Kirjoittaja Aihe: Kuuhulluus || S, Teddy  (Luettu 2068 kertaa)

Firdilien

  • Fiktiiviseksuaali
  • ***
  • Viestejä: 554
  • Semi-ilkeä ihmissyöjätossu
    • Tossun ficit
Kuuhulluus || S, Teddy
« : 14.10.2008 19:56:06 »
Title: Kuuhulluus
Genre: drama
Rating: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Summary: Teddy ei ollut ikinä saanut kunnolla nukuttua täysikuuöinä.

A/N: Tämä idea tuli mieleeni, koska olen itse kärsinyt lievästä kuuhulluudesta. Täysikuuöinä on yksinkertaisesti vaikeampi nukahtaa riippumatta siitä, paistaako kuu ikkunasta sisään vai onko se pilvien peitossa vai mitä. Olen perinyt tämän selvästi omalta äidiltäni, joka ei ole koskaan ollut hyvä nukkumaan täysikuulla. Joku juttu siinä kuussa vain on, joten Teddy-parka saa sitten kärsiä siitä. Ja mikäpä olisikaan sopivampi aika julkaista tämä kuin nyt, koska tänään pitäisi olla täysikuu. Tämä kuuluu FanFic100 -haasteeseen ja sanana on 45. Kuu. Sanoja ficissä on tasan 450. Kommentit ovat toivottuja.

---

Teddy ei ollut ikinä saanut kunnolla nukuttua täysikuuöinä. Kun hän oli ollut pieni, ongelma oli ollut vain satunnainen, mutta kun hän oli kasvanut vanhemmaksi, siitä oli tullut jokakuinen ongelma. Jästit olisivat kutsuneet sitä kuuhulluudeksi, vaikka eivät täysin ymmärtäneetkään täysikuun aiheuttamaa maagista kenttää. Kentän ansiosta tietyt taiat onnistuivat ja tiettyjä liemiaineksia saattoi poimia vain täysikuun loistaessa taivaalla. Kuu sai toiset ihmiset myös nukkumaan huonommin, kuten Teddy oli omakohtaisesti saanut huomata.

Hän käänsi kylkeä sängyssään, pyöräytti tyynynsä ympäri ja muotoili sen asentoa, ennen kuin painoi päänsä takaisin sille. Ennen nukkumaanmenoa hän oli juonut kuten useasti ennenkin suuren kupillisen kuumaa kaakaota. Kello kävi jo kolmea, ja kaiken järjen mukaan Teddyn olisi pitänyt olla syvässä unessa.

Kuu kumotti selkeällä taivaalla pyöreänä ja hohtavan valkoisena. Se ei näyttänyt tippaakaan juustolta vaan ennemminkin suurelta kristallipallolta, timantilta, joka loi pihamaalle öisiä varjoja ja valaisi yön vähemmän mustaksi ja ennemminkin tummansiniseksi. Teddy vilkaisi kuuta ikkunan läpi ja hymyili lievästi. Aivan kuin sillä ja hänellä olisi ollut salaisuus, josta mummilla ei ollut aavistustakaan. Tai luultavasti mummi tiesi, mutta tämä ei voinut millään arvata Teddyn tietävän.

Kerran pienenä Teddy oli erehtynyt kysymään mummilta, miksi hän ei saanut ikinä unta tiettyyn aikaan kuukaudesta. Andromeda ei ollut vastannut suoraan, mutta oli antanut ymmärtää sen jotenkin kulkevan suvussa. Mummi itse ei kuuhulluudesta kuitenkaan ollut ikinä kärsinyt, joten Teddyn jo silloisen logiikan mukaan sen oli pakko tulla hänen isänsä puolelta. Teddyn pettymykseksi mummi oli vaihtanut puheenaihetta, vaikka hän arvelikin tämän tietävän asiasta enemmän kuin halusi paljastaa.

Vasta muutamia viikkoja sitten kun Teddy oli jo paljon vanhempi, hän tuli maininneeksi Harrylle asiasta. Harry oli vaikuttanut aidosti hämmästyneeltä ja puraissut mietteliäästi alahuultaan. Sitten tämä oli istuttanut Teddyn tuoliin ja kertonut hänelle ei suinkaan ensimmäistä kertaa hänen isästään. Tästä puolesta hän ei kuitenkaan ollut ennen kuullut, koska mummi oli aina puheen kääntyessä Remukseen vaihtanut nopeasti aihetta ja vaikka Harry oli enemmän kuin mielellään kertonut tarinoita Teddyn isästä, ei tämäkään ollut halunnut saada mummin vihoja päälleen puhumalla liikaa. Nyt Teddy kuitenkin kuuli isästä asioita, joita ei ollut ikinä voinut edes kuvitella tuosta hänelle tuntemattomaksi jääneestä miehestä. Remus oli ollut ihmissusi, ja Harryn teorian mukaan, vaikka Teddy olikin perinyt äitinsä metamorfimaagiuden, hän oli myös perinyt osan isänsä kuun takia terävöityneistä aisteista. Harry vannotti Teddyä pitämään asian omana tietonaan, jotta 'Andromeda ei alkaisi janota hänen vertaan', kuten tämä itse oli asian muotoillut.

Kuultuaan tämän tarinan isästään, Teddy ei enää harmitellut läheskään niin paljon täysikuista unettomuuttaan. Täysikuuta katsoessaan hän ei enää tuntenut vihamielisyyttä tai pelkoa vaan vain surua isänsä puolesta ja samalla jonkinlaista yhteenkuuluvuutta menneeseen sukupolveen. Oli lämmin ja mukava ajatus, että hänellä oli sentään jotain yhteistä isänsä kanssa, että jokin pieni yksityiskohta yhdisti heitä. Vaikka ajatukset eivät auttaneet Teddyä nukkumaan paremmin, hän kuitenkin oli iloinen tietäessään, mikä kuussa häneen vaikutti.
« Viimeksi muokattu: 17.11.2014 00:13:22 kirjoittanut Scarlett »
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan.

68 to go.

Larnicue

  • Kävelevä sketsi
  • ***
  • Viestejä: 57
Vs: Kuuhulluus
« Vastaus #1 : 14.10.2008 21:48:04 »
Veti näin illallakin hymyn korviin, niinhän sitä sanotaan, että sukuvika kun suksi ei luista.
Tirlittan lensi kanavaan
Tirlittan upposi
Tirlittan nousi pinnalle
Tirlittan hengitti

Oiva Paloheimo, Tirlittan

Crepe

  • ***
  • Viestejä: 304
Vs: Kuuhulluus
« Vastaus #2 : 20.12.2009 07:41:00 »
Lämmin ja mukava ficci.

Lainaus
Oli lämmin ja mukava ajatus, että hänellä oli sentään jotain yhteistä isänsä kanssa, että jokin pieni yksityiskohta yhdisti heitä.

Tämä varsinkin hymyilytti kovasti. On niin surku, miten Teddyn molemmat vanhemmat kuolivat kun hän oli vasta vauva, tätä ei voi edes selittää kuinka surku se on... mutta on täysin järkeenkäypää että kun Teddy peri Tonksilta metamorfoosin taidon, myös Remukselta periytyi jonkinnäköistä kuuhulluutta. :) Pidin tästä ficistä kyllä. <3
You mustn't be afraid to dream a little bigger, darling.

R.H.E

  • Rainmaker
  • ***
  • Viestejä: 216
Vs: Kuuhulluus
« Vastaus #3 : 22.12.2009 12:59:40 »
Oi, tämä oli niin ihanan kaunis <3
En tiedä mihin Teddyn ikäkauteen tämä sijoittuu, mutta tunteet oli kuvailtu niin suloisesti. Paha mieli tuli tuosta Crepenkin sanomasta, antoi taas ajattelemisen aihetta. Hienosti olit saanut kaiken toimimaan, pidin tästä todella paljon!
Love is only beautiful when it bleeds.