Originaalit > Sanan säilä

Pikku Neiti Marleena ( S , ei paritusta, lapsen mielikuvitus )

<< < (2/3) > >>

Vio:
Aww, tää oli aivan älyttömän suloinen. :3 Kirjoitustyyli oli ihanan iltasatumainen ja lukiessa tuli sellanen olo ku ois kuunnellu jonkun lukevan tarinaa. Sekin, että iso osa tarinasta oli pelkkää dialogia, oli musta hyvä ratkaisu.


--- Lainaus ---Tempperamenttisella pikku neiti Marleenalla oli huono päivä, silloin oli kurjaa muillakin.
--- Lainaus päättyy ---
Temperamenttinen kirjoitetaan yhdellä peellä. Mun mielestä kuulostais lisäks paremmalta, jos pää- ja sivulauseen välillä ois joku sidossana, esim. "--huono päivä ja silloin oli kurjaa muillakin."


--- Lainaus ---”Olkaa vaiti!”, Marleena parkaisi--
--- Lainaus päättyy ---
Kun käytetään sitaatteja ja puheenvuoro tms. päättyy lauseen lopettavaan välimerkkiin, sitaatin jälkeen ei tule enää pilkkua. Eli jos on huutomerkki tai kysymysmerkki lopussa, pilkkua ei tule.


--- Lainaus ---”Tekö?” Marleena nauroi kimittäen.

”Ette, te olette koivuja.”
--- Lainaus päättyy ---
Tällaisia kohtia oli pari ja ne onnistu hämäämään mua taidokkaasti, tuli heti sellanen olo, että ton jälkimmäisen ois sanonu rouva Koivu eikä Marleena. Kehottaisin jättämään enterin käytön vähemmälle ja jättämään molemmat repliikit samalle riville. (”Tekö?” Marleena nauroi kimittäen. ”Ette, te olette koivuja.”)  Tulee yhtenäisempi ja vähemmän hämmentävä vaikutelma. Oli muuten varsin suloinen repliikkipari.


--- Lainaus ---”Aikuisten juttuja neiti hyvä.”
--- Lainaus päättyy ---
Yleensä kun puhutellaan jotakuta nimellä (tai sanalla), laitetaan pilkku nimen/sanan ja loppulauseen välille. Se on sujuvampaa niin kuin ilman. Eihän puhuessakaan sitä kaikkea heitetä yhteen pötköön, vaan nimen ja muun puheen välille tulee pieni tauko.


--- Lainaus ---”Et sinä jätäkkään--
--- Lainaus päättyy ---
Yhdellä koolla.


--- Lainaus ---Kesä kukkaset velloivat niityllä--
--- Lainaus päättyy ---
Kesäkukkaset tulee yhteen. Kukkien vellominen kuulosti tosi hauskalta.


--- Lainaus ---Rouva Koivu ei vastaa, sen valkea kaarna ja rapistuvat oksat pysyvät vaiti. Eikö Koivu kuullut enää Marleenaa vai kuuliko sittenkin?
--- Lainaus päättyy ---
Tässä häiritsi aikamuodosta toiseen hyppiminen.


--- Lainaus ---”Et sinäkään ole aikuinen, sinä olet koivu.”
--- Lainaus päättyy ---
Tykkäsin tosta kohdasta paljon.


--- Lainaus ---Sisälle ei neiti mennyt, vaikka pikkukekseillä maanitteli sisäkkö.
--- Lainaus päättyy ---
Tässä nyt vaan yks esimerkki, mut tykkäsin paljon noista epätavallisista sanajärjestyksistä. :3 Sopivat hyvin tekstiin.

Olit onnistunu vangitseen hyvin lapsen maailman ja logiikan ja sen, miten ajatusmaailma ja näkeminen muuttuu iän myötä. Tykkäsin siitäkin, että jäi avoimeksi, kuuliko Marleena Koivun sanat vai ei, samoin siitä, että Marleena istutti Koivun "lapsia" paikalle, johon Koivu olisi halunnut juurtua. Se oli jotenkin liikuttavaa.

Sinera:
Voi kiitos rakentavasta ja positiivisesta kommentistasi Vio! :) Korjailen noita virheitä kun kerkeän, hyvä kun huomasit tuollaiset tökkäykset tekstissä!

Lydia:

Ihana... Sellainen... Satumainen... Oon pitkän aikaa hypännyt tämän yli, mutta nyt halusin katsoa, millanen tää on ja... ihana, suloinen... Satumainen...

Sellaisia kirjotusvirheitä kun "itektti" yms. oli aika paljon, mutta niistä on jo kommattu, niin...
Ääh, ei tällaisiin voi kommentoida rakentavasti!!

Sanotaan nyt että pidin todella kovasti...

Sinera:
Olen todella otettu, että muutkin huomaavat lukiessaan tarinani olevan satumaiseksi tarkoitettu. Olen siis onnistnut luomaan sen tunnelman. Kiitos kommentistasi Lydia :)

sikuriina:
Tämä oli niin suloinen ja samalla kovin surullinen. Pidin kirjoitustyylistäsi, tää toi mieleen Elsa Beskowin sadut, joita meidän mummo luki mulle pienenä :)

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu