*
Title: Kanssasi ilman minua
Author: insatiable
Genre: Angst
Rating: S
Summary: 'Minut riistettiin luotasi aivan liian aikaisin' - Lilyn käsi Harryn harteilla ei mene pois.
A/N: Jos tahtoo päästä ajattelemaani tunnelmaan, suosittelen Within Temptation - Our Farewell (http://www.youtube.com/watch?v=h5EAFh8uWnk). Osallistuu Suojelusenkeli - haasteeseen.
*
Kanssasi ilman minua
Yön kastepisarat, tuulen helinä, kesän loiste, syksyn lehtien värit ja talven harmaus - ajattelen ne kanssasi läpi elämäsi. Olisin tahtonut enemmän aikaa, mutta elämän käden kosketus ei ole reilu kaikille. Se ottaa ja vie - tanssittaa meitä tahdillaan.
Suuni nousee hymyyn, kun katsahdan sinuun jälleen.
Jos vain olisin ehtinyt tuntea sinut, tutustua sinuun - koskea sinuun syleilylläni ja lämmölläni. Tuntea rakkautesi kasvavan, ja sinä tuntea minun rakkauteni.
Olit minulle tärkeintä aina - olet yhä, eikä mikään muuta sitä koskaan.
Minut riistettiin luotasi aivan liian aikaisin - vain yhden väärän valinnan takia. Mutta minä en lähde luotasi, en jätä sinua pimeyden varjoihin vaan kuljetan sinut läpi valaistun polun kynttilän liekin luo päivän sarastukseen.
Mutta nyt minun ei enää tarvitse ajatella niin, koska olen tässä jälleen. Seuraan jokaista liikettäsi, et ole koskaan yksin.
Et ilman minua.
Minne kuljetkaan, olen rinnallasi, katson perääsi ja eteesi huolella, ettei sinulle käy pahoin.
Jos lähdet täältä pois, en poistu rinnaltasi, vaan nostan pääni ja kuljen perässäsi. Nousen siihen laivaan, joka seilaa maailman ympäri, jos se on se, jossa sinun siluettisi piirtyy merta vasten suloisen kuun valaistessa haikeita silmiäsi.
Tahdon, että olet onnellinen, se on minun onneni.
Aurinko nousee lännestä, laskee itään, jos sinä tahdot niin. Kuun toinen puoli näyttäytyy kaikille, jos käsket sitä niin.
Ilman sinua ei minulla olisi enää mitään. Sinä olet löytänyt elämäsi ilman minua. Sain olla siinä osana hetken, en kauaa, mutta jätit minuun jäljen, niin kuin minä sinuun. Se jälki ei katoa koskaan.
Ja nyt minä olen tuuli korvissasi ja hiekka jalkojesi alla, lumi pihamaalla ja kukka kesäkedolla. Olen missä ikinä kuljetkaan, koska minä suojelen sinua.
Vaikka et aina huomaisi, olen vierelläsi.
Olen ajatuksissasi ja unissasi, lauseissasi, jotka kuiskaat myöhään illalla itsellesi, kun luulet olevasi yksin.
Sulje silmäsi, koska on tullut myöhä. Sulje korvasi, jotta kuulet unesi läpi yön hämärän.
Myös minua väsyttää, koska minäkin tarvitsen unta, jotta siivet kantavat taas uuteen aamuun.
Aamuun, jolloin minä nousen auringon kanssa sinut herättämään. Johdatan sinut taas läpi yhden päivän katsoen, ettei mikään sinua silloinkaan satuta.
Vaikka olenkin sinulle näkymätön, elän sinussa, voimistun rakkaudestasi. Minä en koskaan kuole - en sinussa.
Se on minun tehtäväni. Suojella sinua. Kaikelta pahalta.
Se on minun työni.
Äidin tehtävä enkelin siivin.
*
A/N2; Tämä ficci on omistettu äidilleni, jonka ansioista ideani sain. Vaikkei hän luekaan tätä täältä, sanon silti; rakastan sinua ja tiedän, ettet koskaan jätä minua yksin.