Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus
MCU: I'll Be Waiting | S | Steve/Tony | In English
Angelina:
A/N: Teksti siirtyi Rinnakkaistodellisuuteen, koska change of plans ja ikäraja K-11 > S :)
6. [200 sanaa]
Tony Stark was everything Steve had imagined and even more.
He was kind and selfless, even though he sometimes tried to pretend that he wasn't.
He made Steve laugh every single day and his own smile continued to take Steve's breath away year after year, because when Tony Stark smiled... It was truly beautiful.
Tony was also a lot smarter than him but never made Steve feel stupid on purpose - instead he tried to teach him as much as possible.
Tony was also annoyingly stubborn and they did fight - and sometimes it got ugly.
But they made it work and they truly loved each other. Not just because they shared a soulmate mark but because they wanted to.
Tony made Steve feel at home and because of Steve, Tony wanted to be a better person every day.
They continued saving the world as Captain America and Iron man and they worked beautifully together with the other Avengers. No matter what the threat was, they solved it.
Then Thanos came and snapped his fingers, turning half of the world to dust. Steve and Tony still had each other but their friends suffered and they knew they had to avenge this.
Together.
Angelina:
A/N: Mun oli pakko saada tää ulos ja nyt vihaan itseäni. Oon nyt kiltti ja varoitan, että tää spoilaa End gamea, mutta jos et oo vielä(kään) nähnyt sitä, niin seriously........
7. [300 sanaa]
When Steve saw Tony grabbing the Infinity gauntlet his world stopped.
There was a full blown battle around him and all he could see was his soulmate and all he could hear was the love of his life saying,
“And I... am Iron man.”
And suddenly it was all over.
Thanos and his troops vanished into the air and the group of newly promoted Avengers looked around smiling and cheering without actually knowing what happened.
Steve dropped his shield and ran to Tony who looked pale and too small and was supported by even smaller Peter Parker.
“Mr. Stark”, the boy said with a sob, “we won! You did it.”
When Steve came to their side, Peter shifted so that Steve could help Tony to lay in the ground.
He held Tony's face with his hands and felt tears in his eyes.
“Tony, please.”
But Tony just smiled, his eyes filled with emotion. He raised his hand and grabbed Steve's wrist firmly.
“We did it.”
Steve didn't want him to speak because Tony needed to save his strength and not waste it on him. He was about to turn and call for help when Tony took a deep ragged breath.
“Steve, look at me.”
And Steve did, even though he could barely see with his teary eyes. He held his soulmate more tightly.
“Don't cry, sweetheart”, Tony whispered with a smile, “you'll live a long and meaningful life and when you're ready... I'll be waiting for you.”
“I know you will”, Steve said and even smiled a little through his tears, “you'll never get rid of me, you hear that? I'm going to find you again and we'll have eternity together.”
“I like the sound of that”, Tony said and Steve could see a single tear falling from his eye.
Vendela:
You did it :'(
En voi oikeasti uskoa, että teit tämän!! Kuinka saatoit? Kuinka pystyit? Ja siitä huolimatta tämä oli hieno lopetus. Yllättävä ja jotan mitä ei odottaisi juuri sinulta. Arvostan :)
En kommentoinut noita muita osia tänne, vaikka luin ne heti tuoreeltaan. Nyt jokunen sana niistä.
Tuo noiden tapaaminen ei mennyt sillä tavalla kun olin itse ajatellut, mutta tämä olikin parempi tapa. Ehkä tässä tarinassa leijui kuitenkin koko ajan sellainen lopuntuntu? Soulmate on aivan ihana trope mutta jäin väkisin miettimään oliko tässä näiden kahden sielunkumppanuuden kolmantena pyöränä maailman pelastaminen. En tiedä kuinka tarkkaan olit suunnitellut ja analysoinut tätä tarinaa mutta sellaista minä luin tuolta :)
Tämä oli kaunis ja surullinen tarina, ja surullisella tarkoitan sitä että jos joku kuolee niin minulle se on riittävän surullinen! Kiitos kun kirjoitit, mutta seuraavaksi vaadin sulta joko fluffya tai pornoa ;D tai sitten kirjoitat tälle sellaisen jatko-osan missä Steve kuolee ja nämä saavat jälleen olla yhdessä!
Vendela
Angelina:
Vendela: ♥♥♥ EN TIEDÄ MITEN PYSTYIN : D En voi varmaan koskaan enää tehä tällästä, koska särjin oman sydämeni tällä tekstillä. Mutta en vaan nähnyt tälle muunlaista loppua </3 Mun pitää kirjottaa joku fluffinen soulmate!au ja paikkailla sillä tätä ;D En ollut miettinyt noin tarkkaan, mutta kieltämättä itselläkin oli alusta asti sellanen... no joo, toi lopuntuntu on hyvä ilmaus! Ihanaa kun luit ja kommentoit, yritän pysyä sokerilinjalla jatkossa :33
Rosmariini:
Terkkuja kommenttiarpajaisista!
Steve/Tony on mulle parituksena vähän vieras, mutta sitten näin tämän tarinan kuvauksen ja ajattelin, että tämä on pakko lukea! Olen joskus nähnyt netissä postauksen, missä esiteltiin juuri tämä kyseinen soulmate-trope, jossa on nuo päivämäärät tatuoitu käsiin. Ihastuin siihen silloin kovasti, koska tämä on tosi kutkuttava idea. Olit toteuttanut sen tässä tosi hyvin sekä Steven että Tonyn tapauksessa. Tykkäsin siitä, miten eka kävit läpi tuota Steven taistelua siitä, miten hän tiesi, ettei koskaan tulisi tapaamaan soulmateaan koska kuolisi sitä ennen, ja heti sen jälkeen Tonya, joka ajatteli asiasta päinvastoin: hän ei voisi vielä kuolla, koska ei ollut tavannut soulmateaan.
Tykkäsin myös siitä, miten olit viimein kuvaillut heidän tapaamisensa, kun se lopulta tapahtui! Nauroin vähän ääneen tuolle huomiolle siitä, että toivottavasti se ei olekaan Loki. :"D Ja sitten ensivaikutelma Tonysta: "some kind of red and gold robot flying around and blasting lasers." Todenmukaisempaa kuvausta Tonysta saa kyllä etsiä!
Kutososa oli <3. Ihana kuvaus heidän suhteestaan, ja suosikkikohtani oli ehdottomasti tämä:
--- Lainaus ---Tony was also a lot smarter than him but never made Steve feel stupid on purpose - instead he tried to teach him as much as possible.
Tony was also annoyingly stubborn and they did fight - and sometimes it got ugly.
But they made it work and they truly loved each other. Not just because they shared a soulmate mark but because they wanted to.
Tony made Steve feel at home and because of Steve, Tony wanted to be a better person every day.
--- Lainaus päättyy ---
Koska tähän vain tiivistyy tosi täydellisesti sekä Steven että Tonyn olemus! He ovat pohjimmiltaan tosi erilaisia, mutta muodostavat hyvän parin juuri siksi: heidän heikkoutensa täydentyvät toistensa vahvuuksilla. Ihana ajatus myös tuo, että he eivät koskaan koe sielunkumppanuutta taakaksi, vaan tekevät aktiivisesti työtä sen eteen, että se toimii.
Seiskaosa oli sitten vaan feels!!! Toisaalta tosi traaginen lopetus, koska tässä AU:ssa kaikilla on vain yksi soulmate ja nyt Steve joutuu elämään loppuikänsä ilman omaansa :( Mutta olit kirjoittanut sen tosi kauniisti ja tästä tuli sellainen ihana "tapaan sinut toisessa elämässä"-fiilis.
I'm a sucker for tragedies, joten minuun tämä kyllä osui ja upposi! Hieno kirjoitus kaiken kaikkiaan, kiitos näistä Stony-feelseistä :-*
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta