Ja sitten kysyn että ketkä on teidän lempiparit? Entä huonot?Pottereissa mun paritusmieltymykset tuntuu olevan ehkä eniten canon-parien puolella... Lucius/Narcissa, Arthur/Molly, Remus/Tonks ja niin poispäin. Fanonparituksista Ron/Harry on kyllä paras (koska friends to lovers... ♥). Sit kiitos Bean ja Odon oon alkanu shippaa Lockhartia ja Luodikoa... :D
vietiin Luihuiselta kaikki tupapisteet (koska valvojaoppilaat vie tupapisteitä jos yöaikaan jää kiinni, ja mehän tietty sit luihuiseksi naamioituneena sitten jäätiin aina tarkoituksella kiinni ;DMe tehtiin ihan samaa!! Meillä on toi peli itsellä (tosin nykyään se ja konsoli on mun vanhemmilla, meillä on vaan PS4) ja se on tullut kahlattua läpi aika monta kertaa. Muistan vaan, kuinka sillon 2000-luvun alussa pelkäsin ihan hirveästi kaikkia niitä hiippailukohtia, aina en suostunut oleen ees samassa huoneessa (kaveri pelasi), varsinkaan, jos tv:ssä oli äänet päällä, koska se musiikki ahdisti mua niin paljon. Pelailin sen pitkästä aikaa läpi itse 2020 keväällä ja olin ihan yllättynyt siitä, miten erilainen se oli nyt kuin lapsena :D Pääsin kaikki hiippailukohdat ylihelposti, Tällipaju ei aiheuttanut juuri harmaita hiuksia ja koirahenget ei ollut yhtään niin pelottavia kun muistin. Toki pelasin sitä siskoni kanssa ja sisko pelasi osan pelistä, mutta oli tosi hämmentävää silti, koska muistan pelänneeni tota peliä pienenä ihan hirveästi.
Hehee, samiksii ;D Musta olis kiva pelata tota taas joskus, mutta en oikee tiedä miten se onnistuis. Kaverilla ei ainakaan nykyisessä kämpässään oo ku PS4, ja mullakin on vain PS3 ja PS4 (mun lapsuuden PS2 saattais olla mun siskolla tai sitten veljellä...). En kyl tiiä onks kaverilla sitä peliä ees enää. Me kyl joitain vuosia sitten pelattiin sitä jonkin aikaa, mutta en muista siitä enää juurikaan. Se tais kyllä olla lähinnä perseilyä meidän kohdalla :DLainausvietiin Luihuiselta kaikki tupapisteet (koska valvojaoppilaat vie tupapisteitä jos yöaikaan jää kiinni, ja mehän tietty sit luihuiseksi naamioituneena sitten jäätiin aina tarkoituksella kiinni ;DMe tehtiin ihan samaa!! Meillä on toi peli itsellä (tosin nykyään se ja konsoli on mun vanhemmilla, meillä on vaan PS4) ja se on tullut kahlattua läpi aika monta kertaa. Muistan vaan, kuinka sillon 2000-luvun alussa pelkäsin ihan hirveästi kaikkia niitä hiippailukohtia, aina en suostunut oleen ees samassa huoneessa (kaveri pelasi), varsinkaan, jos tv:ssä oli äänet päällä, koska se musiikki ahdisti mua niin paljon. Pelailin sen pitkästä aikaa läpi itse 2020 keväällä ja olin ihan yllättynyt siitä, miten erilainen se oli nyt kuin lapsena :D Pääsin kaikki hiippailukohdat ylihelposti, Tällipaju ei aiheuttanut juuri harmaita hiuksia ja koirahenget ei ollut yhtään niin pelottavia kun muistin. Toki pelasin sitä siskoni kanssa ja sisko pelasi osan pelistä, mutta oli tosi hämmentävää silti, koska muistan pelänneeni tota peliä pienenä ihan hirveästi.
