Harry Potter -ficit > Pimeyden voimat

Sévère, Vakava || Ficlet Severuksesta, K-11

(1/3) > >>

Rowena:
Nimi: Sévère, Vakava
Kirjoittaja: Rowena
Ikäraja: K-11
Varoitus: Perheväkivaltaa, mutta ei kovin kuvailtua
Paritus: Ei suoranaista
Tyylilaji: Angst, ficlet
Vastuuvapautus: Maailma ja hahmot kuuluvat Rowlingille.
Tiivistelmä: Miksi olet aina niin vakava, Severus?
Kirjoittajan sana: Halusin kurkistaa Severuksen lapsuuteen, ja koska nyt on rintasyövän teemakuukausi, sivutaan tuota armotonta sairautta tässä ficletissä, joka menee Sataseeni sanalla 027. Vanhemmat.



Sévère, Vakava

Kun synnyin, ei kukaan hymyillyt. Synnytys oli vaikea, äidin ympärillä hääri kuusi parantajaa, jokaisella hikipisarat kasvoillaan.

Siihen synnytykseen oli äiti kuolla. Kuolkoon, sanoi isä, jolle tärkeintä oli saada jälkeläinen. Ei rakkauden tähden, vaan yhteiskuntakelpoisuuden.

Äiti jäi kuitenkin henkiin. Ja minä jäin henkiin. En itkenyt saapuessani tähän maailmaan, vaan olin puristanut huuleni tiukaksi viivaksi.

Vakavuus jatkui myös kotona. Ranskaa toisena kielenään puhunut äitini rupesi kutsumaan minua Sévèreksi, Vakavaksi. Isä sanoi, ettei se ole mikään nimi ensinkään ja löi äitiä pari kertaa. Sitten minusta tuli Severus.

Isä otti asiakseen huomautella säännöllisin väliajoin vakavuudestani myös kasvettuani vauvasta ymmärtäväksi lapseksi. Isän mielestä vakavuuteni oli häiritsevää, ei lainkaan lapselle sopivaa.

"Vieläkö olet vakava vai joko tulee itku?" hän kysyi rikottuaan käpyeläinfarmin, jonka parissa olin askarrellut koko päivän. Hänen mielestään eläinleikit kuuluivat tytöille. En enää koskaan tehnyt käpyeläimiä, mutta itkemään tuhottu farmi ei minua saanut. En halunnut suoda isälleni sitä nautintoa.

Kun äidillä todettiin rintasyöpä, ja hän oli menossa Pyhään Mungoon viikonmittaiselle hoitojaksolle, silloin minä itkin. Isä rupesi nauramaan, sanoi, että oli aina tiennyt olevansa tyttölapsen isä. Äiti hermostui, sanoi isän olevan ilkeä, uhkasi muuttaa pois minun kanssani. Isä löi häntä kolmasti, rintakehään, vatsaan ja takaraivoon. Sitten hän repi paidan pois äidiltä, sanoi tahtovansa nähdä äidin rinnat vielä kerran, ennen kuin ne poistettaisiin.

Minä juoksin huoneeseeni, sulkeuduin sinne. Suljin korvat ja mielen. Ajattelin niitä kivoja kotileikkejä, joita leikin sinun kanssasi.

Joten Lily, vieläkö ihmettelet, miksi olen aina niin vakava?

Sirina Black:
Aww, omalla tavallaan hyvin suloinen ficlet, mutta samalla hyvinkin surumielissävytteinen. Severus -parka kun joutui kestämään juoppoa isäänsä ja katselemaan kuinka tämä kohteli vaimoaan huonosti.

Vaikeatahan näin lyhyttä tekstiä on mitenkään arvioida kovinkaan monisanaisesti, mutta otetaan nyt ne normaalit tähän. En huomannut kirjoitusvirheitä, teksti oli sujuvaa ja eläväistä, melkein kuin itse olisi ollut mukana. Kaunis ja surullinen ficlet. Tykkäsin kovasti.


--- Lainaus ---Joten Lily, vieläkö ihmettelet, miksi olen aina niin vakava?
--- Lainaus päättyy ---
Tämä kohta oli kyllä ehdoton suosikkini. Ihana lopetus.


*Sirina kiittää ja kumartaa*

Sula.:
Ihana pieni ficci. <3

Tosi kaunista tekstiä, Severus-paran tuntemukset oli oikein hyvin kuvattu.


--- Lainaus ---Ajattelin niitä kivoja kotileikkejä, joita leikin sinun kanssasi.
--- Lainaus päättyy ---
Tämä kohta sai aluksi aivot raksuttamaan tyhjää, mutta puolen sekunnin päästä tajusin ja viimeinen lause (sopi muuten kuin nyrkki silmään) selittikin asian. ^^

Joo eipä tässä muuta sitten ollutkaan, lähden tästä askartelemaan omaa käpyeläinfarmia. -->

Cassiopeia:
Minä en millään osaa keksiä tähän mitään järkevää sanottavaa, mutta halusin kertoa, että rakastuin tähän. Ficci hipoi osittain täydellisyyttä. Pidin siitä kuinka tuo perheväkivalta oli kuvailtu aika "lievästi", ei turhaa kurjuudella mässäilyä. Silti se oli koskettavaa ja erityisesti pidin tästä:


--- Lainaus ---Sitten hän repi paidan pois äidiltä, sanoi tahtovansa nähdä äidin rinnat vielä kerran, ennen kuin ne poistettaisiin.
--- Lainaus päättyy ---
Se oli jotenkin niin törkeä ja pysäyttävä, laittoi ajatukset liikkeelle. Tämän ansiosta ficci sai oikeanlaisen tunnelman.


--- Lainaus ---Joten Lily, vieläkö ihmettelet, miksi olen aina niin vakava?
--- Lainaus päättyy ---

Tästä lopusta tykkäsin ihan älyttömästi. Osaat todellakin kirjoittaa Severuksesta. Ja tuo sanaleikki Sévère- nimessä oli kiva ja kekseliäs lisä tekstiin.
Kokonaisuudessaan omalla tavalla kaunis ja ruma ficci. Mielestäni ihana, kiitos tästä!

Rowena:
Sirina, hauska nähdä, että olet yhä Finissä! En ole sinun viesteihisi hetkeen täällä törmännytkään, olit ilmeisesti tauolla? Kiitoksia kommentistasi, oli ihana kuulla, että pääsit solahtamaan mukaan tekstiin.

Sula, kiitoksia kommentistasi ja tsemppiä käpyeläinfarmin askarteluun ;)!

Cassiopeia, kiitos kommentistasi! Et arvaa, miten ilostuin, kun luin, että mielestäsi osaan kirjoittaa Severuksesta. Olen taistellut herran kuvaamisen kanssa vaikka kuinka! Koko ajan on pelko, että kuvaan hänet liian herkäksi.



Pusuja kaikille!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu