Mukavaa, kun sait tämän kirjoitettua valmiiksi, ja onneksi K-kirjaimesta oli apua otsikoinnin kanssa Tykkään kun olet saanut jo aikaiseksi kirjoittaa JabaHagua, itselläni kun on heistä ficcaaminen vielä ajatuksen ja ideoiden tasolla. Ovat he varsin soma ja toisiaan tasapainottava kaksikko (Bucchissa on kyllä sellaisia useampikin!).

Musta on sööttiä, että se on juuri Jabashiri, joka on kauhuleffan jälkeen peloissaan, kun hän on näistä kahdesta just se kovanaama, joka ei varmastikaan uskalla myöntää, että pelottaa Ja niinhän sitten tässäkin. Hagure on sitä tyyppiä, että hänen voisi ennemmin olettaa olevan se pelkääjä, niin on hyvää kontrastia että hän onkin sitten ihan chillinä.

hän oli saada sydänkohtauksen Haguren tupsahdettua hänen taakseen ääneti kuin metsäjänis.

Sinut tuntien ei ole sattumaa, että vertaat Hagurea juuri jänikseen Niinhän sen kuuluu mennäkin, Hagure on jänis ja Jaba on käärme

Jabashiri päästi tuhahduksen ja avasi peilikaapin uudestaan ottaakseen sieltä kosteusvoidetuubin. Hammasharja yhä suussaan hän puristi sormelleen nokareen valkoista rasvaa ja sipaisi sitä pienet läntit Haguren nenälle ja poskipäille. Tämä hymyili hänelle suloisesti ja hieroskeli voiteen kasvoilleen.

Tää oli kaikessa yksinkertaisuudessaan niin söpö pätkä :3 Ihana kun Jaba kesken hampaiden pesunkin jeesaa pikkupupustaan ♥ Pystyn myös hyvin näkemään mielessäni Haguren suloisen hymyn, jonka tämä Jaballe suo.

heillä oli tapana ottaa vanha kunnon kivi paperi sakset -peli päättämään aina parin seuraavan yön järjestelyistä.

Härnäsin jo sua WhatsAppin puolella mutta pakko todeta uudestaan, että kyllä se oikea järjestys on kivi, sakset, paperi Mutta joo, oli kiva että kyseinen peli pääsi mukaan tarinaan, onhan sillä selvästi oleellinen rooli Siguman jäsenten keskuudessa. Ja tottahan toki Hagure päihittää Jaban siinä, hänhän on oikea kivi-sakset-paperi-mestari

“Sinä turpa kiinni nyt...!”

Mä niin diggaan tästä Ismo-lainauksesta Sopii hyvin Jabankin suuhun.

Vaikka olisikin ollut hauskaa, jos Jaba vain olisi kertonut totuuden Hagurelle, hän olisi silloin itsekin päässyt paljon vähemmällä, varsin näppärästihän homma hoitui loppujen lopuksi. Mitenköhän on, olikohan Hagure vielä sen verran hereillä, että ihan tietoisesti siirtyi sängyssä tarjoten Jaballe mahdollisuuden siirtyä seinän viereen, vai oliko kaikki vain sattumaa ja hän nyt sattui liikkumaan unissaan 🤔 Tarina ei kerro, ja molemmat vaihtoehdot kuulostavat korvaani varsin mahdollisilta. Eipä asia jää minuakaan pahemmin häiritsemään, mutta kiva miettiä eri vaihtoehtoja Jaba pääsee onneksi nukkumaan ja Haguren kuorsaus varmasti pitää kaikki hirviöt ja pimeiden huoneiden sisaret loitolla! (Olis muuten hauska itsekin katsoa tuo elokuva, joka sai Jaban pelkäämään, vaikka mä oletankin sen olevan täysin sun itse keksimä elokuva.)

Kiitokset tästä lukukokemuksesta, ihana oli ♥

Noita ihme huutelijoita kyllä aina riittää Se on tosiaan aikamoinen isku, jos 80-90 kiloa jääkiekkoilijaa luistelee suoraan päin, ja varsinkin, jos siihen ei ole kunnolla valmistautunut. Siinä ei ihan hirveää kalastelua tarvita, ja pieni pötköttelykin voisi olla lähinnä paikallaan:D

Joo en mä väitä etteikö tilanteita olis ollut molemmin puolin, lähinnä toi Konnan poikkari oli tyhmä ja täysin turha (Savinaisen kuitteja Kokolle en pidä mitenkään erikoisina, eihän me tiedetä mitä se edes on sanonut tai ""uhkaillut"" ja psyykkaaminen taas kuuluu peliin), mutta kyllä mä maalivahdin kolaamista pidän aika tökerönä tekona noin yleisesti ottaen Lähinnä alko kiristää ne Pelsu- (ja erityisesti TPS-fanit) joiden mielestä Heljanko jäi makoilemaan ja kalastelemaan - suosittelen meneen ottaan vastapalloon tommosen rysäyksen kun ei sitä osaa odottaa ja katotaan puhalluttaako 😂 Mutta noh, se siitä ja Salminen rangaistuksensa saa jos on saadakseen.

Liput meni juu ihan samantien, ei ollut itellä puhelimella toivookaan mutta onneks seuralaiseni sai pari lippua sieltä ongittua 😅 Yleensä oon noi koneella yrittäny ostaa ja sillon lähes aina onnistunutkin, mutta luurilla oli ihan toivotonta.

No siis Pelsuillahan on just tuolla puolustajien puolella pulaa väestä, joten ei toi Salmisen itse itsensä pihalle loppupeleistä ajaminen ainakaan auta asiaa. Mutta joo, se oli vähän epämääräinen tilanne. Olihan siinä vauhtia ja olettiko Salminen, että Heljanko väistäisi heti takaisin maalille? No, kukaan meistä ei pääse Salmisen pään sisälle, vaikka kuinka haluttaisiin. Joka tapauksessa ihan turha jäähy. Heljanko saa seistä siellä maalin takana vaikka koko pelin, eikä sinne pidä mennä kenenkään päälle luistelemaan. Ymmärrän kyllä sun tunteenpurkauksen, olisin varmaan itsekin huutanut, kuin syötävä, jos sama olisi tapahtunut Kokolle!

Mutta osaa ne toisenkin joukkueen pelaajat selvästi törttöillä, sen verran vaarallisen näköistä poikittaista tuli kolmannessa erässä (Puutio lensi laitaan pää edellä), ja eikö se Savinainen käynyt uhkailemassa Kokkoa ton Heljanko-keissin jälkeen? Ei sekään nyt ihan herrasmiespelin kriteerejä täytä, toki tunteet kuumenee pelaajillakin varmaan vähintään samaan tahtiin, kuin faneilla, mutta sen verran pakko puolustaa, että on niitä hölmöyksiä tehty puolin ja toisin😅 Toivottavasti tuomarit pysyy nyt seuraavissa peleissä tilanteen tasalla, ja kaikki sikailut siistitään jatkossakin pois.

Minä yritin ostaa lippua sunnuntaille, mutta ne myytiin loppuun muutamassa minuutissa?😅 Onneksi Lahen Turkoosin mukaan mahtui vielä, vaikka siis olisin halunnut lähteä omalla autolla (vaikka siellä fanikatsomossa olisin sitten jököttänytkin muiden mukana). Mutta ei auta, bussia sitten alle vaan ja seuramatka käyntiin sunnuntaina😂

cassi: hihii! Ihana cassi! On ollut ikävä Finiä ja sinuakin höpsöläinen. ♥ On ollut myös kivaa palata juurilleen ja kirjoittaa Potteria ja siitä merestä ja lämmöstä, ihan oikeassa kyllä olet, tämä on juuri sellainen minun näköinen teksti, ja se tuntuu jotenkin tosi kivalta kuulla. Kiitos. ♥

Ygritte: jee, kiitos! ♥ Minäkin tykkään merestä, minun lapsuuskaupunkini oli meren äärellä, ja siitä kirjoittaminen tuntuu aina jotenkin yhtä kotoisalta ja tutulta. Näissä 100 sanan raapaleissa ei ole oikein tilaa hirveästi selitellä tilanteiden taustoja, mutta tykkään mysteereistä ja kiva, että sinäkin tykkäsit siitä. Ja kiitos tsempeistä, toivon mukaan tämä jossain vaiheessa valmistuu! :-)

Thelina: tervetuloa seurailemaan! Minun täytyy käydä kurkistamassa noita sinunkin Neville/Remuksia, tämä paritus on ihan vienyt minun sydämen. ;--; Kiitos hirveästi. ♥

---

On vielä syyskuu ja Neville juo teetä termospullosta rantakalliolla. Aallokko on yhtä korkea kuin aina, mutta lokit nauravat hänen yläpuolellaan ja aurinkokin paistaa ja hänellä on hyvä olla, vaikka tuulee ihan hirveästi hänen rikkinäisen, itse tehdyn villapaitansa läpi.

Hän miettii Remusta. Ehkä pitäisi kirjoittaa hänelle kirje, että hänellä menee kai ihan hyvin siellä saarella ja siinä Remuksen valkoisessa ja ruosteenpunaisessa majakassa, jossa on paljon rottia.

Ei hän kyllä ole vielä paljoa saanut aikaiseksi, joten ehkä hänen ei kannatakaan kirjoittaa, vaikka haluaisi kovasti tietää miten Remuksella menee siellä mantereella niin kaukana Nevillestä.

Sodan jälkeen on ollut niin hirvittävän vaikeaa ihan kaikilla.



Saarella on aika hemmetin monta puskaa kurtturuusuja.

Ne tulevat leviämään entisestään, jos niille ei tehdä mitään. Neville käy raivokkaasti niiden kimppuun oksasaksilla ja hikoilee huolimatta kylmästä säästä ja ainaisesta tuulesta. Hän voisi käyttää taikuutta ja tietää sen, mutta ruumiillinen työ on hänelle miellyttävämpää juuri nyt.

Ja siinä majakassa on paljon työtä. Hän on saanut raivattua ja vallattua oleskelutilan aika hyvin itselleen, mistä hän on ylpeä. Sänky on kova ja hän nukkuu huonosti ja vähän, mutta hän on oikeastaan nauttinut paljon olostaan saarella kaukana kaikista muista.

Eikä hän ole niin yksinäinen kuin mummo pelkäsi. Onhan hänellä ne rotat jos ei muuta.



Kalastaminen on hänestä mukavaa ajanvietettä. Neville ei oikeastaan tiedä paljoakaan Pohjanmeren kaloista. Haita siellä oli useampaa eri lajia, ainakin kissa- ja koirahaita.

Huono puoli kalastamisessa on se, että ajatuksille on aivan liikaa aikaa, kun odottaa kalan syövän.

Mikä tarkoittaa sitä, että Neville miettii taas Remusta. Hän miettii Remusta liian paljon ottaen huomioon, että he eivät ole nähneet kolmeen vuoteen. Ehkä jopa neljään. Joskus he lähettivät kirjeitä, varmaan kerran kuussa. Ne olivat yksi Nevillen lempiasioista, vaikka Remus ei ikinä sanonutkaan mitään olennaista tai tärkeää. Jotenkin hän ei koskaan kertonut, mitä hänelle oikeasti kuului tai mitä hän oli edes tehnyt.

Hassu mies.