seuraava »

[Pics]

Disclaimer: J.K. Rowling omistaa Potter-universumin, en minä. En myöskään saa minkäänlaista korvausta hänen luomuksillaan leikkimisestä.

Title: Sokeuden asteet
Author: Picca
Beta: ei ole tällä kertaa
Rating: K-13
Pairing: Harry/Draco
Genre: Romance
Summary: Millä tavalla toisen näkee suhteen eri vaiheissa?

A/N En oikein osaa selittää, mistä tämäkin oikein putkahti. Päätin vain tehdä tämmöisen viritelmän. Ficci muodostuu kolmesta raapaleesta, joista jokainen kuvaa yhtä vaihetta Harryn ja Dracon suhteessa. FF100-haasteessa tämä on sana 040. Näkö. (Aiheena Harry, Ron ja Hermione)


Kaukonäkö

Kun vihaa jotakuta yhtä paljon kuin Harry Potter Draco Malfoyta, vihan kohteen pystyy näkemään selvästi vain etäältä. Voi nähdä kuinka hän kävelee ylimieliseen tapaan, istuu veltosti, huispaa kuin omistaisi kentän, syö nirsoillen. Ohi kulkiessaan kohottaa pystyyn keskisormensa tai tempaa esiin taikasauvan, josta sinkoavan loitsun ehtii väistää vain vaivoin.

Vaatteiden kallis merkki ei jää huomaamatta, ei myöskään kaulassa riippuva hopeaketju eikä se, että kynät on valmistettu mustista joutsenensulista. Ilme kertoo pelkästä halveksunnasta ja on niin helppo unohtaa, että se on vain oikean ihmisen peitteenä aivan kuten vaatteet ovat vartalon suojana. Kuori, jota pidemmälle katseet eivät yllä. Pelkän ulkokuoren vihaaminen on helpompaa.


Likinäkö

Kun ihastuminen ujuttaa salakavalia lonkeroitaan sydämeen, näkökenttä muuttuu. Yhtäkkiä huomaa, että askelia painaa tarkoin peitetty uupumus ja miettii, mistä se johtuu. Istuessa sormet naputtavat pöytälevyä ja luudanvarrella lentäjän hiukset tuivertuvat kiehtovalla tavalla. Kohotettu keskisormi on pitkä ja hoikka, kynsinauha hoidettu, kynsi viilattu pikkutarkkaan muotoon. Kirous lähtee kapeilta ja kauniilta huulilta, joita kieli on hetki sitten livahtanut kostuttamaan.

Katse alkaa etsiä vartaloa vaatteiden alta, arvailla sen muotoja kankaan kätköissä. Kaulaketju korostaa niskan ylvästä linjaa. Halveksunta rapisee syksyn lehtinä ja sen alta paljastuu epävarmuutta, pelkoakin. Ei ole helppoa päästää lähelle, päästää näkemään kuoren alle. Ei ole helppoa myöskään mennä, vaikka toinen päästäisikin.


Täysi sokeus

Kun rakastaa umpihullusti ja kiihkeästi, se on sokeaa. Ei edes tarvitse nähdä mitään, ei kauas eikä lähelle. Silmät kiinni voi tunnistaa askelten arvokkuuden muiden oppilaiden kenkien töminän seasta. Viileät sormet sopivat omien lomaan täydellisesti, kuin käsi olisi oma ja ollut vain jonkin aikaa kadoksissa. Jokainen huulien uurre on tuttu, moneen kertaan tutkittu ja valloitettu.

Kädet tietävät, kuinka poistaa jokainen vaatekappale niin nopeasti kuin on mahdollista, kieli osaa pilkkopimeässä seurata rinnassa olevaa pientä arpea. Kaula paljastuu näykkäisyille, täydelliset kynnet raapivat selkään juovia, joita ei tarvitse nähdä. Epävarmuus sulaa nautinnoksi ja hurjaksi onnellisuudeksi, joka lentää niin korkealla, ettei enää erota maata alapuolellaan.

[Winga]

Tämä on todella kaunis.
Niinhän nuo tunteet muuttuvat ja ihmisen näkökyky, eikä sitä heti edes itse huomaa, kuinka jo tunnistaa toisen näkemättäkin.
Tämä on myös taidonnäyte, näkee, miten toinen osaa raapaleita kirjoittaa ja sinä todella osaat! Kaikki kunnia ja kiitos sinulle ja kirjoitustaidoillesi, nämä ovat niin ihania lukea!

[Pics]

Winga, kiitoksia kommentistasi. Tämä tuntui olevinaan hyvältä idealta, tämmöinen raapalesikermä. Olin suunnitellut sitä jo jonkin aikaa, mutta sitten kun ne olivat valmiita, en oikein tiennytkään, pidinkö niistä. En oikein tiedä vieläkään. Mutta tulipa tehtyä ja ihanaa, jos jonkun mielestä onnistui. Ajatuksesta kyllä tykkään kovasti ja juurikin siitä, miten alkaa vähitellen huomata kaikenlaisia yksityiskohtia ja lopulta ei tarvitse nähdä lainkaan.

[Arte]

Pääsinkin juuri kehumaan, kuinka mielelläni luen HooDeetasi, niin sopivasti tuleekin vastaan uusi tekstinpätkä. (:

Ihan aluksi: kerrassaan mahtava idea! Ihana ajatus tuo näön kehittymisen vertaus tunteisiin. Pidin todella. Juuri tuollaisia ihania yksityiskohtia, tykkäsin kovasti, kun tartuit samaan kohtaan uudestaan ja uudestaan ja lisäsit kokoajan lisää kohtia sinne. Hyvää tekstiä, niin kuin sinulla yleensä onkin. Ja mukavaa vaihtelua, että paritus ei ollut niin käsin kosketeltava, sitä pystyi rauhassa silmäilemään kauempaa ja tarkkailemaan sanoja ja liikkeitä.

Sokeuden asteet on hieman tönkkö nimi, tälle olisi sopinut vähän kauniimpi ja soinnikkaampi nimi kuvaamaan herkkyyttä ja tarkkuutta, mutta kaikkea ei voi saada. Muuten tämä oli todella hyvä iltapala.

[Dignity]

Nyt otin itseäni niskasta kiinni ja tulin kommentoimaan tätä.  

Eli, mun mielestä nämä kaikki kolme ovat älyttömän kauniita! Mä en oikeasti osaa sanoa näistä mitään negatiivista. Idea on ihana ja toteutus on ihana. Varsinkin Täyden Sokeuden kohdalla olin aivan myyty. Lempiparitus kruunaa koko hoidon. (:  

Tässä ei nyt ollut mitään rakentavaa kommenttia, mutta kai mä sitä joskus opin antamaan. Mutta mutta, tällaista lisää!

[avada kedavra]

Ainaha sitä miettii ficeille aiheita vaikkei kirjoittaisikaan niitä. Mutta näkö aiheena. Ei ole tullut edes missään muodossa mieleen. Loistava idea.

Raapaleet olivat erittäin kauniit ja kivasti kuvailtu. Alun viha on tavanomaista tälle paritukselle, mutta se vaan sopii kuvaan. Ja tässä se ei tuntunut tylsältä, kulutetulta. Great job! Vaikka kyseessä olikin raapaleet olisi pituutta hieman saanut olla lisää.

Siltikin rakastuin tähän. Aivan ihana. (;

[Luthien]

aawwwwss.... Nam! Oih! Ihana! Loistava! Fluffyinen! Suloinen! Rakastan! Love it!
Pidin varsinkin täydestä sokeudesta... 
Sorry, mutta rakentava kommentti taisi hukkua Harry ja Dracon suudelmaan....<3

[teinirinsessa]

Todella hyvin kuvaillut noi. Ja just niinhän kaikki noi meneekin, oon ite huomannu.
Tosi ihana

[eFFy]

Ihana<3
Tykkäsin ihan älyttömästi, kaunista tekstiä. Sä osaat kirjottaa, muuta ei voi väittää. Harry/Draco parituss, nams<3
kiitoss.

[Grppi]

Wautsi wau. Ihan mahtava. Menin ihan sanattomaksi. 

Normaalisti en (lue: ikinä)  Harry/Dracoa lue, mutta tämä veti puoleensa hyvällä otsikollaan. Osaat kirjoittaakin erinomaisesti.

[Susityttö]

Upeat raapaleet, sanattoman hieno kokonaisuus. Juuri tällaisia tekstejä lukiessa älyää ja muistaa oman mitättömyytensä kirjoittajana. En osaa todellakaan kirjoittaa mitään näin hyvää. Se, miten näissäkin raapaleissa suuret, latauksia täynnä olevat tunteet on saatu piiloitettuja pieniin, yksittäisiin sanoihin ja lauseisiin, on jotain sellaista, jonka haluan vielä oppia. Haluan oppia tiivistämään asiani ja kuitenkin vaikuttaa lukijaan yhtä voimakkaasti kuin sinä, Pics. Kiitos tästä.

[Alice]

Susityttö

Upeat raapaleet, sanattoman hieno kokonaisuus. Juuri tällaisia tekstejä lukiessa älyää ja muistaa oman mitättömyytensä kirjoittajana.

Olen täydellisen samaa mieltä Susitytön kanssa. Kirjoitit tämän todella kauniisti ja nautittavasti. Kehitys oli mitä hurmaavinta, enkä voinut olla hymyilemättä toisessa raapaleessa kuinka Harry laittoi niin tarkasti merkille keskisormen. Kokonaisuus oli uskomaton. Voin sanoa, että harmitti kun tämä oli vain raapale, mutta samalla se on äärimmäisen hyvä asia. Ficcinä tämä olisi ollut melkein samanlaista kuin muutkin H/D tarinat.

Ensimmäinen raapale pariin kuukauteen. Mahtavaa, että osuin juuri sinun kohdallesi, sillä tämä jätti hymyn huulille.

[Luihuinen_89]

Kivasti kirjoitettu, mutta ensimmäisessä osiossa huomasin muutaman pilkku ja piste virhen. Olisi paljon selkeämpää jos Harry Potterin ja Draco Malfoyn väliin laittaisi pilkun ja sen jälkeen aloittaisi uuden lauseen. Selkeyttäisi lausetta huomattavasti.

Muuta rakentavaa ei nyt tule sillä tämä oli kaikin puolin upeaa tekstiä

Luihu

[CandyApple]

Tää oli niin kaunis!
Kirjotat todella hyvin!
Kiitos paljon tästä ihanasta ficistä!

-Candy

[Naava]

Wau.
Jos mä nyt yrittäisin valita lempikohtaani tästä kirjotuksesta, joutuisin lainaamaan koko tekstin. Kappalejako oli hyvä. En ees yrittäny ettiä kirjotusvirheitä. Kauniit kuvailut...
Luoja. Olen menettänyt sydämeni ja varauslista sen kun pitenee...

Rakentavani lilluu Mustassa Järvessä.