Kirjoittaja Aihe: Pasila: Pasilassa tapahtuu [K-11]  (Luettu 1375 kertaa)

Kanelinen

  • Admiral Simp
  • ***
  • Viestejä: 5
  • Morjesta pöytään :)
Pasila: Pasilassa tapahtuu [K-11]
« : 01.02.2017 20:41:04 »
Ficin nimi: Pasilassa tapahtuu
Kirjoittaja: Kanelinen
Ei oikolukijaa. Saa bongata virheet jos löytyy!
Ikäraja: K-11
Fandom: Pasila
Vastuuvapaus: En omista hahmoja tai mitään muutakaan, vain tarina on oma
Varoitukset: Kiroilu, kuristamisen selvittäminen

Yhteenveto: Rauno on myöhässä epätavallisen paljon, joten aletaan selvittää tilannetta

Ps. Minäkertoja Pöystin näkökulmasta.

= = =


En olisi jaksanut tänään nousta sängystä. Pakotin silti itseni nousemaan, koska oli jotenkin pakottava tarve tulla
töihin. Ihan sellainen fiilis, tiiättekö, et tänään tapahtuis jotain. Olisin toisaalta voinut vaan maata siinä koko
päivän, mutta siltikin olisin kuitenkin lähtenyt juomaan niin hällä väliä. Nyt kuitenkin olen tässä Neposen, Helgan ja
Routalemmen kanssa odottamassa Raunoa. Ei Rauno ole ikinä ollut näin myöhässä muuten, nyt kun ajattelee.
"Missähän Rauno?" Sanon ajatuksissani vahingossa ääneen.
"Hän on jo 47 minuuttia myöhässä, ei ole Raunon tapaista kyllä, onkohan jotain sattunut?" Neponen mietiskelee ääneen.
"Ehkä hän on vain unohtanut tulla töihin, hyvin jännä... Unohtaa tulla töihin ja nukkuu vaan. Ja nukkuminen, hyvin jännä
juttu, sanana verbi ja kaikki meistä nukkuu yllättävän usein. Minäkin nukuin viimeyönä oikein hyvin ja näin erittäin
jännää unta, siinä unessa Rauno oli erittäin ikävästi kuollut, syytä en muista, mutta jännällä tapaa Rauno oli silti
kuollut, sen minä muistan" Routalempi eksyy jännän äärelle. Helga pysyy ihan hiljaa, tylsistynyt ilme kasvoillaan. Kuitenkin ihan tuosta noin
vain hän lähtee pois koko rakennuksesta. Ei edes ilmoittanut mitään, muistutti ihan minua, kuin mä olisin lähtenyt kesken työpäivän bisselle.
"Nyt taidan muistaa, taidettiin Rauno murhata jännästi unessani, taisin itse olla murhaaja, en minä niin jännään tekoon
pystyisi, elämäni on tarpeeksi jännää, en kaipaa lisäjännää, pakoilla nyt poliisia ja... Oho"
Routalempi kuin jäätyy paikalleen lasittunut ilme kasvoillaan.


Neponen ja minä tuijotamme toisiamme kysyvästi ja sitten Routalempeä.
"Pekka, oletko sä ihan varma, että se oli uni?" Neponen odottaa Routalemmen vastaavan.
"Jännä tunne, en ollenkaan ole varma olinko uni- vai valvetilassa silloin"
Katson tyrmistyneenä molempia ja pomppaan pois tuolilta.
"VOI JUMALAUTA! Neponen katso nyt! Routalemmen takissa ON VERTA!"
"Oi voi. Taitaa olla sopiva hetki poistua huoneesta. Hyvin jännä hetki, ja jännä tunne, onko tämä syyllisyyden tunne?
Ainakin kovin uusi tunne on"
Hyppään Pekan jalkoihin, ettei tämä voi poistua huoneesta. En olisi voinut uskoa, että niinkin tylsä mies kuin Pekka
Routalempi kykenisi murhaamaan meidän Raunon.
"Pekka... Voisitko ystävällisesti johdattaa meidät Raunon ruumiin luokse?"
"Kai minun on pakko..."
Kuiskaan Neposelle:
"Olisitko sä ikinä uskonut, että meidän PEKKA kykenisi tälläiseen?" Neponen vain huokaisee ja tulkitsen tämän vastaukseksi,
että hänkään ei olisi voinut kuvitella Pekan pystyvän tekemään niin julmasti.

Olimme hetken matkaa kävelleet Raunon talon ohi metsään. Löysimme sieltä Raunon, kuolleena. Missään ei kyllä näkynyt verta
eikä mitään muutakaan pahoinpitelyn merkkejä. Neponen menee lähemmäs Raunon ruumista.
"Joo. Raunon kurkulla on kuritusjäljet"
"Aaa. Hitto!"


Routalempi mutisee jotain sekavaa itsekseen ja päätimme katsoa, että kenen verta Routalemmen takissa on. Testin tuloksena
takissa oli Routalemmen omaa verta. Kysyin heti kärttyisästi, että mitä helvettiä Pekka oikein puuhaa, tuollalailla säikyttelee
ja valehtelee. Toisaalta en itsekään tajua, miksi väitin valehtelusta, hän vain kertoi omasta unestaan, mutta en minä siitä
piittaa, kunhan itse olisin vain ollut oikeassa. Katsoimme Neposen kanssa Routalemmen käsiä ja kävi ilmi, että hän oli
vahingossa tehnyt viiltohaavan käteensä saksilla, ilmeisesti yrittäessään leikata sanomalehdestä jotakin tiettyä artikkelia. Huokaisimme
Neposen kanssa molemmat helpotuksesta, mutta minua jäi silti kaivelemaan, että olin jumankauta väärässä...
"Missä Helga muuten on?"
"Mmäääh, lähti jo aamulla johonkin"
"Ai niin joo. Mut hei. Mulla on vahvat epäilykset tästä, meidän täytyy etsiä Helga"
"Niinku mitä?"
"Rauno oli kuristettu tiedättehän. Pekan voimat ei riitä siihen, mutta arvatkaapa kenen riittää"
Nyökkään silmät kiinni ja menen etupenkille istumaan.


Saimme etsiä Helgaa ympäri Pasilaa ja koko Helsinkiä todella pitkään. Pimeys oli jo laskeutunut stadin ylle. Kaikille meille
tuli vahvat fiilikset siitä, että Helga oli lähtenyt Tampereelle, kunnes saamme soiton Helgalta. Kukaan ei ehtinyt vastata
puheluun, koska heti puhelimen toisesta päästä katkaistiin yhteys heti. Se oli ihan varmasti vahinkosoitto, mutta nyt ainakin
voisimme paikantaa Helgan hänen puhelimensa avulla.
Neponen viritteli paikannusjuttuja ja sai selville, että Helga oli yhä Helsingissä, jopa ihan Pasilassa.
Päätän todeta vain, että:
"Voi vittu nyt oikeesti. Onko se kokoajan ollut tuolla poliisiasemalla?"
Neponen eikä Routalempi eivät kummatkaan vastaa minulle. Päätän pysyä nolostuneena hiljaa.
Löydämme Helgan tärisemästä poliisilaitoksen WC-tiloista. Neponen kysyy, että mikä on. Olen juuri avaamassa suuren suuni ja
olin mainitsemassa Raunon kuolemasta, mutta Neponen vilkaisee minua vihaisesti ja tajuan olla hiljaa.
"Mi...Minä..."
Katsomme Neposen kanssa häntä odottavasti, samalla kun Pekka ihmettelee vessapaperia.
"Minä tein sen"
"Helga, sinut on pidätetty!" Minä suorastaan hehkuin intoa kun pääsin pidättämään jonkun. Neposta silti kiinnosti enemmän,
että miksi Helga oli niin tehnyt.
"Minua vain ärsytti Repomies niin helvetin paljon, että oli ihan pakko tappaa se saatanan dementoinut ukko"


Muutaman päivän ajan Pasilan poliisissa on ollut haikeat tunnelmat. Kukaan ei olisi uskonut Raunon kuolevan näin yllättävästi.
Lisäksi menetimme tiimistämme kokonaiset kaksi jäsentä. Jopa minulle tuli tippa linssiin kun tajusin, ettei ole enää
dementoitunutta vanhusta kenen kanssa kinata.
Minunlaisessani sydämettömässä narsistissakin siis heräsi haikeita tunteita. Olen aina tiennyt Helgan olevan väkivaltainen hullu, mutta en olisi
todellakaan ikinä uskonut hänen pystyvän kuristamaan oman esimiehensä. On nyt kyllä oudot tuntemukset, ihan tyhjä olo jostain
syystä. Kuitenkin odotamme nyt, että saamme uuden esimiehen tänne johtamaan asemaa. Todennäköisesti tänne tulee joku toinen
myös korvaamaan Helgan paikan.
Huikkasin noille, että mä lähen nyt himaan.


Aamulla heräsin sohvalta ihan jäätävissä niskakivuissa. Päätin katsoa taas tänäänkin aamutelevision. Siellä se Juhani Kontiovaara
pällistelee ja jauhaa turhaa paskaa.
"MITÄH?!" Huudan kaikella äänellä mikä minusta vain lähtee. Raunosta on juttu aamutelevisiossa. Rauno muistetaan kuulemma aina
"Ansiokkaana ja Pasilan poliisin ainoana järkevänä ja nuorekkaana poliisina" Mistä media on edes saanut tietoonsa, että
murhaaja oli Helga?
Mua vitutti ihan vietävästi. Ihan sanoinkuvaamattomasti, liikaa on lievä sana. Ainakin olin saanut
kunnian Helgan pidätyksestä. Jäin muuten myös miettimään, että mistä Routalempi sitten tiesi missä Raunon ruumis oli,
niin häiritevä juttu, mutta toisaalta, voihan se vain olla, että hän unessaan murhasi Raunon ja jätti hänet samaan paikkaan.
Kaikki on mahdollista, tai sitten Pekka on Helgan rikoskumppani. Kuka tietää, kuka tietää. Mua ei nyt ainakaan kiinnosta pätkääkään tämä juttu enää, meni kaikki moti ton saatanan Kontiovaaran takia. Neponen ja Pekka saa hoitaa, mä ajattelin tänään jäädä kotiin kattomaan telkkaa ja vaikka kaivaa jostain jonkun surkean leffan ja tapittaa sitä.



= = =


"Now it´s your turn"