Finfanfun.fi

Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: anonym. - 02.05.2010 20:55:44

Otsikko: Twiligth: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7! K-11
Kirjoitti: anonym. - 02.05.2010 20:55:44
Ficin nimi: Broken life
Kirjoittaja(t): Hannm
Oikolukija/Beta: minä itse
Fandom: Twilight
Tyylilaji/Genre: Angst, romance, fluff, humor, het
Ikäraja: K-11
Paritus/Päähenkilöt: Bella/Edward, muita normiparituksia
Yhteenveto/Tiivistelmä/Summary: Bella tapaa Edwardin kesälomalla ja he ystävystyvät. Kaikki on hyvin siihen asti kunnes hänen vanhempansa eroavat jonka seurauksena Bella joutuu huostaan ja Reneé vieroitukseen.
Varoitukset: kirjoilua, aika perus
A/N: Tämä toinen ficcini ikinä joka liittyy Twilightiin. Idea taitaa olla jo aika loppuun kulutettu mutta toivotaan että tähän tulee paljon juonenkäänteitä ;) te vaikutatte siihen mitä minä kirjoitan :)

Btw: kaikki ovat ihmisiä!



Traileri

Vietämme kesän kuuminta aikaa

"Heippa, menen rannalle!"
"Bella! Muistathan laittaa aurinkorasvaa?"
"Kyllä, kyllä."

Tapaamme ihmisiä...

"Kuka sinä olet?"
"Be-Bella. Tai siis Isabella....eikun..."
"Hauska tavata Bella. Olen Edward."
"Hei."

...jotka auttavat vaikeina aikoina.

"Vanhempani eroavat."
 "MITÄ?"
"Charlie petti äitiä."
"Sinä selviät tästä! Autan sinua."
"Kiitos."

Mutta ero ei auta ketään...

"Se, että erosit isästäni, ei tarkoita sitä että voisit ryypätä ja lyödä minua!"
 "SINÄ olet syypää tähän!"

...josta seuraa

"Sinähän olet Isabella?"
"Bella vain. Miksi kysytte?"
"Sinut otetaan huostaan. Naapurinne soitti meille ja ilmoitti jatkuvasta kotiväkivallasta."
 "..."

Sitten tapahtuu jotain odottamatonta...

"Bella, mitäs sanoisit, jos muuttaisit asumaan meille väliaikaisesti?
"Se olisi ystävällistä Esme, mutten tahdo olla vaivaksi."
 "Voi et tietenkään olisi! Olimme äitisi kanssa hyviä ystäviä ennen kuin..."
"Juu tajuan. Kiitos, suostuisin mielelläni."

...ja asia johtaa toiseen.

"Rakastan sinua Isabella."
 "Minäkin sinua, mutta se ei tulisi onnistumaan."
"Ja miksi ei?"
"Koska..."
"Sitähän minäkin."

Luulitteko, että vastoinkäymiset loppuisivat tähän?

"Reneé vapautui vieroituksesta. Hän haluaa sinut takaisin kotiin."
 "Mutta entä jos minä en halua lähteä?"

Koulu alkaa, suhteet kärsivät.

"Paskiainen! MITÄ tämä on, että löydän sinut pussailemasta jonkin huoran kanssa?!"
"Bella...tämä ei ole TODELLAKAAN sitä miltä se näyttää."
 "HAH! Et varmaan itsekään tajunnut, kuinka kliseiseltä tuo kuulosti! Se on loppu nyt."
"Mutta minä puhun TOTTA."
"Pysy erossa minusta!"

Päättyykö kaikki onnellisesti?

 Sen päätät sinä.


//Kuura muokkasi ikärajan otsikkoon
Otsikko: Vs: Broken life
Kirjoitti: NiNNNi - 02.05.2010 21:04:58
Mie ainakin jään lukijaksi, ja yritän silloin tällöin muistaa kommentoida kans. (:
Traileri oli kiinnostava ja uskon todella, että juonenkäänteitä riittää (;;
Joten en nyt oikein osaa sanoo vielä mitään, mutta toivottavasti eka luku tulee pian.

♥:lla ninnni~
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: isbemoi - 03.05.2010 01:04:47
VAikutti mahtavalta.
Ihan varmasti jään lukijaksi, toivottavasti jatkoa saadaan pian.

Ja minäkin uskon että juonenkäänteitä tulee riittämään.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: mariamo - 03.05.2010 01:10:31
Lainaus
A/N: Tämä toinen ficcini ikinä joka liittyy Twilightiin. Idea taitaa olla jo aika loppuun kulutettu mutta toivotaan että tähän tulee paljon juonenkäänteitä  te vaikutatte siihen mitä minä kirjoitan


Tuon kohdan luettua en ollut varma jaksanko lukea traileria, mutta päätin sitten lukea. Ja hyvä niin, koska yllätyin.
Tämä tosiaankin on kulutettu idea -kuten itsekkin sanoit - mutta jos osaa, tästä ideasta pystyy kehittelee todella mahtavan ficin. Ja huomaan, että sitä on tältä ficiltä tulossa.

Nykyään harvoin luen human ficcei, koska joskus luin niitä aivan liikaa, ja kiinnostus on kadonnut.
Mutta tykästyin tähän hirmuisesti, vaikka traileri vasta on tullut, joten odotan malttamattomasti jatkoa. :3

En jaksa väsätä mitään ns.'pitkää' kommenttia, sillä se ei tule onnistumaan, joten jatkoa vain :)

♥m
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: alba - 03.05.2010 13:45:23
Oi, trailerin perusteella kuulostaa vallan mainiolta.
Ja päätän nyt jo onnellisen lopun. Heh he hee.  ;D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: aurore - 03.05.2010 14:22:51
Vautsi !
Tätä minä ainakin jään seuraamaan (:
Traileri vaikutti tosi mielenkiintoiselta.
Toivon, että eka luku ilmestyisi pian  :-*
~ a.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: Deph - 03.05.2010 15:24:17
Jään seuraamaan ! :D
Pitihän vakikommaajani ficci käydä katsomassa ja tykästyin.
Kuten jo kirjoitit, juoni on kulutettu, mutta ne juonenkäänteet tekevät mistä tahansa ficistä ihan erilaisen <3
Yksi virhe trailerissa:

Lainaus
"Sinut otetaan huostaan. Naapurinne soitti meille ja ilmoitti jatkuvasta koti-väki vallasta."
kotiväkivalta. Yhdyssana, ainakin minusta.

Eipä kai muuta. Paitsi jatkoa !

♥ Deph

Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: anonym. - 03.05.2010 15:37:06
NiNNNi: kiitos, juu. kommentteja on aina mukava lukea ♥
isbemoi: :o kiitos
mariamo: kiitos, että jaksoit lukea tuon minun ei-niin-positiivisen huomautuksen jälkeen ;) huikamala, nyt tuli paineita. toivottavasti osaan tehdä tästä mielenkiitoisen ;o  nähtäväksi jää.
eikä minultakaan taida herua pitkää vastausta, ei haittaa vaikka ei aina kirjoittaisikaan kuin ruuneberi.
Alba: kiitos. juu toivotaan että kaikki kääntyy parhain päin.
aurore: kiitos. :)
Deph: oi kiitos kommentista ♥ :) seelvä, taidankin käydä korjailemassa tuon virheen (mietin sitä pitkään että miten se kirjoitetaan oikein)

kiitos jokaiselle kommentoijalle + lukijalle. ei luoja, olin ihan kikseissä kun tulin kotiin ja katsoin, että onko kukaan viitsinyt kommentoida vai onko tämä haukuttu ihan lyttyyn. ♥
Jatkosta en osaa vielä sanoa. Koulussa tulee nyt koeviikko (tällä viikolla terveystiedon, enkun & äikän kokeet. jes.) ja siihen päälle on vielä musikaali harkat.. se on semmonen koulun juttu (narri ja lohikäärme (?))
offiksi meni.
jatkoa kuitenkin tulee, sen uskallan jotenkin luvata ;)

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: Vanamo - 03.05.2010 17:09:53
Traileri oli kiinnostava, vaikka niin kuin itse sanoit, tämä on aika kulutettu idea.
Jään kuitenkin seurailemaan, jatkoa vaan. ♥
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: Scaramouche - 03.05.2010 18:12:30
Onhan idea toki paljon käytetty, mutta edelleen toimiva, mikäli kirjoittaja tuo siihen jotakin uutta. En osaa vielä sanoa pelkän trailerin perusteella että onko tässä sitä jotain mitkä saa mut yleensä kiinnostumaan ficeistä, mutta kyllä mä tätä luultavasti jään seuraamaan. Tää on ihan mukavan kuuloinen ja traileri oli hyvin kirjoitettu. Virheitä en osannut katsoa.  ;)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: anonym. - 03.05.2010 18:29:51
Twaikkari: kiitos kommentista, juu idea on niiiin puhki kulutettu ://  mutta kukapa odottaisikaan minulta mitään mullistavaa ;)
Salla: hah, toivotaan, että osaan tehdä tähän jotain sitä särmää mikä saa sinutkin lukemaan! kiitos sinullekin :---)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: Sarkku - 03.05.2010 19:32:56
Mähä sanoin et kannattaa laittaa tää  ;)
Kyllä alan lueskelee tätä...

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: -jjassuu - 03.05.2010 20:24:52
Traileri sai ehottomasti mun mielenkiinnon heräämään :)
en selitä mitään, koska pitäs tehä vielä huomisen läksytkin :D
ekaa lukua odotellessa :)

♥ j
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: anonym. - 03.05.2010 20:32:03
Sarkku: joo, ainahan siä sanot kaikkea ;)
-jjassuu: kiitos, juu ekaa lukua olen tällä hetkellä väkertämässä :)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut
Kirjoitti: En-nu - 03.05.2010 20:46:06
Äkkiä eka luku kuulostaa ihanalta <3
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: anonym. - 03.05.2010 21:16:50
A/N: En-nu: kiitos sinullekin :)
Sainkin tämän luvun jo näin pian valmiiksi eli yhdessä illassa. Tekstin laatukin taitaa olla sitä luokkaa, että sen voisi polttaa takassa mutta koittakaa kestää.


Luku 1


Makasin sängylläni ja näpräsin kännykkää. Normaalisti olisin ollut tähän aikaan rannalla 'porukkani' kanssa. Porukalla tarkoitan siis Angelaa, Jessicaa, Tyleriä ja Mikeä. Paras entinen ystäväni Lauren oli erkaantunut meistä, kun oli kuullut joltain ei-niin-luotettavalta-ihmiseltä, että olin puhunut pahaa hänestä. Olen aika varma, että juorun oli laittanut liikkeelle Tanya, koulun jakorasia.
Säikähdin, kun yhtäkkiä kännykkäni rupesi tärisemään. Näytössä vilkkui laatikko "uusi viesti vastaanotettu".

Lähettäjä: Jessica
Päivämäärä: 06/07/2010
Aika: 3:15 PM

Bella! tule äkkiä rannalle. Tultiin Angelan kanssa tänne ehkä puoli tuntia sitten ja ajateltiin pyytää sinutkin mukaan. Tulethan? Please?
Täällä on hietikko täynnä komeita kundeja! Ahh. Luulen, että tuo tummahiuksinen juuri vilkaisi minua.

Jessicalle ei voinut sanoa ei, joten päätin lähteä.
Pakkasin mustaan kangaskassiini pyyhkeen, avaimet ja kännykän, jonka jälkeen vaihdoin mustien minishortsejeni ja toppini alle siniset bikinit. Ei niitä pukukoppeja voisi kuitenkaan käyttää, kun pojat olivat poranneet ne täyteen pieniä reikiä ja kirjoittaneet kaiken maailman juttuja seinille.

Juoksin portaat alas eteiseen ja huikkasin äidilleni:
"Heippa, menen rannalle!",sanoin ja vedin samalla mustia Converseja jalkaani. Olin kerrankin saanut tahtoni läpi, vaikka en yleensä perustanutkaan merkkivaatteista.
"Bella! Muistathan laittaa aurinkorasvaa?"
"Kyllä, kyllä."

Kun olin ehtinyt parin korttelin päähän punaisella Chevylläni, tunsin kännykkäni jälleen tärisevän.

"Bells! Missä sinä viivyt? Me saatiin seuraksi yksi poikaporukka, emmekä me edes tehneet aloitetta! Tai no.. olenhan minä aika kaunis näissä minun uusissa uikkareissani..."
"Olen kohta siellä", keskeytin hänet ja suljin puhelimen. En minä samaan aikaan voisi ohjata autoa ja puhua puhelimessa! Minun onnellani en selviäisi siitä, autoni joutuisi haitariksi puun kylkeen. Tai ajaisin kenties jonkun eläkeläisen päälle.

Saavuin rannalle ja kiersin parkkipaikkaa turhautuneena. Miksi, oi miksi minulla oli näin huono onni, enkä löytänyt edes parkkipaikkaa täältä autojen merestä? Päätin pysäköidä hiukan kauemmas.
Otin laukkuni, astuin ulos autosta ja paiskasin oven kiinni. Lukitsin auton ja lähdin lampsimaan kohti rantaa.
Pian kuulinkin jo Jessican huudon:
"Hei! Päästä minut alas!"
Nopeutin tahtiani ja huomasinkin hänen nauravan jonkun tummahiuksisen pojan käsivarsilla. Hän oli varmaan se ylisöpö poika, josta Jessica oli paasannut. Pojalla oli siniset silmät ja suloinen hymy, mutta hän ei ollut ollenkaan minun tyyppiäni.
Angelallakin näytti olevan miesseuraa. Päätin olla menemättä sinne, sillä minä kuitenkin vain pilaisin tunnelman.

Kävelin hiekka-alueelle ja otin tennarini pois jalasta. Levitin pyyhkeeni vähän kauemmas huutavista lapsiperheistä ja riisuin päällisvaatteeni pois, että voisin olla pelkissä bikineissäni. Sain osakseni katseita ja viheltelyjä läheiseltä lentopallokentältä. Voin vannoa, että joku huutaa kohta jotain tyyliin: "Minkä värinen on paloauto?" tai "Rajoita tuota poskipunan käyttöä!".

Otin aurinkolasini, laskeuduin pyyhkeelleni ja vaivuin uneen.

***

Heräsin siihen, kun tunsin jonkun puhuvan. En avannut silmiäni.
"Kuka olet  ja miksi olet yksin?", kuulin äänen sanovan.
Otin lasit pois ja nousin istumaan. Mihin kaikki olivat kadonneet? Aurinko oli laskemassa taivaanrannan taa enkä enää kuullut lapsien kiljuntaa, saatikka sitten Jessican huutoa.
Katsoin ylös ja näin ihan siedettävän näköisen pojan kumartuneena ylleni, peittäen auringon. Ah, ketä minä huijaan? Hän oli aivan järjettömän komea. Pojalla oli pronssin väriset hiukset ja päässään mustasankaiset Raybanit. Ja voi luoja sitä vartaloa.
Keskeytin hämmästelyni ja vastasin:
"Be-bella. Tai siis Isabella...eikun..." Miksi minä aina takeltelin sanoissani kun puhuin jollekin. Se saa minut näyttämään idiootilta.
"Hauska tavata, Bella. Olen Edward", hän vastasi huvittuneella äänellä ja otti lasit pois päästään.
Sydämeni tihensi tahtiaan, kun näin hänen syvän vihreät silmänsä. Nyt olin varma tästä. Hän on aivan varmasti jonkun sortin pelimies. Ei kukaan muu viitsisi edes vilkaista minuun päinkään.

"Hei", sain sanottua. "Ja heippa", jatkoin.
Edward katsoi minua hämmästyneenä ja kohotti toista kulmaansa.
"Mihinkäs neiti on lähdossä? Vastahan minä tulin juttelemaan sinulle", hän valitti pettyneenä, alahuuli söpösti törröttäen.
"Anteeksi vain, mutta olen rouva."
HAH! Hänen ilmeensä oli korvaamaton.
"No en oikeasti, mutta minä lähden nyt. Mitäs tulit juttelemaan", sanoin ja vedin samalla shortseja jalkaani.
"C'moon. Mitä muka tein väärin?", hän kysyi 'rennosti'. Oikeasti hänen silmistään paistoi epäluulo.
"En siedä kundeja, jotka yrittävät häikäistä minut."
"Häikäistä sinut?", hän kysyi ja hymyili vinosti.
"Etkö muka tajua sinun vaikutusta minuun?", tuhahdin ja tajusin vasta parin sekunnin jälkeen, mitä olin juuri mennyt möläyttämään. Tunsin punan karkaavan poskilleni.
"Hah, en. Mitäpä jos kertoisit minulle siitä?"
"En, koska lähden nyt." Olin saanut topin päälle ja kengät jalkaan samalla kun olin väitellyt Edwardin kanssa.

Kuulin juoksuaskeleita takaani ja käännyin sanomaan:
"Äläkä seuraa minua."

Edward jäi seisomaan siihen paikkaan ja käytin tilaisuutta hyväkseni, joten juoksin autolleni ja huristelin rannalta pois.
Jotenkin minusta tuntuu, ettei hän aio luovuttaa...



Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: Jaima - 04.05.2010 08:55:53
Vaikuttaapi hyvältä. Toivottavasti kirjoittelet pian lisää (:
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: Scaramouche - 04.05.2010 15:41:03
Lainaus käyttäjältä: hannm - 03.05.2010 21:16:50
Olin saanut topin ja kengät jalkaan
Voisi laittaa että topin päälle ja kengät jalkaan, eihän toppia jalkaan laiteta, vai mitä?  ;)

Lainaus käyttäjältä: hannm - 03.05.2010 21:16:50
Jotenkin minusta tuntuu, ettei hän aijo luovuttaa...
aio

Nuo virheet löysin, muuta en oikeastaa. Miten ihmeessä se Bella onnistui nukahtamaan rannalle? Siis rannalle? Kummallinen tyyppi...

Ai niin, ja tonne alkuun voisi laittaa että "kaikki ihmisiä". Ihan vaan selkeyden vuoksi.  :)

Jatkoa pyytäisin.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: Vanamo - 04.05.2010 16:06:46
Ihan hyvä luku.  :)
On Bellalla tosiaan aika hyvät unenlahjat jos rannalle pystyy nukahtamaan.
En saa nyt väsättyä kunnollista kommenttia, mutta jatkoa jään odottelemaan! (:
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: alba - 04.05.2010 16:24:31
Hii! :) Ihanaa. Bella oli vähän liian törkeä Eetulle, mutta ei paljon haittaa. Kuuluu asiaan, eiks je? :D
Jotain virheitä mä löysin, mutta se oli niin pieneä, että onnituin jo tuossa lukiessani hukkaamaan ne. Mjuuu. ;D


No, jatkoa jatkoa.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: Sarkku - 04.05.2010 16:27:14
MAHTAVA!!!
En tiennykkää et oot näin hyvä kirjottaa!  ;D
Jatkajatkajatka <3

<3 Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: Deph - 04.05.2010 16:38:09
Tämä oli hyvä alku ficille (:
Kovin pitkä ei ollut, mutta hyvä silti.
Yksi virhe:

Lainaus
"Heippa, menen rannalle!", ja vedin samalla mustia Converseja jalkaani.
"Heippa, menen rannalle!" ja vedin samalla mustia Converseja jalkaani. Pilkku pois tuosta välistä.

Hmm, en taida oikein osata kommata mitään :D Tänään on vähän jähmeä kommentti päivä.
Bella oli jännä. Miksi se lähti heti Edwardin tultua pois? Oliko se niin ujo tai jotain :D
Jatkoa pyydän.

♥ Deph
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: anonym. - 04.05.2010 17:06:22
Jaima: kiitos :) jatkoa yritän kirjoittaa tänä iltana.. nyt on kyllä niin naatti olo ja pitäisi vielä lukea kokeisiin. :/
Salla: kiitos kun ilmoitit virheistä. Illalla kirjoittelin tätä enkä jaksanut rueta lataamaan mitään wordia koneelle, läppärillä kun olen. Tjoo, bellaa nukutti :)
Twaikkari: joo minäkin haluan tuollaiset unenlahjat :) Kiitos.
Alba: eipä siitä olisi tullut mitään jos bella olisi heti paikalla ruennut suutelemaan maata 'eetun' jalkojen alla ;) kiitos
Sarkku: joo tuo taitaa nyt mennä hiukan yli? :) joo jatkan. kiitosta vain
Deph: tjoo itsekin mietin pitkään että viitsinkö laittaa tätä tänne koska tämä oli suht lyhyt eikä juuri mitään kiinnostavaa tapahtunut. kiitos, korjailen tuon virheen :) ehkä bella ei osaa puhua normalisti ylihypersuper-söpön edwardin kanssa joten hän luuli että pääsisi häntä tällä lailla pakoon ;) valitan, ei tule onnistumaan.

kiitos kommenteista jälleen, en olisi ansainnut noinkaan positiivista palautetta.
Jatkoa on tulossa

-hannm

Edit:// oho, pitääkin rajoittaa noiden hymiöiden käyttämistä : ooo
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 1
Kirjoitti: anonym. - 05.05.2010 18:52:02
Luku 2


Edward Pov

Mitä ihmettä? Minä - Edward Cullen - säikäytin juuri elämäni kauneimman tytön tiehensä? Katselin Bellan juoksua autolleen, se näytti olevan punainen Chevy. Pitihän se arvata, ettei hän halunnut huomiota hienolla autolla. Palasin takaisin tavaroideni luokse, jotka olin jättänyt puun juurelle vähän kauemmas, ja lähdin Volvollani kohti kotia. Minä vielä tutustuisin Bellaan. Se oli varma.

Kurvasin suuren talomme eteen ja astuin ulos. Nappasin tavarani ja menin sisälle. Olohuoneessa huomasinkin isoveljeni Emmettin lukemassa sohvalla lehtiä. Kannesta pystyin lukemaan Cosmopolitan. Mitä helvettiä?

”Em, oletkohan aivan terve kun luet naisten lehtiä? Jätkä, tämä on vakava asia.”
Hän osti katseensa lehdestä ja suupielet vääntyivät virneeseen. Oivoi, tästä ei seuraa hyvää.
”Miksikäs sinä olet noin apaattisen näköinen? Etkö saanut taaskaan ketään mursua mukaasi sieltä rannalta? Juuri siksi minä selailenkin näitä lehtiä.”
”Täh? Selailet lehtiä siksi, etten saanut ketään mukaani?”, kysyin.
”No en, senkin mulkku. Daa, haluan näyttää hyvältä ja Cosmopolitan sattuu olemaan ulkonäön niksien avain. Sinulle suosittelisin ensin kasvonaamiota sitten ryppyvoidetta, manikyyriä, pedikyyriä…”

Olin aina tiennyt, että isoveljeni oli aina ollut kovin feminiininen, mutta nyt aloin jo hiukan huolestua. Vai että ryppyvoidetta? PAH.
Jätin hänet yksikseen luettelemaan kaiken maailman hoitoja ja ’niksejä’ ja hävisin vähin äänin yläkertaan. Luulin päässeeni helpolla, kunnes kuulin huudon alakerrasta.

”EEDDIEEE!”
Juoksin takaisin olohuoneeseen ja sanoin, tai siis huusin, isoveljelleni:
”Tiedät, että minä vihaan tuota nimeä!”
”No sinun ärsyttämisesi on viihteen aatelia, mutta se ei nyt ole pääpointti.”
”No mikä sitten on?”
”Minusta sinulle sopisi ripsipermanentti…”, hän mutisi.

Bella Pov

Ajoin kotini pihaan ja lukitsin autoni. Luoja, oli vieläkin aivan kikseissä Edwardin tapaamisesta. Toisaalta olisin halunnut jäädä juttelemaan, mutten voinut käyttäytyä järkevästi kundien seurassa. Mike ja kumppanit olivat tietenkin aivan eri asia, he olivat minulle pelkästään kavereita.

Päätin ottaa ruokaa, sillä en ollut syönyt moneen tuntiin. Mitäs olin mennyt nukahtamaan.
Pian huomasinkin jääkaapin ovessa lapun:

”Hei Bells. Menimme äitisi kanssa
 viettämään iltaa vanhojen koulukavereidemme
 kanssa. Ota jääkaapista mitä löydät.

- Charlie”


Otin eilen tehtyä kanakeittoa kulhoon ja laitoin lämpiämään mikroon. Nojasin tiskipöytään ja tuijottelin ulos. Kesä oli minun lempi vuodenaikani. Silloin oli ihanan lämmintä ja kaunista.
Toki kesässä oli huonotkin puolensa. Vuosi sitten olin kokenut ’kesäromanssin’ ja lopulta se olikin osoittautunut aivan turhaksi säädöksi.

Vihdoin mikro piippasi ja otin keiton pois. Olin ajatuksissani pitänyt sitä siellä kaksi minuuttia, joten nyt se oli aivan tulikuumaa. Otin maitoa sen lisäksi.
Kun olin syönyt, tiskasin ja menin olohuoneeseen katsomaan, mitä olin laittanut digiboksille nauhoitukseen. Selasin listaa ja lopulta päätin katsoa elokuvan nimeltä Paholainen pukeutuu pradaan. Se kertoi tytöstä nimeltä Andy joka pääsi töihin kuuluisaan muotilehteen ja lopulta menestyi siinä, mutta sen seurauksena hänen oma elämänsä kariutui ja hän otti taukoa poikaystävästään. Huoh, en voisi ikinä kuvitella itseäni istumassa pöydän takana ja vastailemassa puheluihin.

Kun oli kulunut reilut kaksi tuntia, menin koneelle. Kirjauduin sisälle Facebookkiin jossa kävin ajankuluksi tekemässä turhia testejä kuten ”Mikä väri olet?” tai ”Missä asut kymmenen vuoden päästä?”. Lopulta en enää kestänyt koneeni hitautta, sillä kaikki olivat tehneet niitä ihme ”Daily lover” testejä.

Soitin Angelalle.

”Angela.”
”Hei, Bella tässä. Ajattelin vain soittaa, kun oli tylsää. Mitä teet?”
”Ai moi Bells. Juu tappelen tässä koneen kanssa kun se ei millään suostu toimimaan.. kaikki tekee Facebookissa näitä kaikenmaailman testejä. Agh, kone jumittuu!”
”Joo minäkin olin äsken mutta luovutin.”
Hiljaisuus.
”Angela?”, kysyin lopulta kun hän ei puhunut mitään.
”WAKAWAKA!”, kuului huuto ja minä tiputin puhelimeni lattialle.
Nostin sen takaisin korvalleni ja pian Ang kysyi:
”Bella mitä sinä riehut siellä?”
”Minunhan pitäisi kysyä, että mitä SINÄ teet? Mitä tuo ’wakawaka’ meinasi? Onko se jokin kirosana japaniksi, vai?”, kysyin ja nostin toista kulmaani.
”Ei… Mike vain säikäytti minut..”.
”Ketä teitä siellä oikein on?”
”Kaikki muut meidän porukasta paitsi sinä”, hän vastasi.
”BEELLAA tule äkkiä tänne meillä on Tylerin kanssa kilpailu että kumpi vetää enemmän herneitä nenään!”, kuului huuto, ilmeisesti se oli taas Mike.
”Joo, voisinhan minä tulla”, naurahdin. ”Olen siellä hetkessä.”
”Okei”, Ang mumisi.


A/N: kommentteja toivoisin :)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: Jaima - 05.05.2010 21:54:00
TidiTiTiTiDiii!! Olinko ees eka ;D
Mut juuh. Hyvä luku oli. En oo viel päässy ihan tarinaan mukaan kunnolla, mutta uskon asian korjaantuvan jahka tämä tästä lähtee kulkemaan eteenpäin (:

Jatkoa siis vain (:
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: Scaramouche - 06.05.2010 14:19:32
Täh? Herneitä nenään? Voi Mike... Taas pääsen todistamaan teoriaani siitä että Mike on niin säälittävä.

Niin no, eihän tässä juuri mitään ehtinyt tapahtua. Mutta oli tää ihan hyvä luku. Edwardin ja Emmettin keskustelu sai hymyn huulille. Oikeasti, Cosmo Emmettin käsissä? Hei pliis, antakaa mulle happea.  :D

Mutta missä ihmeessä Rose, Jasper ja Alice viipyy??!! Jatkoa niin saadaan nekin mukaan kuvioihin!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: anonym. - 06.05.2010 16:30:33
Jaima: kiitos, jälleen. Joo teiltäkin otan mielelläni ideoita vastaan esim. yksärillä ;) mullekkin  taitaa olla tässä vaiheessa tämä ficin juoni tämmönen mysteeri.
Salla: kiitos. Joo Mike on säälittävä. Ja kuten jo Jaimalle sanoinkin, niin juoni on vielä vähän hakusessa. kiva kun tykkäsit, ja kyllä ne rose, jasperi ja Alice sieltä vielä tulevat . : ))

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: Deph - 06.05.2010 16:49:53
Hyvä luku oli, vaikka vähän lyhyeksi jäi.
Voi Emmettiä, onkohan tuo nyt ihan tervettä? :D
Hyvin kirjoitat, enkä yhtään virheittä bongannut tekstistä.
Apua, mä en keksi mitään kirjoitettavaa ! Oon aika jäässä :DD
Jatkoa vaan!

♥ Deph
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: Vanamo - 06.05.2010 16:56:35
Emmettillä tosiaan on joku ongelma..  ;D Cosmo, voih..
Jonkun virheen näin jossain, mutta se hukku jo. (:
Tässä tarinassa en minäkään vielä ole ihan mukana, mutta jatkoa tulemaan niin sekin asia korjaantuu.  ;)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: anonym. - 06.05.2010 19:08:26
Deph: tämä luku oli tosiaan todella lyhyt ja anteeksi siitä : (
tjaa no itse olen hiukan eri mieltä kirjoitustaidostani mutta kiitos :D
Twaikkari: ongelmia on joo. :) Minun pitää ensin vähän pohjustaa tätä että voin sitten aloittaa varsinaisen aiheen. :) kiitosta.

-hannm

kommenttia toivon, että voin jatkaa tätä.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: Sarkku - 07.05.2010 16:51:14
Ja sinä väität ettet osaa kirjottaa!!!!!!!!!
Emmi täti lukee cosmoa XD
Jatka ihmeessä

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: alba - 07.05.2010 17:39:41
Hajosin Emmettille :D Se on vaan niin perus. Aijjaijai. :P

Jatkoa.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: anonym. - 07.05.2010 18:14:47
Sarkku: no sinä väität että oon mahtava kirjottaa joten ollaan tasoissa.
Alba: Hah, joo. Kiitos. :)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, Luku 2
Kirjoitti: anonym. - 10.05.2010 20:49:24
Anteeksi kovasti tuplapostaus, mutta tässä on nytten sitten se kolmas luku.
Pätkä luvun lopussa on Avril Lavignen Nobody's home.
Kommenttia olisi taas ihan mukavaa saada ;)
Enjoy.

Luku 3


Bella Pov

Tulin Angelan talolle. En ollut viitsinyt ottaa autoani tallista, joten olin kävellyt, sillä Ang asui vain kahden korttelin päässä.
Hänen talonsa oli suuri ja kaunis puinen omakotitalo, mikä ei tainnut sinäänsä olla mikään yllätys. Angelan isä kun sattui omistamaan oman puhelinyhtiön. Piha oli myös hyvin hoidettu ja sinne oli istutettu paljon kauniita kasveja. Perheen äiti taisi olla oikea viherpeukalo.

Soitin ovikelloa. Ei vastausta.
Soitin toisen kerran.
Kolmannen.

"Angela!", huusin ja koputin. "Aaaangeelaaa!"
Jyskytin ovea ja pian huomasinkin lyöväni hänen isänsä, Peterin, rintaa. Hänellä oli ruskeat, sivulle siististi kammatut hiukset ja harmaat silmät joiden ympärillä saatoin huomata ryppyjä jotka olivat ilmestyneet vuosien mittaan. Hän oli minua myös päätä pidempi ja suhteellisen hoikka. Punastuin ja peräännyin pari askelta.

"A-ant-anteeksi", änkytin säälittävästi ja näin hänen hymyilevän.
"Ei se mitään. Olinkin tässä lähdössä kokoukseen", hän sanoi ja käveli kuistin portaat alas.

Ajattelin lähteä sisälle, mutta kuulinkin Peterin äänen uudestaan:

"Ainiin, voisitko seuraavan kerran kokeilla suuria voimiasi johonkin muuhun kuin minuun? En pidä siitä, että minua lyödään kun olen juuri syönyt", hän kysyi ja vinkkasi silmää ja pian hän olikin jo huristellut upealla mersullaan pois pihasta.
"Joo", mumisin vaikka tiesin, ettei hän voisi enää millään kuulla.

Tulin sisälle ja kuulinkin Tylerin huutoa keittiöstä. Otin ulkovaatteeni pois ja kävin katsomassa, mitä he siellä oikein tekivät.

"Mikeee! Sinä huijasit!", Ty huusi.
"Ai miten muka? Mehän jaoimme herneet tasan", Mike väitti.
"Mutta minun olivat isommat!"

Nojasin ovenkarmiin samalla, kun katsoin heidän lapsellista kinasteluaan. Jessica oli lysähtänyt ruokapöydälle ja piti käsiä korvillaan. Angela taas yritti saada Mikeä hiljaiseksi.

"Mutta tuo aloitti...", Mike valitti, kun Angela uhkasi heittää heidät pihalle.
"Ei väliä kumpi aloitti, mutta tuo on todella lapsellista, rasittavaa, vastuutonta..."

"Hei", keskeytin Angelan saarnan ja kaikkien päät kääntyivät minun suuntaani.
"Bella, mikset soittanut ovikelloa?", Ang kysyi.
"Yritin varmaan viisi minuuttia, mutta lopulta isäsi tuli avaamaan." Muistin äskeisen kohtauksen Peterin kanssa ja punastuin.
"Bella, miksi punastut?", Ty kysyi.
"Ääh, en miksikään. Kumpi voitti?"
"Täh?", Jessica kysyi.
"Siis kumpi voitti 'vedetään herneitä nenään-kilpailun'?"
"Minä!", Mike ilmoitti ylpeänä ja paukutteli olemattomia henkseleitään.
"Niin...huijaamalla", Tyler mutisi.

Edward Pov

"Minusta sinulle sopisi ripsipermanentti..."
"Mitäää? Tuoko oli asiasi? Oikeasti, hankkiutuisit hoitoon", tuhahdin ja katsoin Emmettiä järkyttyneenä.
"Mutta..", hän aloitti, mutta sen keskeytti siskoni Alicen huuto.

"Edward! Mitä. Sinulla. On. Päälläsi?!?"
"Hmmm..vaatteet kenties?", vastasin näsäviisaasti.
"Äläpäs kuule herraseni viisastele siinä! En kyllä ihmettele yhtään, jos et saa koskaan tyttöystävää!"
"Niin no... yksi kyllä oli kiinnostunut minusta tänään..."
"MITÄ? Etkä edes kertonut minulle! Luotettavimmalle sisarellesi!", Emmett sanoi 'järkyttyneenä'.

Hiljaisuus.

"Hei muuten...sisarellesi ja selleri rimmaa! Minusta taitaa tulla uusi Ruuneperi", Em jatkoi ja nousi sohvalta.
"Ööö..?" Minä ja siskoni katsoimme häntä silmät pyöreinä.
"Kivasti kirjoittelen ja raapustelen runoja pimennossa...aivan kuin koira kuutamossa...", hän mutisi ja laahusti riimittelemään keittiöön.
Katsoin Alicea silmiin ja hän vastasi katseeseen. Lopulta purskahdimme nauruun. Em tuli mulkoilemaan meitä oven pieleen, suu täynnä ruokaa, ja lopulta juoksi omaan huoneeseensa ''loukkaantuneena''.

"Mhitä hihii sinä olethehh tehnyt Emmettille?", Alice nauroi.
"En mitään. Huomasin hänet vain lukemassa Cosmoa kun tulin kotiin ja siinä vaiheessa tajusin, että hän oli menettänyt järkensä."
"Cosmo? Emmett? Emmett lukemassa Cosmopolitania?", hän kysyi sekavasti, oli ilmeisesti päässyt naurusta yli.
"Joo."
"Mutta mennäänpäs asiaan. Etkös sinä sanonut, että tapasit jonkun tytön, joka oli kiinnostunut sinusta?"
"Joo."
Oliko hän kaunis?"
"Joo."
"Voisitko lopettaa tuon?", hän kysyi ärtyneenä.
"Joo", vastasin ja virnuilin iki-ihanalle siskolleni.
"No antaa olla. Ei sinusta kuitenkaan mihinkään ole", Alice tuhahti ja katosi yläkertaan.

Bella Pov

Olimme katsoneet kauhuelokuvia koko illan, ja lopulta päätin, että oli aika mennä kotiin. Sanoin heipat porukalleni ja astuin Phoenixin kuumaan ilmaan.
Kävelin katua pitkin ja katselin ohi kulkevia pariskuntia. Tämä oli niitä hetkiä, jolloin olin onnellinen, että vanhempani olivat yhdessä. En tiedä, miten selviäisin siitä, jos minulla ei olisikaan kotona äitiä ja isää, jotka voisivat vuorotellen auttaa minua kulkemaan elämässäni eteenpäin.

Saavuin katuni päähän, ja olin näkevinäni kaksi hahmoa pihallamme. Kävelin lähemmäksi ja pian erotinkin jo huutoa ja karjuntaa:

"Miten sinä saatoit?!", äiti karjui. Hätkähdin, mutta kävelin silti eteenpäin.
"No kulta, se kun nyt vain menee niin, että sinusta on tullut tuollainen tiukkapipo, joka ei kestä pienintäkään virhettä!", Charlie karjui takaisin.
"Mutta MIKSI sinä petit minua toisen naisen kanssa? MITÄ olen tehnyt väärin?"
"Reneé kulta...se oli vain pieni syrjähyppy. Se ei vaikuta meidän liittoon mitenkään", isä sanoi ja otti äitiä olkapäästä kiinni. Pysähdyin siihen paikkaan.
Äiti riuhtaisi itsensä Charlien otteesta ja löi häntä kasvoille ja huusi itkunsekaisena:
"Ai ei vaikuta? AI EI VAIKUTA, VAI?! Mitä sinä ajattelisit, jos minä naisin Philiä meidän makuuhuoneessa? Mietipä sitä!", hän huusi ja juoksi sisälle.
Isä jäi seisomaan pihalle jähmettyneenä ja pian hän huomasikin minut.
"Bells..", hän aloitti.
"Voi luoja...tuota minä en olisi ikinä uskonut sinusta!'", huusin ja juoksin pois paikalta. Vaikka mitä se hyödyttäisi? Minun perheeni oli rikkinäinen.

What's wrong, whats wrong now?
Too many, too many problems.
Don't know where she belongs, where she belongs.
She wants to go home, but nobody's home.
That's where she lies, broken inside.
With no place to go, no place to go, to dry her eyes.
Broken inside.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: Vanamo - 10.05.2010 21:39:20
Tämä oli tosi hyvä luku, mielestäni paras tähän mennessä.
Alice ja Emmett, olet onnistunut heidän persoonissaan vai miten tämä pitäisi sanoa?tosi hyvin..  ;D

Lainaus
Jyskytin ovea ja pian huomasinkin lyöväni hänen isänsä, Peterin, rintaa.
Tässä tuli ensimmäinen *total reps*, monta muutakin hauskaa kohtaa oli. : D

Aluksi mietin, viitsisinkö edes ruveta tätä seuraamaan, kun idea on niin kulutettu, mutta nyt olen iloinen, että päätin jäädä nauttimaan tästä lukuelämyksestä. Tämä on erilainen kuin muut "Edward on vihreäsilmäinen enkeli, joka rakastuu kauniiseen Bellaan" ficit.
En tietenkään noita ficcejä mollaa, ne voivat olla tosi hyviäkin, mutta niitä on niin paljon että jotenkin on kyllästynyt siihen ideaan.
Mutta tämä siis vaikuttaa mielenkiintoiselta, odottelen jatkoa. <3

Mike ja Tyler, voi että että ne tyypit osaa olla lapsellisia.. Herneitä nenään - kilpailu, jeij..  ::)

Tuo loppu oli aika ikävä/surullinen, mutta se toimi ihan hyvänä vastapainona tuolle hauskalle alulle.


Kiituksia tästä luvusta, ja sitä jatkoa odotellen..  :D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: anonym. - 11.05.2010 10:14:13
Kiitos paljon vanamo :) Kiva että onnistuin ainakin sinun mielestäsi tämän luvun kirjoittamisessa. Aattelin kyllä, etten viitsi laittaa tätä lukua tänne koska kirjoitin tämän todella nopeasti.

Lainaus käyttäjältä: Vanamo - 10.05.2010 21:39:20
Aluksi mietin, viitsisinkö edes ruveta tätä seuraamaan, kun idea on niin kulutettu, mutta nyt olen iloinen, että päätin jäädä nauttimaan tästä lukuelämyksestä. Tämä on erilainen kuin muut "Edward on vihreäsilmäinen enkeli, joka rakastuu kauniiseen Bellaan" ficit.
oho o: toi oli mulle suuri kohteliaisuus. kiitos siitäkin.
jatkosta en voi olla varma... taino tänään ehkä olisi aikaa kirjoitella kun poden jotakin ihmetautia kotona.

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: Lööperiikka - 11.05.2010 14:22:20
Hyvä luku repeilin Emmettille...
Lainaus
taino tänään ehkä olisi aikaa kirjoitella kun poden jotakin ihmetautia kotona.
Minäkin olen toipilaana ja sairastelen ihmetautia nimeltään vesirokko. Jos jotain hyvää pitää etsiä niin on ainakin aikaa lukea näitä mahtavia ficcejä... ;)

Jatkoa!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: anonym. - 11.05.2010 17:27:14
Kiitos Lööperiikka.
Itse en ole koskaan sairastanut mitään rokkoa :o pitääkin tulla sinne ja tartuttaa itteni ettei sitten aikuisena tule sitä.

Kommentteja kehiin, ihmiset!

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: Sarkku - 11.05.2010 20:15:42
Hyvä hannm!!!!!
Mahtava luku
Let's vedetään herneitä nenään :D
jatkajatkajatkajatkajatka....

Sarkku (kurkku)

ps. Sori oon oudolla päällä...  ;D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: anonym. - 11.05.2010 20:55:01
O: kiitos Sarkku. Joo jatkan sitten kun kerkeän :---)

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 3 10.5!]
Kirjoitti: anonym. - 26.05.2010 21:14:50
Anteeksi kovasti jälleen tämä tuplapostaus. Anteeksi myös, että olen surkeä kirjoittamaan angstia :D Ainiin ja anteeksi siitä myös, että tämä luku venyi näin pitkälle.

Luku 4


Reneè Pov

Näin oli jatkunut jo päiviä, ellei jopa viikkoja. Charlie lähti aikaisin aamulla töihin ja soitti illalla, että tulisi kotiin vasta myöhään illalla, joten häntä ei kannattaisi odotella. Töissä oli kuulema jokin projekti, mitä ei saanut lykätä.
 Ja pyh, sanon minä.
Toki ymmärrän, että mieheni on poliisi ja hänen työhönsä kuuluu niin ylä- kuin alamäkiäkin, mutta tämä ei ole enää tavallista työntekoa. Mielestäni tavallinen työntekijä ei vietä öitään töissä.
 Muistuukin tässä mieleeni vihkivala, jonka vannotimme papille monia vuosia sitten. Sen mukaan aviopuolisoiden täytyisi rakastaa toisiaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin.
 Tässä avioliitossa siitä ei tulisi mitään.

Sä olet keittiössä. Mä makaan sängyllä.
Ties monettako viikkoa sä olet mykkänä.
Me käydään töissä, ja kaupassa.
Ja huomaan koitat katsettani paeta.

 Sammutin radion ja käänsin auton rattia. Olin ollut koko päivän töissä, joten en ollut kovin vitsikkäällä päällä.
Jotenkin minulla on nyt sellainen kutina, että tästä päivästä tulisi pian vielä huonompi.

Laitoin auton talliin ja huomasin Charlien auton pihassa. Ai katsos, tuolla seisoo myös hopeinen mersu, kukakohan meillä on kylässä?
 Tulin sisälle ja katsastin keittiön. Kaikki moitteettomasti kunnossa, kuten pitääkin. Keittiöstä oli tullut minulle pakkomielle. Sen täytyi olla aina täysin siisti.

"Chaarliee!", huusin.
Ei vastausta.

Jätin ulkovaatteet eteiseen ja kävelin yläkerran portaita kohti. Yläkerrasta oli kuulunut ääniä.
Olin portaiden puolivälissä kun kuulin jotakin epäilyttävää muminaa yläkerrasta:

"Charlie, olet aivan ihmeellinen."
 "Niin sinäkin. Öö tuota....?"
"Chelsea."
"Niin tietysti, Chelsea", kuulin mieheni hymisevän.

Mitä ihmettä?

Tulin minun ja Charlien makuuhuoneen kohdalle, ovi oli hiukan raollaan. Painoin korvan kiinni oveen, ja kuuntelin sängyn narinaa.

"Char, minusta tämä ei ole oikein."
"Ja miksi ei?"
"Olet onnellisesti naimisissa, sinun ei kuuluisi..."

En antanut "Chelsean" puhua loppuun, kun olin jo paukauttanut oven auki. Seisoin ovella tyrmistyneenä kun huomasin, että mitä he olivat tekemässä. Ymmärrätte siis, miksi seuraavaksi tein niin kuin tein.

"Sinä! Tiesin, ettei sinulla ollut mitään helvetin 'projektia'! Olet ollut joka ilta vieraissa! Tajuatko ollenkaan, miltä minusta on tuntunut nämä viime viikot?", huusin miehelleni.
 "Reneé kulta..."
"Et voi tajuta...", huusin itkunsekaisena ja juoksin alakertaan. Kävelin päättäväisesti takkamme luokse, otin kuvan, missä Paskiainen ja minä suutelimme. Kuva oli meidän häistämme.
 Heitin sen maahan kaikella voimalla, ja talloin vielä päälle. Vuosia olin tähänkin paskaan kuluttanut.
Kuulin ryminää portaista ja katsoin Pettäjää, joka tuli olohuoneeseen vanhat verkkarit ja t-paita päällään.

 "Minulla on selity...", hän sanoi, mutta minä keskeytin hänet:
"ULOS!", huusin.
"Täh?"
"Sanoin, että U-LOS!"

Hän juoksi pihalle häntä koipien välissä ja minä tulin hänen kanssaan. Paukautin oven kiinni kaikella voimalla ja huusin sellaisen kirosanalitanian, mitä ei oltu ennen kuultu.

"Joko lopetit?", hän kysyi ivallisesti.
"Tuo oli vain esimakua siitä. Et ikinä arvaa, kuinka paljon minä vihaan sinua Charlie Swan- entinen aviomieheni!"
"Olen silti aviomiehesi."
 "Tuo tuolla oli AVIORIKOS, tyhmä! Ja tietääkseni olet tehnyt sen useamminkin kuin kerran!"

"Mutta.."

"Ei, ÄLÄ vastaa. Kuinka sinä saatoit?"
"No kulta, se kun nyt vain menee niin, että sinusta on tullut tuollainen tiukkapipo, joka ei kestä pienintäkään virhettä!", hän karjui niin että vähintäänkin koko naapurusto kuuli sen.

"Mutta MIKSI sinä petit minua toisen naisen kanssa? MITÄ olen tehnyt väärin?", nyyhkytin."Reneé kulta...se oli vain pieni syrjähyppy. Se ei vaikuta meidän liittoon mitenkään!", hän sanoi ja kehtasikin ottaa vielä olkapäästäni kiinni.
 Riuhtaisin itseni irti.

"Ai ei vaikuta? AI EI VAIKUTA, VAI?! Mitä sinä ajattelisit, jos minä naisin Philiä meidän makuuhuoneessa? Mietipä sitä!", karjuin ensimmäistä kertaa ja juoksin sisälle.
Yksi kysymys minua silti vaivasi:

Kuinka monesti minua oli petetty ilman, että minä tiesin siitä?

Bella Pov

Juoksin pois. Luoja. Mitä täytyisi ajatella? Olin juuri kuullut suoraan isäni suusta, että hän oli pettänyt äitiäni, ja siinä samassa perheeni oli hajonnut. Minun täytyisi päästä jonnekin paikkaan, missä voisin ajatella.
Olisikohan Angela kotona? Hän on yleensä ainakin ollut minulle se tuki ja turva, kun kukaan muu ei ole osannut lohduttaa.
Mutta voisinko mennä sinne? Voisinko katsoa vierestä, kun he söisivät illallista kokonaisena perheenä?
Siitä ei tulisi mitään.

Kävelin lyhtypylväiden valaisemalla kadulla, olin ajatuksissani juossut keskustaan asti, ja nyt katselin kauppojen omalla tavallaan kauniita näyteikkunoita. Eräässä konditorian ovessa vilkkui kyltti "closed".
Pian en nähnytkään enää lyhtypylväitä kadun molemmin puolin. Kävelin vain katuja reunustavien bubien sisältä kajastavassa valossa. Kuulin ääntä takaani:

"Hei tyttö!", joku suhteellisen roteva mies huusi. Hänellä oli päällään reikäinen t-paita ja sen päällä kulunut farkkuliivi. Hänen ei-niin-kaunista sänkeään koristi punainen otsalle sidottu huivi. Kaikesta päätellen hän oli kännissä. Tyyppi hoiperteli kaljapullo kädessä ja puhui sammaltaen.
"Mitäs tuooollaainen tytsykkä täällä näin myöhään tekee?", hän kysyi ja puhkesi remakkaan nauruun ja käveli minua kohti.
"Hei heebot! löysin otollisen saaliin!"
Saaliin?

Tyyppiä seurasi ne kaksi "heeboa" joiksi hän oli heitä kutsunut. Kumpikin miehistä oli laihoja, mutta heidän vaatetus ei pistänyt samalla lailla silmään, kuin tämän järkäleen tässä joka sanoi minua juuri saaliikseen. Mukavaa.

"Minä taidankin tästä mennä...", aloitin, mutta johtaja-köriläs ottikin minua käsivarrestani kiinni ja vetäisi itseään vasten. Hän haisi voimakkaasti alkoholille ja tupakalle, aika tyypillistä.
"Shinä et ole lähdössä yyyyyyyhtään minnekkään!", hän huusi ja venytti vokaalia kuin todistaakseen väitteensä.
"Päästä irti, helvetti!", huusin ja löin häntä namaan. Tästäkös järkäle vasta pitikin.
Hän painoi minut seinää vasten ja löi kaikella voimalla minua kasvoihin.
"Mitä tuollainen huitula on muka minulle sanomaan? Heimuuten...huitula! HHAH! Sopii kuin nenä päähän tälle tytölle!"
Itkin ja toivoin, että olisin vain mennyt Angelan luokse seuraamaan vierestä kuinka hänen perheensä olisi syönyt illallista. Se olisi ollut pientä tähän verrattuna.

"Bella!", joku huusi baarilta päin.
Käännyin katsomaan vähäisillä voimillani ja heebot sekä 'köriläs' seurasivat esimerkkiäni.

Ei voi olla totta.

Huutaja oli Edward!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: alba - 26.05.2010 21:46:38
Ja sitten tulee Edward ja vetää körilästä turpaan.  ;)

Jatkoa ♥
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: NiNNNi - 26.05.2010 22:00:50
Ihan hyvä luku olikin vaikka hiukan lyhyt ::)
Mutta kauhea tuo Charlie, minun suuni loksahti auki, kun tajusin mitä se hommas. :D
Ja aivan oikein teki kyllä Reneè(;
Muutama pikkujuttu osu silmään;
Lainaus
"Chaarliee!", huusin.
Ylimääräinen pilkku
Lainaus
seuraavaksi tein niinkuin tein.
Niin kuin erikseen (:
Lainaus
miltä minusta on tuntunut nämä viime viikot?", huusin miehelleni.
Ylimääränen pilkku
Lainaus
"Et voi tajuta...", huusin itkunsekaisena
sama juttu
Lainaus
"Minulla on selity...", hän sanoi, mutta minä keskeytin hänet:
"ULOS!", huusin.
Molemmista pilkut pois
Lainaus
"Joko lopetit?", hän kysyi ivallisesti.
Pilkku pois
Lainaus
pienintäkään virhettä!", hän karjui niin
sama
Lainaus
väärin?", nyyhkytin."Reneé kulta...se oli vain pieni syrjähyppy. Se ei vaikuta meidän liittoon mitenkään!", hän
Pilkut
Lainaus
riuhtaisin itseni irti.
Lause alkaa isolla (:
Ja noita pilkkuja oli ylimääräsiä aika paljon, varsinkin huutomerkkien ja kysymysmerkkien jälkeen.. En jaksa nyt laittaa kakkia, kannattaa lukee kerran läpi ja kattoo (:: Ei ne oo niin suurii virheitä, mut kannaattaa silti kattoo pois, ei sitten ainakaan haittaa kenenkään lukemista (:

Mutta Edward tulee ja pelastaa Bellan päivän, toivottavasti pian jatkoa (::

ninnni~
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: anonym. - 27.05.2010 08:48:43
Alba: joo niin se taitaa aikalailla mennä ;)  kiitos kommentista!

NiNNNi:hah nyt varmaan aattelet että onneks en tullu sun betaks :D  nojoo... oisha se vähän helpompaa tarkistaa jos toisella koneella olisi joku microsoft word tai jotai, mutta ei. Finfanfunissa siis kirjoitin eikä tämä hiivatti hyväksy kuin englanninkielisiä sanoja -,- selitystä pukkaa.
Kiitos kommentista :)

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: Sarkku - 27.05.2010 15:47:23
Eddie poo!!!!
Hyvä luku oli jälleen! Onneks päätit jatkaa!
Jatkoo

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: iituska - 27.05.2010 17:14:10
Ja uusi lukija ilmoittautuu! : DD
Ihana on kyllä tämä ficci, pidän. Virheitäpä ei näkynyt, en huomannut ainakaan. :P
Jatkoa pian!

iituska
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: thehanna - 27.05.2010 18:03:16
Ihana ficci  :) Jatkoa piankin?  ;)


♥thehanna
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: anonym. - 27.05.2010 19:45:30
Sarkku: näääääääin iso kiitos jälleen. Täh? Eddie poo? ;D  monta tuntia nukuit viime yönä? :)
iituska: hei jes, kiva kuulla että tätä lukee hiukan useampikin ihminen :) kiiiitos.
thehanna: kiitos, jatkoa varmaan kirjoitan aika pian... huomenna viimeinen koe tällä lukuvuodella jotennn sitten on varmaankin aikaa kirjoittaa kun on vähemmän tätä stressiäkin. :)

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: Prumrose - 27.05.2010 20:30:57
Oi,oi ja Edward tulee ja pelastaa Bellan! ;)
Eiks nii ?  :D
Joo mutta ihana oli ja jatkoa ?:)
Kiitos.

~Prumrose
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: anonym. - 28.05.2010 18:17:41
Joo niin se taitaa aikalailla mennä. (:  kiitosta (jälleen)
joo ja jatkoa on tulossa!
ole hyvä vain :D

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 4 26.5!]
Kirjoitti: anonym. - 06.06.2010 20:53:24
Ja taaas tuplapostaus. En pääse siitä eroon :(

Jälleen pahoittelen luvun viivästymistä ja toivon todellakin että jaksaisin sitten kesällä kirjoitella vähän nopeampaan tahtiin.

Luku 5


Bella Pov

"Bella!", joku huusi baarilta päin.
Käännyin katsomaan vähäisillä voimillani ja heebot sekä ”köriläs” seurasivat esimerkkiäni.

Ei voi olla totta.

Huutaja oli Edward!

Siellä hän seisoi ja katsoi minua järkyttyneenä. Hänellä oli päällään tummat farkut, t- paita ja musta nahkatakki. Voi luoja, kuinka komealta hän näytti siinä, pronssiset hiukset ihanasti pörrössä.
Aikalisä!
Olihan hän komea ja kaikkea, mutta en minä ajatellut hänestä sillä tavalla. Tai siis... kuka vain näyttäisi komealta näiden ahdistelijoitten rinnalla. Niin sen täytyi olla.

Kun Edward oli toipunut shokistaan, hänen ilmeensä muuttui synkemmäksi, kuin olisin koskaan voinut kuvitella.

"Päästä. Hänet. Irti." hän sanoi hampaittensa raosta vihaa uhkuen ja tuli askeleen lähemmäksi aina sana sanalta. "Mikä teitä oikein vaivaa, kun käytte viattomien ohikulkijoiden kimppuun?”

"Kukahan sinä olet sanomaan meille yhtään mitään?" tyyppi kysyi ja tiukensi otettaan minusta. Tunsin kaulassani ja päässäni tykyttävää painetta, sillä hän oli ottanut minusta otteen niskalenkillä.

"Olen hänen poikaystävänsä ja sinuna" hän osoitti tyyppiä, joka piti minusta kiinni "päästäisin irti!" hän huusi. Huomasi kai, miten huono olo minulla alkoi olla.

