Harry Potter -ficit > Hunajaherttua

Hortonomiaa, herbologiaa ja Hermione (S, Neville/Hermione, 3/3)

<< < (4/4)

Kaarne:
No niin! Ensinnäkin: se, että olen kommenttieni kanssa näin myöhässä, ei todellakaan johdu välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että olen oikeasti tykännyt näistä tosi paljon, enkä unettomuuskuukausien aikana vaan saanut aikaiseksi kommentoida paljon mitään. Kerrottakoon kuitenkin heti näin alkuun, että nämä tekstit lohduttivat sekä joulupäivän ja tapaninpäivän välisenä yönä, kun en lainkaan saanut nukuttua, ja sitten tammikuun puolivälissä, kun jo pelkkä sängystä nouseminen uhkasi itkettää, ja päätin lääkkeeksi lukea viimeisen ilmestyneen osan. Tulivat siis todella oikeaan aikaan ja olivat todella arvokkaita. ♥

Minusta kirjoitat edelleen aivan upeasti ja kihisen jo nyt innosta myös Umpisolmujen ja urotekojen suhteen, joiden uusimmat osat ovat minulla vielä lukematta. Tämä tekstikolmikko oli kuitenkin kyllä minulle erityisen rakas, koska oli ihanaa lukea tästä parituksesta. Nuo kaikki pienet yksityiskohdat ja tunnelmien vaihtelut kodin huomasta viidakon syvyyksiin olivat mahtavia. Tykkäsin myös todella paljon siitä, että Hermione ja Neville olivat jo tekstin alusta asti yhdessä, eikä aikaa mennyt suhteen alun kuvaamiseen ja epäröintiin. Suhde vaikutti myös todella terveeltä ja se on itsessään ihan mahtava juttu, harvemmin saa lukea tällaisista tasapainoisista parisuhteista. :)

Vinhavehka kuulosti tosi söpöltä ja pidin myös mudasta ja moskiitoista. Romanttinen ilta teltassa oli myös kauniisti kuvailtu ja pystyin hyvin kuvittelemaan kaksikon viidakkoon katselemaan tähtiä. Näissä kaikissa osissa oli pehmeä ja lempeä tunnelma, mutta kuitenkin sen verran särmää, että hahmot tuntuivat omilta itseiltään eikä mennyt liian siirappiseksi. Tykkäsin myös siitä, miten Hermione oli näissä kerrankin se, joka teki välillä virheitä - ja sitten toisaalta Nevillekin tuossa ensimmäisessä osassa teki virheen siinä, ettei uskaltanut kertoa allergiastaan. (Kasviallergia oli myös hauska oivallus ja yksityiskohta, otan omaksi fanoniksi. :D )

Viimeinen osa oli kaikessa lyhykäisyydessään ihana kruunu tälle trilogialle ja oi että, niin täydellinen lopetuslause. Monia ihania vuosia tälle parivaljakolle!

Palaan näihin vielä varmasti useita kertoja, sen verran mahtavan kokonaisuuden olit saanut aikaiseksi. Kiitos ihan hurjasti tästä lahjasta, se oli totisesti joulun parhaita. ♥♥♥

sugared:
Vehka: Toivottavasti tiedät, että en ole missään nimessä niin ajatellutkaan! Ymmärrän tosi hyvin. Tosi kurja kuulla, että sulla on ollut noin paha olla, mutta oon tosi tosi iloinen, jos nämä tekstit on tuonut edes pienen valonpilkahduksen synkkyyteen. <3 Ja ilahduin kyllä tosi plajon kommentistasi, kiitos hirmuisesti! Kiva, että myös Umppari kiinnostaa - mulla on kova tahto saada se oikeasti valmiiksikin. :D Mua vähän mietitytti, osaanko kirjoittaa Neville/Hermionea, joten ihana kuulla, että tykkäsit heidän suhteestaan tässä! Hauskaa muuten, että oot vaihtanut nimimerkkisi - viidakossa oltiin nimittäin ihan tarkoituksella vinhavehkan jäljillä.

--- Lainaus ---Näissä kaikissa osissa oli pehmeä ja lempeä tunnelma, mutta kuitenkin sen verran särmää, että hahmot tuntuivat omilta itseiltään eikä mennyt liian siirappiseksi. Tykkäsin myös siitä, miten Hermione oli näissä kerrankin se, joka teki välillä virheitä - ja sitten toisaalta Nevillekin tuossa ensimmäisessä osassa teki virheen siinä, ettei uskaltanut kertoa allergiastaan.
--- Lainaus päättyy ---
Jes, iloitsen sun kuvauksesta tuosta tunnelmasta. Juuri tuo mua itse asiassa mietitytti, kun lähdin parituksesta kirjoittamaan. Neville ei ole mulle kovin tuttu hahmo, ja "kiltti kömpelys" on se, mitä kirjoista päällimmäisenä jäi hänen hahmostaan mieleen. Halusin kuitenkin tutustua hänen muihin puoliinsa ja siihen hiljaiseen voimaan, joka saa hänet uudelleen ja uudelleen toimimaan rohkeasti. Yritin myös välttää sellaista dynamiikkaa, jossa Hermione on kipakka tietäjä ja Neville lempeä vässykkä, ja tutkailla ennemmin muunlaisia "ristiriitoja".
Kiitos kertakaikkisen ihanasta kommentista; olen valtavan iloinen, että nautit lahjasta!

Angelina:

--- Lainaus ---”Minä olen allerginen hyasinteille!”
--- Lainaus päättyy ---

Naaaww, voi elämä Neville :''D Onhan se tietysti jalo syy niiskuttaa päivästä toiseen, kun ei tohdi myöntää että on allerginen varta vasten hänelle ostetuille hyasinteille.

Toisen osan kohdalla täytyy kyllä ehdottomasti olla samaa mieltä Hermionen kanssa - mua ei viidakkoretkelle saisi raahattua kirveelläkään, saati että jäisin sinne yöksi, oli taikuutta apuna tai ei ;D

Tämä oli kyllä kokonaisuudessaan herttainen ja söpö :3 Paritus ei ole itselleni entuudestaan tuttu, mutta olit saanut Hermionesta ja Nevillestä tehtyä oikein toimivan ja suloisen parin. Eroavaisuuksistaan huolimatta he ymmärtävät toisiaan ja musta tässä näkyi sellainen yhdessä kasvaminen ja että ajan kanssa opitaan tuntemaan toinen paremmin ja samalla myös tunteet syvenevät. Kiitos taas ♥

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu