Uusi päivä / S

[Lils]

Rating: S
Pairing: Neville/Hermione/Ron
Summary: Vedän eteisen kaapista matkalaukun ja heitän siihen viimeiset vaatteet pesusta. Ron ei arvaa mitään, eihän hän koskaan kurkista siivouskomeroon.
Warnings: -

A/N: OTP10 (Ron/Hermione), Yhtyeen tuotanto (Anna Puu - Kaunis Päivä), Kaiken maailman ficlettejä (Viikko 1: uusi) Synttäriä Vehkalle. ♥
Uusi päivä

Kun minä käännyin olit poissa
Vain varjoas hipaisin
Se sinut saatteli selittämättä
Kielsi että seuraisin

Aurinko sanoo että pitäisi jo herätä mutta käsken sitä hiljenemään. On lintujen laulua ja ikkunalauta vähän pölyn peitossa, minä nousen hiljaa ja vaivalloisesti ja tassuttelen kastelemaan sen kukkia. Ne ovat kasvaneet taas vähän ja minä pidän vihreiden varsien matkasta kohti kattoa. Hieron varpaitani karheaa lattiamattoa vasten ja venyttelen. Toivon ettei Ron herää liian aikaisin.

Keittiössä napsautan valmiiksi ladatun kahvinkeittimen päälle, laitan kupin pöydälle ja lusikankin. Maidon jätän vielä kaappiin; Ron oli eilen ylitöissä ja siksi väsynyt. Minulla on siis vielä muutama tunti aikaa vaikken käytäkään niitä kaikkia.

Vedän eteisen kaapista matkalaukun ja heitän siihen viimeiset vaatteet pesusta. Ron ei arvaa mitään, eihän hän koskaan kurkista siivouskomeroon. Sullon vaihtokengät muovipussiin ja pujotan jalkani lempikenkiini. Ne ovat mustalla reunustetut korkokengät, kermanvaaleaa keskellä ja solkikin. Nukuin kesäleningissäni ja olen jo valmis.

Kynsilakka on kulunut ja kynsien kärjet rispaantuneet, unohdan ne kuitenkin hetkessä. Neville ei välitä sellaisista yksityiskohdista, hänelle tarpeeksi ovat kasvonikin ja suloiset kengät jalassani – nekin vain siksi että ne ovat omat suosikkini. Hymyilen.

Sammutan eteisen valot ja tartun matkalaukkuun. Oven ulkopuolella käännyn pujottamaan kirjeen postiluukusta. Se tuoksuu hajuvedeltäni ja se on suljettu teipillä – päällä lukee kevyesti Ron ja se on viimeinen mitä hän saa minusta.

[cassable]

Oi olipa suloinen ficlet ♥

Täytyy sanoa etten oikein ikinä ole pitänyt Hermione/Ronista, vaikka sitä itse tykkäänkin kirjoittaa. Se saattaa toimia hyvin angstina, mutta ei ehkä muuten. Näin on melkein kaikissa canon parituksissa ja syytä en osaa selittää. Mutta siis, tämä oli jotenkin niin kauhean kaunis ja suloinen että aivan ihastuin. En arvannut kun aloin lukea, että Hermione jättäisi Ronin. Tapa miten nainen sen teki oli jotenkin niin hölmön kaunis ettei sitä voinut edes aluksi uskoa. Olit pukenut tapahtuman niin kauniiksi että ensin olin vain että mitäköhän ihmettä, mitä tapahtuu. Yleensä tälläiset asiat vedetään niin kauheaksi angstimössöksi, että toisenlainen kirjoitustapa aina saa hiukan miettimään enemmän. Eikä se ole paha, vaan hyvä. On kiva, että huomaa miettivänsä tekstiä vaikka se onkin jo päättynyt.

En ole mikään Neville/Hermionen suurin ystävä. Saattaa johtua siitä, etten ole nähnyt tarpeelliseksi tutustua siihen. Vaikka tässäkin paritus kuullosti taas niin kauniilta ja ihanalta ja suloiselta että ihmettelen miksen ole sitä aiemmin ymmärtänyt lukea. Olen tainnut jäädä paljosta paitsi! Neville oli muuten ihana hahmo tässä. Mies kuvailtiin juuri sellaiseksi kirjan Neville kaavaa noudattaen, ja tykkään aina paljon jos ficcailija pystyy pitämään hahmot ICnä. Jotenkin tuli kauhean lämmin olo kun Neville hyväksyi naisen niin kuin tämä on. Korkokengät ja epätasaiset kynnet. Rakastin noita pieniä yksityiskohtia joita tässä oli paljon, ja joita on teksteissäsi muutenkin aina niin paljon kivasti

Kiitos taas oikein paljon kauniista ficistä!
~cassy

[Lils]

Tilla ahihi. Biisi on tosiaan aika söpö – se on jännä miten Anna Puulla kaikki surulliset sanat on puettu niin jotenkin iloisiin meloidioihin ja rytmeihin, että siitä tulee väkisinkin mieleen tällainen naamioitu pahuus. Mm, realistiset yksityiskohdat, omat suosikkini : D Jotenkin ne tekevät minulle tekstistä tärkeämmän, läheisemmän, sellaisen mikä kertoo että se ei ole mikään prinsessasatu  siveellisyydessä ja siisteydessään vaan oikeaa elämää ja joskus rujoakin. Niin kuin se että teippiin jää joskus sormenjälkiä tai hiuksia (kuten myöskin kontaktimuoviin) kertoo sen, ettei mikään ole täydellistä. Sitä on ihana heijastaa ficceihinkin. Voi apua, kiitos tositosi ihanasta kommentista! ♥