Entä mikä on lempikirjasi sarjan osista? Entä vähiten suosikki?Vähiten suosikkia en osaa nimetä, koska kaikki kirjat ovat niin rakkaita ja kaikissa on omat hyvät puolensa, mutta suosikki on Liekehtivä pikari koska siinä nyt vaan on eniten juttui mistä tykkään esimerkiks sylky, Luodikon lehtijutut, niin upean eeppisesti kuvailtu Voldemortin paluu, Sirius joka ei aiheuta mussa antipatiaa (eli oikeesti fiksu ja aikuinen kummisetä-Sirius, niin hyvä), ensimmäinen iso hahmokuolema jonka Harry näkee, paljastus Hagridin vanhemmista, Harryn ja Ronin välirikko ja sopiminen, joulutanssiaiset ja voi kauhee, tykkään vaan niin kaikesta siinä kirjassa (ja ehkä seki vaikuttaa et LP on ainoo kirja missä on miun lempihahmo mut hyshyss). Lievästi harmittaa ku oon varmaan pari vuotta kekeillyt et oispa hauskaa lukee Potterit uusiks mut tietty just nelonen on se joka on jääny mun äidille enkä oo ikinä muistanu kysyy et hän tois sen ko tulee käymään. :--D
Mutta on tosi hassua miettiä, miten iso juttu Potterit olivat silloin ilmestyessään. Harvemmin minkään kirjan julkaisu ylittää uutiskynnystä niin isosti, ja nykyään ihmiset taitaa jonottaa lähinnä muumimukeja. Paljon myös uutisoitiin esim. millaiselle paperille kirja tullaan painamaan ja kaikkea tuollaista. Olen tosi iloinen, että luin Potterit ”hypetysaikaan” ja sain edes jossain määrin olla osa tuollaista sukupolvikokemusta, vaikka muuten olen aina tuntenut syntyneeni väärälle vuosisadalle.Hahhaa, tässä vaan mä! :--D Ei mut oikeesti, vaikka mun oma suhtautuminen Pottereihin nykyään on vähän ristiriitainen, oon silti hyvin onnellinen että sain varttua niiden parissa. Joku siinä vaan oli niin helkkarin maagista, et ihan kaikki luki samoja kirjoja ja katsoi samoja elokuvia ja sitä löysi uusia kavereita ja tää maailma oli (ja on) niin laaja että siitä saa aina vaan lisää jutunjuurta.
Katoin tänään Viaplaysta Harry Potter And The Philosopher’s Stone: Magical Movie Mode mikä on julkastu tänä vuonna(voi ostaa viaplayssa.) Siinä on mm: tietovisa elokuvasta, pitkin elokuvaa tulee kysymyksiä. Ja ohjaaja kertoo joistain kohtauksista ja poistettuja kohtauksia on myös.Ja tää kuulostaa mielenkiintoiselta! Täytyykin katella, jos ehtis joululomalla joku päivä katsoo tän. Katotaan jos muistaisin vanhan Viaplay-tilini tunnukset. Viisasten kivi on mun lemppari Potter-leffoista ♥
Onko kukaan muu katsonut tuota? Mä tykkäsin siitä :)
Onko teillä mitään mietteitä tuosta HBO Maxille työstettävästä suuresta Harry Potter-sarjasta? Itse olen jotenkin sellainen, että vaikea uskoa koko projektin olemassaoloon ennen kuin se on katsojille tarjolla :DVaikka sitä onkin about koko elämänsä ollut sitä mieltä, että leffat jättivät niin paljon (liikaa) pois, ja monen Potter-fanin unelma olis tv-sarja, joka oikeasti sisältäisi tyyliin kaiken kirjoista, mä en oikee tiedä, mitä ajatella. Kun vaikka se just olis sitä, mitä teoriatasolla on halunnut, niin käytännössä...
Mutta näyttelijöistä ja musiikista tuli itselle sen verran rakkaita, että on vaikea edes kuvitella joitain muita heidän saappaissaan.Sama! Pakkohan se on myöntää, että leffat ovat ohjanneet tosi paljon sitä, millaisiksi hahmot kirjojakin lukiessa kuvittelen, niin on vaikea ajatella ketään muuta niihin rooleihin. Leffojen musiikitkin ovat niin ikonisia, että en mä osaa kuvitella velhomaailmaa ilman Hedwigin teemaa ja muita.