Samassa tunsin käsien katoavan kurkkuni ympäriltä, ja jengin johtaja hyppäsi Edwardin päälle. Huti.
Toisella kerralla tämä onnistui, ja painoi Edwardin asfalttia vasten pitäen hänen jalkojaan paikallaan omillaan. Käsiä hän ei kuitenkaan epäonnekseen pystynyt hallitsemaan, joten Edward löi häntä kasvoihin. Tyyppi parkaisi, ja hetkeksi tuli aivan hiljaista. Hän pyyhkäisi nenäänsä kädellään, johon tarttui verta. Seuraavaksi tapahtui jotain epätodennäköistä. Hän pyörtyi! Voitteko kuvitella? Aika ironista, sillä minä olen aina ollut todella herkkä verelle, enkä pyörtynyt, mutta tämä lohkare tässä… ei luoja.

Olin kokonaan unohtanut ne kaksi jengiläistä, jotka olivat olleet tyypin seurassa. Katsahdin heihin, ja näin toisen juoksevan autolle, sekä toisen kävelevän minua kohti. Etsin Edwardia katseellani, mutten havainnut häntä shokin sumentamilla silmilläni. Tyyppi tuli luokseni, nosti minut olkapäälleen potkiessani ja huutaessani jotain epämääräistä, juoksi yhdelle kujalle ja kuiskasi minulle:

”En ihan oikeasti haluaisi tehdä tätä.”

Hän heitti minut valtavalla voimalla tiiliseinää vasten ja minä tipuin niska edellä maahan. Enää en epäillyt hänen voimiaan.

"Bella!"

Edward juoksi luokseni ja veti minut lähelleen. Tunsin tykyttävää kipua takaraivossani ja pian kipu levisi koko kehooni. Sain välillä helvetillisiä kouristuksia, joiden seurauksena minusta tuntui kuin mahani läpi olisi työnnetty rautaputki. Jaloistani lähti tunto.

"Mihin koskee?" Edward hätäili. Hän tunnusteli päätäni ja silitti verisiä hiuksiani.

"Päähän ja..." puhumiseni keskeytti valtava kouristus jonka seurauksena huusin koko elämäni edestä. Tämä oli oikea maanpäällinen helvetti.

"Minä soitan ambulanssin, pysy aivan liikkumatta" hän sanoi ja alkoi näpytellä hätänumeroa puhelimeensa.

Avasin silmäni ja näin Edwardin puhumassa parin metrin päässä puhelimeensa. Huomasin hänen vilkuilevan minuun välillä, mutta aina kun huomasi minun katsovan häntä, hän käänsi katseensa ja jatkoi puhumista. Nolotti kai valehdella sairaanhoitajille, että olin hänen tyttöystävänsä.

Kuulin ambulanssin äänen ja se pysähtyi kadun viereen. Sisältä tuli kaksi miestä ja yksi nainen. Nainen käski miehiä hakea paarit. Miehet toimivat ripeästi ja hetkessä minä olinkin jo makaamassa paareillani ambulanssissa.

Vierelläni istuva nainen esittäytyi Maryksi ja kertoi myös olevansa apulaislääkäri. Toisella puolellani näin Edwardin, joka nojasi päätänsä käsiinsä, enkä minä nähnyt hänen ilmettään, vaikka olisin halunnut. Hän näytti olevan todella väsynyt.

"Edward. Kun me olemme..." aloitin ja hän nosti päänsä ripeästi katsoakseen minua kuin odottaen "...päässeet sairaalalle niin sinä voit  ihan hyvin lähteä kotiin. Ei minulla ole mitään hätää siellä."

Hänen naamansa venähti ja ilme kieli siitä, että hän olisi toivonut minun sanovan jotain muuta. Hän kumartui ylleni kuin varmistaen, että kuulisin kaiken.

"Ei. Minä en lähde mihinkään. Haluan varmistaa, että olet turvassa" hän sanoi ja sydämeni tihensi tahtiaan kun näin hänen virheiden silmiensä vilpittömän huolenpidon minua kohtaan.

"I- ihan oikeasti, ei minusta ole mitään seuraa, sinä vain tylsistyisit" änkytin säälittävästi, mutta toivoin salaa, että hän jäisi.

"Sinä olet minulle parasta seuraa ikinä" hän huokaisi ja punastui samalla kun vetäytyi takaisin omalle paikalleen.

Mitä tuo nyt oli tarkoittavinaan?

Edward Pov

Katsoin nukkuvaa Bellaa. Olin huojentunut, ettei hänelle ollut sattunut mitään pahempaa, vaikka eihän maksavaurioissa, aivotärähdyksessä ja jalan murtumassa ollutkaan mitään vähättelemistä. Lyhyesti sanottuna olin huojentunut, että hän oli elossa.
Minusta oli tullut todella suojelevainen Bellaa kohtaan. Myönnettäköön, että olin seurannut häntä pari päivää ja olin ollut todella kateellinen jokaiselle pojalle, joka oli saanut koskea häntä. Tänä iltana olin päättänyt mennä baarin viettämään iltaa, unohtamaan hetkeksi hänet, mutta sekään suunnitelma ei ollut onnistunut. Enkä kyllä laittanut ollenkaan pahakseni.

Heräsin ajatuksistani ja huomasin Bellan tarkkailevan minua. Oli kai seurannut, kun olin ollut omissa maailmoissani.
Suoristauduin, karaisin kurkkuani ja kysyin:

"Onko parempi olo?"

Bella, ihme kyllä, yllättyi siitä kun minä puhuin hänelle. Hän toipui kuitenkin nopeasti ja sanoi

"Sinun pitäisi, ihan totta, mennä kotiin. Vanhempasi varmasti ihmettelevät, missä olet."
Bella varmaan luuli, etten huomaisi hänen äänensä särkymistä ”vanhempasi” sanan kohdalla, mutta hän oli väärässä.
Olisin halunnut kysyä siitä, mutta halusin, että hän toipuisi ensin.

"Usko jo, en ole lähdössä minnekään."

Hän huokaisi ja kysyi saman tien:

"Mitä se tarkoitti? Siis se, mitä sanoit silloin ambulanssissa?"

Luoja, Bella muisti sen kun olin sanonut hänelle 'sinä olet minulle parasta seuraa ikinä'. Eikös aivotärähdyksen tarkoitus ollut siinä, ettei potilas muistaisi aivan kaikkea tapahtuneesta?

"E- ei mitään" änkytin. "Tämä ei ole reilua, sinun täytyisi ensin vastata minun kysymykseeni."

"Harmi vain, etten aio vastata siihen, jos sinä et vastaa minun" hän vastasi pisteliäästi, tumanruskeat silmät siristyen pieniksi viiruiksi.

"Niin...harmi. Ei tule kauppoja" heitin ja väläytin häikäisevimmän hymyni.

Bella tuhahti, ja käänsi katseensa muualle. Joskus minusta tuntui, että hänkin pitäisi minusta.

*****

Kului viikko, toinen. Vietin kaiken vapaa-aikani Bellan luona sairaalassa. Nukuin toki yöni kotona, sillä äitini Esme ei olisi pitänyt siitä, jos koulunkäyntini olisi häiriintynyt vierailuistani.
Olin myös helpottunut, ettei Esme ollut järjestänyt mitään suurta haloota siitä, että olin valehdellut lääkäreille olevani Bellan poikaystävä. Se oli ainoa tapa, jolla pääsin tapaamaan häntä.

Kolmannen viikon alussa Bellan äiti Reneé soitti sairaalalle ja sanoi haluavansa tyttönsä takaisin kotiin. Ihmettelin, miksei hän ollut soittanut aikaisemmin.

Seuraavana aamuna tulin öklönvihreälle sairaalalle ja näin Bellan huoneessa mieslääkärin ja naisen, jonka oletin olevan Bellan äiti. Karaisin kurkkuani äänekkäästi ja kaikki kääntyivät katsomaan minua, sängyssä makaava Bella mukaan lukien.
Naisella oli ruskeat, hiukan punertavat hiukset ja tummanruskeat silmät joiden alla komeilivat hyvin tummat silmänaluset. Hänessä oli hyvin paljon samaa näköä kuin Bellassa.

Nainen hymyili minulle, astui pari askelta eteenpäin ja ojensi kätensä.

”Reneé Swan. Sinä olet kai Edward?”

Otin kädestä kiinni ja tervehdin häntä. Reneé vaikutti ihan mukavalta ihmiseltä.

”Bella on kertonut sinusta. Pelastit hänet silloin muutama viikko sitten sieltä kujalta ja olet myös kuulemma ollut täällä hänen tukenaan, kun minä en ole pystynyt” hän jatkoi.

”No…en minä oikeastaan ihan pelastanut häntä” sanoin ja hymyilin vinoa hymyä ”soitin vain ambulanssin paikalle ja tulin itse mukana.”

”…Sekä yllytit sitä miestä, joka muuten istuu tällä hetkellä vankilassa, hyökkäämään kimppuusi. Bella kertoi minulle kaiken” hän sanoi ja hymyili minulle lämmintä hymyä. ”Kiitos.”

Nyökkäsin ja halusin kysyä, miksei hän ollut käynyt aikaisemmin katsomassa tytärtään, mutten voinut tunkeilla hänen yksityiselämäänsä sillä tavoin. Kävelin Bellan sängyn luokse ja istuin sen vieressä olevalle pehmustetulle tuolille. Ristin käteni rinnalle, nojasin selkänojaan ja katsoin Bellaa. Hän näytti olevan innoissaan siitä, että pääsi vihdoin kotiin.

Reneé ja lääkäri juttelivat hetken, kunnes Reneé hääsi lääkärin ulos huoneesta ja aloitti:

”Edward…tiedän, että olet huolehtinut Bellasta jo monta viikkoa, mutta haluaisin silti pyytää sinulta palvelusta.

”Suostun mielelläni, mitä se sitten ikinä onkin” vastasin ja hymyilin rohkaistakseni häntä puhumaan.

Reneé huokaisi ja jatkoi:

”Voisitko mitenkään kyyditä Bellaa kotiin? Tulin tänne bussilla sillä autoni…ei ole käytettävissä” hän epäröi ja minä nyökkäsin.

”Yksi juttu minua silti painaa. Sinähän tulet aika hyvin juttuun Bellan kanssa? No minä tässä vähän ajattelin…”
Hän rykäisi ”…ajattelin…”

Niiiin?

”…ajattelin, että oletko sinä oikeasti Bellan kanssa yhdessä?” hän sanoi epävarmana, melkein pelokkaana.

Katsoimme Bellan kanssa toisiamme ja nauroimme äänekkäästi. Emme olleet kertoneet kenellekään, että tämä oli vain peitetarinaa.

”Ei tietenkään!” sanoin nauruni lomassa. ”Se oli vain keino päästä katsomaan Bellaa. Vain omaisilla on oikeus” sanoin ja Bella kuivaili naurunkyyneleitään.

”Ai…no hyvä. Tai siis sinä olet Edward todella kunnollinen poika ja kaikkea, mutta olen silti iloinen ettet… tarkoitan että olen iloinen, ettette ole alkaneet seurustella minun tietämättäni. Se olisi loukkaavaa” hän takelteli ja hymyilin.

”Ymmärrän kantasi Reneé. Olisikohan meidän parasta lähteä? Tämä sairaala ei ole kovin viihtyisä paikka…”

”Toki, toki. Heippa sitten kulta” hän kumartui suutelemaan Bellaa tämän otsalle ”ja Edward” hän jatkoi ja lähti huoneesta.

”Noniin, annapas, kun minä nostan sinut rullatuolillesi” sanoin ja käännyin katsomaan Bellaa silmiin ja huomasin, että hän mulkoili minua.

”Mitä nyt?”

Hän tuhahti ja sanoi:

”Kyllä minä itsekin osaan tuolille mennä! En ole niin avuton!”

Annoin hänen yrittää ja kun hän nousi jaloilleen, hän vinkaisi ja läsähti takaisin sängylleen.

”Rohkenen epäillä” sanoin ja nostin hänet tuolille.

Otin Bellan takin olalleni ja tuuppasin häntä kohti hissejä. Katsoin häntä yllättyneenä, kun hän yht’äkkiä jäykistyi tuolissaan ja otti käsinojista tiukasti kiinni.

”Mikä on?” kysyin.

”En voi mennä hissiin.”

”Ei ole todellista! Älä vain sano, että olet klaustrofobinen?”

”Mmhh… taidan olla” hän sanoi ja punastui.

”Teen tämän sinulle selväksi. Me. Menemme. Hissiin. Sillä. Olemme. Kolmannessa. Kerroksessa. Enkä. Minä. Aio. Kantaa. Sinua. Alas.” sanoin ehkä liian tylysti ja kumarruin kuiskaamaan hänen korvaansa

”Minä suojelen sinua.”

Se riitti selvittämään hänen päänsä. Bella mulkaisi minua ja huokaisi alistumisen merkiksi, kun työnsin pyörätuolin sisälle hissiin ja painoin ensimmäisen kerroksen nappia.

Hissi laskeutui ensimmäiseen kerrokseen ja työnsin Bellan ja hänen pyörätuolinsa autolleni. Jätin Bellan autoni viereen, aukaisin pelkääjänpaikan oven ja kumarruin nostaakseni hänet polvitaipeista auton kyytiin.
Bella kuitenkin taas protestoi.

”Anna minun nyt nostaa sinut kyytiin” huokaisin. ”Viime kerta ei oikein vakuuttanut minua”

”Vain koska minä vinkaisin ja sinä luulit, etten minä ollut kunnossa” hän sanoi silmät sirrillään.

”Tiedät itsekin, että et pysty kävelemään tuossa kunnossa.”

Siihen hän ei sentään sanonut mitään, vaan antoi minun nostaa hänet kyytiin. Pamautin oven kiinni, kokosin pyörätuolin kasaan ja laitoin sen takakonttiin. Kiirehdin ajajanpaikalle ja kaasuttelin Bellan pihalle hänen ohjeistaessaan minua.

Olisin halunnut viettää pidemmän aikaa sairaalalla. Hänen kanssaan.

//kommenttia, ihmiset? :)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: deltotus - 06.06.2010 21:48:40
Lainaus
Voi luoja, kuinka komealta hän näytti siinä, pronssiset hiukset ihanasti pörrössä.
Lainaus
"Mikä teitä oikein vaivaa, kun käytte viattomien ohikulkijoiden kimppuun?”
Lainaus
Samassa tunsin käsien katoavan kurkkuni ympäriltä, ja jengin johtaja hyppäsi Edwardin päälle.
Lainaus
Tyyppi parkaisi, ja hetkeksi tuli aivan hiljaista. Hän pyyhkäisi nenäänsä kädellään, johon tarttui verta.
Lainaus
Katsahdin heihin ja näin toisen juoksevan autolle, sekä toisen kävelevän minua kohti.
Lainaus
Tyyppi tuli luokseni, nosti minut olkapäälleen potkiessani ja huutaessani jotain epämääräistä, juoksi yhdelle kujalle ja kuiskasi minulle:

”En ihan oikeasti haluaisi tehdä tätä.”
Lainaus
Hän heitti minut valtavalla voimalla tiiliseinää vasten, ja minä tipuin niska edellä maahan.

Nopeasti löysin jo näin monta virhettä, joista suurin osa oli pilkkuvirheitä. Löysin lisääkin, mutta en laiskuuttani jaksanut laittaa niitä tähän. Kun yhdistetään kaksi päälausetta, väliin tulee pilkku, jos lauseilla ei ole yhteistä lauseenjäsentä.

Tämän ficin idea ei ole persoonallisimmasta päästä, mutta kirjoitat kivasti. Käytät kuvaavia ja eläviä verbejä ja adjektiiveja. Kuvailun lisääminen ei olisi pahasta. Henkilöiden ajatusten kuvaaminen saisi hahmoihin lisää syvyyttä ja persoonallisuutta. Tarina etenee sujuvasti. Pidän : D

deltotus
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: Lööperiikka - 07.06.2010 08:55:05
Ihana luku!
kuvailet kyllä ihan uskomattomasti... Huh huh.
Bella on kyllä niin Bellamainen.  ;D
Jatkoa nopsaan!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: alba - 07.06.2010 10:11:50
Lainaus
”Toki, toki. Heippa sitten kulta”, hän kumartui suutelemaan Bellaa tämän otsalle. ”Ja Edward”, hän jatkoi ja lähti huoneesta.

Pilkkuja, pisteitä ja isoja kirjaimia.

Lainaus
"Olen hänen poikaystävänsä ja sinuna", hän osoitti tyyppiä, joka piti minusta kiinni. "Päästäisin hänestä irti!" Hän huusi. Huomasi kai, miten huono olo minulla alkoi olla.

Tuohon lauseeseen lisäisin tuon "hänestä" selventämään. Sitten taas noita pilkkuja, pisteitä ja isoja kirjaimia :)

Osa itsessään oli hyvä ja tapahtumarikas. Nyt jänskättää koska Bellan ja Eetun välit alkaa lämmetä :)
Jatkoa odotellessa.

Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: aurore - 07.06.2010 20:43:43
OMG !
Tää on ihana ficci (::::
Edward on nii ihana suojelusnekeli Bellaa kohtaa ja muutenki aww (;
Jatkoa piann  :-*
~a.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 08.06.2010 10:49:58
Tästä tulee nnyt todella lyhyt vastaus.

deltotus kiitos rakentavasta kommentista. kiva että jaksoit viilata pilkkua : )
Lööperiikka... siä se vaan aina jaksat kommentoida, kiitos :)
alba kiitos. Haha olen ollut vissiin vähän unessa kun olen kirjoittanut tätä.
aurore kiitos sinullekin ; )) jatkosta en uskalla taaskaan luvata mitään ;oo

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 5 [6.6] ! ]
Kirjoitti: Sarkku - 14.06.2010 11:43:08
OHHO!!!!!! Oli tullu jatkoo annathan anteeksi...  :'(
Eddie is in lööv <3
jatka piaaan!

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 6 [15.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 15.06.2010 23:02:24
phoepeZ kiva että tulee välillä uusia lukijoitakin :) kiitos sinullekin.
Sarkku no tämän kerran annan anteeksi  ;)

Luku 6

Edward Pov

Ajoin kohti kotiani, joka sijaitsi Phoenixin hienostoalueella. Olin vienyt Bellan kotiin ja Reneé oli ottanut hänet hyvin vastaan. Tietenkin hän oli iloinen, että sai taas tyttönsä takaisin. Tapasin myös hänen isänsä Charlien, joka oli hyvin tunnettu Phoenixin poliisipäällikkönä.

"Päivää Päällikkö Swan. Minä olen Edward Cullen ja tulin tuomaan tyttärenne takaisin kotiin" sanoin ja kättelin häntä
"Hei Edward. Sano minua vain Charlieksi" Charlie vastasi ja hymyili hiukan surullista hymyä. Olin laittanut merkille, että Bellan vanhemmat käyttäytyivät hiukan oudosti, aivan kuin olisi sattunut jotain.

Bella kääntyi katsomaan minua suklaanruskeilla silmillään ja kiitti huolenpidostani.
Hymyilin ja sanoin, ettei ollut mitään kiittämistä. Olin auttanut häntä aivan vapaaehtoisesti.

