Nimi: Se twickenhamilainen tarina
Kirjoittaja: jossujb
Fandom: Doctor Who: Jago & Litefoot
Tyylilaji; Raapalesarja, kinaamist ja söpöilyä ja mitä näitä nyt on.
Ikäraja: S
Paritus: Henry Gordon Jago/George Litefoot
Vastuunvapaus: Oikeudet kuuluvat kokonaan muille tahoille kuin minulle.
A/N: Spurttiraapaloinnin (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=42387.0) uusin kierros! Tällä kertaa jostain syystä tämä on niinku itsenäinen sisarteos fikille Joulutanssiaiset Lyceumissa (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=44145.0) – eivät nämä liity mitenkään juonellisesti toisiinsa, Joulutanssiaiset vaan spoilaa tämän fikin mikäli sen on lukenut :D Litefootilla canonissa kai on oikeasti veli, jonka minä nyt ihan kylmästi ohitan, koska hänet mainitaan muistaakseni tasan kerran sivulauseessa. Herra Jagollakin lienee sisko, jonka tykönä hän romaanissa The Bodysnatchers hummaa. Muuten hirveän hyvä Doctor Who-romaaniksi (sillä niiden taso vaihtelee), mutta kenen idea oli kirjoittaa tarina, jossa on professori Litefoot, mutta ei herra Jagoa?
Kääntelin tämänkin tässä joutessani englanniksi: The Twickenham Story (https://archiveofourown.org/works/10328666)
Vanhojen herrasmiesten teatteri esittää:
Se twickenhamilainen tarina
1.
Vaikka professori Litefoot teki yhtenään pilaa herra Jagon kiintymyksestä kirjaviin koriste-esineisiin, oli hänen oma asuntonsa myös yhtä tilpehööriä. Toki hänen maljakkonsa, strutsinsulkaviuhkat ja mitä näitä nyt oli, olivat kaikki autenttisia. Professori oli vieraita maita matkustellut rahamies, herra Jago taasen kimmellyksestä kiinnostunut harakka.
”Kaikki mikä näyttää hyvältä, on hyvä olla, ja kun on hyvä olla, on hyvännäköinen!” oli herra Jagon motto. Ja se tarkoitti sitä, että laadusta viis.
Taidetta professorilla oli kuitenkin kodissaan vähän. Tämän herra Jago oli pannut aikuiset ajat sitten merkille. Oli kippoa sen seitsemänsorttisia, mutta luulisi, että itseään maultaan modernistiksi kutsuvalla miehellä, olisi muitakin nykyaikaisuuksia huushollissaan kuin telefooni.
*