Otsikko: Seitsemästä tunnista sekuntiin
Henkilöt/Paritus: Aatu/Jali
Ikäraja: K-11
Genre: draama
A/N: Kesä. Kesä. Vielä kerran: kesä. Inspiroiduin siitä, ja vanhasta tekstinpätkästä, jonka löysin selaillessani, mitä kaikkea onkaan tullut vuosien varrella aloitettua. Lyhyehkö raapalesarja.
Seitsemän tuntia
200 sanaa
On tässäkin savotta. Aatu oli mennyt lupaamaan isoisälleen, että voi halkoa pilkkopuut talvea varten. Niinpä hänen isovanhempansa ottivat viikko sitten Ford Fiestan takamustensa alle ja matkasivat koko kesäksi Lappiin sukulaisten luokse. Aatu oli sitten unohtanut isovanhemmilleen (ja minulle) kertoa, että aikoo laittaa minut iskemään kirvestä juovaisia ikärinkuloita vasten.
Alkukesä on ollut kuuma kuin Saharan autiomaa. Hikikarpalot kimmeltävät otsallani ja paarmat surraavat taukoamatta ympärilläni. Ne etsivät ihostani kohtia, joihin eivät ole vielä saaneet paukamaa aikaiseksi. Tukassani tuntuu mönkivän niitä tälläkin hetkellä kaksi. En tiedä, kuinka pian annan tämän Aatulle anteeksi, vaikka kuulemma apuni palkitaankin myöhemmin. Tuhahdan, sillä Aatua ei näy missään, vaikka hän sanoikin käyvänsä vain pikaisesti kusella. Just joo, ja hujun vitut, ajattelen.
Syy Aatun poissaololle selviää varsin pian. Hän kiikuttaa tarjottimella kahta juomalasia ja isoa kannullista sangriaa.
”Seitsemän tuntia saa luvan riittää!” Aatu huutaa kuistilta. Puhallan keuhkoni tyhjäksi, heitän hanskat kannonnokkaan ja pyyhkäisen hiusrajaani kämmensyrjällä. Vilkaisen pinoa vasemmalla puolellani. Ei huono, ajattelen kuin Jorma Uotinen performanssista. Hauiksiani särkee, mutta eipähän tarvitse pumpata rautaa tänä kesänä.
Astelen kuistille. Jääpalojen kalske lasia vasten kuulostaa jumalaiselle. Aatu ottaa toisen lasin omaan käteensä ja ojentaa toista minulle.
”Kesälle”, Aatu sanoo juhlallisesti. Lasini kilisee toista vasten.
”Kesälle”, vastaan. Kulautan lasillisen sangriaa kerralla kurkustani alas.