Kirjoittaja Aihe: Twilight: Kaksoiselämä: The Climb | K-11 | Houkutus | 6. Luku 26/11/2012  (Luettu 24242 kertaa)

Anskubits

  • ***
  • Viestejä: 258
  • Only the strongest people have fallen
Nukuttaa. Meen nukkumaan, mutta toivon ensin jatkoa nopeesti!

p.s. rakentava ei mahdu mun aivolohkoihin!

<3.Anskubits
Addicted to Twilight, The Vampire Diaries, Justin Bieber, Demi Lovato and Doctor Who

nopparelli

  • ***
  • Viestejä: 26
Heeeeei tää on ihana!!!! Pliis laita jatkoo haluun lisääää!!!!! <3

Noppis

MagicBook

  • pesusieni
  • ***
  • Viestejä: 36
  • reborn :3
VOI LUOJA! :D

Tämä ficci on kyllä niin hyvä ettei mitään rajaa!

Tai no...Ensimmäinen osa... Kaksoiselämää oli kyllä niin hulvaton ja hauska, siinä oli paljon tapahtumia. En kuitenkaan pitänyt siitä lopusta. Se loppu vaikutti siltä kun olis ollu kiire lopettaa sitä. Sitten niistä kirjoitusvirehistä... Niitäki oli siellä ihan urakalla. En huomannut mitään pilkkuvirheitä tai mitään semmosia pieniä vaikka niitäkin saattoi olla, mutta sanoja oli taivutettu ihan miten sattuu... ja sellaiset pistävät aika hyvin silmään.
Mutta muuten ihan loisto ficci! En pystynyt edes lopettamaan lukemista! Luin lähes koko ficin putkeen :D. Aivan ihana <3

Senpä takia päätin lukea toisen osan....

Petyin tähän kuitenkin... Ensinnäkin traileri... En pidä ollenkaan trailereista, koska ne paljastavat liikaa ja niin...

Sitten itse teksiti.... Bellaostiraskaustestinjasittenhänsynnytti. Teksti on kutakuinkin tuollaista. Tuolla minä nyt enemmänkin viittaan siihen, että ne tapahtumat menee ihan liian nopeasti! Liian vähä kuvailua siitä mitä hän tuntee. Sitten se kohtaus kun Bella saa tietää olevansa raskaana. Siinä kohtaa tekstistä ei saa paljoa irti. Ei mitä hän tuntee tai muuta. Itselleni tuli siinä kohtaa vain semmonen fiilis, että Bellan mielestä raskaus on ihan normi juttu, iha ku sämpylän söis, sama asia. Olisin odottanut jotenkin vahvempaa reaktiota.

Sitten sama oikeestaan Emmett ja Jasper. He eivät reagoi mitenkään ja sitten se miten he saivat tietää Bellan raskaudesta. Niin miten ja missä vaiheessa? Tarina etenee jotenkin niin nopeasti niin jää paljon kertomatta.

Sitten on myös se kun Bella on raskaana... Ihan ymmärettävää ettei kukaan jaksa lukea tolkutonta settiä siitä miltä se tuntuu kun Bella on raskaana, mutta siihen olisi voinut lisätä jonkin pienen tapahtuman keskelle sitä raskautta ettei olis käynyt niin tylsäksi.

Ja monia muita kohtia. Mutta siis pääasiassa teksti etenee liian nopeasti ja vähän sais olla tuntemuksia (muuta ku et Bella miettii Edwardia) ja sitten loogisuutta peliin.

Niin ja betasta vielä sen verran... Mielestäni kirjoitat itse niin hyvin ettet tarvitse betaa ollenkaan! (: Viidennessä luvussa havaitsin vain yhden virheen, mutta hukkasinkin sen jo (:

Ja kommentoin vähän tuota viimeisintä lukua... Ne tapahtumat meni jotenkin sekavassa järjestyksessä, kun siinä kerrottii eka et sillä oli lapsi sylissä ja vasta sen jälkeen kuvailtiin raskausta. Se oli varmaan semmoinen takauma, mutta sen voisi ilmaista jotenkin selvemmin.

Mutta muuten odotan innolla jatkoa ja ajattelin kyllä lukea tätä jatkossakin, koska juoni on aivan mahtava! (: Niin ja saisiko vielä hieman huumoria peliin niinkuin siinä ensimmäisessä osassa? (::

Taikakirja kiittää ja kumartaa <3 (:
All the love that history knows,
is said to be in every rose.
Yet all that could be found in two,
is less than what I feel for you.

Twilight - saaga<''3

kjatri

  • ***
  • Viestejä: 236
Pitkästä aikaa, löysin takaisin sen mitä rakastan kirjoittamisessa, se että ajatus vaan lentää ja sormet tekee kaiken työn. :)

Kiitos kaikille ihanista kommenteista, ihanaa olla takaisin!

MagicBook, kiitos hirmuisen pitkästä ja rakentavasta kommentistasi! Teksti eteni luultavasti sen takia hirmuisen nopeasti, että kadotin kirjottaimisen innon. :)

Olen työstänyt uutta lukua ja kirjotain sitä innossaini, mutta sen verran paljastan, että pompataan neljä vuotta eteenpäin. :)

Pysykää kuulolla! Uutta luvassa ehkä jo tänään! ;)

~kjatri
I love you
♥MUSE 19/7/2010

MissGlitter

  • ɗʀεɑʍεʀ
  • ***
  • Viestejä: 211
  • do sʍɑʟʟ things with great ʟoνε.
Mä. Rakastan. Tätä.

Uusi lukija. *vilkuttaa* Luin ekan osan kokonaan. Se oli helvetin hyvä. Ja nyt tämä . . . Ei sanat riitä kuvaamaan, kuinka upea tämä on!
Nopea eteminen ei näissä ficceissä haittaa ollenkaan! Jatkoa odottelisin, jos et ole tätä unohtanut?  :o  ;)

kjatri

  • ***
  • Viestejä: 236
Kiitos kommentistasi MissGlitter! :) Ihan huippua, että tykkäsit eka osasta ja nyt tästä :) Jatkoa yritän laittaa tänään, jos suinkin saan luvun niin, että uskallan julkaista sen. :)

 ~kjatri
I love you
♥MUSE 19/7/2010

MissGlitter

  • ɗʀεɑʍεʀ
  • ***
  • Viestejä: 211
  • do sʍɑʟʟ things with great ʟoνε.
Se olisi unelma!  :-*

AngelofDarkness

  • ***
  • Viestejä: 61
  • ~ When my time comes forget all what I've done ~
Kappas.
Tämähän on vielä loistavampi kuin se edellinen osa.
Idea on mahtava.Hahmot ovat nerokkaasti tehty ja pidin joistakin sanavalinnoistasi paljon.
Anastasia on kaunis nimi! <3
Lopettiko Bella Isan uransa?
Jatkoa pian! ^^

Kiittäen

~ AngelofDarkness~
No hope.
No love.
No glory.
No happy ending.

BelWard

  • Vieras
Aivan loistava fic! Luin kaksoiselämän sillon joskus ku se tuli, mutta en kommentoinu. Nyt eksyin pitkästä aikaa twilight-osastolle ja löysin tämän ja luin heti putkeen:) tykkäsin tosi paljon!:) jatkoa toivoisin:) (kännykällä on hankala kirjottaa, joten mitään järkevää tästä ei varmaan saa irti..)

kjatri

  • ***
  • Viestejä: 236
Hei, pitkästä aikaa! :D Nyt on aika julkaista uusi luku ja siinä meni liian kauan, sitä ei ole oikoluettu muuta kuin minä ja varmaankin löytyy siis virheitä. Kertokaa ihmeessä jos löytyy.. Aloitan kirjoittamaan uutta lukua samantien! :)

Enjoy! :)



6. It’s time to move to LA


Anastasia oli kasvanut kovaa vauhtia, vasta hetki sitten olin saanut pitää pientä kääröä sylissäni ensimmäistä kertaa ja nyt, hän oli jo neljän vanha. Hänellä on kuparin värinen pitkä paksu tukka ja smaragdin vihreät silmät – aivan kuten isällään.  Minne kaikki neljä vuotta oli mennyt? Tähän on helppo vastaus, vaippojen vaihtoon, syöttämiseen, kävelemisen ja puhumisen opettamiseen ja myös äitinä olemisen opetteluun. Se on varmaan ollut kaikista vaikeinta, mutta opin koko ajan lisää ja lisää.

Anastasia on ollut aika moinen riiviö, hän kuulemma muistuttaa Edwardia pienenä, niin Esme ja Carlisle sanoivat. Mutta on Anastasia hurmannut jo monet kerran isovanhempansa samanlaisella koiranpentuilmeellä kuten isänsä. Mutta hän ei ole vielä hurmannut isäänsä sillä, enkä tiedä tuleeko hän koskaan hurmaamaankaan.

”Äiti”, kuului pieni heleä ääni jalkojeni juuresta. Katsoin alas ja siellä oli tyttäreni rätti mukanaan, pitäen kiinni vaaleansinisestä hameestani.
’’Kerro kultaseni?’’ sanoin ja hymyillen hänelle.
’’Joko me mennään tuohon isoon valkoiseen hökötykseen joka nousee taivaalle?’’
’’Heti kun päästään siihen, yritä malttaa odottaa.’’
’’Isabella oletko varma, että haluat tehdä tämän?’’ isäni Charlie kysyi ja laittoi oikean kätensä olkapäälleni.
’’Olen isä, ainahan me voimme tulla takaisin tänne. Mutta sain mahtavan työn ja kumminkin Alice ja muut ovat siellä tukemassa meitä.’’
’’Niin, ukki. Emmet-setä on siellä leikkimässä minun kanssa joka päivä! Minulla on jo suunnitelmat, me leikitään Barbeilla ja Emmett pukee niitä ja laittaa niitten tukkia.’’ Anastasia selitti innoissaan Charlielle. Hän oli todella innoissaan muutosta, pääsee lähemmäs Emmett-setää, joka tekee mitä tahansa veljentyttönsä vuoksi. 

Pian kuului ääni, joka käski meidän nousta koneeseen. Se tuntui haikealta, mutta tieto siitä että uusia seikkailuita on edessä, se lohduttaa hieman.

’’Heippa ukki’’, Anastasia sanoi ja Charlie nappasi rakkaan lapsenlapsensa syliin ja pyöri ympyrää ja kuiskutti jotain tytön korvaan, jota minä en kuullut. Hän laski tytön alas ja tuli halaamaan minua.

’’Minun tulee ikävä sinua’’, Charlie sanoi ja rutisti tiukasti minua.
’’Minullakin sinua, tule käymään’’, sanoin ja halasin takaisin.

Otin tyttäreni kädestä kiinni ja konjakinruskean Mulberryn Oversize Alexan olkapäälleni ja lähdemme kävelemään kohti lipuntarkastusta. Siellä oleva mies tarkasti vielä kerran liput ja passit ja toivotti sen jälkeen hyvää matkaa. Löysimme ykkösluokasta paikat ja annoin Anastasian istua ikkuna paikalla ja toivon, että hän jaksaa istua päälle kolme tuntia aloillaan.

Kaiken kiukuttelun, elokuvan katseluiden ja hiljaisuus hetkien jälkeen pääsimme Los Angelesiin. Kun olimme poistumassa lentokoneesta, lentoemäntä toivotti meille mieluisaa lomaa ja Anastasia antoi lentoemännälle kuvan, jonka hän oli piirtänyt lennolla. Lentoemäntä kiitti Anastasiaa kovasti ja soi hänelle kauniin hymyn ja Anastasia vastasi siihen. Hän piteli tiukasti puuhakirjaa sylissään, jonka oli saanut lennolla. Lähdimme kävelemään putkiloa pitkin kohti itse lentokentänrakennusta. Minusta isot kentät olivat hirveimpiä, niistä ei ikinä meinannut saada mitään selvää.

’’Äiti onko Emmett-setä meitä vastassa?’’ Anastasia kysyi silmät kirkkaana. Hän ei malttanut odottaa että näkee Emmettin.
’’En tiedä’’, sanoin ja otin tyttäreni syliin. Oikeasti kaikki olivat meitä vastassa, paitsi Edward.
’’Nyt kun asutaan täällä, näenkö isin?’’
’’Kyllä, kultaseni. En vain tiedä milloin’’, sanoin hänelle surullisena. Hän hymyili minulle innostuneesti. Hän todella odotti isänsä tapaamista, mutta varmaankin sitä enemmän odottaa, että pääsee Emmettin olkapäille.

Pääsimme pian hakemaan laukkujamme, nappasin matkalta kärryt, johon laukut voidaan laittaa. Siellä oli kamalat ruuhkat ja ihmiset tönivät toisiaan ja olivat muutenkin todella ilkeitä. Sain napattua pian laukut ja nostelin niitä kärryihin. En pakannut hirveästi tavaraa, lähinnä vain Anastasian leluja, valokuvia ja joitakin tärkeimpiä tavaroita, kun olimme päättäneet ostaa Alicen kanssa vaatekaapit täyteen uusia vaatteita, uutta alkua varten.

Olin soittanut viimeviikolla Alicelle, että hän pääsisi sisustamaan kattohuoneiston jonka ostin meille kodiksi Los Angelesiin. Hän oli kiljunut innoissaan, mutta sitten kun kerroin aikataulusta, hän ei ollut kovin iloinen.

’’Miten sinä luulet, että saan sen valmiiksi viikossa? Kun huonekalujen toimitusajatkin, voivat olla 4-6 viikkoa?’’ Alice sanoi tiukalla äänellä.
’’No sinä olet Alice ja sinä saat huonekalukaupoilta mitä vain haluat, ihan milloin vain’’, sanoin varmasti. Asia oli totta, Alice työskenteli sisustussuunnittelijana ja hän on todella arvostettu Los Angelesissä.
’’Ja sinä tiedät että minulle on vähintään kuuden kuukauden jonot?’’
’’Tiedän Alice, mutta koska tämä on hätätapaus. Ole kiltti, kyllä minä maksan.’’
’’En minä sinulta maksua ota, mutta sinä maksat kaikki huonekalut, sisustuselementit, astiat ja mitä kaikkea muuta minun täytyy ostaa sinne. Otan tämän haasteena itselleni.’’
’’Totta kai, Alice olet paras! Nähdään viikonpäästä!’’
’’Tiedän, nähdään.’’


Toivotaan, että Alice on saanut sisustettua asunnon. En haluaisi muuttaa pahvilaatikoiden keskelle. Kävelimme kohti ulko-ovia ja pian näimmekin ketä meitä oli vastassa. Alice, Carlisle, Esme, Emmett, Jasper ja Rosalie. Halasimme toisiamme ja Anastasia pääsi heti Emmettin olkapäille istumaan. Kuinka yllättävää.

’’Toivottavasti lento meni hyvin’’, Esme sanoi samalla, kun viittoi Carlislea ottamaan kärryt ja lähdimme kävelemään kohti autoja.
’’Äiti voinko mennä Emmettin kyydillä?’’ Anastasia kysyi ainakin kahden ja puolenmetrin korkeudesta.
’’Totta kai’’, sanoin ja menin istumaan Carlislen ja Esmen kyytiin. Alice ja Rosalie tulivat siihen myös.
’’Bella ihanaa, kun muutat tänne takaisin’’, Esme sanoi etupenkiltä.
’’Minustakin on mukava tulla takaisin’’, sanoin hymyillen.
’’Bella, meidän täytyy mennä huomenna ostoksille’’, Alice sanoi iloisena.
’’Totta kai Alice’’, sanoin ja pyöräytin silmiäni.
’’Hei minä näin tuon!’’ hän sanoi ja minä vain naurahdin.

