Originaalit > Pergamentinpala

Reaktioyhtälöitä (K-11 • teekkariromantiikkaa, Juuso/Samuli • raapalesarja, 66/x 16.9.)

<< < (36/36)

Fairy tale:
Voi ihanaa saada jatkoa luettavaksi. Olen hiukan ehtinyt pitkin kesää kaipalemaan tarinan etenemistä.  :)

Nyt jäi sellainen olo, että Samulin suurin tarve piilotella asioitaa ja juosta niiden kanssa karkuun olisi nyt juostu. Jospa nyt alkaisi ratketa sitä jotain, joka palauttaisi Samulin perusturvallisuuden sille tasolle, jossa se kuuluukin olla.

Tuo tanssikoulun huppari on mukava yksityiskohta, joka toimi myös keskustelunavaukselle. Se ettei Samuli ole ennen tiennyt että Juuso on tanssinut ja tanssii edelleen, kertoo siitä että heillä on vielä paljon juteltavaa, joka toivonmukaan jatkuu eikä tyssää johonkin.

Juuso nukahti mutta nukkuiko Samuli lainkaan? On tylsää herätä aamuneljältä, mutta nyt sillä oli tarkoituksensa, että keskustelu sai jatkua viimein hieman siihen suuntaan, joka voisi avata noita Samulin ikäviä solmuja.

Mukavaa alkanutta syksyä.

Thelina:
Heipä hei! Sain nyt luettua tästäkin kaikki tähän mennessä ilmestyneet osat. Olen iloinen, että tutustuin näihin Juuso/Samuli -tarinoihisi, sillä olen todella tykännyt kirjoitustyylistäsi, teekkarielämän kuvauksesta ja hahmoista, joista on näiden yli 60 osan aikana jo tullut aika rakkaita :) <3

Enpä olisi arvannut Dipolimomentin jälkeen, millaisia kiemuroita tässä jatko-osassa oli luvassa! On saanut kiemurrella vuoroin ihastuksesta (aah, kaikki ne pienet hetket Juuson ja Samulin välillä, eritoten ne muutamat pusut!) ja vuoroin jännityksestä ja myöskin inhosta Jorin toimintaa kohtaan. Käänteitä on riittänyt ja aina kun on näyttänyt vähän paremmalta, tulee joku uusi ongelma. Tämä taktiikka  pitää lukijan kyllä hyvin otteessaan :D

On kivaa miten henkilöistä on saatu tietää lisää, vaikka paljon on vielä pimennossakin. Juuson tanssiharrastus ja marsut ovat jotenkin todella sympaattisia. Mikko on hauska toimiessaan amorina ja hänen ja Juuson ystävyys on mukavaa luettavaa saunailtoineen yms. Heidistä en ole vielä päässyt selvyyteen, liittyykö hänen ongelmansa syvemminkin johonkin, vai ovatko ne vain keino laittaa Mikko hetkeksi tarinassa taka-alalle setvimään siskonsa asioita. Harmittaa Samulin ongelmat (ja Jori!!!) ja toivon yhtä paljon kuin Juuso, että ne selviäisivät!

Myös muut sivuhenkilöt Mikon lisäksi toimivat todella kivasti, mm. Juuson siskon perhe, Iines ja Daniel. Onpa kivaa, jos Daniel sai vähän rohkaistua Juusoa kaapin ulkopuolelle ja ehkäpä hänestä voisi olla jatkossakin juttukumppaniksi noissa asioissa, vaikka Mikko on tietysti mahtava myös. Annikasta tulee mieleen oma opiskelukaverini, joka on hänen kaimansa ja myös heppatyttö :)

Monesta osasta olen löytänyt hauskoja, ihania ja kaikin puolin toimivia lauseita ja sellaisia ihania lempparikohtia, mutta niitä on vaikea tässä puhelimella kaivaa esiin, ehkä sitten kun joskus luen tämän vielä uudestaan (tiedän, että niin käy!). Kiitos sinulle tästä tarinasta tähän asti <3

mökö_:
voi että😍 saisko jatkoa?

Meldis:
Eipä aikaakaan, kun pääsin tämän äärelle. Oikeastaan eniten kesti tottua raapalemaisuuteen, koska ajattelin lukujen (jos niitä voi niin kutsua) lyhyyden vievän huomion pois tarinasta ja hahmoista itsessään. Että jää ärsyttämään, miten vähän pääsee tarinassa aina eteenpäin kerrallaan. No mutta totuin, enkä enää edes ajatellut, miksi raapalemaisuus olisi häirinnyt. ^^

Taisin sanoa kommentoidessani Dipolimomenttia, että teekkarislash on uusi lempigenreni ja se pitää edelleen paikkansa. Tavallaan hahmot ovat vielä kasvuiässä kuten oltaisiin lukiossa, mutta mukana on paljon itsenäisyyttä kuvaavaa juttua, omillaan asumista, vähän vanhempien läsnäoloa, mutta ei liikaa. On siskontyttökin! Tykkäsin tosi paljon, miten lähes aikuisen oloisia hahmot olivat, mutta sitten Juuson pikkuhiljaa ihastuessa tuntui välillä, että luen lukioikäisistä. ;D Mutta sitten äkkiä kaveri on tolaltaan, kun sisko on ollut kadoksissa pitkään. Oikean elämän juttuja, joita ei teineiltä piiloteltaisi. Myös Juuson pohdinta tulisiko hänen tulla kaapista vanhemmilleen oli ihanan keskenkasvuista, vaikka toisaalta kyllähän jotkut saattavat tulla kaapista vasta nelikymppisinä jos silloinkaan. Muutenkin tykkäsin, miten olit käsitellyt Juuson seksuaalisuutta. Että hän on sinut asian kanssa vai onko kuitenkaan, kun ei ole saanut sanotuksi vanhemmilleen. Toisaalta on piristävää, että et ole tehnyt kaapista tulemista isoksi spektaakkeliksi tai homoutta ainoaksi hahmoa määrittäväksi tekijäksi. Ehkä hän todella ei ajattele asiaa niin vakavasti, mutta toisaalta se on hyvä kulissi väittää myös itselleen, että ei vain ole tullut kertoneeksi vanhemmilleen, kun oikeasti se tuntuu kammottavalta ajatukselta. :) Varsinkin, kun Juuso kuitenkin vähän säikähti Danielin kommentteja Halloween-bileissä. Ehkä se ei olekaan niin yksinkertaista, että ei ole vain tullut kertoneeksi vanhemmilleen. Tuo huolehtiminen ympäristöstään oli ehkä se, mikä sai Juuson tuntumaan jo aikuiseksi kasvavalta. Etenkin, koska hän ymmärsi hyvin tutorina olemisen tärkeyden, kun piti sitä yhtenä syynä, että meni alkuun Jorin ja Samulin väliin. Tuo ajatus kuulosti ihastuttavan kypsältä hetkeltä, mutta sitten oli kivaa, että Juusolla tuli välillä taantumisen hetkiäkin, kuten kun alkoi väitellä Jorin kanssa tekstiviesteillä.

Tosi kivoja aitoja kuvoita olit luonut tuonne väleihin kuten esim Mikon siskon kohdalla. Tosi hauskoja ja autenttisia olivat kaikki teekkarimenot ja minusta juoni imaisi hyvin mukaansa juuri siksi, että kaikki tuntui tosi aidolta. Tuntui oikeasti, että olin Hervannan TTYn ympäristössä (joskaan en ole varma, oletko sijoittanut Juusoa minnekään tiettyyn yliopistoon, mutta Hervata on itselle tutuin, joten siellä näin Juuson ja kumppanit) ja siellä on noita pururatojakin ja runsaasti opiskelijarakennuksia ynnä muuta, joten oli hauska ajatella Juuso ja Samuli sinne. ^^ Slice of life tyyppiset kuvaukset ovat iso rakkaudenkohteeni ja mielestäni näissä raapaleissa oli sitä paljon. Siinä samalla Juuso haikailee Samulia, mutta sitten on kampuksen ruokalaa, oluen juontia, koronaa (öhö öhö) ja kirjastossa käymistä. Se varmaan voitti minut raapaletyylin puolellekin tässä, koska se antoi mahdollisuuden pieniin kohtauksiin Juuson elämässä, jossa on punainen lanka eli Samuli, mutta sitten jokaisessa raapaleessa on tavallaan oma juttu ja yleensä tosi arkinen juttu. :)

Mitä myös huolehdin alkuun, että ovatko kaikki hahmot tässä sitten sellaisia stereotyyppisiä teekkareita, on vain viinaa ja vappu ja paskanjauhantaa ja opiskelu on vain piskuinen kärpäsenkakka jossain taustalla. Onneksi eivät olleet. :) Mainitsitkin jossain, että olet yrittänyt pitää alkoholin käytön maltillisena ja ehdottomasti olin tyytyväinen tähän! Kivaa, että mukana oli myös alkoholittomia rientoja. Aika vähäsen näkyi mukana itse opiskelua tosin. Opiskeluriennot oli tosi kivoja lisäyksiä, mutta olisin ehkä toivonut lukevani vähän samaistuttavista tuskailuista opiskelutehtävien kanssa, vaikka ovatkin aika erilaisia varmaan, kun itse on mennyt humanistiselle alalle. Juuso välillä rämpimässä saadakseen tarvittavat pinnat olisi ihanan tutun tuntuista. :)

Tosi kiva, että olit tehnyt Juusosta kavereistaan välittävän ihmisen, jonka pitää myös ihastuneena välillä muistaa, että hän ei ole maailman napa ja elämässä on muutakin. Rakastin ihan hirveästi tätä kohtaa bileiden jälkeen.


--- Lainaus ---”Kaikki kunnossa?” Juuso kysyi ja joutui heti perään selvittelemään kuivaa kurkkuaan.

”Riippuu siitä, onko se kunnossa olemista, että on vieläkin kännissä…”

”Tavarat tallessa?”

”Kaikki tallessa.”
--- Lainaus päättyy ---

Kauhean söpöä ja kypsää oli Juusolta tarkistaa onko kaikki henkilöllä hyvin, vaikka tyyppi oli ihan tuntematon! Kuulosti tosi asialliselta tutorilta. Juuson asenne elämään oli kivan kuuloista, voi kun osaisi olla noin letkeä itsekin. Jotenkin kuulosti myös tosi teekkarimaiselta ja sopivalta myös tutoriksi ja huolehtimaan uusista opiskelijoista. :) Välillä tuntui, että Juuso ja Samuli ovat ihan toistensa vastakohdat, kun Samuli tuntui jäykemmältä ja hauska, miten Samuli sai Juuson jännittymään ja Juuso Samulin rentoutumaan. ^^ Olihan Samuli myös aika jännittynyt ja vaikka hirveästi muissa piireissä Samulia päässyt näkemään, minusta oli söpöä, miten hän oli tyynempi muiden opiskelukaveriensa kanssa, mutta kummasti hermostui Juuson läsnäollessa. Ihh, Halloween bileiden parvekekohtaus oli mustelmaan saakka täydellistä. ^^ Juusolla on muuten lehmän hermot, kun jaksaa Samulin salaperäisyyttä, voin sanoa, että itseä alkaisi tuskastuttaa. Mutta ihanaa, että hän jaksaa, ehkä se on tuo hänen letkeä elämänasenteensa. Jaksaa olla läsnä ja odottaa, varsinkin, koska kohde on ihastus. :) Ja siis onhan Samulilla syy olla kertomatta heti kaikkea. :3

Rakastan tätä slow burnia, mutta tahdon nähdä Juuson ja Samulin enemmän toistensa kanssa! ^^ Parasta oli nimenomaan, kun he pääsivät kahden kesken ja jakoivat muutamia sanoja. Ihan supersöpöä oli heidän arkuus ja sitten hetkittäin tulee rohkeuden hetki, kun uskaltaa sanoa jotain tai suudella. Huomaa, miten helpompaa on sanoa asioita puhelimen näytöllä. ;D Mutta ihanaa, miten aina aluksi kumpikin on jännittynyt, mutta pikku hiljaa se karisee pois ja olisin halunnut ehdottomasti lukea enemmän mustikkapiirakkatreffeistä! Jos niitä saa treffeiksi kutsua. :D Juuson kommentti oli älyttömän söpö.


--- Lainaus ---”Ai, mitenkähän se on niihin päätynyt?” hän vastasi. ”Vielä eilen se istui mun keittiössä syömässä mustikkapiirakkaa.”
--- Lainaus päättyy ---

<3 En kestä!!

Olit tosi hyvin luovinut Juuson epävarmuuden, että kuuluuko hänen puuttua Samulin elämään vai ei. Koska Samuli on myös sallittu pitämään menneisyytensä menneisyydessä ja ymmärrän tosi hyvin, että hän ehkä haluaisi vain aloittaa alusta. Mutta sitten jos se menneisyys tulee ahdistelemaan myös Juusoa, asia ei olekaan ihan yksinkertainen. Minä olisin suoraan soittanut poliisit, kun Jori ensimmäisen kerran tupsahti Juuson luokse. ;D En osaa arvata, mihin tuo soppa lähtee tästä kehkeytymään vielä, mutta onneksi ainakin kuulosti siltä, että Jori olisi poissa kuvioista. >< Josko Samulikin uskaltaisi yrittää vielä Juuson kanssa..! Rakastan, kun hahmot hakataan tohjoksi, jos niin saa sanoa, mutta kun sitten tulee herkullista hurt/comfrottia. ;D Viimeisimmät raapaleet olivat aivan ihania!


--- Lainaus ---Samuli oli hetken hiljaa, mutta vastasi sitten: ”Olisi kiva joskus nähdä, kun sä tanssit.”

Juuso naurahti. ”No, meidän tanssiopiston jouluesitykseen on vapaa pääsy. Tervetuloa katsomaan, kun mä sekoan askelissani.”
--- Lainaus päättyy ---

Niin ja tähän lainaukseen liittyen, en koskaan tiennyt tarvitsevani harrastuksestani Finissä representaatiota ennen kuin luin, että Juuso tanssii streetiä. ^^ Tai kun yleensä kaikki tanssileffat on niin elämän ja kuoleman kysymyksiä ja tanssikisoja, joten tämä versio oli ilahduttavan harrastusmainen. <3 Ihana yksityiskohta oli, että Juuso veti yksinkertaiset lihaskuntoharjoitukset, kun oli opettamassa, koska itse olen sitä pyytänyt usein opettajaltani, koska on niin olennainen osa streetiä. ^^ Kiitos, että laitoit Juuson tanssimaan ja vielä nimenomaan streetiä! <3

Tämä on nyt vähän tämmöinen rönsyilevä kommentti, kun hirveästi raapaleita tullut ja yritin saada selvennetyksi, miten paljon pidän tästä. Toivottavasti saat jatkettua tätä vielä, vaikka huomasin, että Juusosta ja Samulista taisi olla muitakin tekstejä sinulla. Pitää ehkä käydä ne ensinälkään lukemassa. Mutta on ollut ilo lukea näitä ja kiitos, että tutustutit minut teekkarislashiin. ^^

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu