eikä Saksalla muutenkaan enää ollut varaa vaikuttaa pahalta valtiolta, joka uhittelee, valloittaa muilta alueilta, aloittaa sotia ja tappaa viattomiaAijaa, mistäs nyt sellainen... :D
Siinä se oli! Facepalm! Saksa katseli edessään aukenevaa kokoussalia sormiensa välistä. Ympäristö ei ollut muuttunut muutamassa sekunnissa mihinkään suuntaan, tietenkään. Vain naamapalmu oli tapahtunut.Ai tsiisus, tää oli kyllä hauska teksti. Tuntui, että olit lähtenyt kunnolla revittelemään tämän teeman kanssa ja se oli kyllä hyvä juttu, tää oli hupaisaa luettavaa. ^^
Ranska ja Englanti päästivät irti toistensa kauluksista mutta jatkoivat toistensa vihamielistä mulkoilua pysyen vaiti.Iih, toistan edellistä, että tykkään viittauksista maiden suhteisiin. (miks musta tuntuu, että nämä kaksi on varmaan yksi sarjan epävirallisista parituksista, koska eihän tätä viharakkaussuhdetta vaan voi olla shippaamatta. Pitää varmaan kohta itse katsoa tämä sarja... :D)
Olihan tämä tullut paljon tolkullisemmaksi niiden sadan vuoden aikana, jotka he olivat toisensa tunteneet, mutta tämän käytös oli yhä suurimmilta osin täysi mysteeri Saksalle.Tämä oli mahtava kohta! Sai minut saman tien hymyilemään!
Normaalioloissa Saksalla oli tapana luottaa tilastoihin ja tieteellisiin tutkimuksiin, joskin hän epäili, että naamapalmuilusta olisi sellaisia tietoja tarjolla.Aivan mahtava kohta!! :)
”Mutta tärkeä”, vanhempi valtio täydensi lauseen. Hän käänsi katseensa toiseen hymyillen rauhallisesti. ”Ja tärkeydestä tuli mieleeni... Voisitko kertoa minulle, mistä tämänpäiväistä edeltävässä kokouksessa oli kyse?”Tämä oli loistava osa lopetukseen kruunasi kyllä lopussa ehdottomasti koko ficin!
Hän ei kai voinut muutakaan kuin odottaa seuraavaa kertaa, jolloin hänen raivonsa ja turhautuneisuutensa kuvainnollisesti piiloutuisi kämmenen taakse.Jotenkin niin kuvaava ja osuva lausahdus! Kämmenen taakse piiloutuminen on mainio luonnehdinta.