Ikäraja: K-11
Tyylilaji: romantiikka
Paritus: Heikki/Kalevi
Haaste: Vuosi raapalehtien VII
A/N: Joku ilta halusin vain söpöä abikevät!pussailua, joten aloin sitten kirjoittaa tällaista. Don't mind me... ::) (no ei, kommentit ovat aina erittäin tervetulleita! ♥︎)
Sydän raollaan
Huhtikuu 2014
1
Heikki
”Pojat”, Kalevin äiti huikkasi olohuoneeseen, jossa me pelattiin sydän kurkussa Amnesiaa. Ääni sai mut hätkähtämään, ja mä siirryin saman tien Kalevista kauemmas. Olin huomaamattani puristunut aivan Kalevin kylkeen, kun olin jännittänyt, mitä pelissä kävisi.
”Mm?” Kalevi äännähti kääntämättä katsettaan vanhan linnan pimeistä, ahdistavista käytävistä.
”Kymmenen minuutin päästä olisi meidän saunavuoro. Haluatteko mennä?”
Kalevi kohautti välinpitämättömästi olkiaan.
”Päätä sä.”
Mun mieleen hiipi luvaton kuva Kalevista alasti kuumissa, hikisissä tunnelmissa. Torjuin sen heti, mutta vatsassa kihelmöivää tunnetta ei nitistetty yhtä helposti. Mua nolotti.
”Mennään vaan”, sanoin huoletonta äänensävyä tavoitellen.
”Cool”, Kalevi sanoi yhä poissaolevasti, mutta töytäisi mua lempeästi olkapäällään. Piilotin hymyni tekohaukotukseen.
Kalevi
Nappasin meille jääkaapista muutamat saunakaljat. Mä olin jo vähän maistissa, kiitos Amnesian.
”Pelottaako Eloharjua nää synkät, pimeet käytävät?” kiusoittelin, kun me tultiin kellarikerrokseen.
”Pff, luuletko?”
Tein äkkihyökkäyksen Heikin niskaan kovan huudon kera. Heikki älähti säikähtäneenä. Nauroin riemuissani.
”Helvetti, Kalevi, oot mäntti!” Heikki mottasi mua olkavarteen.
”Oot söötti, kun säikyt niin helposti.” Yritin kutittaa Heikkiä, mutta se karisti mut kimpustaan ja tönäisi seinää vasten. En pannut pahakseni, en ollenkaan.
”Kerjäät vaikeuksia”, Heikki ärähti.
”Todellakin”, virnistin ja sovitin käsiäni Heikin vyötäisille. Heikki perääntyi vauhdilla katsoen mua suurin, säikähtänein silmin. Olin kuin en olisi mitään tehnytkään, mutta ohittaessani Heikin vinkkasin sille härnäävästi silmää.