Cassy, kiitos sinullekin hirveän hurjasti. : )  Hienoa että teksti sai ajattelemaan, sitä minä haen itsekin lukemisissani. Hölmöys, suloisuus, kaikki petollisuuden kauniiksi puetut puolet kai kuvastavat sitä millainen Neville on, miten Hermione yrittää tehdä kaiken niin kuin Neville tekisi. Ja Neville/Hermione on tosiaankin ainakin itselläni saanut ihan hirveästi vaikutteita Vehkalta (kuka muu muka tätä kirjoittaa) ja siellä ne suloisimmat ideat yhä ovatkin : D Yksityiskohdat, ahih. Ne on kivoja. Kiitos hirveästi sulle rakentavasta ja piristävästä kommentista! ♥

[Ametrine]

Aww, miten ihana. : )
Älyttömän suloinen, kevyt ja tunnelmallinen ficci. Tykkään.
Oikeasti, ihastuin siihen miten hyvin osasit kuvailla kyseisen tilanteen. Kaikki tapahtuu jotenkin niin kepeästi ja helposti, aivan kuin sadussa. Ei tule sellaista fiilistä, että myöhemmin tulee angstia ja kyyneleitä (tai ehkei niitä tulekaan). Tämä oli tietyllä tavalla hyväntuulinen; aamukahvi ja kesäleninki tuo mukanaan mukavan leppoisan tunnelman.

Hermionen persoona tulee tässä mielestäni hyvin esille, ja Neville on muuten vaan tosi symppis. Vähän jää mietityttämään, miten Ron suhtautuisi kaikkeen tähän, mutta koko hahmo on jätetty tekstissä niin vähälle osalle, ettei sitä jaksaisi ruveta ajattelemaankaan. =D

Pää on tyhjä joten tää kommentti jää lyhyeksi. Sörri. Mutta siis the main point on se, että pidin tästä ficistä aika paljon. Ja jumaloin sun kirjoitustyyliä taas kerran. Nams ♥

[insatiable]

Yhähää. Söpö ficci! jotenkin oli eka semmoinen onnellinen fiilis mut sit se loppuukin hiukan erilailla, mutta se oli positiivista! Jotenkin mulle hermione/keholle on osa mun fanoniakin niin jau!^^ kokonaisuudessaan tykkäsin tästä ihan tunnelmankin takia, koska jotenkin semmoi hyväntuulinne fiilis koko ficissä, vaikka aihe olikin tämmöinen.

Hermionen asenne on tässä jotenkin aivan ihana. Laittaa kahvinkeittime päälle ja lastensa kukatkin. Koko homma on loppuun asti mietitty ja jättää kirjeenkin jopa. Ihan Hermionemaista tuollainen. Rikosta tuli jotenkin tosi äijämäinen kuva tässä, mutta ei mitenkään ikävällä tavalla, ei. Melko semmoi kuvakin hänestä, ettei ehkä tarkastelee siivouskomeroita useinkaan, haha nojoo. Nevillehän on ihan äwws ja tuo kun, ettei hän välitä kynsistä ja näin, niin tuli vaan semmoi olo, että haluan halata Nevilleä ja ihkuttaa sen söpöyttä ^^

Wäws. Hermionen ajatukset oli muun mielestä tosi IC ja semmoi mitä sille todella voisi oikeasti kuvitellakin. Ja ehkä tuollainen lähteminenkin olisi yksi vaihtoehdoista, jos kuvittelisi tämän parin eroavan. Öh, vähän kököllä tavalla esitetty tuo miun mielipide nyt, mutta ehkäpä ymmärrät oleellisen

Kieli tässä oli tosi kaunista ja teksti oli ihanan sujuvaa ja kepeää aiheeseen katsottuna. Tunnelma oli hyvin läsnä koko ajan ja osasin jotenkin samaistuakin Hermioneen. Olit päässyt mielestäni aiheeseen hyvin sisälle.

Näin kokonaisuudessaan tykkäsin tästä paljon ja kiittelyjen kera lopetan tämän kommentin tähän! Kiitoskiitos tästä! ^^

xo, ins

[Lils]

Ametrine hihi kiitos! Hienoa, kun tunnelma vaikutti sinusta onnistuneelta. On tavallaan hienompaa välillä kirjoittaa sellainen lähteminen, joka on enemmänkin oven avaaminen kuin oven sulkeminen: tai ehkä tässä oli kivaa se, että se oli molempia. Ehkäpä sellainen lähteminen, joka ymmärretään. Ja no, Neville/Hermione on myöskin ihan käsittämättömän aw että on välillä pakko jättää Ronkin ilman omaa osaansa. : D Ja voihan sitten kuvitella vaikkapa Lunan jättämään miehensä Ronin takia (tai buttis sanoisi tähän että rarrya, mutta minä en tosiaankaan). Hahah minä jumaloin sinua, kultanen, kiitos ihan hurjasti. Söötteli. ♥

insatiable, oi. Joo totta: Neville/Hermione on kovin todennäköinen ja minun fanonissani hyvinkin totta, ja no tämä oli sillä tavalla ehkäpä sopivan realistinen. Hyvä, että saavutin positiivisen ja avoimen ja hyväntuulisen tunnelman! Ja ihanaa kun Hermione kerta oli IC; hahmona hän on loppujen lopuksi hyvin irrallinen, niin tiukasti canonissa kiinni ettei tajuta huomata, ettei tytöstä tiedetä mitään, ja joskus hänestä onkin vaikea kirjoittaa. Kiitos kehuistasi ja kommentistasi ylipäätänsäkin, vau. Kiitos! : )