Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus

Yuri!!! on Ice: Niin noloa (mutta ei meille) (S, Otabek/Yuri, oneshot)

<< < (2/2)

Grenade:
Aika on taas dippaa varpaansa tähänkin fandomiin, vaikka itse animenkatsomisesta onkin sen miljoona vuotta. Mutta väliäkös tuosta, lol!

En yhtään ihmettelis, vaikka Yuuri ja Victor olisivat imelän siirappisia vielä satavuotiainakin, joten Yurin onnentoivotus ei varmasti kauas todellisuudesta mennyt. :D Ai että, Yuri sinä pieni tsundere, olla nyt nyrpeää vaikka kuitenkin lähetit "ei ole onnentoivotus, mutta on kuitenkin" -onnentoivotuksen!


--- Lainaus ---Kuolisin häpeästä jos yrittäisinkin, ellen ehtisi tappaa itseäni sitä ennen
--- Lainaus päättyy ---
Apua, aaaa, nauran täällä, kun voin vaan kuvitella millaisella paatoksella Yuri pauhaa tätä, että ei helvetti ei missään nimessä, aivan kammottavaa toimintaa se tällainen. :DD

Awwww, tää loppu! Ynh, oon täällä ihan sellasena sydämet lentelee ympärillä -hymiönä, kun nää kaks on niin lutusia. Otabekin kosinta oli niin luonteva ja sopi niin hyvin hahmolle ja Yurillekin. Ja aww tuota, että kelpais sitten kuitenkin sellaset kivat samanlaiset sormukset, vaikka just on käytetty viimeiset minuutit niiden kauheudesta paasatessa. :D Ihan eri asia! Victor tosin varmaan onkin juuri sellaine, että tavallinen on mälsää, mitä ihmeellisempi on niin sitä parempi on, joten Yurin kammo on varmasti ihan oikeutettua. :D

Kiitos tästä, olipas tämä söpö iltapala, jätti ihanan pehmoisen fiiliksen! ^^

Larjus:
Grenade, mua naurattaa ku mul oli tos hiukka vajaa vuos sitten vähän sama, piti vaa taas vähä kastaa varpaita, ku totesin yhteen fici-ideaan et hei Yuri ja Otabek sopii siihen hyvin, ja sitä kirjoittaessa iskikin sitten oikee hyökyaalto inspiraatiota 😂 Taisin hukkua, kun sillä samalla inspiksellä on tullu jo monet muutkin ficit kirjoitettua, niin myös tämäkin. (Otayuria olen kyllä tässä koko ajan ihan animen ilmestymisestä asti rakastanut, ei se ole mihinkään muuttunut.)

Yuri on niin tsundere, ja osin siksi se onkin niin ihana! Jostain syystä tsunderepojat animeissa vetoaa muhun, mut tsunderetytöt lähinnä ärsyttää :D Yurilla on niin vahvasti päällä se, millaisena hän haluaa muille näyttäytyä, vaikka sisältä onkin vähän toista, eikä sitä kovin monelle näytetä. Vähän yrittää liikaa välillä, reppana :D Onneksi Otabek ymmärtää Yuria ja tuntee sen niin hyvin, että osaa onkia piiloviestit Yurin paasauksen seasta. (Ja kyllä Victorkin tasan tiesi miten Yurin lähettämä viesti pitää lukea.)

Halusin että kosinta olis pohjimmiltaan arkinen eikä sillee niin perinteisen romanttinen, ei semmonen sovi näille kahdelle. Ja sen jälkeen kun Yuri on meuhkannut siitä, miten kaikki liibalaabahöttö on noloa, ei Otabekille tulis mieleenkään edes polvistua sen eteen sormusrasia kädessä :D Tässäkin se kosinta tuli loppujen lopuksi Otabekilta aika spontaanisti (ihan vain vastauksena Yurin piiloviestiin), vaikka kyllähän he olivat molemmat tietenkin ajatelleet asiaa jo jonkin aikaa.


--- Lainaus ---Ja aww tuota, että kelpais sitten kuitenkin sellaset kivat samanlaiset sormukset, vaikka just on käytetty viimeiset minuutit niiden kauheudesta paasatessa. :D Ihan eri asia!
--- Lainaus päättyy ---
Niin kuin otsikko sanoo ja Yurikin lopussa piipitti, semmoiset on noloja Victorilla ja Yuurilla, eikä tietenkään hänellä ja Otabekilla :D Ne Victorin ja Yuurin sormuksethan oli kyllä tosi simppelit (oon joskus nähnyt jotain tarkempaa arttia että niiden sisäpuolella on lumihiutaleen muotoinen kaiverrus tms. joka on puoliksi toisessa sormuksessa ja puoliksi toisessa). Mutta näin yleisesti ottaen Victor osaa kyllä olla todella extra (ja muistaakseni se olikin Yuuri joka ne sormukset valitsi 🤔), et ei se Yuri ihan tyhjästä vaahtoa :D

Kiitokset ihanasta kommentista, mulle tuli vastaavasti siitä ihanan pehmoinen fiilis :3

Kaarne:
No niin, nyt olen viimein täällä näiden myöhäisten kommenttieni kanssa, haa! Ja kylläpäs tämä teksti piristikin perjantaiaamuani ihanasti. :)

Minusta tuo Yurin väninä Victorin ja Yuurin imelyydestä ja yhteensopivista sormuksista oli kyllä hyvin hänen hahmolleen sopivaa, ja samoin Otabekin puolimutistut vastaukset kirjan takaa. Pystyn hyvin kuvittelemaan, kuinka hän siellä toisaalta vähän pyörittelee silmiään ja ehkä hymyileekin huvittuneena, kun Yuri avautuu, mutta on oikeasti selvästi myös vähän kateellinen siitä, miten Victor ja Yuuri on päässeet suhteessaan noin pitkälle. Mutta ah, onneksi Otabek rientää korjaamaan tilanteen! Tästä tuli mieleen meikän oma kosinta, joka tapahtui sivulauseessa lontoolaisessa voileipäpuodissa.  ;D Joten siksikin tää teksti aiheutti lämpimiä ailahduksia rintakehässä.

Sanailu tässä tekstissä oli laadukasta ja hauskaa, ja erityisesti hörähdin tuolle Otabekin Cthulhu-kommentille (ja tietenkin sille, että Yuri kysyi, että ovatko Lovecraftin hirviöt muka häntä tärkeämpiä). Ja tietenkin myös lopulle, koska heh, kyllähän Yuri haluaa ne mätsäävät sormukset, kuinkas muutenkaan? Onneksi hänellä on Otabek, joka tuntee kumppaninsa jo niin hyvin, että näkee tuollaisten avautumisten läpi. ♥

Tää oli tähän mennessä sun OtaYureista ehdottomasti yksi mun suosikeista. Varmaan siksi, että edelleenkin ficeissä ja tarinoissa kosiminen on jotenkin tosi dramaattinen juttu, mutta tässä sekin oli ihanan kotoisa ja lämminhenkinen tapahtuma, ja siksi erityisen liikuttava. Se sopi näille hahmoille, mutta myös siihen kuvaan heidän suhteestaan, jota olet ylipäätään ficeissäsi kutonut jo pidemmän aikaa. :) Näitä on ihanaa lukea pienissä paloissa, kun se kuva suhteesta aina täydentyy vähitellen, ja sitten toisaalta ei tarvitse pelätä, että ficit olisivat kauhean angstisia. Vaikka välillä oiskin myös niitä harmeja ja epävarmuuksia, niin lopulta Otabek ja Yuri kuitenkin selviävät yhdessä. Se on lohdullista ja piristää aivan joka kerta!

Kiitos siis taas kerran! ♥ Nymmää meen lukemaan vielä toisenkin tekstin aamuni iloksi.

Larjus:
Awww, kiitosta jälleen kerran Kaarne ♥ Kirjoitan näitä Otayureja (ja muitakin ficejäni) ensisijaisesti omaksi ilokseni, niin lämmittää aina mieltä kuulla, että ne piristävät myös muita ♥ Ja hauska kuulla, että tämä toi mieleen oman kosintasi!

Otabek tosiaan tietää about aina, mitä Yuri haluaa, on oppinut lukemaan tätä rivien välistä vuosien saatossa (ja aivan varmasti vähän hymyilee siellä kirjansa suojissa!). Yuria ei Victorin ja Yuurin isot häät ja muut viehätä, hän ei oikeasti itse halua mitään sellaista (paitsi ne yhteensopivat sormukset Otabekin kanssa :3), mutta kyllähän sitä vähän kadehtii, kun olishan sitä itsekin kiva päästä oman rakkaansa kanssa naimisiin. Yurista vain ei oikein ole kysymään sellaisia asioita suoraan - mutta onneksi Otabek ei epäröi ♥


--- Lainaus ---Tää oli tähän mennessä sun OtaYureista ehdottomasti yksi mun suosikeista. Varmaan siksi, että edelleenkin ficeissä ja tarinoissa kosiminen on jotenkin tosi dramaattinen juttu, mutta tässä sekin oli ihanan kotoisa ja lämminhenkinen tapahtuma, ja siksi erityisen liikuttava. Se sopi näille hahmoille, mutta myös siihen kuvaan heidän suhteestaan, jota olet ylipäätään ficeissäsi kutonut jo pidemmän aikaa. :)
--- Lainaus päättyy ---
Kiva kuulla, että tää on yksi suosikeistasi! Mä en itse henk. koht. osaa nimetä suosikkia, koska jokaiseen ficiin olen rakkauteni vuodattanut, mutta tähän olen kyllä silleen ulkoistenkin seikkojen kautta ihan tyytyväinen (vaik en mä sellaisia asioita koskaan liiaksi mieti, kunhan fiilistelen hahmoja). Kosiminen on usein tarinoissa joo iso ja dramaattinenkin juttu, mutta tälle parille mikään sellainen ei kyllä sovi. Tällainen riisuttu, spontaani kosiminen (jonka tekeminen Otabekin puolelta on puhtaasti siksi, että hän haluaa mennä Yurin kanssa naimisiin, eikä siksi että hänestä tuntuu että nyt on "pakko kosia") toimii Otabekille ja Yurille parhaiten, ihan vain siellä kodin ja arjen rakkauden suojissa. Ja kosimistapa tietenkin samassa hengessä kuin heidän ystävystyminen ♥ Mulla on tarkat ajatukset siitä, millaisena heidän suhteensa näen, kiva että se välittyy selkeästi ja loogisestikin ficeissäni (vaikkeivät nämä varsinaisesti olekaan toisiinsa sidoksissa).

Angstia ei mun ficeissä tosiaan paljoa ole, vaikka haasteita joskus kohdataankin, mutta niistä selvitään yhdessä ♥ Mä haenkin itselleni ficcailusta piristystä ja lohtua, joten hienoa että ne välittyvät myös lukijalle :3

Kiitos itsellesi vielä toistamiseen ihanasta kommentista ♥

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu