Finfanfun.fi

Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: Jokuwannab - 30.08.2008 15:02:08

Otsikko: Otteita Dracon päiväkirjasta [K-11, H/D VALMIS! 5/5 + epilogi]
Kirjoitti: Jokuwannab - 30.08.2008 15:02:08
nimi: Otteita Dracon päiväkirjasta
author: Jokuwannab
beta: ficciä pitää hellässä huomassaan vain Microsoft Word.
pairing: Harry/Draco
genre: fluff, humor
rating: k-11, saattaa vaihdella aika-ajoin
summary: Harry ja Draco ovat menneet onnellisesti kihloihin, ja Draco saa päähänsä pitää päiväkirjaa.
A/N: Annan teidän moukaroitavaksenne ensin tämän prologin, niin tietää haluaako tuomaristo jatkoa. Ja muistakaatten sitten vielä, että virheitä saattaa olla, ja varmasti onkin, ja olisin onnellisin ikinä jos niistä minulle ilmoitettaisiin. Ensimmäinen pitkä ficci jonka olen tehnyt, älkää tappako. Mutta nyt, enjoy!



Prologi

  Voldemort on kukistettu, koulut käyty ja sitä rataa. Kaikki ovat onnellisia, vanhat vihollisuudet on haudattu ja ystävyys ja rakkaus kukoistavat. Minusta se on ällöttävää.


  Muutamia tunteja ennen kesälomaa Harry Potter ja kumppanit kävivät The Viimeisen Taistelun, jossa käytiin läpi kaikki seitsemäntoista vuoden herjat, tapot, kostettiin pari asiaa ja löydettiin uusia suuntautumisia. Olin itse mukana taistelussa. Kummalla puolella, sen saatte arvata itse. Sen verran voin avittaa, että Harry näytti kaikesta paskamaisuudestaan huolimatta sankarilta, juuri sellaisessa vaaleanpunaisessa pilvessä jossa teinitytöt hänet näkivät.


  Kuvaillessani taistelua kirkkaille silmillenne saattaa ponnahtaa sana ”suuntautumisia”.  Ja, tätä on todellakin hyvin noloa tunnustaa, se tarkoittaa juuri sitä mitä pikkuiset perverssit mielenne ajattelevat. Olen totaalisen kusessa Harry Potta-Potteriin, velhomaailman seksikkääseen, avuliaaseen ja niin ällöttävän ystävälliseen maailmanpelastajaan.


  Loput varmaan arvaattekin itse. Tämä on nimittäin niin kliseistä, että luultavasti jokainen voi tietää mitä tuleman pitää. Söpöilyä, kiihkeitä sensuroituja kohtauksia, hääkelloja ja lopulta päiväkirja.


A/N2: Tiedän, se on hyvin lyhyt, mutta jatkossa lupaan pitkähköjä kappaleita.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Endless - 30.08.2008 18:52:58
ah... H/D JATKOA!!! tahdon tosissani että kirjoitat jatkoa?!?! *koiranpentuilme*
Draco on ihana ja pidin tästä aivan erityisesti:
Lainaus
Kuvaillessani taistelua kirkkaille silmillenne saattaa ponnahtaa sana ”suuntautumisia”.  Ja, tätä on todellakin hyvin noloa tunnustaa, se tarkoittaa juuri sitä mitä pikkuiset perverssit mielenne ajattelevat. Olen totaalisen kusessa Harry Potta-Potteriin, velhomaailman seksikkääseen, avuliaaseen ja niin ällöttävän ystävälliseen maailmanpelastajaan.
  :)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 31.08.2008 17:16:33
Ihana! <3  :)  Pidin tosi paljon.
Lainaus
Tämä on nimittäin niin kliseistä, että luultavasti jokainen voi tietää mitä tuleman pitää. Söpöilyä, kiihkeitä sensuroituja kohtauksia, hääkelloja ja lopulta päiväkirja.
:D
Kirjoitathan jatkoa?  ???
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 31.08.2008 18:16:48
Endlesille ja Piyolle lupailen jatkoa, ehkä jopa tänään :) Kiitoksia kannustavista kommenteista, todellakin auttavat saamaan inspiraatiota!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 31.08.2008 19:37:02
A/N: No, tässä se sitten olisi. The ensimmäinen luku, aiheena ihastuttavan Draco-pupumme hääpäivä. Huomasin, että tästähän tuli iha kohtalaisen kokoinen. Voin olla ylpeä ensimmäisestä pitkästä ficistäni. Enjoy!


   Maanantai 1. syyskuuta

Tänään on hyvin tärkeä päivä, hyvin tärkeä todellakin. Joko arvaat? Etkö? No, minä kerron. Tänään on minun ja iki-ihanan Hartsani hääpäivä! Jo aamulla herätessäni meinasin hyppiä ilosta. Aivan, minä ja Harry olemme olleet onnellisesti (ainakin useimmiten) naimisissa jo vuoden. Aika pitkä aika, kun tarkemmin ajattelee. Olemme ehtineet kokea yhtä sun toista. Esimerkiksi puoli vuotta sitten, jolloin päätimme juhlistaa puolivuotispäiväämme tunkeutumalla Dursleyjen taloon ja taikoa heidät violeteiksi. Tai silloin, kun lähdimme seuraamaan Brasilia – Valko-Venäjä-ottelua ja Harry vähän riehaantui. Myöhemmin hän puolusteli käytöstään hyvin surkeasti: ”Minkäs minä sille voin, että luulin suklaapatukkani, jonka kääre muuten oli kultainen, lentäneen yhtäkkiä viiden jalan korkeuteen ja että minulla oli luuta mukanani…” Minä tiesin kuitenkin, että hän halusi näyttää olevansa parempi etsijä kuin kukaan muu. Minkäs sille mahtaa.
 
Joka tapauksessa, aion yllättää Harryn täysin. Hän, surkeamuistinen kun on, luultavasti on autuaasti unohtanut koko hääpäivän olemassaolon ja aloittaa päivänsä valittamalla, kuinka hän varmasti joutuu viemään ainakin kahtatoista ensiluokkalaista sairaalasiipeen näiden pudottua luudilta raskaammin kuin Neville Longbottom aikoinaan. Armaani on 23-vuotiaana nuorimpia lentämisen opettajia aikoihin. Hän yrittää peittää sitä minulta, mutta hän viihtyy niiden kakaroiden kanssa. Yksi heistä, koppava ja ylimielinen, tuo kuulemma mieleen minut. Hassua. Minähän olen aina ollut kuuliainen, kohtelias ja syötävän suloinen, eikö? Mutta, poikkesin asiasta.

Olen jo valmiiksi anonut itselleni yhden vapaapäivän. Harrylle sanoin olevani sairas, ja huolehdittuaan ensin minusta (”Tarvitsetko mitään kaupasta? Haluatko lisää peittoja? Ethän vaan mene ulos?”) hän lähtikin Siriuksen vanhalla motskarilla viilettämään pitkin Lontoon linnunteitä. Nyt voin alkaa toteuttamaan suunnitelmaa. Ensiksi tarvitsen kakun*, pari pulloa hienointa tonttuviiniä ja jotakin pörröistä, suloista ja käytännöllistä. Tuosta jälkimmäisestä tulee tietenkin Harryn lahja. Minä tiedänkin jo, mikä se on. Nyt vain Viistokujalle (itsestään täyttyviä kakkuja on niin pirun hankalaa löytää jästi-Lontoosta).

Ah, täällä taas. Ostin Gilbert Gakkualustan superhienosta leivoskaupasta kolmikerroksisen suklaa-kermavaahtounelman, Vuotavan Noidankattilan salaisesta varastosta tonttuviiniä vuodelta 1897 ja tietenkin jotakin pörröistä, suloista ja käytännöllistä. Nyt aion siivota ja pistää paikat juhlakuntoon.

Et ikinä arvaa, mihin meinasin tukehtua imuroidessani sängynalustaa. Kaksi kuukautta sitten hukkaamaani sukkaan.

Viimein valmista. Talo melkein kiiltää puhtauttaan, pölypallot ja palkkamurhaajasukat ovat kutakuinkin historiaa, ruusuja ja kynttilöitä on ripoteltu joka puolelle, ja muistinpa tilata hienosta ravintolasta romanttisen päivällisenkin kotiinkuljetettuna. Harry tulee aivan juuri. Tai itse asiassa, tulee nyt. Pitää piilottaa lahja, se taisi juuri kusaista sohvan juureen. No niin. Aion odottaa eteisessä Harryn ilmettä. Tulen myöhemmin raportoimaan tilanteen, ehkä sitten kun olemme harrastaneet villiä seksiä suorastaan eroottisen puhtaassa parisängyssämme ja kun Harry on suloisen fluffyisesti nukahtanut käsivarsilleni.

Nyt, kolmen tunnin ja kolmen vartin päästä, kun kello on 23.45, voin palata kuvailemaan täydellisesti onnistunutta hääpäivääni (jos ei lasketa sitä, kun juotuani itse puolet viineistä kompastuin makuuhuoneen mattoon ja sain vertavuotavan haavan nilkkaani). Harry asteli mitään tietämättömänä eteisestä olohuoneeseen, näki minut viattomana keittiön ovella ja alkoi epäillä. Hän alkoi jo melkein pommittaa minua kysymyksillä, aloittaen: ”Draco, mitä sinä olet tehnyt…” mutta sitten hän näki olohuoneen romanttisen kynttilä-ruusu-kontrastin ja hänen ihastuttavat silmänsä avautuivat ammolleen. Hän kuiskasi oudon pihisevästi: ”Mitä tämä tarkoittaa?” Se oli kuin merkki minulle ja huudahdin iloisesti: ”Hyvää hääpäivää, kulta!” Harryn ilme pysyi sekunnin ajan samana, kunnes hänen joskus niin harmittavan hitaat aivosolunsa syttyivät kipinään ja hänen ilmeensä ja mielialansa kohosivat ainakin tuhanteen potenssiin. Olin erittäin tyytyväinen itseeni.

Otin rakkaaltani takin pois kovin herrasmiesmäisesti ja talutin hänet keittiöön, jossa romanttistakin romanttisempi pöytäkattaus kanafileineen odotti päästä käytettäväksi. Harry laukoi kasan kohteliaisuuksia ja mutisi sitten nolona, että ostaa minulle häälahjan huomenna. Mielenkiintoni heräsi, mutta päätin pysyä viisaasti kylmäpäisenä ainakin aamuun asti. Sen sijaan että olisin kysellyt tulevaa lahjaani, istutin Harryn tuolille ja aloitin ihanan illan korkkaamalla tonttuviinipullon. Korkki lensi olohuoneen lävitse avonaisesta ikkunasta ulos, ja kohta kuului huuto läheiseltä jalkakäytävältä: ”Kuka perkele heitti puisen sienen korvaani?” Nauroimme Harryn kanssa ainakin seuraavat puoli tuntia tapahtuneelle. Kiitokset sille humalaiselle puliukolle, joka sattui kävelemään omakotitalomme lähistöllä eteläisessä Lontoossa varttia vaille yhdeksän aikaan.

Syötyämme maittavan aterian ja jutusteltuamme niitä näitä, avasin toisen pullon ja ehdotin jälkiruokaa olohuoneessa. Siellä odotti pörröinen, suloinen ja käytännöllinen lahjani. Se oli valitettavasti pissannut matolle, mutta Harryn silmät kostuivat liikutuksesta nähtyään suloisen bison frisen. Annoimme vauvallemme nimeksi Cheese.  Se johtui luultavasti siitä, että sen toisessa korvassa oli reikä ja että popsimme kohtalaisessa humalatilassa juuri viimeisiä juustonaksuja. Harry halusi viedä sen heti lenkille, ja suklaa-kermavaahtounelmani sai jäädä odottamaan, että olisimme saaneet itsemme pois puskasta johon Cheese meidät vei.

Lenkin jälkeen syötimme koiralle ruoantähteet ja se nukahti suloisesti matolle (joka oli siivottu). Minä ja Harry vietimme seuraavat puolitoista tuntia katsoen romanttista komediaa televisiosta ja nauraen räkäisesti sankarittaren perunamaiselle nenälle. Elokuvan päätyttyä siistimme lopun kakun jääkaappiin ja aloimme hipelöidä toisiamme. Kolmaskin viinipullo oli yli puoliksi juotu, ja epäilin pahasti että huomisesta saattaisi tulla vaikea. Pitemmittä puheitta riensimme viettämään hyvin yksityisiä hetkiä, tapahtui traaginen kompastumiseni jolle molemmat nauroivat humalaisesti ja nukahdimme molemmat.

P.s. En olisi herännyt raportoimaan jos Cheese ei olisi mennyt tekemään tarpeitaan juuri makuuhuoneemme eteen. Mikäs tässä siivotessa.

-------------

* Näppäimet jostain syystä luisuivat puolen minuutin ajan niin, että meinasin koko ajan kirjoittaa tuohon "kalu".
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Whitegirl - 31.08.2008 19:59:19
Ei juma.... Nauroin tuolle ”Kuka perkele heitti puisen sienen korvaani?” varmaankin lähemmäksi minuutin. Ja tuolle sun kakun-jutulle. xD

Mutta siis, minä vaadin jatkoa, koska tämä oli todella hyvä. Kai sitä on siis tulossa? Tuo koiran nimi oli ihan huippu. :P
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 31.08.2008 20:13:12
Whitegirl, vaatimuksesi on otettu huomioon, ja täytetään heti kun inspiraatio, tuo seksikäs villikissa tulee takaisin metsästämstä hiiriä. Hyvä kun repeilytti, se kakku-juttu nauratti jopa itseäni. Puinen sieni oli kanssa lempikohtiani. Kiitos vielä :)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 03.09.2008 19:27:22
 ;D Ei voi muuta kun nauraa!
Lainaus
Yksi heistä, koppava ja ylimielinen, tuo kuulemma mieleen minut. Hassua. Minähän olen aina ollut kuuliainen, kohtelias ja syötävän suloinen, eikö?
Tuossa kohtaa repesin.  :D ''Kuuliainen, Kohtelias..''  Joopajoo  ;)

Ps. Taisi tulla kommentti vähän myöhään, mutta en ole ehtinyt koneelle.  8) Jatkoa?  ???
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Weillmarien - 04.09.2008 18:37:05
Aivan mahtava  ;D
Luin nyt sekä epilogin että 1. osan putkeen, ja kylläpä tuli repeiltyä monessakin kohtaa.
Ja kaiken lisäksi Draco vaikuttaa tässä ihan ihmismäiseltä, tosin kuin kirjoissa ja leffoissa. Nam.

Kiitoksia! Jään odottamaan jatkoa.

-Weill
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: poppa - 04.09.2008 19:55:14
ihuna!

”Minkäs minä sille voin, että luulin suklaapatukkani, jonka kääre muuten oli kultainen, lentäneen yhtäkkiä viiden jalan korkeuteen ja että minulla oli luuta mukanani…”

Mietin million olen viimeks nauranut yhtä paljon jollekkin komentille fickissä :'D
Jatkoa odotan!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 04.09.2008 20:10:38
Piyo: Kommenttisi ei tullut suinkaan liian myöhään. Itse en nimittäin ole pariin päivään ehtinyt olla koneella, eilen oli matikan kokeet. Ysi plussa tuli, jos kiinnostaa. Jatkoa on tulossa :)

Weillmarienille liikuttuneet kiitokset ihastuttavasta ruususta. Hyvä että yritykseni saada Draco muistuttamaan ihmistä on onnistunut!

poppa: Ihanaa että nauratti, minutkin saa tämä kirjoittaminen paremmalle mielelle. Jatkoa luvassa aika pian.

LUE IHMEESSÄ ALLAOLEVA TEKSTI!

Tiistain merkintää olen kovasti työstänyt, sen pitäisi pullahtaa ulos viikonlopun aikana tai alkuviikosta, koska läksyt painavat päätte hyvin kovasti (tiedän, ei ole kunnollinen sana tai tollanen sanayhdistelmä tai mikälie). Jos siihen asti jaksatte odottaa, saatte jokainen virtuaalisen suklaapatukan (tai mistä ihmeestä te sitten tykkäättekään) ja ison halin!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 04.09.2008 20:12:16
mie harvoin luen mitään ylisöpöromanttista tai katsonkaan romanttisia komedioita, mutta oon kyllä tyytyväinen, että eksyin tämän ficin pariin!
Dracon ajatukset ja tekemiset oli kuvattu loistavalla tavalla. aivan kuin hän itse ei olisi tajunnut sanojensa koomisuutta ja kirjoitti vain mitä sylki suuhun toi.
ficci oli äärimmäisen suloinen ja jatkoa haluaisin kyllä! harryn ja dracon arki vaikuttaa mielenkiintoiselta ja poikkeuksellisen normaalilta  ;D
Lainaus
Et ikinä arvaa, mihin meinasin tukehtua imuroidessani sängynalustaa. Kaksi kuukautta sitten hukkaamaani sukkaan.
miten se tähän melkein pystyi tukehtumaan? :D mut ei, hyvä kohta.
Lainaus
P.s. En olisi herännyt raportoimaan jos Cheese ei olisi mennyt tekemään tarpeitaan juuri makuuhuoneemme eteen. Mikäs tässä siivotessa.
saimme viime kesänä koiranpennun ja se nukkui kaksi ensimmäistä yötään miun huoneesta kunnes ennen kolmatta yötä pyysin armollisesti vanhempia ottamaan sen omaan huoneeseensa ja se tuli tästä kohdasta mieleen. pennun sontia ja lirauttamia lätäköitä siivoilin kesälomalla aamu viiden aikoihin ja pidin toisessa kainalossa koiraa ja toisella kädellä siivosin sitten huoneeni lattian.
no mut poikkesin aiheesta, mukava pieni yksityiskohta ja se sai mieleeni lämpimät muistot ;D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 07.09.2008 16:30:33
Eeyore: Rakastan kommentteja. Varsinkin sinun kommenttiasi. Itselläkin on ollut takana nuo ihastuttavat pentuajat, sen lisäksi että pissoja sain korjailla, piti koira viedä kainalossa ulos, kun ei portaita osannut kiivetä. Hyvä, että se on nyt oppinut, 50-kiloista lansua ei olisi kiva kantaa portaita :D

Jatkoa luvattiin, tässä se nyt tulee. Pahaenteinen tiistai, ladys and gentleman!


Tiistai 2. syyskuuta


Aamu alkaa järkyttävällä päänsäryllä. Haluaisin taikoa sen pois.

Harry heräsi oudon pirteänä, heti aamusta (noin puoli seitsemän aikaan) hän lähti vihmovaan sateeseen ulkoiluttamaan Cheeseä. Alan pikkuhiljaa inhota sitä nimeä. Kuka täysjärkinen muka antaa koiralleen nimen Cheese? Siis ihan oikeasti. Meinasin tulla hulluksi, kun Harry lähes hyppeli portaat alas keittiöön tekemään koiralleen ruokaa. Taidan olla krapulaisen olotilani lisäksi mustasukkainen valkoiselle pölypallolle. Jonka itse ostin. Myöntäkää, kohtalolla on likaiset näppinsä pelissä.

Sain raahattua itseni alakertaan kahdeksan maissa. Harry oli jo kerinnyt ruokkimaan ja käyttämään Cheesen ulkona. Hän oli tehnyt itselleen ja minulle aamiaista, laittanut pyykit koneeseen (itse en älyä, mitä virkaa on varmaan tonnin painavalla kuutiolla, kun voisi omistaa kotitontun) ja kirmannut opettamaan räkänokkaisia ensiluokkalaisia putoamaan luudilta oikeaoppisesti. Omia töitäni en haluaisi edes ajatella. Paperihommia, timantinpuntarointia, maahisten kärkkymistä, vaunukyytejä, lisää vaunukyytejä, ja vielä vähän paperihommia. Kahdeksan tuntia rääkkiä. Aion kyllä hankkia jonkun paljon paremman työn niin pian kuin mahdollista, mennä vaikka Borgin & Burkesille apulaiseksi. Sekin voittaisi kävelevien perunasäkkien kanssa puuhaamisen.

Näissä synkissä tunnelmissa aloitin päiväni, samalla kun Cheese pomppi vieressäni ja yritti kusta pöydän jalalle. Kello lähestyi uhkaavasti yhdeksää. Jos en olisi Irvetassa siihen mennessä, saisin varmasti potkut, Harry alkaisi huutaa minulle ja sitten tulisi yksi vuosisadan järisyttävimmistä riidoista, jonka koko maailma kuulisi. Sitten en ikinä saisi sitä lahjaa, jonka Harry minulle lupasi eilen. Joten minun oli pakko vuorata lattia sanomalehdillä, pukea päälleni ja ilmiintyä kidutuskammioon, alias Irvetaan. Päätin ottaa tämän päiväkirjan mukaan, tyypit luulevat että olen töissä mutta oikeasti kirjoittelen sivuja täyteen Hoo sydän Deetä. Ja mietin mitä romanttista Harry voisi minulle ostaa. Aaw, jos hän ostaa vaikka limusiinin, tai uima-altaan, tai irtisanoo minut täältä ja ottaa avustamaan lento-opetuksessa. Tai antaa minulle elinikäisen eläkkeen, joka olisi triljoona kaljuunaa päivässä. No, ehkei sentään. Mutta ainahan voi haaveilla. Vaaleanpunaisten unelmien avulla voin ehkä jopa jaksaa työpäiväni. Onneksi pääsen jo viideltä kotiin, en kestäisi jos joutuisin olemaan siellä yhtään pidempään.

Et ikinä arvaa, keitä jouduin heti ensimmäisinä työpäiväni minuutteina palvelemaan. Grangeria ja Weasleyta ja heidän ruskeapehkoista pientä kakaraansa! Ihana alku päivälle, voin sanoa. Tokihan he ovat käyneet vierailemassa Harryn ja minun luona, mutta se, että heidän imeliä puheitaan joutuu sietämään ennestäänkin lähes sietämättömissä olosuhteissa, on hirvittävää. Jotenkin onnistuin hammasta purren (typerä sanonta, hampailla purraan, eihän hampaan pureminen ole mahdollista!) jopa hymyilemään heille. Granger, alias Hermione, rupesi iloisena kyselemään minun ja Harryn kuulumisia, oliko työni mukava, ja oliko niissä kauhunkärryissä tilaa heidän lapselleen. Weasley, se luuseri jonka etunimeä en muista, murahti vain ”hyvää huomenta” ja yritti kiskoa Hermionea pois tiskiltä. En tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa. Tyydyin murahtamaan Grangerille, että meillä meni hyvin, työ oli perseestä ja että ihastuttavan lapsukaisen voisi mielellään jättää tänne. Minusta kyllä tuntui, että se kakara ei todellakaan jäisi tänne.

Eikä se jäänytkään.

Luojan kiitos he lähtivät pian, hakivat kuulemma kultaa jotakin lomamatkaa varten. Hyvä. Nyt tiedän, että voin ainakin viikon päivät pussailla Harrya kaikessa rauhassa. Ja lenkkeilyttää Cheeseä. Jeesus siitä koirasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Olisi pitänyt ostaa ne pörrökäsiraudat sen jästikaupan ikkunasta. Niistä olisi ollut enemmän hyötyä kuin haittaa. Onkohan tuon koiran palautuspäivä vielä voimassa? Luulen että jos yrittäisin palauttaa sitä takaisin eläinkauppaan, saisin huudot ja porttikiellon sekä kyseiseen kauppaan että omaan kotiini. Joten minun on kai pakko kärsiä ja alistua teeskentelemään pitäväni Cheesestä. Alan kutsua sitä Pikkupiruksi. Se varmasti sotkee parhaillaan hienoimpia tyynyjäni. Niitä, jotka sain äidiltä kun muutin ensimmäistä kertaa pois kotoa. Niitä, joissa on vihreällä taustalla hopeinen L-kirjain. En ole nähnyt edes Harrya sitten aamun. Viime näkemisestämme on jo kaksi tuntia. Kuolen kohta, tulkaa auttamaan!

Kyllä elämä on mukavaa. Lajiteltuani kolme tuntia putkeen feikkitimantteja oikeista minua alkoi yhtäkkiä heikottaa, ja pökerryin hyvin sulokkaasti keskelle miljoonan arvoisia jalokiviä. Kukaan ei huomannut mitään, maahiset eivät välittäneet ja muut luulivat, että vain nukun. Vietin lähes koko loppupäivän unten mailla. Kun heräsin, huomasin Harryn tulleen tiedustelemaan minua. Romanttisen jälleennäkemisemme pilasi lasinen timantin jäljennös, johon lähes liukastuin. Inhoan timantteja! Toivottavaksi Harry ei ole hankkinut semmoista minulle. Jos on, itkeä tirautan pari ”onnenkyyneltä” ja heitän mokoman roskakoriin kun hän ei näe.

Harry oli tullut hakemaan minua sillä motskarilla, jota hän rakasti ja jota minä pelkäsin. Harry tietää sen varmasti, muttei silti voinut jättää sitä kotiin. Olikohan hän edes käynyt kotona katsomassa Pikkupirua vai oliko hän tullut suoraan töistä minua katsomaan? Itkiköhän se karvapallo kotona ikäväänsä? Aivan sama minulle. Minusta oli ihanaa saada tekosyy painautua Harryn selkään kiinni ja nuuhkia hänen niskaansa (Tiedän, miten voin nauttia niinkin pienistä asioista vuoden avioliiton ja ainakin kolmen vuoden seurustelun jälkeen? Vastaus on kai se, että rakastan sitä idioottia). Tosin nuuhkiminen oli hieman hankalaa avaruuskypärä päässä. Mutta mitä pienistä, sain tuntea rakkaani ruumiinlämmön hänen jättimäisen hupparinsa läpi. En kyllä ymmärrä, mitä hän näkee niissä huppareissa. Ja sitten hän pitää niiden kanssa niitä minilahkeisia farkkuja, niitä joita sanotaan pilleiksi. Menen aina ihan sekaisin nimien kanssa, jästit ovat kauhean hankalia.

En paljon kiinnittänyt huomiota maisemiin, joten ihmettelin kovasti, ettemme olleetkaan kotona. Edessäni kohosi Iso-Britannian suurin huispausstadion, jonka valmistumiseen Harryn koiranpentuilme oli kovasti vaikuttanut. Ministerikään ei voinut vastustaa niitä. Olemme sielunveljiä hänen kanssaan. Tiedän taatusti, miltä tuntuu yrittää vastustaa sitä tuijotusta. Se on anova ja uhkaava yhtä aikaa, ja sen edessä Voldemortkin taipuisi varmasti maahan, jos olisi vielä elossa. Ne silmät tosiaankin saavat mitä tahtoivat! Voisin tehdä Harryn silmistä vaikka menestyskirjan, oodikokoelman, taidegallerian, monumentin, iltasadun… Poikkesin aiheesta, anteeksi. Mutta oikeasti, oletko muka itse katsonut kunnolla niihin silmiin? Jos et, olet menettänyt paljon.

Joka tapauksessa, olin hyvin hämmentynyt. Tai sitten en. Kyllähän minä tiesin että Harry hankkii minulle lahjan juuri tänään. Mutta en minä ihan kiertoajelua odottanut. En todellakaan. Kohtapuoliin kuitenkin tajusin, että tarkoituksemme oli mennä sisälle. Harry suorastaan kehräsi. Hän kiemurteli ja hyppi kuin viisivuotias, joka on tehnyt maalauksen ja odottaa, että isi tulee katsomaan sitä. Hän raahasi minua kädestä pitäen stadionille. Kuvitteelliset rummut pärisivät odottavasti päässäni. Harryn jännitys tarttui minuunkin, ja oli vähällä etten ruvennut hyppelehtimään niin kuin hän. Sisälle päästyämme totesin koko paikan olevan tyhjä. Valonheittimet kahta lukuun ottamatta olivat pois päältä. Ne kaksi, jotka olivat päällä, osoittivat stadionin keskelle. Yritin siristellä silmiäni nähdäkseni, mitä siellä oli, Harryn edelleen taluttaessa minua eteenpäin. Lopulta saavuimme valokeilaan. Siinä, aivan edessäni, oli nopein luuta mitä velhoyhdyskunta oli koskaan nähnyt. Tulisalama 007.

En muista näin jälkeenpäin, mitä tarkalleen tapahtui, mutta minusta tuntui että kiljuin ilosta. Olen aina rakastanut huispausta lähes yhtä paljon kuin Harry, ja tiedän, että tuo luuta on luultavasti maksanut hänen kuukauden palkkansa verran. Tietenkin kiittelin Harrya suunnattomasti, ja sen jälkeen aloitin hurjan kiidon stadionin läpi. Kiisin ja tunsin olevani yhtä tuulen kanssa. Rakastin Harrya enemmän kuin koskaan. Ehkä, en ole varma. Joka tapauksessa olin suunnattoman onnellinen. Heitin hyvästit käveleville perunasäkeille ja Pikkupirulle, vanhemmilleni ja Grangerille ja Weasleylle. Olin yksinkertaisesti elossa.

Illalla ei tapahtunut kummempia, paitsi että Cheese lähes karkasi kun tulimme kotiin. Se oli ikävöinyt meitä hurjasti. Haluaisin nauraa sille, mutten nyt jaksa. Huomennakin on töitä. Inhoan töitä.


A/N: Juoni näyttää aivan kuin loppuvan kesken, mutta voin syyttää siitä noin vuoden univajetta (en ole oikeasti nukkunut kunnolla ainakaan vuoteen) ja alkavaa flunssaa. Kyllä te tiedätte että kommentit ovat sallittuja.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 07.09.2008 19:57:35
Olin eka kommentoia <33   :D

Tästä kappaleesta pidin eniten. (tai no ei niitä montaa oo viälä tullut mutta paras oli)  :)

Lainaus
Jotenkin onnistuin hammasta purren (typerä sanonta, hampailla purraan, eihän hampaan pureminen ole mahdollista!) jopa hymyilemään heille.

 ;D
En mitään järkevää nyt saanut kokeillaan sit taas seuraavassa kappaleessa.  ::)
Jatkoa   ;)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 07.09.2008 20:23:37
Piyo: järkevyys on yliarvostettua. Ihanaa että pidit :)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 11.09.2008 20:40:03
Huom! Pidän parin päivän taukoa työstämisessä, kun ensi viikolla bilsan koe painaa päätä kovasti. Malttia teille ja edelleen, kommentoikaa!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 17.09.2008 18:58:20
Huomautus!

Jotenkin ohjelma, tolla kirjoitukseni ovat, on mystisesti kadonnut, joten ficci ei edisty vähään aikaan. Jakselkaa!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 06.10.2008 14:51:02

Tässä se nyt viimein olisi, hyvät naiset ja herrat. Luvassa kirje isukilta ja äitsykältä.



Keskiviikko 3. syyskuuta



  Sain töissä kirjeen isältä ja äidiltä. Se on melkein yhtä paha kuin jos saisin postikortin Grangerilta ja Weasleyltä. En ole nähnyt vanhempiani ainakaan puoleen vuoteen, ja olen viettänyt sinä aikana hyvin onnellista elämää. Miksi he päättivät piinata minua, kun olin juuri viettänyt elämäni ihanimpia päiviä (lukuun ottamatta Cheesea)? Voi miksi?

  Kirje meni suunnilleen näin:

Rakas Draco,

tiedän ettet ole kuullut minusta pitkään aikaan, ja saatatkin yllättyä saadessasi tämän kirjeen. Asia on kuitenkin niin, että tarvitsemme äidin kanssa apua emmekä tähän mennessä ole saaneet sitä edes vanhalta George-sedältä. Aiomme siis kääntyä Sinun puoleesi.

Et ole varmaan kuullut, mutta ministeriö on alkanut tehdä kotiimme taas ratsioita, suorastaan kasapäin. Aurorit ramppaavat kartanossamme harva se päivä, ja viime viikolla he löysivät salaisen sienivarastoni. Säilytin siellä mitä harvinaisimpia ja laittomimpia liemisieniäni, eikä edes Narcissa tiennyt siitä. Nyt ne penteleet kuitenkin sen löysivät, ja saman tein he kaappasivat kaikki hienot sieneni, mukaan luettuna sambialaisten suihinottosammakkotattien ainoaa laatuaan olevan kokoelmani. Saisin ne kuulemma kuitenkin takaisin, jos pystyisin lunastamaan ne. Summa on yhteensä 4875 kaljuunaa ja 3 sulmua.

Ongelma on se, että varamme Irvetassa on jäädytetty. Emme pystyisi ostamaan edes vaivaista porkkanaa, jos meillä ei olisi omaa kasvimaata! Meillä ei äidin kanssa ole latin latia, emmekä voi lunastaa summaa millään hienoista patsaistamme tai tauluistamme. Ymmärrän, jos et halua tarjota meille auttavaa kättäsi, mutta tiedät miten rakastan salaisen varastoni sienistä valmistettavia liemiä. Olen melkein yhtä hullaantunut niihin kuin Kalkaros, rakas kummisetäsi (joka ei myöskään halua auttaa meitä, ei vaikka yritimme kiristää häntä tuhannen vuoden karvapersekirouksella). Jos vain viitsisit suostutella pankinjohtajan aukaisemaan tilimme, olisin ikikiitollinen. Ota huomioon, että vaakalaudalla on minun, isäsi, kunnia ja sienivarastot. Ota huomioon myös, että sisarellani on varsin ihastuttava tytär, joka saattaisi saada perintömme nenäsi edestä, jos et auta meitä.

Mitä miellyttävimmin terveisin,
isäsi Lucius Malfoy
P.s. Äitisi lähettää terveisiä sinulle ja Harrylle, ja käskee toivottamaan hyvää hääpäivää, vaikkakin hieman myöhässä.


  Kun luin kirjeen ensimmäisen kerran läpi, luulin että se oli paskamaista pilaa, mutta sitten luin sen uudestaan, ja uudestaan. Tulin siihen päätökseen, että isäni oli oikeasti jäänyt kiinni niiden sieniensä kanssa. Ties mitä orgioita hän on niiden kanssa viettänyt. Voisin olla ilkeä, ja nauraa hänelle päin naamaa.  Toisaalta en halua jäädä perinnöttä, varsinkaan jos palkkani pysyvät entisellään. Nyt on pakko kysyä apua Harrylta apua, hän on nero sankarillisten toimien kanssa.

  Harry sai niin valtavan naurukohtauksen, että joutui sairaalasiipeen lihasrevähtymän takia. On kai pakko yrittää keksiä jotain itse.

  Vietin koko työpäiväni arkistojen parissa ja mietin miten saisin kurttuisen pomoni herra Fiorellin aukaisemaan vanhempieni tilin. Fiorelli on ärtyisä, kärttyinen ja hyvin negatiivinen luonteeltaan. Juuri niin kuin kaikki pihit ja kurttuiset pankinjohtajat ovat. Hän on myös hieman pelottava. Ei sillä, että pelkäisin potkuja tai mitään, mutta hän on. Edes Harryn sulosilmät eivät välttämättä saisi häntä suostumaan. Sitä paitsi Fiorelli vihaa isääni. Syy on yhtä vanha kuin hänkin, eikä sitä muista enää kukaan. Vihaan tätä. Vihaan Fiorellia, joka on hemmetin pelottava ja kärttyisä, Harrya joka ei auta minua, ja isääni joka on liian typerä kätkeäkseen sienivarastonsa kunnolla.

  Työpäivän päätteeksi kirjoitin isälleni lyhyen kirjeen, jossa kerroin työstäväni asiaa parhaillaan. Sitten menin hukuttamaan murheeni uuden Tulisalamani selkään. Kun olin päässyt kotiin, huomautti Harry, että oli minun vuoroni käydä kaupassa. Piskuisessa marketissa kulman takana vanha tantta, joka kiilasi ohitseni kassajonossa, näki sormuksen vasemmassa nimettömässäni ja rupesi valittamaan, kuinka nuoret ryntäävät avioliittoon liian varhain ja alkavat tekemään lapsia kun ovat niitä itsekin. Totesin tädille rauhallisesti, että olin naimisissa sellaisen ihmisen kanssa, joka olisi maailman kahdeksas ihme jos saisi lapsen. Sain aikaan sellaisen shokin, ettei nainen huomannut vaikka kiilasin hänen ohitseen jonossa.

  Kotona Harry pyysi anteeksi aamupäiväistä naurukohtaustaan. Hänellä oli kuulemma ollut kauhea päivä töissä. Kolme puuskupuhia oli pudonnut luudilta ja saanut vähintäänkin aivotärähdyksen, ja iltapäivällä oli ollut huispausottelu, luihuiset vastaan rohkelikot. Peli oli kuulemma ollut kovin likaista. Kysyin häneltä, voittiko luihuinen, ja se johti kolmen tunnin mökötykseen. En ole kovin hyvä näissä asioissa. Vasta iltamyöhällä Harry suostui taas puhumaan minulle, ja pohdimmekin puoleenyöhön asti ongelmaani. Tai ainakin siihen asti, kunnes huomasin että Harryn suukotteleminen oli paljon hauskempaa.

------------

A/N: Tiedän, se on lyhyt, mutta inspiraatio iski luvun alussa ja hiipui uhkaavasti loppua kohden, minkä lisäksi aloitin tekemisen kahdeksalta, kun nukkumaan pitäisi päästä yhdeksäksi (univaje). Mutta koittakaa kuitenkin nauttia. Kommentit ovat elämän suola.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: tiny - 06.10.2008 22:15:32
Tää on hauska, en oo enne lukenut, mutta nyt satuin eksyy tännekkin. Mulla ei ole muuta huomautettavaa, kuin että
"Vatsa iltamyöhällä Harry suostui taas puhumaan minulle, " tarkoitat varmaan vasta. sori lyhyt kommenttini


tiny
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 07.10.2008 20:02:35
Kiitos kun bongasit virheen, tiny! Ei se Wordikaan niin täydellinen näköjään ole : D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 10.10.2008 18:44:34
Apua tähän oli tullut jatkoa!!! :o

Ihana ficci, niin lyhyitä kappaleita mut silti oon virnuillu sillain tyhmästi koko ajan kun luin   :D :)

Lainaus
Nyt ne penteleet kuitenkin sen löysivät, ja saman tein he kaappasivat kaikki hienot sieneni, mukaan luettuna sambialaisten suihinottosammakkotattien ainoaa laatuaan olevan kokoelmani. Saisin ne kuulemma kuitenkin takaisin, jos pystyisin lunastamaan ne. Summa on yhteensä 4875 kaljuunaa ja 3 sulmua.

Meinasin tippuu tuolilta  ;D

Se kirje oli kyllä ihan paras. Piyo kiittää, kumartaa ja siirtyy takavasemmalle.   ;)

Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 10.10.2008 19:46:11
Piyo:lle suurkiitos ihanasta kommentista! Lyhyitähän nuo luvut tuppaavat olemaan, ehkä seuraavasta luvusta tuleekin jo pitempi.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eowyn - 15.10.2008 06:30:25
Aika suloista!!
Musta luvut on ollut ihan sopivan kokoisia, kun ottaa huomioon, että Draco kirjoittaa ton kaiken päiväkirjaansa. Sen täytyy olla tosiaankin todella motivoitunut siihen :D

Toivottavasti jatkoa tulee pian!!
Kiitokset tästä
                  Eowyn
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: supersaana - 15.10.2008 07:24:17
Tämä on suloinen (köhö, kirjoitin kuusi kertaa 'suolinen' ennen kuin meni oikein) ja hauska - ainakin^^
Odotan jatkoa innolla!^^

-Superi
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Joanna - 24.10.2008 14:21:39
Ihanaihana ja hauska. :) Virnuilen täällä epämääräisesti itsekseni. Jatkoa kiitos!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 24.10.2008 14:50:04
muahha  ;D
melkein unohin tän ficin (pahoittelut, omien kirjoittaminen ja muiden lukeminen vaatii aikataulua, mutta en tarkoita, että omat olisivat etusijalla...)
tämä jatkui kyllä aivan yhtä suloisesti kuin ennenkin ja mielelläni lukisin enemmänkin otteita Dracon päiväkirjasta  ;D tietysti liika on aina liikaa, joten se oli hyvä päättää tähän.
hyvin kyllä olit kirjoittanu univajeesta huolimatta ja varmaan voidaan osittain kiittää myös sitä, että tuolla oli aivan uskomattomia kohtia
Lainaus
Päätin ottaa tämän päiväkirjan mukaan, tyypit luulevat että olen töissä mutta oikeasti kirjoittelen sivuja täyteen Hoo sydän Deetä.
miulla tulee kans näitä hetkiä, kun pitäisi lukea kokeeseen tai olla tunnilla, mut sitten kaivankin päivikseni esiin ja kirjoitan sinne "olen tunnilla, ei kiinnosta, rakastan omaa mussukkaani <3<3<3"  ;D siks tuo tuntui upeelta kohalta, jotenkin samoja hetkiä Dracollakin kuin miulla :D
Lainaus
Ja sitten hän pitää niiden kanssa niitä minilahkeisia farkkuja, niitä joita sanotaan pilleiksi. Menen aina ihan sekaisin nimien kanssa, jästit ovat kauhean hankalia.
rakastan huppareita mut mie en ole ikinä ymmärtäny pillifarkkuja... ei siis... hitto, miten ne saadaan edes jalkaan?! tai pois??!
Lainaus
Harry sai niin valtavan naurukohtauksen, että joutui sairaalasiipeen lihasrevähtymän takia. On kai pakko yrittää keksiä jotain itse.
herranjumala  ;D hyvä etten mie joutunu mihinkään sairaalaan, tuo oli lyhykäisyydessään niin uskomaton kohta ettei oo mahollista. ihan kuin olisi ilmoitettu "ulkona sataa ja minulla on tylsää. pitäisi keksiä jotain tekemistä".  :D ;D
Lainaus
Vihaan Fiorellia, joka on hemmetin pelottava ja kärttyisä, Harrya joka ei auta minua, ja isääni joka on liian typerä kätkeäkseen sienivarastonsa kunnolla.
näitä on kaikilla :) mie tykkään hirveesti kun ensin sanotaan vihaavansa työnantajaa, sitten omaa rakasta ja sitten kehiin heitetään joku aivan uskomattoman outo ja ei-oo-todellista- asia ettäh  ;D vähän kuin jatkettaisiin samalla saralla, mutta ei kuitenkaan.
koiran vihaaminen oli huvittavaa. tuli taas oma pentu mieleen (kun tässä saatiin uusikin :D) että sitä rakastaa aivan armottomasti ja on ihanaa, kun on pentu, mutta sitä ei muista, kun siivoaa niitä kusilammikoita matoilta ja lattioilta ja etsii kadonnutta sukkaa, jossa sitten on viistoista reikää, kun sen viimein kasvimaalta paikannat.
mutta kuitenkin, mie tykkäsin ihan hirveesti tästä, tää oli jotain ihan uskomatonta :D
(hehtaarikommentti, modeille anteeksi...)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 26.10.2008 15:31:21
Eowynille suurkiitos kommentista! Olen iloinen että pidät luvuista.

Supersaana ansaitsee suoliset kättentaputukset piristävistä kehuista.

Joannaa saan myös kiittää lämpimästi, on ihanaa huomata että on tehnyt jotain hyvää.

Ja sitten Eeyore! Oli aivan mahtavaa lukea "hehtaarikommenttiasi", tosin voin sanoa että lukuja tulee vielä ainakin yksi. Haluan nimittäin kovasti antaa Luciuksen sienivarastot takaisin. Oli huvittavaa huomata, kuinka oma elämäsi tavallaan kuvastui noissa lainaamissasi kohdissa. Nyt kun on pitkä syysloma ollut takana, ja ficci ollut unohduksissa, mietin ensin pääni puhki: Mikä hemmetti on Fiorelli?! Muistin kuitenkin, muah. Halaisin sinua jos käteni olisivat virtuaaliset.

Jatkoa alan kehitellä ehkä jo huomenna koulun jälkeen, sillä tunnen pettäneeni rakkaat ihailijani ja haluan korvata sen mitkä ihailijat?. Joten odottakaa kärsivällisesti, ystäväni, minä palaan vielä!

Neljännen päivän ensimmäinen kappale on valmis. Kiusaan teitä.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Chenoa - 09.11.2008 20:50:30
Aah, tämä oli loistavaa luettavaa, kun samalla popsii suuhunsa sipsejä ja huuhtoo ne alas siiderillä. Namnam. Mutta nyt siis itse asiaan:
Tykkäsin kovasti Dracosta tässä. Ei ihan oikeasti, Draco on loistava tässä. Se on jotenkin niin sarkastinen tai vittuileva, että siitä on pakko pitää. Ei elämä... Sambialaisia suihinottotatteja ;DDDDDDDD Lisää tämmösiä :D Vaikkakin tämä on muutenkin täynnä sellaisia pieniä sarkastisia/humoristisia juttuja, tottakai on.

Njoo, ei tästä kommentista mitään hyötyä varmaan ollut, mutta tää on ihana. Sulla on mahtava tapa kirjoittaa. Älä kiusaa meitä vaan päästä meidät lukemaan. :]
En mä muuta nyt aio sössöttää, kiitos.

-Chenoa-
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 09.11.2008 21:54:48
haluan ehdottomasti offata!
halaisin kans sinnuu jos kädet ois virtuaalliset ja miksei se onnistuiskin *hali* ihanaa, että tähän on tulossa vielä jatkoa  ;D oot loistava kirjoittamaan ja Dracon päiväkirjaa on upeaa lukea

Btw. Oman oikean nimeni oikein kirjoittaminen on joidenkin mielestä tappoa, mutta kyllä se joskus viimein opitaan. Tuo EYEore on EEYore ^^ (eipä se haitannut, lähinnä tässä itselleni pottuilen, että miks mie vaikean nimen menin valitsemaan, koska se on itsestänikin joskus vaikea kirjoittaa..)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 10.11.2008 17:13:07
Chenoa, ooi alan kyynelehtiä täällä! Dracosta halusin mahdollisimman symppistä ääliötä, joten kait olen siinä onnistunut kun noin kehut. Kyllä jatkoa tulee,ensi viikolla pitäisi viimeistään jotakin olla jo valmiina. Ranskankoe on perjantaina, joten paineet ovat kovat. Varaa siis sipsit ja siiderit hieman myöhemmälle!

No, EEYore, kiitos kommentistasi kovasti! Hali on otettu kovasti iloiten vastaan. Oli pakko korjata edelliseenkin viestiin nimesi oikein, mutta kun olen aina luullut että se on Eyeore :D

Rakastan kaikkia lukijoitani kovasti, mutta pidän pienimuotoista taukoa juuri nyt kokeiden takia. Pus pus!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 26.11.2008 16:47:24
No niin, arvoisat ladyt! Neljäs luku oli työn ja tuskan takana, mutta tässä se seisoo (hihih, seisoo)!

Torstai 4. syyskuuta

  Elämä on jännä asia. Välillä se on täyttä paskaa, toisinaan pelkästään perseestä, ja joskus sitä luulisi syöneensä isän kaikki sienivarastot. Juuri nyt elämäni olisi ensiksi mainittua ilman Harrya.

  Heti aamulla, ennen kuin olin edes ehtinyt herätä kunnolla, hän marssi suoraan Fiorellin toimistoon ja luetteli pitkän liudan syitä miksi Luciuksen pitäisi saada sienensä takaisin. Fiorelli oli tietysti vastustellut ja selittänyt, ettei hänellä olisi varaa aukaista Malfoyden tiliä nyt, kun rahan arvo oli nousussa. Harry vastasi, ettei häntä voinut rahan arvo vähempää kiinnostaa. Siitä Fiorelli oli raivostunut ja lyönyt nyrkkiä pöytään huutaen: ”Tuollaisilla röyhkeillä kakaroilla ei ole minkäänlaista oikeutta puuttua minun päätöksiini!” Sitten oli Harryn vuoro raivostua ja niin edelleen. Kiivas sanailu oli lopulta päättynyt Harryn kiukkuiseen tuhahdukseen: ”Minä pelastin sinut ja koko maailman Voldemortilta ja kuolonsyöjiltä, joten turha urputtaa vastaan.” Fiorellin hapan naama oli venähtänyt ja muuttunut laikukkaan harmaanpunertavaksi. Tunnin päästä äiti pääsi taas hattuostoksille ja isä haki sienensä takaisin kyyneleet silmissä.

  Olen aika paljon jauhanut hääpäivästämme ja itsestäni, työstäni ja siitä miten inhoan koiraa, jonka itse ostin. Olisi ehkä aika kirjoittaa Harryn pahemmasta puolesta, kiukkupussista sankarin kuoren alla. Harryhan on todella herttainen kaveri, auttaa vanhuksia kadun yli ja niin poispäin. Mutta jonain päivinä hän haastaa riitaa kaikesta yrittäen näin purkaa pahan olonsa ja turhautumansa. Ikävä kyllä en välttämättä ole itsekään kovin pitkäpinnainen, ja pahan päivän (tai viikon tai kuukauden) sattuessa maailmanluokan riita voi alkaa esimerkiksi siitä, että Harryn paita on minun puolellani sänkyä, hammastahnani on loppu ja lainaan Harryn omaa, maito on loppu, kahvi on loppu, Päivän Profeetta on myöhässä ja niin edelleen. Turhautumisen merkit näkyvät ensin käsissä. Ne puristuvat nyrkkiin ja avautuvat taas, heiluvat kylkien vieressä ja sitten lähtevät haromaan hiuksia.

 Kasvoista voi lukea seuraavan turhautumisen asteen.  Käsiepisodin jälkeen kannattaa katsoa kasvoja. Kulmakarvat menevät hienoiseen kurttuun ja suu kiristyy ja ottaa vakavan ilmeen. Huulilta voi päästä huuto: ”Draco, missä on…?” tai ”Mitä tämä tarkoittaa?” tai ”Ei, en minä ole vihainen. Näytänkö minä muka siltä?” Silmät katselevat levottomina ympärilleen hakien turvallista kiintopistettä. Nyt ollaan jo vaarallisien vesien rajoilla. Tämä vaihe paranee yleensä kahvilla. Jos kahvia ei ole, alkaa tapahtua kummia, kuten asunnon ympäri steppaamista, epäkohteliaita tiuskaisuja, ylitsevuotavaa sarkasmia ja ovien paiskomista. Jos kummallakaan ei ole kiire töihin, alkaa suoranainen huutaminen ja tavaroiden heitteleminen. Hiljaista tulee vasta kun jompikumpi on lähtenyt puolijuoksua ulos. Niinä päivinä toivoo olevansa etana tai jokin muu otus jolla ei ole hajuakaan ihmissuhdeongelmista.

  Nyt olen ruokkinut Pikkupirun ja käyttänyt sen viheliäisen pitkällä lenkillä. Kävellessäni kioskin ohi tuli mieleeni eräs asia. Silloin joskus, kun olin vielä Tylypahkassa, taisi olla viimeinen vuosi, meni päivässä kokonainen aski tupakkaa. Mutta sen jälkeen teinkin elämäni parhaan virheen ja minun oli eräästä näkökulmasta katsottuna pakko luopua noista syöpäkääryleistä, sen verran sain kuulla miten pahalta haisen, miten epäterveellistä tupakka on ja miten rumaksi se minut tekee jos vielä jatkan. Lopettaminen teki kipeää mutta kannatti. Minustahan on tulossa oikea terveyssaarnaaja. Mokoma Potter, hänen pinttyneet elämäntapansa tarttuvat pikkuhiljaa minuunkin.

  Fiorellista päästyään Harry tuli kotiin, joi paljon kahvia ja kiisi suoraan töihin, oli kuulemma myöhässä jo kahdelta ensimmäiseltä tunnilta. Minunkin on kai pakko mennä jo, lajittelemaan timantteja, johdattamaan ihmisiä ja muita otuksia kalleimpien aarteidensa luo, tekemään paperitöitä ja potkimaan maahisia. Toivon vain ettei isä tule juuri nyt kiittelemään minua suuresta saavutuksestani. Silloin joutuisin sanomaan, että oli Harryn ansiota että heidän tilinsä aukesi, ja silloin en saisikaan perintöäni, vaan se siirtyisi rakkaalle maailmanpelastajalleni. Mutta toisaalta, mehän olemme naimisissa, joten se menisi hänelle kuitenkin, tavallaan. Hassua, miten sana ”tavallaan” muistuttaa sanaa ”tavataan”, vaikka niillä ei ole mitään yhteistä… Miksihän?

  Ihanaa, että jotkut ihmiset osaavat piristää harmaata ankeaa päivääni. Blaise sattui eksymään Irvetaan työvuoroni aikana, ja pidimme mukavan juttutuokion menneistä ajoista, mietimme mitä vanhoille tupatovereille kuuluu ja miten nykyiset luihuiset pitävät ilkeää kovisimagoamme yllä. Jonoakaan ei kertynyt, sillä torstaisin on yleensäkin hiljaisempaa kuin yleensä. Ihmiset käyvät kaupoissaan normaalisti keskiviikkona ja torstaina ei kukaan viitsi käydä pankissa. Blaise ei kumma kyllä tiennyt Harrysta ja minusta, se osoittaa että hänen juoruantenninsa on hieman tylsynyt sitten kouluaikojen. Hän itse on pysytellyt samanlaisissa yhdenillanromansseissa, sanoo että se kannattaa, sillä silloin tarvitse ikinä muistaa kumppanin syntymä- tai nimipäivää tai vuosipäiviä. Itsehän en ole tietenkään sitä mieltä, olenhan sitoutunut ja vastuullinen aikuinen kun Blaise on pelkkä lapsekas kakara.

  Tulin ehdottaneeksi Blaiselle, että hän piipahtaisi meillä huomenna. Harmi kyllä unohdin silloin Harryn kokonaan, kuten myös sen ettei hän todellakaan pidä Blaisesta tai ei ainakaan ole oppinut vielä pitämään. En viitsi edes kuvitella, miten kamalaa on ruveta selittelemään iltamyöhällä kärttyiselle ja väsyneelle miehelle että hänen inhoamansa ihminen tulee huomenna käymään (eli luultavasti juomaan ja kutsumaan tutun tuttuja bileisiin, jotka sitten kestävät läpi yön). Voisin selvitä jos juottaisin Harryn niin kaatokänniin, ettei hän huomenna muista mitään. Mutta sitten saisin aamulla kestää oksentelusta kärttyisää Harrya, joka on lähes yhtä paha kuin iltakärttyinen Harry. Olen totaalisessa kusessa jo toisen kerran tällä viikolla. Toivoisin että saisin edes vähän aikaa olla rauhassa suurelta suultani. Tarvitsen loman. Pitkän, ihanan loman jossakin eteläisessä aurinkomaassa jossa alkuasukkaat poimisivat minulle puusta banaaneja ja tekisivät niistä pirtelön. Joku eksoottinen paikka sen pitää olla, joku paikka jossa on lämmintä kaksneljä seitsemän, paikka mistä näkee merelle. Se olisi niin ihanan virkistävää tämän typerän vetisen syksyn vaihteluksi.

  Asiaan. Harry pitää saada vakuutetuksi, että Blaise on maailman ihanin ja kultaisin ihminen. Minun pitää ostaa hänelle paljon uhrilahjoja, jotta hän leppyy. Voisin listata Blaisen kaikki hyvät puolet nyt ja käyttää niitä illalla. Minulla onkin jo pari hyvää juttua:

- Blaise on hyvännäköinen
- Blaise on sukkelasanainen
- Blaise on selvänä kohtelias ja siisti
- Blaise on hyvännäköinen


Onkohan tuo hyvännäköinen-juttu sittenkään hyvä idea? Jos Harry tulee vain mustasukkaiseksi ja muuttaa Weasleylle koko loppuiäkseen, enkä saa nähdä häntä enää ikinä. Se olisi varsin kamalaa.

  Työaika loppui, enkä ole tehnyt tänään muuta kuin miettinyt Blaisen hyviä puolia. En keksi niitä yhtään enempää, ja alan hermostua. Kohta minun pitää lähettää sille idiootille pöllö ja kysyä hänen hyviä puoliaan. Tuskin hän itsekään keksii niitä enempää kuin minä. Perhana.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eowyn - 28.11.2008 06:06:12
Kylläpä Draco arvostaa kavereitaan ;)
Samala kun luin miten Harry suuttuu huomasin tekeväni kuvailemasi ilmeet itsekseni. Onneks kukaan ei ollu kattomassa ;D

Hyvä luku. Lisää tämmöstä
                                                    Eowyn
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Whitesun - 28.11.2008 19:19:32
Vähänkö huippu fici, ensimmäinen jota rupesin lukemaan, enkä pettyny tippaakaan. Lisää vaan samanlaista :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 28.11.2008 20:03:37
Eowyn, Draco on itsensä paras kaveri  ::) (voi ei, yleensä en tykkää lainkaan näistä keltanaamoista mutta nyt oli pakko laittaa kun en keksinyt mitään muuta hymiötä). Jess, pidit luvusta! *tuulettaa*

Whitesun: *lisää tuuletusta* Kiitos!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 28.11.2008 20:16:13
Ooh, taas hyvä luku ^^ Dracon ahdistuneisuus kyllä tuntui ja näkyi ja jotenkin jäi sellainen olo, että tähän on tulossa jatkoa?  ;D
Siellä oli taas näitä yksittäisiä, tirskahduttavia loistokohtia kuten esmes
Lainaus
Hassua, miten sana ”tavallaan” muistuttaa sanaa ”tavataan”, vaikka niillä ei ole mitään yhteistä… Miksihän?
joka on erittäin asiaan liittymätöntä, mut kuitenkin sellaista, mitä päiviksissä pohditaan ja koska tämä on päivis niin ^^
Lainaus
Onkohan tuo hyvännäköinen-juttu sittenkään hyvä idea? Jos Harry tulee vain mustasukkaiseksi ja muuttaa Weasleylle koko loppuiäkseen, enkä saa nähdä häntä enää ikinä. Se olisi varsin kamalaa.
Niin, se on vaarana :D mutta jos sen jättää pois niin voisi olla ihan hyvä.
Sujuvaa tekstiä taasen ja ihanan päiväkirjamaista :) en muuten virheitä nähny kuin että pari pilkkua puuttui, mutta nehän nyt ei haittaa.
Oh, vieläkö jatkoa?  ;D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jinmuru - 29.11.2008 14:31:58
Tää on tosi ihana ja hauska <3 Onhan jatkoa tulossa? ^^
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 29.11.2008 20:51:45
Voi Eeyore, ihan punastun! Kyllä, jatkoa on tulossa vielä yhden luvun plus epilogin ajan (joka muuten on niin seko eikä liity kys. ficciin melkein ollenkaan, ettei hullummaksi voisi mennä), ja luulen että Dracon kauhea viikko saa hieman onnellisemman päätöksen :) Tuo alimmainen quottaamasi pätkä on yksi henkilökohtaisista suosikeistani tässä luvussa.

Jinmaru-Chanillekin voin sanoa että jatkoa tulee ja että punastelen täällä kehujesi takia :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Ripple - 30.11.2008 11:30:51
ihana ficci, vähän erilainen kun yleensä :) Tosi hauskasti kuvailet noita Dracon  mietteitä, tätä on niin hauska lukea :) mutta eipä tässä sitten muuta, jatkoa kiitos! :)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: romance91 - 30.11.2008 17:14:25
mitähän sanoisin..... ;D
vaikka oli välillä lyhyesti kirjoitettu niin ei se haitannut:)
kiva oli lukea dracon mietteitä ja ajatuksia....hmmm
jatkoa?! ;)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 30.11.2008 17:46:39
Yksikö luku enää tulee?!  :(  Harmi tätä oli hauska lukea.. Tai siis on tietysti vieläkin!!  :D
Lainaus
Tulin ehdottaneeksi Blaiselle, että hän piipahtaisi meillä huomenna. Harmi kyllä unohdin silloin Harryn kokonaan
Eihän Harrya voi unohtaa!  :o Missähän ne Dracon ajatukset luuhas, ettei vaan siinä Blaisessa?   ::)
Lainaus
- Blaise on hyvännäköinen
- Blaise on sukkelasanainen
- Blaise on selvänä kohtelias ja siisti
- Blaise on hyvännäköinen
Lisää epäilemisen aihetta...
Lainaus
Työaika loppui, enkä ole tehnyt tänään muuta kuin miettinyt Blaisen hyviä puolia. En keksi niitä yhtään enempää, ja alan hermostua. Kohta minun pitää lähettää sille idiootille pöllö ja kysyä hänen hyviä puoliaan. Tuskin hän itsekään keksii niitä enempää kuin minä. Perhana.
No tässä kohtaa aloin hekottaa ihan päättömästi kun oli jo vaikka kuinka kauan pidätellyt nauruani.  ;D (Sisko vähän ihmetteli mikä minulle tuli...)
Lainaus
Elämä on jännä asia. Välillä se on täyttä paskaa, toisinaan pelkästään perseestä, ja joskus sitä luulisi syöneensä isän kaikki sienivarastot.
Isän sienivarastot...  :D  Taas näitä minun ''järkeviä'' kommenttejani, mutta yritä saada niistä selvää. ::)
Jatkoa toivoisin  ;)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 02.12.2008 15:48:50
Draconelle kiitokset ja iso kumarrus, jatkoa tulee kun inspiraatio vaan iskisi.

Kiva kun pidät Dracosta,romance91 ja kiitos kommentoinnistasi kanssa!

Ja Piyo. On aivan ihana lukea just näitä vähän pidempiä kommentteja, vaikka olisivatkin vain lainattu tekstistä. Kyllä, yhden luvun PLUS EPILOGIn jälkeen sankarimme valitettavasti jättävät minun osaltani lavan taakseen, mutta on ihana jos jo tämä tähän mennessä ilmestynyt tarina on miellyttänyt. Sinullekin kiiiiitooooos!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 08.12.2008 16:49:08
HUOM!

Joulu tulee, ihmiset valmistelevat itselleen aattoon mennessä pikkuista, somaa, joulupalloilla täytettyä pesää ja niin taidan tehdä minäkin. Sen voin siis sanoa, ettei viimeistä lukua synny ihan vähään aikaan, vaan valitettavasti joudutte odottamaan tietämättömän ajan. Älkää toki pettykö tai mitään, sillä en varmasti unohda ficciä ja vien sen kunnialla loppuun!

Terveisin kovin virallista tekstiä syytävä Jokuwannab
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 27.01.2009 20:46:20
Oh, mahtavaa. Lähes kaksi kuukautta eikä jatkoa ole kuin vasta puoliväliin asti. Se onkin sitten vähän oudompi jakso, koska olen kuumeessa sitä kirjoittanut, mutta selventää vähän sitä, mitä tapahtui, kun Potter ja Malfoy muuttuivat Harryksi ja Dracoksi. Muutenkin tuo on tuollainen perinteinen lopetuskappale, mutta ei siitä sen enempää. Sitä minä vain, että vielä vähän kestää jatkossa. Saatte kyllä sitten ilmoituksen, kun se tulee *suunnittelee juhlavaa sirkusparaatia, ehdottomasti limusiinin ja hattarakoneen kanssa, ja jos joku ei pidä hattarasta, Mäkkärin pelle voisi tulla tekemään hampurilaisia, vaikka se onkin kyllä vähän pelottava...*   ;D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Chenoa - 31.01.2009 14:04:30
Herranen aika, en ole vieläkää kommentoinut viimeisintä lukua vaikka olen lukenut sen jo kolme kertaa. Oops, sitä se hyvä muisti teettää.

Kuitenkin, Dracohan on ihan pöpi 8DD "tavallaan, "tavataan" pakko nauraa kaikille sen jutuille. Tuo riitojen kuvailu oli tosi hienoa, sellainen sopivan vakava kohta tässä ficissä, kun muuten tämän ficin parissa hohottaa koko ajan.
  No muttah, Blaiseakin näkee siis tässä ficissä. Hyvä, jees. Voi hitto miten 'suloinen' Harry on tässä kun on niin mustasukkainen ja Dracokin on vähän sellainen ja tuo miten Harry sai Luciuksen sambialaiset suihinottotatit takaisin :--DD (joo tykkään sanoa sambialaisia suihinottotatteja).
  Taidan itsekin tästä lähteä potkimaan maahisia, jes.  8)

Hyvä luku taas, kiitos
-Chenoa-
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 17.02.2009 17:15:20
Chenoa, kiitos ihanasta kommentista! Ficceröiseni on näköjään aivopessyt sinut juuri niin kuin halusinkin...

