Originaalit > Sanan säilä

Viimeisellä kellonlyömällä | S | maaginen realismi, dystopia

<< < (2/2)

Avaruuspiraatti:
Bongasin tämän stalkkerinappulan takaa ja olen minä kyllä lukenut tämän joskus aikaisemminkin, mutten tainnut koskaan kommentoida! Tämä on ihan hervoton. Tykkään kovasti. Juuri sopivan älytön, muttei kuitenkaan liian älytön, että tälle pyörittelisi silmiään. Tänään oli ilmastonmuutosasiat kuumana puheenaiheena, kun nähtiin kaveriporukan kanssa kahvilla, ja olen kyllä niin epätoivoinen pallomme tulevaisuuden suhteen, että tämän lukeminen kävi minulle melkein kuin puhdistautumisena kaikesta pahasta. Huumori tekee kaikesta vähän vähemmän kamalaa.


--- Lainaus ---Uusin ympäristötutkimus julistaa: ilmastonmuutos on ehkä jo täällä.
"Syytä ei ole kuitenkaan huoleen", totesi Yhdistyneiden Veden Valtaamien Rannikkovaltioiden, YVVR:n edustaja aamuisessa tiedotustilanteessa.
"Vesi yltää vasta puoleen sääreen."
--- Lainaus päättyy ---
Tämä kohta. Ihan mainio. 10/10.

Kiitoksia tästä, aika mahtava fikki! <3

Sokerisiipi:
Tämä on lievästi sanottuna hämmentävä ;D Menee paikoin niin maagiseksi, etten enää tiedä, puhutaanko tässä oikeasta todellisuudesta vai jostain keinotekoisesta simulaatiosta, jossa on mahdollista matkustaa eiliseen rauhattomuuden portilta ja turbulenssin sijaan on muisteluaaltoja. Hmm. Voi olla, etten vain pääse sellaiseen päättömään mielentilaan, jossa on ihan loogista sanoa, että korppi on kuin kirjoituspöytä (Liisa Ihmemaassa.) Mutta kyllä minä tästä pidin! Tekstin charmi on loppujen lopuksi juurikin tämä absurdius.

Minulle tuli todella kolkko ja sieluton kuva ihmiskunnasta tämän tekstin myötä, ja juuri sen vuoksi tästä pidinkin. Ollaan ihan totaalisesti too far gone, ettei inhimillisyydestäkään ole jäljellä kuin muisto siitä (jonne halutaan matkustaa.) Vakavat asiat lyödään leikiksi, vitsiksi, mainoksiksi. Elämää eletään jossain aivan muualla kuin läsnä tässä hetkessä. Loppukohtauksesta tuli sellainen fiilis, että Mr. Herra aikoo possauttaa koko maailman kirjaimellisesti säpäleiksi. Mr. Herran sanavalinnat olivat nimittäin sen verran hyytäviä: "olemme lähellä kaiken huipentumaa" ja "mitään en aio säästää". Kenties kyseessä todella on se kaikista suurin, dramaattisin ja vihoviimeisin performanssiesitys ::) (kaikki kuolevat) ja siis, rakastan tällaisia pahaenteisiä tekstejä/loppuja!

Muut pitivät tätä pääosin hauskana, mutta minä pidin tästä juuri sen rivien välissä mätänevän synkkyyden vuoksi! Kiitos siitä, että teit tästä mahdollisimman monitulkinnallisen. Oli ilo lukea!

Gernumbli:
Avaruuspiraatti, kiitos paljon hahahaa! Just palasin hetken mielijohteesta Finiin nostalgisoimaan, olipa hauska huomata kommentteja.

Sokerisiipi, onpa kivaa että just absurdius viehätti! Muistelen, että tätä kirjoittaessa oli vahvasti semmonen olo, että antaa pallon mennä, kun turhautti kaikenlaiset ihmisten asennoitumiset (ja toisaalta myös oma saamattomuus) :D Kiitos pitkästä ja pohtivasta kommentista!

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu