat ihan sekasin kun Sirius yhtäkkiä menetti itseluottamuksensa ja rupes änkyttää Jamesille, mut sit kun se tarttu Jamesiin ja veti sen päälleen niin rakastuin! Ihana ficci. Maailman sulosin pari, ruskettuneena auringossa, aurinkorasvasta kiiltävinä ;);) aah. Tule jo kesä.
-
Voin yhtyä vain edellisiin kommenteihin. Tämä oli todella ihana ja suloinen fic :) Sirius/James paritus on kyllä yksi niistä parhaimmista ikinä. ;) ;) Sori muuten, kun tää palaute ei ole kovinkaan rakentavaa. ;D Rakastuin kuitenkin tähän ficciin<3 Aivan ihana ;)
-
Voi tää on aivan ihana.. Pojat tos (oon koulus atk tunnilla ;D) oli et; Mitä ihmettä sä hihität ja aawitat?!? No ei oo mun vika että istuvat selän takana ;D Iiiihana ficci, ois saanu kyl olla pidempi.. Pitää ruveta lukeen enemmän James/Sirree, niin sulonen pari ovat n_n<3 Tyksin hirveenä n_______n
-
Aww, tämä oli todella ihana! Ennen en ehkä olisi myöntänyt, mutta kyllä Sirius/James on myös ihana paritus! :D
Aihe oli mukavan leppoisa ja mieli alkoi heti tehdä jonnekkin biitsille aurinkoa ottamaan.. tai ainakin katselemaan kun eräät toiset YRITTÄVÄT ottaa sitä (; <3
”Minua väsyttää”, James murahti kuulostaen valittavalta pikkulapselta. Sirius epäili sen olevan tahallista.
”Älä ole höhlä, vaan nouse ylös”, hän kannusti ystäväänsä.
”Mm, päätä särkee.”
”No ei tuo auringossa makaaminen siihen ainakaan auta.”
”Eikä sinun mäkätyksesi.”
Lainasin tuohon nyt yhden lempikohdistani ja aww aww aww, muuta en voi näin lopuksi enää sanoa!
Tai no siis, kiitos ihanasta ja päivääpiristävästä tarinasta! :-*
-Vaca
-
Aivan ihana! Just oikeaa luettavaa ensimmäisenä kesälomapäivänä. :)
-
Kesä, kesä, kesä, James ja Sirius. <3
Ihanaa luettavaa oli.
Kyllä voin ihan kuvitella nuo Jumalattoman seksikkäät parhaat ystävykset...
Hyvä idea mielestäni ja tykkäsin siis.
En nyt tästä muuta keksi... Paitsi, että lopetus oli ihana.
-Chenoa-
-
Radokettu: Eikö muka J/S oo Canon??
"Voi Harry kuinka muistutatkaan isääsi!"
"Olet kuullut tämän niin monta kertaa, mutta muistuat vaan niin paljon isääsi..."
Mitäs tuo sitte oli? xD J/S Canonia <3 kuten H/D<3 ja Al/Sco <3
-
Out There: Niin se taisi vähän loppuakin. :-) Kiitoksia kommentista. Ja tulihan se kesäkin sieltä!
Reptile: Se kieltämättä on hyvä paritus. Eikä haittaa rakentavan puute, kiitos kun kommentoit edes jotain. : )
Karasu: Pojat ei kyllä ikinä ymmärrä hihittelyä ja awwittelua. :-D Kiitti kommentista.
Vaca: Kiitoksia sinullekin. : )
Irena: Kiva kuulla, että pidit. Kiitos.
Chenoa: Kesä, James ja Sirius on kaikki kieltämättä kivoja. : D Kiitos.
Pipe: Niin no, minusta Sirius/Remus on enemmän canonia kuin Sirius/James. Mutta se nyt on aikalailla mielipidekysymys. : )
-
Aivan uskomattoman ihana, kuvailit hyvin ja Sirre oli just niin ittensä mankuessaan tekemistä ym. raketava tais jäädä lappiin..
~Hannah kiittää
-
Vois lähtee ottaa arskaa Siriuksen ja Jamesin kanssa, jos ne vähä pusuttelis siinä vieressä <3 Ihana ficci, just tänään kun sattuu olee tommonen himoaurinkoinen päivä eikä jaksa ajatella oikein mitään... paitsi J/S:ää, jota jaksaa ajatella aina, mutta jota kuitenkin on liian vähän! Eli kirjotappas lisää vain : ) Fini on aivan liian täynnä sitä S/R:ää, vaikkei tyypit ollenkaa sovi toisilleen!
Rakentavahan jo hyppelee aurinkoisella kukkakedolla Sirren ja Jamesin kanssa : )
> hannde
-
love that LOVE THAT<3 tai siis love sirre ;pp Mä en voi muutakun hehkuttaa. Sirre, GRAUH<3 lopetus oli loistava ;>>
sanaton, weiff
-
Mitään syvällistä ja pitkää kommenttia en nyt jaksa alkaa väsäämään, aivot ei kestä, mutta halusin vain todeta, että tämä ficci oli varsin suloinen ja rullasi ihanasti eteenpäin.
Jamesin kierot vihjaukset olivat kieroja ja osaan kuvitella, miltä Siriuksesta tuntui, kun Jamesin kädet koskettivat häntä.
Piristi, kiitos.
-
MAHTAVA!!!
;D :D ;) :) HAHAAA!!!!
Etenkin tuo: ”Minä taisin keksiä meille tekemistä. Mutta masennutko, jos se ei sisällä Peteriä eikä Remusta?” James uteli viitaten Siriuksen aiempaan ajanviettoehdotukseen.
-
Kääks tämä paritus on liika ihana <3 hih ja samoin tein voi sano että samaistun niin pahasti Siriukseen ja tähän ajatukseen että hän on minun ystävänu ei minun kuuluisi haluta häntä tai sellaista. Haha, hyvinhän tossa loppujen lopuksi kävi :3
-
Tämä on vanha fikki, mutta kerta kirjoittajaa edelleen näkyy Finissä niin ajattelinpa nyt tulla kertomaan, miten tästä pidin. Tämä oli kivan kepeä ja tykkäsin etenkin lopetuksesta. Tässä kuvailtiin hyvin Siriuksen sekavia tunteita. Jäin toki kaipaamaan tavallaan selostusta, että miten James päätyi tuntemaan samoin, mutta ymmärrettävää ettei lyhyisiin oneshotteihin kaikkea infoa voi änkeä.
Pidin siitäkin, miten auringonotto pysyi tässä semmosena punasena lankana ja johdatti kohtauksen eteenpäin.
Jeespoks, tää oli aika symppis. Oon aiemmin tuulettanut Remus/Siriuksen puolesta, mutta ehkä hellyn tällekin paritukselle nyt.