Kirjoittaja Aihe: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP  (Luettu 5748 kertaa)

cassialma

  • tuulenpesä
  • ***
  • Viestejä: 610
Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« : 23.01.2017 21:48:42 »
Kirjoittaja: cassi
Ikäraja: S
Paritus: Sirius/James
Tyylilaji: angst & kiero fluffy
Vastuunvapautus: Rowlingin hahmot, minun angsti, hupia surkua vain!
Haasteet: 12+ virkettä & Angst10

K/K: cassi goes old school: James tykkää Lilysta ja Sirius tykkää Jamesista ja Remus tykkää Siriuksesta ja Peter on työnnetty kalliolta alas (buu). :D Minun Sirre on aina ollut hirveän kliseinen mies, ja kaiken voin Sirreltä viedä pois, mutta kahvi. Se jää.



Rinnan alla hurrikaani

Kesäloman viimeisenä päivänä Sirius istuu Pottereiden ruokapöydän edessä katse niin utuisena, ettei tahdo nähdä edessään odottavaa iltapalaa. James istuu Siriuksen oikealla puolella ja puhuu suu pulputtaen vanhemmilleen Lilysta, Sirius teeskentelee, ettei tunne ikkunoiden takana repivää viimaa ihollaan asti. Hän teeskentelee, ettei hänen hermonsa olisi jatkuvalla koetuksella.

”Sirius ei niin välitä Lilysta”, Jamesin ääni on piikikäs, mutta kevyt (ei hän oikeasti tuomitse Siriusta, ei ikinä).

Sirius vetää tutun virneen kasvoilleen ja sanoo: ”Eivät kaikki voi häntä rakastaa”, hän haukkaa mahtavan palan paahtoleivästään.

”Lily sanoo usein, että Sirius on kuin saari: hirveän vaikea päästä luokse”, James toteaa naurahtaen ja pörröttää parhaan ystävänsä takkuista hiuspehkoa.

Sirius teeskentelee, ettei tunne sydämensä lyöntejä aataminomenassa asti – hän nielaisee vaikeasti suun täydeltä paahtoleipää ja vaihtaa keskustelun suunnan moottoripyöriin.

Rouva Potter kuitenkin naputtaa ruokapöytää kahdesti taikasauvallaan ja iltapala katoaa.

”Nukkumaan”, hänen lempeästi käskevässä äänessään on väsynyt poljento.

James huokaisee, koskee Siriuksen kättä kevyesti kuin höyhen, sanoo: ”Tule”, ja nousee pöydästä ylös, Sirius seuraa hänen kannoillaan yläkertaan asti. Jamesin huone on sotkuinen, sillä se pitää sisällään kahden pojan koulutarvikkeet ja matka-arkut ja haluttomuuden siivota omat jäljet, mutta Sirius ei välitä, hän kävelee sotkujen yli auki jääneen ikkunan luokse ja katsoo miten pilvi lipuu kuun eteen.

James retkahtaa sängylleen ja katsoo ystäväänsä: ”Joskus en kyllä yhtään ymmärrä sinua, Anturajalka”, hän sanoo ja vie kämmenensä pään taakse.

Sirius istuu sängylle Jamesin jalkojen viereen, katsoo patjaa lattialla (hänen nukkumapaikkaansa) ja historia alkaa toistaa itseään.

”En halua, että tämä kesä päättyy”, hän potkaisee keltaista peittoaan patjan päällä, Sirius ei ole nukkunut sen alla kertaakaan.

James nappaa Siriusta kyljestä kiinni ja vetää makuuasentoon viereensä, helvetin kaikkivaltias, lausahdus takertuu Siriuksen nieluun kiinni, hän ei pysty sanomaan sitä, sillä James on aina osannut taivuttaa Siriuksen oman tahtonsa mukaisesti.

”Kaikki kuitenkin päättyy aikanaan”, Jamesin rautainen ääni repii Siriuksen rinnan rikki, mutta hiljaisuus ei muutu. James ummistaa silmänsä, Sirius makaa hievahtamatta aloillaan ja toivoo, niin kuin hän aina toivoo, että James antaa hänen unohtua vierelleen, mutta epävarmuus kylvää aukkoja hänen muutenkin repaleiseen rintaansa.

”Kyllä sinä voit minun vierelläni nukkua”, Jamesin ääni on yksinkertainen, unesta puuroutunut. Sirius puristaa aluslakanaa nyrkeillään ja miettii millainenkohan maailmankaikkeus olisi ilman Jamesia, ilman hänen kylkiluita pitkin poikin seikkailevaa sydäntään, ilman tätä kaikkea. Ahdinko tukistaa hänen mielensä mutkalle, älä mieti sellaisia.

Yöllä James tulee liian lähelle (Sirius ei ole nukkunut silmällistäkään), puristaa käsivarsillaan Siriuksen rinnan kokonaan puhki, eikä Sirius edes välitä, vaikka James kuiskiikin väärää nimeä hänen korvansa taakse ääni ruusua vailla, sillä Jamesin iho tuoksuu metsältä ja vapaudelta ja kesältä ja nuoruudelta – paitsi kaulakuopasta, sieltä Sirius tunnistaa hunajan aromit.

Aamulla kaikki on kuin peilikuva, James makaa toisella puolen sänkyä ja varoo katsomasta Siriusta kohti aamiaispöydässä, Sirius itse ei tahdo uskoa, että Pottereiden luona vietetty viimeinen kesä päättyi niin, tai että hän selvisi siitä läpi hengissä, sydän jotenkuten paikoillaan.

*

Remus sanoo usein, että Sirius on liian synkkä, että Sirius on toisinaan hirveän eloton, Sirius ei enää viitsi muistuttaa, että kyllä hänenkin rintansa alla riehui hurrikaani vielä muutama vuosi sitten.

Remus harrastaa metsäretkiä, ja hän pyytää Siriuksen usein mukaan, mutta Sirius vastaa aina, ettei harrasta mitään vitun metsäretkiä ja vihaa lakastuvaa kesää.

Sirius on vaihtanut hunajalla kyllästetyn teensä mustaan kahviin eikä hänen ryhtinsä ole suora Remuksen liian lempeän katseen alla, koskaan.
« Viimeksi muokattu: 25.02.2017 20:23:41 kirjoittanut cassialma »

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #1 : 24.01.2017 19:12:27 »
Voih! Ihana pikku fikkeröinen, juuri sopiva minulle, joka omantunnon tuskissa etsin kommentoitavaa.

Aloitan klassisesta valistuksella siitä, etten ole mikään Sirius/Jamesin (tai varsinkaan James/Siriuksen!) ihailija. Tässä suhteessa olen aika jyrkkä: James kuuluu Lilylle ja päinvastoin, samoin kun Sirius Remukselle. Ei muttia. ;D

Mutta kuitenkin, näistäkin löytyy tällaisia namusia, joten niitäkin pitää vähän lukea :D Kielellisesti tämä on hienoa ja helppolukuista, ihailen erityisesti annettujen sanojen kekseliästä hyödyntämistä. Pari esimerkkiäkin pitäisi tietysti antaa, eli:
 
Lainaus
Sirius teeskentelee, ettei tunne ikkunoiden takana repivää viimaa ihollaan asti.
-
epävarmuus kylvää aukkoja hänen muutenkin repaleiseen rintaansa
-
Ahdinko tukistaa hänen mielensä mutkalle

Kaksi ensimmäistä ovat muutenkin suloisen angstisia kohtia (ja alinko se sitten muka ole?) jotka on kerrottu ihanasti, erityisen vaikuttunut olin tukistaa sanan käytöstä.

Tarinan kulku... noh, se on tyypillisen kiertoilmauksinen ja vertauskuvallinen, eli juuri se mitä näissä (ja Sirremuksessa!) rakastan. Sillä tavalla herätellään lukijaa ja kerrotaan enemmän kuin sanoja on. Ja Sirius + kahvi on yksinkertaisesti pakollinen, lähes canon-elementti. Pahat suut haukkuvat kliseeksi, mutta se on must <3 Yhtä pakollinen kuin Remus + tee.

Minulla ei oikeastaan ole moittimista, paitsi että Peter puuttui ;D Noh, ehkä selviän tästä.

Huh, tämähän näyttää melkein kommentilta! Kiitos.
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

ruttotohtori

  • nightmare muse
  • ***
  • Viestejä: 1 248
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #2 : 25.01.2017 17:16:03 »
No heissan. Täällä ollaan, kuten oli tarkoituskin, ja pidin tästä taas, kuten silloin kun tän mulle lähetit. Joo, let's be honest, en ehkä niiiin paljoa kuin muista ficeistäs, mikä johtuu kyl varmaan siitä että en vaan koskaan opi symppaamaan Siriusta. Täs ei ehkä ollut niin paljoo juttuja kuin sulla yleensä, mut tbh: aina ei tarvii olla. Tunnelmointipainotuskin on joskus kiva, etenkin kun siinä oikeasti on vahva tunne eikä mitään ihme lässytystä. You know. Meinaan, että vaikka diggaan enemmän jostain muusta mitä oot tehnyt, tääkään ei ole todellakaan huono, eikä ees mitenkään alempana kuin sun taso yleensä. Tää oli vain erilainen. Et älä hitossa pode mitään kriisei si, oke?

Ugh, James oli kyl tässä ihan hirvee vittupää. Muistaakseni oon joskus ennenkin ragennut sulle kommentissa kui vihaan Jamesia mutta kun! Vihaan sitä! Kauhee ukko. Selkeesti tietää kuinka lääpällään Sirius siihen on ja vaan leikkii sillä tollei kiduttaen ja näin. Sain käsityksen että noilla kahdella on ollut suhde joskus ennen (en tiiä oliko sekin enemmän friends with benefits ku romantiikkaa lopulta) mutta sitten tuli Lily ja James valkkas sen, tietysti, koska kyllähän nyt puhdasverisen velhon täytyy perijä saada ja James, vaikka kuinka kapinallista esittikään, ei uskaltaisikaan valita suhdetta Siriuksen kanssa - mut eipä se ees välitä Siriuksesta tarpeeks. Aika selkeesti on kullannut Sirren muistot, mä en pitäis tollasesta mulkvistista edes viidentoista vuoden jälkeen, mitä nyt ymmärrän mä Jamesiakin. Varmasti on kamalan vaikeeta kun paras ystävä rakastaa tuollei kun itse haluaisi vain mukavan suhteen rakastamansa friidun kanssa. Eikä Jamesilla oo sydäntä ajaa Siriusta helvettiin kun kyllä se Sirreäkin rakastaa yhtä vahvasti kuin Lilyä, eri tavalla vaan. Niin James sitten tarjoaa edes jottain pientä Sirrelle lohdukkeeksi, kuten nukkumisen vierekkäin, vaikka muistuttaakin että kaikki päättyy. Eli periaatteessa Sirius on se ärsyttävä osapuoli kun ei osaa vaan päästää irti voi hittolainen, mut ei se niin helppoo oo, erityisesti kun Sirre näkee Jamesia koko ajan eikä voi unohtaa. Kato, näätkö, mä symppaan näitä kumpaakin sittenkin! Sun ansiosta! Ihme. Koska no, niin. Oon niin anti-Sirius ja anti-James haha. Mutta löysinpä tekstin missä pystyn tuntemaan ei-vihaisia tunteita niitä kohtaan, hah!

Emmä tiiä, voisin kehua sun taitoa käyttää sanoja maasta taivaisiin mut varmaan oon tehnyt niin ihan hitosti. Tai en tiiä oonko. Ainakin itsekseni jos en sulle suoraan, kun aina mää vaan sun tekstiäs luen ja oon sillee O_O ja mietin että mitä sä oikein teet kun osaat noin hyvin asetella kaiken. Niin freesisti tiekkö, sun joka tekstissä on aina useampi sellanen täysin uniikki kohta, minkä tapaisiakaan en oo ikinä nähnyt missään. Ja muutenkin oot niin omanlaises kirjoittaja jotenkin. Suunnilleen kaikki ficit muistuttaa mua ees etäisesti jostain muusta, mut sun ei. Miks oot mulle vähän semmonen senpai.

Lainaus
epävarmuus kylvää aukkoja hänen muutenkin repaleiseen rintaansa.
Meinasin eka lainaa tän tuon repaleisen rinnan takia, mut epävarmuus kylvää aukkoja on kans ihan helvetin hieno! Tää lause kyl oikeesti <3<3<3 Taidettiin puhua joskus niistä tekstiorgasmeista, niin no tää oli just sitä. Oikeestaan tää koko teksti muutenkin. Ehkä just siks tää jäi pikkasen etäiseks mulle, minkä takia kirjoitin tuon kommentin ekan osion. Tässä oli tosi vahvaa tunnetta ja sen käsittelyä, eli tää ei ollut mitenkään sisällötön sanahelinä, mutta nää sanat on tässä niin hyvin laitettu et mä henkilökohtaisesti en osaa keskittyä muuhun niin paljoa. Et syy taitaakin olla vaan mussa. (Huomaatko miten epäjohdonmukainen kommentoija oon kun siirryn vaan aiheesta toiseen ja teen päätelmiä nopeemmin ku kirjotan tekstii? Sori, ansaitsisit paremman vakkarin lol.)

Lainaus
paitsi kaulakuopasta, sieltä Sirius tunnistaa hunajan aromit.
Aromit! Ei kukaan käytä tällasissa teksteissä sanaa aromit, koska se on oikeestaan aika rumankuuloinen sana - mut sä käytät! Siis just tän takii oot niin hieno ku sä, you know, vaan teet tällasta! Käytät sanoja jotka ei oo mitään, you know, sellasii runosanoja emt. Siis se antaa taukoja keskittyä siihen sisältöön. You know. Vaikee selittää, mut ehkä sä tajuut. Muit sellasii sanoi tässä esimerkiks rinta ja puhki. Ne ei kuulosta kauniilta, ja just siks ne on niin jees, ja just siks oot niin hyvä.

Emmää tiiä ois mulla kai muitakin kohtii - tai no kai ja kai, olis joo mut en jaksa lainata koska yhyy mun aivot on lagiset ja tuntuu et tää on ihan nolo kommentti muutenkin. Semmonen nolo kaverinylistyskommentti. Mut oon luopunut siitä et ylistäisin ketään maasta taivaisiin vaan siks et tunnen ne, nää, oon nykyään rehellinen. Niin että niin. Emt. Tyttö kattoo täs vieres jotai Poliisikoira Rexii ni mun keskittyminen herpaantuu jote ehkä vaan sanon, KIITOS, ja jätän tähän. Musmus. <3

(Also Remus oli tässä kiva vaik olikin niin vähän aikaa! Säälittää vaan jos Sirius alkaa käyttää sitä Jamesin korvikkeena. Vaikka sellasena mä ite Sirius/Remuksen nään. Voi hukkaparka. </3)
leipää ja perunasoppaa

Ricolette

  • ***
  • Viestejä: 509
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #3 : 29.01.2017 11:39:49 »
Voi onnea, joku vielä kirjoittaa jiiässää, minun ihan kaikista suurinta OTP:tä. Jee sille, vaikka vähän huonosti näillä pojilla tässä meneekin, tai Siriuksella ainakin.

Oon ollut joistain sun muista ficeistä vielä enemmän myyty ja mykistynyt, mutta kaunis ja surullinen tämäkin oli. Hunajan aromeita vähän mietin, onko se sellainen sanavalinta, jota Sirius käyttäisi?

Eniten tykkäsin siitä, kuinka historia alkaa toistaa itseään, että tämä on nähty ja koettu joka ilta koko kesän, ja vähän alkaa olla rinta aukkoja täynnä. Ja tässä mun sydän vähän meni mutkalle:

Lainaus
Aamulla kaikki on kuin peilikuva, James makaa toisella puolen sänkyä ja varoo katsomasta Siriusta kohti aamiaispöydässä, Sirius itse ei tahdo uskoa, että Pottereiden luona vietetty viimeinen kesä päättyi niin, tai että hän selvisi siitä läpi hengissä, sydän joten kuten paikoillaan.

Voi ei, voi ei. Voi näitä poikia. Kiitos tästä ja kirjoita lisää j/s-angstia, jooko!
It takes a lot to give, to ask for help
To be yourself, to know and love what you live with
(Damien Rice)

Vilna

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 1 193
  • © Ingrid
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #4 : 11.02.2017 14:19:17 »
Myöhässä, myöhässä, myöhässä! Miksi olen aina myöhässä? Olen myöhässä kaikista tapaamisistani, syön aamupalan liian myöhään, vien koiran lenkille myöhässä  ja oon varsinkin Kammenttikompanjan kommenteista myöhässä!! Huono Vilna on huono.

Listaan tähän nyt kymmenen hyvää juttua tästä tekstistä:

1) Tajusin vasta tekstin lopussa, että tää osallistui 12+ virkettä haasteeseen; olit niin oivasti upottanut sanat tähän tekstiin!

2) taustalla hiljaisena kytevä kaipaava Remus.

3) vittupää!James (minusta tämä on ihan canon. James on hirveä douchebag.)

4) Siriuksen rinnan alla riehuva hurrikaani. ♥

5) Lilyn nimi mainittiin vain kolme kertaa, mutta Lily oli kuitenkin koko tekstin ajan läsnä.

6) Remus harrastaa metsäretkiä, ja hän pyytää Siriuksen usein mukaan, mutta Sirius vastaa aina, ettei harrasta mitään vitun metsäretkiä. ;___;

7) Tää oli tosi ehjä kokonaisuus! Itse tuskailen minun oman ficin kanssa atm ja tuntuu, etten saa sitä mitenkään yhdeksi kokonaisuudeksi.

8) Otsikko??? Otsikko!!! ♥

9) Jotkut kliseet on kliseistä syystä ja oot cassimaiseen tapaan saanut ne kuitenkin mahdollisimman epäkliseisiksi.

10) u_u

Tulipa hassu kommentti! Tykkäsin tästä, hieno teksti on tämä. u_u <33

Roxanne_

  • Varjolapsi
  • ***
  • Viestejä: 59
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #5 : 23.02.2017 19:51:29 »
 Oi, tämä oli ihana!

 Luin tän jo aiemmin, kun etsin James/Siriusta luettavaksi (oon jotenkin tykästyny tähän paritukseen ihan liikaa), mutta aikaa kommentoinnille löytyi vasta nyt (ja tästäkin tulee tällainen lentokentällä kirjoitettu kännykkäkommentti, mutta yritetään).

 James tosiaan oli tässä sellainen, noh, helvetin kaikkivaltias, niinkuin Siriuskin ajatteli. Toinen oikeasti välittää ja rakastaa, niin James ensin vetää viereensä nukkumaan ja sen jälkeen toteaa, että tämäkin päättyy aikanaan. Ilkeetä! Siriusta käy ihan sääliksi :( Onneks siltä ei sentään kahviakin lopulta viedä!

 Lily ja Remuskin oli kivasti upotettu mukaan tekstiin, eivätkä kliseetkään paistaneet mitenkään silmiin. :)

 Tykkäsin tosi paljon kuvailusta ja siitä, miten teksti soljui vaan eteenpäin eikä kirjoitusvirheitäkään löytynyt. Lempikohtia? Tulisi varmaan koko teksti lainattua, joten tyydyn vain sanomaan että tykkäsin todella! :)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 6 042
Vs: Rinnan alla hurrikaani | S | SM/JP
« Vastaus #6 : 30.08.2017 23:26:27 »
James/Sirius kaikessa kivuliaisuudessaan iskee kyllä minuun, ja tämä oli todella kaunis ja riipaiseva. Ihastuin tämän kieleen ja kaikkiin sanoihin, myös niihin erikoisiin, jotka olivat peräisin virkehaasteesta. Tämän tyyli kuitenkin mahdollisti sen, ettei mikään hypähtänyt esiin irrallisena tai tarinaan kuulumattomana. Erittäin onnistunut teksti niin haastemielessä kuin ylipäätäänkin. Pääsi tosi hyvin Siriuksen nahkoihin ja teki mieli heittää James ikkunasta, koska jätkä niin tietää Siriuksen tunteista ja käyttää tätä halityynynä, kun Lily on poissa. That's just so wrong, ja koska Sirius on niin rakastunut, hän sallii tällaisen hyväksikäytön, vaikka hän tietää itsekin, ettei tule saamaan muuta ;__; ja että Jamesin sydän kuuluu oikeasti Lilylle. Jamesin kusipäisyys kyllä sopii kuvaan. Voin kuvitella hänet juuri tällaisena: hemmoteltuna ja itseriittoisena pikku paskiaisena, joka ottaa hyödyn sieltä mistä saa ja tekee sen hurmaavasti hymyillen. Onneksi Sirius ei pistä vahinkoa kiertämään vaan torjuu suoraan Remuksen kutsut metsäretkille, ja vaikka se ei ole kovin mukavaa, ainakaan hän ei leikittele Remuksen tunteilla, kuten James teki hänelle. Ihanasti kyllä kuvasit tuon Remuksen kaipuun ja lempeyden. Pidin tästä kovasti. Kiitos!

btw. Nauroin ääneen, kun luin A/N:si :'D