Mutta. Vakavampaan asiaan. Tiedän että viimeinen luku on todella myöhässä, mutta tällä hetkellä en vain pysty jatkamaan sitä. Minulle erittäin tärkeä ihminen on nimittäin kuollut ystävänpäivänä, ja fiilis on sen mukainen. Yritän jatkaa pikkuhiljaa eteenpäin ja lupaan, että viimeinen luku ilmestyy vielä joskus. Nyt on vain jaksettava odottaa.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 05.03.2009 16:58:05
A/N: Whoooaaahhahahhah! Se on valmis! Viimeinen varsinainen luku! Jes. Netti ei toiminut melkein kahteen viikkoon joten oli aikaa pistää töpinäksi, ja viides ja viimeinen luku onkin valtava noihin muihin verrattuna. Matka tänne asti oli harvinaisen pitkä ja uuvuttava, mutta erittäin positiivinen ensimmäiseksi pitkäksi ficikseni. Nauttikaa, itkekää ja naurakaa! The final chapter!


Perjantai 5. syyskuuta

  Käytin koko viime yön Harryn ennaltaehkäisevään lepyttelyyn, ja nyt olen erittäin väsynyt. Ajattelin huolehtia aamukahveista ja jopa Pikkupirusta ja sitten kertoa että Blaise tulee ryypyille iltapäivällä. Eipä siinä mitään. Heräsin kello viideltä ja menin keittämään kahvia, paistamaan pekonia ja kananmunia ja tekemään ruokaa Cheeselle. Koko ajan pidin huolta, ettei maailmanpelastajaneitini heräisi mihinkään ääneeni. Päivän profeetta tuli kuudelta ja sitä tuova pöllö sai hiiltynyttä pekonia kiitokseksi ahkerasta työstään. Siinä työskennellessäni mietin miten sanoisin asiani ilman huutokonserttia. Kumpikaan meistä ei nimittäin osaa puhua kovin kohteliaasti pitkään, varsinkaan jos toinen osapuoli on herännyt aamuyöllä valmistelemaan tulevaa. Varsin charmanttia, eikös vain.

   Harry heräsi puoli kahdeksalta ja alkoi miettiä, mikä merkkipäivä tänään on, kun löysi minut keittiöstä. ”Ei nyt ole mikään merkkipäivä, vaan asia koskee sitä, kun… NooikeastaanBlaiseontulossameilleillallaeihänhaittaa?” Tahdikkuuteni suorastaan häikäisi minua. Harry rypisti kulmiaan, tajusi lopulta mitä olin sanonut ja tokaisi: ”Eihän se haittaa. Tervetuloa vaan.” Tervetuloa vaan?! Minä raadan kolme tuntia yrittäen saada Harryn tyytyväiseksi eikä hän edes suutahda minulle? Varsin töykeää käytöstä, kun ottaa huomioon että hoidin kaikki hänen aamuaskareensa (paitsi Pikkupirun ulkonakäyttämisen, jota inhoan). Hyvä Draco Malfoy, olet loistava. Taidan mennä purkamaan vihaani töihin.

  Fiorelli kutsui minut toimistoonsa ja sanoi, että jos en ala parantaa työtahtiani, hän alentaa palkkaani. Siinä on taas yksi maailmanluokan idiootti, minähän rehkin kuin hullu! Nytkin olen joutunut potkaisemaan kolmea maahista pois tieltäni, eikä se ole ollenkaan mukavaa ja helppoa. Mukava vaihe tulee vasta silloin, kun näkee niiden ilmeet kun ne ovat kumossa. Kun ne katsovat ensin maahan, sitten kattoon ja alkavat tähyillä vasta sitten kaatumisen aiheuttajaa, mustat nappisilmät lautasen kokoisina… Ja silloin se vasta onkin mukavaa kun niillä on paljon tärkeitä papereita pinossa, valmiina sekoiteltavaksi… Kjäh kjäh.

  Olen tässä miettinyt kaikkea (ahkeran työskentelyni lomassa, totta kai). Miten ihmeessä päädyin Harryn kanssa yhteen? Se taisi alkaa silloin seitsemännen vuoden kesäloman alkajaispidoissa, kun Dumbledore puhui sodasta ja siihen varautumisesta. Tietty tiesin jo silloin, etten pidä tytöistä, mutten voinut kuvitellakaan että olisin rakastunut pahimpaan vihamieheeni. Theodor oli koulun ylpein julkihomo ja Blaise koulun ylpein bi joten minulla oli varaa valita omastakin tuvastani, ja jos olisin jäänyt kiinni, olisin voinut sanoa että olin lemmenjuoman tai jonkun muun aineen vaikutuksen alaisena. Riskit olivat vähäiset kiinnijäämiseen, ja hyvä niin. Isäni, jota vielä joskus ihannoin, sanoi: ”Ulkoapäin olet itsetietoinen, kylmä ja rikas sääntöjä noudattava Malfoy. Suljettujen ovien takana saat kuitenkin pussailla vaikka kotitonttuja, kunhan se ei tule julki.” Mistähän se kääkkä on neuvonsa keksinyt? Ettei vain olisi itse kokeillut kotitonttujen pussailemista.

  Poikkesin aiheesta. Olin menossa siinä, kuinka huumaavan rakastunut minun olisi pitänyt olla esimerkiksi Theoon, joka on kuitenkin ihan hyvännäköinen. Kuitenkaan en sitä ollut, vaan pidin Harrysta ihan toivottomasti. Kun olimme kaikki lähdössä kotiin, sujautin hänelle kliseisen rakkauskirjemäisen lappusen hänen laukkuunsa kun törmäsimme. Ilmeisesti Harrykin oli jo alkanut lämmetä minulle, sillä ”viimeisinä sanoina” välillämme ei ollut kasa hävyttömyyksiä ja kirosanoja, vaan muodollinen anteeksipyyntö. Se olikin viimeinen asia jonka kuulin, ennen kuin pamahti ja pahasti.

  Kuolonsyöjät, kasa ihmissusia ja vampyyreja sekä muita outoja otuksia oli tunkeutunut Tylypahkan junalaiturille pikajunan kätköistä, ja he aloittivat välittömän rähinöimisen. Epäonnistuneiden tai harhaan tähdättyjen kirousten voimasta kuolleita pikkulintuja satoi alas puista tai pensaat lähtivät liikkumaan. Kaaos oli kamala ja valosuihkut ja ensiluokkalaisten kirkaisut vain pahensivat asiaa. Albuksen kaartiin kuuluneet ja seitsemäsluokkalaiset alkoivat urheasti taistella vastaan, mutta ylivoima oli todella kova. Sitten tilanne kuitenkin helpottui, kun linnassa opettajat ja Dumbledore olivat kuulleet hälyn, lähteneet taistelemaan ja kutsuneet apuja. Joku huusi minulle, että minun täytyisi valvojaoppilaan asemessa suojella ensiluokkalaisia luihuisia, joten keräsin heidät eräänlaisessa horroksessa ja langetin jokaiselle kuplapääloitsun ja taioin heidät kauemmas taistelun tuoksinasta. Sitten lähdin etsimään vanhempiani siinä toivossa, että saisin apua ja suojaa.

  Mutta sitten näin Harryn. Hän suojasi Patilin kaksosia käsillään ja käski heidän paeta, ja seuraavaksi hän alkoi silmät salamoiden sylkeä kirouksia joka ikisen kuolonsyöjän naamaan, joka tuli metriä lähemmäs. Siinä samalla hän räjäytti puoli pikajunaa tohjoksi. Päätin etten todellakaan lähtisi isäni siipien suojaan värjöttelemään vaan alkaisin taistella oikeiden asioiden puolesta. Sivusilmällä tarkkailin Harrya koko ajan, vartoen tilaisuutta jolloin tämä tarvitsisi apua tai kaatuisi maahan suojeltavaksi. Taisin silloin olla valmis uhraamaan henkenikin hänen puolestaan.

  Taistelu kesti monta päivää ja kymmeniä, ehkä satojakin ihmisiä kuoli, mutta lopulta hyvikset kuitenkin voittivat ja minä, joka olin jostakin kumman syystä säilynyt elossa, pääsin viimein änkyttämään Harrylle anteeksipyyntöni kaikesta. Se meni suurin piirtein näin:

Minä: ”Tuota, hei (luojatämäonkiusallista).”
Harry: ”Kas, sinä sitten säilyit hengissä.”
M: ”No niin taisin, kyllä. Mutten tullut puhumaan ihmepelastumisestani, Potter.”
H: ”Oh, etkö? Minä kun luulin, että aiot kerskua sillä miten räjäytit puoli tusinaa kuolonsyöjää yhtä aikaa ilmaan.”
M: ”Minä en todellakaan aio… Hetkinen, mistä oikein tiesit että olen sinun puolellasi?”
H: ”Siihen ei ihmeitä vaadittu, Draco. Oikeasti, kaikki näkivät miten vahtasit jokaista rohkelikkoa, puuskupuhia ja korpinkynttä varoen ettei kenenkään pikkurillinkynsi taitu. Haluaisin tosiaan tietää miksi. Miksi sinä ylipäätään tulit tänne? Onko sinulla jotakin sydämelläsi, kenties?”
M: ”…”
H: ”…Niin?”
M: ”Krhm. Sinä sanoit minua Dracoksi.”
H: *kaikenkattava silmienpyöritys*

Tuota jatkui vielä pitkän aikaa, joten en aio kirjoittaa kaikkea tähän. Loppujen lopuksi pääsimme kuitenkin sovinnontekovaiheeseen. Pääsin jopa niin lähelle Harrya, että pystyin nopeasti ottamaan sen kamalan sydämenvuodatuskirjeen pois hänen laukustaan. Pari viikkoa sovintomme jälkeen tapasimme Tylypahkan uudelleenrakentajaisissa, lähdimme parille drinkille ja sieltä jatkoille ja niin edelleen. Kun sitä miettii tarkemmin, se tuntuu aika tavalliselta touhulta, normaalilta rakkaustarinalta. Olkoonkin että se alkoi kesken verisen velhosodan. Mutta kai minä olen ihan onnellinen näinkin. Itse asiassa minä todella olen onnellisempi kuin moni muu ihminen.

  Työpäiväni pääsi viimein loppumaan, ja sain Blaiselta pöllön jossa hän ilmoitti tulevansa kuudelta. Voi Merlin, minulla ei ole mitään mahdollisuuksia edes yrittää laittautua, saati sitten käydä kaupassa. Paitsi jos olen oikein nopea, singahdan nyt heti kauppaan ja ostan pakastepizzan tai vastaavaa. Sitten pitäisi vielä keritä kotiin, syöttää Cheese ja vaihtaa vaatteet. Ja siivota, totta kai. Harry on oikea piru kun ei anna minun hommata kotitonttua. Sanoo että se on niiden vapauksien riistoa. Hän on varmaan saanut vaikutteita Grangerilta.

  Mitähän ruokaa ottaisin kaupasta? Jotakin helppoa ja mukavaa. Nyt minä keksin, pastaa! Harry pitää pastasta, Blaise myös. Eikä ole mahdollisuutta polttaa vettä pohjaan, joten tämä on minullekin täydellinen ruoka.

  Poltin sen saamarin pastan pohjaan. Nyt tilasin pizzan, kävin suihkussa, käskin Harrya viemään Pikkupirun ulos, vaihdoin vaatteet, käskin Harrya vaihtamaan vaatteet ja odottelin pizzapoikaa. Kun ovikello viimein soi, aukaisin sen oitis ja olin valmiina läksyttämään huonosta palvelusta. Ovella oli kuitenkin Blaise, kainalossaan joku tuiki tuntematon blondi ja kädessään drinkki. Pitihän se arvata, että hän suunnitteli tänne jotakin maailmanluokan bileitä. Harry tulee tykkäämään, jee. Mutta ei se mitään, kutsuin vieraamme sisälle ja istutin olohuoneen sohvalle. Sitten pizza saapuikin mukavasti oikeaan aikaan ja ilta pääsi alkamaan. Harry tuli alakertaan ruoan tuoksun houkuttelemana, kohotti blondille hieman kulmiaan ja tuli auttamaan minua ruokien kanssa.

  ”Kuka tuo blondi tuolla oikein on? Blaisella ei muistaakseni ole siamilaista kaksosta”, hän aloitti kärttämisen kuuloetäisyyden ulkopuolelle päästyään. Kohautin olkiani ja kuiskasin: ”Varoitan sinua nyt, sillä kolmen tunnin päästä tämä talo on täynnä joitakin tutuntuttuja.” Se ei ehkä ollut viisaasti sanottu, mutta en voinut sille enää mitään. Harry-parka huokaisi ja alistui kohtaloonsa vähäksi aikaa. Sitten hän jätti minut yksin pizzanleikkuuseen ja lähti jututtamaan Blaisea.

  Ilta meni suhteellisen hyvin, alkoholi virtasi ja Harrykin oli kännissä kuin käki jo kymmenen aikaan. Vastapäinen naapurimme tuli valittamaan melusta yhden aikaan yöllä, mutta tarjosimme hänelle paukut ja saimme hänetkin vieraaksemme. Hän oli sitä paitsi ihan hyvännäköinen nuori nainen, ja Blaise (joka oli jossain vaiheessa heittänyt sen blondin ulos) otti hänet hellään huomaansa. Heitimme kaverit ulos kolmelta, kun juomat ja ruuat olivat loppuneet ja pari tyyppiä alkoi syödä Cheesen kuivanappuloita. Toivon että Blaise saa nukkua päänsä selväksi sen naapurin luona, ja taidan nyt mennä itsekin petiin. Tiedätte kyllä kuka minua siellä odottaa.


A/N2: Jos yleisö vaatii, saatan ehkä kehitellä tähän vielä epilogin, mutta ei siis todellakaan ole vielä varma juttu.

A/N3: Ai täällä on näköjään uudistunut pari juttua... Voitte kyllä uskoa, että hämmästyin nähdessäni matami Paddifootin teehuoneen etusivulla  :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 05.03.2009 18:17:12
Ohaahoww, mie olin jo unohtanu tän! Mutta onneksi jatkoa on tullut tänään, eikä muutamia kuukausia sitten, koska en olis kuitenkaan muistanu tulla katsomaan ;D Mutta hei, olen täällä, tänään, kun tämä lukukin on ilmestynyt.
Rakastan päiväkirjaan kirjoittamista ja vielä enemmän toisten lukemista (mutta kun ei niitä muilla ole niin...) ja tämä oli kyllä verraton :D Aivan ihanaa taas tuo letkeä kirjoitustyyli ja miusta tässä koko ficissä on saavutettu tuo päiväkirjamaisuus; kirjoitetaan jostain, vuodatetaan, eksytään aiheesta ja palataan takaisin ja sitten sinne tulee näitä uskomattomia letkautuksia, joita ei uskoisi hauskoiksi, mutta kun jotkut sattuvat niitä lukemaan (kuten rakas poikaystäväni <3 kiitos), syntyy kamala naurukohtaus. Miulle kävi tässä taas niin. Tuo Harryn ja Dracon yhteenpäätyminen oli ihana ja suhteellisen perinteinen, tosin olen kuullut, että kriisien aikaan syntyneet suhteet eivät kestä, mutta eihän tuo suhde edes kriisin keskellä syntynyt... hieman vain sen jälkeen  8)
Mutta tääkin luku alkoi aivan ihanasti.
Lainaus
Käytin koko viime yön Harryn ennaltaehkäisevään lepyttelyyn, ja nyt olen erittäin väsynyt.
Ettet vain miun päivistä lukisi tai olisi minusta kirjoittanut? Koska miulla on tapana miettiä noita ennaltaehkäiseviä loistavia ja taatusti toimivia lepyttelykeinoja, kun tiedän, että jostain tapahtuneesta saattaisi joku (eritoten äiti) suuttua.
Lainaus
Isäni, jota vielä joskus ihannoin, sanoi: ”Ulkoapäin olet itsetietoinen, kylmä ja rikas sääntöjä noudattava Malfoy. Suljettujen ovien takana saat kuitenkin pussailla vaikka kotitonttuja, kunhan se ei tule julki.” Mistähän se kääkkä on neuvonsa keksinyt? Ettei vain olisi itse kokeillut kotitonttujen pussailemista.
Ulospäinhän on aina esitettävä upeaa ja loistokasta, mutta se on vissiin ihan sama, jos suljettujen ovien takana pussailee kotitonttujen kanssa ja nnaa... *a* kentaureja. Uskoisin.
Lainaus
Epäonnistuneiden tai harhaan tähdättyjen kirousten voimasta kuolleita pikkulintuja satoi alas puista tai pensaat lähtivät liikkumaan.
Muaahahaa ;D (kuvittele tuo niin kuin Bart olisi sen nauranut, siltä se nimittäin kuulostikin). Juuri näitä letkautuksia meinasin, kamala kriisi on päällä ja sitten ilmoitetaan joku uskomaton asia samalla tavalla kuin, että ulkona paistaisi aurinko (taisin jo tämänkin sanoa aikaisemmin, mutta jaah...)
Lainaus
Siinä samalla hän räjäytti puoli pikajunaa tohjoksi.
;D Tähän en edes kommentoi, nauran edelleen.
Lainaus
Heitimme kaverit ulos kolmelta, kun juomat ja ruuat olivat loppuneet ja pari tyyppiä alkoi syödä Cheesen kuivanappuloita.
Pitäisiköhän nyt huolestua, kun itse olen harrastanut tuota samaa... Siis syönyt kuivanappuloita. Ne on ihan hyviä :) Ja siitä on aikaa.
Mutta minä kyllä mieluusti lukisin vaikka sen prologinkin, tämä on niin uskomaton ficci, että en edes osaa sitä sanoin kuvailla. Jos pyörivä pää olisi edelleen finissä, käyttäisin sitä tähän... Kiitän.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 05.03.2009 18:54:57
Eeyore, sinä uskollinen orjani! Kommenttisi oli niin ylipositiivinen että rupesin nauramaan sitä lukiessani. Aivan ihanaa lukea noita pidempiä kommentteja (itse en niitä useinkaan harrasta kyllä...)! Vai että kuivanappuloita on tultu pureskeltua? Oliko hyvää?
Itse en kyllä päiväkirjaan ole kirjoittanut moneen vuoteen, siis oikeaan, joten vähän ihmettelin aluksi että miksi juuri päiväkirja. Mutta hyvinhän se on näköjään toiminut!
Ja voin vielä vannoa etten missään nimessä ole meedio ja kirjoita sinusta tänne :D

(Enkä myöskään pyöriskele Hunajaherttuassa kyyläämässä kommentteja tälle)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 05.03.2009 21:47:06
Ooh! Vihdoin jatkoa !  :D
Nauroin (taas vaihteeksi) koko luvun ajan  ;D
Lainaus
Eikä ole mahdollisuutta polttaa vettä pohjaan, joten tämä on minullekin täydellinen ruoka.
Poltin sen saamarin pastan pohjaan
Tuo kohta ehdoton lemppari  ;)
Lainaus
Lainaus
Heitimme kaverit ulos kolmelta, kun juomat ja ruuat olivat loppuneet ja pari tyyppiä alkoi syödä Cheesen kuivanappuloita.
Pitäisiköhän nyt huolestua, kun itse olen harrastanut tuota samaa... Siis syönyt kuivanappuloita. Ne on ihan hyviä 
Tuli ihan mieleen se kun huijasin yhtä kaveriani. Löysin takkini taskusta koiran kuiva nappuloita, sitten vain sanoin kaverille, että se oli salmiakki suklaata, ja se söi ne  ;D (jälkeen päin kyllä yökkäili kun kerroin mitä ne olivat...)  ::)
Lainaus
Siinä on taas yksi maailmanluokan idiootti, minähän rehkin kuin hullu! Nytkin olen joutunut potkaisemaan kolmea maahista pois tieltäni, eikä se ole ollenkaan mukavaa ja helppoa.
Joo, tosi rakasta hommaa  8)
Lainaus
Tervetuloa vaan?! Minä raadan kolme tuntia yrittäen saada Harryn tyytyväiseksi eikä hän edes suutahda minulle? Varsin töykeää käytöstä
On se Harry sitten törkeä, miten se kehtaa olla suuttumatta?!   ;D
Epilogia odotellessa...  :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 06.03.2009 19:45:07
Piyo, kyllä se Harry osaa olla ilkeä jätkä :D

Epilogi lisää palautetta vastaan >:D Eivaan. Kyllä se sieltä tulee vielä.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Chenoa - 12.03.2009 18:29:18
Hahah, hyvä lopetus.

Luku oli taas täynnä kaikkea hauskaa ja koska olen nyt jotenkin laiskalla päällä en edes jaksa kopioida niitä. Niitä on kuitenkin jo tuossa muut jo lainailleen, ja törkeä kun olen sanon vain, että siellä on joukossa myös omia lemppareitani.

Toivoisin myös sitä epilogia, jotta pääsisin taas nauramaan :]

Kiitos mahtavasta ficistä, ja pyydän mitä syvimmin anteeksi surkeaa kommenttia.

-Chenoa-
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 15.03.2009 11:49:18
Kiitos kommentista, joka ei todellakaan ollut surkea, Chenoa! Täytyy kyllä sanoa että itsekin pidän lopetuksesta jonkin verran (: Epilogi on hedelmöittymisen partaalla köksänkokeen silpomissa aivoissani, ei huolta!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 15.03.2009 12:34:48
A/N: Sain odottamattoman tarmonpuuskan ja kirjoitin jotakin täysin päätöntä. Olkaa hyvät ja nauttikaa itsenäisestä epilogista, joka ei liity millään tavalla itse ficciin!


Epilogi

  ”Painokoneet seis! Tämä juttu on etusivun uutisena jopa Saivartelijassa, joten pitäkää huolta siitä että teette hommasta sata kertaa houkuttelevamman”, Päivän profeetan päätoimittaja Cristoffer Jaaritellen huusi juostessaan pitkin painohuoneen pitkää käytävää. Hän heilutti kädessään pientä pergamenttipinoa. ”Jospa näyttäisit meillekin mitä on tapahtunut”, Cristofferin monien vuosien takainen ystävä, Jeff, tokaisi. Cristoffer kipaisi ystävänsä luokse ja tyrkkäsi pergamentit tämän käteen. ”Lue siitä”, hän hehkutti. ”Tämä on suurin juttu satoihin vuosiin, vahvistus taikahistorioitsijoita kauan vaivanneeseen myyttiin! Se on totta! Arkeologit löysivät Lontoosta, entisestä pääkaupungistamme todisteita siitä että…”

  ”Harry Potter, taikamaailmaa järisyttänyt ja moneen kertaan läpipuitu myytti on kuin onkin todellista totta”, lehdenjakaja toitotti. ”Ostakaa Päivän profeetta, Päivän profeetta kertoo kaiken tarvittavan Englantia järisyttävästä uutisesta!” Pojan ympäröi pian sankka joukko kaikenikäisiä velhoja ja noitia. ”Onko se totta? Poika, ala lukea!” ja ”Missäs se rahapussi taas onkaan, olin varma että otin sen mukaan kun lähdin Viistokujalle”-tapaisia lauseita erottui kiihtyneestä puheensorinasta. Lehdenjakaja kakisti kurkkuaan saadakseen ihmisten ja muiden otuksien huomion. ”Naiset ja herrat, peikot ja maahiset, olkaa hyvät ja rauhoittukaa. Ostakaa uusin painos ennen kuin ne revitään käsitä! Olkaa hyvä, herra, te maksoitte jo… nuori Fletcher, älä yritäkään varastaa sitä lehteä! Siitä pitää maksaa…” Poika oli innoissaan; kovin moni ei enää jaksanut tilata Profeettaa pöllöpostissa, ja kaduilla kaupitteleminen oli hyvä tapa ansaita vähän taskurahaa.

  Vasta illan pimetessä lehdenjakaja pääsi kotiinsa lukemaan paidan alle jemmaamaansa lehteä. Hän potkaisi kengät jalastaan ja tassutteli olohuoneeseen mukavan sohvan ääreen. Lehdenjakaja sytytti pöytälampun ja rojahti istumaan. Hän taitteli Päivän profeetan auki sivulta kaksi. Heti jättimäisen otsikon (”Harry Potterin myytti on ratkaistu!”)oli kuva riemukkaista historioitsijoista heiluttelemassa satoja vuosia vanhaa todistekappaletta, kummallisen säilynyttä päiväkirjaa. Lehdenjakaja alkoi lukea:

  ”Taikahistorioitsijat ovat pitkään kiistelleet aikamme suosituimman myytin, Harry Potterin ja niinkutsutun lordi Voldemortin olemassaolosta ja mahtavasta taistelusta, joka puheiden mukaan käytiin Tylypahkassa, velhojen ja noitien oppikoulussa. Koulusta on pitkään yritetty etsiä todisteita siitä, että suuri sankari olisi joskus käyskennellyt siellä, mutta tuloksetta. Nyt pitkä etsintä on viimein tuottanut tulosta, tosin ei Tylypahkassa.

  Eilen illalla taika-arkeologien etsiessä Walesinvihreän lohikäärmeen jäännöksiä maamme entisestä pääkaupungista, Lontoosta, neiti Edith Weasley löysi kaivannoista kokonaisen talon perustukset. ”Tutkin perustuksia tarkemmin, sillä mielenkiintoni oli herännyt”, neiti Weasley kommentoi Päivän profeetalle. ”Etenin eri huoneissa ja saavuin paikkaan, jossa oli joskus luultavasti ollut makuuhuone. Sieltä löysin kahden kiven väliin jumittuneen päiväkirjan. Se oli todella säilynyt ikäisekseen, kun ottaa huomioon, että se oli virunut maan alla yli 500 vuotta. Sen teksti on kirjoitettu senaikaisella englannin kielellä, mutta sisältöä käännetään nykykieleemme parhaimmillaan.”

  Päiväkirjan sisällöstä on jo saatu sen verran selvää, että sen on omistanut henkilö nimeltä Draco Malfoy. Päiväkirjassa toistuu Harry Potterin nimi useita kertoja ja tutkijat uskovat, että myös taistelusta on mainittu jotakin.”Tämä on todellinen aarre historioitsijoille”, hehkuttaa taikahistoriaa Tylypahkassa opettava professori Ernie Mätäkorva. ”Uskon, että päiväkirjan myötä myös useat salaisuudet Tylypahkassa avautuvat meille kaikille…” (jatkuu sivulla 13, 20 ja 16)


  ”Vai että Malfoy...” lehdenjakaja mutisi itsekseen. Hänen katseensa kääntyi vanhaan sukupuuhun, jonka hän oli saanut perinnöksi isältään. Ja tosiaan, aivan kuin eräs sukuhaara olisi pitänyt sisällään Draco Malfoyn…

A/N2: Se on lyhyt, pahoitteluni siitä. Mutten halunnut väkisin tehdä siitä ylipitkää.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Chenoa - 15.03.2009 13:18:58
Ohhoh, aika siistiä sinänsä. Kuitenkin erittäin harmillista miten taikamaailmassa Harrysta oli tullut vain kulunut legenda.
  Ihan hieno epilogi kuitenkin. Tykkäsin. Ja ääh, sait vielä Weasleynkin mukaan :]

Kiitos
-Chenoa-
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Piyo - 15.03.2009 13:25:38
Jeij! Sait epilogin valmiiksi!  :D
Lainaus
Päiväkirjan sisällöstä on jo saatu sen verran selvää, että sen on omistanut henkilö nimeltä Draco Malfoy.
Tuossa repesin! Tuli mieleen, että joku vanha mummo lukee siitä päiväkirjasta esim. niistä Lussen suihinottosienistä!  ;D Kyllä siinä varmaan leuka loksahtaa  ::)

Ihana lopetus ficille  ;)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eowyn - 15.03.2009 20:37:26
Wou olen sanaton.
Aluksi li vähän Hä! olo, mutta lopulta tajusin että enää ei oltukkaan Dracon päiväkirjässä vään 500-vuotta tulevaisuuteen.

Kiitos yllättävästä lopusta
                             Eowyn
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Eeyore - 15.03.2009 20:51:27
Kieltämättä ensin mietin, että tulinkohan oikean ficin eteen, mutta kyllä se otsikko piti paikkaansa... Miusta tää oli erinomainen lopetus tälle ficille! Pidin taas kerronnasta ja tuosta perinteisestä lehden jaosta tai myynnistä, jota ei kyllä uskoisi olevan 500 vuodden päästä... Miusta oli kans mielenkiintoista ajatella, että englannin kieli olisi muuttunut ja että tuota päivistä käännettiin parhaillaan. Lisäks jäi mietityttämään, että mitä on tapahtunut, kun tuo päivis on kerran jääny tuonne kivien alle, mutta hyvä, että sitä ei kerrota ;)
Miss Weasley, ettei vain, ettei vain... Ja kyllä se taatusti on näitä meidän Weasley-sukuisia!
Lainaus
”Vai että Malfoy...” lehdenjakaja mutisi itsekseen. Hänen katseensa kääntyi vanhaan sukupuuhun, jonka hän oli saanut perinnöksi isältään. Ja tosiaan, aivan kuin eräs sukuhaara olisi pitänyt sisällään Draco Malfoyn…
Hoo mitä, missä vaiheessa Draco on saanu jatketta suvulleen?! Ja kenen kanssa? Onko Harry äiti ;D Hei hieno lopetus oikeasti, tarpeeksi mystinen ja jännä. Kiitos!
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 16.03.2009 16:49:10
Ohhoh, olin päivän poissa ja kommentteja satelee :o Mutta hei, se on ihanaa.

Chenoa, ehkä Harryn legendoituminen olisi miehestä itsestään vain hyvä juttu. Saa äijä rauhassa maata haudassaan :D

Piyo, eipä tosiaan tullut Dracolle mieleen kirjoittaessa, että 500 vuoden pästä joku mummeli kauhistelisi niitä sieniä >:D

Eowyn, sanaton?! Wau, nyt olen kyllä ylittänyt itseni :D

Eeyore, halusin säilyttää mystisen tunnelman JA olin liian laiska selittämään tarkemmin tapahtumia ennen päiväkirjan löytämistä, heh heh. Ja tottahan toki Weasleyn pitää viuhahtaa tulevaisuudessa, se suku ei sammu koskaan!

Taidanpa jättää vastaamatta tuohon viimeiseen kysymykseesi... *kjeh kjeh* Hyvä kun pidit epilogista, ja kiitos kommentista!

Olen tosi hyvä näiden hymiöiden kanssa, nytkään ei tullut tähän pätkään kuin neljä.. *roll eyes*
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Rins - 19.03.2009 17:55:47
Tänään ekaa kertaa eksyin tälle sivustolle, ja aloin lukeen kaikenlaisia ficcejä. Pari D/H paritusta kans, mut ne aika lailla ällötti. Sit löysin tän sun ficcis, enkä voi muuta sanoo kun "MAHTAVAA!" Hienoo tekstiä, Draco tuntu jotenkin tosi söötiltä tyypiltä. Parissa kohdassa repesin täysin. Kurjaa ettei näitä päiväkirjamerkintöjä ollu enempää kun 5 + epilogi :(
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 20.03.2009 20:32:10
Ihanaa tekstiä, teinirinsessa :D Kiva kun pidit söpöily!Dracosta, mä ainakin rakastin tuoda jääprinsessastamme herkän puolen esiin. Aivan loistava itsetunnonpönkittäjäkommentti sinulta, varsinkin kun olet vasta aloittanut Finfanfunin kiertelyn :)
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Narcy - 11.04.2009 17:20:11
aa ihana!  :) Draco oli niin ihana kun kertoili kuinka rakastaa harrya ja vihaa itse ostamaansa koiraa, jolle antoivat tosiaan kovin hömelön nimen. itse en ehkä antaisi koiralleni nimeksi juusto, mutta onhan se ymmärrettävää kun pojat olivat kovasti juoneet tonttuviiniä, vai mitä se oli? :D ju ah aivan ihana fic! hyvin pysyi päiväkirjamaisena, itse tuskin olisin onnistunut pysymään aiheessa. :) meni fic oikeastaan melkein kokonaan naureskellen hauskoille kohdille, kun vähä viiveellä välillä tajusin ja piti kohdat useampaan kertaan lukea.. (blondi kun olen^^) loppujen lopuksi fic oli mahtava, itse tykkäsin paljon! ja epilogi oli hyvä myös. :)


-N kiittää ja kumartaa
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 18.04.2009 23:13:52
Narcy, kiitos kommentistasi :) En kyllä itsekään antaisi koiralle nimeksi Juusto vaan Muumi :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Am Cullen - 04.05.2009 17:18:56
mielettömän hauska se koiran nimi XD
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: eFFy - 05.05.2009 15:46:46
Ihan mielettömän hauska ficci, repeilin täällä itsekseni;D Porukat vähä katto, ku mä vaan nauran tääl=) Draco oli aika sulonen<3 repeilin eniten noille sieni jutuille8DD kkiitti nauruista, tää pelasti mun tylsän päivän<3
-eFFy
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 18.06.2009 21:38:32
Am Cullen ja eFFy, kiitti kommenteista! Hauskaa että ficci oli hauska (joo olenkin tosi runsas sanankäytössäni) :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: nvm - 14.07.2009 16:19:13
oi oi. jaksoin ettiä näitä sun ficcejä ^^ pidin tästä tosi paljon ja repeilin vähän väliä :D oli monta kohtaa mitkä voisin tähän laittaa, mutta enpä jaksa lähtee niitä kalastaan tuolta enää :'D anteeksi kovasti.

kirjotathan lisää moniosasia ficcejä? H/Dtä tietysti  ;D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Layra - 14.07.2009 18:54:58
Iih, tää oli niin söpö<3 Draco oli tosi suloinen <3
 eiosaaantaajärkevääkommentia.net
Epilogista olit saanut tosi mielenkiintoisen, harmi vaan että Harrysta oli tullut vain myytti.
Mutta tosi kiva ficci : )
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 14.07.2009 20:01:17
Layra, tack (: Kiva kun kelpas.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Nuutti| - 17.08.2009 22:57:43
Mä en tiedä miksi aloin itkemään kun tämä loppui. Yliväsymystä, unen puutetta, jotain muuta paskaa kenties?
Mutta tuo loppu oli jotenkin oudolla tavalla surullinen. Ettö Harryä ei olisi ollut olemassakaan? Puhumattakaan Dracosta!
Tietenkin voihan se johtua siitäkin, että mieleeni hiipi ajatus kuolleesta Dracosta ja Harrystä. Kun nehän löysi sen päiväkirjan, ja se on ikivanha. Ja Draco ja Harry ois silloin kuollut ja se on ihan hirveän surullista.
Jotenkin mua ihmetyttää että kukaan ei muka muista YliMahtavanSeksikästä Draco Malfoyta, tai MaailmanPelastajaKaikkienSankari Harry Potteria..
Itku tuli kuitenkin.
Taidankin lähteä tästä hakkaamaan päätä seinään ja haukkumaan itseäni järjettömän päättömästä kommentistani.
Kiit♥s,

Suklaamurunen
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Cherina - 29.08.2009 13:03:39
Tää on ihan paras! Meinasin tukehtua moneen otteeseen, kun on kauhee yskä ja aina kun  nauraa, saa hirveen yskän kohtauksen. Tää on nyt virallisesti yks mun parhaita lukemiani ficcejä. Draco on niin hölmö välillä kirjoittaessaan, että alko etäisesti muistuttaa mua kun mä kirjotan jotain...
Sambialaiset suihinottosienet sai mut repeilemään pahasti ja kaikki Dracon ihmeelliset huomautukset ja asiat, jotka ei liittynyt mitenkään päiväkirjan tapahtumiin. Kertakaikkisen ihana. <3
Jotenkin se aina menee niin, että jos joku ostaa poika-/tyttöystävälleen lemmikin, niin sitten ostaja tulee mustasukkaiseksi ja alkaa inhota ostamaansa eläintä. Hihii. (öh, hihii?)

Varsinkin tosta epilogista mä tykkäsin ihan erityisesti. Se oli tosi kekseliäästi kirjotettu ja en oo ennen törmänny tollaseen juttuun. Great job!
Kiito ihan kamalasti ja niin. Love it <3
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Jokuwannab - 10.09.2009 17:17:52
Suklaamurunen: Wau 8| En ole koskaan saanut ketään itkemään ficeilläni ennen. Täytyy kyllä sanoa (niin tyhmältä kuin se kuulostaakin) että olen nyt pirun ylpeä itsestäni! Kiitos kommentista. P.s. Älä huoli, Harry ja Draco elää aina ja iankaikkisesti!

Cherina, älä nyt sentäs tukehu! :D Kiva kun tykkäsit, tänks.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: Dead_cat - 26.03.2010 16:13:28
Nyt ne penteleet kuitenkin sen löysivät, ja saman tein he kaappasivat kaikki hienot sieneni, mukaan luettuna sambialaisten suihinottosammakkotattien ainoaa laatuaan olevan kokoelmani.

EEIII JUMALAUTAAA!!! Sambialainen suihinottosammakkotatti xD

Karvapersekirous XDDd anna mun kaikki kestää. Mä tukehun kohta.
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: NeitiMusta - 29.03.2010 14:49:35
Oi mä tykkäsin tästä tosi paljon!! :D Tää oli älyttömän suloinen, söpö ja hauska!! :D  ♥

Varsinki siitä Luciuksen sienikokoelmasta. Ensin luin sitä kohtaa ihan normaalista, mut se sieni kohta oli pakko lukee pariin kertaa, ennen ku tajusin, et siin oikeesti puhuttiin sienistä. Sit repesin ihan kunnolla. Ja tykkäsin muutenki siitä, miten oli kirjottanu Dracon näkökulmasta ja et siin oli kuinteki jotain sellast omanlaista särmää..

Tykkäsin tosta epilogista, vaikka on jotenki hassuu aatella, ettei Dracoo enää oliskaan.. Tai siis sillain, et Dracosta ja no tietty Ihme Poikka Potterista ois jääny vaa legenda/myytti jäljelle.

Mut siis tosi hyvä oli :D Cheese.. se oli sulonen ja varsinki ku Draco ei tykänny siit.. :D Pikkupiru.. :D

NeitiMusta. :D
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta
Kirjoitti: katt - 30.03.2010 11:44:20
oi, tää oli kiva ^^
Ihana, söpö, hauska, suloinen... Tää sai mut nauramaan monessa kohdassa, en jaksa noita hauskoja kohtia lainailla, koska niitä olis sen verran paljon seliseli, laiskuus van iskee
Oijoi, Luccen sienivarastot x)

Oli kyllä mukava lukea tällaista päiväkirja-muotoista ficciä välillä. Dracon välihuomautukset oli kyllä mahtavia.

Oo, ja tuo epilogi oli kiva. Tykkäsin tuosta, että tapahtumat jätettiin hämärän peittoon. Lukija pystyy itse mietiskelemään, että minkäköhän takia päiväkirja oli sinne kivien väliin (vai oliko se alle? whatever) joutunu yms yms.

Elikkäs siis joo, tykkäsin.
- Kata
Otsikko: Vs: Otteita Dracon päiväkirjasta [K-13, H/D VALMIS! 5/5 + epilogi]
Kirjoitti: Fírinne - 03.11.2012 23:18:54
Voi jestas tämä on hyvä. Vatsalihakset ovat hirveän kipeät. Luulin jo kuolevani parissa kohdassa... Voi kauheaa...