Pian olimme kattohuoneistomme edessä. Kun nousimme autosta ulos, hovimestari toivotti meille hyvää päivää ja avasi oven. Kun astuin sisään ensimmäistä kertaa, aika tuntui pysähtyvän. Aula oli suuri ja sisustettu oikein kauniisti. Kävelimme kohti tiskiä ja nainen kysyi olenko Isabella Swan.
’’Kyllä olen’’, vastasin.
’’Tässä on avaimenne asuntoonne, se on 80 kerroksessa’’, hän sanoi ja antoi avaimen minulle.
’’Kiitos’’, sanoin ja lähdimme kävelemään kohti hissiä.

’’Bella, et yhtään lähempää maata löytänyt asuntoa?’’ Emmett kysyi hieman pelästyneen kuuloisesti.
’’En, pelottaako sinua?’’ kysyin hieman vitsaillen. Emmett meni aivan kalpeaksi.
’’En, en toki’’, hän änkytti. Emmett joka ei pelkää ketään tai mitään, niin hän pelkää korkeita paikkoja.  Katsoin häntä kulmieni alta, otin häntä kädestä kiinni ja vedin hänet hissiin.
’’Äiti, saanko minä painaa nappia?’’ Anastasia kysyi silmät tuikkien.
’’Totta kai, kultaseni’’, sanoin ja nostin tyttöä hieman, että hän ylettäisi paremmin painamaan kerrosnappia.

Ei kestänyt hetkeäkään, kun hissi oli 80 kerroksessa. Hissi oli aivan älyttömän nopea, mutta ehkä se oli vaan hyvä asia. Aamulla, kun vien Anastasiaa tarhaan ja jotain unohtuu ylös, niin ei kestä kauaa niin olen jo hakenut asian joka unohtui ja olen jo alhaalla. Kätevää. Pian löysimme numerolla 817 varustetun oven, jonka takana olisi uusi asuntomme. En malttanut odottaa, halusin nähdä kaiken.

’’Bella, sidotaan tämä huivi nyt silmiesi eteen’’, Alice tuli valkoisen huivinsa kanssa luokseni.
’’Mutta Alice, minä haluan nähdä asunnon heti’’, sanoin kuin pikku lapsi, mutta Alice pysyi kovana. Pian hän sitoi huivia silmieni eteen, etten nähnyt yhtään mitään vain mustaa. Anastasiallekin tehtiin sama homma, ilmeisesti.

Kuulin, kun avain laitettiin lukkoon ja kuinka lukkoa käännettiin. Meitä vietiin nyt sisälle ja silmän räpäyksessä huivi vedettiin silmien edestä pois ja näky oli aivan mahtava! Joka puolella oli niin kaunista. Alice oli sisustanut vaaleilla väreillä meidän asuntomme, värimaailma korosti kaikkia kauniita yksityiskohtia.
I love you
♥MUSE 19/7/2010

Alise-Mary

  • ulkopuolinen
  • ***
  • Viestejä: 214
  • Luotathan?
Okei, mä en muista ollenkaan mitä edellisissä luvuissa on tapahtunu. Luen ne paremmalla ajalla uudelleen. Mut, tää luku oli jokatapauksessa hyvä. :D

MissGlitter

  • ɗʀεɑʍεʀ
  • ***
  • Viestejä: 211
  • do sʍɑʟʟ things with great ʟoνε.
M ä  e n  s a a  h a p p e a. ♥

Luin kaikki luvut putkeen, koska olin hieman unohdellut asioita...
Mutta se tunne, kun tajuat, että jatkoa on tullut..!!
Tämä oli hieno luku ja asiat etenivät taas reilusti eteenpäin. :)
Ja Emmettistäkin paljastui heikko kohta. ;)

Neljä wuotta on pitkä aika + 9 kk, mitenköhän Edward..? Ja mitä se sanoo, jos ja kun Bella kertoo heidän lapsestaan? Vai onko joku E:n sisaruksista lipsauttanut jtn? Mutta eikö Eddie oo epäilly, ku kaikki perheenjäsenet käy vuorotellen Bellan luona?

Hirveesti kysymyksiä... :D Mutta niin, hei nyt kun sait uuden luvun lisättyä niin uusia vaan kehiin! ;D
en mä toki painosta tai mittää . . .
Mutta ihana luku yms. jatkoa!  :-*

Nalinea Hill

  • Vieras
JATKOA; KIITOS!! :D :D