Hätkähdin, kun kuulin auton tööttäävän takanani. Olin hidastanut vauhtini neljäänkymppiin, eikä punaisen Toyotan omistaja oikein pitänyt siitä. Naurahdin, kun näin kovaa vauhtia kaljuuntuvan miehen punaisen naaman autoni sivupeilistä, ja kiihdytin juuri ja juuri ylinopeuden rajalle.

Ajoin kuin sumussa taloni pihaan, mikä oli todella suuri ja hyvin hoidettu. Talossakaan ei ollut mitään valittamista: se oli suuri, ja tehty kivestä, sekä siinä oli kolme lisäsiipeä ja isot ikkunat. Isäni Carlisle oli lääkäri, sekä äitini Esme työskenteli sisustajana, joten he tienasivat hyvin.

Astuin sisälle taloon ja jätin kenkäni eteiseen lojumaan. Vilkaisin olohuoneeseen ja keittiöön, ei ketään.
Lähdin yläkertaan, ja kerkesin nousta pari askelmaa, kunnes kuulin ryminää yläkerrasta. Vilkaisin ylös, ja näin Emmettin kurkkivan nurkan takaa portaiden yläpäässä. Hän virnisteli suu korvissa niin, että koko hammarivistö välkehti.
Kävelin pari askelta ylös, pitäen yhä katseeni Emmettissä, joka perääntyi pari askelta.

"Mitä hemmettiä, Emmett?" kysyin ärtyneenä.

Nousin taas pari askelta, ja hän perääntyi.

"Äiti sanoo aina, ettei vieraita saa päästää sisälle taloon" hän vastasi omasta mielestään söpöllä äänellä.
"Täh?"

Nousin portaat ripeästi ylös, ja Emmett 'juoksi' Alicen huoneen ovelle paukuttaen sitä nyrkeillään huutaen:

"Aliceee! Päästä minut sisäään! Täällä on joku hullu hiippari, joka tietää minun nimeni! Emma pelkäääää!"

Siskoni avasi oven ärtyneenä ja säikähti, kun Em pujahti sisään paukauttaen oven kiinni niin, että hän jäi oven ulkopuolelle.
Huokaisten Alice käänsi katseensa minuun, ja hänen ilmeensä kirkastui, kun hän syöksyi halaamaan minua.

"Edward! Sinuakin sitten näkee nykyään kotona! Olet ollut joka päivä siellä sairaalalla, menetkö sinne takaisin?" hän kysyi pelokas ilme kasvoillaan.
"En taida mennä sinne enää vähään aikaan. Bel... se tyttö pääsi takaisin kotiin."

Äh. Melkein paljastin Bellan. En halunnut, että Alice saisi tietää, sillä siitä ei seuraisi mitään hyvää. Olin kerran mennyt möläyttämään entisen tyttöystäväni nimen hänelle, ja seuraavana päivänä Alice olikin jo järjestänyt hirveän kuulustelun koulussa. Tyttöystäväni ei ollut pitänyt Alicen hyökkääväisyydestä, joten hän jätti minut. Tiedän, minun kuuluisi vihata siskoani, mutten millään olisi pystynyt siihen.

"Minkä sanoit hänen nimekseen?" hän kysyi ja otti minua olkapäistäni kiinni.
"En sanonut yhtään mitään. Kuulet omiasi."
"Ihan varmasti sanoit! Se alkoi Beellä. Birgitta? Bertta? Bellariina? Bel-"
"Sinulle minä en sitä kerro" keskeytin. "Muistatko sen edellisen tapauksen? Sen, kun menit kuuluttamaan aamunavauksessa, että minulla oli tyttöystävä? Muistatko, että hän jätti minut seuraavana päivänä?"
"Niin ja muistatko senkin, miten hän petti sinua selkäsi takana?" hän kysyi 'viattomasti'. "Se tyttö oli kyllä oikea nirppanokka."

Menin aivan hiljaiseksi. En pitänyt siitä, kuinka Alice puhui hänestä.

"Anna anteeksi Edward" hän sanoi nostaen leukaani sormellaan, jotta saisi minut katsomaan häntä. "Tiedän, että tämä on arka asia sinulle, mutta sinun täytyy päästä hänestä yli. Hän ei ollut tarpeeksi hyvä sinulle."

Hymyilin haikeasti siskolleni ja nyökkäsin. Halusin vaihtaa aihetta.
Kuin tilauksesta Emmett tuli, ja kurkkasi ovenraosta. Luoja, toivon todellakin, ettei hän kuullut äskeistä keskusteluani Alicen kanssa.

"Onko hiippari surullinen?" hän kysyi ja räpsytteli silmiään. "Saako Emma halata hiipparia?"
Katsoin Emmettiä hiukan oudosti, ja hän kaappasi minut halaukseen.

"Emmett...en saa henkeä!" puhkuin, ja hän laski minut alas katsoen minua kummallisesti.
"Kuka on Emmett?"

Alice ei enää kestänyt tätä leikkiä joten hän läpsäytti tätä takaraivoon.

"Em, lopeta. Kukaan ei jaksa kuunnella tuollaista juuri nyt."

Minä nauroin ja Alice yhtyi siihen Emmettin katsoessa meitä happamana.

"Ikinä ei saa tehdä mitään hauskaa."

Bella Pov

Vihdoinkin minä pääsin takaisin kotiin. Olin odottanut tätä jo kauan, sillä en kestänyt sitä, kuinka Edward  aina jaksoi istua sänkyni reunalla ja katsella minua. Se oli ollut jotenkin kiusallista.

Edwardin lähdettyä menimme sisälle ja Charlie kantoi minut sekä kevyen matkalaukkuni huoneeseeni. Heittäydyin sängylleni, ja nuuhkaisin tyynyäni, joka tuoksui kodilta. Sain kylmiä väreitä, kun edes ajattelin kolmea viime viikkoa, jotka olin viettänyt ällöttävässä, steriloidussa sairaalassa.

Kurotin puisella työpöydälläni olevaa Humisevaa harjua kohti, ja päätin alkaa lukea sitä. Siitä oli tullut lempikirjani erään entisen äidinkielen opettajani johdosta.
Otin sängylläni mukavan asennon, ja uppouduin kirjaani.

***

Yhtäkkiä tunsin käden olkapäälläni, ja käännyin katsomaan isäni huvittuneisiin silmiin.

"Bells. Olisikohan aika syödä jotakin?"

Ai siis syödä vai? Ei minulla ollut ollenkaan nälkä.

"Eihän kotiintulostani ole edes kauan?" sanoin kuin kysyen, paljonko kello oli.

Charlie hekotteli, ja hänen silmäkulmiinsa ilmestyi naururypyt.
Katsoin häntä oudosti ja hän osoitti yöpöydälläni olevaa digitaalikelloa. Se näytti kymmentä yli kahdeksaa.

"Tuo kello on kai väärässä" sanoin ihmetellen.
"Ihan oikeassa se on. Annas, kun minä kannan sinut alakertaan."

Hän nosti minut käsivarsillensa, ja kantoi keittiöön. Istahdin pienikokoisen pöytämme ääreen katsomaan ikkunasta. Aurinko oli juuri laskemassa puiden taakse, ja ihailin taivasta, joka säteili violetin, punaisen ja keltaisen väreissä.

"Ömm...Mitä haluaisit syödä?"

Katsoin Charlieta, joka yritti epätoivoisesti etsiä minulle ruokaa jääkaapista.

"Ota mitä käteen sattuu" vastasin hajamielisesti. "Ei kuitenkaan mitään marjatorttua."

Charlie lämmitti lasagnea mikrossa, ja ojensi sen minulle. Mutustelin sitä hitaasti samalla, kun hän tarkkaili minua. Tunsin oloni hiukan vaivaantuneeksi.

"Olet laihtunut" Charlie paukautti.
"Mielestäni minä olen ihan samankokoinen kuin ennenkin."

"Ei, et ole.  Näen selvästi, kuinka kylkiluusi törröttävät paitasi läpi" hän murisi.
"Ei se ole minun vikani, sairaalassa anneta kovin paljoa ruokaa."

Hänen silmiensä katse pehmeni, ja hän istui pöydän ääreen minua vastapäätä.

"Haluan vain...että tuota..." hän mutisi ja minä kohotin toista kulmakarvaani.
"Ettet laihdu enää yhtään" hän sanoi itsevarmasti. "Olet nyt jo tuollainen tikku."
"En aikonutkaan laihtua" vastasin ja hymyilin hänelle. Aina huolehtimassa minusta.
"No hyvä" hän mutisi ja käveli ulos keittiöstä, kun huomasi äidin mulkoilevan häntä ovensuulla.

Nousin ylös ja nilkutin oikealla jalallani tiskipöydän ääreen ja aloin pestä astioita.

"Bella minä voin pestä ne, mene sinä lepäämään" äitini sanoi olkani yli. Jätin astiat altaaseen ja halasin häntä.

"Mikä on, Bella?" hän kysyi ihmetellen.
"Eroatteko te?" kysyin kaunistelematta, halusin saada tämän nopeasti pois alta.
"No isäsi ja minä...tuota...mitä olet kuullut?"
"Enpä paljon mitään muuta kuin sen, että isä petti sinua" sanoin pää painuksissa ja kyyneleet silmissä.

Hän etsi silmäni omilla silmillään ja pyyhkäisi kyyneleet pois, jotka olivat karanneet poskilleni.

"Kulta, sinä tiedät, ettei meillä ole mennyt isäsi kanssa kovin hyvin viimeaikoina" hän selitti surullisena. "Mielestäni tämä oli aivan odotettavissa."

Nyökkäsin ja yritin hymyillä. Ilmeeni taisi näyttää enemmänkin irvstykseltä.
Reneé huokaisi ja sanoi lopulta:

"Noniin, eiköhän mennä nukkumaan."
"Joo."

Nilkutin Charlien luokse, ja pyysin häntä kantamaan minut ylös. Hän katsoi huolestuneena punaisia, turvonneita silmiäni, mutta tajusi jättää asian sikseen, kun huomasi äidin merkitsevän katseen.

Hän kantoi minut ylös ja laski sängylleni. Huomasin hänen katseestaan, että hän oli todella pahoillaan tapahtuneesta.


Harmi vain, ettei tehtyä saa tekemättömäksi.


// kirjoitan tätä saadakseni kommenttia (:
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 6 [15.6] ! ]
Kirjoitti: Sarkku - 15.06.2010 23:27:35
Hahaa! Olin eka ja sainhan sut kirjottamaan tän luvun loppuun jo tänää :D
Vai että Emma  :D
Marjatorttua... Voisiko mitenkään liittyä twilightiin?
Jatka jo huomenna, pliis

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 6 [15.6] ! ]
Kirjoitti: enni - 16.06.2010 01:13:35
Nyt luin kaikki luvut putkeen, mahtavaa :-) Ei tämä idea ole kliseinen, päinvastoin!

Muutaman virheen löysin ekoista kappaleista:
Lainaus
Luku 1

"Etkö muka tajua sinun vaikutusta minuun?", tuhahdin ja tajusin vasta parin sekunnin jälkeen, mitä olin juuri mennyt möläyttämään. Tunsin punan karkaavan poskilleni.

Jotenkin minusta tuntuu, ettei hän aio luovuttaa...
Ekassa kohtaa pitäisi olla vaikutustasi minuun tms ja tuon pilkun saa ottaa pois, kun edellä on kysymysmerkki. Ja sitten pitäisi olla tuntui, koska koko muu kappale on imperfektissä.

Lainaus
Luku 2

Otin eilen tehtyä kanakeittoa kulhoon ja laitoin sen lämpiämään mikroon.

Kesä oli minun lempi vuodenaikani.

Kun oli kulunut reilut kaksi tuntia, menin koneelle. Kirjauduin sisälle Facebookkiin jossa kävin ajankuluksi tekemässä turhia testejä, kuten ”Mikä väri olet?” tai ”Missä asut kymmenen vuoden päästä?”.
Tuossa ekassa saa lisätä sen sanan. Ja lempivuodenaikani tulee yhteen. Facebookiin kirjoitetaan yhdellä k:lla. Ja tuohon pitäisi mielestäni tulla pilkku.

Mutta tykkään ideasta & koko ficistä ihan mielettömästi! :-) Ja Emmett on ihana, kerrankin tommoinen :-D Voi, kun ne Bella ja Edward pian tapais taas ja vaikka alkais seurustelemaan, ahh! Sitä odotellessa :-D

Toivottavasti saat pian inspiksen kirjoittaa seuraavan luvun, haluan nimittäin lukea lisää tätä ja pian ! :-D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 6 [15.6] ! ]
Kirjoitti: Lööperiikka - 16.06.2010 13:01:31
Voi kiesus että oli ihana luku!
Mukava herätä ja huomata että tähän on tullut uutta jatkoa!  ;) (älä kysy heräämis aikaa..)
Eli pidin kovasti. Em on söpö! <3
Mutta... Eli pidin kovasti luvusta ja toivon jatkoa!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 16.06.2010 14:51:26
Sarkku joo se marjatorttu taisi jäädä mieleen kun katottiin se Twilight :D
enni Kiitos ihan mahdottomasti ihanasta kommentista :)
Lööperiikka Kiitos ^_^

Lukua en ole pahemmin korjaillut ja muuta, mutta ajattelin, että voisin kerrankin laittaa vähän nopeampaan tähtiin näitä.

Luku 7

Bella Pov

Nukuin yöni todella levottomasti. Illalla kierin sängyssä etsien sopivaa asentoa, eikä se tuntunut onnistuvan. Näin kauheita painajaisia vanhempieni eroamisesta, minkä seurauksena heräsin aina vähän väliä siihen, etten saanut henkeä. Charlie oli myös tullut herättämään minut pari kertaa siksi, koska olin kuulema huutanut unissani.

Aamukaan ei alkanut kovin hyvin. Heräsin noin kahdeksan aikaan siihen, kun kuulin kuiskailua oven toiselta puolelta.

"Sinä tämän aiheutit, joten sinä saat luvan kertoa hänelle" äiti sihisi Charlielle.
"Mutta kulta...tarvitsen tukeasi tässä asiassa. Vaikka se olisi viimeinen kerta"
"Selvä...minä tulen mukaasi. Henkiseksi tueksi." Pystyin kuvittelemaan äidin tekevän lainausmerkit viimeisen lauseen ympärille.
"Älä viitsi. Tiedän, että tämä on arka asia myös sinulle. Ei tule olemaan helppoa kertoa tästä Bellalle."

Kuulin äidin nyyhkytyksen, kun Charlie lohdutti häntä.

Nousin istumaan sängylleni, ja hieraisin silmiäni, jotka olivat kostuneet jo valmiiksi. Tiesin, mitä he aikoivat kertoa minulle.
Oveni narahti, kun Charlie kurkkasi sisälle. Hänen silmänsä laajenivat järkytyksestä, kun tajusi, että minä olin kuullut heidän keskustelunsa. Reneé laittoi merkille punaiset silmäni, ja syöksyi halaamaan minua.

"Kultaseni...muistathan kuitenkin, ettei tämä ollut sinun vikasi? Kaikki loppuu aikanaan" hän sanoi surullisena nojaten leukaansa päälaelleni.

Charlie tuli toiselle puolelleni ja katsoi häpeillen käsiinsä.

"Bells, annathan anteeksi" hän sanoi ääni säröillen. "Olen oikeasti todella pahoillani tapahtuneesta ja siitä, ettei meidän perhe pysynytkään kokonaisena, vaikka niin luulimme. Olet silti aina minun ikioma tyttöni."

Äiti päästi minut irti, ja minä halasin Charlieta. Haluaisin niin kovasti antaa anteeksi, mutta tiesimme kummatkin, ettei se tulisi ikinä oikeasti onnistumaan.

"Isä..." sanoin itkuisena. Muuta en saanut suustani ulos, vaikka oikeasti olisin halunnut kysyä häneltä, miksi hän oikeastaan teki niin kuin teki.

Istuimme siinä hetken, ja lopulta sain ääneni taas tasaiseksi ja irtauduin Charliesta katsoen hänen silmiinsä.

"Missä minä sitten asun? Tarkoitan että... kumpi muuttaa pois? Kumman luokse menen asumaan?" kyselin sekavasti.
"Ajattelimme, että voisit jäädä tänne Phoenixiin äitisi kanssa. Minä muuttaisin Forksiin. Tiedäthän, siellä asuu myös ystäväni Billy ja hänen poikansa Jacob. Voisit aina tulla käymään siellä, ja jos minusta ei olisi seuraa, voisit olla Jacobin kanssa."
"Niin..." Reneé aloitti varmemmalla äänellä. "Minä jäisin tänne kanssasi asumaan. Sinun ei tarvitsisi muuttaa minnekkään, sinulla kun nyt alkaa se lukiokin" hän sanoi yrittäen hymyillä.
Hymyilin pienesti ja nyökkäsin.
"Niin..."

***

Saattelimme Charlien lentoasemalle ja halasimme hyvästiksi. Hänkään ei pystynyt pidättelemään kyyneleitä, ja tajusin muutenkin, että hänen oli vaikeaa jättää Phoenix, hänen työnsä, äiti ja minut. Olihan hän asunut koko elämänsä täällä.

Äiti oli urheasti koko automatkan itkemättä, vaikka näyttikin siltä, että hän romahtaisi kohta.
Ajoimme takaisin talomme pihaan ja menimme sisälle. Halasin äitiä, ja itkimme yhdessä.

"Kyllä sinä selviät tästä. Minäkin selviän sinun vuoksesi" kuiskasin hänen olkapäätänsä vasten. Minä olin yleensä perheen aikuinen, joka lohdutti häntä.
"Kiitos Bella."

Äiti kantoi pyynnöstäni minut huoneeseeni, ja laski minut sängylleni. Hän lähti pois, ja jätti minut omaan rauhaani. Halusin ajatella yksin viimepäivien tapahtumia.

***

Makasin vain, ja tuijotin puista kattoani. Katselin oksakohtia puussa ja muistin, kuinka olimme aina Charlien kanssa tuijottaneet niitä, ja miettineet, miltä eläimiltä ne näyttivät.
Hymyilin ja olin iloinen lapsuusvuosistani, milloin perheeni oli ollut vielä ehjä.

Kuulin kännykkäni piippaavan yöpöydälläni, ja otin sen käteeni. Seitsemän puhelua, ja kolme viestiä.
Katsoin puhelut. Ensimmäinen puhelu oli Edwardilta...toinen Jessicalta...Mikeltä...Tyleriltä...Angelalta...Edwardilta ja viimeinen Alicelta.
Tarkastin myös viestini. Kaikissa luki suunnilleen: Oletko kunnossa? Missä olet? Miksi sinua ei ole näkynyt vähään aikaan?

Mutta Edwardin viimeinen viesti pisti silmääni.

Lähettäjä: Edward
Päivämäärä: 29/07/2010
Aika: 4:55 PM

Miksi et vastaa kenenkään puheluihin? Kysyin myös kaveriporukaltasi, eikä heilläkään ole mitään tietoa. Me kaikki olemme aivan helvetin huolissamme. Soita minulle kun voit.

Miksi hän oli mennyt kyselemään Jessicalta ja muilta, että oliko heillä tietoa minusta? Ei sillä, että olisin ollut mustasukkainen kavereilleni kun he olivat puhuneet hänen kanssaan, tai mitään, mutta voin kuvitella seuraavan kerran kun näen Jessin. Hän järjestää minulle oikean ristikuulustelun siitä, että kuka on Edward ja miksi hän kyselee minun vointiani.

Soitin Edwardille ilmoittaakseni, että olin kunnossa. Hän vastasi heti toisen tuuttauksen jälkeen.

Bella!
"Hei Edward. Soitin vain, että tietäisit minun olevan aivan kunnossa."
Mitä sinä olet tehnyt nämä viime päivät? Sinusta ei ole kuulunut mitään.
"Siitä on yksi ja puoli päivää, kun viimeksi näit minut. Ei ollut mitään syytä huolestua" naurahdin.
Ihan tarpeeksi minulle! hän tuhahti. Miksi et ole soittanut edes Jessicalle?

Hiljaisuus.

Bella? Oletko vielä siellä?
"Joo olen minä. voisitko tulla käymään täällä? En voi sanoa sitä puhelimessa."
Jotain vakavaa? hän kysyi huolestuneena.
"Tavallaan."
"Olen siellä hetkessä. Heippa."
"Moi..." sanoin. Kuitenkin liian myöhään, sillä hän oli jo katkaissut puhelun.

Viidentoista minuutin päästä ovikello soi. Ainiin! Olisi varmaan ensin pitänyt kertoa äidille Edwardin tulosta. Liian myöhäistä.
Kuulin puhetta alakerrasta, ja kohta kuulinkin jo kahden ihmisen askeleet portaikossa. Oveeni koputettiin.

"Sisään."

Ensimmäisenä tuli punasilmäinen Reneé joka yritti epätoivoisesti hymyillä. Uskon, että Edward oli tajunnut vasta ovella, kuinka vakava asia oli kyseessä.
Seuraavana tuli vakavannäköinen Edward, joka tapitti kauheaa ulkomuotoani. Hiukseni olivat kuin harakanpesä, silmänaluseni olivat mustat ja olin pukeutunut rähjäiseen yöpukuuni. Edustavaa.

"Edward sanoi, että sinä pyysit hänet tänne" Reneé sanoi kuin ohimennen. Normaalisti hän olisi järjestänyt hirveän kuulustelun siitä, että oliko Edward mahdollisesti minun poikaystäväni, mitä hän tosin koskaan tulisi olemaan.
"Joo, jos se käy?" kysyin hämilläni.
"Tehkää mitä lystäätte, mitäpä minä olen nuoria valvomaan" hän sanoi ja lähti huoneesta.

Huoneeseeni laskeutui hiljaisuus. Olisin kuullut senkin, jos joku olisi tiputtanut silmäneulan lattialle.

"Kaikki ei ole hyvin" Edward töksäytti.
"No eipä taida..." Pyöräytin silmiäni, ja taputin viereistä paikkaani sängyllä. Hän istui siihen ja tapitti minua kauniilla silmillään.

"Mikä on vialla? Reneélläkään ei taida olla ihan kaikki hyvin."

Otin mukavamman asennon sängylläni ja huokaisin.

"Vanhempani eroavat."
"MITÄ?" hän huudahti järkyttyneenä.
"Charlie petti äitiä." Nyyhkäisin ja tapitin kattoa itkuisilla silmilläni.

Edward mietti hetken, mitä sanoisi, ja pian hän tulikin jo viereeni makaamaan, ja veti minut itseään vasten.

"Sinä selviät tästä. Autan sinua" hän kuiskasi korvaani.
"Kiitos. Muuta en tarvitsekaan" vastasin ja nautin tästä hetkestä.

Edward Pov

Sanat iskivät tajuntaani. Bellan vanhemmat eroavat.

Kolme kuukautta olin auttanut häntä selviämään sairaalassa, kolme kuukautta olin auttanut häntä selviytymään vammojensa kanssa.
Ja mitä minä sain palkaksi? Tarkoitan, miksi juuri Bella?
Heti, kun hän pääsi kotiin, tyttö sai tietää että "Ahaa! vanhempani eroavat!". Tekikö se muka hyvää Bellalle? Eivätkö hänen vanhempansa olisi voineet odottaa vähän aikaa, että hän olisi kerennyt asettua edes hiukan?

Taisin vihata Charlie Swania.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: Lööperiikka - 16.06.2010 15:41:19
Oi vitsi ihana! <33
Pidin kovasti luvusta. Edward on ihanan huolehtivainen..
Eli pidin kovasti -taas. Ja jatkoa toivon nopeasti tulevan.

Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: enni - 16.06.2010 17:21:49
Oi, Edward ja Bella tuli heti niin läheisiks, mä tykkäsin! Tää luku oli muutenkin tosi kiva :-)

Harmi ku Renee ja Charlie eros, mutta tän ficin kannalta välttämätöntä ja nyt alkaa pian tapahtua (;

Joten, jatkoa pian niin saadaan nähdä kuinka tää edistyy! :-D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: iituska - 16.06.2010 17:28:37
Öh.. en oo näköjään muistanu kommentoida :D Kirjotat kyllä ihan hyvin, muutamia vihreitä löysin..
Kiva, jos lukujaa tulee vähän tiheämpään tahtiin, olisi ainakin jotain mitä lukea :P
Muuta en oikein osaakaan sitten sanoa kuin, että..
JATKOA!

iituska
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: aurore - 16.06.2010 19:40:15
Ihana luku (=
Lainaus
Harmi ku Renee ja Charlie eros, mutta tän ficin kannalta välttämätöntä ja nyt alkaa pian tapahtua (;
enniä lainaillen, samaa mieltä.
Bella-parka ): mutta Eddie lohduttaa, eikö niin (;
Jatkoa vaan tulemaan kun saat sitä aikaiseksi  :-*
~a.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: Sarkku - 16.06.2010 19:48:25
HANNM!!!!!!!!
Sait kyyneleet mun silmii!!!!!!
Hahaa kirjotit tänki sittenki jo nyt :D
Jatkoa

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: Jaima - 17.06.2010 22:29:36
ti-ti-diii!!! Jatkoa.. Jeee. Ihanat luvut oli. Kiitos
ja jatkoa pian taas lisää :D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: Lauranood - 18.06.2010 00:24:40
Uusi lukija ilmottautuu!
Oih, taidan rakastaa tätä.
En kauheen usein lue/tykkää sellaisista ficeistä, missä kaikki on ihmisiä, toki on niitä muutamia hyviä poikkeukisa, kuten tämä. Todella ihana!
Jatka toki pian  :D

~Lauranood
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 7 [16.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 19.06.2010 00:28:30
Lööperiikka kiitos (::
enni niin...tämä luku on tosin sitä samaa vanhaa hömpäppää mitä muissakin. : // kiitos (:
iituska kiitos (::
Aurore kiitostaa (:: joo onneksi Bellalla on Edward...ja toisinpäin.
Sarkkuhaha :D kidos
Jaima eipäs, kiitos itsellesi (::
Lauranood oi kiva :')) sain taas uuden lukijan. olen otettu että pidät tästä ficistä niin paljon että viitsit lukea tätä vaikka et yleensä tällaisia lukisikaan (:: kiiiitooos!
PhoepeZ kiitos (::

kiitos ihan mahdottoman paljon kommentoijille. Nämä minun vastaukset on nyt kyllä todella laihoja :( kiitos myös lukijoille, ofc.

Ps. tätä lukua kirjoitin sitten yöllä että tämä saattaa olla oikea tautipesäke pilkunviilaajille.

luku 8

Bella Pov

Aika kului, ja pian koitti päivä, jolloin ehkä saisin pyörätuolini pois.
Oli kulunut kaksi viikkoa siitä, kun olin kertonut Edwardille vanhempieni eroavan, sekä siitä, kun hän oli lohduttanut minua.
Minusta oli tullut suorastaan riippuvainen hänestä. Hän oli minun paras ystäväni, mutta joskus- näin rehellisesti sanottuna- toivoin, että hän olisi ollut enemmänkin.

Istuin äidin kanssa autossa. Olimme lähdössä sairaalaan tarkistamaan jalkaani, ja -kuten sanoin- pääsisin ehkä myös eroon pyörätuolistani.

Vanhempieni erottua Reneé oli alussa vain maannut sängyssä. Tarkoitan sitä todella. Hän ei suostunut nousemaan ylös, tekemään ruokaa, tai edes puhumaan kenenkään kanssa. Muutaman päivän päästä en enää kestänyt sitä, joten pakotin äidin menemään psygologille, joka kuunteli, ja auttoi selviytymään pahimman yli. Reneé kävi hänen luonaan kahdesti viikossa.

Saavuimme sairaalalle, joka näytti pelottavan tutulle. Pienenä minulle sattui kaikenlaista, ja minut tuotiin jok'ikinen kerta tänne. Toki olin myös viettänyt ne kolme viikkoa täällä, Edwardin kanssa.

Äiti työnsi minut ja pyörätuolini aulaan, ja jätti minut penkkirivistön päähän siksi aikaa, kun hän kävisi ilmoittamassa minut vastaanotolle.
Katselin ympärilleni. Näin, kuinka ambulanssi saapui sairaalan pihaan. Sisään rynni kaksi neonkeltaiseen liiviin pukeutunutta miestä, jotka kantoivat nuorta lasta paareilla, sekä nainen, joka kantoi heidän mukanaan happilaitetta. Perässä tulivat ilmeisesti äiti ja isä, jotka itkivät huolesta.
Lapsirukka, ajattelin, ja katselin surullisena, kun he katosivat lasten polille.

"Bella", kuulin äidin sanovan. Hätkähdin ja käänsin pääni, ja näin hänen seisovan vierelläni huolestuneen näköisenä.
"Niin?"
"Mennäänkö?"
"Joo", mumisin ja hän työnsi minua kohti hissejä.
"Minne olemme menossa?", kysyin, kun pysähdyimme neljänteen kerrokseen.
"Lääkärin vastaanotolle. Sinut ottaa vastaan lääkäri nimeltä Carlisle Cullen huoneessa numero 124."

Silmäni suurenivat. Kuulinko oikein?

"Cu- cullen? Vähän niinkuin Edward Cullen? Onko tämä Carlisle hänen isänsä?" ihmettelin.
Reneé virnisti ja nyökkäsi pienesti.
"Vau...Edward ei ole kertonut min-", aloitin, mutta puheeni keskeytti miehen ääni. Huoneesta 124.

"Bella Swan", sanoi todella kauniit kasvot omaava mies. Hän oli hoikka, blondi mies, ja hänen lyhyet hiuksensa olivat kammattuina taakse. Parasta hänen ulkonäössään olivat kauniit, lempeän siniset silmät. Silti hän ei tietenkään vetänyt vertoja Edwardille.

Mies hymyili minua ja viittoi tulemaan sisälle huoneeseen.
Rullasin itse itseni ovelle, ja kättelin häntä hymyillen. Reneé seurasi esimerkkiäni ja tuli huoneeseen perässään Carlisle, joka sulki oven. Reneé meni istumaan minua vastapäätä olevaan tuoliin ja Carlisle työpöytänsä ääreen.

"Noniin...Bella...Edward on kertonut sinusta paljon", Carlisle sanoi hymyillen ja minä karahdin punaiseksi hiusrajaani myöten.
"Ei kai nyt sentään niin paljon..." mumisin.
Carlisle naurahti.
"Ei siinä ole mitään hävettävää, poikani selvästi välittää sinusta", hän rohkaisi, ja käänsi katseensa tietokoneen näytölle.

Punastuin vielä enemmän ja käänsin katseeni muualle. Miksi tämä tilanne oli muuttunut näin kiusalliseksi?
Katselin hänen huonettaan, ja huomasin seinällä roikkuvia valokuvia hänen perheenjäsenistään.

"Onko hän sinun vaimosi?" kysyin ja nyökkäsin ruskeahiuksisen naisen suuntaan. Hänellä oli kauniit sydämen muotoiset kasvot, ruskeat silmät ja lempeä hymy.
"Kyllä," hän hymyili ja jatkoi, "hänen nimensä on Esme."
"Kaunis nimi", vastasin. Ihmettelin suuresti, miten minä yhtäkkiä olin näin itsevarma.
Carlisle hymähti ja käveli kohti valokuvia.
"Tuo on Alice, Edwardin pari kuukautta nuorempi pikkusisko", hän sanoi ja osoitti solakkaa tyttöä, joka omisti lyhyet, melkein mustat hiukset.
"Tuo taas on Edwardin isoveli Emmett" ,hän sanoi ja siirsi sormensa kohti jykevän näköistä poikaa. Hänellä oli tummat, kiharaan vääntyneet hiukset ja suloiset hymykuopat.

Katselimme kuvia hetken, ja sitten Carlisle palasi takaisin pöytänsä ääreen ja naputteli jotain tietokoneelle.

"Joten...siitä on nyt vähän päälle kaksi viikkoa, kun viimeksi olit täällä", hän sanoi ja liukui tuolillaan suuren puisen hyllynsä luokse, ja otti hyllyltä kansion, jonka kyljessä luki minun nimeni.
Hän liukui takaisin pöytänsä ääreen, etsi jonkin paperin kansiosta ja kääntyi katomaan minua ristien kätensä pöydän päälle.

"Haluaisit varmaan päästä eroon tuosta pyörätuolista?" hän kysyi ja minä nyökkäsin.
"Nohh...siinä tapauksessa...nostapa housunlahjettasi, niin minä vilkaisen jalkaasi."

Olin onnellinen, että minulla oli vanhat verkkarini jalassa, joten lahkeen nostaminen oli todella helppoa.
Carlisle tuli luokseni ja tunnusteli polveani.

"Sano sitten, jos sattuu", hän kehotti, ja siirsi käsiään alemmas ja alemmas aina nilkkaan saakka.

"Eikö satu yhtään?" hän kysyi ja minä pudistin päätäni. "Eikö edes hiukan?"
"Ehkä hieman tuohon kohtaan", mutisin ja osoitin kohtaa nilkassani.
"Se on aivan normaalia. Laitan siihen siteen, niin saat pitää sitä viikon siinä", hän vastasi ja kaivoi sidetarpeita työpöytänsä laatikosta.
En enää jaksanut odottaa, vaan kysyin:

"Pääsenkö minä siis tästä pyörätuolista eroon?"
Hän viimeisteli siteen jalassani ja nojasi kämmenillään polviinsa kumartuen minua kohti. Hetken hän näytti aivan pelinrakentajalta.

"Tietenkin. Laitapa kenkä takaisin jalkaan ja nouse seisomaan."

Tein niin kuin käskettiin. Tuntui oudolta kävellä omilla jaloilla pitkästä aikaa. Horjahdin hieman, ja Reneé otti minut vastaan, ennen kuin osuin maahan.

"Varovasti Bella... ethän halua joutua takaisin sairaalaan?" Reneé kuiskasi korvaani haikea hymy huulillaan.
Punastuin ja irtauduin otteesta.

"Sinun täytyy hiukan harjoitella kävelemistä. Ei ole itsestäänselvys, että voisit juosta maratonin heti seuraavana päivänä", Carlisle sanoi hymyillen. Aivan kuin minä muutenkaan voisin juosta maratonia.

Carlisle ja Reneé allekirjoittivat vielä muutaman paperin ennen kuin lähdimme huoneesta.

Kun astuin hitaasti, mutta varmasti sairaalan pihalle, näin hopeisen volvon automme vieressä.
Ja mikä parasta, Edwrd istui ratin takana hymy huulillaan.

Kävelin kohti autoamme, ja Edward tuli minua... tarkoitan meitä vastaan.

"Päivää Reneé", hän tervehti kohteliaasti äitiäni, ennen kuin syöksyi halaamaan minua.

Luoja, kuinka ihanalta hän tuoksuikaan.

"Päivää...Edward", äitini sanoi hämmentyneenä, kun katsoi Edwardia, joka oli juuri irroittamassa otettaan minusta. "Tulitko katsomaan isääsi?"

"En itseasiassa...ajattelin, että voisinko napata Bellan mukaani? Perheeni haluaisi tavata hänet hekilökohtaisesti" hän vastasi kohteliaasti ja suki hiuksiaan hermostuneena.
"Tietenkin...jos se vain käy Bellalle."
Molemmat katsoivat minua, Edward ehkä liian intensiivisesti.

"Joo...tietenkin..." mumisin ja tunsin punastuvani.

Edwardin suu kääntyi hymyyn, ja hän jäi hetkeksi tuijottamaan minua.

"Bella, tulethan sitten ajoissa kotiin?" äiti keskeytti ja Edward käänsi päänsä muualle.
"Tottakai, tottakai", mumisin ja annoin heikon hymyn.

Edward avasi pelkääjänpaikan oven minulle ja minä istuin kömpelösti paikalleni. Hän sulki oven, kiersi auton toiselle puolelle ja meni omalle paikallensa.
Hän ajoi pois parkkipaikalta, ja autoon laskeutui epämiellyttävä hiljaisuus.

"Kröhömm", yskäisin ja hän kääntyi katsomaan minua kysyvästi.
"Sitä vain että...mistä tämä idea oikeastaan näin yhtäkkiä tuli? Tai siis olemmehan me tunteneet jo yli kuukauden, muttet ole aikaisemmin kertonut perheestäsi mitään joten..." selittelin ja hän hymyili.
"Alice halusi kovasti nähdä sinut. Hän on minun-"
"Sinun pikkusiskosi. Tiedän", keskeytin ja virnistin.
"Mutta kuinka..."
"Carlisle kertoi."
Edward käänsi päänsä tietä kohti ja sanoi:

"Joten...tiedät kai myös, kuka on Emmett?"
"Joo..."
"Hänellä saattaa sitten olla joskus hiukan outo huumorintaju, mutta älä välitä. Minä sentään joudun asumaan hänen kanssaan", hän sanoi ja hymyili. "On hän joskus ihan kiva."
"Okei...kiitos varoituksesta."

***

En ollut koskaan aikaisemmin edes kysynyt, missä hän asui, ja siksi talo saattoi olla ehkä hiukan järkytys. Hyvällä tavalla. Se oli hienoin rakennus, mitä olin ikinä nähnyt, ja todella tilava. Talossahan asui huimat viisi ihmistä.
 
Astuin ulos autosta, ja jäin tuijottamaan taloa suu auki. Se oli juuri sellainen, kuin olin aina lapsena toivonut meidän talon olevan.

"Mennäänkö sisälle?" Edward kuiskasi olkani yli huvittuneella äänellä.
Nyökkäsin ja suljin auton oven. Edward laittoi kätensä ristiselälleni, ja johdatti minut ulko-ovelle.

Totuuden hetki oli käsillä.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: iituska - 19.06.2010 01:28:31
Ihana luku, niinku aina! :D Bella ja Edwardki alkaa lähentyä toisiaan, loistavaa =)
Eipä sitten oikein muuta kuin, että jatkoa vain!

iituska
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: Lauranood - 19.06.2010 11:40:44
Uiii, ihana luku <3
Ei mitään järkevää ja rakentava nukku vielä mun ääneni kanssa :D
Jatkoo<3

~Lauranood
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 19.06.2010 17:23:25
iituska kiitos, jälleen (:
Lauranood kiitos sinullekin (: jatkoa kirjoitan heti kun tulee taas hinku.

