Title: Yksinäisyys
Author: LillaMyy
Rating: S
Genre: angst
Summary: erään illan pohdintoja
A/N: Erään synkän päivän vieläkin synkempänä iltana makoilin sängylläni ja ajattelin (vähän liikaakin ehkä jopa) ja päässäni alkoi muodostua runon alkua, mikä oli erittäin outo hetki, koska en ole IKINÄ ennen edes ajatellut runon kirjoittamista. Siirsin sen sitten kännykkääni talteen ja nakuttelin seuraavana aamuna koneelle. Jätin sen muhimaan hetkeksi ja muokkasin sitä sitten ajan kanssa, ja siitä tuli sitten tämän näköinen tapaus.
Niinä hetkinä kun yksinäisyys lyö,
näyttää tähtitaivaskin mustemmalta kuin yö.
Tuolloin ihminen kaipaa vain seuraa,
jonka kanssa itkeä tai nauraa.
Ei kai mikään auttaa voi,
jos valoa ei tuokaan aamunkoi.
Paras on ihmisen kai silloin,
peittää jo itsensä paksuin villoin;
toivoa jonkun tuovan lohdun tuon,
kun yli ei pääse upottavan suon.
Aamuin illoin mietin vain,
onko olemassa yksinäisyyttä lain,
vai onko se mun pääni sisällä,
ett’ yksin olen mä täällä?
Olenko ainoa joka yksin kuuntelee,
kun pimeinä iltoina ulkona tuulee?
Taivas aukeaa ja tuuli vinkuu,
ja ulkona pihamaan puut taipuu.
Makaan sängylläni ja kuuntelen,
kuinka taivas valittaa ja itsekin itken.