Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Rinnakkaistodellisuus => Aiheen aloitti: Verbal Jint - 15.09.2009 21:58:25
-
// Alaotsikko: Poliisikoira Rex, Richinger (Richie/Stocki)
Author: barty
Fandom: Poliisikoira Rex -jjb lisäsi fandomin otsikkoon
Rating: Sallittu.
Genre: Ficlet, jokin fluffyn tapainen, angst, romance.
Pairing: Ernst Stockinger/Richard Moser
Disclaimer: Poliisikoira Rex ei kuulu minulle millään muotoa, eivätkä (ikävä kyllä) nämä ihanat herratkaan. En saa tästä rahaa, vain viatonta hupia.
A/N: Alkuperäinen versio kirjoitettu eräänä tylsänä bilsantuntina vihon taakse, kirjoittaessani tätä koneelle, muuttelin tätä jonkun verran. Ja ah niin kliseistä fluffya tässä näkyy myös hieman. Mutta, kommenttia pyydän!
Muistatko, Richard? Kaikki ne hetket työhuoneessamme. Kaikki ne punertavat auringonlaskut, jotka toisiimme kietoutuneina ikkunasta näimme. Kaikki ne kerrat kun Höllerer jätti meidät kahdestaan jonkin huonon tekosyyn varjolla. Se kaikki oli nyt ohi. Sen jälkeen, kun vaimoni takia anoin siirtoa Salzburgiin, tiesin suhteemme olevan ohi. Siltikään, en koskaan unohtanut sinua. Joka yö sängyssä maatessani, haaveilin että vielä kerran saisin tuntea, kuinka suutelet minua. Niin hellästi, niin rakastavasti. Haaveilin, että vielä kerran saisin kuulla sinun kutsuvan minua omaksi rakkaaksesi. Hetken aikaa toivoin, että ilmestyisit oven taakse ja rakastaisit minua taas.
Silloin se olisi vielä ollut mahdollistakin, mutta sitten Salzburgin poliisiin kantautui tieto kuolemastasi. Olit lopullisesti poissa. Et voi käsittääkään, kuinka murruin kyyneliin kesken työpäivän kuullessani asiasta, kaikkien nähden. Muut luulivat kaiketi, että olimme vain erittäin hyviä ystäviä, tai että minä vain yksinkertaisesti olin sisimmässäni kauhea itkupilli. Voi, kunpa he olisivat tienneetkin koko totuuden. Richard, missä ikinä nyt oletkin, haluan sinun vain tietävän, etten koskaan ikinä lakannut rakastamasta sinua. Ja toivon, ettet sinäkään minua.
-
Mustalupiini: mä tykkään vähän kaikista parituksista : D ja kiitos jälleen kommentista♥
-
Hoo, tämä oli hyvä sarja. Tässä ficissä jäin kaipaamaan poliisikoira Rexiä! Hänet olisi voinut mainita vaikka vain yhdellä lauseella, lohduttamassa kertojaa painamalla pään tämän polvelle tai tuomassa makkarasämpylöitä tai jotain vastaavaa. Muuten hyvä, mutta luulen, että kyllä työkaverit olisivat nuo kyyneleet ymmärtäneet. Menettäminen on aina hankalaa.
-
Mä tykkäsin, mutta eniten mua häiritsi pilkutus joissain kohdin. Mä syyllistyn tähän itsekin jonkin verran, mutta esim. "Joka yö sängyssä maatessani, haaveilin että vielä kerran saisin tuntea, kuinka suutelet minua." Mä laittaisin itse ensimmäien pilkun haaveilin-sanan jälkeen.