Tässä tämmönen pieni ilmoitusluontoinen asia. Lähden Sevettijärvelle (sijaitsee pohjois-suomessa) ja Norjaan 30.6. (arvatkaa kaksi kertaa, että ärsyttääkö, kun Epäilys tulee juuri sinä samana päivänä elokuvateattereihin, enkä näe sitä -,-) Tulen takaisin (suunnitelmien mukaan) 19.7  :-/
Siinä välissä tulee olemaan tauko, jos en jotenkin ihmeen kaupalla saa päätettyä tätä ficciä ennen sitä. )):

Love you all

~hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: Prumrose - 20.06.2010 19:38:47
OIj, voi !  :-\
Multa on mennyt kaksi lukua aivan ohi ?!
Mä en käsitä, sillä  mulla kyllää on muistutus tästä.. ?
No sain siis luke kaksi lukua putkeen. :)
Tämä on aivan ihana <3
Toivottavasti Bellan ja Edwardin välille alkaa kohta kejittyä jtn... ::)
Btw, Kiitos tästä ja jatkoa odotellen <3

~Prumrose
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: Sarkku - 21.06.2010 00:00:01
Oujee...  :D
Taas huomasin muutamia vaikutteita yhdessä vietetystä ajasta :D
Höh! Ei se Bella sittenkää tappanu eikä tavannu Emmettii tässä luvussa -.-
Jatka paljon paljon paljon PALJON enne matkaa

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: enni - 21.06.2010 19:41:28
Jes, Bella pääsi pyörätuolistaan eroon, ja viettää Edwardin kanssa aikaa, näin juuri ! :-D

Harmi tuo tauko, toivotaan, että sitä ennen saataisiin ainakin yksi luku vielä :-)

Sanoit, että pilkunviilaajilla on töitä tässä kappaleessa, pakko myöntää, viilaan pilkkua silloin tällöin.. :-D Joten, tässä virheitä.

Lainaus
Hän oli minun paras ystäväni, mutta joskus, näin rehellisesti sanottuna, toivoin, että hän olisi ollut enemmänkin.
Tuohon pilkkujen tilalle olisin laittanut - (eli väliviivat).

Lainaus
Olimme lähdössä sairaalalle  tarkistamaan jalkaani, ja -kuten sanoin- pääsisin ehkä myös eroon pyörätuolistani.
sairaalaan?

Lainaus
Rullasin itse itseni ovelle, ja kättelin häntä hymyillen. Reneé seurasi esimerkkiäni ja tuli huoneeseen Carlisle perässään, joka sulki oven.
perässään Carlisle?

Lainaus
"Kyllä," hän hymyili ja jatkoi, "hänen nimensä on Esme."

"Kaunis nimi," vastasin.
Aina pitää tulla pilkku puheenvuoron loppuun ennen lainausmerkkejä, kun lause jatkuu, eikä lainausmerkkien sisällä ole huuto-tai kysymysmerkkiä. Näitä kohtia oli paljon enemmänkin (oikeastaan kaikista tuntui puuttuvan pilkku), mutta otin vain nämä kaksi tähän. Ja tuosta en ole varma, mutta uskoisin, että tulee pilkku myös jos jatkaa puheenvuoroa lauseen loppuun.

Lainaus
"Joten...siitä on nyt vähän päälle kaksi viikkoa, kun viimeksi olit täällä" hän sanoi ja liukui tuolillaan suuren puisen hyllynsä luokse, ja otti hyllyltä kansion, jonka kyljessä luki minun nimeni.
Lisäisin tuon viimeksi-sanan tuohon.

Lainaus
Hän viimeisteli siteen jalassani ja nojasi kämmenillään polviinsa kumartuen minua kohti.
Tuohon voisi lisätä tuon sanan lausetta selventämään.

Lainaus
"En, itseasiassa...ajattelin, että voisinko napata Bellan mukaani? Perheeni haluaisi tavata hänet hekilökohtaisesti," hän vastasi kohteliaasti ja suki hiuksiaan hermostuneena.
Lisäisin tuohon tuon pilkun ja tästäkin puuttuu tuolta lopusta pilkku.

Lainaus
Hän sulki oven, kiersi auton toiselle puolelle ja meni omalle paikallensa.
paikalleen?

Enkä halua vaikuttaa miltään pilkunviilaajaämmältä, mutta aina parempi tietää ne virheet ja oppia niistä vaai? :-) Ja toivottavasti pistät pian jatkoa! :-D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 26.06.2010 19:04:01
Prumrose: juu ei se mitään (:  lisäsin saman päivän aikana (muistaakseni) kaksi lukua, joten se oli ihan ymmärrettävää :D
No katsotaan, miten tämä tarina nyt tästä kehittyy ;) kiitos kommentista!
Sarkku: Joo ei tappanut, vaikka sinä niin kovasti sitä toivoitkin :( kiitoos (:
PhoepeZ: et taida olla hirveän iloinen kyllä nyt :(  tässä kesti aika kauan, anteeksi. kiitos kommentista (:
enni: hahaha nauroin ittelleni, kun huomasin noin monta virhettä tekstissäni :D kiitos kun huomautit, ja tosiaan, toi on hyvä, että ilmoittelet noista niin voi sitten oppiakin jotain ;p
kiits sinullekin.

btw, en varmaankaan kerkeä kirjoittaa uutta lukua ennen kuin lähden sinne "lomalle" itikoitten syötiksi. :( on kaikenmaailman pakkausprosessit ynnämuut ynnämuut. Hope you unerstand. :--(
Tässä välissä on siis tommonen ihan saakutin pitkä tauko, mutta toivottavasti lukiat eivät kuitenkaan kaikkoa : )
Tästäkin luvusta tuli sitten yhtä pitkä kuin kärpäsen pieru. Pahoitteluni siitäkin.

Luku 9

Edward Pov

Astuimme kuistille, ja Bella oli juuri avaamassa ulko- ovea, kunnes...

"Heellou, leidiis!"

...Emmett tuli, paukautti oven apposen auki, ja tervehti meitä ärsyttävällä tavalla virnistellen suu korvissa.

Bella säikähti niin, että jähmettyi käsi ojennettuna olemattomalle ovenkahvalle, ja jäi tuijottamaan rakasta isoveljeäni suu auki.
Emmett vilkuili virnuillen, toinen kulma koholla vuorotellen Bellaa ja hänen kättään. Bella. Käsi. Bella. Käsi.
Lopulta hän tarttui siihen, ja kätteli koko elämänsä edestä.

"Kiva tavata, Bella! Eddie on kertonut sinusta paljon...tai no ei oikeastaan. Hän puhuu unissaan," Em sanoi ja virnuili minulle.
"Em, naama umpeen," ulisin, ja Bella heräsi transsistaan, ja irroitti kätensä isoveljeni kourasta.

"Tyttöseni, meillä on niiiiin paljon puhuttavaa!" hän jatkoi välittämättä minusta. "Oletkos kuullut siitä viimeisimmästä poikaystäväsi tempauksesta, kun hän oli kännissä? No, seuraavana aamuna hän löytyi krapulaisena Phoenixin rajalta punaiset nahkahousut jalassaan, pinkki cowboy-hattu päässään sekä-"
"EMMETT etkö sinä kuullut, mitä minä juuri äsken sanoin!" huusin, ja tökkäsin häntä kylkeen.

"AUauuu! Bella, pidähän poikaystäväsi aisoissa!" Em huudahti ja pomppi sisälle taloon kuin punahilkka konsanaan.
"Emme oikeastaan ole yhdessä..." Bella yritti sanoa, mutta hänen äänensä hiipui veljeni tanssahtelun alle, ja vastasin:

"Ei kannata. Kun Em on vauhdissa, niin häntä ei voi pysäyttää millään. Kerrankin hän..." aloitin, mutta lopetin puhumisen merkittävään kohtaan.
Bella katsoi minua kysyvästi.

"Kerrankin hän mitä?"
"Et halua tietää," mumisin ja johdatin hänet sisälle taloon.

Jätimme kengät talomme eteiseen, ja Bella jäi tuijottamaan sitä ihastuneena.
"Bella, se on vain eteinen," naurahdin ja laskin käteni hänen olkapäälleen.
Hän vavahti, ja mumisi:

"Se on niin kaunis."

Kävelin vähän matkaa, ja luulin, että hän olisi seurannut minua, mutta jäikin yhä ihastelemaan valkeita seiniä, vaaleanruskeita portaita yläkertaan sekä kaikkia muita Esmen uusia päähänpistoja. Täytyihän minunkin myöntää, että äitini oli tehnyt hienoa työtä sisustaessaan taloamme.

"Tuletko?"

Bella kääntyi katsomaan minua, ja kun hän huomasi, että pidättelin nauruani, hän mulkaisi minua pahasti.

"Ei sitä joka päivä näe tällaista palatsia läheltä," hän sanoi happamasti.
"Tämä on koti, ei palatsi," huokaisin.
Bellä pyöritti silmiään ja mumisi:
"Väitä sinä mitä haluat, mutta minulla on silti omat mielipiteeni."

Väittelymme keskeytti Alice, joka ryntäsi heti halaamaan Bellaa.

"Vihdoinkin näemme, Bella! Edward ei muusta puhukaan!"
"Hei, Alice."

Siskoni irtautui hänestä ja piti Bellan kyynärpäistä kiinni.
"Onko veljeni juorunnut minusta paljonkin?" hän kysyi hiukan varuillaan.

Bella hymyili pienesti, ja pudisti päätään.
"Hyvä! No, ei sillä niin väliä...sinun on pakko tulla joskus shoppailemaan minun ja Rosen kanssa!" Alice huudahti ja taputti käsiään yhteen.
Bella katsoi häntä hiukan hämillään.
"Kuka on Rose?"
"Edward ei ilmeisesti ole kertonut. Rosalie on Emmettin tyttöystävä ja Jasper on minun poikaystäväni" hän sanoi hymyillen, ja kumartui kuiskaamaan jotain Bellan korvaan, etten minä kuullut, mistä he puhuivat.
Bella tuijotti häntä epäluuloisena, ja pudisti päätään.
"Ei Alice...ei se mene niin."

Siskoni pyöräytti silmiään, ja palasi takaisin olohuoneeseen, mistä oli tullutkin.
Seurasimme häntä, ja näimme Jasperin ja Emmettin pelaavan jotakin konsolipeliä taulutelevisiomme ääressä.
He eivät näyttäneet huomaavan tuloamme, ja Alice virnuili heidän kovaääniselle hauskanpidolleen, joten karaisin kurkkuani saadakseni heidän huomionsa.

Jasper kääntyi katsomaan meitä ja heilautti kättään, mutta Em oli silti niin autopelin pauloissa, ettei vaivautunut kääntymään.

"Hei Bella. Olen Jasper," hän sanoi hymyillen Bellalle, joka huiskautti kättään vastaukseksi.
"HAHAA! Jazz, olisiko kannattanut seurata peliä?" Emmett huudahti, ja Jasper kääntyi takaisin televisiota kohti.
"Huijari! Minä käännyin vain sanomaan hei Bellalle, niin sinä oletkin jo kiilannut minut pois radalta!"
"Hah, huono häviäjä. Olisi kannattanut tehdä se aikaisemmin!"
"Niin...olisin voinut pelastaa Bellan pahimmalta järkytykseltä, jos olisin ollut vahtimassa sinua," Jasper huokaisi.
"Ai miltä ihmeen järkytykseltä? Eetun tulisi olla kiitollinen siitä, että annoin siunaukseni heidän liitolleen!" Em huudahti.

Vilkaisin Bellaa, ja huomasin hänen naamansa helottavan kuin paloauto, joten päätin pelastaa hänet tältä kiusalliselta tilanteelta.

"Kaverit, Bella ja minä emme ole yhdessä," sanoin itsevarmasti, ja Bella antoi minulle kiitollisen katseen.
Em virnuli typerästi - niin kuin aina- ja puhkesi remakkaan nauruun.
"Tuota et usko itsekään," hän sanoi naurunsa keskeltä, ja otti teatraalisesti Jasperin olkapäästä kiinni muka pysyäkseen pystyssä.

Pyöräytin silmiäni varmaan sadannen kerran tänä päivänä, ja ohjasin Bellan yläkertaan.
Päästyämme portaitten yläpäähän käännyimme oikealle, ja kuljimme käytävällä hiljaisuuden vallitessa.

Avasin oven käytävän päässä, ja pidin sitä auki sanoen: "Naiset ensin."
Bella mulkaisi minua, mutta se ilme katosi kuin tuhka tuuleen, kun hän näki huoneeni.
Se oli suhteellisen iso, ja vastapäinen seinä oli kokonaan lasia, jolta pääsi valkoiselle parvekkeelle. Seinät olivat vaaleat ja siistit, ja oikealla oli suuri hyllykkö, jolla lepäsivät kaikki cd- levyni. Tietenkin siellä oli myös cd- soitin, jossa oli paras mahdollinen äänentoisto.

Vasemmalla näkyi suuri parisänkyni, jonka toisessa päässä näkyi musta, kiiltävä piano.
Bellan katse nauliutui siihen, ja minä huiskutin kättäni hänen nenänsä edessä, että hän pysyisi tajuissaan.
Hän kääntyi katsomaan minua, ja pystyin näkemään ihailun hänen katseestaan.

"Osaatko sinä soittaa pianoa?" hän henkäisi yllättyneenä.
"Kohtalaisesti," mumisin. "Olen soittanut viisivuotiaasta asti."

Hänen suunsa loksahti auki, ja ruskeat silmät suurenivat järkytyksestä sekä ihailusta.

"Kohtalaisesti? Tuon täytyy olla jokin huono vitsi. Olethan soittanut... odotas... lasken," hän sanoi ja jatkoi parin sekunnin päästä: "... kaksitoista vuotta! Herrajumala, Edward. Sinun täytyy joskus soittaa minulle."

Hymähdin ja kysyin, että haluaisiko hän katsoa jotakin elokuvaa. Bella mumisi jotain myöntävää vastaukseksi, ja menimme olohuoneeseen. Hän istui suuren, valkoisen sohvan toiseen päähän, kun minä kyyristyin suuren hyllykön eteen.

"Millaisista elokuvista pidät? Kauhu? Komedia? Draama? "
Vilkaisin häntä sivusilmälläni, ja näin hänen mittailevan minua katseellaan. Virnistin tietäväisesti.

Bella säikähti, kun huomasi minun katsovan häntä.
"Anteeksi, en kuunnellut," hän sanoi, ja käänsi katseensa lattiaan.
"Niin että mitä haluaisit katsoa?" kysyin huvittuneena hänen reaktiostaan.
"Päätä sinä."

Otin umpimähkään jonkin elokuvan alahyllyltä, ja laitoin sen pyörimään. Istuin vaaleanruskeaan nojatuoliin Bellaa vastapäätä.
Koko elokuva oli aika tylsä minun makuuni, joten katselin vain lähinnä Bellan reaktioita, kun vampyyri jätti rakastamansa tytön kotikaupunkiinsa, tyttö masentui ja hyppäsi kalliolta.

Elokuvan loputtua Esme kurkkasi ovensuusta, ja kun huomasi, ettemme enää katsoneet televisiota, hän tuli luoksemme hymy huulillaan.

"Hei," Esme sanoi halaten häntä. "Sinä olet kai Bella?"
"Hei. Juu olen minä, sinä olet kai Esme?" Bella vastasi kohtelias hymy huulillaan.
Esme nyökkäsi, ja jatkoi: "Olet aivan yhtä kaunis kuin Edward sanoi sinun olevan."

Miksi minä? Miksi juuri minun äitini täytyi olla niin suorapuheinen?
Bella katsoi minua oudosti, ja odotti selvästi selitystä.

"No siis...Bellahan tarkoittaa italiaksi kaunista," selitin epäuskottavasti. "Ja Swan joutsenta. Englanniksi siis. Joten sinun kuuluisi olla kaunis joutsen, etkä sinä ole."
Bella kääntyi Esmen puoleen hiukan häkeltyneenä, ja pian tajusin, mitä olin juuri mennyt sanomaan.
"En tietenkään tarkoittanut, ettet olisi kaunis!" huudahdin, ja tajusin olevani lähtöpisteessä.

Esme hymyili suu korvissa Bellalle, ja kuiskasi hänelle äänekkäästi niin, että minäkin kuulin:
"Mitäs minä sanoin?"


A/N: kommenttia toivon paljon, paljon, paljon. äs oolveis (::
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 8 [19.6] ! ]
Kirjoitti: Lauranood - 26.06.2010 19:12:42
Uii, ihana luku. Emmet on niin... Emmet? :D Nojoo,
Vai kattos ne sitten Uusikuuta vai  ;D
Jatkoo pian

~Lauranood
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: enni - 27.06.2010 00:56:55
Kännykkädatauksen takia en saa lainattua, mutta ika lopussa yhdellä kohtaa luki lepäsi, vaikka olisi pitänyt olla lepäsivät. Siinä kohtaa, missä Bella ja Edward menevät Edwardin huoneeseen, jota kuvaillaan.

Täytyy sanoa, että osaat pitää kaikki henkilöt oikenlaisina! Alice on pikkuinen keijukainen, joka heti alkaa puhua shoppailusta. Emmett laukoo omia juttujaan ja yrittää olla - oikeasti ON - erittäin hauska. Jasper on rauhallinen ja oma itsensä.

Luku oli kyllä hieman lyhyt, mutta sentään tuli vielä yksi luku ennen taukoa :-) Toivottavasti tauon jälkeen heti tulisi sitten uusi luku!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: iituska - 28.06.2010 00:26:36
Ihana luku niinku aina :D kuhan vaan alkas tapahtua jotain :P
iituska
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: Lööperiikka - 28.06.2010 20:47:09
Lovely!
Pidin kovasti. Esme is best!
Jatkoa janoan.
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [TAUKO] [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: Sarkku - 04.07.2010 20:02:50
Bravooooooo!
Cullenit on niin cullenmaisia :D
Hyvää tekstiä jälleen!
Jatka kunhan pääset sieltä ihmisten ilmoille

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [TAUKO] [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: nopparelli - 05.07.2010 19:14:31
Miks miks miks mä löysin tän vasta nyt??? :o
Tää on aivan ihana!
Uusi lukija ilmottautuu!!
Jatkoa pliiiiiiiiiiiiiiis  :-*

-nopparelli
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [TAUKO] [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: Ginerva - 05.07.2010 23:40:27
Ihanaaa! Saat uuden lukijan. Tää on aivan sairaan hyvä. Toivon tosi paljon että saisit inspiksen takasin pian. :)
Eli toivon jatkoa mahdollisimman pian ;)
Ginerva :-*
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [TAUKO] [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 16.07.2010 19:31:26
Lauranood kylläpä kyllä...uusikuuhan se ;) kiitos kommentistah.
enni kiitos huomautuksesta...korjasin sen. ja kiitos koko kommentista jälleen kerran aivan mahdottomasti.
iituska kiitos kommentista. kyllä tässä seuraavassa luvussa pitäisi ainakin tapahtua jotakin. (:
Lööperiikka   kiitoos (:
Sarkku ihmisten ilmoilla ollaan. toisin kuin sinä :/ kiitos.
nopparelli (: kiitos toodella kovasti.
Ginerva jes, uusi lukija. mutta asiasta rasiaan: ei minulla inspis ollut suinkaan kadoksissa (: olin vain matkoilla väliaikaisesti, ja nyt tulin kotiin pitkän tauon jälkeen. Jatkoa kirjoitan heti kun jaksan! (:

Toivottavasti lukijat ovat vieläkin tallella (: eli (vielä toisen kerran sanon) palasinkin matkoilta jo nyt. Jatkoa on tulossa jos sitä vieläkin kaipailette (:

-kiittäen hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: En-nu - 16.07.2010 19:40:36
Ai että kaipallaanko jatkoa!!MIE AINAKI!!! sun pakko laittaa jatkoa heti ku vooiiit  :D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: phoebeZ - 16.07.2010 21:47:00

noääh. hyvä vaan jos kirjotat, hittoon nopeus (;
kiitos, luku oli aika ihana? en oikein tiedä, miten sitä kuvailis (:
jatkoa vaan : >>
kiitoksia ♥
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: anonym. - 18.07.2010 12:28:01
En-nu jatkoa tulee tässä näin, kiitos!
phoebeZ kiva juttu että luku oli aika ihana :D kiitos itsellesi  ♥

Tauolta ollaan palattu ja tässä tulee luku. Kirjotin sen aika kiireellä joten siellä saattaa olla taas miljoona virhettä, anteeksi jälleen.
Tarkoitus oli tehdä tästä semmonen überpitkä mutta sekin jäi sitten haaveeksi :(

Luku 10

Bella Pov

Esme väitteli Edwardin kanssa jostain, mutta minä en enää oikeastaan kuunnellut, vaan ihastelin sisustuksen virtaviivaisuutta. Kunpa minunkin äitini olisi sisustussuunnittelija.
Ajatellessani Reneétä suupieleni vääntyivät väkisinkin alas. Hän oli viime päivinä tullut joka ilta humalaisena kotiin, ja syyttänyt minua aamulla maassa makaavista särkyneistä tavaroista, joka hän oli ohimennen kaatanut.
Äkkiä jokin tarrasi minua vasemmasta käsivarresta, ja alkoi vetää minua kohti yläkertaan johtavia portaita.

"Alice, mitä sinä-"
"Mennään yläkertaan. Kyllä Edward löytää sinut ennemmin tai myöhemmin," hän sanoi ja virnisti hyppiessään sirosti portaita ylöspäin, kun minä kompuroin perässä.

Kävelimme yläkerran käytävällä kohti Edwardin huonetta. Yhtäkkiä Alice kuitenkin vetäisi minut mukaansa vasemmalle, ja kysyi minulta "järkyttyneenä":

"Etkai sinä nyt oikeasti luullut, että minä nukkuisin veljeni kanssa samassa huoneessa?"
Suljin oven perässäni kun astuin avaraan huoneeseen. Suoraan edessäni näkyi suuri ikkuna, jonka edessä oli pöytä, jolla lepäsi uutuuttaan kiiltävä läppäri. Siihen en uskaltaisi koskea, sillä rikkoisin sen kumminkin.
Vasemmalla oli jättikokoinen parisänky, jolle menin istumaan, ja katselin ympärilleni. Seinällä oli muutama Musen, Paramoren ja Billy Talentin juliste. Ja ainiin. Yksi jättikokoinen Orlando Bloom. Jasper ei varmaan pitänyt siitä.

Parisängyn jalkopäässä oli suuri ovi, joka oli apposen auki. Alice kurkisti oven takaa, ja väläytti häikisevän hymyn.

"Tule tänne Bella."

Nousin upottavan pehmeältä sängyltä, ja seurasin häntä huoneeseen - joka muuten sattui olemaan isompi kuin minun makuuhuoneeni-. Se oli täynnä hyllyjä, joilla lepäsi muodikkaita vaatteita. Suuni loksahti auki ja Alice katsoi minua tyytyväisenä reaktiostani.

"Niin onhan se hieno, vaikka itse sanonkin," hän mumisi ja siveli kädellään lähimpänä olevaa hyllyä . "Mutta jätetään hämmästelyt sikseen, nyt pidetään muotinäytös!" hän hihkaisi ja pomppi paikallaan.

En vastannut mitään järkytykseltäni, ja hänen ilmeensä muuttui oudoksi epävarmuuden ja kyllästyneisyyden sekoitukseksi

"Beeellaa! Älä viitsi pilata tätä iloa minulta," hän ruikutti ja risti kätensä rinnalleen myrtyneen näköisenä. "Minä vihdoinkin saan tilaisuuden olla kanssasi, etkä sinä suostu mihinkään!"

Katsoin Alicea yllättyneenä hänen marttyyrimaisesta asenteestaan.
Pian hän kuitenkin leppyi.

"Saisit tietenkin myös vaatteita omaksesi," hän maanitteli.
Pudistin päätäni nauraen.
"Suostun kyllä siihen, että pidetään muotinäytös, mutta vaatteita en suostu ottamaan vastaan," sanoin hiukan huvittuneena.

Vilkaisin Alicea ja huomasin hänen mittailevan katseellaan asukokonaisuuttani arvosteleavasti, toinen kulma koholla.

"Ei. Siitä asiasta ei keskustella," hän vastasi, ja kääntyi penkomaan vaatteita.
Huokaisin, ja palasin istumaan hänen sängylleen.

Kului minuutti.

Viisi minuuttia.

Noin kymmenen minuutin kuluttua hän tuli takaisin kantaen mahdottoman suurta vaatevuorta. Siinä oli vaatteita varmaan kaksi kertaa enemmän, kuin itse omistin.
Hän laski vaatteet sängylle, ja nosti kasasta punavalko- raidallisen löysän paidan, jossa oli puolipitkät hihat, sekä mustat minishortsit.

"Alice en minä voi...tarkoitan.. en käytä tuollaisia vaatteita," möläytin ja nolostuin suorasukaisesta selityksestäni.
Hän ei kuitenkaan ollut moksiskaan, vaan ojensi vaatteet minulle, ja käski mennä vaihtamaan ne vessaan.

Huokaisin, sieppasin vaatteet hänen kädestään ja löntystelin hänen suurikokoiseen vessaansa, joka olisi kuulunut kylpylään.

Yllätyin suuresti, kun vilkaisin itseäni peilistä. Vaatteet jopa sopivat minulle.
Aukaisin vessan oven ja Alice nosti katseensa lehdestä, jota oli juuri lukemassa, ja hymyili suu korvissa.

"Kävele eteenpäin," hän sanoi, ja minä tein työtä käskettyä. "Pyörähdä."
Pyörähdin ja pysähdyin metrin päähän hänestä.

"Minä niiin tiesin, että tuo asu sopisi sinulle, Bella," hän sanoi tyytyväisenä aikaansaannoksestaan. "Nyt kokeilet näitä," hän jatkoi, ja tyrkkäsi uuden asun käsiini.

Olin juuri menossa vessaan, kun Alicen ovi pamahti auki, ja sisään tuli kyllästyneen näköinen Edward.
"Alice, en tiedä, mitä olitte tekemässä, mutta minun pitää viedä Bella kotiin ennen kuin tulee pimeää," Edward sanoi.

Silloin tajusin, että pelastukseni oli tullut.

"Niin tietenkin," myöntäilin. "Äiti ei tykkäisi, jos minä myöhästyisin kotoa."
Alice mutristi huuliaan surullisen näköisenä, mutta ilme kirkastui, kun hän keksi jotakin.
"Annan teidän mennä, jos Bella pitää nuo vaatteet itsellään," hän sanoi. "SEKÄ pitää niitä koko loppupäivän päällään."

Huokaisin ja nappasin omat vaatteeni vessasta.
"Heippa, Alice," mumisin, kun lähdin huoneesta pois Edward perässäni.

Istuin pelkääjänpaikalla, kun Edward ajoi ilta- auringon valaisemalla tiellä. Ulkona ei näkynyt juuri ketään, se jotenkin rauhoitti minua.

"Bella," Edward aloitti, ja minä käänsin katseeni häntä kohti.
"Niin?"
"Piditkö perheestäni?"
Miksi hän sitä kysyi? Tietenkin minä pidin! Päätin kuitenkin hiukan kiusata häntä.

"Hmmmh," mumisin suu mutrussa.
"En oikein ole varma... kun ottaa huomioon," mutisin miettivän näköisenä, ja vilkaisin Edwardia, jolla oli kasvoillaan huolestunut ilme.
"Eli et, vai?" hän kysyi pelokkaana. Aivan oikein, pelokkaana.

Pyöräytin silmiäni, ja taputin hänen päälakeaan.
"Tyhmä. Tietenkin minä pidin," sanoin nauraen ja vedin käteni pois.
Hän vain pudisti päätään helpottuneena.

Ajoimme taloni pihaan, ja sanoimme hyvää yötä, ennen kuin suljin auton oven, ja Edward ajoi pois.
Tällä kertaa olohuoneessa paloi valo. A/N: Jos olisin ollut ilkeä, niin olisin jättänyt tähän kohtaan. Oliko Reneé jättänyt sen vahingossa päälle?

Kurkkasin olohuoneen ikkunasta, siellä ei näkynyt ketään.
Menin huokaisten ulko- ovelle ja avasin sen. Jätin kenkäni eteiseen, ja suljin oven perässäni.

RÄISK.

Ja niin oli äidin rakkain maljakko pirstaleina lattialla, mutta syypää en ollut minä.
Katsoin ylös hätääntyneenä, ja näin tumman hahmon portaiden yläpäässä. Hän oli heittänyt minua maljakolla?

"Näkeehän sinuakin vielä, Bella," tumma hahmo puhui.
Silmäni suurenivat. "Äiti?" kysyin pelokkaana.

Hän käveli portaita hitaasti alas liu'uttaen kättään kaiteella.

"Emmekös ole sopineet niin, että sinä tulet ihmisten ajoissa kotiin, kultaseni?" hän kysyi.
Nielaisin, ja kylmät väreet kulkivat pitkin selkääni. Äiti ei ollut koskaan käyttäytynyt näin.
"Reneé, mikä sinulla on?" änkytin peloissani. Järkeni toinen puolisko huusi, että minun täytyisi juosta, ja kovaa, mutta toinen puolisko oli auttamattoman utelias tietämään, mitä tästä tulisi seuraamaan.

Kun hän oli edessäni, hänen ilmeensä muuttui raivokkaaksi.
"Kysymykseen ei vastata kysymyksellä!" hän huusi, ja löi minua mahaan. Kaaduin oikean käteni päälle, ja siinä tuntui tykyttävää kipua. Se oli varmasti murtunut.
Nyyhkytin siinä itsekseni, kun hän löi minua kerran toisensa jälkeen.
Jouduin kuitenkin kokoamaan itseni puolustautuakseni.

Nousin pystyyn, ja hän katsoi minua silmät raivokkaina.

"Se, että erosit isästäni, ei tarkoita sitä että voisit ryypätä ja lyödä minua!" huusin vihdoin.
"SINÄ olet syypää tähän!" hän kuitenkin vastasi, ja kohotti kätensä lyodäkseen minua uudestaan, mutta minä väistin löynnin.
"Mitä MINÄ olen sinun mielestäsi tehnyt?!" huusin itku kurkussa.
 
Hän tuli luokseni, otti leuastani kiinni kädellään, ja katsoi minua silmiin vihaisena.
"Sinä olet aina sen Edwardin kanssa. Et välitä muusta maailmasta paskaakaan. Et välitä minusta," hän sanoi silmät viiruina ja kuiskasi pelottavasti viimeisen sanan.

Riuhtaisin itseni irti ja astuin kaksi askelta kohti portaikkoa. Hänen katseensa seurasi minun jokaista liikettäni.

"Sinä taidat olla aivan sokea," aloitin normaalilla, itkunsekaisella äänellä. "Minä tosiaan YRITIN auttaa sinua, mutta sinä vain makoilit siellä sängyssä! Tajuatko yhtään, miltä minusta tuntui nähdä sinut sellaisessa kunnossa?"

Hän vain nauroi.
Mutta se loppui kuin seinään.
Hän käänsi katseensa kasvoihini.

"Valehtelet," hän sihisi, ja ryntäsi minua kohti.
Vihdoin sain aivoni toimimaan, ja kompuroin portaita ylöspäin.

Saavuin yläkerran käytävälle, ja vilkaisin taakseni nähdäkseni, oliko minulla aikaa mennä huoneeseeni, ja lukittautua sinne koko loppu elämäkseni.
Hän oli kuitenkin tarpeeksi kaukana, joten ryntäsin huoneeseeni, lukitsin sen, ja liu'uin sitä vasten lattialle kyyryyn, kädet polvien ympärille.

En enää välittänyt hänen huudoistaan. En jaksanut.
Omatuntoni solvasi minua minkä kerkesi, olinko minä aiheuttanut tämän?
Olinko minä kauhea ihminen?
Olisiko tätä tapahtunut, jos minua ei olisi ollut?



//pari kommenttia paaaaljon kommentteja, kiitos!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: En-nu - 18.07.2010 12:41:13
Ihanaa uus luku Party!! luku oli loistava toi Alice on niin....Alice?!?Bella on hirvee ku se ajattelee että se on sen vika ku sen äiti lyö sitä mutta  sitten se menee Edwardin luo ja sitten kaikki on hyvin  :D
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, [luku 9 [26.6] ! ]
Kirjoitti: Ginerva - 18.07.2010 13:07:08
Ihanaa kun tuli uus luku. Mut mun mielestä Renee on ihan hirvee. Ja voisko saada kuvan niistä vaatteista mitkä Bella sai?
JATKOA ;)
Ginerva :-*
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: enni - 18.07.2010 21:53:55
Nyt kyllä täytyy sanoa, että tällä hetkellä en tykkää Reneéstä ollenkaan! Ei todellakaan ole Bellan syytä, että Reneé ja Charlie erosivat, ja mitä se kertoo vanhemmasta, että hän syyttää lastaan omista ongelmistaan? Lisäksi tällä hetkellä monessa ficissä Reneé on saanut sen huonon vanhemman roolin jollain tapaa, joten se edesauttaa sitä, etten todellakaan pidä hänestä tällä hetkellä.

Alice oli ihana, hei pitämässä muotinäytöstä ja pukemassa Bellaa uudelleen! Ehkä Alice vielä joskus saa toteutettua muotinäytöksensä? (:

Uskon toivon ja rukoilen, että seuraavan luvun alussa Bella soittaa Edwardille ja muuttaa niille asumaan, ettei sen tarvitse enää asua psyko-Reneén kanssa, varsinkaan, kun Renee löi Bellaa, monta kertaa!

Ja sitä pilkunviilausta (;
Lainaus
Kumpa  minunkin äitini olisi sisustussuunnittelija.
kunpa

Lainaus
Katsoin Alicea yllättyneenä hänen marttyyrisesta asenteestaan.
marttyyrimaisesta
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: anonym. - 18.07.2010 22:07:01
En-nu alice on. :D kiitos. jatkosta ei ole vielä hajuakaan (?)
Ginerva kiitos (: ooh.. vai haluat sinä kuvan vaatteista.. öyyh katsotaan jos jostain löytyy :D
Enni ): harmi jos luku meni aivan pilalle reneén takia, mutta elämä on laiffii. (tässä tapauksessa fiktiota)
ei tainnut tämä luku olla mikään menestys, eikä seuraavakaan varmaan tule vielä olemaan. Traileriin kun menin kirjoittamaan että tässä on jatkuvaa kotiväkivaltaa. :/ mutta kyllä se eetukin sieltä jossain vaiheessa tulee!
kiitos jälleen kerran huomautuksista!
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: alba - 18.07.2010 22:43:51
Voi räkä kun multa on jääny monta osaa lukematta :D
Tää on hyvä tarina, toivottavasti Bella/Eetvartti suhde alkaa pian kukoistaa..
Yks asia mua tässä tarinassa häiritsee; Emmett on vedetty ihan liian överiksi. Ei sen nyt ihan noin hullu tarvii olla.

Mutta, jatkoaa ♥
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: Prumrose - 19.07.2010 23:58:13
Ihanaa, nyt sitten tuli sitä kauan kaivattua jatkoa ? :D <3
Kiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitos on ensimmäinen sana jonka pystyn kirjoittamaan.
argh, on sitten se toinen ja se on omistettu Réneelle.  >:(
Ja kolmatta eij tule, koska mykistit mut ;)
Eikun tuleepas ! :D
Jatkoa ? (=(== <3

~Prumrose

ps. Tuleehan iki-ihana Ed ja pelastaa Bellan ? Tuleehan, tuleehan ?? :)

Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: Sarkku - 26.07.2010 22:33:43
Ei näin saa tehdä Rénee!
Sujuvaa tekstiä jälleen  ;)
Edi pelastappa Bella kauhealta hirviöltä pian!
Jatkappa ihmeessä!

Sarkku
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: sajusa - 30.07.2010 21:10:02
Eeeiii!!! Äkkiä jatkoo kehiin! Rakentvaa ei löydy nyt tällä kertaa...


~sajusa :-*
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: anonym. - 01.08.2010 22:48:34
PhoebeZ kiitos kommentista :)
Alba okei, rajoitan tuota Emmettin käytöstä :D kiitos kommentista!
Prumrose Reneé ei kyllä ole kovin ihanneäiti. :'s kiitos!
Sarkku kiitos kommentistasi.
sajusa eipä haittaa vaikkei rakentavaa löydykkään. kiidos.

Anteeksi, mut mulla ei ole käynyt mielessäkään, että jatkaisin tätä. Kesällä on semmosta pyöritystä joka päivä ettei illalla tahdo enää pysyä pystyssä kun tulee kotiin, ja sitten pitäisi vielä betata paria tarinaa. Niin ja kolmas syy on se että minulla taas ei satu olemaan hajuakaan miten tästä jatkaisin. :'s aika paskat selitykset, mutta niin se on. : (
Yritän ottaa itseäni niskasta kiinni jonakin iltana ja käyttää koko päivän betailemisia sekä uutta lukua varten!

-hannm
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7!
Kirjoitti: vompskatti - 10.06.2011 10:21:10
Iiihana ficci, miksi en oo kommentoinu aiemmin??. Kuitenkin toi Emmet on niin paras ja saahan se Emmet nyt vähä mennä överiks:)
Tyhmä,tyhmä Renee, kuka pelastaa bellan?????
Jatkoaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa toivon :)
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7! K-13
Kirjoitti: Anskubits - 16.06.2011 17:07:14
Lainaus käyttäjältä: Ginerva - 18.07.2010 13:07:08
Ihanaa kun tuli uus luku. Mut mun mielestä Renee on ihan hirvee. Ja voisko saada kuvan niistä vaatteista mitkä Bella sai?
JATKOA ;)
Juurikin näin ! Mäkin haluisin nähdä kuvan niistä vaatteista, vaikka mulle tuli omakin ajatus niistä.
Joo koiranpentu vieny kaikki voimat melkein :D;D
Nomutta kuitenkin nopeesti jatkoa !

<3.Anskubits
Otsikko: Vs: Broken life B/E+muut, 10. luku 18.7! K-13
Kirjoitti: s4rggu444 - 25.06.2011 13:25:50
toivottavasti jatkaisit piakkoin :)