Nimi: Rakastan sinua, ystäväni…
Kirjoittaja: Enkeliprinsessa
Beta: H.P Luvcraft
Genre: oneshot, fluffy
Ikäraja: S
Vastuuvapautus: En omista Harry Pottereista tuttuja hahmoja ja paikkoja tai muuta minkä tunnistat. Kaikki mitä et tunnista, kuuluu minulle.
Muuta: Sijoittuu Kelmien kuudenteen vuoteen.
Yhteenveto: Kyllä nuori Remus tietää, miksi kaikkien tulisi rakastaa Siriusta.
A/N: Osallistun tällä
”3 kertaa, kun…” -haasteeseen. Aiheena
3 syytä rakastaa Siriusta. (Toinen osa, jatkoa edelliseen, joka löytyy
täältä.
[Betani ei ole vielä betannut viimeistä, siis tuota kolmatta, kohtaa tästä. Enkä tiedä, jaksanko enää häntä vaivata xD
Tai kumpaakaan vakibetoistani.]
Rakastan sinua, ystäväni
1. Sirius tekee kaikkensa, jotta sinulla olisi kaikki hyvin“Remus, en enää ymmärrä sinua. Auta minua ymmärtämään, että mikä ihme sinua vaivaa…”
Remus tuijotti Siriusta, joka tuijotti takaisin. Minä rakastan sinua, kolme niin helppoa sanaa, joita Remus oli jo pitkään harjoitellut, mutta jotka eivät kuitenkaan tulleet ulos niin helposti.
“Ei minua mikään vaivaa, kaikki on hyvin ja ei ole mitään ymmärrettävää tai selitettävää.”
Mutta Siriuspa ei uskonut ja Remuksen huokaillessa vastasikin, korottaen ääntään “Perhana, Remus! Olen minä huomannut, kuinka allapäin olet aina, sanoisit mikä sinua vaivaa! En kestä nähdä parhainta ystävääni tuollaisena… Olet aina niin surkean näköinen. Et enää edes piristy tekemisistäni ja sanomisistani, niin kuin ennen.”
Remus huokaisi jälleen. Veti syvään henkeä ja… mutta ei sitä tullut vieläkään.
“Älä viitsi -”
“KUULE! Nyt kerrot mikä sinulla on ennen kuin hermostun, en kestä nähdä sinua tuollaisena! Minähän olen sanonut, että sinun hyvinvointisi on minulle tärkeintä, mitä sinä et siinä ymmärrä?!”
Remus säikähti hieman Siriuksen huutoa, mutta onneksi Rohkelikon oleskeluhuone oli melko tyhjä, joten nolostukselta hän välttyi (ei tosin täysin, koska olihan siellä muutamia kolmosluokkalaisia sekä viidesluokkalaisia).
“Voi elämä… Minä rakastan sinua, Sirius Musta. R-A-K-A-S-T-A-N. Ja koska en ole uskaltanut kertoa sinulle, sen takia etten pilaa ystävyyttämme, siksi olen ollut sellainen kuin olen! Oletko nyt tyytyväinen?!”, Remus huudahti takaisin ja purskahti itkuun. Hän lysähti istumaan nojatuoliin ja hautasi kasvonsa käsiinsä. Milloin hänestä oli oikein tullut näin… naismainen?
“Sinä… rakastat… minua…? Remus, miksi et kertonut aikaisemmin. Olet aivan totaalisen hölmö, tiesitkö sen? Hei, lopeta nyt heti paikalla tuo itku“, Sirius vastasi liikuttuneena ja istahti Remuksen nojatuolin käsinojalle. Hän nosti toisen kasvot kohtaamaan omansa ja suuteli hellästi tuota, näykkäisten lopuksi toisen huulia.
“Remus, minäkin rakastan sinua… En vain koskaan uskonut… Olet todella hölmö, kun et kertonut aikaisemmin. Tule tänne, senkin hukkaseni…”, Sirius naurahti hyväntahtoisesti ja kaappasi toisen halaukseen, valuen tämän syliin. Remus oli vielä aivan shokissa suudelmasta ja nyt toinen ilmoitti olevansa myös rakastunut häneen. Lopulta Remus onnistui jopa hymyilemään, kaiken sen halailemisen ja suukottelun lomassa. Nyt hän oli onnellinen.
*
.
2. Sirius on romanttinen“Remus rakkaani, tämä, tai siis nämä on sinulle.”
Remus katsoi ihmeissään Siriusta, joka ojensi tulipunaisten ruusujen kimppua ja koriste-esinettä, joka esitti halailevia koiraa ja sutta (ainakin Remuksen mielestä) ja joiden alla luki “Rakastan sinua, se oli rakkautta ensi haukahduksella”.
“Sirius, mitä ihmettä -”
“Ei, ei ihmettä, vaan maailman ihanimpia kukkia maailman ihanimmalle poikaystävälle, ja ikuista rakkauttamme todistamaan koriste, jonka voit laittaa yöpöydällesi, jotta silloin, kun nukut omassa sängyssäsikin, niin voit nähdä meidät yhdessä. Tosin, sinähän katselet vain minua.”
Sirius naurahti ja Remuksen kasvoille kohosi vääjäämättä hymy, eikä poika kyllä sitä olisi estellytkään. Sirius oli vain niin ihana kaikkine lahjoineen, ettei Remus koskaan voinut olla hymyilemättä.
“Kiitos, Anturajalka… Nämä ovat kyllä todella näköisiä, oletko oikein teettänyt tämän valokuvillamme?”
“Se on salaisuus, Kuutamo.”
Remus hymähti, otti ruusut ja koristeen käsiinsä, siirsi ruusut vierelleen sänkyyn ja tutki tarkemmin ja lähempää esinettä. Se oli todella näyttävän ja ihanan näköinen pojan mielestä.
“Kiitos, Sirius, se on aivan mahtava, ruusutkin, olet mahdottoman romanttinen ja ihana, en tiedä mitä tekisin ilman sinua ja lahjojasi”, Remus tokaisi, laittoi esineen tarkasti yöpöydälleen ja syöksähti innoissaan Siriuksen kaulaan, suudellen ja halaillen toista.
“Remus, kultaseni, Romanttinen on toinen nimeni”, Sirius tokaisi suudelmien lomasta ja he purskahtivat molemmat nauruun.
*
3. Sirius on rakastava ja uskalias"Hei Remus", Sirius tokaisi, juostessaan ruskeahiuksisen pojan luokse, joka istui Tylypahkan pihalla, puun juurella lukemassa. Remus ei nostanut edes katsettaan kirjasta. "Hei Sirius."
Tuo mustahiuksinen poika istahti toisen viereen ja vilkaisi kirjaa, jota toinen luki, jolloin Remus sulki kirjan ja laittoi sen piiloon laukkuunsa, joka lojui siististi pojan vierellä.
"Höh", Sirius tokaisi muka pettyneenä, jolloin Remus vilkaisi poikaa kysyvästi. "Kiinnostaako sinua muka oikeasti se, mitä minä luen?"
Sirius pyöritteli nauraen päätään. "Sitähän minäkin. No, etkö sitten kestänyt tuntia pidempää erossa oloa?", Remus tokaisi naurahtaen, jolloin toinen lopetti nauramisen ja väänsi huulensa mutrulle.
"Kuka nyt sinusta voisi olla erossa, Kuutamo?", hän totesi, kosketti Remuksen poskea, jolloin tämä vilkaisi ympärilleen, nähden että ihmiset tuijottelivat ihmeissään heitä.
"En tiedä. Kaikki? Paitsi tietenkin sinä, Anturajalka", hän sitten totesi ja sai Siriuksen murahtamaan leikkisästi. Remus suli yhteen suureen hymyyn siihen paikkaan ja käänsi katseensa Siriukseen. "Remus, minä rakastan sinua, enkä tahtoisi olla erossa sinusta, joten onko meidän pakko teeskennellä ja olla erossa toisistamme? Tahtoisin kaikkien tietävän, että olet minun."
Remus nielaisi äänekkäästi, vilkaisten ympärilleen jälleen kerran, ennen kuin vastasi: "En minäkään tahtoisi olla erossa. Olen jo niin pitkään rakastanut sinua, enkä uskaltanut kertoa... Mutta mitä muutkin -"
Loppuun hän ei kuitenkaan saanut sanottavaansa sanottua, sillä Sirius oli ottanut häntä hellästi kiinni niskasta ja suuteli nyt häntä intohimoisesti.
Ympäriltä kuului monia "Aaww!" -huudahduksia, mutta myös pahempia huudahduksiakin, mutta nuo kaksi toisiaan suutelevaa poikaa eivät kuulleet yhtäkään noista huudoista, sillä heille oli muodostunut hetki, jossa ei ollut ketään muita kuin he kaksi, Remus ja Sirius, ikuisesti.
****************************
A/N: Tässäpä oli sitten se lupailemani toinen osa
Toivottavasti piditte tästä, tämä oli siis sellaista ns. jatkoa edelliselle ficille, jonka osoite löytyy tuolta tämän viestin alusta.
